Samuli Paulaharju - Doria

MatkamuistelmiaKarjalan kankailta. 63
maat. Nyt ei Tiaisten talosta Tiilikan rannalla ole enään
kuin sijat jälellä. Paikkaa kutsutaan Tiilikanautioksi.
Rautavaaran kirkolta Saarimäkeen ja siitäNurmeksen
Savikylään. Matka kirkonkylän ja Saarimäen välillä yksitoikkoista
karua kangasta ja suota ja suoniittyjä. Mutta
Saarimäestä alkaen kohoaa maa korkeiksi vaaroiksi, jopa
paikoin käy jylhäksi louhikkoiseksi vuoristoksi. Enpä ole
ennen moista seutua rataspeleillä ajanut. Tie kiertelee ja
mutkistelee kukkulain rinteillä ja kupeilla, nousee jyrkännettä
ylös, syöksyy alas, kulkee väliin louhikkoisen
kallion lakea. Enkä semmoista vauhtia toista kertaa koko
matkalla ajanut, en paremmallakaan hevosella. Isäntä itse
oli kj^ytimiehenä — vaikka muutenoli tavallista,ettämatka
silloin joutui huonoimmin kun isäntä oli kyytipoikana — ,ja
hurjaksi ajajaksi tunnettu. Laukkaa hän laski sekä myötäettä
vastamäet. Vastamäkeä lähetessä jo etäältä pani laukan
käyntiin ja sitä kyytiä painatti päälle asti. Se menee
sitten niin helposti, kun ottaa vauhtia, selitti isäntä. Ei
kantakaan tuntia viivytty tuolla 22kilometrisellä,mitäpahimmalla
taipaleella.
Nurmeksessa, Valtimossa, Sotkamossa.
Nurmeksen Savikylä on iso varakkaannäköinen kylä,
talot kahden puolen mutkittelevaa tietä. Isompi, mahtavampi,
kerrassaan varakkaan Pohjanmaan jokilaaksokylää
muistuttava on Karhunpään kylä Nurmeksesta Sotkamoon
vievän tien varrella. Kylän keskellä on pieni Karhunpään
järvi ja sen lävitse Pieliseen laskeva joki, ympärillä hyvin
viljellyt pellot. Talot ovatmelkein järjestäänuudenaikaisia,
hyvästi rakennettuja. Seutua katsellessa eiuskoisi köyhässä
karussa Pohjois-Karjalassa olevansakaan.
Haapakylässä viivähdän hetkisen Välijoen savupirtissä.
Uunissa on vasta ollut tuli, jonka takia pirtissä on raitis,