Samuli Paulaharju - Doria
Samuli Paulaharju - Doria
Samuli Paulaharju - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
92<br />
<strong>Samuli</strong> <strong>Paulaharju</strong>.<br />
malle kädelle poiketa Loimolaa kohden. Alkumatka on kerrassaan<br />
somaa saloa. Polku — todellakin pahainen, sotkuinen<br />
kanervikon käytävä — puikkelehtii pienien järvien<br />
välitse. Milloin on lampi vasemalla. milloin oikealla, milloin<br />
yhtaikaa sekä vasemalla että oikealla. Ja sitä kestää<br />
useamman virstan. Mutta sitten tulee suo, ja siellä polku<br />
katoaa, kerrassaan katoaa, ei näy mitään johtavaa lankaa,<br />
jota voisi pitää ojennusnuoranaan. Kun nokka sammalessa<br />
ja silmät tappeina juoksentelee etsien, löytää jalan sijan<br />
sieltä, toisen täältä ja niin nuuskien pääsee toiselle rannalle,<br />
josta haparoiden Adimein polunpään löytää. Tuleepa<br />
sitten eteen polunhaaraus. Tops, kirja käteen! Sitä ei ole<br />
kirjoitettu, ei totisesti! Mitäs, mitäs nyt tehdä? Hetkisen<br />
aprikoituani menen toista umpimähkään. Vähän aikaa huhkittuani,<br />
näyttää polku kuin paranevan. Mieli kevenee,<br />
h^mistän sydämessäni kiitosvirren, kun erhetysten poluilla<br />
oikeaan johdatettiin. Vielä muutamia askeleita: taas haara,<br />
mutta se — takaapäin. Otan tarkemman selon siitä jahuomaan,<br />
että se onkin se äskeinen haara, joka siinä vain vähäisen<br />
sivuja kierrättelee ja taas tässä yhteen sattuu...<br />
Tulee polku viimein kauniin, kivikkorantaisen metsäjarven,<br />
Sonkerinjarven rannalle ja siitä käännähtää vasempaan, ja<br />
vähän ajan päästä jo Loimolanjarven suurehko selkä välkähtää.<br />
Kohta kevein askelin astun metsänvartijan asunnolle.<br />
Mutta talossa onkin vain lapset kotosalla, aikuinen<br />
väki metsäniityllä. Ei muuta kun etsimään. Pieni poikapahainen<br />
käy pihalle neuvomaan, jotta kui sie maat, assut<br />
vähän matkoa, tullou toinje polku, a sie maat vasempah<br />
kädeh, a sit tullou suo, sit rigie, sit perttji autio, a sit tullou<br />
plotina... a sit plotinast sie maat vasempah... siel<br />
hyö roadou suon bokas". Menen ja teen niin ja löydän<br />
raatajat suon bokasta". Tyttö on kalakeittoa puuhaamassa<br />
keitinsellässä" tulella riippuvan padan luona, poika<br />
ongiskelee, eukko niittää kalsuaa puron reunaa ja ukko<br />
laittaa katajanhaarukasta viikatteeseen karvia. Nälkäisenä<br />
käyn minäkin aterialle ja se syödään salolla oikein salolai-
Change language