Pohjanmaan Opettaja 1/2018
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1/<strong>2018</strong> 20.04.<strong>2018</strong>
Kuntokortti <strong>2018</strong><br />
<strong>Opettaja</strong>:______________________________________________________________________<br />
Osoite:________________________________________________________________________<br />
Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________<br />
Merkitse kuntokorttiin viikkojen 13–22 (26.3.–31.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika.<br />
Minimiaika on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika.<br />
Palauta kuntokortti 31.5.<strong>2018</strong> mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie<br />
98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut<br />
kolmeen á 50e lahjakortin arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan <strong>Pohjanmaan</strong> opettaja<br />
-lehden syksyn numerossa.<br />
vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.<br />
13<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
19<br />
20<br />
21<br />
22<br />
liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________<br />
BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo<br />
GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit<br />
KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti<br />
JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji
Osaamistason<br />
nostaminen vaatii<br />
satsauksia<br />
S<br />
uomessa on koulutusta pitkään<br />
pidetty lähes itseisarvona. On<br />
ajateltu, että riittävä koulutukseen<br />
resursointi antaa jokaiselle lapselle ja<br />
nuorelle mahdollisuuden kasvaa ja<br />
oppia omista lähtökohdistaan sellaiseen<br />
mittaan kuin omat kyvyt antavat<br />
myöten. Koulutukseen panostaminen<br />
onkin ollut yksi keskeisimmistä<br />
Suomen menestystekijöistä.<br />
Yhtenä osoituksena koulutuksen<br />
tärkeydestä säädettiin 1960- ja 1970-luvuilla<br />
kaksi koulutuksellista tasa-arvoa lisäävää lakia:<br />
perusopetus- ja opintotukilaki. Perusopetuslaki<br />
takasi lapsille yhtenevät oppimismahdollisuudet<br />
asuinpaikasta riippumatta. Opintotuki ja<br />
korkotuettu opintolaina mahdollisti paremmat<br />
opiskeluedellytykset toisella asteella ja korkeakouluissa.<br />
Suunta muuttui viime vuosikymmenten lamojen<br />
aikana ja koulutuksesta on leikattu suuria<br />
summia. Perusteena rahoitusleikkauksille on<br />
ollut mm. julkisen sektorin liian nopea velkaantumistahti.<br />
”Talous pitää saada nousuun, minkä<br />
jälkeen on varaa satsata koulutukseen” on todettu<br />
monen päättäjän suusta. Kyseessä on arvovalinta:<br />
talouden tasapainottaminen nähdään<br />
tärkeämpänä kuin lapsiin ja nuoriin panostaminen.<br />
Tämän seurauksena peruskoulun tasa-arvo<br />
on rapautunut ja ammatillinen koulutus on syvässä<br />
ahdingossa.<br />
Olen ihmetellyt moneen kertaan, mitkä<br />
ovat ne (erityisesti pitkän tähtäimen) keinot<br />
talouden vahvistamiselle. Lyhyellä tähtäimellä<br />
leikkaaminen on tehokas keino, mutta talouden<br />
vahvistaminen pitkällä tähtäimellä vaatii<br />
muita lähestymistapoja. Suomella ei ole esim.<br />
sellaisia luonnonvaroja, joiden myynnin avulla<br />
saataisiin julkinen talous tasapainoon. Yksi keskeinen<br />
keino on vientituotteiden jalostusasteen<br />
nostaminen, mikä vaatii nykyisin yhä vahvempaa<br />
osaamista.<br />
Osaamistason nostaminen vaatii satsauksia.<br />
Hyvää ei saa halvalla. Viime vuosien koulutusuudistukset<br />
eivät ole parantaneet koulutuksen<br />
För att öka<br />
kompetensnivån<br />
krävs satsningar<br />
Finland har man länge ansett att<br />
I utbildning är så gott som ett värde<br />
i sig. Man har tänkt att tillräckliga<br />
utbildningsresurser ger varje barn<br />
och ungdom en möjlighet att lära sig,<br />
växa och uppnå en sådan nivå som<br />
den egna förmågan ger förutsättningar<br />
till. Satsningarna på utbildningen<br />
har varit en av de viktigaste framgångsfaktorerna<br />
för Finland.<br />
På 1960- och 1970-talen stiftades<br />
två lagar som ökar jämlika utbildningsmöjligheter<br />
för att påvisa vikten av utbildning: lagen om<br />
grundläggande utbildning och lagen om studiestöd.<br />
Med hjälp av lagen om grundläggande<br />
undervisning garanterades barn jämlika läromöjligheter<br />
oberoende av boendeort. Studiestöd och<br />
studielån med räntestöd skapade bättre förutsättningar<br />
för studier på andra stadiet och i högskolor.<br />
Under de senaste årtiondenas lågkonjunkturer<br />
blev riktningen en annan, och stora summor<br />
har skurits ner på utbildningen. Motiveringen<br />
till nedskärningarna i finansieringen har varit<br />
bland annat den offentliga sektorns alltför snabba<br />
skuldökning. ”Ekonomin måste bli bättre, därefter<br />
kan vi satsa på utbildning” är uttalanden vi<br />
fått höra från många beslutsfattare. Det är frågan<br />
om ett värdeval: att få ekonomin i balans anses<br />
vara viktigare än att satsa på barn och unga. Följden<br />
av detta är att jämlikheten i grundskolan har<br />
vittrat sönder och yrkesutbildningen befinner sig<br />
i en djup kris.<br />
Jag har många gånger förundrats över vilka<br />
metoder (särskilt långsiktiga) som kunde användas<br />
för att förstärka ekonomin. På kort sikt<br />
är nedskärningar ett effektivt sätt, men att stärka<br />
ekonomin på lång sikt kräver andra tillvägagångssätt.<br />
Finland har till exempel inga sådana<br />
naturresurser som kunde säljas för att få den offentliga<br />
ekonomin i balans. En central metod är<br />
att öka förädlingsgraden av exportprodukterna<br />
och för detta behövs allt starkare kompetens.<br />
För att öka kompetensnivån krävs satsningar.<br />
Kvalitet kostar pengar. De senaste årens utbild-<br />
1/<strong>2018</strong><br />
3
laatua vaan ovat olleet naamioituja tapoja leikata<br />
koulutuksen rahoituksesta. Näitä leikkauksia<br />
OAJ on vastustanut ja pyrkinyt tuomaan esille<br />
niiden seurauksia. OAJ poikkeaakin tässä suhteessa<br />
monista muista ammattiliitoista. Opettajien<br />
palvelussuhteen ehtojen parantamisen<br />
ohella OAJ toimii vahvasti koulutuspoliittisena<br />
vaikuttajana sekä koulutuksen merkityksen ja<br />
koulutusresurssien lisäämisen puolestapuhujana.<br />
Näiden tehtävien merkitys on kasvanut vuosi<br />
vuodelta.<br />
Vaikuttamista tehdään OAJ:ssä kaikilla tasoilla.<br />
OAJ:n toimiston asiantuntijat puheenjohtajan<br />
johdolla tekevät avauksia koulutuspoliittisiin<br />
keskusteluihin, tuovat esille koulutuksen<br />
tärkeyttä yhteiskunnalle ja tuottavat taustamateriaaleja<br />
päätöksenteon tueksi. OAJ:ltä pyydetään<br />
lausuntoja lukuisiin lakiesityksiin. Lausunnoilla<br />
vaikuttaminen on yksi järjestön perustehtävistä.<br />
Erilaista yhteistyötä tehdään jatkuvasti ministerien,<br />
kansanedustajien, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen<br />
sekä monien muiden tahojen kanssa.<br />
OAJ:n alue- ja paikallisyhdistysten tehtävänä<br />
on toteuttaa vaikuttamistyötä omilla alueillaan.<br />
Keskeistä on monipuolinen vuoropuhelu kasvatus-<br />
ja koulutusasioista niin virkamiesten kuin<br />
päättäjienkin kanssa. Esimerkiksi OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />
toimijat tapaavat kansanedustajia ja maakuntajohtajia.<br />
Näissä tapaamisissa tuodaan esille<br />
koulujen arkea ja kipupisteitä opettajan näkökulmasta<br />
ja pohditaan mm. keinoja, millaisin<br />
toimin koulutetun työvoiman riittävyys pystytään<br />
turvaamaan alueellamme. Vastaavaa työtä<br />
tekevät paikallisyhdistysten toimijat omissa kunnissaan<br />
valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten<br />
kanssa. Opetuksen tuntikehys, erityisopetuksen<br />
järjestäminen ja päiväkotien tilat ovat esimerkkejä<br />
keskustelun aiheista paikallisissa tapaamisissa.<br />
Tärkeintä on kuitenkin tuoda esille, millaista<br />
opettajan työ on. <strong>Opettaja</strong>n työ on pitkälle tulevaisuuteen<br />
vaikuttavaa. Siksi se on niin arvokasta.<br />
Tänä vuonna syntyvät lapset ovat työelämässä<br />
vielä tämän vuosisadan loppupuolella. <strong>Opettaja</strong>t<br />
haluavat antaa heillekin parhaat mahdolliset<br />
eväät elämään. Se ei onnistu ilman yhteiskunnan<br />
tukea. Tämän tiedon levittäminen on OAJ:n<br />
kaikkien tasojen jatkuvaa työtä.<br />
Kari Nieminen<br />
puheenjohtaja<br />
OAJ Pohjanmaa<br />
ningsreformer har inte förbättrat utbildningens<br />
kvalitet, utan har endast varit sätt att kamouflera<br />
nedskärningar i utbildningen. OAJ har motsatt<br />
sig nedskärningarna och strävat efter att framhäva<br />
deras konsekvenser. I denna bemärkelse skiljer<br />
sig OAJ från många andra fackförbund. Förutom<br />
att förbättra villkoren för lärarnas tjänsteförhållande<br />
arbetar OAJ aktivt som en utbildningspolitisk<br />
påverkare och som en förespråkare<br />
av utbildningens betydelse och för ökade utbildningsresurser.<br />
Betydelsen av dessa uppgifter har<br />
ökat för varje år.<br />
OAJ arbetar med påverkan på alla nivåer. De<br />
sakkunniga på OAJ:s kontor tar under ledning av<br />
ordförande upp utbildningspolitiska teman till<br />
diskussion, berättar om utbildningens betydelse<br />
för samhället och producerar bakgrundsmaterial<br />
som stöd för beslutsfattandet. Från OAJ begärs<br />
utlåtanden till åtskilliga lagförslag. Att påverka<br />
genom utlåtanden är en av organisationens<br />
grundläggande uppgifter. Olika slag av kontinuerligt<br />
samarbete bedrivs tillsammans med ministerier,<br />
riksdagsledamöter, arbetsgivar- och arbetstagarorganisationer<br />
och många andra parter.<br />
OAJ:s regionföreningar och lokalavdelningar<br />
har i uppgift att bedriva påverkan inom sina<br />
egna områden. En viktig uppgift är att föra en<br />
mångsidig dialog om fostrings- och utbildningsfrågor<br />
både med tjänstemän och beslutsfattare.<br />
Aktörerna på OAJ Österbotten träffar till exempel<br />
riksdagsledamöter och landskapsdirektörer.<br />
På dessa möten berättar man om skolornas vardag<br />
och smärtpunkter ur lärarens perspektiv och<br />
funderar på metoder för hur man till exempel<br />
kan trygga tillgången till utbildad arbetskraft i<br />
regionen. Lokalavdelningarnas aktörer utför<br />
motsvarande arbete tillsammans med ledamöter<br />
och nämnder i sina egna kommuner. Timramarna<br />
för undervisningen, arrangemangen av<br />
specialundervisning och daghemsutrymmena är<br />
exempel på diskussionsämnen på lokala träffar.<br />
Det viktigaste är emellertid att berätta om<br />
hurdant lärarnas arbete är. Lärarens arbete verkar<br />
långt in i framtiden. Det är därför det är så<br />
värdefullt. De barn som föds i dag befinner sig i<br />
arbetslivet ännu i slutet av århundradet. Lärarna<br />
vill också ge dem den bästa vägkosten i livet. Det<br />
går inte utan samhällets stöd. Att sprida denna<br />
insikt är en av OAJ:s uppgifter på alla plan.<br />
Kari Nieminen<br />
ordförande<br />
OAJ Österbotten<br />
4 1/<strong>2018</strong>
Järjestötoiminnan<br />
ytimissä<br />
Den fackliga<br />
kärnan<br />
OAJ elää erityisesti kuluvan vuoden<br />
toiminnassaan järjestötyön<br />
ytimissä. Olemme juuri käyneet liittokohtaiset<br />
sopimusneuvottelut työja<br />
virkaehtosopimuksista. Olemme<br />
julkistaneet oman oppivelvollisuusmallimme<br />
ja valmistaudumme seuraaviin<br />
eduskuntavaaleihin. Jäsenet<br />
ovat juuri valinneet OAJ:lle ylimmän<br />
päättävän elimen, valtuuston, joka<br />
valitsee kevätkokouksessaan järjestölle<br />
johdon ja uusi hallitus nimeää uudet toimikunnat<br />
ja työryhmät. Nuo kaikki ovat ammattijärjestön<br />
kovinta olemassaolon ydintä.<br />
Sopimuskierros oli edellisiin sopimuskierroksiin<br />
verrattuna erilainen, koska nyt käytiin pitkästä<br />
aikaa liitto- ja neuvottelujärjestökohtaiset<br />
neuvottelut.<br />
Kaikkien OAJ:n ja JUKOn nimissä olevien<br />
sopimusten osalta päästiin ratkaisuun. Kaikki<br />
tehdyt sopimukset ovat jo myös voimassa. Tämän<br />
myötä jäseniämme koskeva työrauha vallitsee<br />
pääsääntöisesti 31.3.2020 saakka. Sivistan<br />
yksityisellä opetusalalla ja aikuiskoulutuskeskuksissa<br />
on lisäksi sovittu yhdestä optiovuodesta,<br />
jonka osalta palkankorotuksista on mahdollista<br />
sopia erikseen.<br />
Saimme parannuksia moniin tärkeisiin tekstikysymyksiin.<br />
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen<br />
vaativimpien tehtävien hinnoittelua uudistettiin<br />
ja lastentarhanopettajat saivat lisää suunnitteluaikaa.<br />
Perusopetuksessa uudistettiin muun muassa<br />
koulun johdon työaikamääräyksiä. Kaikki<br />
ammatilliset opettajat siirtyvät muutaman vuoden<br />
kuluessa vuosityöaikaan. Tällä muutoksella<br />
vastataan ammatillisen opettajan muuttuneeseen<br />
työkuvaan ja koulutusreformiin. Muutos on<br />
opetusalalla historiallinen.<br />
Sopimusneuvottelujen päätyttyä on alkanut<br />
jonkinmoista kohinaa siitä olisiko lakolla ollut<br />
saatavissa enemmän. Siihen absoluuttista vastausta<br />
on mahdotonta antaa. On kuitenkin huomattava,<br />
että syksyn 2017 jälkeen yksikään ammattijärjestö<br />
Suomessa ei ole työtaistelu-uhalla,<br />
lakolla tai sovittelulla saanut yhtään enempää.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
I<br />
år sysslar OAJ med facklig kärnverksamhet.<br />
Vi har just förhandlat<br />
fram nya arbets- och tjänstekollektivavtal,<br />
lanserat vår nya läropliktsmodell<br />
och förbereder oss inför nästa<br />
riksdagsval. Medlemmarna har nyligen<br />
valt en ny fullmäktigeförsamling,<br />
som är OAJ:s högsta beslutande<br />
organ. Fullmäktige väljer vid sitt<br />
vårmöte organisationens ledning och<br />
den nya styrelsen utser nya kommittéer<br />
och arbetsgrupper. Här talar vi om den hårda<br />
kärnan i det fackliga arbetet.<br />
Avtalsrörelsen var annorlunda jämfört med<br />
tidigare års rörelser, eftersom man nu förde för<br />
första gången på länge förbundsvisa förhandlingar<br />
samt mellan förhandlingsorganisationerna.<br />
OAJ och FOSU rodde alla sina avtal i hamn.<br />
Avtalen som ingicks är redan i kraft och arbetsfreden<br />
för medlemmarna gäller huvudsakligen<br />
fram till den 31 mars 2020. För privata undervisningssektorn<br />
och vuxenutbildningscenter där<br />
Bildningsarbetsgivarna är part, har man dessutom<br />
avtalat om ett optionsår då man separat kan<br />
avtala om löneförhöjningar.<br />
Vi lyckades förbättra många viktiga textfrågor.<br />
Till exempel förnyades lönesättningen av de<br />
mest krävande uppgifterna inom småbarnspedagogiken<br />
och av barnträdgårdslärarnas arbetstid<br />
ska mera användas till planering. Inom den<br />
grundläggande utbildningen förnyades bland annat<br />
arbetstidsbestämmelserna för skolledningen.<br />
Alla yrkeslärare kommer inom några år att övergå<br />
till årsarbetstid. Med den här förändringen svarar<br />
vi på yrkeslärarnas förändrade arbetsuppgifter<br />
och på utbildningsreformen. Förändringen är<br />
historisk inom utbildningssektorn.<br />
Efter avtalsförhandlingarna har det talats om<br />
huruvida en strejk skulle ha resulterat i något<br />
mera. Ett absolut svar är omöjligt att ge. Det bör<br />
dock noteras att ingen fackförening i Finland har<br />
efter hösten 2017 fått ut mera genom hot om<br />
konfliktåtgärder, strejk eller medling. Och kommer<br />
antagligen inte heller att få, för så pass hård<br />
är den nationella linjen beträffande löneförhöjningsnivåerna.<br />
5
En usko, että tulee saamaankaan, niin kova on<br />
kansallinen linja palkankorotustasoista.<br />
Lakko ei koskaan voi olla itsetarkoitus, neuvottelut<br />
ovat aina paras tie. Neuvotteluilla saadaan<br />
aina parempi lopputulos kuin riitelyllä. Mutta jos<br />
oikeudenmukaisiin tavoitteisiin ei päästä ilman<br />
työtaisteluja, on niihin oltava valmis. Koulutus-,<br />
kasvatus- ja tutkimussektorin palkkataso ei nykyisin<br />
ole työn vaativuuden ja sen edellyttämän<br />
koulutuksen edellyttämällä tasolla.<br />
OAJ on aloittanut omien eduskuntavaalitavoitteittensa<br />
asettamisen. Tarkoituksenamme<br />
on nostaa esille yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä,<br />
joihin on haettava ratkaisuja ja joissa ratkaisuissa<br />
koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla<br />
on keskeinen rooli. Tässä suhteessa on oltavakin<br />
nyt liikkeellä, koska puolueet ovat jo työstämässä<br />
omia kantojaan ja tavoitteitaan.<br />
Osana eduskuntavaalityötämme julkistimme<br />
OAJ:n näkemyksen oppivelvollisuuden kehittämisestä.<br />
Siinä esitämme esiopetuksen aloittamista<br />
kaikkien lasten osalta jo 5-vuotiaana ja<br />
oppivelvollisuuden ulottamista 19-vuotiaisiin<br />
tai siihen saakka kunnes toisen asteen tutkinto<br />
on suoritettu. Noiden rakenteellisten uudistusten<br />
lisäksi tarvitaan luonnollisesti myös perusopetuksen,<br />
varhaiskasvatuksen ja toisen asteen<br />
koulutuksen sisällöllistä ja toiminnallista kehittämistä.<br />
Niihinkin on OAJ tehnyt lukuisan joukon<br />
esityksiä.<br />
Edessä oleva OAJ:n valtuustokausi tulee<br />
olemaan merkittävä sen suhteen, kuinka hyvin<br />
pystymme ammattijärjestönä uudistumaan ja<br />
uudistamaan. Opetusvelvollisuustyöaika ei enää<br />
toimi ajassa, jossa opettajan professio muuttuu ja<br />
jossa samankaan opettajaryhmän opettajat eivät<br />
enää entisessä määrin tee samaa työtä. Profession<br />
muutos ei tarkoita sitä, että OAJ olisi luopumassa<br />
siitä periaatteesta, että oppimisen edistäminen<br />
on opettajuuden sielu.<br />
Lisäksi meidän on ymmärrettävä, että digitalisaatio<br />
muuttaa sekä opettajan työtä että myös<br />
järjestöjen toimintatapoja. Toimintaympäristön<br />
muutoksen tulee näkyä myös järjestön toimintalogiikassa,<br />
jotta se oikealla tavalla puhuttelee<br />
yksittäistä jäsentä. Tässä työssä on kaikille jäsenaktiiveille<br />
varmasti työtä ja tehtävää tarjolla.<br />
Meidän tulee olla tulevaisuuden suhteen avarakatseisia,<br />
mutta samalla äänekkäitä ja toimintavalmiita<br />
puolustamaan ammattikuntamme oikeutettuja<br />
tavoitteita.<br />
En strejk kan aldrig vara ett mål i sig. Det är<br />
alltid bäst att nå resultat förhandlingsvägen och<br />
då uppnås också de bästa resultaten. Men man<br />
måste vara beredd på att tillgripa konfliktåtgärder,<br />
ifall rättvisa mål inte annars uppnås. Lönenivån<br />
inom utbildning, fostran och forskning<br />
är för närvarande inte på den nivå som arbetets<br />
svårighetsgrad och utbildningsnivån förutsätter.<br />
OAJ har börjat uppställa sina mål för riksdagsvalet.<br />
Vårt syfte är att ta upp frågor av samhällsbetydelse,<br />
där lösningar inom utbildning,<br />
fostran och forskning spelar en viktig roll. Det<br />
här är på agendan nu, då också partierna utarbetar<br />
sina ställningstaganden och målsättningar.<br />
Som en del av organisationens valarbete har<br />
OAJ presenterat sin syn på hur läroplikten ska utvecklas.<br />
Enligt den nya läropliktsmodellen skulle<br />
förskoleundervisning ges redan till femåringar<br />
och läroplikten förlängas tills den unga fyller 19<br />
år eller har examen från andra stadiet. Förutom<br />
dessa strukturreformer är det givetvis nödvändigt<br />
att se över innehållet i och utvecklingen av den<br />
grundläggande utbildningen, småbarnspedagogiken<br />
och andra stadiets utbildning. OAJ har gett<br />
många förslag också beträffande dessa.<br />
Nya fullmäktige kommer att prägla hur vi<br />
som fackförening kan förnyas och förnya. En<br />
arbetstid, som är baserad på undervisningsskyldigheter,<br />
fungerar inte längre i en tid då professionen<br />
förändras och inte ens lärare inom samma<br />
lärargrupp utför samma arbete så som förr.<br />
Det att läraryrket förändras betyder inte att OAJ<br />
skulle slopa principen om att grunden i lärararbetet<br />
är att främja lärandet.<br />
Dessutom måste vi förstå att digitaliseringen<br />
förändrar både lärarens arbete och organisationens<br />
verksamhetssätt. När arbetsmiljön förändras<br />
måste det även återspeglas i organisationens<br />
verksamhet, så att den på rätt sätt tilltalar den<br />
enskilda medlemmen. I det här arbetet finns det<br />
utan tvekan uppgifter för varje medlemsaktiv.<br />
Vi måste vara öppna för framtiden. Ibland<br />
måste vi ändå vara beredda att högt och ljudligt<br />
försvara medlemskårens legitima mål!<br />
Olli Luukkainen<br />
Ordförande<br />
Olli Luukkainen<br />
Puheenjohtaja<br />
6 1/<strong>2018</strong>
Då ett steg är taget tar nästa vid<br />
Årets förhandlingsrunda har avslutats<br />
och avtalen undertecknades<br />
i samband med OAJ-styrelsemöte<br />
i mars. Ordförande Olli Luukkainen<br />
uttryckte tacksamhet till alla över de<br />
förhandlingar som nu rotts i land.<br />
Resultatet ses som förhållandevis<br />
gott, med tanke på den allmänna linjen<br />
och mot bakgrund av de allmänna<br />
värderingarna kring den offentliga<br />
sektorn som enbart en kostnad för<br />
samhället Vi aktiva har alltid en roll, vår uppgift<br />
är att diskutera upp resultatet och få med de stora<br />
massorna och utåt påverka opinionen via målmedvetet<br />
arbete. I media klarade OAJ sig bra<br />
i ”avtalsrundan”, vi fick publicitet och stöd för<br />
det resonemang som fördes. De sociala mediernas<br />
starka påverkan är i dagens förhandlingar en<br />
faktor att beakta. Det är här opinionen formas.<br />
I dag när jag skriver den här texten så skulle en<br />
del av universitetslärarna ha strejkat. Så blev det<br />
inte, man uppnådde enighet. Avtalandet handlade<br />
inte enbart om tid och pengar, det handlade<br />
också om ett jättestort missnöje mot regeringens<br />
politik och dåliga inställning till universiteten i<br />
landet. Avtalsprocessen kan också ses som ett<br />
ställningstagande för landets framtida utbildning.<br />
Varför ska vi ha universitet, vilken nytta har<br />
samhället av att ha högavlönade forskare och<br />
universitetspersonal? Varför är utbildning ett<br />
trumfkort och varför är högskoleutbildad undervisningspersonal<br />
en garanti för landets goda<br />
utbildningskvalitet?<br />
Vi glömmer lätt bort att universiteten<br />
har en annan uppgift än att<br />
utbilda ungdomar till en högskoleutbildning.<br />
Universiteten har också i<br />
uppdrag att bilda, ta fram nytt kunnande<br />
som gagnar Finland oy . Kunnande<br />
som är framtaget med tydliga<br />
metoder och beskrivna metoder.<br />
Kunnande som är granskat av neutrala<br />
granskare och processat under givna<br />
former. Kunnande som fötts utan<br />
någon som helst koppling till vad samhället just<br />
då tänker.<br />
Samhället av i dag har så oerhört lätt för<br />
att hacka på forskning och utbildning. Debatten<br />
föds på fb och kritiska rösters gillande om misslyckanden<br />
på individnivå föder en destruktiv<br />
debatt mot skolan. Och synen på en överbetald<br />
yrkeskårs tafatta insatser stärks En debatt där<br />
bättre praxis inte bottnar i forskning och kunnande<br />
utan i individbaserat tänkande<br />
Landets sjunkande kunskapsnivå gör att vi<br />
alla kliar oss i huvudet. Hög tid att tänka: Utan<br />
satsning forskning och utbildning höjs ingen<br />
nivå.<br />
Forskning och utbildning är landets stomme.<br />
Det är nu vi måste få våra beslutsfattare att se<br />
vikten av det arbete som görs för utbildningen.<br />
Vi knallar åv!<br />
Inger Damlin<br />
1/<strong>2018</strong><br />
Toimituskunta:<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
päätoimittaja<br />
mansikkalasse@gmail.com<br />
040 559 4033<br />
20.04.<strong>2018</strong><br />
Heli Katajamäki, YLL<br />
Merja Tomperi-Olkkonen, OAO<br />
Tiina Kankkonen, OAY<br />
Antti Hynönen, OAY<br />
Mikko Metsäranta, OAY<br />
Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL<br />
Hanna Ikonen, LTOL<br />
Taina Saikkonen<br />
ISSN:<br />
0785-9260<br />
Painopaikka:<br />
Waasa Graphics Oy<br />
Kansikuva:<br />
Silkkiuikku, Charles Svanbäck<br />
1/<strong>2018</strong><br />
7
Uusi opetussuunnitelma<br />
asiantuntijoiden hampaissa<br />
Syksyllä 2016 käyttöön otettua<br />
peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa<br />
on viime aikoina kritisoitu<br />
varsinkin lapsen psykologisen kehityksen<br />
asiantuntjoiden toimesta.<br />
Varsinkin opetussuunnitelmaan kirjattu<br />
lapsen itseohjautuvuus on saanut<br />
kehityspsykologit takajaloilleen.<br />
Äänekkäimmin ovat asiasta mielipiteensä<br />
lausuneet julki lastenpsykiatrian<br />
erikoislääkäri, lääketieteen<br />
tohtori Jari Sinkkonen sekä Helsingin yliopiston<br />
psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen,<br />
joiden mielestä uuden opetussuunnitelman<br />
tavoitteet eivät ole kehittyvän lapsen aivokapasiteetin<br />
mukaisia.<br />
Kriittisiä arvioita uudesta opetussuunnitelmasta<br />
on esittänyt myös Helsingin yliopiston<br />
opettajainkoulutuslaitoksen emeritusprofessori<br />
Kari Uusikylä. Maaliskuussa Seinäjoella Naisten<br />
Suomen Iltakoulu – tapahtumassa puhunut Keltikangas-Järvinen<br />
moitti uutta opetussuunnitelmaa<br />
siitä, että se ei noudata kehityspsykologian<br />
tietoja ja siinä on keskitytty pelkästään pedagogiikkaan<br />
huomioimatta laajemmin eri tieteenaloja.<br />
Uudessa opetussuunnitelmassa käyttöön<br />
otettua ilmiöoppimista ei Keltikangas-Järvisen<br />
mukaan sovi pienille lapsille lainkaan.<br />
Sanomalehti Ilkassa 14.3 ilmestyneessä jutussa<br />
Keltikangas-Järvinen menee arvostelussaan<br />
jopa niin pitkälle, että uskoo nykyisten opetusmetodien<br />
noudattamisen johtavan vähitellen<br />
luokkayhteiskunnan paluuseen maahamme. Jos<br />
perinteisen opetuksen sijasta painotetaan oppilaan<br />
itseohjautuvuutta ja sen mukana<br />
vastuunottoa koulunkäynnistään,<br />
tulevat koulunkäynnistä selviämään<br />
vain hyvin koulutettujen lasten vanhemmat.<br />
Hyvin harvalla koululaisella<br />
on esimerkiksi matematiikassa<br />
itseohjautuva motivaatio sillä tasolla,<br />
jolla saavutetaan tuloksia.<br />
Toisenlaisiakin mielipiteitä uutta<br />
opetussuunnitelmaa kohtaan on. Pitkään<br />
erityisopettajana toiminut alajärveläisen<br />
Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu<br />
vastaa asiantuntijakritiikkiin toteamalla, että<br />
uusikaan opetussuunnitelma ei estä opettamista<br />
eikä oppilaalle annettavaa tukea. Oppimisvaikeuksista<br />
kärsiville oppilaille voidaan luoda yksilöllisiä<br />
opintopolkuja kuten ennenkin, jolloin<br />
Keltikangas-Järvisen esille nostamaa oppilaan<br />
sosiaalisista lähtökohdista johtuvaa syrjäytymisvaaraa<br />
voidaan torjua tehokaasti.<br />
Uuden opetussuunnitelman vaikutuksia suomalaislasten<br />
koulusaavutuksiin voidaan kuitenkin<br />
luotettavasti arvioida vasta vuosien päästä.<br />
Kaiken arvostelun keskellä on muistettava, että<br />
koulutuksen tulee sopeutua yhteiskunnassa<br />
tapahtuviin muutoksiin. Samaa latua ei voi loputtomiin<br />
hiihtää.<br />
Hyvää kevättä ja tulevaa kesälomaa kaikille<br />
lehden lukijoille!<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
päätoimittaja<br />
mansikkalasse@gmail.com<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> aluetoimisto<br />
Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa<br />
ma–pe klo 9–16<br />
Puh. 050 533 9949<br />
taina.saikkonen@netikka.fi<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
8 1/<strong>2018</strong>
”Opinpolku uusiksi”<br />
Matti Sippola, OAJ:n hallituksen jäsen, OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsen (hallituksen edustajana)<br />
Kulunut alkuvuosi OAJ:n toiminnassa<br />
tuntuu keskittyneen pääosin<br />
eri opetusalojen uusien sopimusten<br />
neuvotteluihin. Ohessa on ollut eri toimikunnissa<br />
valmisteluissa useita isoja<br />
koulutuspoliittisia asioita. Näitä ovat<br />
mm. vaikuttaminen uuteen lukiolakiin,<br />
ammatillisen reformin käyttöönotto ja<br />
seuranta, kielivarannon laajentaminen,<br />
uusi varhaiskasvatuslaki sekä oppivelvollisuuden<br />
uudistaminen.<br />
OAJ julkisti 14.3.<strong>2018</strong> oman mallinsa oppivelvollisuuden<br />
uudistamiseksi. ”Opinpolku uusiksi”<br />
-malli hakee uusia keinoja nostaa osaamistasoa<br />
ja vähentää koulupudokkuutta. OAJ on<br />
valmistellut omaa ehdotustaan lähes vuoden ja<br />
siihen ovat saaneet vaikuttaa OAJ-aktiivit mm.<br />
valtuustossa, toimikunnissa ja seminaareissa.<br />
OAJ on halunnut luoda oman mallinsa oppivelvollisuuden<br />
uudistamiseen, koska asia noussee<br />
keskeiseksi koulutuspoliittiseksi teemaksi seuraavissa<br />
eduskuntavaaleissa.<br />
Suomessa säädettiin laki kaikkien 7-13 -vuotiaiden<br />
oppivelvollisuudesta vuonna 1921. Siirryttäessä<br />
peruskouluun 1972 oppivelvollisuus<br />
piteni yhdeksään vuoteen. Kolme vuotta sitten<br />
2015 siirryttiin velvoittavaan esiopetukseen.<br />
OAJ ehdottaa oppivelvollisuuden muuttamista<br />
sekä alku- että loppupäästä. Esiopetuksen kestoksi<br />
esitetään kahta vuotta, eli se alkaisi velvoittavana<br />
5-vuotiaana ja lapsi voisi siirtyä 1. koululuokalle<br />
1-3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta.<br />
Koulutuspolun toisessa päässä OAJ esittää,<br />
että oppivelvollisuus jatkuisi niin pitkään, että<br />
nuori suorittaisi toisen asteen opinnot tai siihen<br />
saakka, kun nuori täyttää 19 vuotta. Opetuksen<br />
etenemistä seurattaisiin tarkemmin määrittämällä<br />
esiopetuksen ja 2. luokka loppuun kriteerit<br />
vähimmäisosaamiselle ja -valmiuksille. Lisäksi<br />
määritettäisiin kriteerit arvosanoille 5 ja<br />
8 vuosiluokille 4,6 ja 9. Arviointi perustuisi<br />
näihin kriteereihin.<br />
Uusi varhaiskasvatuslaki on lausuntokierroksella.<br />
OAJ pitää luonnosta uudeksi<br />
laiksi hyvänä. Nyt samaan lakiin<br />
ollaan kokoamassa kaikki varhaiskasvatusta<br />
koskevat säädökset. Keskeisin<br />
varhaiskasvatuksen laatua edistävä uudistus<br />
on päiväkotien henkilöstön osaamis- ja<br />
koulutustason nosto. Tämän vuoksi yliopistojen<br />
varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta tulee<br />
lisätä määrätietoisesti, jotta esitetty päiväkodin<br />
henkilöstörakenne saavutetaan. Myös varhaiskasvatuksen<br />
erityisopettajilta tulee aina edellyttää<br />
opettajankoulutusta.<br />
OAJ kannattaa uudistuksen säädöstä, joka<br />
edellyttää päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten<br />
nostamista kasvatustieteen maisteriksi.<br />
On myös tärkeää, että päiväkodin johtajalta edellytetään<br />
varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus<br />
kasvatustieteen maisterin tutkinnon ohella. OAJ<br />
pitää tärkeänä, että siirtymäsäännöksin turvataan<br />
kelpoisuuksien säilyminen henkilöillä, jotka<br />
ovat aiemmin olleet tehtäviin kelpoisia.<br />
OAJ on aloittanut jo valmistautumisen tuleviin<br />
eduskuntavaaleihin. Vaaliprojektilla halutaan<br />
vahvistaa yleistä kuvaa opettajan profession<br />
merkityksestä ja koulutukseen panostamisen tärkeyttä.<br />
Lisäksi tarjotaan puolueille konkreettisia<br />
työvälineitä edistää opetusalalle tärkeitä asioita.<br />
Koulutus halutaan nostaa vahvasti esiin puolueiden<br />
eduskuntavaalitavoitteissa.<br />
On tärkeää, että myös <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys<br />
osallistuu osaltaan eduskuntavaalikampanjaan<br />
ja suunnittelee oman vaalipiirin ehdokkaille<br />
tilaisuuksia, joissa voidaan nostaa kasvatuksen ja<br />
koulutuksen alueellisia ja paikallisia asioita esille.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
9
10 1/<strong>2018</strong>
Kummitoimintaa myös<br />
paikallisyhdistyksiin!<br />
Mitä on kummitoiminta?<br />
Kummitoiminta on kahden tai useamman paikallisyhdistyksen<br />
yhteistoimintaa, jonka tavoitteena<br />
on jakaa tietoa tai kokemuksia sekä toimia<br />
yhdessä jäsenistön parhaaksi. Kummitoiminta<br />
voi liittyä edunvalvonnan vahvistamiseen tai<br />
virkistystoiminnan toteuttamiseen. Kummitoimintaan<br />
liittyy säännölliset yhteydenpidot ja<br />
yhteistyö.<br />
Mitä kummipaikallisyhdistyksen kanssa voisi<br />
tehdä?<br />
Kummipaikallisyhdistys voisi olla avuksi ja kaivatuksi<br />
mentoriksi niin esim. puheenjohtajalle kuin<br />
pääluottamusmiehelle ajankohtaisissa, haasteellisissa,<br />
edunvalvonnallisissa ja vaikuttamiseen liittyvissä<br />
kysymyksissä. Kummipaikallisyhdistykset<br />
voisivat yhdessä miettiä, miten toimia, vertailla<br />
omia ratkaisumallejaan ja jalostaa niitä vertaismentoroinnin<br />
keinoin uusia toimivia ratkaisuja<br />
tai vaikuttamisen tapoja. Usein jo puhuminen samassa<br />
tilanteessa olevan kanssa auttaa omaa ajattelua<br />
ja paljastaa uusia mahdollisuuksia. Paikallisyhdistyksen<br />
toimijat kaipaavat usein tukea ja kummitoiminta<br />
antaisi sitä monessa eri muodossa.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> puheenjohtaja<br />
ja alueasiamies<br />
ideoivat yhdessä<br />
alueyhdistyksen<br />
toimintaa. Paikallisyhdistysten<br />
kummitoiminta<br />
rikastuttaisi<br />
myös paikallisyhdistystoimintaa.<br />
Miten kummipaikallisyhdistyksestä hyötyisi<br />
tavallinen jäsen?<br />
Kummipaikallisyhdistykset voisivat järjestää jäsenilleen<br />
yhteistä koulutusta esim. yhteysopettajakoulutusta,<br />
jäseniltoja tai sopimuksiin liittyvää<br />
koulutusta vuorotellen, jolloin kunkin paikallisyhdistyksen<br />
taakka koulutusten järjestämisessä<br />
kevenisi ja tarvittavat osallistujamäärät saataisiin<br />
täyteen. Jokainen jäsen saisi kaipaamaansa koulutusta<br />
ja tapaisi samalla uusia opettajia.<br />
Virkistystoiminnassa esim. retkissä ja matkoissa<br />
usein toteutuminen jää kiinni vähäisestä<br />
osallistujamäärästä. Kummitoiminnan kautta<br />
useampi paikallisyhdistys yhdessä saisi paremmin<br />
vaadittavan ryhmän kokoon vaikkapa kauan<br />
odotetulle ulkomaanmatkalle, jääkiekkoreissulle<br />
tai oopperaan. Odotettu virkistystoiminta toteutuisi<br />
ja jäsen saisi vastinetta jäsenmaksulleen ja<br />
paikallisyhdistys voisi hyödyntää tilaisuuden pieneen<br />
edunvalvonnalliseen infoon.<br />
Mitä kummitoiminnan aloittamiseen vaaditaan?<br />
Kummitoiminnan aloittamiseen vaaditaan vain<br />
paikallisyhdistyksen hallituksen rohkea päätös<br />
kysäistä lähellä olevaa paikallisyhdistystä, täysin<br />
vierasta paikallisyhdistystä tai paikallisyhdistystä,<br />
jonka toimijoissa on joku tuttu tulemaan<br />
kummipaikallisyhdistykseksi. Yhdessä voitaisiin<br />
sitten miettiä, millaista toimintaa olisi hyvä<br />
kehitellä. Millaisia odotuksia ja toivomuksia<br />
kummallakin on toiminnan suhteen ja miten<br />
jatketaan yhdessä eteenpäin. Kummipaikallisyhdistystoiminnasta<br />
on paljon hyviä kokemuksia.<br />
Kannattaa aloittaa!<br />
Kummipaikallisyhdistystoimintaa lämpimästi<br />
suositellen<br />
Tuula Ala-Lantela<br />
alueasiamies<br />
11
<strong>Pohjanmaan</strong> opetta<br />
Järjestyksessään toinen <strong>Pohjanmaan</strong> luokanopettajapäivä veti Seinäjoen<br />
Framin auditorion tupaten täyteen. Päivän aikana oli tasokkaiden luentojen<br />
seuraamisen ohella mahdollisuus tutustua myös uusimpiin oppimateriaaleihin.<br />
<strong>Opettaja</strong>päivän avauksen suorittanut luokanopettajaliiton<br />
puheenjohtaja Marko Jokinen<br />
muistutti, että kaiken koulutuksen uudistamisen<br />
keskiössä tulee olla lapsi.<br />
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori FM<br />
Niinan Maunun aiheena oli toiminnallinen<br />
kielen oppiminen ja arviointi. Toiminnallisella<br />
arvioinnilla tarkoitetaan lähinnä formatiivista<br />
arviointia. Formatiivisen arvioinnin ei ole tarkoitus<br />
olla työkalu, joka tuottaa arvosanan. Maunun<br />
mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan<br />
ja kannustamaan sekä kehittämään oppilaan<br />
edellytyksiä itsearviointiin.<br />
12 1/<strong>2018</strong>
japäivä 10.2.<strong>2018</strong><br />
OAJ:n työmarkkina-asiamies Laura Nurminen<br />
puhui opetuksen resurssoinnista ja vuosityöajasta.<br />
Nurmisen mukaan resurssien riittävyys on<br />
aina kiinni rahasta, jota kunnat käyttävät opetukseen<br />
eri tavalla. Valmisteilla olevan vuosityöaikamallin<br />
osalta OAJ:n tavoitteena on kaiken<br />
opettajan tekemän työn saattaminen palkanmaksun<br />
piiriin. 1520 tunnin vuosityöajasta 25 -<br />
40 % on sitomatonta työaikaa, jolloin opettajalla<br />
ei ole velvollisuutta olla työpaikallaan. 1520 h/v<br />
on vähimmäismäärä palkan perusteena olevaa<br />
työtä, mutta tuntimäärä voi olla suurempikin.<br />
Ylimääräisestä työstä on kuitenkin maksettava<br />
muistutti Nurminen.<br />
Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja<br />
Ulla Siimes kertoi vanhempainliiton ydintehtävänä<br />
olevan vanhempien osallisuuden tukeminen<br />
päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa,<br />
vanhempainyhdistysten toiminnan uudistaminen<br />
sekä kasvatukseen ja koulutukseen vaikuttaminen.<br />
Huoltajien osallisuus ja mahdollisuus olla<br />
mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on<br />
keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Vastuu<br />
kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä<br />
on opetuksen järjestäjillä, korosti<br />
Siimes.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
13
Lastenpsykiatrian dosentti, lääketieteen tohtori<br />
Jari Sinkkonen puhui opettajan roolista lapsen<br />
turvallisuuden tukijana. Sinkkosen mukaan lapsen<br />
turvallisuuden tunteen kehittymiseen vaikuttaa<br />
ns. sisäinen työskentelymalli, joka syntyy<br />
vuorovaikutuskokemusten pohjalta ja muuttuu<br />
ja kehittyy iän myötä. Jos lapsi on kasvanut ympäristössä,<br />
jossa hän on saanut rakkautta sekä<br />
sensitiivistä huolenpitoa sekä sopivasti rajoja,<br />
niin hänen sisäinen työskentelymallinsa on joustava<br />
ja avara. Mitä vaarallisempi kasvuympäristö<br />
on ollut sitä ahtaampia ja joustamattomampia<br />
työmallit ovat.<br />
Päivän päätteeksi kertoi oman selviytymistarinansa<br />
Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo.<br />
Isotalo kertoi koskettavasti kouluaan pari<br />
vuotta sitten kohdanneesta murhenäytelmästä,<br />
jossa koulun oppilas koki koulun jälkeen kyläreissulla<br />
väkivaltaisen kuoleman oppilastoverinsa<br />
toimesta.<br />
Isotalon kaikki paikallaolijat liikutukseen<br />
saakka hiljentäneen luennon vaikuttavuutta kohotti<br />
taustalla kauniisti pianoa soittanut Timo<br />
Saarimäki.<br />
Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina<br />
Jakobsson nosti esityksessään esille erilaiset ihmistyypit.<br />
”Sitkulla” on aika kortilla, elää sitten<br />
myöhemmin. ”Mutku” siirtää vastuun toiselle ja<br />
elää korvike-elämää. ” Voiku ” ajaa kauas todellisuudesta<br />
ja ”nytkun” elämä on tässä ja nyt. Generalistilla<br />
on monta rautaa tulessa ja hän haluaa<br />
kokeilla eri asioita, kun taas erikoistuja keskittää<br />
voimavaransa. Kumpikin on ok.<br />
<strong>Opettaja</strong>päivien päätössanat lausui Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> luokanopettajat ry:n puheenjohtaja<br />
Karita Koskinen.<br />
Teksti & kuvat: Lasse Mansikka-aho<br />
14 1/<strong>2018</strong>
Uusi tietosuoja-asetus vaatii myös<br />
yhdistyksiä tarkastelemaan<br />
toimintaansa tietosuojan kannalta<br />
Uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa<br />
25.5.<strong>2018</strong> alkaen. On tärkeää, että yhdistyksissä<br />
otetaan tämä huomioon ja mietitään<br />
tietosuojakäytännöt kuntoon. Kysyin aiheesta<br />
OAJ:n työmarkkinalakimies Tuomas Tuokolta,<br />
joka on perhetynyt tietosuoja-asioihin yhdistysten<br />
kannalta.<br />
Miten uusi asetus vaikuttaa yhdistysten<br />
tietosuoja-asioihin? Ammattiyhdistyksen<br />
jäsenyyshän on salassa pidettävää tietoa.<br />
Tietosuoja-asetus ei estä yhdistysten toimintaa.<br />
Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan sellaisten<br />
henkilötietojen käsittely, joista ilmenee esim.<br />
ammattiliiton jäsenyys on kielletty, paitsi jos kyseinen<br />
jäsen on antanut suostumuksensa tietojen<br />
käsittelyyn. Kyseessä voi käytännössä esim. olla<br />
tilanne, jossa jäsen on sopimuksen perusteella<br />
tietyn yhdistyksen jäsen.<br />
Mihin toimiin yhdistysten on ryhdyttävä<br />
asetuksen takia?<br />
Yhdistyksen on järkevää laatia tietosuojaseloste,<br />
jossa ilmoitetaan mm. mistä, millaista ja<br />
mihin käyttötarkoitukseen tietoa kerätään. Syytä<br />
on myös ilmoittaa luovutetaanko tietoja kolmansille<br />
osapuolille, kuinka kauan tietoja säilytetään,<br />
miten henkilötiedot suojataan ja ilmoitetaan rekisteröidyn<br />
oikeuksien käyttämisestä.<br />
Selosteessa kannattaa kertoa myös, miten tietoturvallisuus<br />
henkilötietojen käsittelyn yhteydessä<br />
on huomioitu. Lisäksi tarvitaan dokumentaatio<br />
toimitilojen sekä virustorjunnan turvallisuudesta.<br />
Kannattaa myös valmistautua sellaisiin<br />
tilanteisiin, joissa yhdistys voi joutua kertomaan<br />
rekisteröidylle mahdollisista tietoturvaloukkauksista.<br />
Mikäli yhdistys käyttää palveluntarjoajia<br />
henkilötietojen käsittelyyn, on syytä laatia sopimus,<br />
jossa huomioidaan henkilötietojen asetuksen<br />
mukainen käsittely.<br />
Jokaisen rekisterinpitäjän on myös syytä lukea<br />
yleinen tietosuoja-asetus huolella. Ohessa linkki kyseiseen<br />
asetukseen. https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679<br />
Lisäksi kannattaa tutustua tietosuojaviranomaisen<br />
laatimaan materiaaliin. Hyvä lähtökohta<br />
on lukea tietosuojavaltuutetun sivuilta löytyvä<br />
opas: Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen?)<br />
Kuka yhdistyksissä saa käsitellä<br />
henkilötietoja?<br />
Yhdistyksen pitää määritellä nämä henkilöt.<br />
Miten henkilötiedot voi suojata riittävällä<br />
tavalla?<br />
Asetus edellyttää teknisiä ja organisatorisia toimia.<br />
Tämä tarkoittaa ajanmukaista virustentorjuntaohjelmistoa,<br />
palomuureja ym. sellaisia teknisiä<br />
toimenpiteitä, joilla tietoturvallisuusnäkökohdat<br />
on otettu huomioon. Organisatoriset toimenpiteet<br />
viittaavat puolestaan mm. siihen, että<br />
rekisterinpitäjä varmistaa esim. koulutusteitse,<br />
että henkilötietoja käsitellään huolellisesti.<br />
Missä henkilötietoja voi säilyttää? Ja miten<br />
suhtautua esim. sähköpostituslistoihin jokaisen<br />
jäsenen sähköpostissa, koska tiedotus hoituu tätä<br />
kautta? Entä kokouspöytäkirjat yms, joissa on jäsenten<br />
henkilötitoja?<br />
Henkilötietoja voi säilyttää rekisterinpitäjän<br />
määrittelemissä järjestelmissä. Olennaista tässä<br />
on, että tietojen suojaus näissä järjestelmissä on<br />
suojattu tarvittavin toimin (palomuurit, salaus)<br />
sekä ettei ulkopuolisilla ole pääsyä ko. tietoihin.<br />
Edellytyksenä on myös, että tietoja ei tule säilyttää<br />
kauempaa kuin asian käsittely on tarpeen.<br />
Edelleen rekisterinpitäjän tulee määrittää mitä<br />
tietoja kerätään.<br />
Tiedot keräsi yhdistyskouluttaja<br />
Outi Pyykkö<br />
1/<strong>2018</strong><br />
15
Educa-messut 26.-27.01.<strong>2018</strong><br />
kuvin<br />
16 1/<strong>2018</strong>
Huomaa hyvä - opettajan<br />
hyvinvoinnin lähteillä!<br />
Erityisopettaja ja tohtorikoulutettava Kaisa<br />
Vuorinen Helsingistä luennoi positiivisesta<br />
pedagogiikasta pohjalaisille opettajille Kuortaneen<br />
Urheiluopistolla helmikuussa <strong>2018</strong>. Luennosta,<br />
kuten muistakin koulutuksista tavallisesti,<br />
tiedotettiin jäsenille paikallisyhdistysten yhteysopettajien<br />
välityksellä, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> nettisivuilla<br />
www.oajpohjanmaa.fi ja OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />
Facebook-sivuilla. Paikalle kerääntyi lähes<br />
50 kiinnostunutta kuulijaa ja tällaista palautetta<br />
he antoivat:<br />
Kiitos antoisasta luennosta!<br />
Oli mukavaa saada hyvä ja ajanhermolla oleva<br />
luennoitsija paikan päälle. Ruokailu lämmitti<br />
sydäntä ja teki oikeastaan lauantaipäivästä<br />
virkistyspäivän tuntuisen! Kiitos! :-)<br />
Hienoa, että tällaisia<br />
luennoitsijoita tuodaan<br />
myös lakeuksille. Kiitos!<br />
Hyvä, hyvä! Harmittaa kun väki<br />
ei huomaa hyödyntää näin hyviä<br />
luentoja.<br />
Kiitos järjestelyistä, kiitos<br />
upeasta kouluttajavalinnasta!<br />
Palautteen keräsi ja puhekuplat kokosi koulutussihteeri Miia Raunio<br />
1/<strong>2018</strong><br />
17
Valtuustoon vaikuttamaan<br />
Teksti: Tuula Ala-Lantela, vaaliasiamies / alueasiamies<br />
Tämän kevään aikana on käyty OAJ-valtuustovaalit.<br />
On ollut ehdokasasetteluja, tiin ja tuskailtiin mm. jäsenlistojen kanssa, mutta<br />
Paikallisyhdistyksissä tiedotettiin, niissä järjestel-<br />
vaalikoulutuksia, sähköistä ennakkoäänestystä, hyvin toimi sähköinen äänestys ja tuli ääniä Vaasaan<br />
asti laskettavaksikin. Alueyhdistyksemme<br />
sähköisiä varsinaisia vaaleja ja uurnavaaleja. Vaikuttamisesta<br />
on puhuttu ja sopivia vaikuttajia on taipaleella nämä todennäköisesti olivat viimeiset<br />
etsitty. Varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, vaalit, joissa käytettiin perinteistä uurnavaalia.<br />
ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeastakin<br />
on löytynyt rohkeita ehdolle asettujia. luan onnitella ja rohkaista. Alueyhdistys kaipaa<br />
Nyt valituksi tulleita uusia valtuutettuja ha-<br />
Demokratia on myös puhunut ja eniten kannatusta<br />
saaneet oman alueemme eri kouluasteiden valtuutettuja, jotka osallistuvat alueyhdistyksen<br />
juuri alueellisen näkökulman omaavia aktiivisia<br />
edustajat saavat nyt mahdollisuuden vaikuttaa. kokouksiin tuoden tietämystään yhteiseksi hyväksi.<br />
Toivon, että jokainen valtuutettu ottaa<br />
Vaalisihteerinä haluan vielä tässäkin yhteydessä<br />
kiittää kaikkia ehdokkaita ja kaikkia paikallisyhdistyksiä,<br />
jotka tunnollisesti hoitivat yhteyttä alueensa opettajiin ja alueyhdistyksen<br />
vakavasti valintansa omalta alueeltaan ja pitää<br />
vaaliin liittyvät velvoitteet ja tehtävät. Ehdolle hallitukseen sekä toimijoihin. Kaipaamme teidän<br />
läsnäoloanne ja puheenvuorojanne hallituk-<br />
asettuneet opettajat kertoivat itsestään ja asettivat<br />
oman vaikuttavuutensa toisten arvioitavaksi. sen ja jaostojen kokouksissa. Teillä on meidän<br />
kaipaamamme tieto.<br />
Paikallisyhdistyksen toimijat saivat koulutusta valtuustovaalien toteuttamisesta ja hypistelivät juuri ilmestynyttä<br />
Vaalilehteä 31.1.<strong>2018</strong> Vaasassa.<br />
18 1/<strong>2018</strong>
Valtuutettujen tehtävänä on kuulostella alueellisia<br />
erityisyyksiä ja nostaa niitä OAJ:n eri<br />
toimielimissä keskusteluun ja osaksi tehtyjä päätöksiä.<br />
Kehä kolmosen ulkopuolisista asioista on<br />
jaksettava pitää ääntä. Valtuustossa asioiden esittely<br />
ei ole helppoa, mutta valtuustoaloitteiden ja<br />
rohkean esiintymisen kautta on Pohjanmaalta<br />
ennenkin saatu asioita esille. Älä siis pelkää asioiden<br />
esille nostamista; me olemme kaikki sinun<br />
takanasi. Aina ei kuitenkaan mene niin kuin toivoisi<br />
ja senkin ymmärrämme; arvostamme sitä,<br />
että yrität. Viestintä on siis hyvä olla kaksisuuntaista<br />
ja vilkasta, jotta kaikki tiedämme missä<br />
mennään.<br />
Toivon myös, että mahdollisimman moni<br />
alueeltamme valtuutetuksi päässyt pääsee mukaan<br />
eri toimikuntien toimintaan: tulo- ja palkkapoliittiseen,<br />
koulutuspoliittiseen tai vaikkapa<br />
pedagogiseen toimikuntaan. Niissä on parhaat<br />
mahdollisuudet vaikuttaa siinä vaiheessa kun asioita<br />
valmistellaan. Työtä ja matkoja Helsinkiin<br />
se tietää tiuhemmin, mutta samalla pysyy paremmin<br />
perillä ratkaisujen vaiheista ja taustoista.<br />
Myös tätä tietoutta odotamme valittujen valtuutettujen<br />
tuovan meille alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen<br />
väelle, jotta osaamme ymmärtää<br />
ja arvostaa sitä työtä, mitä OAJ oikeasti tekee.<br />
Mitä me alueyhdistyksen väki ja paikalliset<br />
toimijat voimme antaa valtuutetuille? Varmaankin<br />
sitä arkitietoa koulutyön muutoksista ja tietoa<br />
niistä kipupisteistä, joita kannattaa nostaa<br />
toimikunnissa ja valtuustossa esille. Me kaikki<br />
voimme tukea ja kannustaa sekä odottaa valtuutettuja<br />
mukaan toimintaamme. Onnea uudet<br />
valtuutetut ja menestystä tulevalle valtuustokaudelle!<br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />
toimihenkilöitä<br />
<strong>2018</strong><br />
Tuula Ala-Lantela, Paula Kotirinta,<br />
Lasse Mansikka-aho, Miia Raunio, Outi Pyykkö<br />
(puutuu kuvasta), Sirpa Kota mäki, Antti Hynönen,<br />
Risto Haverinen, Timo Rajaniemi ja toimistosihteeri<br />
Taina Saikkonen.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
19
Työyhteisösovittelulla<br />
solmut auki<br />
Teksti: Katja Jokinen ,KT, erityisluokanopettaja, työnohjaaja ja työyhteisösovittelija<br />
Työyhteisösovittelu on menetelmä, jossa<br />
sovittelija vastuuttaa riidan osapuolet ottamaan<br />
vastuun sovun synnystä. Työyhteisösovittelussa<br />
riidan osapuolet istuvat saman pöydän<br />
ääressä. He saavat kertoa kokemuksiaan ja<br />
tuntemuksiaan työyhteisöstä. Sovittelija toimii<br />
kuuntelijana ja kannustajana, ei vastausten ja<br />
ratkaisujen tarjoajana.<br />
Filosofian tohtori Timo Perhman on kehittänyt<br />
restoratiivisen sovittelun menetelmän.<br />
Hänen väitöskirjansa Paremmin puhumalla - restoratiivinen<br />
sovittelu työyhteisöissä (Lapin yliopisto<br />
2011) on ensimmäinen teos Euroopassa työyhteisösovittelun<br />
saralla. Kun työyhteisössä on<br />
konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen<br />
ja tilanteen korjaamiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen<br />
puolueettoman sovittelijan rooli voi<br />
olla keskeinen, jotta ihmiset kykenisivät taas puhumaan<br />
toisilleen ja keskittymään olennaiseen -<br />
työhönsä. Työyhteisössä konfliktit alkavat usein<br />
pienistä asioista. Useimmiten ne perustuvat<br />
väärinkäsityksiin ja juoruihin. Ne saattavat kasvaa<br />
suuriksi ja paisuvat, koska niihin ei puututa<br />
ajoissa. Koska työyhteisössä ei kommunikoida<br />
avoimesti ja muita arvostavalla tavalla, saattaa<br />
konfliktin aiheuttama ahdistus johtaa lopulta<br />
siihen, että joku joutuu jättämään työnsä tai jää<br />
pitkälle sairauslomalle.<br />
Kuvassa, vasemmalta: Merenkurkun apulaisrehtori<br />
Sanna Järvinen, pääluottamusmies Jarmo Juupaluoma<br />
ja erityisluokanopettaja Katja Jokinen Isolahden<br />
koulusta<br />
Perhmannin menetelmä perustuu selkeään<br />
prosessiin. Esimies voi kutsua sovittelijan<br />
työyhteisöön. Hän pitää koko työyhteisölle alkuinformaation,<br />
johon jokaisen tulee osallistua.<br />
Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat vapaaehtoisuus,<br />
luottamus, joustavuus, avoimuus, puolueettomuus,<br />
toisten kunnioittaminen, sopiminen<br />
ja asioiden korjaaminen. Sovittelija kertoo<br />
myös sovittelun vaiheista: alkuinfo, erillistapaamiset<br />
sovittelijan ja jokaisen työntekijän kanssa,<br />
sovittelukokous eli konfliktin ratkaiseminen<br />
koko työyhteisön kanssa, yhteisen sopimuksen<br />
laatiminen ja sopimuksen seurantakokous.<br />
Erillistapaamisissa korostetaan keskustelujen<br />
luottamuksellisuutta ja rohkeutta kertoa omista<br />
kokemuksistaan sovittelijalle. Prosessin aikana<br />
voidaan järjestää myös parisovitteluja.<br />
Sovittelukokouksessa, johon yleensä varataan<br />
aikaa useita tunteja, päästään yleensä sopimukseen.<br />
Lähtökohtana on, että sovittelija ei itse<br />
ehdottele ratkaisuja vaan työyhteisö pyrkii sopuun<br />
ja etsii keskustellen ratkaisuja. Ainoastaan<br />
silloin, kun osapuolet eivät pääse minkäänlaiseen<br />
sopuun ratkaisun suhteen, voi sovittelija esittää<br />
ratkaisuvaihtoehdon. Aina ei sovittelu päädy<br />
sopimukseen. Tällöin työnantaja joutuu miettimään<br />
muita keinoja konfliktien ratkaisemiseksi.<br />
Vaasalaiset opettajat Katja Jokinen, Sanna<br />
Järvinen ja Jarmo Juupaluoma osallistuivat viime<br />
vuoden aikana TAKKin järjestämään vuoden<br />
kestävään työyhteisösovittelukoulutukseen.<br />
Koulutus sisälsi läsnäolopäiviä Tampereella,<br />
vertaistyönohjauksia, yhden aidon sovitteluprosessin<br />
ohjaamisen ja sovittelunäytön. Ohjaajana<br />
toimivat Timo Pehrman ja Heli Sundell. Osallistujia<br />
oli ympäri maata.<br />
Koulutus oli todella mielenkiintoinen. Työnohjaustaustamme<br />
antoi meille syvyyttä ymmärtää,<br />
miten toimia, kun kaikki keinot on jo työyhteisössä<br />
käytetty ja konfliktit edelleen jatkuvat.<br />
Prosessi on mielestämme hyvin selkeä ja toimiva.<br />
Pehrmannin kokemuksen mukaan 90 prosenttia<br />
sovitteluista päättyy sopimukseen. Yhteydenotot<br />
sovittelijoihin saa Vaasan kaupungin Henkilöstöpalvelujen<br />
kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä<br />
sovittelijoihin.<br />
20 1/<strong>2018</strong>
Uusi NOPE-kouluttaja esittäytyy<br />
Olen Leena Lavonen, matemaattisten aineiden<br />
lehtori Laihian yhtenäiskoulusta. Opetan<br />
yläkoululla matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa<br />
ja tietotekniikkaa. Työlle hyvää vastapainoa tuo<br />
perhe, liikuntaharrastus ja opiskelu.<br />
Toimin vuosia Laihian paikallisyhdistyksen<br />
hallituksessa ja sitä kautta innostuin hakemaan<br />
NOPE-kouluttajan tehtävään. Koen ammattijärjestötoiminnan<br />
luonnolliseksi osaksi opettajana<br />
oloa ja olen nähnyt vuosien varrella, miten<br />
konkreettisesti yhdistys vaikuttaa paikallisella<br />
tasolla. OAJ:n toiminta on minulle tuttua paikallisyhdistystoiminnan<br />
lisäksi erilaisten koulutusten<br />
kautta: viime vuosina olen käynyt edunvalvonta-,<br />
hyvinvointi- ja NOPE-koulutuksissa<br />
sekä yhdistysten toimijoille suunnatuissa koulutuksissa<br />
Vaasassa ja Kauhavalla.<br />
NOPE-kouluttajana saan olla aallonharjalla<br />
opetusalaa koskevissa asioissa. Onkin tärkeää,<br />
että nuoret opettajat saavat koulutusten kautta<br />
uusinta tietoa ammattiliiton tarjoamista palveluista<br />
ja siitä, miten ammattijärjestö vaikuttaa<br />
koulutuspolitiikkaan. Toivon myös, että<br />
NOPE-koulutukset herättävät nuorissa opettajissa<br />
kipinän paikallisyhdistystoimintaan.<br />
Kaikki nuoret opettajat, tervetuloa kouluttautumaan!<br />
Teksti & kuva: Leena Lavonen<br />
NOPE NOPE NOPE<br />
1/<strong>2018</strong><br />
21
Lakon kautta sovintoon<br />
Yliopistoväki sopi työ<br />
Teksti: Heli Katajamäki Kuva: Tiina Sorvali<br />
Kevään työehtosopimuskierros oli yliopistoväen<br />
osalta vaativa, sillä yliopistojen työnantajia<br />
edustava Sivistystyönantajat ry olisi halunnut<br />
lisätä työnantajien valtaa työehtojen ja<br />
palkkauksen määrittämisessä. Työntekijäpuoli<br />
sen sijaan halusi, että jatkossakin työehdoista<br />
sovitaan yhdessä ja että paikallisen sopimisen<br />
lisääntyessä kuunnellaan myös työntekijöitä. Sopimusneuvottelujen<br />
vauhdittamiseksi yliopistojen<br />
opettajat, tutkijat ja professorit olivat lakossa<br />
ensimmäistä kertaa Suomen yliopistohistoriassa.<br />
Lakko pidettiin pistelakkona Helsingin yliopistossa.<br />
Myös muissa yliopistoissa valmistauduttiin<br />
vastaaviin lakkoihin, mutta sopimus syntyi<br />
päivää ennen seuraavaa lakkopäivää.<br />
Sopimusneuvotteluissa OAJ Pohjanmaahan<br />
kuuluvia Vaasan yliopistossa työskenteleviä opettajia<br />
edusti Julkisten alojen neuvottelujärjestö<br />
JUKO ry, jonka puheenjohtajana toimii Olli<br />
Luukkainen. JUKO ry edustaa myös yliopistojen<br />
professoreiden ja tutkijoiden henkilöstöyhdistyksiin<br />
kuuluvia jäseniä. JUKO ry:n lisäksi työntekijäpuolta<br />
edustivat Palkansaajajärjestö Pardia ry ja<br />
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.<br />
Hieman yli kaksivuotinen työehtosopimus<br />
laadittiin 6.3.<strong>2018</strong> valtakunnan sovittelija Janne<br />
Metsämäen sovintoehdotuksen pohjalta.<br />
Sopimus sisältää yhteensä 3,45 prosentin palkankorotukset,<br />
joten se on linjassa muiden tällä<br />
sopimuskierroksella tehtyjen palkankorotusten<br />
kanssa. Palkankorotuksista osa on kohdennettu<br />
palkkausjärjestelmän muuttamiseen. Sopimuksen<br />
mukaan palkkausjärjestelmää kehitetään<br />
työryhmissä, joissa on sekä työntekijöiden että<br />
työnantajien edustajia. Vain jos muutoksista<br />
päästään yhteisymmärrykseen, järjestely- ja paikalliset<br />
erät maksetaan täysimääräisesti.<br />
Kehittämiskohteena kontaktiopetuksen<br />
määritelmä<br />
Yksi palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä<br />
keskittyy erityisesti työaikaan, mihin liittyy myös<br />
kontaktiopetuksen määritelmä. Juuri kontaktiopetuksen<br />
käsite on erityisen tärkeä yliopistossa<br />
kokonaistyöajassa työskentelevän opettajan näkökulmasta,<br />
sillä nykyisiin työehtosopimuksiin<br />
useimmilla on kirjattu 396 tunnin kontaktiopetuksen<br />
enimmäismäärä. Työryhmän tehtävänä<br />
on pohtia työehtosopimuksen kontaktiopetuksen<br />
enimmäistuntimääriä koskevien kirjauksien<br />
sisältöä ja niiden uudistamista siten, että otetaan<br />
huomioon uudet opetusmenetelmät ja -tavat.<br />
Kontaktiopetuksen käsite on selkeästi sellainen,<br />
että se ei enää toimi samoin kuin ennen,<br />
koska maailma on muuttunut. Aiemmin monet<br />
kurssit suunniteltiin siten, että annettava kontaktiopetus<br />
varmisti, että kurssin sisällöt käytiin läpi<br />
lähiopetuksena, kasvotusten opiskelijoiden kanssa.<br />
Riittävä kontaktiopetuksen määrä varmisti<br />
siten paitsi opiskelijalle oppimisen, myös opettajalle<br />
kohtuullisen ja tasapuolisen työmäärän.<br />
Digitalisoituminen on muuttanut asetelman:<br />
aiemmin 30 tuntia lähiopetusta sisältänyt<br />
kontaktiopetus on voinut muuttua verkkokurssiksi,<br />
jossa ei ole laisinkaan kontaktiopetusta,<br />
mikäli se määritellään kasvokkaiseksi lähiopetukseksi.<br />
Verkko-opetuksena pidetty kurssi saat-<br />
22 1/<strong>2018</strong>
ehdoista<br />
taa työmäärällisesti olla paljon työläämpi kuin<br />
lähiopetuksena annettu, sillä verkkoon tuotettavan<br />
materiaalin täytyy olla ajantasaista, viimeisteltyä<br />
ja tuotettu kohdennetusti tietylle opetusryhmälle.<br />
Nykyisin kurssi saattaa osittua esimerkiksi<br />
sähköpostien lähettämiseen, verkon oppimisympäristön<br />
tekemiseen ja kehittelemiseen,<br />
verkkovälitteisiin tapaamisiin, lähiopetukseen,<br />
verkkokeskustelujen ja muiden tekstien lukemiseen,<br />
kommentointiin ja arvioimiseen ja kurssipalautteen<br />
keräämiseen. Näitä kaikkia vaiheita<br />
yhdistää ja määrittää pedagoginen päämäärä<br />
asioiden tekemiselle.<br />
Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja<br />
Peppi Taalas pohtii kielikeskusten verkoston<br />
Finelcin johtajien blogitekstissä pedagogisen<br />
läsnäolon käsitettä. Pedagogisella läsnäololla<br />
viitataan kaikkeen opintopisteytettyyn opiskelijan<br />
toimintaan, jonka opettajan on pedagogisesti<br />
suunniteltava. Taalaksen esittelemän käsitteen<br />
hyvä puoli on se, että se vapauttaa siitä<br />
ajatuksesta, että lähiopetus olisi lähtökohtaisesti<br />
parempaa. Moni opettaja tietää kokemuksesta,<br />
että opiskelijan läsnäolo tunnilla ei välttämättä<br />
tarkoita läsnä olemista.<br />
Työehtosopimuksen kehittämisryhmällä on<br />
haasteellinen tehtävä. Heidän pitäisi keksiä työkaluja<br />
ja kenties uusia käsitteitä, joilla monimutkainen<br />
todellisuus otetaan huomioon siten, että<br />
se olisi paitsi eri osapuolia tyydyttävä, myös varmistaisi<br />
tasapuolisen työmäärän tunnistamisen.<br />
Lumiukot Vaasan yliopiston pihalla viestittivät<br />
tuesta Helsingin yliopiston lakkopäivänä.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
23
Katsaus ammatillisen koulutuksen<br />
Teksti: Antti Ylinen, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> ja OAO-jaoston pj.<br />
Ammatillisen koulutuksen taloudelliset resurssileikkaukset<br />
ovat tuoneet koko joukon<br />
haasteita ammatilliseen koulutukseen OAJ<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> alueella. Ellei rahoitukseen saada<br />
korjausta, arvioimme jopa 10 yksikön sulkevan<br />
ovensa kolmen maakunnan alueella. Koulutuksen<br />
saatavuus maakunnissa heikkenee ja tämä ei<br />
voi olla vaikuttamatta myös yhteiskunnan muihin<br />
toimintoihin.<br />
Koulutuksen keskittäminen ei ole<br />
ratkaisu, jolle ammatillisen osaamisen<br />
tulevaisuus voidaan rakentaa.<br />
Koulutuksen tarjonnan keskittäminen<br />
vain suuriin kaupunkeihin vie Suomen<br />
taantumuksen tielle pysyvästi.<br />
Olemme tavanneet alueemme ammatilliset<br />
opettajat ja luottamusmiehet. Oppilaitosvierailujen<br />
satoa olemme koonneet ja käynnistäneet<br />
erilaisia yksittäisiä toimia edunvalvonnan<br />
toimiksi yhdessä OAJ:n erityisasiantuntijoiden<br />
kanssa. Valmistaudumme mm. tuleviin vaaleihin<br />
ja teemme kaiken mahdollisen rahoituksen<br />
lisäämiseksi. Keskusteluja työnantajien kanssa<br />
tulemme järjestämään.<br />
Ammatillinen reformi -uudistus käynnistyi<br />
1.1.<strong>2018</strong>. Näin mittavan uudistuksen käynnistämiseen<br />
olisi tarvittu ja tullaan tarvitsemaan<br />
riittävästi taloudellisia resursseja. Nyt ammatillisia<br />
opettajia on irtisanottu ja lomautettu. YLE:n<br />
ammatillisille opettajille suunnattu kysely kertoo<br />
vakavasta tilanteesta, johon nyt ollaan uudistusten<br />
myötä joutumassa. Ammatilliset opettajat<br />
kokevat, että heitä ei kuultu, eikä heidän osaamistaan<br />
otettu uudistuksessa huomioon – ei ainakaan<br />
riittävissä määrin.<br />
Olemme nyt tilanteessa, jossa toimintaa uudistetaan<br />
resursseja leikkaamalla. Kaksi kolmesta<br />
ammatillisesta opettajasta ei tällä hetkellä usko<br />
ammatillisen reformin onnistumiseen. Esimerkiksi<br />
työturvallisuusasiat eivät ole riittävän tarkasti<br />
huomioitu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto<br />
onkin ottanut kantaa moniin puutteisiin,<br />
joita reformissa ei ole huomioitu.<br />
Onko lisääntyville oppimisjaksoille työnantajilla<br />
aikaa ja resursseja. Perheyrityksistä toivotaan<br />
perusasiat hallitsevaa, itsenäiseen työskentelyyn<br />
kykenevää ja vastuuta ottavaa työssä oppijaa<br />
harjoitteluun. Myös vastuukysymykset ja opettajien<br />
työpaikkakäynnit herättävät keskustelua.<br />
Reformin valmistelu työnantajien kanssa jäi vähintäänkin<br />
”puolitiehen”.<br />
Positiivisiakin asioita alueeltamme löytyy<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> Opisto on ottanut vahvan<br />
roolin maahanmuuttajataustaisten kouluttamisesta.<br />
Oppilaitos tarjoaa hyvin monipuolista<br />
koulutusta yhdessä yliopistojen kanssa. Elokuussa<br />
2017 alkoi kauppatieteiden opintoja yhteistyössä<br />
Vaasan yliopiston kanssa.<br />
Alueellamme toimii kolme ammattikorkeakoulua,<br />
jotka ovat tarjonneet monipuolisesti<br />
AMK-opintoja alueemme työelämän ja elinkeinoelämän<br />
tarpeisiin. Elintarvikkeiden vientiosaamiseen<br />
tuntuisi nyt olevan koulutustarvetta.<br />
Biotalouden, rakentamisen, sähkö- ja elektroniikka-alan,<br />
automaation, kemian alan sekä<br />
sosiaali- ja terveysalan osaamiselle on runsaasti<br />
kysyntää nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Kurikan kampus on rakennusvaiheessa tuoden<br />
lukion ja ammattioppilaitoksen saman katon<br />
alle. Hanketta toteuttavat Seinäjoen Koulu-<br />
24 1/<strong>2018</strong>
alasajon lyhyeen historiaan!<br />
tuskuntayhtymä ja Kurikan kaupunki. Rakennushanke<br />
on nyt edennyt ”harjakaisiin”.<br />
Suomen talouden elpyminen kasvu-uralle<br />
on näkynyt eri rekrytointien lisääntymisenä jo<br />
viime vuonna. ”Tie” uuteen työhön vaatii uutta<br />
osaamista, jota ammatillinen koulutus eri muodoissaan<br />
tarjoaa.<br />
Nyt on elintärkeää se, että rahoitusta<br />
lisätään. Puutteellisesti hoidettu<br />
koulutusten rahoitus voi vaarantaa<br />
Suomen ja <strong>Pohjanmaan</strong> taloudellisen<br />
kasvun.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
25
Uusi työsuojeluvaltuutettu<br />
Satu-Maarit Alho<br />
Vuoden alusta alkoi kunnissa uusi työsuojelutoimikausi<br />
ja työn aloitti moni uusi työsuojeluvaltuutettu.<br />
Tosin Vaasassa on kausi alkamassa<br />
vasta 1.4.<strong>2018</strong> sote-uudistuksesta johtuvan yhtiöittämisen<br />
vuoksi.<br />
Kerro vähän kuka olet ja ketä edustat<br />
sekä kuinka paljon edustettavia<br />
työntekijöitä työsuojelupiiriisi kuuluu?<br />
Olen työsuojeluvaltuutettu Satu-Maarit Alho,<br />
varhaiserityisopettajaksi kouluttautunut lastentarhanopettaja<br />
Seinäjoelta. Olen työskennellyt<br />
varhaiskasvatuksen eri tehtävissä lähes 20 vuotta.<br />
Edunvalvontatyö on minulle tuttua KVTESluottamusmiestehtävän<br />
kautta, jota hoidin lastentarhanopettajatyön<br />
ohella. Tämän vuoden alusta<br />
tehtäväni muuttui täysin, kun aloitin työt päätoimisena<br />
työsuojeluvaltuutettuna. Tähän tehtävään<br />
minut valittiin vaalilla toimikaudeksi <strong>2018</strong>-2021.<br />
Edustan vähän yli 1400 Seinäjoen kaupungin<br />
työntekijää. Näistä suurimman kokonaisuuden<br />
muodostaa kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät,<br />
mutta heidän lisäkseen edustan muun sivistystoimen<br />
(kirjasto-, museo-, nuoriso- ja liikuntatoimi)<br />
ja konsernipalvelujen sekä elinvoima- ja<br />
kilpailukykytoimialojen kaikkia työntekijöitä.<br />
On hienoa edustaa itselle tuttua ja turvallista<br />
varhaiskasvatuksen kenttää, mutta toisaalta juuri<br />
edustamieni toimialojen erilaisuus on yksi suurimmista<br />
asioista, joiden johdosta koen tämän<br />
työn niin mielenkiintoisena.<br />
Miten tulit hakeneeksi<br />
työsuojeluvaltuutetun vaaleihin ja sitä<br />
kautta työhön?<br />
Työsuojeluasiat ovat kiinnostaneet minua jo<br />
kauan. Olen toiminut oman yksikköni työsuojelun<br />
yhdyshenkilönä vuodesta 2013 saakka, siirryttyäni<br />
silloin Lapuan kaupungin palveluksesta<br />
Seinäjoen kaupungille. Lisäksi työsuojeluasiat<br />
tulivat esimiesaseman kautta tutuiksi jo toimiessani<br />
vastaavana lastentarhanopettajana Lapualla.<br />
Kun työsuojeluvaalien ehdokasasettelu oli<br />
konkreettisesti käynnissä viime syksynä, heitti<br />
meidän pääluottamusmies Kari Nieminen eräässä<br />
tapaamisessamme ilmaan ajatuksen ehdolle<br />
asettumisestani ja siitä se ajatus sitten lähti, ihan<br />
kuten sanonta kuuluu. Pienen harkinnan jälkeen<br />
asetuin ehdolle sillä ajatuksella, että mikäli luottoa<br />
edustettavilta tulee, niin toki minä tehtävään<br />
ryhdyn. Suureksi ilokseni sain ryhtyä tähän työhön<br />
laajan luottamuksen saattelemana.<br />
Mitä tiesit entuudestaan<br />
työsuojeluvaltuutetun työstä?<br />
En mitenkään erityisen paljon. Tiesin lähinnä<br />
sen, että tulen kiertämään yksiköitä työntekijöiden<br />
työturvallisuuden näkökannalta katsoen<br />
sekä tiedottamaan heitä työturvallisuuteen<br />
liittyvistä asioista. Tämä tehtävä on kuitenkin<br />
vahvasti sellainen, jossa työ tekijäänsä opettaa eli<br />
lähdin työhön luottavaisin mielin, avoimen innostuneena<br />
oppimaan uutta.<br />
26 1/<strong>2018</strong>
Millaista työsuojeluvaltuutetun työ on<br />
käytännössä?<br />
Hyvin monipuolista ja mielenkiintoista! Kun lähdetään<br />
siitä, että työturvallisuus ja työhyvinvointi<br />
rakentuu fyysisestä-, sosiaalisesta- ja psyykkisestä<br />
ympäristöstä, niin se kertoo jo aika paljon. Valvon<br />
ja otan kantaa yhtä hyvin esimerkiksi niihin surullisen<br />
kuuluisiin sisäilmaongelmiin kuin työn psykososiaaliseen<br />
kuormittavuuteen, ergonomiaan tai<br />
ristiriitatilanteisiinkin. Yleisesti ottaen työsuojelutoiminnan<br />
tarkoituksena on huolehtia työympäristöstä<br />
ja työolosuhteista turvaten siten työntekijöiden<br />
työkyky sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia ja<br />
ammattitauteja sekä muita työstä johtuvia työntekijöiden<br />
fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja.<br />
Yksi tavoitteeni työsuojeluvaltuutettuna on tehdä<br />
työsuojelua työpaikoilla entistä tutummaksi. Vielä<br />
tulee vastaan asennetta, että kun työsuojelusta tullaan<br />
paikalle, niin ajatellaan jotain olevan pahasti<br />
pielessä ja yhteydenottoni saatetaan kokea jopa<br />
paineena. Toivon, että minut aletaan nähdä yhteistyökumppanina,<br />
joka on tukena varmistamassa<br />
turvallista, tervettä ja hyvinvoivaa työympäristöä ja<br />
johon on helppo ottaa tarvittaessa yhteyttä.<br />
Onko tullut vastaan jotain yllättävää?<br />
Ehkä suurimpana yllätyksenä on tullut se, että<br />
yksilöiden konfliktien selvittäminen liittyy niin<br />
moneen tehtävään. Ratkaisemattomat erimielisyydet<br />
kuormittavat työntekijöitä ja koko työyhteisöä<br />
merkittävästi ja monesti ulkopuolisen<br />
näkemystä tarvitaan, että asia voi mennä eteenpäin.<br />
Olen ottanut vakituiseen käyttööni presidentti<br />
Ahtisaaren lausuman viisauden: ”Riidat<br />
ratkotaan puhumalla”. Näissä tilanteissa tuntee<br />
tekevänsä yksilön kannalta hyvinkin tärkeää työtä.<br />
Huumorilla höystettynä voi silti todeta, että<br />
yllättävänkin paljon löytyy välillä yhtäläisyyksiä<br />
lasten hiekkalaatikkoriitojen selvittelyn kanssa.<br />
Miten lastentarhanopettaja ja<br />
luottamusmiestausta on eduksi<br />
nykyisessä työssä?<br />
Koen, että hyvinkin paljon! Näissä tehtävissä<br />
yhteistä on eri työtehtävien monipuolisuus ja<br />
erilaisuus, kahta samanlaista päivää ei ole. Kaikissa<br />
saa laittaa likoon niin neuvottelijan, teknisen<br />
asiantuntijan, terapeutin kuin ennustajankin<br />
taitonsa. Myös kyky toimia erilaisten ihmisten<br />
kanssa, erilaisuuden ja eri kantojen kunnioittaminen<br />
sekä empatiataidot samoin kuin toisaalta<br />
tietynlainen jämäkkyys ja periksiantamattomuus<br />
ovat kaikki ominaisuuksia, joita vaaditaan kaikissa<br />
näissä tehtävissä.<br />
Ketkä ovat tärkeimpiä<br />
yhteistyökumppaneitasi?<br />
Ehkä tärkeimmät yhteistyökumppanit toisten<br />
työsuojeluvaltuutettujen ohella ovat pääluottamusmiehet,<br />
koska he työsuojeluvaltuutettujen<br />
tapaan toimivat henkilöstön edustajina. Tärkeitä<br />
yhteistyökumppaneita ja yhteistoiminnan osapuolia<br />
ovat työnantajan edustajina mm. henkilöstöpäällikkö,<br />
työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö,<br />
työhyvinvointipäällikkö, toimialajohtajat<br />
sekä ylipäätään kaikki esimiehet. Tärkeitä ovat<br />
myös työterveyshuollon edustajat, terveystarkastajat<br />
ja AVI:n tarkastajat.<br />
Millaista koulutusta olet saanut tehtävään?<br />
Heti toimikauden alussa sain perehdytystä käytänteisiin<br />
niin kollegoilta kuin työsuojelu- ja<br />
turvallisuuspäälliköltäkin, joka piti meille työsuojelutoimijoille<br />
koulutuspäivän perusasioista.<br />
Näiden lisäksi minulla on reilusti koulutusoikeutta<br />
eli olen tämän ensimmäisen vuoden aikana<br />
käytännössä yli neljä viikkoa erilaisissa koulutuksissa,<br />
joista osa on OAJ:n ja osa esimerkiksi<br />
Työturvallisuuskeskuksen järjestämiä. Seuraavaksi<br />
olen menossa Helsinkiin OAJ:n työelämäkoulutukseen<br />
ja pian sen jälkeen Hyvinkäälle<br />
TTK:n työsuojelun peruskurssille. Uuden oppimisen<br />
lisäksi koulutusten mahdollistama iso<br />
etu on verkostoituminen ja tutustuminen toisiin<br />
työsuojelutoimijoihin.<br />
Millaisista asioista olet joutunut itse<br />
hankkimaan lisätietoa?<br />
Opeteltavaa on niin paljon, että toki hyvinkin<br />
monista asioista! Esimerkkinä voisin mainita<br />
vaikka tutustumisen Seinäjoen kaupungin henkilöstölleen<br />
antamiin toimintaohjeisiin erilaisissa<br />
tilanteissa, kuten vaikkapa henkisen väkivallan,<br />
työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämisen<br />
toimintaohje tai ohje mukautetusta työstä. Opeteltavaa<br />
riittää myös työelämää ohjaavissa lukuisissa<br />
valtioneuvoston asetuksissa ja laeissa, kuten<br />
Työsuojelulaki, Laki työsuojelun valvonnasta ja<br />
työpaikan yhteistoiminnasta, Yhdenvertaisuuslaki,<br />
Työtapaturma- ja ammattitautilaki ja Työterveyshuoltolaki<br />
ym.<br />
Kuva & teksti:<br />
Monika Koivumäki<br />
1/<strong>2018</strong><br />
27
Barnträdgårdsarbetet i Finland<br />
Text: Christel Sandell<br />
<strong>2018</strong> firar vi 130 års jubileum med anledning av<br />
barnträdgårdsarbetet i Finland.<br />
Hanna Rothman (1856 – 1920) grundade<br />
Nordens första folkbarnträdgård<br />
(Fröbelinstitutionen i Helsingfors) år 1888.<br />
Daghemmet fungerade till att börja med som<br />
halvdagsverksamhet men ändrades till heldagsverksamhet<br />
i början a 1890 talet på begäran av<br />
fattigvårdens tjänstemän och föräldrar. Barnen<br />
serverades en varm måltid om dagen. Det tog tid<br />
innan de arbetande mödrarna fick förtroende för<br />
verksamheten, många trodde att det var välgörenhet<br />
och / eller fattighjälp.<br />
När Hanna Rothman grundade sin andra<br />
barnträdgård i Sörnäs fick hon Elisabeth Alander<br />
(1859 – 1940) till arbetskamrat. Båda damerna<br />
hade avlagt barnträdgårdslärarexamen vid<br />
Pestalozzi-Fröbel-Haus i Berlin.<br />
Ebeneserstiftelsen (före detta stiftelsen för<br />
Hanna Rothmans och Elisabeth Alanders anstalter)<br />
representerar den finländska småbarnspedagogikens<br />
och barnträdgårdslärarutbildningens<br />
historia.<br />
Verksamheten utvidgades och fortsatte från<br />
år 1908 i Ebeneserhuset där en barnkrubba, en<br />
barnträdgård, ett daghem för skolelever och Ebenesers<br />
barnträdgårdsseminarium verkade.<br />
Barnträdgårdslärarna fick ofta kämpa för<br />
förståelse och ekonomiskt stöd för sina barnträdgårdar.<br />
Det fanns inte då någon lagstiftning som<br />
stödde barnträdgårdsarbetet, inte heller allmän<br />
praxis att hänvisa till.<br />
När Hanna Rothman avgick från Ebeneserhemmet<br />
bl.a. på grund av sin dåliga syn 1917<br />
fanns i Finland 80 barnträdgårdar där 7000 barn<br />
vistades dagligen.<br />
Elsa Borenius (1881 - 1958) arbetade vid Socialministeriet<br />
som barnträdgårdsinspektionsassistent<br />
1929 - 1949 och vann barnträdgårdslärarnas<br />
förtroende på sina inspektionsresor runt<br />
om i Finland. Hon var en orädd förespråkare för<br />
barnträdgårdsarbetet och bland barnträdgårdslärarna<br />
en stark påverkare<br />
”Man förstår fortfarande inte vad en<br />
barnträdgård egentligen är, utan man vill<br />
nödvändigt lyfta fram den sociala omsorgen i<br />
förgrunden på bekostnad a de pedagogiska<br />
principerna. Vi måste se till att det ursprungliga<br />
syftet att bistå hemmen i barnens fostran bibehålls<br />
också under vår tid och efter den”<br />
Lastentarha 6/1948<br />
Källor:<br />
Ebenesersäätiö<br />
Arbetet är vår glädje - lönen vår sorg –<br />
Barnträdgårdslärarförbundet<br />
Internet<br />
28 1/<strong>2018</strong>
Lähiesimieskierrokset tällä<br />
Kuva & teksti: Tuula Ala-Lantela<br />
konseptilla päätökseen<br />
Alueyhdistys on tarjonnut kouluastekohtaisia<br />
(LTO, YSI, OAO, AMK& YLL ja vapaa sivistystyö)<br />
lähiesimieskeskusteluillallisia lukuvuosina<br />
2015-16 Seinäjoella, 2016-17 Vaasassa ja 2017-<br />
18 Kokkolassa. Jatkossa Rehtori- ja lähiesimiesillat<br />
ovat teemakohtaisia ja niihin ovat tervetulleita<br />
kaikkien eri kouluasteiden rehtorit ja lähiesimiehet.<br />
Ensimmäinen uuden mallinen teemoitettu Rehtorija<br />
lähiesimiesilta on todennäköisesti 4.10.<strong>2018</strong><br />
Seinäjoella teemalla Esimiesten edunvalvonta ja<br />
jaksaminen.<br />
Lähiesimiesillallisille on kolmena vuotena kutsuttu<br />
paikallisia edunvalvojia (paikallisyhdistysten puheenjohtajie,<br />
luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja)<br />
yhdessä lähiesimiesten kanssa. Yhteinen ilta<br />
matkustaen ja samojen tärkeiden asioiden äärelle<br />
pysähtyen on tukenut paikallista päätöksentekoa.<br />
Samalla on voinut keskustella kollegoiden kanssa ja<br />
vaihtaa monenlaisia ajatuksia. Puheet ovat olleet<br />
usein avoimia ja erilaisia näkemyksiä on nostettu<br />
esille. Silti tunnelma on ollut aina leppoisa ja osallistujat<br />
tyytyväisiä.<br />
Jokaiseen kouluastekohtaiseen lähiesimiesiltaan<br />
on pyydetty illan alustajaksi asiantuntijoita. Alustajina<br />
ovat vuosien varrella toimineet LTOL:n<br />
puheenjohtaja Anitta Pakanen, sivistystoimenjohtaja<br />
ja Opsian puheenjohtaja Peter Johnson,<br />
OAJ:sta mm. Kirsti Hietaranta, Niku Tuomisto,<br />
Timo Mäki ja Kristiina Johansson. Kokkolassa<br />
15.3.<strong>2018</strong> järjestetyssä YSI lähiesimieskeskusteluillallisilla<br />
keskustelua johti OAJ:n uusi erityisasiantuntija<br />
Tuomo Laakso, jonka erityisalaa ovat<br />
perusopetus ja lukio.<br />
1/<strong>2018</strong><br />
Illallisten keskustelut jatkuivat aina pitkään. Kokkolan<br />
Länsipuiston koulun rehtori Riitta Liias-<br />
Lepistö keskusteli Tuomo Laakson kanssa erittäin<br />
pitkään ja toi esille Kokkolan näkemyksiä illan aikana<br />
esiteltyihin peruskoulufoorumin tutkijoiden<br />
ja asiantuntijoiden linjauksiin tasa-arvoisen peruskoulun<br />
tulevaisuudesta sekä OAJ:n uuteen oppivelvollisuusmalliin.<br />
Taloudellisia haasteita sekä<br />
opettajien täydennyskoulutustarvetta on jatkossa<br />
varmasti odotettavissa. Rehtoreiden työtaakka ei<br />
myöskään ole hellittämässä.<br />
29
LASTENTARHANOPETTAJAN TYÖ<br />
Kuva & teksti: Monika Koivumäki<br />
Uuteen kunnalliseen virkaehtosopimukseen<br />
saatiin vihdoinkin parannuksia lastentarhanopettajien<br />
työajan sisältöön. Työnantajapuoli<br />
KT myöntyi ja on tunnutstanut sen, että<br />
pedagogisen laadun takaamiseen, uusien varhaiskasvatuslakien<br />
ja normien velvoittaviin tehtäviin<br />
tarvitaan lisää aikaa. Lastentarhanopettajien<br />
säännöllisestä työajasta on jatkossa sidottu<br />
suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen 13 %<br />
entisen 8 % sijaan. Tämä tarkoittaa käytännössä<br />
5h/viikko. Tämän lisäksi sopimuksen tekstiosaan<br />
on kirjattu, että suunnittelu-, arviointi ja<br />
kehittämisajan lisäksi viikkotyöajasta pitää varata<br />
riittävästi aikaa työtiimin moniammatilliseen<br />
yhteistyöhön, vanhempien tapaamiseen ja asiantuntijatyöhön<br />
muun muassa neuvoloiden ja<br />
koulujen kanssa. Tiimityöaika ja talon yhteiset<br />
palaverit eivät siis ole omaa suunnitteluaikaa.<br />
Julkisessa keskustelussa nyt nousseen palkkakohun<br />
aikana on noussut esiin, että lastentarhanopettajilla<br />
olisi kuntasektorilla huonon<br />
palkkauksen kompensaatioksi etuja, joita muilla<br />
ei ole. Nämä kommentit ovat viitanneet lastentarhanopettajien<br />
lapsiryhmän ulkopuolisen<br />
työajan olevan etu sekä KVTES:n 5 liitteen erityismääräyksen<br />
myöntämiin 5:een ylimääräiseen<br />
vapaapäivään.<br />
Suunnitteluaika ei ole etu vaan velvollisuus.<br />
Suunnitteluajalla opettaja suunnittelee lapsiryhmän<br />
opetus- ja kasvatustoimintaa ottaen huomioon<br />
kullekin lapselle asetetut tavoitteet. Hän<br />
pitää huolen siitä, että kaikki varhaiskasvatuslain<br />
sisältöalueet toteutuvat vuoden aikana. <strong>Opettaja</strong><br />
arvioi ja miettii uusia keinoja totuttaa toimintaa<br />
ja tavoitteita entistä paremmin. Jokaiselle lapselle<br />
laaditaan myös henkilökohtainen varhaiskasvatus-<br />
tai esiopetussuunnitelma. Vanhempien<br />
tapaamiseen on valmistauduttava ja tapaamisen<br />
jälkeen kirjattava yhdessä sovitut asiat. <strong>Opettaja</strong><br />
toimii myös tiiminsä vetäjänä ja myös tiimipalavereita<br />
on suunniteltava. <strong>Opettaja</strong> osallistuu<br />
myös moniin yksikkönsä yhteisiin kehittämis- ja<br />
yhteistyöpalavereihin ja työryhmiin. Oppimateriaaleja<br />
hankitaan ja valmistetaan itse sekä oman<br />
opetus ja oppimisympäristön muokkaamiseen<br />
tarvitaan aikaa. Uuden opetussuunnitelman mukaan<br />
monia asioita voi suunnitella myös yhdessä<br />
lasten kanssa, mutta kaiken edellä kuvaamani<br />
koordinointiin täytyy olla selkeästi työvuorolistaan<br />
merkittyä työaikaa. Uutena työtehtävänä<br />
lastentarhanopettajilla on myös kasvatustoiminnan<br />
kokonaisarviointi. Kansallinen koulutuksen<br />
arviointikeskus KARVI antaa kevään aikana tarkempia<br />
ohjeita, mitä siihen kuuluu.<br />
Suunnitteluaikaa kotona vai työpaikalla?<br />
Tämä vaihtelee suuresti eri kunnissa sekä kuntien<br />
sisällä. Työn luonne on muuttunut siten, että<br />
kaikkea ryhmän ulkopuoliseen työaikaa kuuluvaa<br />
ei voi tehdä kotona ja toisaalta monilta työpaikoilta<br />
puuttuu rauhallista työtilaa tai laitteita.<br />
Työnantaja ei suosittele työn ja lasten papereiden<br />
viemistä kotiin, mutta keskustelemalla oman tiimin<br />
ja esimiehen kanssa pitäisi kaikille löytyä<br />
sopiva aika, paikka ja raamit miten ja milloin voi<br />
ryhmän ulkopuolista aikaa käyttää. Missään päiväkodissa<br />
ei enää voida kiistää tai kyseenalaistaa<br />
tätä työn osuutta. Mikäli näin on, ota asia esille<br />
esimiehesi kanssa ja tarvittaessa luottamusmieheen.<br />
Uusien sopimusten tullessa voimaan myös<br />
Teeriniemen päiväkodissa on hyvät tilat ryhmän<br />
ulkopuoliseen työskentelyyn. Suunnittelutyössä<br />
lastentarhanopettajat Elisa Tuominen, Nina Södergård,<br />
Monika Koivumäki ja Laura Hynninen.<br />
OAJ:ssä uusi työaika on nimetty SAK-Ki ajaksi.<br />
(Suunnittelu, arviointi ja kehittäminen)<br />
30 1/<strong>2018</strong>
AIKA MUUTTUU 1.5.<strong>2018</strong><br />
KT:n yleiskirjeisiin tulee tarkat ohjeistukset työantajalle,<br />
kuinka asia tulee järjestää.<br />
Vielä vähän historiaa ja meidän hyvistä eduista.<br />
Ensimmäisessä KVTES:issä 1970-luvulla tulivat<br />
voimaan vuosilomamääräykset ja 40 tuntinen<br />
työviikko, josta 5 tuntia oli suunnittelua. Eli<br />
nyt palaamme taas vähän samaan eli kun siirryttiin<br />
aikanaan 38,15 yleistyöaikaan, niin vähennys<br />
otettiin juuri lapsiryhmän ulkopuolisesta työstä.<br />
70-luvun vuosilomamääräyksissä luovuimme<br />
pitkästä kesäkeskeytyksestä ja siitä hyvityksenä<br />
saimme nuo 5 ylimääräistä vapaapäivää, koska<br />
silloinkaan ei hyvityksiä tehty palkan muodossa.<br />
eli vapaapäivät eivät ole ylimääräistä etua, vaan<br />
niistä on aikoinaan maksettu kalliisti.<br />
Miten nyt sitten onnistuu olla poissa ryhmästä,<br />
kun muutenkin päiväkotien aukioloajat<br />
pitenee ja henkilökuntaa on liian vähän??? Tämä<br />
ongelma on työnantajan ratkaistava. Työntekijöitä<br />
on vain palkattava lisää, työvuoroja tulee<br />
kehittää ja suunnitella uudelleen ja eri tavalla<br />
kuin ennen. Työvuorojen kiertoa ei saa sanella<br />
sääntö, että kaikki tekevät tasapuolisesti kaikkia<br />
vuoroja. Talon sisällä ryhmien kesken on tehtävä<br />
yhteistyötä esim. yhdistämällä ryhmiä aamulla<br />
ja iltapäivällä. Kysykää vinkkejä, kuinka muualla<br />
on saatu toiminaan. Viime kädessä tämänkin<br />
asia kiteytyy hyvään johtajaan ja esimieheen,<br />
jolla on näkemystä koota oman yksikkönsä palapeli<br />
toimivaksi, joustavaksi kokonaisuudeksi.<br />
Helppoa se ei tule olemaan… Stemppiä meille<br />
kaikille tähän haastavaan, mutta positiiviseen<br />
muutokseen!<br />
Vuoden lastentarhanopettaja Vaasassa<br />
Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäiväna Vaasan<br />
seudun lastentarhanopettajat valitsivat ehdotusten<br />
perusteella keskuudestaan "vuoden lastentarhanopettajaksi<br />
<strong>2018</strong>" Heidi Ahonpään Punahilkan<br />
päiväkodista. Perusteluina olivat seuraavat:<br />
- innostaa ja kannustaa lapsia<br />
- suunnittelee ja toteuttaa uusia oppimisen tapoja<br />
- toimii uuden vasun periaatteiden mukaan ja<br />
huomioi lasten mielenkiinnon kohteet ryhmän<br />
toiminnassa<br />
- siirtää lapsiin ja aikuisiin liikunnan iloa<br />
- kannustava ja tsemppaava,<br />
työlleen omistautunut työkaveri<br />
- kehittää jatkuvasti itseään ja osaamistaan<br />
- positiivinen ja lämmin ihminen.<br />
Heidi Ahonpää, joka valittiin 15.3.<strong>2018</strong> Vaasanseudun<br />
lastentarhanopettajista "Vuoden lastentarhanopettajaksi".<br />
Kuva & teksti: Monika Koivumäki<br />
1/<strong>2018</strong><br />
31
Om min väg mot<br />
Den här kolumnen är inte en vägkarta<br />
till framgång för någon<br />
som avser att doktorera. Min avsikt<br />
är endast att uttrycka några ärliga och<br />
högst personliga funderingar kring<br />
forskningsprocessen och sådant som<br />
bidrog till att jag inte gav upp trots<br />
många uppehåll, krokar och återvändsgränder<br />
på vägen. Jag tog nämligen<br />
det första steget från matematiklärarens<br />
värld till forskningsvärlden<br />
redan under 1990-talet, men disputerade<br />
först i december i fjol med avhandlingen "Skolmatematisk<br />
praktik i förändring – en fallstudie".<br />
Hör du till den skara mänskor som blir yra<br />
i huvudet av höga höjder? Kanske du trots din<br />
höjdrädsla någon gång har bestämt att du skall<br />
klättra upp på en riktigt hög stege. Du klättrar<br />
raskt allt högre och högre upp. Sedan tittar du<br />
ner och det svartnar för ögonen. Du är ju såå<br />
högt uppe nu!! Stegen svajar, du kan inte backa<br />
men hur skall du klara av att klättra vidare?? Om<br />
du har varit med om det här eller något liknande<br />
så anar du vilka känslor som riskerar slå till under<br />
en forskningsprocess. Känslor av upprymdhet<br />
och beslutsamhet som finns speciellt i början<br />
av processen, men som åtminstone i mitt fall<br />
alltmer blandades med förvirring då forskningen<br />
redan hade rullat på en ganska lång tid och<br />
jag hade grävt ner mig djupt i forskningsarbetet.<br />
Doktoranden har kanske, i likhet med mej, redan<br />
intervjuat och samlat material tillsammans<br />
med lärare och gjort många och återkommande<br />
intervjuer med deras elever både under och efter<br />
högstadiet. Man har läst in sig på sitt forskningsområde,<br />
prövat problemställningar, metodologier<br />
och analysmetoder. Datamaterialet har<br />
analyserats och problematiserats från alla möjliga<br />
håll och kanter och avhandlingstexterna fyller<br />
både mappar och papperskorgar. Frågan "när<br />
skall du disputera" har börjat kännas pinsam.<br />
Och då, bland alla färdiga och nästanfärdiga texter,<br />
finns det risk för att den stora yrseln slår till,<br />
för mig med en vidhängande ängslan över att<br />
den metodologiska ansatsen inte skall betraktas<br />
som legitim eller att ens slutsatser skall upplevas<br />
som triviala. Man känner sig samtidigt<br />
förvirrad, utmattad och uttråkad<br />
och frustrerad över sina egna texter.<br />
Man är mitt i ett stampa-på-stället–<br />
syndrom. Man våndas över alla lösa<br />
trådar, över hur texterna sist och slutligen<br />
borde tråcklas ihop så att slutresultatet,<br />
avhandlingen, skall berätta<br />
just den signifikanta berättelse man<br />
vill berätta och samtidigt leva upp till<br />
de (föränderliga!) akademiska legitimitetskraven.<br />
Man vet att det analyserade materialet<br />
skulle tillåta en att säga så mycket mera än<br />
vad de metodologiska ramarna medger. Någon<br />
har helt riktigt konstaterat att "not being able to<br />
follow up results, ideas and theories is a constant<br />
source of dissatisfaction and frustration for most<br />
postgraduates". Ens ansvar att anpassa sig till de<br />
formella kraven och balansera mellan objektivitet<br />
och subjektivitet börjar kännas kvävande. I den<br />
situationen förefaller det mycket mera lockande<br />
att göra något annat än att avsluta avhandlingen.<br />
Som att läsa ännu en bok eller artikel, eller att<br />
skriva om texterna ännu en gång. Eller att skriva<br />
ännu en text om något som förefaller superviktigt<br />
att betona, men som kanske ändå visar sig<br />
vara irrelevant. Dragningen blir stark mot att<br />
strunta i alltihop och ägna uppmärksamheten åt<br />
sin försummade familj i stället för att i tid och<br />
otid sitta som uppslukad och onåbar bakom en<br />
datorskärm eller böjd över en text. Men vad är<br />
det som får den yra doktoranden att fortsätta<br />
och inte låta yrseln bli ett oöverstigligt hinder?<br />
Vad var det som fick mig att fortsätta?<br />
Incitamenten var av både social och psykologisk<br />
natur. För mig hörde stödet från forskningsmiljön<br />
och min familj till de främsta. Även om<br />
familjen i mitt fall inte varje dag utstötte explicita<br />
hejarop (de håller antagligen med om att det<br />
själsliga priset jag betalade för min doktorsexamen<br />
blev väl högt, jag har inte frågat) så visste<br />
jag att de förstod och stödde mitt måste-bli-klarkosta-vad-det-kosta-vill<br />
– tänkande. Att inte lämna<br />
ett påbörjat arbete på hälft, utan envist sträva<br />
vidare, det lärde jag mig redan som barn. Dessutom<br />
framstod det som allt tydligare att min<br />
32 1/<strong>2018</strong>
doktorsexamen<br />
fallstudie skulle resultera i en berättelse som var<br />
synnerligen viktig att berätta ur skolmatematikens<br />
och speciellt ur elevernas synvinkel. Envishet<br />
kan löna sig för en doktorand ifall envisheten<br />
går samman med insikten om att framgångsrika<br />
doktorandstudier inte nödvändigtvis handlar<br />
om någon speciell fallenhet, utan mycket mer<br />
om målinriktning och realism. Som ny doktorand<br />
trodde jag att forskningsprocessen måste<br />
resultera i något alldeles unikt, något som ingen<br />
annan upptäckt eller förstått. Tids nog lärde jag<br />
mig att vägen fram till doktorsexamen främst av<br />
allt är en lärprocess som i och för sig betyder hårt<br />
och fokuserat intellektuellt arbete, men där arbetet<br />
måste vägas upp av perioder med vila för att<br />
den ovannämnda yrseln inte skall bli bestående<br />
(som den de facto höll på att bli i mitt fall).<br />
Den främsta belöning man som doktorand<br />
har att se fram emot är av immateriell natur i<br />
form av tillfredsställelse över att projektet har<br />
rotts i hamn och över att doktorstiteln innebär<br />
att de akademiska kretsarna börjar ta ens röst på<br />
allvar. Det finansiella utfallet av en doktorsexamen<br />
är tyvärr minst sagt magert och betyder<br />
knappast att lönepåsen ökar speciellt mycket.<br />
Mot bakgrund av dagens effektivitetsinriktade<br />
akademiska värld där forskningens produkter<br />
och doktorsexamina lyfts fram som inkomstposter<br />
framstår min forskningsprocess och dess<br />
långsiktiga ansats som en udda företeelse. Men<br />
faktum är att det blev just studiens metodologiska<br />
långsiktighet som i slutändan erbjuder en trovärdig<br />
grund för läsaren att bedöma stabiliteten<br />
i dess resultat och slutsatser. Studiens syfte är att<br />
öka förståelsen för varför även högpresterande<br />
elever riskerar utveckla negativa förhållningssätt<br />
till skolmatematik, främst under sin högstadietid.<br />
Om du är intresserad av att ta del av studiens<br />
resultat hittar du den på adressen https://www.<br />
doria.fi/handle/10024/146813<br />
Ann-Sofi Röj-Lindberg, FD, universitetslärare i<br />
matematikdidaktik vid Åbo Akademi i Vasa<br />
1/<strong>2018</strong><br />
33
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry<br />
Hallitus <strong>2018</strong><br />
Varsinainen jäsen<br />
OAY<br />
Kari Nieminen, lukio, Seinäjoki<br />
Tiina Hagström, lo, Kokkola<br />
Jyrki Jokinen, lo, Vaasa<br />
Felix de Silva, ao, Alajärvi<br />
Paula Kotirinta, lo, Jalasjärvi<br />
Pia Latomäki, eo, Lapua<br />
Kyösti Pihlajamäki, lo, Soini<br />
Aino Sillanpää, lo/ao, Veteli<br />
OAO<br />
Antti Ylinen, AKOL, Seinäjoki<br />
Marja-Liisa Saariaho, AMK, Sjoki<br />
Dieter Heiermann, AO, Kokkola<br />
Seppo Säätelä, YA, Vasa<br />
LTO<br />
Christel Sandell, Jakobstad<br />
Marika Horila, Seinäjoki<br />
YLL<br />
Heli Katajamäki, Vaasa<br />
FSL<br />
Inger Damlin, Korsholm<br />
Cecilia Hägglund-Nygård, Jakobstad<br />
OAY<br />
Varajäsen<br />
Mikko Metsäranta, ao, Kokkola<br />
Anne Kärki, lo, Vaasa<br />
Jaakko Syrjänen, ao, Kauhajoki<br />
Tiina Kuivanto, ao, Kauhava<br />
Outi Pyykkö, ao, Kuortane<br />
Ari-Jukka Katajisto, lo, Kauhajoki<br />
Eija-Liisa Jänkä, ao, Perho<br />
OAO<br />
Jussi Kuoppala, AO, Seinäjoki<br />
Heikki Heiskanen, AMK, Sjoki<br />
Risto Puskala, AMK, Kokkola<br />
Markku Kuure, AO, Vaasa<br />
LTO<br />
Marina Loo, Korsholm<br />
Monika Koivumäki, Vaasa<br />
YLL<br />
Sirpa Kotamäki, Vaasa<br />
FSL<br />
Linda Felixson, Korsholm<br />
Maria Hagberg, Pedersöre<br />
34 1/<strong>2018</strong>
OAJ POHJANMAA KOULUTTAA<br />
OAJ POHJANMAA KOULUTTAA<br />
21.3. Työsuojeluilta. Sisäilma-asiat, Kauhajoki<br />
15.3. YSI Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola<br />
7.4. Liikettä Keholle, Vöyri<br />
13.−14.4.<br />
NOPE, nuoret opettajat, Vaasa<br />
19.4. LTO Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola<br />
20.−21.4.<br />
Varasta Varsinaiseksi, Härmä<br />
26.4. EduTeemailta: Tietoa ja tuuletusta, uudet sopimukset, Härmä<br />
2.8 Rehtorien kesäpäivä, Vaasa<br />
5.−6.10.<br />
LTO-seminaari, Härmä<br />
Nuoriso- ja korkea-asteen opettajien seminaari, Härmä UUSI!<br />
25.-26.10 YT-kurssi, Seinäjoki<br />
7.11. Eläketietous, Vaasa<br />
Lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan.<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.oajpohjanmaa.fi<br />
Koulutussihteeri Miia Raunio @vaasa.fi<br />
<br />
OAJ Pohjanmaa liikuttaa <strong>2018</strong><br />
Hejssan! Talvikelit jatkuvat ainakin tällä hetkellä<br />
(15.3.) kivasti. OAJ:n tämän vuoden<br />
liikuntapaletissa on taas perusrunko: Kuntokortit,<br />
vaellus, Liikettä keholle ja golf. Liikettä keholle<br />
on tällä haavaa muuttumassa kerta vuoteen<br />
tapahtumaksi. Tänä vuonna se on 7.4. Vöyrillä ja<br />
sinne onkin tulossa kivasti yli 50 henkeä. Kuntokortteja<br />
(löytyy tästä lehdestä) voitte taas täytellä<br />
tänä keväänä ja lähettää joko sähköisesti tai<br />
kirjeellä minulle. Vaellus järjestetään toukokuun<br />
toisena tai kolmantena viikonloppuna Kruunupyy/<br />
Pedersöre alueella. Ole kuulolla tapahtuman suhteen<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> facebook-sivun kautta! Tänä<br />
vuonna myös ruokaa tarjotaan opastuksen ja<br />
hyvän seuran lisäksi:) Golfkisat tulevat elokuun<br />
alussa. Tällä kertaa Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa<br />
alueella.<br />
Kevät(hanki)terveisin Risto Haverinen<br />
Liikuntavastaava<br />
OAJ Pohjanmaa<br />
1/<strong>2018</strong><br />
35
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry<br />
OAJ:s regionförening i Österbotten<br />
KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE <strong>2018</strong><br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ma 23.4.<strong>2018</strong> Härmän Kuntokeskuksessa.<br />
Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00. Årsmötet för<br />
OAJ:s regionförening i Österbotten hålls må den 23 april <strong>2018</strong> på Härmä Spa Hotel. Från kl. 17.00<br />
servering och emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl. 18.00.<br />
Ohjelma/Program<br />
Avaus/Mötet öppnas: Kari Nieminen<br />
Huomionosoitukset/Uppvaktningar<br />
Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig<br />
I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet<br />
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare.<br />
2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare.<br />
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet.<br />
4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista.<br />
II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden<br />
5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande<br />
av verksamhetsberättelse för år 2017.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />
Päätös/Beslut:<br />
6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä<br />
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut<br />
och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2017 samt fastställande av bokslut och<br />
beviljande av ansvarsfrihet.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet<br />
och beviljas ansvarsfrihet<br />
Päätös/Beslut:<br />
7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av<br />
verksamhetsplan för år <strong>2018</strong>.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />
Päätös/Beslut:<br />
36 1/<strong>2018</strong>
8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset<br />
sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi kalenterivuodeksi/Styrelseordförande och övriga<br />
styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år <strong>2018</strong>.<br />
Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja<br />
tilintarkastajan palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt<br />
TKA och revisorsarvoden enligt räkning.<br />
Päätös/Beslut:<br />
9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä<br />
kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av<br />
medlemsavgifter för år 2019.<br />
Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL,AKOL,<br />
YLL,SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och<br />
inkassering via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter<br />
medlemmarnas medlemsavgifter enligt överensskommelse.<br />
Päätös/Beslut:<br />
10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av<br />
budgetförslag för år <strong>2018</strong>.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />
Päätös/Beslut:<br />
11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan<br />
kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2019.<br />
Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö<br />
Ernst & Young/CGR-revisor Ernst & Young.<br />
Päätös/Beslut:<br />
12. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ:n viestintäjohtaja/kommunikationsdirektör Hanna Ottman<br />
13. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden.<br />
Seinäjoella 17.1.<strong>2018</strong><br />
Hallitus/Styrelsen<br />
Kari Nieminen<br />
puheenjohtaja/ordförande<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri/sekreterare<br />
1/<strong>2018</strong><br />
37
OAJ Pohjanmaa/Österbotten<br />
Yhteystiedot <strong>2018</strong><br />
Hallitus:<br />
Kari Nieminen<br />
puheejohtaja<br />
Christel Sandell<br />
vice ordförande<br />
Inger Damlin<br />
vice ordförande<br />
Heli Katajamäki<br />
varapuheenjohtaja<br />
Antti Ylinen<br />
varapuheenjohtaja<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri ja äsen<br />
Felix de Silva<br />
jäsen<br />
Tiina Hagström<br />
jäsen<br />
Dieter Heiermann<br />
jäsen<br />
Marika Horila<br />
jäsen<br />
Cecilia Hägglund-Nygård<br />
medlem<br />
Jyrki Jokinen<br />
jäsen<br />
Pia Latomäki<br />
jäsen<br />
Kyösti Pihlajamäki<br />
jäsen<br />
Marja-Liisa Saariaho<br />
jäsen<br />
Aino Sillanpää<br />
jäsen<br />
Seppo Säätelä<br />
jäsen<br />
Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />
60220 Seinäjoki<br />
Alholmsg. 27<br />
68600 Jakobstad<br />
Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Hakatie 5<br />
66440 Tervajoki<br />
Ritolantie 428<br />
60720 Tuomikylä<br />
Ala-Vallintie 524<br />
61600 Jalasjärvi<br />
Apilakaari 8<br />
62900 Alajärvi<br />
Tallbackantie 33<br />
68550 Kokkola<br />
Linnaleirintie 19 B 5<br />
67100 Kokkola<br />
Ruohotie 4<br />
60560 Halkosaari<br />
Kisorskatav. 51<br />
68620 Jakobstad<br />
Isolahdentie 7 as 11<br />
65230 Vaasa<br />
Syliheitontie 6<br />
62100 Lapua<br />
Suokonmäentie 54<br />
63540 Hernesmaa<br />
Propsikatu 4<br />
60200 Seinäjoki<br />
Sepänkatu 2 a 11<br />
67100 Kokkola<br />
Eteläniityntie 6 B3<br />
65610 Mustasaari<br />
040 577 9984<br />
kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />
044 721 1535<br />
christel.sandell(at)jakobstad.fi<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
050 400 7039<br />
heli.katajamaki(at)uva.fi<br />
040 868 0845<br />
antti64.ylinen(at)gmail.com<br />
050 492 1168<br />
paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />
040 824 9225<br />
felix.desilva(at)alajarvi.fi<br />
040 832 3467<br />
tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi<br />
044 725 0171<br />
dieter.heiermann(at)kpedu.fi<br />
044 283 3561<br />
marika.horila(at)seinajoki.fi<br />
050 352 8176<br />
cecilia.nygard(at)gmail.com<br />
050 386 4959<br />
jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi<br />
040 521 0360, 044 438 4469<br />
pia.latomaki(at)lapua.fi<br />
050 556 6598<br />
kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi<br />
040 868 0118<br />
marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi<br />
045 343 1227<br />
aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi<br />
040 515 1194<br />
seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi<br />
Alueasiamies:<br />
Tuula Ala-Lantela<br />
Länsirannantie 428 C<br />
62620 Ala-Seppä<br />
040 842 1484<br />
tuula.alantela(at)gmail.com<br />
38 1/<strong>2018</strong>
Toimihenkilöt:<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
tiedotussihteeri<br />
Miia Raunio<br />
koulutussihteeri<br />
Outi Pyykkö<br />
yhdistystietouskoul.<br />
Sirpa Kotamäki<br />
taloudenhoitaja<br />
Antti Hynönen<br />
nettivastaava<br />
Risto Haverinen<br />
liikuntavastaava<br />
Valtuutetut:<br />
Martin Ahlskog<br />
FSL<br />
Olli Autio<br />
OAJ-YSI<br />
Inger Damlin<br />
FSL<br />
Minna Herttua-Niemi<br />
LTOL<br />
Hanna Ikonen<br />
LTOL<br />
Jarmo Juupaluoma<br />
OAJ-YSI<br />
Kari Nieminen<br />
OAJ-YSI<br />
Matti Sippola<br />
OAJ-YSI<br />
Jaakko Syrjänen<br />
OAJ-YSI<br />
Susanne Wickström<br />
LTOL<br />
Ulla-Maria Åstrand<br />
OAJ-YSI<br />
Ala-Vallintie 524<br />
61600 Jalasjärvi<br />
Länsitie 2<br />
63500 Lehtimäki<br />
Vennäntie 5<br />
61500 Isokyrö<br />
Riskulankaari 13<br />
60220 Seinäjoki<br />
Pitkäkatu 54 A 2<br />
65100 Vaasa<br />
Putkitie 21<br />
63680 Hakojärvi<br />
Aapunkarintie 98<br />
68210 Marinkainen<br />
Riippavägen 60<br />
68410 Nedervetil<br />
Hovioikeudenp. 2 A 10<br />
65100 Vaasa<br />
Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Hämeenlinnank. 8 H 63<br />
65350 Vaasa<br />
Kulmatie 6 A<br />
62100 Lapua<br />
Pikkukotamäki 4<br />
65380 Vaasa<br />
Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />
60220 Seinäjoki<br />
Metsurinlenkki 16<br />
60200 Seinäjoki<br />
Martantie 2<br />
61800 Kauhajoki<br />
Markusbackantie 113<br />
68410 Alaveteli<br />
050 492 1168<br />
paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />
040 559 4033<br />
mansikkalasse(at)gmail.com<br />
050 565 0864<br />
miia.raunio(at)vaasa.fi<br />
044 521 2996<br />
outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi<br />
0400 454 312<br />
kotamaki58(at)gmail.com<br />
0400 772 558<br />
antti.hynonen(at)alavus.fi<br />
041 545 9202<br />
risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi<br />
050 377 7188<br />
martin.ahlskog(at)pedersore.fi<br />
040 778 2394<br />
olli.autio(at)edu.vaasa.fi<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
040 755 2907<br />
minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi<br />
040 700 9899<br />
hanna_ikonen(at)hotmail.com<br />
050 355 3056<br />
jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi<br />
040 577 9984<br />
Kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />
040 755 2615<br />
matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />
050 354 9175<br />
jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi<br />
044 780 9153<br />
susanne.wickstrom(at)kokkola.fi<br />
040 129 2096<br />
ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi<br />
OAJ:n hallitus:<br />
Inger Damlin Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Matti Sippola Metsurinlenkki 16<br />
60200 Seinäjoki<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong><br />
aluetoimisto<br />
Kauppapuistikko 4 as 20<br />
65100 Vaasa<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
040 755 2615<br />
matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />
050 533 9949<br />
taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
1/<strong>2018</strong><br />
39
1/<strong>2018</strong><br />
40 1/<strong>2018</strong>