liikennevilkku - Nordic Road Safety Council
15.12.2012 • Views
Share Embed Flag

liikennevilkku - Nordic Road Safety Council

liikennevilkku - Nordic Road Safety Council

liikennevilkku - Nordic Road Safety Council

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
nordicroadsafety.org

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Onko<br />

nyt<br />

LIIKENNE VILKKU<br />

LIIKENNETURVAN TIEDOTUSLEHTI, 50. VUOSIKERTA NUMERO 2/2003<br />

KYPÄRÄ-<br />

PAKKO?<br />

LIIKENNE-<br />

TURVALLISUUS<br />

ON HYVINVOINTIA

PÄÄKIRJOITUS<br />

Toimitusjohtaja Matti Järvinen odottaa uudesta eduskunnasta tarmoa<br />

ryhtyä parantamaan liikenneturvallisuutta maassamme.<br />

KEVÄT ON VALON AIKAA<br />

Muistutus kevääntulon edistymisen myötä kasvavista liikenteen<br />

vaaratekijöistä.<br />

KESTÄVÄ KEHITYS MYÖS PÄÄKOPALLE<br />

Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen kiittää pyöräilyn<br />

kuntovaikutuksia, mutta muistuttaa samalla vaaroista, joita pyörällä<br />

liikkumiseen liittyy muistuttaen mm. lain edellyttämän pyöräilykypärän<br />

käyttämisen tärkeydestä.<br />

ONKO NYT KYPÄRÄPAKKO?<br />

kysyy liikenneturvallisuusinsinööri Matti Koivurova ja selvittää kypärien<br />

ominaisuuksia ja suojavaikutuksia pyöräturmissa.<br />

PYÖRÄILYPOLIITTISELLA OHJELMALLA UUTTA<br />

PONTTA PYÖRÄILYYN<br />

Koulutuspäällikkö Lasse Saharinen ruotii liikenne- ja<br />

viestintäministeriön vuonna 2001 julkistamaa pyöräilypoliittista<br />

ohjelmaa ja arvio sen vaikutusta pyöräilyn lisääntymiseen ja<br />

turvallisuuteen.<br />

2 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

SISÄLLYS 2/2003<br />

3<br />

4<br />

6<br />

9<br />

10<br />

SUOMI PYÖRÄILEE –YHTEISTYÖ JATKUU YHÄ<br />

Liikennevilkku kertoo Suomi pyöräilee -yhteistyöstä ja sen sateenvarjon<br />

alla järjestettävästä pyöräilyviikosta, kesän pyöräretkestä, Pyöräillen<br />

Suomessa -hankkeesta ja kirjasta Kaksitoista pyöräilykuntaa.<br />

JALOIN -PROJEKTI<br />

Kesällä 2001 käynnistynyt Jaloin -projekti on edennyt puoliväliin ja<br />

uudet tutkimus- ja kehittämishankkeet on aloitettu.<br />

12<br />

16<br />

SVENSK RESUMÈ<br />

Liikennevilkku 1/2003 keskeisestä sisällöstä ruotsinkielinen yhteenveto.<br />

18<br />

KOULUTUS ON AVAIN TURVALLISEEN<br />

MOOTTORIPYÖRÄILYYN<br />

Moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksen aloittamisesta on kulunut 25<br />

vuotta ja tänään sen puitteissa Liikenneturva tekee hyvää yhteistyötä<br />

alan järjestöjen kanssa.<br />

20<br />

SMOTO:N UUSI PUHEENJOHTAJA HALUAA<br />

NOSTAA MOTORISTIEN PROFIILIA<br />

Aluepäällikkö Juha Sirviö esittelee SMOTO:n uuden puheenjohtajan<br />

Hannu Virran ja kertoo hänen ja hänen edustamansa järjestön<br />

näkemyksistä moottoripyöräilyn turvallisuuden ja olojen<br />

parantamiseksi.<br />

22<br />

LIIKENNE ON OSA TYÖPÄIVÄÄ<br />

Koulutuspäällikkö Lasse Saharinen esittelee Liikenneturvan uutta Työ<br />

ja liikenne -opasta, sen taustaa ja pohdiskelee laajemminkin työhön ja<br />

työssä oloon kiinteästi liittyvää liikennettä ja sen turvallisuutta.<br />

24<br />

AJETAAN IHMISIKSI –KAMPANJALLA PYRITÄÄN<br />

PARANTAMAAN LIIKENTEEN ILMAPIIRIÄ<br />

Liikenneturvan useamman vuoden kestävästä Ajetaan<br />

ihmisiksi -kampanjasta kirjoittaa kampanjapäällikkö<br />

Kaisa Hara kertoen sen puitteissa vuonna 2003<br />

järjestettävistä tehoiskuista.<br />

UUTISIA<br />

Rahtarit täytti 30 vuotta…<br />

TIETOJA LIIKENNEVILKUSTA JA<br />

LIIKENNETURVASTA<br />

26<br />

28<br />

30<br />

SATA ASKELTA<br />

Tämän haluan sanoa –palstamme vieraana kirjoittaa Suomen Kuormaautoliiton<br />

viestintäpäällikkö Juha Norppa-Rahkola ja esittelee liittonsa<br />

hankkeen Sata askelta turvalliseen kuorma-autoliikenteeseen.<br />

KANSI<br />

Nalle, Taru ja turvallinen kypäräpäinen kyyti, valokuva: Olli Lehto<br />

TAKAKANSI Työmatka on työpäiväsi vaarallisinta aikaa<br />

31

Liikenneturva on julkisoikeudellinen liikenneturvallisuustyön<br />

keskusjärjestö. Sen tehtävänä on parantaa<br />

liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisten<br />

käyttäytymiseen liikenteessä sekä liikennettä koskeviin<br />

arvoihin ja asenteisiin koko yhteiskunnassa.<br />

Keinoina tässä tehtävässä ovat viestintä ja koulutus<br />

ja ne kohdistuvat kaikkiin tienkäyttäjiin sekä erityisesti<br />

liikennealan kysymysten parissa työskenteleviin<br />

henkilöihin ja yhteisöihin. Liikenneturva on myös liikenneturvallisuusalan<br />

asiantuntijaorganisaatio, joka<br />

palvelee viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämän<br />

yhteisöjä, tekee aloitteita ja on yhteistyökumppanina<br />

liikenteen turvallisuutta edistettäessä.<br />

Alan keskusjärjestönä Liikenneturva opastaa ja yhteensovittaa<br />

jäsenjärjestöjensä liikenneturvallisuustyötä.<br />

Liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi<br />

Liikenneturva harjoittaa ja tukee toimintaansa palvelevaa<br />

tutkimusta.<br />

■ ■ ■<br />

The brief of Liikenneturva is to improve traffic safety<br />

by influencing people's traffic behaviour and values<br />

and attitudes concerning traffic throughout society.<br />

The means for achieving this are publicity and<br />

education. The target groups for these are all road<br />

users, particularly the people and organizations specifically<br />

concerned with traffic matters. The goal is to<br />

reduce the number of danger situations, risk factors<br />

and accidents in traffic and to alleviate their consequences.<br />

Liikenneturva is an expert organization in<br />

traffic safety; it serves the authorities and civic and<br />

industrial organizations, makes proposals and cooperates<br />

in the promotion of traffic safety. As the central<br />

organization in the field, Liikenneturva counsels<br />

and coordinates the traffic safety work of its member<br />

organizations. To develop traffic safety work, Liikenneturva<br />

carries out and supports the relevant research.<br />

■ ■ ■<br />

Trafikskyddet är en centralorganisation för allmänrättsligt<br />

trafiksäkerhetsarbete. Dess uppgift är att förbättra<br />

trafiksäkerheten genom att inverka på folks<br />

trafikbeteende samt på samhälleliga värden och attityder<br />

som berör trafiken. Kommunikation och skolning<br />

är medel som används i detta arbete, som riktas<br />

till alla vägtrafikanter samt i synnerhet till dem<br />

som arbetar med frågor som berör trafik-branschen.<br />

Trafikskyddet är en specialorganisation inom trafiksäkerhetsområdet.<br />

Den betjänar myndigheter, medborgarorganisationer<br />

och näringslivets organisationer.<br />

Trafikskyddet tar initiativ och är en samarbetspartner<br />

där trafiksäkerheten främjas. Som centralorganısation<br />

i branschen är Trafikskyddet ett organ<br />

som visar vägen för och samordnar medlemsorganisationernas<br />

trafikskyddsarbete. Trafikskyddet utövar<br />

och stöder sådan forskningsverksamhet som utvecklar<br />

trafiksäkerhetsarbetet.<br />

LIIKENNETURVALLISUUS ON<br />

HYVINVOINTIA<br />

Uuteen eduskuntaan ja hallitukseen<br />

kohdistuu yhteiskuntaelämän eri<br />

aloilta jälleen suuria toiveita ja ristikkäisiä<br />

paineita.Vaalitaistelussa esitettyjä<br />

väljiä lupauksia on alettu arvottaa uudelleen<br />

käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.Työllisyyden<br />

ja terveydenhoidon tason<br />

turvaaminen nousevat itseoikeutetusti<br />

kansallisen asialistan kärkeen. Muiden hyvinvoinnin<br />

tekijöiden toteuttaminen suhteutetaan<br />

entistä tarkemmin edessä olevien<br />

talousnäkymien ja poliittisen tahdon<br />

mukaan. Käynnissä oleva Irakin sota luo<br />

varjoja sekä talouden kehitykseen että kansalaisten<br />

kokemaan turvallisuuden tunteeseen.<br />

Kevään aikana punnitaan liikenneturvallisuuden<br />

ja liikenneturvallisuustyön arvostus.Tasavallan<br />

Presidentti Tarja Halonen<br />

nosti kansalaisten arjen turvallisuuden<br />

pintaan uudenvuoden puheessaan. Hän<br />

kantoi huolta itsekkyyden lisääntymisestä<br />

yhteiskunnassamme ja poimi esimerkiksi<br />

ihmisten liikennekäyttäytymisen.Vaalipuheissa<br />

arjen turvallisuuden ongelmista esillä<br />

olivat pääasiassa huumeet, katuväkivalta<br />

ja omaisuuteen kajoava rötöstely. Liikennevilkun<br />

haastattelussa vanhan eduskunnan<br />

ryhmäpuheenjohtajat ilmaisivat periaatteellisen<br />

tukensa liikenneturvallisuudelle.<br />

Keinoissa oli hajontaa eikä asia tuntunut<br />

herättävät palavaa kiinnostusta. Ilmeisesti<br />

yhteiskunnan kehitystrendien vertailussa<br />

liikenneturvallisuus ei ole antanut hälyttäviä<br />

viestejä.<br />

Vanha eduskunta saa tyydyttävän arvosanan<br />

liikenneturvallisuustyöstään. Se toteutti<br />

suurimman osan sille kuuluvista valtioneuvoston<br />

liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen<br />

lakiuudistuksista. Kännykkä-,<br />

heijastin- ja pyöräilykypäräsäännökset veivät<br />

suunnitelmaa eteenpäin. Huumeiden<br />

nollaraja toteutui, mutta rohkeus ei riittänyt<br />

alentamaan rattijuopumuksen promillerajaa.<br />

Eduskunnan viaksi ei voi lukea sitä,<br />

että näillä uudistuksilla ei ratkaisevasti<br />

muuteta turvallisuuskehityksen suuntaa.<br />

Kokonaisarvosanaa heikensi yksittäisten<br />

kansanedustajien irtiotto raskaiden pakettiautojen<br />

nopeuksien nostamisessa. Se toteutettiin<br />

lähes salamyhkäisesti ja ilman et-<br />

tä muutoksen vaikutuksia haluttiin kunnolla<br />

arvioida.<br />

Uusi eduskunta saa eteensä turvallisuussuunnitelman<br />

kovimmat mutta samalla<br />

tehokkaimmat ratkaisut.Tiestön turvallisuustoimet<br />

ja kunnossapito edellyttävät<br />

tuntuvasti lisää rahaa, sama koskee poliisin<br />

liikennevalvonnan resursseja. Liikenteen<br />

automaattinen valvonta on tehokasta<br />

vain, jos rikkomusten seuraamukset voidaan<br />

osoittaa mahdollisimman suoraan ajoneuvon<br />

haltijalle. Alkoholin kulutuksen<br />

odotettavissa oleva raju kasvu vuodesta<br />

2004 lähtien tulee heijastumaan rattijuopumuksessa.<br />

Sen torjumiseksi on löydettävä<br />

uusia keinoja myös alkoholipolitiikan<br />

alueelta. Promillerajan muutos voi nousta<br />

jälleen esityslistalle.<br />

Kysymys on turvallisuuden arvostuksesta.<br />

Eduskunta osoittaa sitä parhaiten silloin,<br />

jos se päätöksissään ottaa turvallisuusnäkökohdat<br />

huomioon kaikissa, vähänkin<br />

kansalaisten liikkumista koskevissa<br />

asioissa - ilman, että niiden kyljessä on aina<br />

oltava erillinen "turvallisuus" -leima. Liikenne-<br />

ja viestintäministeriön ennen vaaleja<br />

esittämä ajatus, että liikenneturvallisuus<br />

otettaisiin hallitusohjelmaan ministeriöiden<br />

poikkihallinnollisena ohjelmana, henkii tätä<br />

ajattelua. Kannatamme sitä Liikenneturvassa<br />

lämpimästi. Asian ympärille laskeutunut<br />

hiljaisuus ei kuitenkaan lupaa hyvää.<br />

Suomen teillä kuolee vuosittain noin<br />

400 ja loukkaantuu 8500 ihmistä.Tuntuvaa<br />

parannusta ei ole tapahtunut seitsemään<br />

vuoteen. Kysymys ei ole vain liikenteen ongelmasta.<br />

Liikenneturmat ovat myös merkittävä<br />

kansanterveysongelma, joka<br />

osaltaan nakertaa taloudellisen kasvun<br />

ja hyvinvoinnin edellytyksiä.<br />

Turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia.<br />

MATTI JÄRVINEN<br />

Liikenneturvan toimitusjohtaja<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 3

4 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Omituinen pysäköinti. Erkki Tohmo<br />

tallensi Miehikkälästä vuonna 2001<br />

tämän näyn, joka kertoo paljon<br />

kesäliikenteestä. Valon ja vapauden<br />

harha on osoittautunut käytännössä<br />

monelle kohtalokkaaksi.<br />

KEVÄT ON<br />

VALON AIKAA

P itkäaikaisen<br />

onnettomuustilaston<br />

mukaan suomalaiset oppivat<br />

vuosittain ajamaan hankalan loka-joulukuisen<br />

talventulon jälkeen.<br />

Liukkauteen on totuttu tämänkin<br />

vuoden alkupuoliskolla eikä liikenneturmatilasto<br />

ennakkoarvion mukaan<br />

ole lainkaan pahimpia ensimmäiseltä<br />

vuosineljännekseltä.<br />

Mutta toistuuko jälleen jokavuotinen<br />

ilmiö, että kuukausi kuukaudelta<br />

valon ja paranevien ajo-olosuhteiden<br />

myötä onnettomuustilastot tummenevat<br />

niin, että tänäkin vuonna synkimmät<br />

onnettomuuskuukaudet ovat heinä-<br />

ja elokuu?<br />

Onko tänäkin vuonna myös kesäkuu<br />

yhtä ikävä tilastossa kuin joulukuu<br />

siitä huolimatta, että toisin kuin<br />

joulukuussa kesäkuussa liukkaus sen<br />

paremmin pimeyskään ei yllätä tiellä<br />

liikkujaa missään maan kolkassa?<br />

Eikö suomalainen sittenkään osaa<br />

ajaa teillämme kesällä? Luotetaanko liikenteessä<br />

ylipäätään liikaa hyvään näkyvyyteen<br />

ja hyviin liikenneolosuhteisiin?<br />

Totta tilastojen valossa luonnollisesti<br />

on, että kesällä tyypillisiä onnettomuuksia<br />

ovat mopo-, polkupyöräja<br />

hirvionnettomuudet. Näiden lisäksi<br />

yksi tuhoisa kesäonnettomuustyyppi<br />

on suistuminen tieltä (josta kuvam-<br />

mekin kertoo). Näihin onnettomuuksiin<br />

liittyy lähes poikkeuksetta kova<br />

vauhti, nuoruus ja kuningas alkoholi.<br />

Usein kaikki yhdessä.<br />

Kesäisiä ajotapoja on kuitenkin varmasti<br />

meistä itse kunkin syytä arvioida<br />

kriittisesti. Hyvät tiet ja ennalta onnettomuuksia<br />

ehkäisemään pyrkinyt<br />

suunnittelu ei auta, jos kuljettajan päässä<br />

ja toiminnoissa ei tapahdu muutoksia.<br />

Talvisesta Kuopiosta tarjoamme hyvän<br />

esimerkin siitä, että turvallisesti<br />

kaupungin ohittava moottoritiekään<br />

ei aina turvaa matkaamme, jos ihmiset<br />

eivät toimi suunnitelmien mukaan.<br />

Moottoritiellä, jos missä, luulisi liikenteen sujuvan turvallisesti, koska kaikki menevät samaan suuntaan. Todellisuus on<br />

kuitenkin toisin, kuten viime tammikuun alussa Kuopion moottoritieltä otettu kuva osoittaa. Joku kolarisuman osapuolista ei<br />

ilmeisesti olekaan mennyt yhteisesti sovittuun suuntaan ja hässäkkä on valmis.<br />

Tilanteen syntymistä on luultavasti edesauttanut tosi lyhyet turvallisuusvälit, jolloin poikkeuksellisen tilanteen synty ei ole<br />

antanut liian lähellä ajaville mitään mahdollisuutta välttää törmäilyä.<br />

Kolarisuma-kuva on otettu Kallan silloilta Kuopiossa 11.1.2003.<br />

Kuvan ottaja on Savon Sanomat /Olli Herranen.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 5

KESTÄVÄ KEHITYS<br />

MYÖS PÄÄKOPALLE<br />

Kypärämarkkinoinnissa pääsiäistipu on<br />

ollut mukana jo vuosia. Nyt laki määrää<br />

pyöräilijän käyttämään kypärää. Miksi<br />

emme sitä myös käyttäisi, eihän kukaan<br />

kyseenalaista kypärän käyttämistä<br />

moottoripyöräilyssä tai<br />

jääkiekossakaan.<br />

Turvallisuus ennen kaikkea.<br />

6 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Suomen<br />

liikennepolitiikan yhtenä<br />

tavoitteena on tukea<br />

kestävän kehityksen<br />

mukaista liikkumista.<br />

Pyöräily onkin<br />

liikkumismuotona tässä<br />

sarjassa parhaimmasta<br />

päästä. Se tukee ihmisen<br />

fyysistä ja psyykkistä<br />

terveyttä ja vähentää<br />

auton käyttötarvetta.<br />

Päivittäinen suositeltu<br />

liikunnallinen<br />

puolituntinen tulee<br />

työmatkapyöräilyssä kuin<br />

ilmaiseksi ja kaupan<br />

päälle saa vielä hyvän ja<br />

energisen olon työpäivän<br />

alkuun.Tämän hetken<br />

todellisuutta autoilijoille<br />

on ruuhkaliikenteessä<br />

seisoskelu ja se on tehnyt<br />

pyöräilystä<br />

kilpailukykyisen<br />

vaihtoehdon myös<br />

ajallisesti. Näillä bensan<br />

hinnoilla myös<br />

taloudellisesti – ajattelee<br />

myös moni.

P yöräilyn<br />

määrän ennustetaan ja<br />

toivotaan kasvavan kaksinkertaiseksi<br />

vuoden 2020 loppuun<br />

mennessä. Samaan hengenvetoon on<br />

kuitenkin todettava, että tavoitteet<br />

edellyttävät pyöräilyturvallisuuden paranemista<br />

yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden<br />

mukaisesti.Tähän tavoitteeseen<br />

on liikenneturvallisuustyöntekijänä<br />

helppo yhtyä, sillä pyöräilyn<br />

määrän kasvaessa ja väestön<br />

ikääntyessä paineet onnettomuuksien<br />

määrien kasvulle ovat olemassa.Tehokkailla<br />

toimenpiteillä näitä paineita<br />

voidaan purkaa jo ennen kuin ne näkyvät<br />

onnettomuustilastoissa. Parasta<br />

liikenneturvallisuustyötä onkin ongelmien<br />

kartoitus ja ennaltaehkäisy. Siksi<br />

on hyvä välillä luoda katsaus menneeseen<br />

kehitykseen ja tehonneisiin<br />

keinoihin.<br />

ONNETTOMUUSKEHITYS<br />

Kun tarkastellaan kehitystä 1970-luvun<br />

alusta lähtien, pyöräilijöiden turvallisuudessa<br />

on tapahtunut pitkällä aikavälillä<br />

merkittävää parannusta. Kuolleisuuden<br />

trendi on ollut selvästi laskeva.<br />

Pahimpana "liikenneturvallisuuden<br />

mustana vuotena" vuonna 1972<br />

pyöräilijöitä menehtyi peräti 174 henkeä.Tällöin<br />

koko maassatieliikenteessä<br />

menehtyi 1156 ihmistä.Vuosi 1972<br />

onkin kuolleiden määrällä mitattuna<br />

Suomen liikennehistorian mustin vuosi.<br />

Eräinä syinä yleisen liikenneturvallisuuden<br />

sekä pyöräilyturvallisuuden<br />

paranemiseen voidaan pitää nopeusrajoitusjärjestelmän<br />

kehittymistä<br />

sekä liikennejärjestelmään kohdistuneita<br />

parantamistoimenpiteitä.<br />

Suhteellisesti ottaen pyöräilijöiden<br />

osuus kaikista tieliikennekuolemista<br />

on pysynyt melko samana verrattaessa<br />

vuotta 1970 ja vuotta 2002.Vuonna<br />

1970 menehtyneistä hieman yli 14<br />

prosenttia oli pyöräilijöitä, kun se<br />

vuonna 2002 oli 12,5 prosenttia. Runsaan<br />

kolmenkymmenen vuoden aikana<br />

osuus on vaihdellut kymmenen ja<br />

kahdenkymmenen prosentin välillä.<br />

TEHOKKAIMMAT KEINOT<br />

Tehokkaimpia keinoja pyöräilijöiden<br />

liikenneturvallisuuden parantamisessa<br />

ovat 1) eristäminen moottoriajoneuvoliikenteestä,<br />

2) risteysturvallisuuden<br />

parantaminen sekä 3) pyöräilykypärän<br />

käyttö.<br />

Kevyen liikenteen eristäminen<br />

moottoriajoneuvoliikenteestä on te-<br />

TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA KUOLLEET POLKUPYÖRÄILIJÄT JA<br />

OSUUS KAIKISTA TIELIIKENNEKUOLEMISTA 1970 – 2002<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 7

hokas turvallisuustoimenpide, joka<br />

osaltaan näkyy kuolinlukujen vähenemisenä<br />

vuosikymmenten saatossa. Kevyen<br />

liikenteen turvallisuuden parantamiseksi<br />

onkin tehty hartiavoimin<br />

töitä, kun katselee Tiehallinnon tilastoja<br />

kevyen liikenteen väylien rakentamisesta.<br />

Kevyen liikenteen väylien<br />

pituus kilometreinä on lähes nelinkertaistunut<br />

1980-luvun alusta.<br />

Risteysturvallisuutta voidaan parantaa<br />

väistämissääntöjen ja valo-ohjattujen<br />

risteysten avulla sekä hidastamalla<br />

moottoriajoneuvojen nopeutta<br />

hidasteiden avulla. Pyöräilijöiden kuolemantapauksista<br />

80 % aiheutuu moottoriajoneuvon<br />

ja pyöräilijän välisissä<br />

törmäyksissä.<br />

Vakavimmat pyöräilyonnettomuudet<br />

ovat henkilövahinkojen määrillä<br />

mitattuna parhaassa työiässä olevan aktiiviväestön<br />

sekä iäkkäiden ongelma.<br />

Tämän vuoksi onkin ihmeellistä, että<br />

kypärän painaa päähänsä vaivaiset 10 %<br />

iäkkäistä ja 14 % työikäisestä aktiivi-<br />

kilometriä<br />

8 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

väestöstä.Tulokset perustuvat Liikenneturvan<br />

tekemiin liikennekäyttäytymisen<br />

seurantamittauksiin. Niiden perusteella<br />

22 % pyöräilijöistä käyttää kypärää.Vaikuttaa<br />

siltä että oman lapsen<br />

henkeä varjellaan kuitenkin visusti, sillä<br />

alle 7-vuotiaista 85 prosentilla oli<br />

kypärä.Voisi tietysti toisaalta kysyä,<br />

miksei loppuja 15 prosenttia ole suojattu?<br />

Jo lapsen kyydissä olo näyttää<br />

kuitenkin herättävän aikuista ajattelemaan<br />

myös omaa turvallisuuttaan, sillä<br />

kun aikuisella on lapsi kyydissään,<br />

hän käyttää kypärää hieman todennäköisemmin<br />

kuin ilman lasta ajavat.<br />

Kypärän käyttöä puolustavat kiistattomat<br />

faktat:<br />

1) Pyöräilijän vakavimmat vammat<br />

tulevat päähän kohdistuneesta iskusta.<br />

2) Kypärä estää aivovammat lähes<br />

sataprosenttisesti.<br />

3) Kypärän käyttö olisi pelastanut<br />

puolet menehtyneistä pyöräilijöistä.<br />

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT YLEISILLÄ TEILLÄ<br />

VUOSINA 1981- 2002<br />

Liikenneympäristön parantamiseen<br />

voivat vaikuttaa viranomaiset, kypärän<br />

käyttöä voidaan valvoa uuden lain mukaan<br />

viranomaisten toimesta, mutta<br />

kypärän käytöstä lopullisen valinnan<br />

tekee kuitenkin ihminen itse. Pidätkö<br />

sinä oman pääkoppasi kestävyyttä<br />

arvossa? Mikä on Sinun valintasi?<br />

SUUNNITTELIJA<br />

PETRI JÄÄSKELÄINEN

Polkupyörä seisoo talon nurkalla. Sillä polkaisee liikenteeseen kuka kulloinkin. Pyörällä käydään kaupassa ja<br />

terveyskeskuksessa. Illalla sillä polkaistaan pelikioskilla ja kaljoilla. Fillarilla käydään väliin jopa tansseissa…<br />

Mutta…<br />

Onko kaikki tuo menneisyyttä ja polkupyörän "hyötykäytön" historiaa?<br />

Tänä päivänä polkupyörä on lain mukaan ajoneuvo ja sen käyttöön liittyy oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia ja<br />

henkilökohtaisen ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuteen liittyviä näkökohtia… Polkupyörälläkään ei saa ajaa huppelissa…<br />

Pyöräilyn iloa viemättä liikenneturvallisuusinsinööri Matti Koivurova kysyykin:<br />

J oka<br />

vuosi kymmenet tuhannet<br />

pyöräilijät joutuvat erilaisiin onnettomuuksiin.<br />

Vakavat turmat<br />

ovat yleensä yhteenajoja moottoriajoneuvojen<br />

kanssa. Lievempiä törmäyksiä<br />

sattuu toisten pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden<br />

kanssa. Jotkut näistäkin<br />

voivat päättyä vakavasti. Eniten sattuu<br />

kaatumisia.<br />

Turmassa pyöräilijä suojaa päätään<br />

työntämällä kädet eteen. Aina sitä ei<br />

ehdi tehdä tai käsivoimat eivät riitä.<br />

Riippuen pääiskun kovuudesta hän voi<br />

saada haavoja, viiltoja, ruhjeita, vakavan<br />

tajuttomuuden, kallonmurtuman<br />

tai päänsisäisen verenvuodon. Se saattaa<br />

johtaa pysyvään aivovammaan tai<br />

jopa kuolemaan.<br />

Kypärä vähentää päävammariskiä.<br />

Kypärä vaimentaa iskua ja levittää kivikovaa<br />

iskuvoimaa laajemmalle alueelle.<br />

Kypärän iskunvaimennuksessa<br />

käytettävä materiaali murskaantuu ja<br />

pää säilyy ehjänä.<br />

Iskunvaimennusta suojaa koristeltu<br />

muovikuori. Kun kypärä tuntuu<br />

käyttäjästään sopivalta ja hyvännäköiseltä,<br />

sitä käyttää mielellään. Kypärässä<br />

on ilmastointiaukkoja liiallisen lämmön<br />

vähentämiseksi. Kylmällä säällä<br />

kypärän alla käytetään alushuppua.<br />

Vuosittain pyöräilyturmissa Suomessa<br />

kuolee noin 60, loukkaantuu<br />

noin 1.000 vakavammin ja noin<br />

30.000 lievemmin. Pyöräilyonnettomuuksista<br />

aiheutuu kustannuksia noin<br />

150 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräilijän<br />

kaatumisen aiheuttamat vammojen<br />

hoidot maksavat keskimäärin<br />

6.000 euroa/pyöräilijä.<br />

ONKO NYT<br />

KYPÄRÄPAKKO ?<br />

Pyöräilijöiden onnettomuuksista aiheutuneet<br />

henkilö- ja omaisuusvahingot<br />

korvataan joko moottoriajoneuvo-,<br />

koti-, työsuhde-, tapaturma, henki-<br />

tai sairausvakuutuksesta. Moottoriajoneuvon<br />

liikennevakuutus korvaa<br />

syyllisyydestä riippumatta pyöräilijälle<br />

yhteenajossa aiheutuneet vahingot. Jokaisella<br />

tulisi olla kunnollinen vakuutusturva<br />

invaliditeetin varalta.<br />

Pyöräilykypärän käyttö vähentää<br />

kuolemanriskiä tutkimusten perusteella<br />

73%:lla ja aivovammariskiä lähes 90%.<br />

Suomessa vuonna 2000 menehtyneistä<br />

pyöräilijöistä joka toinen olisi joko<br />

todennäköisesti tai mahdollisesti pelastunut<br />

kuolemalta kypärällä. Jos kaikki<br />

pyöräilijät käyttäisivät aina kypärää,<br />

säästyttäisiin monilta kuolemilta ja<br />

henkilövammoilta sekä niiden aiheuttamilta<br />

kustannuksilta.<br />

Pyöräilykypärän käyttö alkoi yleistyä<br />

Suomessa 1990-luvun alkupuolella.<br />

Nyt kymmenkunta vuotta myöhemmin<br />

joka viides käyttää kypärää.<br />

Kypärän käytön lisäämiseksi ja henkilövahinkokustannusten<br />

alentamiseksi<br />

eduskunta hyväksyi hallituksen esityksestä<br />

1.1.2003 voimaan astuneen lain,<br />

joka määrää:<br />

"Polkupyöräilijän ja polkupyörän<br />

matkustajan on ajon aikana yleensä<br />

käytettävä asianmukaista suojakypärää".<br />

Poliisi voi huomauttaa, mutta ei<br />

rangaista kypärän puuttumisesta. On<br />

tärkeää, että kypärän käyttö määrätään<br />

laissa. Laki korostaa käytön merkitystä<br />

turvallisuudelle. On paljon lakeja, joita<br />

noudatetaan yleisesti, vaikka niistä ei<br />

juuri koskaan anneta rangaistuksia, kuten<br />

esimerkiksi vilkun käyttö.<br />

Lain tarkoittama kypärien asianmukaisuus<br />

määritellään eurooppalaisessa<br />

standardissa SFS-EN 1078 ja hyväksytyt<br />

kypärät tuntee CE-merkinnästä.<br />

Pyöräilyssä kannattaa kuitenkin pyrkiä<br />

ajamaan aina niin, että ei joudu onnettomuuteen.<br />

Riskiä voi vähentää<br />

opettelemalla säännöt ja liikennemerkit<br />

ja noudattamalla niitä. Polkupyörä<br />

on myös hyvä pitää kunnossa erityisesti<br />

jarrujen, valojen ja heijastinten<br />

osalta. Kaiken varalta on ilman muuta<br />

aina suojattava pää.Vaikka itse toimisi<br />

omasta mielestään varman päälle, joku<br />

toinen voi törmäillä.<br />

Kypärässä tulee olla kunnolliset<br />

kiinnityslaitteet, koska sen pitää pysyä<br />

päässä törmäyksessä. Kiinnityslaitteissa<br />

on säätölaitteet, joilla päässä pysyminen<br />

varmistetaan. Myyntipakkauksessa on<br />

ohjeet kiinnityslaitteiden säätämisestä.<br />

Tärkeää on suojata otsa, koska siihen<br />

kohdistuu eniten iskuja. Kypärästä lähtee<br />

molemmilta sivuilta kaksi hihnaa<br />

alaspäin, jotka yhdistyvät heti korvan<br />

alapuolella. Kun lukko on kiinni, säädetään<br />

hihnojen kireys niin, että 1-2<br />

sormea mahtuu leuan ja hihnan väliin.<br />

Jos kypärään on osunut kova isku,<br />

on suositeltavaa hankkia uusi kypärä.<br />

Kypärää kannattaa pitää suojaisassa paikassa,<br />

kun se ei ole päässä. Sitä ei ole<br />

syytä pitää kovassa auringonpaisteessa.<br />

Kypärää pidetään puhtaana valmistajan<br />

ohjeiden mukaan, sitä ei saa puhdistaa<br />

liuottimilla. Kypärää voi käyttää monta<br />

vuotta, jos pitää siitä hyvää huolta.<br />

MATTI KOIVUROVA<br />

TURVALLISUUSINSINÖÖRI<br />

KYPÄRÄN EUROSTANDARDI-TYÖRYHMÄN JÄSEN<br />

LIIKENNETURVA<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 9

L iikenne-<br />

ja viestintäministeriö<br />

julkisti vuonna 2001 ehdotuksen<br />

pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi.<br />

Sen tarkoituksena on edistää pyöräilyä<br />

kestävän kehityksen mukaisena ja terveellisenä<br />

liikennemuotona. Ohjelman<br />

laadullinen tavoite on parantaa pyöräilyn<br />

laatua, houkuttelevuutta ja turvallisuutta.<br />

Lisäksi halutaan parantaa<br />

pyöräilyn kilpailukykyä henkilöautoon<br />

verrattuna. Määrällisenä tavoitteena on<br />

kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuosien<br />

1998-1999 tasosta vuoteen 2020<br />

mennessä ja samalla kuitenkin turvallisuuden<br />

tulee parantua pitkällä aikavälillä<br />

yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden<br />

mukaisesti.<br />

Tavoitteet ovat vaativia, eivätkä<br />

kaikki asiantuntijat ole innostuneet<br />

pyöräilyn lisäämisestä. Peikkona on onnettomuuksien<br />

kasvu. Ohjelmassa<br />

nähdään kuitenkin hyödyt haittoja<br />

suurempina.<br />

Miksi pyöräilyä pitää edistää, mitä<br />

hyötyä siitä on? Mitä keinoja on tarjolla<br />

ja miten realistisia ne ovat? Miten<br />

käy turvallisuuden?<br />

10 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

PYÖRÄILYPOLIITTISELLA OHJELMALLA<br />

UUTTA PONTTA<br />

PYÖRÄILYYN<br />

Pyöräilykauden alkaessa jälleen tänä vuonna<br />

tavallisille matti meikäläisillekin ja ympäri<br />

vuoden ajavien pyöräilijöiden peittyessä suuriin<br />

joukkoihin on syytä palauttaa mieleen liikenneja<br />

viestintäministeriön pari vuotta sitten<br />

julkistama pyöräilypoliittinen ohjelma.<br />

Liikennevilkun lukijoille sen esittelee<br />

Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse<br />

Saharinen.<br />

KASVUN VARAA<br />

Autoliikenteen kasvuhuumassa 1960<br />

–luvulla pyöräilyn määrä romahti. Polkupyörää<br />

ei tuolloin enää pidetty vakavasti<br />

otettavana kulkuvälineenä ja se<br />

olikin jäämässä pelkästään lasten leikki-<br />

ja harrastusvälineeksi. Pyöräily tuli<br />

kuitenkin takaisin 1970 –luvulla ja<br />

sen määrä kasvoi 1980 –luvun puoliväliin<br />

asti.Viime vuosikymmenen alkupuolella<br />

pyöräilyn osuus matkoista<br />

kasvoi, mutta viime vuosina kasvu on<br />

taas pysähtynyt.<br />

Likipitäen 80 prosentilla suomalaisista<br />

on polkupyörä, mutta silti pyöräilyn<br />

osuus kaikista Suomessa tehdyistä<br />

matkoista on vain 11 %. Suomalainen<br />

pyöräilee vuosittain n. 330<br />

kilometriä vuodessa, kun vastaavasti<br />

Euroopan parhaissa pyöräilymaissa<br />

pyöräillään on jopa 1000 km. Ilmasto-olot<br />

selittävät tietysti tätä eroa, mutta<br />

pyöräilyn määrä riippuu suuresti<br />

myös liikennekulttuurista ja harjoitetusta<br />

liikennepolitiikasta.<br />

Kaikkein eniten pyöräilevät lapset<br />

ja nuoret, mutta ajokortti-ikään tul-<br />

taessa sen suosio vähenee jyrkästi. Suurimmat<br />

mahdollisuudet pyöräilyn lisäämiseen<br />

on aikuisväestön keskuudessa<br />

ja tällöin nimenomaan työmatkoilla<br />

ja vapaa-ajan matkoilla.<br />

MITÄ HYÖTYÄ?<br />

Pyöräilypoliittisen ohjelman tekijät<br />

lähtevät siitä, että pyöräilyn edistäminen<br />

kannattaa, edistämisen hyödyt ovat<br />

haittoja suuremmat. Pyöräilyn edistäminen<br />

tukee monia liikennejärjestelmän<br />

ja maankäytön suunnittelun tärkeimmistä<br />

tavoitteista: eri väestöryhmien<br />

tasapuolista kohtelua, liikenteestä<br />

aiheutuvien haittojen vähentämistä<br />

ja liikennetilan tehokkaampaa hyväksikäyttöä.<br />

Pyöräilyn lisääminen on tarkoituksenmukaista<br />

sekä talouden että<br />

väestön hyvinvoinnin kannalta.<br />

Pyöräily on saasteeton ja äänetön<br />

kulkumuoto, eikä sen käyttö kuluta<br />

uusiutumattomia luonnonvaroja. Pyöräilyn<br />

lisääntyminen edistää ympäristön<br />

hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.<br />

KANSANTERVEYS PARANEE<br />

Pyöräily ja kävely ovat tyypillistä terveysliikuntaa:<br />

puolen tunnin päivittäisen,<br />

kohtuuvauhtisen ja useastakin eri<br />

jaksosta muodostuvan liikuntasuorituksen<br />

on todettu riittävän useimmilla<br />

ihmisillä terveyden ylläpitämiseen.<br />

Pyöräilyn tuottamat terveyshyödyt<br />

koskevat yksilön ja yhteiskunnan ohella<br />

myös elinkeinoelämää esimerkiksi<br />

vähentyneiden sairauspoissaolojen<br />

myötä.

KONSTIT OVAT MONET<br />

Ohjelmassa esitetään yhteensä 26 keinoa<br />

pyöräilyn edistämiseksi. Ne kohdistuvat<br />

liikennepolitiikkaan, infrastruktuuriin,<br />

turvallisuuteen, pyöräpysäköintiin,<br />

joukkoliikenteen ja pyöräilyn<br />

matkaketjuihin, työpaikkoihin<br />

sekä pyöräilyn markkinointiin ja liikennekasvatukseen.<br />

Osa keinoista on<br />

valittu kärkikeinoiksi. Näitä ovat mm.<br />

pyöräilyn edistämissuunnitelmien laadinta,<br />

pyöräilyn yhdyshenkilöiden nimeäminen,<br />

uusien pyöräily-yhteyksien<br />

rakentaminen,Turvalliset reitit kouluihin<br />

-ohjelma, terminaalien pyöräily-yhteyksien<br />

ja -palvelujen kehittäminen,<br />

pyöräilykartat jne.<br />

PEIKKONA<br />

ONNETTOMUUDET<br />

Pyöräonnettomuuksissa kuoli 1980<br />

–luvulla noin 100 henkeä vuodessa.<br />

Viime vuosikymmenen alkupuolis-<br />

Polkupyörästä on tullut yhä<br />

useammalle kunnostaan huolehtivalle<br />

työmatka-ajoneuvo. Ilmeisesti jälleen<br />

tänä kesänä pyöräilyn suosio kasvaa<br />

entisestään. (Kuvan on ottanut Lahden<br />

Aleksanterinkadulta Pekka Rintamäki.)<br />

kolla kuolemien määrä väheni keskimäärin<br />

80:een ja loppupuoliskolla jo<br />

alle 60. Loukkaantuneiden määrä aleni<br />

vastaavasti 1450 pyöräilijästä noin<br />

1200:aan.<br />

Nämä luvut kertovat kuitenkin vain<br />

osatotuuden. Väestöhaastattelujen ja<br />

sairaalatilastojen perusteella on arvioitu,<br />

että vuosittain loukkaantuu<br />

runsaat 30 000 pyöräilijää. Pyöräilyonnettomuuksista<br />

suurin osa on yksittäisonnettomuuksia<br />

ja kevyen liikenteen<br />

keskinäisiä onnettomuuksia ja<br />

nämä jäävät pääsääntöisesti tilastojen<br />

ulkopuolelle.<br />

Pyöräilyturvallisuudessa on suuria<br />

eroja eri maiden välillä. Suhteessa suoritteeseen<br />

tai asukaslukuun pyöräilyn<br />

kuolemanriski on Suomessa noin kaksi<br />

kertaa niin suuri kuin Ruotsissa.<br />

Niinpä pyöräilyn lisääntyminen ei<br />

kaikkia asiantuntijoita innosta, sillä<br />

peikkona on onnettomuuksien lisääntyminen<br />

entisestään. Edes pyöräilijöiden<br />

turvaksi rakennetut ja rakennet-<br />

tavat pyörätiet eivät tuo ongelmaan<br />

pysyvää ratkaisua, sillä riskit kasautuvat<br />

pyöräteiden ja ajoratojen risteyksiin.<br />

Pyöräilykypärän käyttö ei ole<br />

kampanjoinnista huolimatta lisääntynyt<br />

viime aikoina olennaisesti. Mielenkiinnolla<br />

odotetaan, miten vuoden<br />

alusta voimaan tullut käyttövelvoite<br />

vaikuttaa.<br />

Pyöräilijöiden määrällä voi toisaalta<br />

olla myönteisiäkin vaikutuksia, sillä<br />

kansainvälisen vertailun perusteella<br />

pyöräilijän kuolemanriski suhteessa<br />

ajokilometreihin pienenee, kun pyöräilijämäärät<br />

kasvavat. Ruotsissa on havaittu,<br />

että risteyksen ylittävien pyöräilijöiden<br />

määrän kasvaessa viidestäkymmenestä<br />

sataan pyöräilijään tunnissa<br />

pyöräilijän onnettomuusriski alenee<br />

lähes puoleen.<br />

LIIKENNETURVAN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

LASSE SAHARINEN<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 11

12 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

SUOMI PYÖRÄILEE -<br />

YHTEISTYÖ JATKUU YHÄ<br />

Runsaat parikymmentä vuotta sitten lähdettiin maassamme edistämään<br />

pyöräilyä perustamalla Suomi pyöräilee 1980-luvulla -toimikunta.Yhä tänään<br />

toiminta jatkuu. Pyöräilyn yhteistyöelimessä ovat mukana mm. opetus-, liikenneja<br />

viestintä-, sisäasiain-, ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö, muita<br />

julkisen hallinnon tahoja, kuten opetushallitus, Liikenneturva ja Tiehallinto,<br />

kotimainen pyöräteollisuus, alan tukku- ja vähittäiskauppa sekä lukuisa määrä<br />

kansalais- ja liikuntajärjestöjä.<br />

P yöräilyn<br />

turvallisuus on ollut<br />

Suomessa muihin Pohjoismaihin<br />

verrattuna selvästi huonompi,<br />

joskin viime vuosina on edetty parempaan<br />

suuntaan. Suomessa on viime<br />

vuosina sattunut kuolemaan johtaneita<br />

pyöräilyturmia vuosittain 50-<br />

60.Tilastoituja vakavampia loukkaantumisia<br />

pyöräilijöille sattuu vuoden<br />

mittaan noin 2000. Pyöräilyn pienemmistä<br />

ruhjeista ja onnettomuuksista<br />

ei maassamme tilastoa pidetä.Yksi<br />

tärkeimpiä Suomi pyöräilee -teemoja<br />

onkin ollut pyöräilyn liikenneturvallisuuden<br />

parantaminen ja etenkin<br />

pyöräilykypärän käytön lisääminen.<br />

Nythän kypärän käyttämisestä on<br />

säädetty lailla.<br />

Turvallisuuden parantamiseksi Suomi<br />

pyöräilee -toimikunta on edellyttänyt<br />

rakennettavan lisää kevyen liikenteen<br />

väyliä. Suunnittelussa on erityisesti<br />

otettava huomioon riskialttiit<br />

kohdat, kuten risteykset ja alikulkutunnelit.<br />

Pyöräteiden kunnossapidossa,<br />

kevät- ja talvihuollossa sekä viitoituksessa<br />

on myös edelleen huomattavasti<br />

puutteita.<br />

Pyörävarkaudet ovat tänä päivänä<br />

yksi kiusallisimmista pyöräilyn riesoista.<br />

Pyörille onkin saatava kunnolliset<br />

säilytystilat niin asuintaloissa, julkisen<br />

liikenteen keskusasemilla, työpaikoilla<br />

kuin kouluillakin.<br />

Suomi pyöräilee -kampanjatoimisto<br />

kokoaa tänäkin vuonna kevään ja<br />

kesän kuntopyöräilytapahtumista ja<br />

-retkistä perustiedot, jotka julkaistaan<br />

mm. Fillari-lehden, Suomalaisten pyöräilykuntien<br />

verkoston, Suomen Pyöräilyunionin<br />

ja TUL:n Suomi Pyöräilee<br />

-nettisivuilla.<br />

Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunta<br />

jatkaa yhdessä pyöräteollisuuden<br />

ja kaupan kanssa valistamista pyörän<br />

oikeasta ja turvallisesta valinnasta<br />

käyttötarkoituksen mukaan. Pyöräilyn<br />

liikenneturvallisuuden ja kypärän käytön<br />

edistämissä toimikunta tekee erityistä<br />

yhteistyötä mm. Liikenneturvan<br />

kanssa.Tiedotuksellisessa yhteistyössä<br />

tärkeimpinä yhteistyökumppaneina<br />

ovat kevyen liikenteen Jaloin -projekti,<br />

Pyöräillen Suomessa -hanke ja Suomalaisten<br />

pyöräilykuntien verkosto.<br />

Suomi pyöräilee –toimikunta jatkaa<br />

perinteistä työtään ja etenee kuin<br />

letkajenkka parhaimmillaan.<br />

Toimikunnan työ onkin tavoittanut<br />

suomalaisen pyöräilyväen ja luonut<br />

hyvää ilmapiiriä pyöräilyn suosion<br />

kasvulle. (Kuva Suomi pyöräilee<br />

–toimikunnan järjestämältä<br />

kesäretkeltä vuodelta 2002, Rauno<br />

Pajunen)

PYÖRÄLLÄ TERVEYTTÄ<br />

PYÖRÄILYVIIKON TEEMANA<br />

Pyörällä terveyttä -tunnuksella vietetään<br />

maassamme valtakunnallista pyöräilyviikkoa<br />

18.– 25.5.Tuolloin julkistetaan<br />

jälleen vuoden pyöräilykunnan<br />

tunnustuksen saaja.Viikon aikana<br />

järjestetään eri puolilla maata paikallisten<br />

järjestäjien toimesta erilaisia pyöräilyyn<br />

liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia.<br />

Suomi pyöräilee on mukana<br />

mm. Helsingissä Maailma Kylässä -festivaalin<br />

yhteydessä Kaisaniemessä "varaslähtönä"<br />

pyöräilyviikkoon lauantaina<br />

17.5. järjestettävässä tapahtumassa.<br />

KESÄLLÄ PYÖRÄILLÄÄN HELSINGISTÄ HÄMEESEEN<br />

Harrastajapyöräilijöiden perinteinen<br />

Suomi pyöräilee -retki, järjestyksessä<br />

jo 18., poljetaan tänä kesänä 29.6. –<br />

4.7. Helsingistä Hämeeseen. Retken<br />

järjestelyistä vastaa Easy Living Oy pitkään<br />

Suomi pyöräilee -toimikunnan<br />

sihteerinä aiemmin toimineen Merja<br />

Vuorisen johdolla.<br />

PEKKA SAARNIO<br />

Pyöräilyviikon avauksissa on aina<br />

ollut monenlaista menoa ja ajopeliä.<br />

Kesä kesältä selkäasennossa<br />

poljettavat ajopelit ovat lisääntyneet.<br />

Jokohan tämä kesä on laitteiden<br />

läpilyönnin aika? Kuvassamme<br />

laitetta esittelee Kevyt ajoneuvojen<br />

ystävät ry:n puuhamies Esko<br />

Meriluoto.<br />

RAUNO PAJUNEN<br />

Suomi pyöräilee –retkillä<br />

on matkalaisten huollon<br />

lisäksi myös<br />

välinehuoltoa paikalla. Se<br />

onkin pelastanut monen<br />

matkan jatkumisen.<br />

Kuvamme viime<br />

kesäiseltä retkeltä.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 13

PYÖRÄILLEN SUOMESSA<br />

–HANKE EDISTYNYT HYVIN<br />

P yöräillen<br />

Suomessa -hanke on<br />

edennyt konkreettiseen vaiheeseen.<br />

Kesällä 2003 pyöräilyteema<br />

tulee näkymään lehtimainonnassa<br />

ja LomaSuomi -julkaisussa. Myös<br />

hankkeen tuottamat ensimmäiset pyöräreittioppaat<br />

ilmestyvät kesäksi 2003.<br />

Pyöräilyreittejä on valittavissa jo<br />

kolme erilaisissa maisemissa. Kukin Fillari<br />

-opas esittelee yhden valtakunnallisen<br />

reitin karttoineen, majoituskohteineen,<br />

taukopaikkoineen, nähtävyyksineen<br />

etc. Kaikki kohteet on sijoitettu<br />

kartalle ja ovat näin helposti<br />

löydettävissä. Kartat ovat mittakaavassa<br />

1:100 000 ja taajamien kartat 1: 20<br />

000. Reittivalinnat on tehty huolellisesti<br />

ja valittu pääasiassa päällystettyjä<br />

taajamien ja kylien kautta kulkevia vähäliikenteisiä<br />

teitä, joiden varrelta pyöräilijä<br />

löytää tarvitsemiaan palveluita.<br />

Reittien suunnittelussa on otettu huomioon<br />

se, että reitille on helppo tulla<br />

ja että siltä on helppo poistua joko junalla<br />

tai bussilla.<br />

Via Finlandia -reitti tarjoaa pyöräilijälle<br />

monipuolista kulttuurimaisemaa<br />

sekä rannikolla että järvialueella. Se<br />

kulkee Helsingistä Hyvinkään kautta<br />

Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle,<br />

Seinäjoelle ja Vaasaan.<br />

14 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Länsirannikon reitti alkaa Turusta ja<br />

seurailee meren rantaa halki kylien ja<br />

kaupunkien aina Ouluun saakka. Reitin<br />

varrelle jäävät vanhat puukaupungit<br />

ja Suomen upeimmat hiekkarannat<br />

Porissa ja Kalajoella.Tämän tasisen<br />

reitin uskotaan sopivan kokemattomimmallekin<br />

pyörämatkaajalle.<br />

Kuninkaantien pyöräilyreitti kulkee<br />

etelärannikolla Helsingin ja Turun<br />

välillä. Ruukkikylät ja rannikkokaupungit,<br />

kumpuilevat maisemat, järvet,<br />

meri ja eteläisen Suomen vihannat<br />

lehtipuumetsät ovat tämän reitin<br />

lataus.<br />

Kesällä 2003 Suomessa on tarjolla<br />

myös muita valmiita pyörämatkailupaketteja.<br />

Paketteja on eritasoisille harrastajille<br />

aloittelijoista kokeneisiin pyöräilijöihin.<br />

Samoin on erilaisin teemoin<br />

viritettyjä matkapaketteja kulttuurista<br />

kiinnostuneille, luonnon ystäville<br />

jne.<br />

Lisätietoja: Pyöräillen Suomessa, Ellare<br />

Oy, Maakunnankatu 3 A 12, 60100<br />

Seinäjoki, puh. (06) 4378588.<br />

Hankkeen verkkosivut:<br />

www.cyclingfinland.com

KAKSITOISTA<br />

PYÖRÄILYKUNTAA<br />

Vuodesta 1991 alkaen on Suomi pyöräilee<br />

–toimikunta jakanut vuosittain<br />

Pyöräilykunta -tunnustuksen esimerkillisestä<br />

työstä pyöräilyolosuhteiden<br />

ja -turvallisuuden hyväksi tehdystä<br />

työstä.<br />

Pyöräilykunniksi on vuosien varrella<br />

valittu Oulu (1991),Vaasa (1992),<br />

Kerava (1993), Pori (1994), Helsinki ja<br />

Iisalmi (1995),Valkeakoski (1996), Lahti<br />

(1997), Jyväskylä (1998), Joensuu<br />

(1999) Espoo (2000) ja Raisio (2001).<br />

Vuonna 2002 tunnustuksen sai Vantaa,<br />

joka ei viimeisimpänä valintana ole nyt<br />

valmistumassa olevassa selvityksessä<br />

mukana.<br />

Kaksitoista pyöräilykuntaa -hankkeessa<br />

tarkastellaan 12 suomalaisen<br />

pyöräilykunnan pyöräliikenteen historiaa<br />

sekä tätä päivää. Hankkeessa selvitetään,<br />

miten kunta on kehittynyt<br />

pyöräilykunnaksi ja miten kunnassa on<br />

tunnustuksen jälkeen jatkettu työtä<br />

pyöräilyn edistämiseksi. Erityinen paino<br />

asetetaan tämänhetkisten pyöräilyolosuhteiden<br />

arviointiin.<br />

Hanke toteutetaan yhteistyössä<br />

Suomi pyöräilee -toimikunnan kanssa<br />

ja sen rahoittaa opetusministeriö.<br />

Pyöräilymatkailun suosio kasvaa koko<br />

ajan eri Euroopan maissa. Pyöräillen<br />

Suomessa –projektin toteuttajat<br />

uskovat, että Suomi tarjoaa todella<br />

loistavat edellytykset tämän matkailun<br />

kehittämiselle.<br />

Tutkimuksen tuloksena julkaistaan<br />

yleistajuinen kirjanen, jonka avulla<br />

myös muita suomalaisia kuntia kannustetaan<br />

panostamaan pyöräilyyn.<br />

Toukokuussa 2003 valmistuvan "12<br />

pyöräilykuntaa" -kirjan sivumäärä on<br />

noin 60-70 sivua ja painosmäärä 1000<br />

kpl. Kirjoittajina ovat Markku Lahtinen,<br />

Tapio S. Linna, Anu Lillunen<br />

ja Pasi Korhonen.<br />

Lisätietoja: Pasi Korhonen, Suomalainen<br />

pyöräilykuntien verkosto, Kotkankatu<br />

9, FIN-00510 Helsinki, puh.<br />

(09) 2280 8219, e-mail: pyoraily@sll.fi<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 15

JALOIN<br />

PROJEKTI<br />

KÄVELY MUKANA KEVYEN<br />

LIIKENTEEN EDISTÄMISOHJELMASSA<br />

K ävelyn<br />

edistäminen on pyöräilyn<br />

ohella mukana liikenne- ja<br />

viestintäministeriön eri liikennemuotojen<br />

kehittämisohjelmassa. Jaloin<br />

-hanke toteuttaa LVM:n tavoitteita<br />

Suomessa liikennepoliittisten linjausten<br />

mukaisesti. Erityishuomiota<br />

kiinnitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen<br />

myös talviolosuhteissa.<br />

Jaloin projektin toiminta käynnistyi<br />

kesällä 2001 ja on nyt kolmivuotiseksi<br />

suunnitellun toiminnan puolivälissä.<br />

Kevyen liikenteen edistämisessä<br />

ovat mukana keskeiset ministeriöt<br />

ja keskushallinnot.Toiminnan tuloksia<br />

ja vaikutuksia on osoitettavissa yleisellä<br />

tasolla ja myös käytännössä. Ilman<br />

kevyen liikenteen ja sen merkityksen<br />

korostamisen jatkuvaa esilläpitoa, se jäisi<br />

näyttävämpien ja rahakkaampien liikennehankkeiden<br />

jalkoihin suunnittelussa,<br />

rahoituksessa ja päätöksenteossa.<br />

Ensimmäisen Jaloin -tutkimusohjelman<br />

hankkeet (10 aihetta) ovat valmistuneet<br />

ja niistä aiheutuvien johtopäätösten<br />

toimeenpano on menossa.<br />

Tutkimustoiminta on jalkauttanut<br />

hankkeen usealle paikkakunnalle.Yksi<br />

tutkimus osoittaa talvipyöräilyn<br />

mahdollisuudet ja myönteiset terveysvaikutukset.<br />

Kuopiossa ja Oulussa –<br />

toivottavasti yleisesti muuallakin – ryhdytään<br />

antamaan asemakaavanmääräykset<br />

pyöräpaikoista samaan tapaan<br />

kuin autojen pysäköintipaikoista on jo<br />

pitkään tehty.<br />

Porin kaupungin tekemää liikenneturvallisuustyötä<br />

on ryhdytty käyttämään<br />

esimerkkinä muille kunnille.<br />

Liukastumistapaturmat ja kadulla teh-<br />

16 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

tävät työt ovat suuri terveydellinen, taloudellinen<br />

ja ympäristöllinen ongelmavyyhti,<br />

johon on niin ikään etsitty<br />

keinoja tutkimushankkeiden johtopäätöksissä.<br />

Niihin liittyen ympäristöministeriössä<br />

valmistellaan katujen<br />

kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevaan<br />

lakiin muutoksia tilanteen parantamiseksi.<br />

KÄVELYN JA<br />

PYÖRÄILYN<br />

EDISTÄMISTÄ MYÖS<br />

TALVIOLOSUHTEISSA<br />

Uudet tutkimus- ja kehittämishankkeet<br />

(15 kpl) vuodella 2003 on määritelty<br />

ja työ niissä aloitettu. Esimerkkeinä<br />

niistä mainittakoon, että sosiaalija<br />

terveysministeriö yhteistyössä liikenne-<br />

ja viestintäministeriön kanssa<br />

rahoittavat liukastumistapaturmien ehkäisemiseen<br />

tähtäävän kelitiedottamisen<br />

kehittämisen. Opetusministeriö,<br />

LVM ja Tiehallinto puolestaan selvittävät,<br />

miten kansalaisten tärkeintä liikuntaympäristöä,<br />

kevyen liikenteen<br />

väyliä voidaan kehittää palvelemaan tasapuolisesti<br />

sekä liikennettä että liikuntaa.<br />

Maa- ja metsätalousministeriö<br />

yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön<br />

kanssa taas on asialla pienten maaseutukylien<br />

kyläraittien ja kohtauspaikkojen<br />

suunnittelu- ja toteuttamishankkeessa<br />

kolmen Pohjois-Pohjanmaan<br />

kyläkeskuksen esimerkin avulla.<br />

Kävely- ja pyöräilypoliittisten ohjelmien<br />

kärkikeinojen edistämistyöstä<br />

voidaan tulostaa kokemuksia ja näyttöjä.Toimintamuodon<br />

keinot koskevat<br />

hallintoa, liikennesuunnittelua, turvallisuutta,<br />

matkaketjuja ja viestintää.<br />

Hallinnonaloille annettavat kevyen liikenteen<br />

tulostavoitteet on tärkeä osa<br />

liikennepolitiikan toteuttamista. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa<br />

ja niitä<br />

koskevissa aiesopimuksissa on kävely<br />

ja pyöräily pidettävä mukana. Jaloin<br />

-hanke on mukana Euroopan liikenneministeriöitten<br />

pyöräilypolitiikkaa<br />

koskevassa vertailussa ja saanut tätä<br />

kautta myönteistä huomiota osakseen.<br />

Suomessa on Jyväskylässä, Keravalla<br />

ja Lempäälässä saatu aikaan aivan uudenlainen<br />

kestävän liikenteen mallikuntatoiminta.<br />

Kunnissa liikenteestä ja<br />

liikunnasta vastaavat tekninen, terveys-,<br />

sosiaali-, liikunta- ja opetustoimi ovat<br />

löytäneet toisensa ja käynnistäneet yhteistyön<br />

paikallisella tasolla. Asialle<br />

myönteinen ilmapiiri on jo synnyttänyt<br />

ensimmäisiä käytännön toimenpiteitä<br />

kevyen liikenteen edistämiseksi.<br />

Näistä esimerkkeinä ovat kampanjat,<br />

opaskartat ja pyörien pysäköinti pysäköintitaloissa.<br />

Mallikuntatoimintaa on<br />

täydennetty pienimuotoisemmilla toimilla<br />

mm. Imatralla ja Salon seudulla.<br />

Tällainen yhteistyötapa erikokoisten<br />

kuntien kanssa on osoittautunut hyväksi<br />

ja varmistaa parhaiten kävelyn ja<br />

pyöräilyn edistämisen käytännössä.

LISÄTIETOJA MM.<br />

INTERNETSIVUILLA<br />

WWW.TIELIIKELAITOS.FI/JALOIN<br />

TIEDUSTELUT VOI OSOITTAA<br />

PROJEKTIN KOORDINAATTORILLE:<br />

MAURI.MYLLYLA@TIELIIKELAITOS.FI<br />

040-502 3825 TAI TOISELLE<br />

YHDYSHENKILÖLLE:<br />

TIMO.SEIMELA@TIELIIKELAITOS.FI<br />

0204 44 4247, 040-758 2104.<br />

Jyväskylä on mukana kestävän<br />

liikenteen mallikuntatoiminnassa.<br />

Kaupunki on painattanut<br />

kaupunkilaisille tiedotteen, jolla se<br />

edistää "lihasvoimaan perustuvaa<br />

liikkumista".<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 17

Vi hoppas<br />

nu på den<br />

nya<br />

riksdagen<br />

I sin ledare ställer VD Matti<br />

Järvinen stora förhoppningar<br />

på den i mars valda<br />

riksdagens arbete för främjande<br />

av trafiksäkerheten.<br />

Han anser att det nu är hög<br />

tid för konkreta åtgärder<br />

som kan leda till att dödsfallen<br />

i trafiken minskar<br />

med hälften före år 2010.<br />

Ny pondus<br />

för<br />

cyklismen<br />

I det cykelpolitiska programmet<br />

som kommunikationsministeriet<br />

gav ut år<br />

2001 hittar utbildningschef<br />

Lasse Saharinen element<br />

som kan leda till att cykelåkandet<br />

på nytt tilltar.<br />

Samtidigt påpekar han om<br />

de säkerhetsåtgärder som<br />

krävs om cyklismen ökar.<br />

18 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Vårtrafiken och<br />

bruket av cykelhjälm<br />

Bedrägligheten i vårtrafiken<br />

och den säkerhetsillusion<br />

som de snöfria vägarna för<br />

med sig avspeglas i trafikolycksfallsstatistiken.Planeraren<br />

Petri Jääskeläinen påminner<br />

om hur viktigt det<br />

är att det i lag stadgas om<br />

bruket av cykelhjälm.Tra-<br />

fiksäkerhetsingenjör Matti<br />

Koivurova går också in på<br />

hjälmanvändningen och ger<br />

praktisk, erfarenhetsbaserad<br />

information om det skydd<br />

som hjälmarna ger i trafiken.<br />

Kommittén för programmet Finland<br />

cyklar fortsätter med sitt arbete<br />

Verksamheten som kallas Finland cyklar<br />

kom igång på 1980-talet och bedrivs än<br />

idag i form av ett omfattande samarbete<br />

mellan myndigheter och olika folkrörelser.<br />

Kommittén, där också Trafikskyddet är med,<br />

koordinerar flera stora cykelevenemang och<br />

-jippon på olika håll i landet. Därtill blir det<br />

också i vår en nationell cykelvecka den 18-<br />

25 maj under devisen Pyörällä terveyttä (=<br />

hälsa genom att cykla). Organisationen anordnar<br />

sin traditionella cykelfärd den 29 juni<br />

– 4 juli, när ett hundratal cyklister åker<br />

på tur från Helsingfors till Tavastland.<br />

En liten bok om de tolv cykelåkningskommuner<br />

som Finland Cyklar -kommittén<br />

utsett kommer att utges i början av<br />

sommaren. Där ingår exempel på de olika<br />

kommunernas åtgärder för att främja cyklandet.<br />

PROJEKTEN FÖR LÄTT TRAFIK<br />

SEGLAR I MEDVIND<br />

I sektionen Liikennevilkku berörs också<br />

projektet Pyöräillen Suomessa. Man har redan<br />

hunnit producera tre rutter som går<br />

igenom varierande landskap och som är<br />

lämpliga för alla slags cyklister.Till sommaren<br />

2003 kommer ruttguider att utges. Rutterna<br />

är lämpliga för familjer och för utlänningar<br />

som vill bese vårt land på cykel.<br />

Vid uppgörandet av rutterna har nämligen<br />

cyklisternas fysiska och mentala behov<br />

beaktats. Under färderna får cyklisterna en<br />

mycket god översikt av de olika områdenas<br />

historia och nutid.<br />

Ett projekt som kallas Jaloin har för sin del kommit halvvägs. Delprojekten (10 st) som<br />

ingår i forskningsprogrammet är slutförda och just nu pågår arbetet med slutsatserna. Nu<br />

har också ett antal nya forsknings- och utvecklingsprogram slagits fast (15 st) för år 2003<br />

och arbetet med dem har kommit igång.

UTBILDNING är den rätta<br />

vägen för tryggare<br />

motorcykeltrafik<br />

Det anser man fortfarande på Trafikskyddet och i denna<br />

tidning berättar vi om fortsättningskurserna för motorcyklister<br />

under de senaste 25 åren. Den första kompletteringskursen<br />

hölls redan 1977 och den utgick från de dåvarande<br />

attityderna.Till vissa delar är det fortfarande<br />

samma personer som håller kurser för eleverna av idag.<br />

Också nu jobbar man med attityder, som också allmänt accepterats<br />

i motorcykelorganisationer.Trafikskyddets roll i<br />

sammanhanget är ju att fostra och lära upp utbildare, som<br />

sedan i sin tur skall kunna låta principerna med förutseende<br />

i trafiken och betydelsen av att ge spelrum gå vidare<br />

till dagens motorcyklister.<br />

När trafiken hör till<br />

arbetsdagen<br />

Trafikskyddets arbete för<br />

tryggare arbetstrafik presenteras<br />

av utbildningschef Lasse<br />

Saharinen som också berättar<br />

om en ny handbok,<br />

Työ ja liikenne (=arbetet<br />

och trafiken). Han går också<br />

allmännare in på den trafik<br />

som hör ihop med ar-<br />

betet och arbetstiderna, och<br />

vilka möjligheterna är att<br />

förbättra dess säkerhet.<br />

Kampanjchef Kaisa Hara<br />

berättar om Trafikskyddets<br />

fleråriga kampanj och hur<br />

den skall drivas vidare år<br />

2003.<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

Hannu Virta, ny ordförande för SMOTO, berättar när<br />

han intervjuas av regionalchef Juha Sirviö om sina synsätt.<br />

Det han säger sitter väl i den säkerhetsutveckling som pågår<br />

idag.<br />

Hundra steg<br />

Finlands Lastbilsförbunds<br />

informationschef Juha<br />

Norppa-Rahkola berättar<br />

om sitt förbunds kampanj<br />

i hundra steg för att höja säkerheten<br />

i lastbilstrafiken.<br />

Han går också på andra<br />

plan in på samarbetet för<br />

tryggare tung trafik, i spalten<br />

Tämän haluan sanoa<br />

(=det här vill jag säga).<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 19

KOULUTUS<br />

ON AVAIN TURVALLISEEN<br />

- On ilahduttavaa, että<br />

moottoripyöräilyjärjestöt<br />

ovat todella aktiivisesti<br />

mukana turvallisuuskoulutuksessa,<br />

Liikenneturvan<br />

koulutusohjaaja Heikki<br />

Anteroinen luonnehtii<br />

tilannetta keväällä 2003.<br />

– Järjestöt haluavat<br />

kantaa huolta niin omien<br />

jäseniensä kuin<br />

muidenkin<br />

moottoripyörällä<br />

liikkuvien<br />

turvallisuudesta.<br />

K oulutusohjaaja<br />

Heikki Anteroisen<br />

mukaan moottoripyöräkoulutuksessa<br />

on vuosien saatossa<br />

tapahtunut huikeata kehitystä. Liikenneturvan<br />

osuudeksi on tullut lähinnä<br />

koulia kouluttajia. He puolestaan laativat<br />

ohjelmat ja sisällöt tarkoin aina<br />

kulloisellekin kohderyhmälle räätälöidylle,<br />

turvalliseen ajamiseen tähtäävälle<br />

kurssille.<br />

Tänään moottoripyöräjärjestöt ja<br />

-kerhot ovat oivaltaneet koulutuksen<br />

merkityksen.Tämä onkin tärkeätä, kun<br />

uusien tulokkaiden rinnalle moottoripyöräilyyn<br />

palaa yhä enemmän keski-ikäisiä<br />

ja vanhempiakin "entisiä motoristeja"<br />

ihka uusina liikenteeseen<br />

moottoripyöräilijöinä lähtevien rinnalle.<br />

Monen vanhemman motoristin<br />

20 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

taidot ovat ruostuneet ja uusien tulokkaiden<br />

asenteet pohjaavat auton ratissa<br />

hankittuihin kokemuksiin. Ne eivät<br />

anna aina oikeata lähtökohtaa lähteä<br />

moottoripyörällä liikenteeseen.<br />

Ennakoivan ajon koulutuksessa<br />

esiintuodut opit on kyetty siirtämään<br />

moottoripyöräkoulutuksen toiminnalliseksi<br />

pohjaksi kouluttajille.<br />

Ne käyvät evääksi myös peruskoulutukseen.Tämänlisäksi<br />

kerhoilla ovat omat erikoisuudet,<br />

joilla parannetaan yhteishenkeä<br />

ja motoristien keskeistä<br />

yhteispeliä. Niilläkin tähdätään<br />

turvalliseen ajamiseen<br />

liikenteessä.Yhteisessä näyttelykorttelissa<br />

mp-messuilla<br />

esiintyminen kertonee hyvin<br />

Liikenneturvan ja moottoripyöräjärjestöjen<br />

ajantasaisesta<br />

yhteistyöstä.<br />

KAIKKI ALKOI<br />

VUONNA 1977<br />

Liikennevilkussa 2/1977 oli sivulla<br />

14 otsikko UUTTA<br />

SUOMESSA: jatkokoulutusta<br />

moottoripyöräilijöille.Tekstissä<br />

kerrottiin uudesta kouluttajakurssista,<br />

jossa teorian lisäksi<br />

oli runsaasti käytännön harjoituksia,<br />

joissa opeteltiin mm. varautumaan<br />

vaaratilanteisiin ja selviytymään<br />

niistä. Kurssin pääkouluttaja Jorma<br />

Vasama näytti kuvassa, miten<br />

moottoripyörällä kaadutaan oikein.<br />

Paikalla oli myös kanadalainen moottoripyöräkouluttaja,<br />

Mrs. Pat Williams.<br />

Ajan saatossa kurssit ja kurssiohjelmat<br />

ovat kehittyneet, mutta ihmisen<br />

käyttäytyminen ei ole juurikaan muuttunut<br />

niissä runsaassa 25 vuodessa, joiden<br />

aikana Heikki Anteroinen on<br />

ollut itse koulutustyössä mukana. Liikenne<br />

on luonnollisesti entistä ruuhkaisempi<br />

ja moottoripyörät kehitty-<br />

UUTTA SUOMESSA: jatkokoulutusta<br />

moottoripyöräilijöille otsikoi<br />

Liikennevilkku n:o 2 vuonna 1977 ja<br />

kertoi maaliskuussa järjestetystä<br />

ensimmäisestä kokeiluluontoisesta<br />

kouluttajien kurssista Kiljavan<br />

Kotorannassa.

MOOTTORIPYÖRÄILYYN<br />

neempiä ja kalliimpia. Rakkautta<br />

moottoripyöräilyyn kuvastaa se, että<br />

Heikin tavoin koulutustoimintaa ovat<br />

olleet kehittämässä ja ovat yhä siinä<br />

mukana sellaisia "sitkeitä kouluttajasissejä"<br />

kuin Jyrki "Jysky" Tengman<br />

ja jo ensimmäisen kurssin pääkouluttajana<br />

mainittu moottoripyöräilyn<br />

grand old man Jorma Vasama.<br />

Ensimmäisen jatkokoulutussuunnitelman<br />

sai valmiiksi vuoden 1977<br />

maaliskuussa työryhmä, jossa olivat<br />

edustettuina Liikenneturva, Suomen<br />

Moottoriliitto, Poliisiopisto, Moottoripyörien<br />

tuontikauppiaat ja Helsingin<br />

kaupungin moottoripyöräkoulu.<br />

Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenneturvallisuusinsinööri<br />

Matti<br />

Koivurova Liikenneturvasta.<br />

Moottoripyöräilyn jatkokoulutustarvetta<br />

perusteltiin 25 vuotta sitten<br />

moottoripyöräilijöiden peruskoulutuksen<br />

kirjavuudella.Tämä tosiasia<br />

ei ole miksikään muuttunut, sillä monet<br />

vanhat "uudet tulokkaat" istuvat<br />

pyörän päälle oikeudella ajaa, vaikkeivät<br />

ole saaneet päivääkään välinekoulutusta.<br />

Itse asiassa näille kaikille – jo<br />

itsesuojelusyistä – olisi perusteltua luoda<br />

pakollinen kerhojen ja koulutuksen<br />

kautta moottoripyöräilyyn mukaan<br />

tulo.<br />

TILASTOT PÄÄLAELLEEN<br />

Ennen vuonna 1977 alkanutta moottoripyöräilijöiden<br />

jatkokoulutusta oli<br />

onnettomuuksia tutkimalla selvitetty,<br />

että nuorten ja kokemattomat joutuvat<br />

onnettomuuksiin keskimääräistä<br />

enemmän.Tuolloin juuri nuoret olivat<br />

suurin ongelmaryhmä.<br />

Kymmenen vuotta sitten, vuonna<br />

1992 liikenteessämme kuoli 22 moottoripyöräilijää.<br />

Heistä 16 oli alle 25vuotiaita<br />

ja kuusi heitä vanhempia.<br />

Kymmenen vuotta myöhemmin,<br />

vuonna 2002 ikään kuin sattuman<br />

oikkuna kuoli liikenteessä niin ikään<br />

22 moottoripyöräilijää. Heistä kuitenkin<br />

kuusi oli alle 25-vuotiasta ja 16<br />

kuului vanhempiin ikäryhmiin. Myös<br />

loukkaantuneiden osalta jako noudattelee<br />

samaa kehityskaarta.<br />

Vuonna 1992 moottoripyöriä oli<br />

rekisterissä 63.000. Kymmenen vuotta<br />

myöhemmin niitä oli 115.000.<br />

Moottoripyöräliikenteen turvallisuus<br />

siis näyttää parantuneen liikenteen<br />

määrään verrattuna, mutta samanaikaisesti<br />

ongelmien painopiste on siirtynyt<br />

vanhempiin ikäluokkiin.Tulevatko<br />

nyt siis kokemattomat? PS<br />

Tänään moottoripyöräilijöiden jatkokoulutus on lajin<br />

arkea. Sen lisäksi, että Liikenneturva osallistuu<br />

yhdessä moottoripyöräjärjestöjen kanssa mm.<br />

näyttelyihin ja messuihin, se kouluttaa kouluttajia<br />

viemään turvallista moottoripyöräilyä eteenpäin.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 21

SMOTO RY:N UUSI<br />

PUHEENJOHTAJA<br />

HALUAA NOSTAA MOTO-<br />

RISTIEN PROFIILIA<br />

Liikenneturvan<br />

jäsenyhteisö Suomen<br />

Motoristit ry (SMOTO)<br />

on suomalaisten<br />

moottoripyöräkerhojen<br />

ja järjestöjen<br />

yhteenliittymä ja<br />

yhteistyöelin, jonka<br />

tarkoituksena on valvoa<br />

suomalaisen motoristin<br />

etua. SMOTO:on kuuluu<br />

82 jäsenkerhon kautta<br />

reilut 17 500 suomalaista<br />

motoristia.<br />

S MOTO<br />

edustaa suomalaista<br />

motoristia myös kansainvälisissä<br />

motoristien katto- sekä kuluttajajärjestöissä<br />

ja SMOTO on esimerkiksi<br />

"Federation of European Motorcyclists<br />

Associations:n" (FEMA) jäsen.<br />

SMOTOn toiminta on laajentunut<br />

huomattavasti kymmenvuotistaipaleen<br />

aikana, nyt järjestöllä on palkattu toiminnanjohtaja<br />

vuoden 2002 heinäkuusta<br />

alkaen.<br />

22 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

SMOTO:n vuosikokous valitsi alkuvuodesta<br />

järjestön uudeksi puheenjohtajaksi<br />

Hannu Virran Mäntsälästä.<br />

Hannu Virta toimii myös paikallisen<br />

moottoripyöräkerho Moosehead<br />

Bikersien puheenjohtajana.<br />

Hannu Virta haluaa nostaa motoristien<br />

profiilia. Perusteiksi hän mainitsee,<br />

että moottoripyöriä on rekisteröity<br />

kohta 120 000 ja näistä aktiivisia<br />

harrastajia on noin 100 000. Aikaisemmin<br />

1980-1990 -lukujen vaihteessa<br />

aktiivisia harrastajia oli vain noin<br />

40 000 ja moottoripyöräilyn luonne<br />

ja arvostus harrastuksena aivan toisenlainen<br />

kuin 2000-luvulla.<br />

SMOTO:nkin jäsenistössä on paljon<br />

eri alojen ja koulutustaustan henkilöitä,<br />

harrastus on nykyään yhä<br />

enemmän sosiaalisesti hyväksyttyä.<br />

Laajan jäsentaustansa avulla SMOTO<br />

haluaa vaikuttaa mm. liikennesuunnitteluun<br />

sekä moottoripyöräilijöitten<br />

koulutuksen kehittämiseen. SMOTOn<br />

jäsenistöstä löytyy esim. mp-koulutuksen<br />

että veroasioiden asiantuntijoita.<br />

Hannu Virta perää moottoripyöräilijöiden<br />

mukaan ottamista liikennesuunnitteluun.<br />

Liian usein motoristit<br />

syrjäytetään suunnittelusta, koska liikennemuoto<br />

on vähäinen. Hannu Vir-<br />

ta vaatii liikennesuunnittelua myös<br />

motoristien ehdoilla. Liikenneympäristöllä<br />

on merkittävä tekijä suojaamattomalle<br />

moottoripyöräilijälle, koska<br />

motoristilla ei ole turvanaan auton<br />

koria ja auton turvalaitteita.<br />

Motoristit myös eurooppalaisessa<br />

järjestöissä ovat kiinnittäneet huomiota<br />

liikenneympäristön kehittämiseen<br />

autoilijoitten ehdoilla.Vaijerikaiteet<br />

ovat asia, joka eniten puhuttaa ja huolestuttaa<br />

motoristeja myös eurooppalaisissa<br />

järjestöissä.Asiasta on tehty kaksikin<br />

tutkimusta: Motorcyclists &<br />

Crash Barriers Project (FEMA) sekä<br />

australialainen Motorcycle and <strong>Safety</strong><br />

Barrier Crash-Testing (Australian<br />

Transport <strong>Safety</strong> Bureau).<br />

SMOTO ottaa kantaa liikenneympäristön<br />

sekä tieverkoston kuntoon<br />

mm. keväisen "Irtohiekkaprojektin"<br />

puitteissa. SMOTO ottaa kantaa myös<br />

laajemmin tiestön kuntoon ja ylläpitoon<br />

liittyvissä asioissa esim. ajoratamaalausten<br />

ja uusien päällysteiden<br />

liukkaudesta sekä ns. pikipaikkauksen<br />

riskeistä. Moottoripyöräilijä on riippuvainen<br />

kaikista merkittävimmin nimenomaan<br />

tiestön kunnosta.<br />

Tiehallinnon Tienkäyttäjän linjaa<br />

ovat SMOTOn jäsenet oppineet käyttämään<br />

ja ilmoittamaan mahdollista

iskitekijöistä. Näitä riskitekijöitä (kuten<br />

irtohiekka risteyksissä) onkin Hannu<br />

Virran mukaan tiepiiri kiitettävästi<br />

huomioineet ja pyrkineet poistamaan<br />

ne mahdollisimman nopeasti.<br />

SMOTOn teesit motoristien liikenneturvallisuuskoulutusohjelmaan<br />

SMOTO on laatinut kuusikohtaisen<br />

ohjelman motoristien jatkokoulutukseen.<br />

1. Moottoripyöräilijöiden vapaaehtoinen<br />

jatkokoulutus on taattava<br />

julkisella rahoituksella.<br />

2.Vapaaehtoinen jatkokoulutus<br />

tulee olla kaikkien saatavilla.<br />

3.B-kortin "kylkiäis-A":lla moottoripyörää<br />

ajaville on suunnattava<br />

erityiskoulutusta mp:n käsittelyyn.<br />

4. Liikennevalistusta on lisättävä<br />

oppilaitoksissa, myös kaksipyöräisten<br />

moottoriajoneuvojen erityispiirteet<br />

huomioiden.<br />

5. Moottoripyöräopetus autokouluissa<br />

on annettava vain asiantuntevan<br />

opettajan opastuksella.<br />

6. Jatkokoulutuksessa on mahdollisuus<br />

edetä kurssi kurssilta korkeammalle<br />

tasolle.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

Moottoripyörien määrän voimakkaan<br />

kasvun ja käyttäjäkunnan ikäprofiilin<br />

muututtua on vapaaehtoista<br />

jatkokoulutusta suunnattava Hannu<br />

Virran mukaan uudelleen.Tähän tarvitaan<br />

taustatukea, sillä pelkästään harrastajien<br />

voimin asia ei tule enää toimimaan.<br />

SMOTO onkin Hannu Virran mukaan<br />

ollut säännöllisessä yhteydessä<br />

mm. eduskunnan mp-kerhon moottoripyöräileviin<br />

jäseniin. SMOTO on<br />

myös esittänyt ajatusta koulutuspäällikön<br />

saamiseksi koordinoimaan motoristien<br />

jatkokoulutusta SMOTOn jäsenkerhojen<br />

keskuudessa.Tämä ei ole<br />

toteutunut toistaiseksi rahoituksen<br />

puutteen takia, Hannu Virta harmittelee.<br />

Itsekin mukana olleena Liikenneturvan<br />

Pidä pelivaraa motoristi -koulutusohjelman<br />

uudistamisen työryhmässä,<br />

Hannu Virta näkee koulutuksen<br />

koordinoinnin yhtenä tärkeimmistä<br />

kerhoja aktivoivista toimista.<br />

Koulutuspäällikkö voisi tehostaa mpkoulutusta,<br />

koordinoisi sen tarvetta ja<br />

ylläpitäisi rekisteriä, Hannu Virta listaa.<br />

Kokemattomia moottoripyöräilijöitä<br />

tulee jatkuvasti lisää harrastajien<br />

joukkoon ja niitä on Hannu Virran<br />

mukaan noin 60 000, tämä lisää sel-<br />

Hannu Virta panostaa paljon<br />

moottoripyöräilijöiden turvallisuuden<br />

parantamiseen.<br />

västi koulutuksen tarvetta ja myös kysyntää.<br />

Esimerkkinä hyvin järjestetystä<br />

koulutuksesta Hannu Virta mainitsee<br />

ruotsalaisen järjestelmän. Ruotsin mallin<br />

mukaan jokainen uusi mp-vakuutus<br />

Trygg Hansa -vakuutusyhtiön<br />

kautta sisältää automaattisesti jäsenmaksun<br />

ruotsalaiseen motoristien keskusjärjestöön<br />

eli Svenska Motorcyklisters<br />

Centralorganisationiin (SMC).<br />

SMC ja Vägverket (Ruotsin Tielaitos)<br />

hoitaa ja rahoittaa sitten vuosittaisen<br />

motoristien koulutuksen. Näin<br />

uusi motoristi on samalla harrastuksensa<br />

alkuvaiheessa jo järjestäytynyt sekä<br />

saanut koulutusta ajoneuvon käsittelyyn.<br />

Järjestäytyminen on askel turvallisempaan<br />

liikkumiseen Hannu Virta<br />

muistuttaa.<br />

SMOTOn uusi puheenjohtaja<br />

Hannu Virta muistuttaa autoilijoita<br />

huomioimaan kevään ensimmäiset<br />

merkit: moottoripyörät tulevat liikenteeseen!<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 23

LIIKENNE ON OSA<br />

TYÖPÄIVÄÄ<br />

Kännyköistä, faxeista, internetistä ja sähköpostista<br />

huolimatta valtaosa työstä tehdään edelleen<br />

perinteisissä työpaikoissa. Fyysinen liikkuminen ei ole<br />

vähentynytkään tieto- ja viestintätekniikan<br />

kehittymisen myötä ennakoidulla tavalla. Aamulla<br />

kuljetaan yhä edelleen työpaikoille ja illalla sieltä<br />

pois. Lisäksi useissa ammateissa työtehtävien<br />

hoitaminen edellyttää liikkumista paikasta toiseen<br />

työpäivän aikana ja tällaisten työtehtävien määrä<br />

näyttää olevan pikemmin kasvussa kuin<br />

vähentymässä.<br />

L iikenteessä<br />

oleminen on kuitenkin<br />

usein työpäivän vaarallisinta<br />

aikaa. Monilla työpaikoilla liikenne<br />

on likipitäen ainoa työhön liittyvä<br />

vaaratekijä. Kuolemaan johtaneista<br />

työtapaturmista runsas puolet<br />

aiheutuu liikenteessä. Liikennetapaturmat<br />

tulevat myös kalliiksi, niiden<br />

seurauksena menetetään moninkertaisesti<br />

enemmän työpäiviä kuin muissa<br />

tapaturmissa.<br />

Tällä hetkellä jo monet yritykset<br />

ovat havahtuneet ottamaan myös liikenteen<br />

mukaan työsuojelutoimintaansa.<br />

On huomattu, että kaikki riskit<br />

ovat yhtä tärkeitä. Kokonaisvaltaisesta<br />

turvallisuusajattelusta on tulossa<br />

yrityksille merkittävä laatukriteeri.<br />

KAMPANJOISTA<br />

TURVALLISUUSOHJELMIIN<br />

Aivan uusi asia liikenneturvallisuusasioiden<br />

käsittely työpaikoilla ei ole,<br />

sillä jo vuonna 1939 Tukholmassa järjestetyssäliikenneturvallisuuskongressissa<br />

piti diplomi-insinööri Atte Rainio<br />

esityksen "Liikennevalistustyön<br />

järjestäminen työpaikoilla". Esitelmässä<br />

kummastellaan sitä, että työnantajat<br />

eivät ole kiinnittäneet huomiota työmatkoihin,<br />

vaikka ne kuuluvat työtapaturmavakuutuslain<br />

piiriin. Jo tuolloin<br />

perusteet työmatkojen varallisuu-<br />

24 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

delle olivat samat kuin vielä nykyäänkin:<br />

"Kun lisäksi otetaan huomioon, että<br />

työmatkaan kulutettu aika verrattuna<br />

työhön kulutettuun 8 tuntiin usein<br />

on vain kahdeskymmenesosa kokonaisajasta,<br />

vaikuttavat työmatkoilla tapahtuneet<br />

liikennetapaturmat jo raskaammilta."<br />

Kuitenkin vasta 1970 -luvulla työmatkaliikenne<br />

nousi systemaattisemmin<br />

ja laajemmin esiin, kun Liikenneturva,Työturvallisuuskeskuskäynnistivät<br />

kampanjansa "Työmatka on<br />

työpäivän vaarallisinta aikaa". Kampanjoiden<br />

avulla asia nousi esiin, mutta<br />

kun kampanja oli ohi, myös innostus<br />

asiaan hiipui. Muutaman vuoden<br />

väliajoin toteutetut kampanjat eivät<br />

pystyneet vakiinnuttamaan liikenneturvallisuutta<br />

pysyväksi osaksi työsuojelua.<br />

TYÖMATKALIIKENTEESTÄ<br />

TYÖLIIKENTEESEEN<br />

Huomattiin, että liikenneongelmatkin<br />

ovat paikkakunta- ja yrityskohtaisia, ja<br />

niihin tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja.<br />

1980 -luvulla käynnistettiin ensimmäiset<br />

yrityskohtaiset kokeilut.Viime<br />

vuosikymmenen alkupuolella otettiin<br />

käyttöön uusi käsite "työliikenne", joka<br />

kattaa sekä työmatkaliikenteen et-<br />

tä työasiamatkat (työhön liittyvät matkat<br />

työpäivän aikana).Tieto- ja viestintätekniikan<br />

kehittymisestä huolimatta<br />

fyysinen liikkuminen ei ole vähentynyt.<br />

Päinvastoin sellaisten työtehtävien<br />

osuus, jotka edellyttävät liikkumista<br />

paikasta toiseen, näyttää olevan<br />

lisääntymässä. Uusien palvelualan<br />

yritysten lisääntyminen, työelämän erikoistumisen<br />

ja toimintojen ulkoistamisen<br />

seurauksena liikkuvan työn<br />

osuus kasvaa. Jokaisena työpäivänä on<br />

arviolta 600 000 suomalaista tienpäällä<br />

työasioissa.<br />

Yritysten kiinnostusta työliikenteeseen<br />

on vauhdittanut lisäksi havainto,<br />

että jokseenkin puolet työtapaturmakuolemista<br />

tapahtuu liikenteessä.<br />

Monilla työpaikoilla liikenne on<br />

työpäivän ainoa riskitekijä.<br />

Työliikennetapaturmat tulevat myös<br />

keskimäärin selkeästi kalliimmiksi kuin<br />

työpaikkatapaturmat, koska ne ovat<br />

usein vakavampia kuin työpaikkatapaturmat.<br />

Monet yritykset ovat jo oivaltaneet<br />

sen, että kaikki työhön liittyvät<br />

riskit ovat yhtä tärkeitä ja niitä on vähennettävä<br />

niistä toiminnoista, joissa<br />

riskit kussakin yrityksessä ovat suurimmillaan.Työsuojelussa<br />

on yleisesti<br />

hyväksytty nolla tapaturmaa -ajattelu<br />

ja sen toteuttaminen edellyttää myös<br />

mahdollisten liikenneriskien kartoittamista<br />

ja poistamista.

KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA<br />

Vaikka työliikenne myönnetäänkin jo<br />

työsuojeluun kuuluvaksi, ongelmaksi<br />

työpaikoilla koetaan se, miten yritys<br />

voi vaikuttaa sen riskeihin.Työliikenne<br />

on osa yleisestä liikennettä ja yritysten<br />

keinot siihen vaikuttamiseksi<br />

tuntuvat vähäisiltä.<br />

Keinoja ja työkaluja kyllä löytyy.<br />

Sen todistivat parin viime vuoden aikana<br />

Liikenneturvan ja Työturvallisuuslaitoksen<br />

toteuttamat työpaikkakokeilut.<br />

Kokeiluyrityksinä olivat Pohjois-Karjalan<br />

Sähkö Oy Joensuusta ja<br />

Suomen Energia-Urakointi Oy Vantaalla.<br />

Kummankin yrityksen henkilöstöstä<br />

valtaosa on liikenteessä päivittäin<br />

ja useimmiten liikkeellä ollaan silloin<br />

kun olosuhteet ovat kaikkein vaikeimmat.<br />

Kokeilujen perimmäisenä<br />

tavoitteena oli löytää käyttöön sellaisia<br />

toimintatapoja ja työkaluja, joiden<br />

avulla liikenneriskit saadaan nykyistä<br />

paremmin hallintaan.Tärkeintä oli saada<br />

liikenne pysyvästi mukaan yritysten<br />

työsuojeluohjelmaan sillä painolla,<br />

millaisena liikenteen riskit yrityksessä<br />

ilmenevät.<br />

Kummassakin koeyrityksessä aloitettiin<br />

riskien kartoituksella, aivan kuin<br />

työsuojelussa on tapana. Menetelmät<br />

olivat erilaiset, mutta lopputulos pitkälti<br />

sama: liikenneriskejä löytyi ihan<br />

riittävästi ja monet niistä olivat sellaisia,<br />

joihin niin työntekijöiden kuin<br />

työnantajankin toimin oli löydettävissä<br />

ratkaisuja. Ratkaisujen toteuttaminen<br />

vaatii välttämättä yhteistä näkemystä<br />

ja sovittuihin toimenpiteisiin sitoutumista<br />

molemmilta osapuolilta.<br />

TYÖKALUT KÄYTTÖÖN<br />

Kokeilujen kuvaukset ja tulokset on<br />

koottu Liikenneturvan tuottamaan Työ<br />

ja liikenne -oppaaseen. Kokeiluissa<br />

käytetyt työkalut, riskikartoitusmallit,<br />

vaaratilanneselvitykset, auditointilomakkeet<br />

ja prosessikuvaukset löytyvät<br />

oppaasta ja ne tulevat myös Liikenneturvan<br />

nettisivuille. Oppaasta löytyy<br />

myös muuta hyödyllistä tietoa työliikenteestä.<br />

LASSE SAHARINEN<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 25

AJETAAN IHMISIKSI<br />

PARANTAMAAN LIIKENTEEN<br />

L iikenneturva<br />

jatkaa kampanjointia<br />

teemalla "Ajetaan Ihmisiksi".<br />

Kampanjassa korostetaan tienkäyttäjien<br />

omaa vastuuta. Jos nykyisiä<br />

liikenteen sääntöjä noudatettaisiin paremmin,<br />

liikennekuolemien määrä vähenisi<br />

useilla kymmenillä vuodessa.<br />

Liikenneturva pyrkiikin kiinnittämään<br />

huomiota liikenteen ilmapiirin parantamiseen,<br />

oikean ajokäyttäytymisen tukemiseen<br />

ja vaaratilanteiden vähentämiseen.<br />

Ajetaan ihmisiksi -kampanja ei<br />

syyllistä ketään, vaan haastaa tienkäyttäjät<br />

katsomaan peiliin huumorin ja<br />

oivalluksen kautta.Ajetaan ihmisiksi -<br />

teema on sateenvarjo Liikenneturvan<br />

koko vuoden viestinnälle. Liikenneturvan<br />

aluetoimistoilla on vahva rooli<br />

kampanjoinnissa: tapahtumat ja paikalliset<br />

toteutukset vievät kampanjan<br />

lähemmäksi tienkäyttäjiä.<br />

Valtakunnallisesti päähuomio kiinnitetään<br />

turvavyön käyttöön sekä tilannenopeuksien<br />

hallitsemiseen. Kampanjointia<br />

suunnataan alueellisesti suuriin<br />

kaupunkeihin ja niiden lähiympäristöön.Alueelliset<br />

teemat vaihtelevat<br />

paikallisten ongelmien mukaan.<br />

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti autoilijat.<br />

ÄLÄ LENNÄ PÄIN LASIA<br />

KÄYTÄ TURVAVYÖTÄ<br />

Hiihtolomaviikoilla helmi-maaliskuun<br />

vaihteessa kampanjoitiin turvavyön<br />

käytöstä.Tiedotteessa muistutettiin, että<br />

kaikki turvavöihin ja levänneinä rattiin.<br />

Lintu-spottia esitettiin sekä televisiossa<br />

että radiossa.<br />

Vuonna 2002 taajamissa turvavyötä<br />

etuistuimella käytti 81 % autoilijoista ja<br />

26 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

taajamien ulkopuolella 93 %.Takapenkillä<br />

vyön kiinnitti 74 % matkustajista.<br />

Suomalaiset käyttävät turvavyötä takapenkillä<br />

harvemmin kuin ruotsalaiset.<br />

Ruotsissa takapenkillä turvavyön kiinnittää<br />

peräti 93 % matkustajista.<br />

PYSÄHDY PUNAISIIN<br />

Pysähdy punaisiin -teemaa toteutetaan<br />

Turussa,Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä.<br />

Maaliskuussa tarkkaillaan<br />

punaisiin pysähtymistä.Tarkkailun tulokset<br />

julkistetaan huhtikuun alussa.<br />

Härkä-kuva muistuttaa teemasta kaupunkisuurtauluissa<br />

viikoilla 15 ja 16<br />

Turussa,Tampereella ja Oulussa ja MimoiMoi-korteissa<br />

viikoilla 14-16.<br />

Liikenneturvan syksyn 2002 tarkkailujen<br />

mukaan keskimäärin joka viides kerta,<br />

kun valot vaihtuivat punaiseksi, yksi tai<br />

useampi autoilija ajoi päin punaista. Kevääseen<br />

verrattuna pientä parannusta oli<br />

havaittavissa. Maaliskuussa 2002 punaista<br />

vasten ajettiin joka neljäs kerta valojen<br />

vaihtuessa. Punaisia päin ajo on etenkin<br />

suurten kaupunkien ongelma.<br />

OLETKO YKSI LAUMASTA?<br />

Nuorille suunnataan toukokuun alussa<br />

kolmena viikonloppuna radiokampanja,<br />

jonka aiheena on viina, vauhti<br />

ja turvavyö. Elokuvateatterissa esitettään<br />

viikoilla 21 ja 22 lintu-spottia,<br />

jonka aiheena on turvavyön käyttö.<br />

Alueet pyrkivät toteuttamaan valvontaiskun,<br />

teematilaisuuden, tapahtuman<br />

tms. tähän ajanjaksoon sijoittuen ja saamaan<br />

asian vahvasti esiin alueellisessa<br />

mediassa.<br />

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan<br />

18–24-vuotiaat kuljettajat rikkovat no-<br />

peusrajoituksia muita useammin. Heille<br />

nopeasta ajamisesta on tullut tapa, kovaa<br />

ajaminen on miellyttävää tai heistä tuntuu,<br />

että muut pakottavat ajamaan kovaa.<br />

ÄLÄ NUKU RATISSA<br />

PIDÄ TAUKO<br />

Kesälomakauden teemoina ovat ajonopeus<br />

ja väsymys.Ajonopeudesta on<br />

tekeillä uusi tietoisku.Väsymysaineistoa<br />

on uusittu ja julisteista sekä esitteestä<br />

on otettu lisäpainokset. Mediassa<br />

teema on esillä radiossa sekä television<br />

myöhäisillassa heinäkuun ajan.<br />

Noin joka kuudennessa kuolemaan johtaneessa<br />

auto-onnettomuudessa on väsymys<br />

ollut onnettomuuteen vaikuttanut riskitekijä.<br />

Kolme neljästä vakavasta nukahtamisonnettomuudesta<br />

ajetaan huhti- ja<br />

syyskuun välisenä aikana. Riski on tilastojen<br />

mukaan suurimmillaan yöaikaan klo<br />

1:n ja 6:n välillä.<br />

AJETAAN IHMISIKSI<br />

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.<br />

Pääkaupunkiseudulla toteutetaan joustavuus-<br />

ja sopeutumisteema elo-syyskuun<br />

vaihteessa yhteistyössä muiden<br />

tahojen kanssa.Tavoitteena on parantaa<br />

pääkaupunkiseudun liikennekulttuuria<br />

ja kannustaa turvallisiin kaupunkinopeuksiin.<br />

Liikenteen ilmapiirin on pääsääntöisesti<br />

koettu heikentyneen 1990-luvun puolivälistä<br />

lähtien. Liikenneturvan tutkimukseen<br />

osallistuneet tienkäyttäjät olivat<br />

huolissaan etenkin riskinotoista ohituksissa,<br />

itsekkäistä ajotavoista ja säännöistä piittaamattomuudesta.

-KAMPANJA PYRKII<br />

N ILMAPIIRIÄ<br />

MIKSI turvavyö?<br />

- Turvavyö pitää ihmisen istuimellaan<br />

ja estää häntä iskeytymästä<br />

auton koviin sisäosiin tai lentämästä<br />

rikkoutuneista ikkunoista<br />

ulos.<br />

- Takapenkillä irrallaan istuva vaarantaa<br />

myös etupenkkiläiset.<br />

- Kuolemat vähenevät puoleen ja<br />

loukkaantumiset estyvät kokonaan<br />

tai lieventyvät.<br />

- Turvatyynyt eivät korvaa turvavöitä,<br />

vaan ovat turvavöiden antamaa<br />

suojaa täydentäviä lisälaitteita.<br />

MIKSI ajonopeus tilanteen<br />

mukaan?<br />

- Oikeiden havaintojen tekemiseen<br />

jää enemmän aikaa.<br />

- Pysähtymismatka ja –aika lyhentyvät.<br />

- Mahdollisuus hallita autoa täpärissä<br />

tilanteissa paranee.<br />

- Törmäyksessä seuraukset lievenevät.<br />

Ajetaan ihmisiksi tarkoittaa<br />

käytännössä<br />

- sääntöjen noudattamista<br />

- riskin tunnistamista<br />

- ennakointia<br />

- itsehillintää<br />

- toisten huomioimista<br />

- rauhallisuutta<br />

- ruuhkiin sopeutumista<br />

- turvallisuusajattelun<br />

sisäistämistä<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 27

RAHTARIT RY TÄYTTI<br />

30-VUOTTA 30<br />

L iikenneturvan<br />

jäsenyhteisö Rahtarit<br />

ry täytti kolmekymmentä<br />

vuotta . Juhlapäivää vietettiin järjestön<br />

perustamispäivän mukaan 11.3.<br />

2003. Rahtarit ry:n perustava kokous<br />

pidettiin 11.03.1973.<br />

Rahtarit ry vietti kolmikymppisiä<br />

työn merkeissä, totta kai. Rahtarit juhlistivat<br />

järjestönsä merkkipäivää pääosin<br />

"kymppipyöräisten" rateissa. Rahtareiden<br />

toimitiloissa Tampereella järjestö<br />

kahvitti jäseniä sekä vastaanotti<br />

onnitteluja. Paikalla olivat järjestön<br />

edustajina toiminnanjohtaja Anna-<br />

Kaisa Lehtinen, puheenjohtaja<br />

Kimmo Puntti, järjestöpäällikkö<br />

Jussi Mikkola sekä toimistosihteeri<br />

Pirjo Niemi.<br />

Liikenneturvasta onnittelukäynnillä<br />

Tampereella kävivät toimitusjohtaja<br />

Matti Järvinen sekä Tampereen<br />

aluetoimiston vt. yhteyspäällikkö<br />

Matti Joki ja aluekouluttaja Maire<br />

Pietilä. Liikenneturva osallistui onnitteluihin<br />

Rahtarit ry:n toivomuksesta<br />

lahjoituksella, joka käytetään ensi<br />

kesänä Rahtarit ry:n kolmekymmenvuotistaipaleen<br />

historiikin tuottamiseen.<br />

Rahtarit ry:n toiminta-ajatus on<br />

lähtöisin Keski-Euroopasta, missä toimii<br />

vastaava Les Routiers -järjestö, joka<br />

on perustettu jo 1930-luvulla.Yhdistys<br />

julkaisee Rahtarit-lehteä, joka<br />

ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti<br />

toimitetaan jokaiselle jäsenelle jäsenetuna.<br />

Lehdessä käsitellään ajankohtaisia<br />

asioita kuljetusalalta, yhdistyksen<br />

ja sen osastojen toimintaa<br />

unohtamatta kevyempääkään asiaa.<br />

Rahtarit ry kouluttaa järjestelmällisesti<br />

jäseniään. Koulutuksen tavoitteena<br />

on ammattikuljettajien tietojen<br />

ja taitojen lisääminen ja myönteinen<br />

vaikuttaminen asenteisiin jokapäiväisessä<br />

liikenteessä. Uusimpina mainittakoon<br />

ADR-koulutus, Ehjänä ihmi-<br />

28 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

senä liikenneonnettomuudesta,Terve<br />

nuppi jaksaa -terveystietoiskut ja raskaan<br />

liikenteen EAK (Ennakoivan<br />

ajon kurssi), joka on varta vasten ammattikuljettajille<br />

suunniteltu.<br />

LIIKENNETURVALLISUUS-<br />

TYÖ<br />

Ulospäin suunnattua koulutusta on<br />

Rahtarit ry:n kehittämä heijastimen<br />

käyttöön ja pimeällä liikkumiseen liittyvä<br />

nk. "Sammun malli" – teemaillat,<br />

joita on alettu pitää jo vuonna 1984.<br />

Joka syksyiseen tapahtumaan on osal-<br />

PEKKA SAARNIO<br />

listunut jo lähes 80 000 koululaista<br />

vanhempineen (2000).<br />

Rahtarit ry osallistuu tällä hetkellä<br />

myös Liikenneturvan, SKAL:n ja<br />

AKT:n Turvavyöt töihin -haastekampanjaan.<br />

Kampanjan tavoitteena on<br />

vähentää kuorma-autoissa tapahtuvien<br />

vakavien onnettomuuksien määrää<br />

kaksinkertaistamalla turvavöiden käyttö.<br />

Rahtarit ry on rahoittanut liikenneturvallisuuteen<br />

liittyvää tutkimustoimintaa.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

Rahtareiden<br />

puheenjohtaja Kimmo<br />

Puntti on ollut<br />

henkilökohtaisesti<br />

mukana liikenneturvallisuustyössä<br />

esittelemällä mm. kovia<br />

kokenutta kuormaauton<br />

ohjaamoa, josta<br />

turvavyön käytön avulla<br />

kuljettaja selvisi<br />

pintanaarmuin.

TURVAVYÖT TÖIHIN KAMPANJAAN<br />

SITOUTUNEET 24.3.03<br />

Ahon Liikenne Oy<br />

Anssi Penttilä Oy<br />

Autokorjaamo Ilpo Ojala<br />

Avoin yhtiö Jyrki & Petri Nieminen<br />

Blue Cargo Oy<br />

Esakone Oy<br />

Fortum Oil And Gas Oy/Maalogistiikka<br />

H. Plit Ky<br />

Hannele Grönvall<br />

Hasu & Moilanen Kuljetusliike<br />

Heikki Riihimäki Oy<br />

Helsingin Saattokuljetus Oy<br />

Janne Leimunen Oy<br />

Jari Välikangas Oy<br />

Jorma Tupamäki Oy<br />

JRV Transport Oy<br />

Juhani Kiviaho Oy<br />

Jyväskylän Aikuiskoulutus/Kuljetusala<br />

K. Salonen Oy<br />

Kaara Kuljetus<br />

Kokemäen Kuljettaja Koulutus<br />

Kouhia-yhtiöt<br />

Kuljetus Grasshopper Oy<br />

Kuljetus Hannu Mikkola Ky<br />

Kuljetus Hannu O. Kemppainen Oy<br />

Kuljetus Juha Rintamäki Oy<br />

Kuljetus Kaj Arpiainen Oy<br />

Kuljetus Maliniemi<br />

Kuljetus Oulap Oy<br />

Kuljetus Oy Janne Häppölä<br />

Kuljetus Oy Johanna Häppölä<br />

Kuljetus P ja T Risto Oy<br />

Kuljetus Rahkola Oy<br />

Kuljetus Reijo Mecklin Oy<br />

Kuljetus T&J Isotalo<br />

Kuljetus T. Kauppinen Oy<br />

Kuljetus Uotiset Ky<br />

Kuljetusapu Korhonen Oy<br />

Kuljetusliike Donner Oy<br />

Kuljetusliike Hannu Vuorinen<br />

Kuljetusliike Helokivi Oy<br />

Kuljetusliike Jukka Hyvönen Oy<br />

Kuljetusliike Jussi Lintala Oy<br />

Kuljetusliike K. Jokinen Oy<br />

Kuljetusliike Korpisaari Ky<br />

Kuljetusliike Koskelainen Oy<br />

Kuljetusliike Myllys Ky<br />

Kuljetusliike Naarajärvi Oy<br />

Kuljetusliike Niko Gustafsson<br />

Kuljetusliike O. Hämäläinen Oy<br />

Kuljetusliike OK Ojala Oy<br />

Kuljetusliike Pasi Oranta Ky<br />

Kuljetusliike Pitkänen Ky<br />

Kuljetusliike R. Sammallahti Oy<br />

Kuljetusliike SE Mäkinen Oy<br />

Kuljetusliike Tauno Mäkelä Ky<br />

Kuljetusliike Uolevi Peltonen Oy<br />

Kuljetuspalvelu Kurkinen Ky<br />

Kuljetusyhtymä Lappalainen Ay<br />

Lappalaisen Liikenne Ky<br />

Liikenne O. Niemelä<br />

Liikenteenharjoittaja Teppo Mikkola<br />

Maskun piha- ja maarakennus<br />

M-Trans Ky<br />

Nostomesta Oy<br />

Otavan Kuljetus Oy<br />

Oy Axel Williamsson Ab<br />

Oy CS Trans Ab<br />

Oy Kajo Trans Ab<br />

Oy Shell Ab<br />

Pentti Latva-Aro Oy<br />

Pohjaset Oy<br />

Powder-Trans Ab Oy<br />

R. Sjöbacka Ab<br />

Riihimäenkiito Oy<br />

S Löppönen Oy<br />

Savonlinja Oy/Säiliöauto<br />

Star-Cargo Oy<br />

Suonenjoen Trans-Asko Oy<br />

T:mi Pekka Hahl<br />

Terho Lehtinen Ky<br />

Tero-Trans Oy<br />

Textrans<br />

Timo Lahma Ky<br />

Titan Trans Oy<br />

Transport Soppela Oy<br />

V. Aniranta Ky<br />

Valomatkat Oy<br />

Veijo Kauppinen Oy<br />

Veikko Tuomisto<br />

Vesterbacka Transport Oy/Ab<br />

Vieno Ollonqvist Oy<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

Liikenneturvan uutta materiaalia<br />

pohjoisesta.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 29

SEURAAVASSA<br />

NUMEROSSA<br />

Liikenneturvan aluetoimistot<br />

Etelä-Suomi:<br />

Helsinki Sitratie 7, 00420<br />

Helsinki Puh. (09) 417 4700<br />

Fax (09) 4174 7400<br />

Varpu Tavaststjerna,<br />

Olli Lehto<br />

Kouvola Valtakatu 30 C 14,<br />

45100 Kouvola Puh. (05) 375<br />

2006 Fax (05) 375 2689<br />

Juha Sirviö,<br />

Anna-Maija Hinkkanen<br />

Länsi-Suomi:<br />

Turku Humalistonkatu 2b B<br />

26, 20100 Turku Puh. (02)<br />

4691 744 Fax (02) 469 1746<br />

Antero Aho,<br />

Hannele Nikula<br />

Tampere Polvikatu 2 E 25,<br />

33100 Tampere Puh. (03) 212<br />

2156 Fax (03) 213 1478<br />

Matti Joki,<br />

Maire Pietilä<br />

Jyväskylä Kauppakatu 41 A 9,<br />

40100 Jyväskylä Puh. (014<br />

449 9900<br />

Fax (014) 449 9901<br />

Leena Piippa,<br />

Raili Pynnönen<br />

Vaasa Kauppapuistikko 16 B<br />

46b, 65100 Vaasa Puh. (06)<br />

361 0888<br />

Fax (06) 361 0889<br />

Heli Lintamo<br />

Itä-Suomi:<br />

Mikkeli Vuorikatu 5 A, 50100<br />

Mikkeli Puh. (015) 760 0887,<br />

760 0886<br />

Fax (015) 760 0885<br />

Reijo Tarkiainen<br />

30 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

YHTÄ JUHLAA…<br />

Liikennevilkun seuraava numero 3/2003<br />

ilmestyy 50-vuotisjuhlanumerona vielä<br />

ennen 22.5. pidettävää lehden<br />

juhlaseminaaria. Juhlanumero sisältää<br />

erillisen keskiliitteen, jossa Ulla-Maija<br />

Sornikivi esittelee Liikennevilkkujen ja<br />

sen edeltäjien osallisuutta erilaisissa<br />

liikenteen turvatoimissa ja<br />

uudistuksissa. Muutoinkin lehden<br />

sisältö yritetään pukea juhlaan samalla,<br />

kun se on kevätkauden viimeinen<br />

numero. Juhlanumeron jälkeenhän<br />

seuraava numero ilmestyy vasta<br />

koulujen alkamisen alla elokuun<br />

LIIKENNEVILKUN JUHLASSA EI HYMY HYYDY?<br />

alkupuolella.<br />

Juhlanumerossa puututaan laajemmin myös kuljettajakäyttäytymiseen<br />

mahdollisimman tuoreen ja arvovaltaisen aineiston turvin.<br />

Kuopio Tulliportinkatu 26 A 1,<br />

70100 Kuopio Puh. (017)580<br />

0282 Fax (017) 580 0284<br />

Tuula Taskinen,<br />

Maire Suhonen<br />

Joensuu Kirkkokatu 19 A 9,<br />

80100 Joensuu Puh. (013)<br />

610 0125 Fax (013) 610 0124<br />

Marja Siintomaa<br />

Pohjois-Suomi<br />

Oulu Torikatu 33 A 1, 90100<br />

Oulu Puh, (08) 372 500<br />

Fax (08) 372 105<br />

Rainer Kinisjärvi,<br />

Eero Kalmakoski<br />

Rovaniemi Korkalonkatu 18,<br />

96200 Rovaniemi Puh. (016)<br />

347 077 Fax (016) 319 439<br />

Petri Niska,<br />

Raija Anteroinen<br />

Sähköpostiosoitteet<br />

liikenneturva@liikenneturva.fi<br />

etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />

(ä,ö,å kirjoitetaan a,o,a)<br />

TOIMITUSJOHTAJA Matti Järvinen<br />

YHTEYSTIEDOT<br />

TOIMITUSJOHTAJAN SIHTEERI<br />

Sisko Hämäläinen<br />

TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Rolf Gabrielsson<br />

TIEDOTUSTOIMITTAJA<br />

Ulla-Maija Sornikivi<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Pekka Saarnio<br />

PEKKA SAARNIO<br />

TIEDOTTAJA/<br />

AJETAAN IHMISIKSI -KAMPANJA<br />

Tarja Hurtta (äitiyslomalla),<br />

Kaisa Hara<br />

TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Rajalin<br />

TUTKIJA Matti Heinonen<br />

TUTKIMUSAVUSTAJA<br />

Leena Luukkainen<br />

TALOUSPÄÄLLIKKÖ Markku Kola<br />

KONTTORIPALVELUT<br />

Anne Antinaho, Eila Mannila-<br />

Nieminen<br />

TOIMISTOPALVELUT Raija Eskola,<br />

Kajsa Viirala,Tarja Hämäläinen,<br />

Marjaana Piirainen<br />

VARASTO Johanna Lorentz<br />

JULKAISUT Päivikki Soinio,<br />

Soile Tuomi-Muurinen<br />

NÄYTTELYT Olli Lehto<br />

TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ<br />

Jukka Vierimaa<br />

TIETOPALVELUT<br />

Leena Paartola,<br />

Petri Jääskeläinen<br />

ATK-TUKIHENKILÖ<br />

Esko Pietarinen<br />

KIRJASTO Outi Hietalahti,<br />

Marjaana Kivioja (äitiyslomalla)<br />

Katja Mäkilä<br />

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Lasse Saharinen<br />

LIIKENNEKASVATUS Minna<br />

Huopalainen, Matti Koivurova,<br />

Erkki Lähdeniemi, Aulikki<br />

Schrey (vuorotteluvapaalla),<br />

Pirkko Sassi, Milla Vähäkainu<br />

KULJETTAJAKOULUTUS Heikki<br />

Anteroinen, Ilkka Valkama<br />

LIIKENNE VILKKU<br />

Julkaisija<br />

Liikenneturva<br />

Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />

Puhelin 09-417 4700, faksi 09-4174 7400<br />

e-mail: etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />

www.liikenneturva.fi/vilkku/vilkku.htm<br />

Päätoimittaja<br />

Rolf Gabrielsson<br />

Toimitussihteeri<br />

Pekka Saarnio<br />

09-417 47330 tai 040-743 1622<br />

Toimituskunta<br />

Kaisa Hara (Tarja Hurtta äitiyslomalla), Katja<br />

Mäkilä (Marjaana Kivioja äitiyslomalla), Sirpa<br />

Rajalin, Lasse Saharinen, Juha Sirviö sekä<br />

päätoimittaja Rolf Gabrielsson (puheenjohtaja)<br />

ja toimitussihteeri Pekka Saarnio (sihteeri)<br />

Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset<br />

Liikenneturva<br />

Tarja Hämäläinen, Pl 29, 00421 Helsinki<br />

Faksi 09-4174 7400<br />

e-mail: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi<br />

Ulkoasu<br />

Viestintätoimisto MediaConsultit MCI<br />

Malminkaari 9 B, PL 5, 00701 Helsinki<br />

Puhelin 09-348 9940, faksi 09-348 9941<br />

e-mail: etunimi.sukunimi@mediaconsultit.com<br />

www.mediaconsultit.com<br />

Painatus<br />

Uusimaan kirjapaino<br />

Ole Höstman, puhelin 019-66161<br />

Jakelu<br />

Suomen Posti Oy<br />

PL 6, 00011 Posti, Sirkka Hiltunen<br />

Puhelin 020-4517188, faksi 020-4517578<br />

ISSN 0355-6689<br />

50.vsk.

Raskaan liikenteen ja erityisesti<br />

kuorma-autojen onnettomuudet<br />

ovat näkyvästi esillä julkisuudessa.<br />

Niihin voi liittyä mediaa<br />

kiinnostavia piirteitä, ja monasti<br />

ne ovat massaeroista johtuen<br />

vastapuolelle kohtalokkaita. Kuorma-autojen<br />

onnettomuuksista puolet<br />

on kohtaamisonnettomuuksia.Viime<br />

vuonna kuolemaan johtaneita onnettomuuksia,<br />

joissa kuorma-auto oli<br />

osallisena tapahtui ennakkotietojen<br />

mukaan 91. Niissä menehtyi 107 henkilöä.<br />

Kuorma-auton kuljettajia tai<br />

matkustajia onnettomuuksissa kuolee<br />

vuosittain viidestä kuuteen.<br />

Kuorma-autoja pitävät jotkut riskinä<br />

liikenteessä.Tähän ei ole aihetta,<br />

ainakaan onnettomuuksien syiden perusteella.<br />

Kahdeksassa vakavassa ajoneuvo-onnettomuudessakymmenestä<br />

raskas ajoneuvo "joutuu" onnettomuuden<br />

osapuoleksi. Se vain sattuu<br />

olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.<br />

Sanomalehden onnettomuusuutinen<br />

kuvaa onnettomuuden syytä<br />

usein lyhyesti "vastaan tullut ajoneuvo<br />

siirtyi yllättäen kuorma-auton<br />

eteen".<br />

Vaikka kuorma-auton kuljettaja säilyykin<br />

useimmiten onnettomuudesta<br />

hengissä, on vakava turma aina myös<br />

hänelle traumaattinen kokemus. Kuljettajan<br />

henkinen hätä jää helposti fyysisten<br />

vammojen puuttuessa huomaamatta<br />

tilanteessa, jossa toinen osapuoli<br />

on saattanut menehtyä. Useimmiten<br />

henkinen tuki kuljettajalle jää antamatta,<br />

eikä hän sitä osaa pyytääkään.<br />

Kuorma-autojen liikenneturvallisuuden<br />

kehittäminen on erottamaton<br />

osa yleistä liikenneturvallisuuden parantamista.<br />

Maanteiden ammattilaisille<br />

liikenneturvallisuudessa on samal-<br />

SATA ASKELTA<br />

la kysymys heidän työturvallisuudestaan.<br />

Kuljetuselinkeino näkee liikenneturvallisuuden<br />

myös merkittäväksi<br />

imagotekijäksi, jolla suuri yleisö arvioi<br />

kuorma-autoliikennettä kokonaisuudessaan.<br />

Suomen Kuorma-autoliitto on valmistellut<br />

alansa liikenneturvallisuusohjelman<br />

Sata askelta turvalliseen<br />

kuorma-autoliikenteeseen. Sen lähtökohtana<br />

on näkemys, että kuormaautoliikenteen<br />

turvallisuus ei koske<br />

pelkästään kuljetusalaa, vaan koko yhteiskuntaa<br />

ja välillisesti jokaista kansalaista.<br />

Ohjelmassa muistutetaan, että<br />

pelkästään kuorma-autojen turvallisuutta<br />

kehittämällä liikenteen turvallisuutta<br />

ei kyetä ratkaisemaan.Vastuu<br />

liikenneturvallisuudesta kuuluu kaikille.<br />

Suomen Kuorma-autoliiton tavoitteena<br />

on herättää ohjelman avulla<br />

kuorma-autoalalla aito kiinnostus liikenneturvallisuusasioihin<br />

ja turvallisuustekijöiden<br />

huomioon ottamiseen.<br />

Liitto tulee työskentelemään eri<br />

tavoin sen puolesta, että kuljetusyritykset<br />

ja niiden asiakkaat arvostaisivat<br />

nykyistä enemmän liikenneturvallisuutta.<br />

Sen tulisi näkyä niin turvallisen tekniikan<br />

suosimisena kuin myönteisten<br />

liikenneasenteiden luomisena alalle.<br />

Yhteisen halun kuorma-autoliikenteen<br />

turvallisuuden parantamiseen toivotaan<br />

johtavan alalla pysyviin toimintaympäristön<br />

ja yrityskulttuurin<br />

muutoksiin.<br />

Liikenneasenteiden parantaminen<br />

on keskeisiä ja ohjelman mukaan kiireellisimpiä<br />

toimenpiteitä matkalla<br />

kohti nykyistä turvallisempaa maantieliikennettä.<br />

Koulutus, valistus, val-<br />

vonta ja rangaistukset on valjastettava<br />

nopeasti tehokkaaseen käyttöön.<br />

Ohjelma jakaantuu kahteentoista<br />

osa-alueeseen, jotka sisältävät yhteensä<br />

sata erilaista toimenpide-ehdotusta.<br />

Ne koskevat esimerkiksi yleistä ajokortti-<br />

ja ammattikuljettajien koulutusta,<br />

liikenneasenteita ja ennakoivaa<br />

ajotapaa.Tavoitteena on lisäksi terveysja<br />

ajokykyvaatimusten tarkistaminen<br />

samoin kuin päihteiden vähentäminen<br />

liikenteessä.<br />

Myös liikenneympäristön kehittämisen,<br />

viranomaisvalvonnan ja tiedottamisen<br />

keinoin sekä yrityskulttuurin<br />

muutoksella ja asiakkaiden vastuuta<br />

turvallisuudesta lisäämällä uskotaan<br />

kuorma-autojen ja koko liikenneturvallisuuden<br />

paranevan.<br />

Kuljetusyritysten toivotaan sitoutuvan<br />

tuottamaan turvallisia kuljetuspalveluja,<br />

kouluttamaan henkilöstöään<br />

ja ottamaan huomioon liikenneturvallisuuden<br />

kuljetustoiminnalle asettamat<br />

rajoitukset. Kalustohankinnoissa<br />

tulisi suosia turvallisia ratkaisuja ja<br />

pitää kalusto aina liikenneturvallisessa<br />

kunnossa.<br />

JUHA NORPPA-RAHKOLA<br />

PALSTAVIERAANAMME ON SUOMEN KUORMA-<br />

AUTOLIITON VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JOKA ON<br />

MUKANA MYÖS LIIKENNETURVAN<br />

TIEDOTUSALAN NEUVOTTELUKUNNASSA JA<br />

OSALLISTUNUT LAAJASTI YHTEISTYÖHÖN<br />

RASKAAN LIIKENTEEN TURVALLISUUDEN<br />

PARANTAMISEKSI.<br />

SUOMEN KUORMA-AUTOLIITON<br />

LIIKENNETURVALLISUUSOHJELMAAN VOI<br />

TUTUSTUA TARKEMMIN OSOITTEESSA<br />

WWW.SKAL.FI/ SKAL/ SKAL:N<br />

TOIMINTAOHJELMAT.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 31

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!