meriteollisu u syhdistyk sen jä senet - PubliCo Oy
meriteollisu u syhdistyk sen jä senet - PubliCo Oy
meriteollisu u syhdistyk sen jä senet - PubliCo Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lowattia) ja potkuriteho 13 000 kW. Alukset<br />
on suunniteltu toimimaan olosuhteissa,<br />
joissa voimakkaat merivirrat aiheuttavat<br />
<strong>jä</strong>äkenttien liikkumista. Huoltoalukset<br />
pystyvät operoimaan it<strong>sen</strong>äisesti 1,7 metrin<br />
paksuisessa <strong>jä</strong>ässä.<br />
Muillakin Suomen telakoilla on ajanmukaista<br />
talvimerenkulun erikoisosaamista.<br />
Esimerkiksi STX Finland <strong>Oy</strong>:n Rauman<br />
telakalla on viimeisteltävänä Finferriesin tilaama<br />
uuden sukupolven maantielautta,<br />
joka alkaa liikennöidä vuoden 2013 alussa<br />
Korppoo–Houtskari -reitillä. Lautan suunnittelussa<br />
ja rakentamisessa on kiinnitetty<br />
erityistä huomiota <strong>jä</strong>issäkulkemisominaisuuksiin.<br />
VTT TESTAA JA KEHITTÄÄ<br />
MONITOIMIMURTAJIA<br />
Uuden laivateknologian hankkeissa on<br />
usein mukana myös Teknologian tutkimuskeskus<br />
VTT, joka on osallistunut muun<br />
muas sa arktisten laivojen avovesiominaisuuksien<br />
ja propulsiolaitteiden kehitystyöhön.<br />
”Tämän alan hankkeita tulee varmasti<br />
lisää. Myös aluksille asetettavat vaatimukset<br />
kasvavat”, arvioi erikoistutkija Timo<br />
Kukkanen VTT Meritekniikasta.<br />
Aikanaan VTT oli mukana monitoimimurtajien<br />
Fennica ja Nordica suunnittelussa.<br />
”Tuolloin itse asiassa kehitettiin koko<br />
monitoimimurtajakonsepti. VTT:n lisäksi<br />
työhön osallistuivat silloinen Merenkulkuhallitus<br />
sekä ILS, ja laivat rakensi nykyinen<br />
STX:n Rauman telakka”, Kukkanen<br />
muistaa.<br />
”Merenkulkuhallitus johti paljolti<br />
kehitystyötä. Tutkimme monitoimimurtajien<br />
merikelpoisuusominaisuuksia ja niiden<br />
käyttäytymistä aallokossa. Alusten on<br />
pystyttävä toimimaan mitä erilaisimmissa<br />
olosuhteissa.”<br />
”Aallokossa toimiminen on keskei-<br />
nen kysymys. Aikaisemmilla <strong>jä</strong>änmurtajilla<br />
ei ollut yhtä hyviä aallokossakulkemisominaisuuksia<br />
kuin nykyisillä.”<br />
Niinpä VTT on tehnyt aluksille avovesikokeita,<br />
tyypillisesti noin 3–10 metrin<br />
pituisilla ja pari kolme tonnia painavilla<br />
laivamalleilla. Kokeita tehdään yhteistoiminnassa<br />
Aalto-yliopiston kanssa, yhteisissä<br />
laboratoriotiloissa.<br />
Työnjako menee usein niin, että Aalto-yliopisto<br />
tekee perustutkimusta ja VTT<br />
tutkii laivatekniikan kaupallisia sovellusmahdollisuuksia.<br />
”Teemme merikelpoisuuskokeiden lisäksi<br />
pääasiassa laivan suorituskykyyn liittyviä<br />
kokeita, kuten vastus- ja propulsiokokeita.<br />
Niin ikään testaamme laivojen ohjailuominaisuuksia<br />
sekä propulsiolaitteita”,<br />
Kukkanen tiivistää. �<br />
MERJA KIHL<br />
ARI MONONEN<br />
seatec 2013 11
Change language