liikennevilkku - Nordic Road Safety Council
liikennevilkku - Nordic Road Safety Council liikennevilkku - Nordic Road Safety Council
L iikenne- ja viestintäministeriö julkisti vuonna 2001 ehdotuksen pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi. Sen tarkoituksena on edistää pyöräilyä kestävän kehityksen mukaisena ja terveellisenä liikennemuotona. Ohjelman laadullinen tavoite on parantaa pyöräilyn laatua, houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Lisäksi halutaan parantaa pyöräilyn kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna. Määrällisenä tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuosien 1998-1999 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja samalla kuitenkin turvallisuuden tulee parantua pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet ovat vaativia, eivätkä kaikki asiantuntijat ole innostuneet pyöräilyn lisäämisestä. Peikkona on onnettomuuksien kasvu. Ohjelmassa nähdään kuitenkin hyödyt haittoja suurempina. Miksi pyöräilyä pitää edistää, mitä hyötyä siitä on? Mitä keinoja on tarjolla ja miten realistisia ne ovat? Miten käy turvallisuuden? 10 LIIKENNEVILKKU 2/2003 PYÖRÄILYPOLIITTISELLA OHJELMALLA UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Pyöräilykauden alkaessa jälleen tänä vuonna tavallisille matti meikäläisillekin ja ympäri vuoden ajavien pyöräilijöiden peittyessä suuriin joukkoihin on syytä palauttaa mieleen liikenneja viestintäministeriön pari vuotta sitten julkistama pyöräilypoliittinen ohjelma. Liikennevilkun lukijoille sen esittelee Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse Saharinen. KASVUN VARAA Autoliikenteen kasvuhuumassa 1960 –luvulla pyöräilyn määrä romahti. Polkupyörää ei tuolloin enää pidetty vakavasti otettavana kulkuvälineenä ja se olikin jäämässä pelkästään lasten leikki- ja harrastusvälineeksi. Pyöräily tuli kuitenkin takaisin 1970 –luvulla ja sen määrä kasvoi 1980 –luvun puoliväliin asti.Viime vuosikymmenen alkupuolella pyöräilyn osuus matkoista kasvoi, mutta viime vuosina kasvu on taas pysähtynyt. Likipitäen 80 prosentilla suomalaisista on polkupyörä, mutta silti pyöräilyn osuus kaikista Suomessa tehdyistä matkoista on vain 11 %. Suomalainen pyöräilee vuosittain n. 330 kilometriä vuodessa, kun vastaavasti Euroopan parhaissa pyöräilymaissa pyöräillään on jopa 1000 km. Ilmasto-olot selittävät tietysti tätä eroa, mutta pyöräilyn määrä riippuu suuresti myös liikennekulttuurista ja harjoitetusta liikennepolitiikasta. Kaikkein eniten pyöräilevät lapset ja nuoret, mutta ajokortti-ikään tul- taessa sen suosio vähenee jyrkästi. Suurimmat mahdollisuudet pyöräilyn lisäämiseen on aikuisväestön keskuudessa ja tällöin nimenomaan työmatkoilla ja vapaa-ajan matkoilla. MITÄ HYÖTYÄ? Pyöräilypoliittisen ohjelman tekijät lähtevät siitä, että pyöräilyn edistäminen kannattaa, edistämisen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Pyöräilyn edistäminen tukee monia liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun tärkeimmistä tavoitteista: eri väestöryhmien tasapuolista kohtelua, liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentämistä ja liikennetilan tehokkaampaa hyväksikäyttöä. Pyöräilyn lisääminen on tarkoituksenmukaista sekä talouden että väestön hyvinvoinnin kannalta. Pyöräily on saasteeton ja äänetön kulkumuoto, eikä sen käyttö kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja. Pyöräilyn lisääntyminen edistää ympäristön hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. KANSANTERVEYS PARANEE Pyöräily ja kävely ovat tyypillistä terveysliikuntaa: puolen tunnin päivittäisen, kohtuuvauhtisen ja useastakin eri jaksosta muodostuvan liikuntasuorituksen on todettu riittävän useimmilla ihmisillä terveyden ylläpitämiseen. Pyöräilyn tuottamat terveyshyödyt koskevat yksilön ja yhteiskunnan ohella myös elinkeinoelämää esimerkiksi vähentyneiden sairauspoissaolojen myötä.
KONSTIT OVAT MONET Ohjelmassa esitetään yhteensä 26 keinoa pyöräilyn edistämiseksi. Ne kohdistuvat liikennepolitiikkaan, infrastruktuuriin, turvallisuuteen, pyöräpysäköintiin, joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkaketjuihin, työpaikkoihin sekä pyöräilyn markkinointiin ja liikennekasvatukseen. Osa keinoista on valittu kärkikeinoiksi. Näitä ovat mm. pyöräilyn edistämissuunnitelmien laadinta, pyöräilyn yhdyshenkilöiden nimeäminen, uusien pyöräily-yhteyksien rakentaminen,Turvalliset reitit kouluihin -ohjelma, terminaalien pyöräily-yhteyksien ja -palvelujen kehittäminen, pyöräilykartat jne. PEIKKONA ONNETTOMUUDET Pyöräonnettomuuksissa kuoli 1980 –luvulla noin 100 henkeä vuodessa. Viime vuosikymmenen alkupuolis- Polkupyörästä on tullut yhä useammalle kunnostaan huolehtivalle työmatka-ajoneuvo. Ilmeisesti jälleen tänä kesänä pyöräilyn suosio kasvaa entisestään. (Kuvan on ottanut Lahden Aleksanterinkadulta Pekka Rintamäki.) kolla kuolemien määrä väheni keskimäärin 80:een ja loppupuoliskolla jo alle 60. Loukkaantuneiden määrä aleni vastaavasti 1450 pyöräilijästä noin 1200:aan. Nämä luvut kertovat kuitenkin vain osatotuuden. Väestöhaastattelujen ja sairaalatilastojen perusteella on arvioitu, että vuosittain loukkaantuu runsaat 30 000 pyöräilijää. Pyöräilyonnettomuuksista suurin osa on yksittäisonnettomuuksia ja kevyen liikenteen keskinäisiä onnettomuuksia ja nämä jäävät pääsääntöisesti tilastojen ulkopuolelle. Pyöräilyturvallisuudessa on suuria eroja eri maiden välillä. Suhteessa suoritteeseen tai asukaslukuun pyöräilyn kuolemanriski on Suomessa noin kaksi kertaa niin suuri kuin Ruotsissa. Niinpä pyöräilyn lisääntyminen ei kaikkia asiantuntijoita innosta, sillä peikkona on onnettomuuksien lisääntyminen entisestään. Edes pyöräilijöiden turvaksi rakennetut ja rakennet- tavat pyörätiet eivät tuo ongelmaan pysyvää ratkaisua, sillä riskit kasautuvat pyöräteiden ja ajoratojen risteyksiin. Pyöräilykypärän käyttö ei ole kampanjoinnista huolimatta lisääntynyt viime aikoina olennaisesti. Mielenkiinnolla odotetaan, miten vuoden alusta voimaan tullut käyttövelvoite vaikuttaa. Pyöräilijöiden määrällä voi toisaalta olla myönteisiäkin vaikutuksia, sillä kansainvälisen vertailun perusteella pyöräilijän kuolemanriski suhteessa ajokilometreihin pienenee, kun pyöräilijämäärät kasvavat. Ruotsissa on havaittu, että risteyksen ylittävien pyöräilijöiden määrän kasvaessa viidestäkymmenestä sataan pyöräilijään tunnissa pyöräilijän onnettomuusriski alenee lähes puoleen. LIIKENNETURVAN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ LASSE SAHARINEN LIIKENNEVILKKU 2/2003 11
- Page 1 and 2: Onko nyt LIIKENNE VILKKU LIIKENNETU
- Page 3 and 4: Liikenneturva on julkisoikeudelline
- Page 5 and 6: P itkäaikaisen onnettomuustilaston
- Page 7 and 8: P yöräilyn määrän ennustetaan
- Page 9: Polkupyörä seisoo talon nurkalla.
- Page 13 and 14: PYÖRÄLLÄ TERVEYTTÄ PYÖRÄILYVI
- Page 15 and 16: KAKSITOISTA PYÖRÄILYKUNTAA Vuodes
- Page 17 and 18: LISÄTIETOJA MM. INTERNETSIVUILLA W
- Page 19 and 20: UTBILDNING är den rätta vägen f
- Page 21 and 22: MOOTTORIPYÖRÄILYYN neempiä ja ka
- Page 23 and 24: iskitekijöistä. Näitä riskiteki
- Page 25 and 26: KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA Vaikka ty
- Page 27 and 28: -KAMPANJA PYRKII N ILMAPIIRIÄ MIKS
- Page 29 and 30: TURVAVYÖT TÖIHIN KAMPANJAAN SITOU
- Page 31: Raskaan liikenteen ja erityisesti k
L iikenne-<br />
ja viestintäministeriö<br />
julkisti vuonna 2001 ehdotuksen<br />
pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi.<br />
Sen tarkoituksena on edistää pyöräilyä<br />
kestävän kehityksen mukaisena ja terveellisenä<br />
liikennemuotona. Ohjelman<br />
laadullinen tavoite on parantaa pyöräilyn<br />
laatua, houkuttelevuutta ja turvallisuutta.<br />
Lisäksi halutaan parantaa<br />
pyöräilyn kilpailukykyä henkilöautoon<br />
verrattuna. Määrällisenä tavoitteena on<br />
kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuosien<br />
1998-1999 tasosta vuoteen 2020<br />
mennessä ja samalla kuitenkin turvallisuuden<br />
tulee parantua pitkällä aikavälillä<br />
yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden<br />
mukaisesti.<br />
Tavoitteet ovat vaativia, eivätkä<br />
kaikki asiantuntijat ole innostuneet<br />
pyöräilyn lisäämisestä. Peikkona on onnettomuuksien<br />
kasvu. Ohjelmassa<br />
nähdään kuitenkin hyödyt haittoja<br />
suurempina.<br />
Miksi pyöräilyä pitää edistää, mitä<br />
hyötyä siitä on? Mitä keinoja on tarjolla<br />
ja miten realistisia ne ovat? Miten<br />
käy turvallisuuden?<br />
10 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />
PYÖRÄILYPOLIITTISELLA OHJELMALLA<br />
UUTTA PONTTA<br />
PYÖRÄILYYN<br />
Pyöräilykauden alkaessa jälleen tänä vuonna<br />
tavallisille matti meikäläisillekin ja ympäri<br />
vuoden ajavien pyöräilijöiden peittyessä suuriin<br />
joukkoihin on syytä palauttaa mieleen liikenneja<br />
viestintäministeriön pari vuotta sitten<br />
julkistama pyöräilypoliittinen ohjelma.<br />
Liikennevilkun lukijoille sen esittelee<br />
Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse<br />
Saharinen.<br />
KASVUN VARAA<br />
Autoliikenteen kasvuhuumassa 1960<br />
–luvulla pyöräilyn määrä romahti. Polkupyörää<br />
ei tuolloin enää pidetty vakavasti<br />
otettavana kulkuvälineenä ja se<br />
olikin jäämässä pelkästään lasten leikki-<br />
ja harrastusvälineeksi. Pyöräily tuli<br />
kuitenkin takaisin 1970 –luvulla ja<br />
sen määrä kasvoi 1980 –luvun puoliväliin<br />
asti.Viime vuosikymmenen alkupuolella<br />
pyöräilyn osuus matkoista<br />
kasvoi, mutta viime vuosina kasvu on<br />
taas pysähtynyt.<br />
Likipitäen 80 prosentilla suomalaisista<br />
on polkupyörä, mutta silti pyöräilyn<br />
osuus kaikista Suomessa tehdyistä<br />
matkoista on vain 11 %. Suomalainen<br />
pyöräilee vuosittain n. 330<br />
kilometriä vuodessa, kun vastaavasti<br />
Euroopan parhaissa pyöräilymaissa<br />
pyöräillään on jopa 1000 km. Ilmasto-olot<br />
selittävät tietysti tätä eroa, mutta<br />
pyöräilyn määrä riippuu suuresti<br />
myös liikennekulttuurista ja harjoitetusta<br />
liikennepolitiikasta.<br />
Kaikkein eniten pyöräilevät lapset<br />
ja nuoret, mutta ajokortti-ikään tul-<br />
taessa sen suosio vähenee jyrkästi. Suurimmat<br />
mahdollisuudet pyöräilyn lisäämiseen<br />
on aikuisväestön keskuudessa<br />
ja tällöin nimenomaan työmatkoilla<br />
ja vapaa-ajan matkoilla.<br />
MITÄ HYÖTYÄ?<br />
Pyöräilypoliittisen ohjelman tekijät<br />
lähtevät siitä, että pyöräilyn edistäminen<br />
kannattaa, edistämisen hyödyt ovat<br />
haittoja suuremmat. Pyöräilyn edistäminen<br />
tukee monia liikennejärjestelmän<br />
ja maankäytön suunnittelun tärkeimmistä<br />
tavoitteista: eri väestöryhmien<br />
tasapuolista kohtelua, liikenteestä<br />
aiheutuvien haittojen vähentämistä<br />
ja liikennetilan tehokkaampaa hyväksikäyttöä.<br />
Pyöräilyn lisääminen on tarkoituksenmukaista<br />
sekä talouden että<br />
väestön hyvinvoinnin kannalta.<br />
Pyöräily on saasteeton ja äänetön<br />
kulkumuoto, eikä sen käyttö kuluta<br />
uusiutumattomia luonnonvaroja. Pyöräilyn<br />
lisääntyminen edistää ympäristön<br />
hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.<br />
KANSANTERVEYS PARANEE<br />
Pyöräily ja kävely ovat tyypillistä terveysliikuntaa:<br />
puolen tunnin päivittäisen,<br />
kohtuuvauhtisen ja useastakin eri<br />
jaksosta muodostuvan liikuntasuorituksen<br />
on todettu riittävän useimmilla<br />
ihmisillä terveyden ylläpitämiseen.<br />
Pyöräilyn tuottamat terveyshyödyt<br />
koskevat yksilön ja yhteiskunnan ohella<br />
myös elinkeinoelämää esimerkiksi<br />
vähentyneiden sairauspoissaolojen<br />
myötä.
Change language