Samuli Paulaharju - Doria

60
Samuli Paulaharju.
Viitaniemen kylän Siitinjoessakatsastan pienenhärkinmyllyn.
Siinä.härkin 1. tukki pystyssä, sen alapäässä siivet,
joihin puskien vesi harkinta pyörittää. Härkkimen yläpää
on suorastaan myllynkiveen kiinnitetty.
Säyneisten kylillä Säyneistenjarven rannalla Juosolan,
Santalan, Simolan taloissa sekä ukko Antti Parviaisen
mökillä pakinoimassa. Parviaisen ukko on vähän kuin tietäjä
ja myrrysmies. Säilyttelee ukontalttaa, uhrikiveä" 1.
ukonkynttä", joka muinoin oli löytynyt kesyenkannolta"
(= ukkosen särkemän puun kanto). Ja mahtava voima
kuuluu kivessä olevan. Kun hevonen t. m. eläinon ammuksissa
tai ähkyssä ja silläpaineleeristikakkosia" (=kahdesti
ristiin), niin paranee. Samoin voidaan parantaa sillä ihmisistä
tyrät.
Juosolan sanovatolevan kylänensimäisen talon. Paikkakunnalla
oli ollut tervahauta ja sen luona maja. Siinä olivat
vastatulleet ensin asuneet.
Kauniita ovat Vuotjarven rannat, vaikka niitä, etupäässä
vain rakennuksia töllistellessäni, en aina kaikiste
ehtinyt oikein huomaamaan. Muistanpa kun Kellolahden
pohjukasta, tienmutkasta, puiden välistä tirkistelin järvenselälle,
joka päivän laskussa loimusi ja loisti niin tuhannen
tulipunaisena, ja siinä viheriät saaret iltaruskossa peilasivat
niin kauniisti, muistanpa, että johtui mieleeni entisen' ukon
sanat: voi yhdeksänkymmentä, niin on kun alttarintaulu! "
Rautavaaralla.
Säyneisistä saavun Alaluostan kautta Hankamäkeen
Rautavaaralla. Tie kulkee karua kangasta myöten, joka
muutamassa kohdassa on huiman metsäpalon temmellyskenttänä
ollut. Sateisessa säässä kiertelen Hankamäen taloissa,
sateen raossa aina pistäyn talosta toiseen. Tapaan
muutamia savupirttejä.