meriteollisu u syhdistyk sen jä senet - PubliCo Oy
meriteollisu u syhdistyk sen jä senet - PubliCo Oy
meriteollisu u syhdistyk sen jä senet - PubliCo Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
laivasuunnittelusta.” Tarkastajille ei Kaljalan<br />
mukaan yleensä tarvitsekaan antaa lisäkoulutusta,<br />
vaikka laivojen tekniikka kehittyy.<br />
Tyypillisesti luokitustarkastuksissa käydään<br />
läpi tietyt selkeät osa- alueet, kuten<br />
laivan runko, koneisto ja sähkö<strong>jä</strong>rjestelmät.<br />
”Tietysti jos tulee sellainen laivatyyppi,<br />
josta meidän tarkastajallamme ei ole<br />
kokemusta, niin silloin koulutusta tai ainakin<br />
harjoittelua tarvitaan.”<br />
”Jääluokan perusasiat ovat rungon ja<br />
propulsio<strong>jä</strong>rjestelmän lujuus sekä koneteho.<br />
Luokituslaitok<strong>sen</strong> rooli on ensi sijassa<br />
turvallisuuden varmistaminen. Säännöillä<br />
pyritään varmistamaan, että alus selviää<br />
niistä olosuhteista, joihin sillä on oikeus<br />
mennä”, Kaljala korostaa.<br />
Napaseudulla toki tarvitaan vankkoja<br />
laivoja. ”Monivuotisessa <strong>jä</strong>ässä liikuttaessa<br />
ongelmat ovat aivan erilaisia kuin yksivuotisissa<br />
<strong>jä</strong>issä, kuten Itämerellä tai Kaspianmerellä.<br />
Tosin Koillisväyläkään ei ole ympäri<br />
vuoden <strong>jä</strong>ässä, ja osa siellä kulkevista<br />
aluksista liikennöi lähinnä kesäkaudella”,<br />
huomauttaa Kaljala.<br />
POLAARISÄÄNTÖJÄ JA<br />
POTKURITEKNIIKKAA<br />
Napaseudun liikennöintiä varten kansainvälisellä<br />
merenkulku<strong>jä</strong>rjestöllä IMO:lla<br />
(International Maritime Organisation) on<br />
valmisteilla polaarisäännöt, joilla pyritään<br />
vähentämään napa-alueilla operoiviin laivoihin<br />
kohdistuvia riske<strong>jä</strong>. Tavoitteena<br />
on saada aikaan yhteiset säännöt sekä<br />
arktiselle että antarktiselle alueelle.<br />
Säännöt koskenevat ensimmäisessä vaiheessa<br />
erityisesti napaseudulla liikkuvia<br />
matkustaja- ja lastialuksia. Myöhemmin on<br />
tarkoitus päättää muiden alustyyp pien ottamisesta<br />
mukaan koodiin.<br />
Itämeri ei kuulu polaarikoodin maantieteelliseen<br />
alueeseen. Suomen Varustamot<br />
on kuitenkin osaltaan mukana polaarisääntöjen<br />
valmistelutyössä.<br />
”Polaarisäännöissä on omat <strong>jä</strong>äluokkansa.<br />
Ne jatkavat siitä, mihin Itämeren<br />
<strong>jä</strong>äsäännöt loppuvat.”<br />
Uuden sukupolven monitoimialuksissa<br />
on esimerkiksi kääntyviä azipod-potkureita<br />
ja muita innovaatioita <strong>jä</strong>issä kulkemista<br />
varten.<br />
10 seatec 2013<br />
Kuva: Aker Arctic<br />
Vuosaaressa on Aker Arcticin laivalaboratorio, missä laivoja suunnitellaan ja testataan.<br />
”Nykyisissä <strong>jä</strong>änmurtajissa on käytetty<br />
niitä ratkaisuja”, Kaljala selostaa.<br />
”Aker Arctic on merkittävä <strong>jä</strong>issä kulkevien<br />
laivojen osaaja, samoin esimerkiksi<br />
Helsingin Ruoholahden Arctech-telakka,<br />
joka on puoliksi venäläisten ja puoliksi korealaisten<br />
omistuksessa. Se on tätä nykyä<br />
paljolti mukana Venä<strong>jä</strong>n arktisten alueiden<br />
laivahankkeissa.”<br />
”Ne projektit, jotka nyt ovat meneillään<br />
Arctechin telakalla, ovatkin <strong>jä</strong>änmurtajia<br />
tai ainakin <strong>jä</strong>ätä murtavia huoltoaluksia.”<br />
SUOMALAISET TELAKAT<br />
KEHITYKSEN KÄRJESSÄ<br />
Arctech Helsinki Shipyard -telakan omistavat<br />
puoliksi korealainen STX Finland ja venäläinen<br />
United Shipbuilding. Telakka on<br />
keskittynyt arktisten erikoisalusten rakentamiseen.<br />
Lähiaikoina Arctechin Helsingin te-<br />
lakalla valmistuu esimerkiksi arktinen<br />
offshore-alus Vitus Behring nel<strong>jä</strong> kuukautta<br />
etuajassa. Alus luovutetaan asiakkaalle<br />
18.12.2012, vaikka alun perin luovutus<br />
oli ajoitettu huhtikuulle 2013.<br />
Telakalla on parhaillaan rakenteilla<br />
kaksi samantyyppistä offshore-alusta<br />
Venä<strong>jä</strong>n suurimmalle varustamolle<br />
Sovcomflotille, joka on erikoistunut merenkulkuun<br />
<strong>jä</strong>isissä olosuhteissa. Aluksia<br />
on tarkoitus käyttää huoltoaluksina Exxon<br />
Neftegas Limitedin tuotantolautalle Sahalinin<br />
alueella Arkutun-Dagin öljy- ja kaasukentällä<br />
Venä<strong>jä</strong>n Kaukoidässä.<br />
Arktisten offshore-alusten päätehtävänä<br />
on huolehtia tuotantolautan huoltoja<br />
miehistökuljetuksista sekä suojella lauttaa<br />
<strong>jä</strong>ämassojen aiheuttamilta vaurioilta.<br />
Alukset ovat pituudeltaan noin satametrisiä<br />
ja niiden leveys on 21,7 metriä.<br />
Aluksissa on nel<strong>jä</strong> päädieselgeneraattoria,<br />
joiden yhteisteho on 18 000 kW (ki-
Change language