Kuljetus & Logistiikka 2 / 2018
06.04.2018 • Views
Embed Flag

Kuljetus & Logistiikka 2 / 2018

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
tohonka

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

MAALLA MERELLÄ ILMASSA 2/<strong>2018</strong> kuljetusjalogistiikka.com<br />

Flexon kasvu<br />

sisälogistiikassa<br />

jatkuu<br />

Flexo on nopeasti kasvava ja kehittyvä yritys. Palvelemme asiakkaitamme sisälogistiikassa asiakkaan<br />

omissa tiloissa niin arjessa kuin sesongissa. Yrityskulttuurimme nojaa ihmisläheisiin arvoihin, jossa jokainen<br />

työntekijä saa osallistua, vaikuttaa ja kehittää työtään. Asiakaskuntamme rakentuu Suomessa toimivista<br />

yrityksistä edustaen toimialojen terävintä kärkeä.<br />

Sisälogistiikan käsittelypalvelut varastoissa, terminaaleissa ja tuotantolaitoksissa<br />

Ulkoistusratkaisut I Varastot I Tilaratkaisut I WMS-järjestelmät<br />

Asennus- ja huoltopalvelut I Hyllytyspalvelut I Projektit<br />

Flexo Palvelut Oy palvelee jo nyt:<br />

270 asiakasta<br />

15 toimipistettä<br />

yli 1000 työntekijää<br />

www.flexo.fi

Turun Satama kumppaneineen tarjoaa kilpailukykyisen logistiikkakokonaisuuden luotettavuutta ja kustannustehokkuutta<br />

hakeville yrityksille. Sataman laivaliikenteelle tuottamia palveluja täydentävät nykyaikaiset varastointi- ja terminaalipalvelut,<br />

jotka vastaavat sekä pitkäaikaisen varastoinnin että nopearytmisen jakelutoiminnan tarpeisiin. Sataman läheisyyden ansiosta<br />

tuotteet saadaan aluksista nopeasti varastoon, mikä ajan lisäksi säästää myös kustannuksia. Logistista palvelutarjontaa täydentävät<br />

monipuoliset lisäarvopalvelut, jotka oikaisevat materiaalivirtoja sekä nopeuttavat tuotteiden kulkua joko jälleenmyyjille tai<br />

suoraan kuluttajille.<br />

WWW.PORTOFTURKU.FI<br />

2

TÄSSÄ LEHDESSÄ:<br />

Rauman meriväylä<br />

– syvästi älykäs....................... 4<br />

Nesteytetyn maakaasun<br />

kysyntä kasvaa<br />

Pohjoismaiden<br />

merenkulussa.................... 8<br />

Kaskisten satama<br />

– joustava, osaava,<br />

tehokas.................................10<br />

Näkymätön vaara............... 14<br />

Ratakuorma-autotähti<br />

testasi uuden<br />

Renault Trucksin .................. 26<br />

Yepzonin uusin<br />

paikannuslaite seuraa<br />

kuljetuksia ja<br />

omaisuutta ........................ 28<br />

Koeaja Volvon raskaat<br />

kuorma-autot ja tutustu<br />

kiertueella Aitoihin<br />

Volvo Varaosiin..................... 35<br />

Pääkirjoitus<br />

Algoritmit mylläävät<br />

kuljetuspalvelujen<br />

ostamisen<br />

Perinteinen tapa ostaa ja myydä kuljetuspalveluita muuttuu optimointijärjestelmien<br />

tuomien läpinäkyvyyden ja algoritmien sekä<br />

sujuvan tilausprosessin kautta.<br />

<strong>Kuljetus</strong>palveluita ostavien yritysten käyttämät optimointijärjestelmät<br />

muuttavat nopeasti perinteistä tapaa kilpailuttaa ja käyttää<br />

kuljetuspalveluita päivittäisessä liiketoiminnassa.<br />

Ohjelmistorobotiikkaan perustuvat optimointijärjestelmät asettavat<br />

kaikki kuljetuspalvelut keskinäiseen vertailuun tehostaen hankintaprosessia.<br />

<strong>Kuljetus</strong>palveluita ostava yritys pystyy vertailutiedon<br />

avulla tehokkaasti ohjaamaan kuljetustilaukset parhaille kuljetuskumppaneilleen<br />

esimerkiksi toimitusnopeuteen, hintaan, toimitusvarmuuteen,<br />

lisäpalveluihin, hiilijalanjälkeen tai asiakkaan toiveeseen<br />

perustuen.<br />

<strong>Kuljetus</strong>palvelujen ostajien kannalta tämä tarkoittaa, että tavarat<br />

siirtyvät entistä edullisemmin, varmemmin ja asiakkaan toiveen<br />

mukaisesti paikasta toiseen. Kuljetuksia voi olla kannattavaa<br />

ohjata useammalle kuljetusliikkeelle, koska siten voidaan parantaa<br />

toimitusvarmuutta ja hyödyntää kuljetusliikkeiden eri vahvuuksia.<br />

<strong>Kuljetus</strong>liikkeitä alan murros ohjaa erikoistumaan ja kehittämään<br />

edelleen toiminnan tehokkuutta. Omien vahvuuksien tunnistaminen,<br />

aidon lisäarvon luonti ja sen selkeä kommunikointi asiakkaille<br />

on tärkeää, jotta vältytään pelkältä hintakilpailulta.<br />

Talouden yleinen positiivinen vire auttaa nyt kuljetuspalveluiden ostajia<br />

investoimaan uusiin kuljetustehokkuutta parantaviin järjestelmiin<br />

ja toisaalta kasvaneet kuljetusmäärät antavat kuljetusyrityksille<br />

sopeutumiseen lisäaikaa. On kuitenkin kaikkien etu, että<br />

kuljetukset hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti niin tuonnissa,<br />

viennissä kuin kotimaan sisälläkin.<br />

Uutta teknologiaa<br />

erikoiskuljetuksiin................39<br />

Hyväntekeväisyyskalenteri<br />

2019......................44<br />

Eero Valovirta<br />

COO, Co-founder<br />

Logentia Oy<br />

www.logentia.com<br />

Maastoajoa & Pitoa<br />

– pilottikoulutus<br />

kippiautojen<br />

kuljettajille....................... 52<br />

Sedu - koulutuskeskus<br />

lentokentän kupeessa.........60<br />

TOIMITUS<br />

Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku<br />

lehti@pp.inet.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola<br />

puh. +358 40 717 5686, lehti@kuljetuslogistiikka.com<br />

TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki<br />

puh. +358 40 9125 983, tiina.isomäki@luukku.com<br />

JAKELU Posti Oy<br />

ISSN 1458-1086 (painettu) ISSN 1798-7962 (verkkojulkaisu)<br />

www.kuljetuslogistiikka.com<br />

21. vsk

Digitalisaatio yhdistää tehokkuuden ja turvallisuuden<br />

Rauman meriväylä<br />

– syvästi älykäs<br />

Kuinka paljon vettä jää laivan ja merenpohjan väliin 12 metriä syvällä<br />

väylällä? Riippuu olosuhteista ja laivasta lasteineen. Älykäs meriväylä<br />

vastaa kysymykseen aina tarkalleen.<br />

4

Rauman meriväylä on<br />

sekä syvä että<br />

älykäs. Merimerkkien valotehoa voi<br />

säätää puhelimella, väylä ennustaa ja<br />

arvioi meriveden korkeuden ja aallokon<br />

sekä piirtää tarkan 3D-mallin pohjan<br />

topografiasta. Nyt ei puhuta tulevaisuudesta,<br />

vaan olemassa olevasta<br />

maailmasta.<br />

- Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia<br />

tietotuotteita, joilla voidaan parantaa<br />

sekä tehokkuutta että turvallisuutta.<br />

Älyväylähankkeessa on kyse<br />

ratkaisuista, jotka palvelevat kaikkia<br />

väylän käyttäjiä, alustaa Liikenneviraston<br />

ylitarkastaja Jorma Timonen.<br />

Hankkeessa on pohdittu, kehitetty ja<br />

testattu tietopalveluja, jotka parantaisivat<br />

väylää käyttävän toimijan turvallisuutta<br />

sekä tehokkuutta. Liikkeelle<br />

Liikenneviraston hanke lähti siitä, että<br />

mitä tietoa olisi mahdollista tuottaa.<br />

Toisessa vaiheessa testataan, miten<br />

tietoa saadaan tuotettua sekä käytettyä<br />

tavalla, joka palvelee navigointijärjestelmiä<br />

sujuvasti. Vaiheet kulkevat<br />

tällä hetkellä limittäin.<br />

- Merenpohjan todellisen tilan tarkka<br />

mallintaminen on olemassa oleva<br />

tietotuote, mutta sen saattaminen<br />

asiakkaiden käyttöön vaatii vielä oikeanlaisen<br />

alustan sekä sitä operoivan<br />

toimijan. Käytännössä on kyse siitä,<br />

miten tietotuote integroidaan navigointijärjestelmään,<br />

selvittää Timonen.<br />

Väylän vesitilan todellisen ja tilannekohtaisen<br />

mallintamisen lisäksi älyväylä<br />

tuottaa tietoa meriveden korkeudesta<br />

sekä aallokosta.<br />

- Todellinen tila sekä ennustettavuus<br />

ja ennusteisiin liittyvät todennäköisyyslaskelmat<br />

ovat keskeisessä<br />

asemassa turvallisuuden ja tehokkuuden<br />

kannalta. Yhteistyötahojen kanssa<br />

kehitämme navigoinnin ja luotsauksen<br />

tarpeisiin tietoon perustuvia<br />

palveluita, jotka tukevat esimerkiksi<br />

lastauksen ja väylän ajamisen suunnittelua.<br />

Ilmatieteen laitos vastaa vedenkorkeushavaintojen<br />

ja -ennusteiden<br />

tuottamisesta ja Liikennevirasto pilotoi<br />

niiden yhdistämistä syvyysmalliin.<br />

Lisäksi Liikennevirasto on hankkinut<br />

koekäyttöön palveluita, joilla voidaan<br />

hankkia tietoa aallokosta ja virtauksista<br />

väylällä.<br />

Turvallisuuden ja käytettävyyden näkökulmasta<br />

näkyvä esimerkki digitalisaation<br />

mahdollisuuksista ovat merimerkit.<br />

Meritaito Oy asensi Rauman<br />

sataman ja Liikenneviraston väylälle<br />

33 älykästä merimerkkiä. Syyskuusta<br />

lähtien Liikenneviraston meriliikennekeskuksesta<br />

on voitu säätää uusien<br />

merimerkkien valotehoa ja sama mahdollisuus<br />

toteutetaan myöhemmin<br />

myös luotseille .<br />

Uusia avauksia<br />

Älyväylän kehittämishankkeen aikana<br />

on noussut esiin myös uusia ajatuksia<br />

digitalisaation mahdollisuuksista. Väylien<br />

käyttäjien tarpeista ja tulevaisuuden<br />

näkymistä on avautunut ajatus,<br />

että voitaisiinko Liikenneviraston väyläinfraa<br />

hyödyntää vesiväylien tietoliikenneratkaisujen<br />

kehittämisessä.<br />

- Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole<br />

löydetty vielä sellaisia käyttötapauksia,<br />

joita varten turvalaitteiden valjastamista<br />

tietoliikenteen käyttöön<br />

kannattaisi kokeilla. Asiaan varmasti<br />

palataan myöhemmin, kun käyttäjien<br />

tarpeet täsmentyvät, Timonen kertoo.<br />

Aivan omanlaisen alustan asioiden<br />

testaamiseen luo elokuussa Rauman<br />

edustalle avattu alue: Jaakonmeri on<br />

maailman ensimmäinen kaikille avoin<br />

testialue. DIMECC Oy hallinnoi aluetta,<br />

jossa kuka tahansa toimija voi testaa<br />

autonomisten pinta-alusten vaatimia<br />

teknologioita.<br />

- One Sea -ekosysteemi on erittäin<br />

kiinnostava mahdollisuus testata ja<br />

hankkia asiakaskokemuksia. Lähdimme<br />

kehittämään älyväylähanketta<br />

nykyisen liikenteen tarpeisiin, mutta<br />

olemme myös aktiivisesti mukana<br />

mahdollistamassa autonomisen meriliikenteen<br />

kehittymistä.<br />

- Parempi olla mukana tekemässä<br />

tulevaisuutta kuin odotella sitä.<br />

Välkyt merimerkit<br />

”Älyväylä palvelee nykyistä meriliikennettä ja tasoittaa tietä<br />

autonomiselle liikenteelle.”<br />

Liikenneviraston ylitarkastaja Jorma Timonen.<br />

5

Kuva: Liikennevirasto<br />

kuvaaja: Jarmo Vehkakoski<br />

Uusi ohjelmisto tehostaa<br />

kaukovalvontaa vesiväylillä<br />

Uusi kaukovalvontadatan<br />

analyysiohjelmisto otettiin vesiväylillä<br />

käyttöön. Järjestelmä<br />

kokoaa yhteen eri turvalaitteiden<br />

lähettämät tiedot ja nostaa<br />

esiin vikoja sekä poikkeamia.<br />

Näin mahdollisia ongelmia<br />

voidaan ennakoida ajoissa.<br />

Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin<br />

majakanvartija nousi aina hämärän<br />

tultua sytyttämään valon laivoja<br />

opastamaan. Majakat ohjaavat liikennettä<br />

edelleen, mutta toiminta<br />

on pitkälti automatisoitunut. Majakat<br />

ovat merenkulun kiinteitä turvalaitteita<br />

samoin kuin esimerkiksi linjamerkit<br />

ja kummelit. Kelluviin turvalaitteisiin<br />

puolestaan kuuluvat viitat<br />

ja poijut. Vesiväylillä sijaitsee kaikkiaan<br />

noin 25 000 Liikenneviraston ylläpitämää<br />

turvalaitetta, joista reilut<br />

900 on kaukovalvonnassa.<br />

Kaukovalvotut turvalaitteet lähettävät<br />

päivittäin automaattisesti tietoja<br />

toiminnastaan, kuten energiatasosta<br />

tai sijainnista. Helmikuun lopussa<br />

otettiin käyttöön uusi kaukovalvontadatan<br />

analyysiohjelmisto, joka<br />

helpottaa huomattavasti näiden tietojen<br />

hyödyntämistä. Järjestelmä käy<br />

6<br />

dataa läpi nostaen esiin vikoja ja poikkeamia,<br />

joihin on syytä kiinnittää huomiota.<br />

Lisäksi se tuottaa ennusmalleja,<br />

joiden avulla toimintaa voi suunnitella<br />

etukäteen. Näin on mahdollista<br />

esimerkiksi korjata vikoja ennen niiden<br />

näkymistä käyttäjälle.<br />

"Uusi ohjelmisto mahdollistaa laitteiden<br />

tarkemman seurannan ja antaa<br />

aiempaa paremman kuvan turvalaitteiden<br />

tilasta ja kunnosta. Aikaisemmin<br />

saimme tietoa usein vasta siinä<br />

vaiheessa, kun laitteessa oli jotain vikaa,<br />

mutta nyt voimme myös ennakoida<br />

ongelmia", kertoo diplomi-insinööri<br />

Sami Lasma Liikennevirastosta.<br />

Energian riittävyys lähempään<br />

tarkkailuun<br />

Kaukovalvonta aloitettiin vesistöillä<br />

nykymuodossaan vuonna 2008. Aluksi<br />

turvalaitteita oli vain 20, ja ne kaikki<br />

tulivat samalta toimittajalta. Nykyisin<br />

kaukovalvontatoimittajia on kolme.<br />

Turvalaitteiden määrän vuosien<br />

mittaan moninkertaistuessa tuli tarve<br />

kehittää keino tietojen hallinnointiin.<br />

Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen<br />

avattiinkin Liikenneviraston kaukovalvontarajapinta.<br />

Sen kautta kaikki kaukovalvottujen<br />

turvalaitteiden lähettämä<br />

informaatio kerätään väylänhoidon<br />

Reimari-tietokantaan eri järjestelmien<br />

hyödynnettäväksi. Uusi kaukovalvontadatan<br />

analyysiohjelmisto on<br />

kehitetty Reimari-tietokannan pohjalta.<br />

Ohjelmiston suunnittelu alkoi helmikuussa<br />

2017, ja käyttöön se otettiin<br />

vuotta myöhemmin. Toteutuksesta on<br />

vastannut Digia Oy.<br />

Toistaiseksi uudessa ohjelmistossa<br />

on keskitytty pääasiassa energian<br />

riittävyyden seurantaan. Järjestelmä<br />

mahdollistaa tehokkaasti muun muassa<br />

turvalaitteiden energiankulutuksen<br />

ja aurinkoenergian tuoton tarkkailun.<br />

Kelluvat turvalaitteet toimivat<br />

paristoilla, kun taas kiinteät hyödyntävät<br />

aurinkoenergiaa ja verkkosähköä.<br />

Analyysiohjelmiston kautta<br />

on mahdollista seurata tarkasti yksittäisenkin<br />

laitteen energiamääriä, ja<br />

havaita ajoissa mahdolliset poikkeavuudet.<br />

Ohjelmistolla voidaan valvoa<br />

myös koko kaukovalvontajärjestelmän<br />

toimintavarmuutta tiedonsiirron<br />

säännöllisyyttä ja katkoksia seuraamalla.<br />

Lisäksi kohteiden huoltoa voi<br />

suunnitella paremmin, jolloin niin meri-<br />

kuin työturvallisuuskin paranevat.<br />

"Tällä hetkellä hoidamme huoltoa<br />

ajastetusti turvalaitteiden kevätja<br />

syyskierroksilla, mutta jatkossa sitä<br />

kenties pystyttäisiin tekemään yhä<br />

enemmän tarpeen vaatiessa. Näin turhat<br />

huoltokäynnit vähenisivät", Lasma<br />

pohtii.

Älyllä säästöjä merenkulkuun<br />

Oululainen Navidium valjasti<br />

älyteknologian tuomaan säästöjä<br />

merenkulkuun. Yritys hakee<br />

palveluillaan kasvua kansainvälisillä<br />

markkinoilla.<br />

Älyä, digitalisaatiota ja pohjoista<br />

osaamista. Näillä eväillä oululainen<br />

merenkulun digitaaliseen teknologiaan<br />

perehtynyt Navidium tähyää entistä<br />

voimakkaammin kasvua kansainvälisillä<br />

markkinoilla. Käytännössä tämä<br />

tapahtuu tarjoamalla merenkulkijoille<br />

järjestelmiä, joiden avulla voi reaaliaikaisesti<br />

seurata säätä, polttoainetta<br />

ja jäätilannetta.<br />

Sovellusten avulla saatu säästö on<br />

merkittävä, sillä polttoainekustannusten<br />

osuus laivaliikenteestä on jopa<br />

60 prosenttia.<br />

– Sovelluksia on pilotoitu Itämerellä<br />

eri tyyppisillä aluksilla ja säästöt ovat<br />

olleet huomattavia, jopa kymmenen<br />

prosentin luokkaa. Tulokset ovat olleet<br />

hyviä ja tuotteemme ovat herät-<br />

täneet mielenkiintoa kansainvälisesti<br />

myös, mistä osoituksena on ensimmäiset<br />

sopimukset kansainvälisillä<br />

markkinoilla, kertoo Navidiumin toimitusjohtaja<br />

Arto Koistinen.<br />

Navidium arvioi liikevaihtonsa viisinkertaistuvan<br />

seuraavan vuoden kuluessa.<br />

Alalla on samantyyppisiä palveluntarjoajia,<br />

mutta Koistinen ei ole<br />

huolissaan.<br />

– Erottaudumme muista kyllä, mutta<br />

miten, se on liikesalaisuus, hän sanoo.<br />

Jotain yrityksen kiidosta kertoo<br />

sen nopea, vain muutamia vuosia kestänyt,<br />

pääsy konservatiivisille meriteollisuusmarkkinoille.<br />

Tulevaisuudessa<br />

myös Koillisväylä lisää kysyntää yrityksen<br />

tuotteille.<br />

www.navidium.com<br />

7

Nesteytetyn maakaasun kys<br />

Pohjoismaiden merenkuluss<br />

Gasumin tytäryhtiö Skangas suoritti<br />

1 000 nesteytetyn maakaasun (LNG)<br />

bunkrausoperaatiota vuonna 2017, eli<br />

60 prosenttia enemmän kuin aiempina<br />

vuosina. Nesteytetyn maakaasun<br />

kysyntä kasvaa Pohjoismaiden merenkulussa<br />

huimaa vauhtia.<br />

Skangasin mukaan kysynnän kasvun<br />

takana ovat toimitukset sekä säännölliseen<br />

reittiliikenteeseen että hakurahti-<br />

ja spot-rahtiliikenteeseen käyttöön<br />

otetuille uusille aluksille. Markkinoilla<br />

on odotettu uusia LNG-bunkrausaluksia,<br />

joilla toimitetaan nesteytettyä<br />

maakaasua sitä polttoaineenaan käyttäville<br />

aluksille.<br />

Puhtaan polttoaineen<br />

tarve lisää kysyntää<br />

”Yhä useampi varustaja muuntaa<br />

aluksiaan puhtaalle polttoaineelle joko<br />

LNG- tai kaksoispolttoainemoottorien<br />

avulla, joten kysyntä on kasvanut<br />

huomattavasti. Tämä koskee erityisesti<br />

Euroopan merialueita, joissa suurin<br />

osa liikenteestä on viime aikoihin asti<br />

ollut autolauttaliikennettä ja säännöllistä<br />

reittiä kulkevia RoPax-risteilyautolauttoja.<br />

Nykyään palveltava aluskanta<br />

on monimuotoisempaa ja vaatii<br />

monentyyppisiä bunkrausratkaisuja.<br />

Vastaamme tähän tarpeeseen tarjoamalla<br />

markkinoille monia eri ratkaisuja”,<br />

kertoo Skangasin Marine-liiketoiminnan<br />

myyntijohtaja Gunnar<br />

Helmen.<br />

Nesteytetty maakaasu on puhtain<br />

saatavilla oleva polttoaine merenkulun<br />

tarpeisiin. Siitä on nopeasti tulossa<br />

yhä yleisemmin käytetty kustannustehokas<br />

vaihtoehto. Nesteytetty<br />

maakaasu sopii kaikentyyppisiin<br />

aluksiin: autolauttoihin, matkustajalaivoihin,<br />

säiliölaivoihin, irtorahtilaivoihin,<br />

huoltoaluksiin ja konttilaivoihin.<br />

Se tarjoaa monia etuja vähentämällä<br />

saastumista niin paikallisesti<br />

kuin maailmanlaajuisestikin. Siirtyminen<br />

nesteytetyn maakaasun käyttöön<br />

poistaa täysin rikki- ja hiukkaspäästöt<br />

sekä vähentää typpioksidipäästöjä jopa<br />

85 prosentilla. Lisäksi se vähentää<br />

hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosentilla.<br />

Nesteytetyn maakaasun käyttö<br />

laivojen polttoaineena tekee niistä<br />

tulevien IMO- ja EU-päästömääräysten<br />

mukaisia.<br />

Bunkrausalus Coralius<br />

edesauttaa laivasta laivaan<br />

-bunkrausta<br />

Skangas ennakoi merenkulkualan<br />

puhtaampien polttoaineiden kysyntää<br />

pyrkimällä yhteistoimin parantamaan<br />

nesteytetyn maakaasun saata-<br />

8

yntä kasvaa<br />

a<br />

vuutta. Infrastruktuurin laajentamisen<br />

ja bunkraustekniikoiden kehittämisen<br />

ohella yhtiö otti vuonna 2017<br />

käyttöön uuden bunkraus- ja jakelualuksen,<br />

Coraliuksen. Se tuo nesteytetyn<br />

maakaasun bunkraukseen aivan<br />

uudenlaista tehokkuutta.<br />

Coralius toimittaa nesteytettyä<br />

maakaasua laivoille merellä laivasta<br />

laivaan -bunkrauksena. Se tarjoaa<br />

yhtiölle lisää joustavuutta ja mahdollisuuksia<br />

palvella aluksia, joiden on<br />

saatava nesteytettyä maakaasua poikkeamatta<br />

sitä varten terminaaliin tai<br />

satamaan. Laivasta laivaan ‐bunkraus<br />

on Skangasille vain yksi tapa toimittaa<br />

nesteytettyä maakaasua. Alukset voivat<br />

myös hakea polttoaineen jostakin<br />

Skangasin terminaaliverkoston terminaalista,<br />

suoraan tuotantolaitokselta<br />

Stavangerista tai säiliöautosta laivaan<br />

-bunkrauksena Pohjoismaiden satamista.<br />

9

Kaskisten satama<br />

– joustava, osaava, tehokas<br />

Satamista kauttakulkevien volyymien muutos<br />

on herkkä mittari talouden tilasta, koska se kulkee<br />

käsi kädessä teollisuuden tilausten kanssa.<br />

Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik<br />

Hellmanin mukaan talouden käänteet näkyvät<br />

satamassa usein paljon ennen tilastoja.<br />

Noin 90 % Suomen tuonnista ja<br />

viennistä kulkee satamien kautta.<br />

Satama on aina indikaattori talouden<br />

laajemmasta tilasta, sillä siellä näkyy<br />

ensimmäisenä hyvät ja huonot ajat,<br />

Patrik Hellman toteaa.<br />

Operaattoreiden<br />

ammattitaito ja tehokkuus<br />

ovat sataman kulmakiviä<br />

10<br />

Oy Kaskisten satama Ab on osakeyhtiö,<br />

joka tuottaa satamapalveluja.<br />

Satamassa työskentelee noin 40<br />

henkilöä. Kaskisten satamassa toimii<br />

neljä vakituista ja erikoistunutta operaattoria,<br />

jotka ylläpitävät varastoja,<br />

koneita ja kalustoa sekä tarjoavat<br />

erilaisia satamapalveluja. Nämä ovat<br />

Silva Shipping Oy, Baltic Tank Oy,<br />

Revisol Oy ja Baltic Bulk Oy.<br />

-Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen<br />

välillä sekä varastointi<br />

ovat ammattitaitoisten toimijoiden<br />

käsissä, Hellman sanoo. - Satama voi<br />

käsitellä päivässä yli 15 000 tonnia<br />

rahtia. Tavallisesti käsittelemme tällä<br />

hetkellä päivittäin noin 5000 -10000<br />

tonnia rahtia.<br />

Kaskisten satama on Suomen<br />

Kaskisissa länsirannikolla sijaitseva<br />

satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat<br />

kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan<br />

ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset<br />

yhteydet ovat houkutelleet alueelle<br />

puunjalostusteollisuuden yrityksiä,

joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen<br />

yritysverkosto. Kaskisten<br />

satama on myös TEN-T kattavan<br />

verkon satama joka tarkoittaa, että<br />

satama on osaa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.<br />

Satama on monen muun<br />

satamaan verrattuna rakennettu<br />

erillään asutuksesta mahdollistaen<br />

esteettömiä liikenneyhteyksiä suoraan<br />

satamaan.<br />

-Kaskisten satama on maamme<br />

tärkeimpiä sahatavaran ja sellun vientisatamia.<br />

Kaskisissa sijaitsee Metsä<br />

Board Oyj:n Kaskisten tehdas, joka<br />

valmistaa kartonginvalmistuksessa<br />

tarvittavaa kemihierrettä yli 300 000<br />

tonnia vuodessa. Kemihierre yhdessä<br />

sahatavaran kanssa muodostaa<br />

yhteensä puolet sataman liiketoiminnasta.<br />

Lisäksi sataman kautta<br />

menee vientiin mm. energiapuuta,<br />

puupellettiä, rautaromua ja kauraa,<br />

sekä tuodaan mm. lannoitteita, kuitupuuta<br />

ja lipeää Hellman kertoo.<br />

Satama ja lähialue kehittyy<br />

Kaskisten sataman liikenne moninkertaistui<br />

2000-luvulla. Kasvun<br />

takaa löytyy mittavia investointeja<br />

ja toimivaa yhteistyötä. Nyt sataman<br />

monipuoliset tilat nopeuttavat ja<br />

tehostavat tavarankäsittelyä luoden<br />

teollisuudelle hyvät sijoittumis- ja<br />

kehittymismahdollisuudet. Kaskisten<br />

hyvin suunniteltu ja moderni satama<br />

takaa turvallisen ja kustannustehokaan<br />

tavarankäsittelyn.<br />

-Kehitämme satamaa tulevaisuuden<br />

haasteet huomioiden. Satama<br />

investoi noin miljoona euroa bulklaiturin<br />

pidentämiseen, johon on<br />

tarkoitus siirtää pölyävän tavaran<br />

käsittely. Satama koostuu kahdesta<br />

osasta, syväsatamasta, joka on kilometrin<br />

pituinen sekä pienemmästä<br />

ulkosatamasta. Ulkosatamassa on<br />

35 metrin pituinen laituri, jota pidennetään<br />

55 metrillä, jolloin pystymme<br />

ottamaan tavallisimmat,<br />

100-120 metriset laivat vastaan. Sataman<br />

läheisyydessä olevat yritykset<br />

investoivat myös noin 10 milj €<br />

tänä vuonna, Hellman kertoo.<br />

Kaskisten sataman väyläsyvyys on<br />

9,0 metriä, joka Hellmanin mukaan<br />

on tällä hetkellä riittävä. -Kun laivat<br />

ja tavaraerät suurenevat, niin silloin<br />

täytyy olla mahdollisuus kuljettaa<br />

isommilla aluksilla. Sataman kilpailuasetelmien<br />

parantamiseksi Maakunnan<br />

liikennesuunnitelmassa onkin 1,5<br />

metrin väyläsyventäminen 10,5 metriin.<br />

Suurin säännöllinen alus, joka<br />

tällä hetkellä liikennöi on Saksasta<br />

kerran viikossa tuleva 166 metrinen<br />

RoRo-alus, Hellman mainitsee.<br />

Tilaa kasvaa ja tarjota<br />

yrityksille<br />

etabloitumismahdollisuuksia<br />

- Vuoteen 2016 verrattuna Kaskisten<br />

sataman liikenne oli volyymiltaan<br />

viime vuonna suunnilleen samanlainen.<br />

Sataman kautta kulki noin 900<br />

tuhatta tonnia tavaraa. Uutta volyymiä<br />

syntyi aika paljon mutta päätuotteissa<br />

oli vuoden aikana väliaikaisia<br />

häiriöitä, joka verotti lopputulosta.<br />

Taloudellisesti teimme noin 3%:n<br />

parannuksen budjettiin verrattuna,<br />

Hellman kertoo.<br />

-Kun halutaan varmistaa kilpailukyvyn<br />

säilyminen, on katsottava<br />

rohkeasti kohti tulevaisuutta ja panostettava<br />

investointeihin, Hellman<br />

korostaa.<br />

- Meillä on tilaa kasvaa ja kehittyä.<br />

Satamaan mahtuu lisää toimijoita.<br />

Esimerkiksi sataman vieressä on<br />

16 hehtaarin teollisuusalue, jonka<br />

lähellä kunnallistekniikka on valmiina.<br />

Lisäksi sataman välittömässä<br />

läheisyydessä on 5 hehtaarin valmis<br />

teollisuustontti, Hellman selvittää.<br />

- Tavoitteemme on olla jatkossakin<br />

moderni ja kilpailukykyinen satama.<br />

Kaskisten satama on hyvä kasvualusta<br />

ja erittäin tehokas logistiikan keskus<br />

kaikenlaiselle toiminnalle. Olemme<br />

partneri, joka tulevaisuudessa<br />

haluaa palvella kaikkia Itämerellä<br />

kulkevia aluksia. Kaskisten satama<br />

logistiikan solmukohtana pyrkii jatkossa<br />

olemaan aktiivisesti mukana<br />

luomassa monenlaisia mahdollisuuksia<br />

Suomelle, Patrik Hellman linjaa.<br />

11

Olemme suunnitelleet ratkaisun, joka tekee asiakkaidemme varastonhallinnasta helpompaa.<br />

<strong>Logistiikka</strong>a ja varastointia verkkokaupoille<br />

Verkkokauppojen omistajat voivat ottaa räätälöidyt varastointipalvelut<br />

nopeasti käyttöönsä, kun Blue Water hoitaa<br />

kaiken kuljetuksesta, varastonhallinnasta, keräilystä ja<br />

paketoinnista aina kuljetukseen asti.<br />

”Olemme tehneet kaikki valmistelut etukäteen ja tekninen<br />

valmius on valmiina. Tämän ansiosta pystymme toimittamaan<br />

asiakkaillemme räätälöidyt varastoratkaisut riippumatta<br />

siitä, onko järjestelmään liittyvällä verkkokaupalla 100<br />

tai 10 asiakasta päivittäin. Olemme suunnitelleet ratkaisun,<br />

joka tekee asiakkaidemme varastonhallinnasta helpompaa”,<br />

kertoo Daniel Mortensen, Blue Waterin verkkokaupan ja<br />

varastoratkaisujen kehitysjohtaja.<br />

Verkkopohjainen varastonhallintajärjestelmä (WMS)<br />

voidaan helposti integroida asiakkaan verkkokauppaan ja<br />

on käytössä 24/7.<br />

”Asiakkaat voivat yhdistää kauppansa joko Blue Waterin<br />

WMS:n tai valikoida jonkin muun tarjoamistamme standardi-integraatioista.<br />

Molemmat vaihtoehdot tarjoavat helpon<br />

ja kustannustehokkaan ratkaisun niin suurille kuin pienillekin<br />

verkkokaupoille, koska kaikki valmistelutyöt on jo tehty”,<br />

Daniel Mortensen kertoo.<br />

Kilpailukykyisiä mahdollisuuksia logistiikassa<br />

Blue Water on Tanskalaisen verkkokauppajärjestö FDIH:n<br />

jäsen. Järjestön tarkoituksena on nostaa verkkokaupan<br />

standardeja Tanskassa. Jäsenyytensä kautta Blue Waterilla<br />

on käytössään asiantuntijoiden neuvonta ja ohjeet, jotka<br />

muodostavat perustan houkuttelevien ratkaisujen tarjoamiseen<br />

asiakkaille.<br />

”FDIH toimii aktiivisesti varmistaakseen, että sen jäsenet<br />

saavat tietoa ja ovat valmiina hallitsemaan kasvussa olevan<br />

verkkokaupan, etenkin kansainvälisestä näkökulmasta. Tästä<br />

syystä on mielenkiintoista nähdä miten yritykset kuten<br />

Blue Water Shipping kehittävät logistiikan ratkaisuja, jotka<br />

yleisellä tasolla vahvistavat markkinoita joustaville logistiikkaratkaisuille<br />

kilpailukykyisillä hinnoilla ja laadulla”, sanoo<br />

FDIH:n jäsenten manageri Niels Preysz.<br />

12

land<br />

Export Finlandin julkaisema Laivauskäsikirja sisältää 190<br />

maan keskeiset tuontimääräykset.<br />

Se on alansa kattavin suomenkielinen hakuteos. Sisältö on<br />

räätälöity vastaamaan suomalaisen viejän tarpeita viennin eri<br />

vaiheissa.<br />

190 maan tiedot aina ajan tasalla<br />

Laivauskäsikirja <strong>2018</strong><br />

Laivauskäsikirja<br />

Laivauskäsikirjan Internet-tietokantaa pidetään jatkuvasti<br />

ajan tasalla Export Finlandin verkkopalveluissa. Käsikirjaan<br />

tehdyistä muutoksista kerrotaan palvelun etusivulla ja asiantuntijat<br />

ovat puhelinpalvelussa käytettävissä. Opas julkaistaan<br />

myös painettuna käsikirjana kerran vuodessa.<br />

Laivauskäsikirja sisältää mm. seuraavat tiedot maittain:<br />

• tuontirajoitukset<br />

• vapaakauppasopimukset<br />

• vaadittavat asiakirjat ja erityistodistukset<br />

• asiakirjojen vahvistaminen ja laillistaminen<br />

• tuotteiden pakkaus-, merkintä- ja muut erityismääräykset<br />

• tavaranäytteiden lähettäminen<br />

Laivauskäsikirja luotsaa tarjouksesta tavaran toimitukseen<br />

Laivauskäsikirjasta on apua tavaran koko toimitusketjussa:<br />

• määrämaiden vaatimuksiin voi tutustua jo tarjousvaiheessa<br />

www.exportfinland.fi/laivauskasikirja<br />

Laivauskäsikirja<br />

• ajantasaisten tietojen pohjalta kauppaneuvottelut sujuvat<br />

paremmin<br />

• tavarat kulkevat joustavasti oikeilla asiakirjoilla<br />

• tullaus 190 määrämaassa maan keskeiset ei viivästy tuontimääräykset<br />

puuttuvien tai virheellisten<br />

asiakirjojen takia<br />

• tavara ei juutu tulliin väärän pakkausmateriaalin takia<br />

• asiakastyytyväisyys paranee<br />

<strong>2018</strong><br />

SELKÄ<br />

LED-vilkkumajakka - 1603-412000<br />

12-24V, keltainen, tasokiinnitys (3-pultti), voimakas<br />

10 LEDin elementti, 11 välähdysohjelmaa,<br />

ECE-R65 /-R10, kork. 128mm, Ø142mm.<br />

LED-vilkkumajakka - 1603-412000<br />

12-24V, keltainen,<br />

taipuisa tappikiinnitys (DIN),<br />

voimakas 10 LEDin elementti,<br />

11 välähdysohjelmaa,<br />

ECE-R65 /-R10,<br />

kork. 202mm, Ø128mm.<br />

KAAPELINSUOJAUS<br />

Teollisuuden käyttökohteisiin<br />

Yksi liitosratkaisu<br />

kaikkiin sovelluksiin<br />

FRÄNKISCHE Industrial Pipesin kaapelinsuojausjärjestelmää<br />

voidaan käyttää laajasti erilaisiin<br />

sovelluksiin, kuten teollisuusasennuksiin sekä<br />

koneisiin ja laitteisiin. Kohteen vaatimusten<br />

mukaisesti on tarjolla useita eri materiaalivaihtoehtoja.<br />

+ varma ja luotettava<br />

+ esiasennettu ja valmis käyttöön<br />

+ nopea ja helppo asennus<br />

+ vaati vähän käsittelyä<br />

+ kustannustehokas ratkaisut<br />

LED-työvalo 60° - 1603-300376<br />

12-60V, nimellisteho 30W, valokeila 60°, virrankulutus<br />

12V 1,8A / 24V 0,9A, 4000K, 2700LM, IP67,<br />

tärinänkesto 20G rms 24 - 2000Hz, EMC CISPR 25 Class 4,<br />

alumiinirunko, polykarbonaattilinssi, kiinnitys rosteria 316,<br />

liitinpistoke integroitu Deutsch, 85x101,5x88mm.<br />

LED-työvalo 60° - 1603-300382<br />

12-60V, nimellisteho 120W, valokeila 60°, virrankulutus<br />

12V 8,1A / 24V 4A, 400K, 10800LM, IP67,<br />

tärinänkesto 20G rms 24 - 2000Hz, EMC CISPR 25 Class 4,<br />

alumiinirunko, polykarbonaattilinssi, kiinnitys rosteria 316,<br />

liitinpistoke integroitu Deutsch, 135x130x95mm.<br />

Löydät meidät TurunNavigate-messuilta 16.-17.5.<strong>2018</strong> osastolta B64!<br />

13<br />

www.startax.net

Näkymätön vaara<br />

Suomessakaan ei ole vältytty<br />

varastokalusteiden<br />

sortumisten aiheuttamilta<br />

henkilö- ja ainevahingoilta.<br />

TTS kouluttaa kuormalavahyllystöjen<br />

säännöllisiin<br />

tarkastuksiin.<br />

Työtehoseuran selvityksen mukaan<br />

vain murto-osa yrityksistä<br />

tiedostaa kuormalavahyllystöjen<br />

kuntoon liittyvät riskit. Usein ne<br />

ovat näkymättömiä tai vähäpätöiseltä<br />

tuntuvia. Usein varastoitavan tavaran<br />

koko tai painomuutokset voivat<br />

vaatia muutoksia kuormalavahyllystöön,<br />

mutta jo yhden vaakapalkin korkeuden<br />

muutos voi leikata kantokykyä<br />

kymmenillä prosenteilla, ja varastotyöntekijät<br />

ovat täysin tietämättömiä<br />

tapahtuneesta muutoksesta kuormalavahyllystön<br />

kantokyvyssä.<br />

Kantavuus voi laskea ratkaisevasti<br />

pienistäkin kuormalava hyllyyn kohdistuneista<br />

vaurioista.<br />

"Vaurioituneita osia ei korjata, vaan<br />

ne pitää vaihtaa. Ikävä kyllä markkinoilta<br />

löytyy yrityksiä jotka lupaavat<br />

korjata esimerkiksi vaurioituneita pystypylväitä<br />

hydraulisesti puristamalla.<br />

Vaurioitunut metallinen pylväs ei korjaannu<br />

puristamalla sitä. Tätä monet<br />

asiakkaat eivät tiedosta", lisäksi tämän<br />

tyyppisen "korjauksen" jälkeen<br />

alkuperäiset kuormituskyltissä mainitut<br />

kuormitustiedot eivät ole enää<br />

voimassa.kertoo TTS:n kouluttaja Sami<br />

Niskala.<br />

Vahingon sattuessa seurauksena on<br />

pahimmillaan vakavia henkilövahinkoja<br />

ja tuotantoseisokkeja. Ikävä kyllä<br />

välillä törmään hengenvaarallisessa<br />

kunnossa oleviin kuormalahyllyihin.<br />

Eräässä tapauksessa keskisuomalaisen<br />

rautakaupan varaston hylly oli<br />

lähtenyt taipumaan kohti käytävää<br />

huomattavan ylikuormituksen seurauksena.<br />

Yritys oli yrittänyt ratkaista<br />

ongelman kiinnittämällä 15.000 kilon<br />

kuormituksen alla olevan kaatumassa<br />

olevan hyllyn takana olleeseen cyprok<br />

seinään yhdellä ruuvilla!<br />

14

Myös työnantajan järjestämällä perehdytyksellä<br />

ja esimiestoiminnalla<br />

on erittäin suuri merkitys varaston<br />

turvallisuuteen. Kävin vasta Tarkastamassa<br />

suuren kansainvälisen logistiika-alan<br />

yrityksen varastojen kuormalava<br />

hyllystöjä, heidän kahdessa<br />

eri toimipisteessä molemmat varastot<br />

olivat uudehkoja ja verrattain samankokoisia<br />

(5.000 lavapaikaa). Ensimmäisessä<br />

varastossa jo yleisilme oli<br />

siisti ja kuormalahahyllyturvallisuuteen<br />

oli selkeästi panostettu. Tämän<br />

varasto tarkastuksessa löysin varastosta<br />

11 vauriota jotka johtivat 4:n lavapaikan<br />

käyttökieltoon ja noin 1000e<br />

korjauskustannuksiin töineen. Toisessa<br />

varastossa tavarat olivat ”hujanhajan”<br />

ja varastossa oli erittäin paljon<br />

roskia joka puolella. Tässä varastossa<br />

tarkastuksen yhteydessä löysin 166<br />

vakaa vauriota kuormalavahyllystössä<br />

jotka johtivat 884 kuormalavapaikan<br />

käyttökieltoon. Pelkästään kyseisten<br />

vaurioiden korjaus tulee maksamaan<br />

töineen noin 150.000-200.000 euroa.<br />

Lisäksi yritys joutuu etsimään korjausten<br />

ajaksi sijoituspaikan noin 1000:lle<br />

lavalle asiakkaidensa tuotteita, tämä<br />

tulee merkitsemään todella merkittävän<br />

tavaramäärän siirtämistä alihankkijoiden<br />

varastoon ja todennäköisesti<br />

johtaa suuriin toimintavaikeuksiin ja<br />

erittäin suuriin lisäkustannuksiin.<br />

Sami Niskala tietää, mistä puhuu.<br />

Hän on toiminut kuormalavahyllystöjen<br />

ammatillisena tarkastajana suomalaisissa<br />

varastoissa vuodesta 2016<br />

alkaen. Hän on myös kouluttanut yritysten<br />

varastopäälliköitä ja turvallisuusasiantuntijoita<br />

huolehtimaan varastokalusteiden<br />

kunnosta ammatillisen<br />

tarkastajan silmin. Sami suoritti<br />

ensimmäisenä suomalaisena SE-<br />

MAn varastokalusteiden ammatillisen<br />

tarkastajan koulutuksen vuonna<br />

2016, joka antoi hänelle pätevyyden<br />

suorittaa varastokalusteiden tarkastuksia<br />

sekä niihin liittyvää koulutusta.<br />

Tätä tarkastajan koulutusta Suomessa<br />

ei ole. Sertifikaatin saaneella tarkastajalla<br />

on pätevyys tarkastaa ja hyväksyä<br />

kuormalavahyllystöt käyttöön tai<br />

käyttökieltoon.<br />

Ammatillisen tarkastan osaamista<br />

testataan joka vuosi päivityskoulutuksen<br />

jälkeisellä kokeella Englannissa.<br />

Tämän lisäksi Samin tulee raportoida<br />

SEMAlle kaikista varastoturvallisuuteen<br />

liittyvistä koulutuksista sekä tarkastuksista<br />

joita hän suorittaa.<br />

Näin SEMA valvoo, että ammattitaito<br />

sertifikaatin saaneella henkilöllä<br />

pysyy yllä. SEMA on englantilainen<br />

hyllykalustovalmistajien keskusliitto.<br />

SEMAn järjestämään varastokalusteiden<br />

ammatillisen tarkastajan koulutukseen<br />

on kovat pääsyvaatimukset.<br />

Koulutukseen ei pääse ilmoittautumisperiaatteella,<br />

vaan pääsy edellyttää<br />

vankkaa kokemusta logistiikkaalalta<br />

sekä varastoturvallisuuden parista.<br />

Sami Niskala suoritti koulutuksen<br />

Englannissa 2015- 2016. Kansainvälisessä<br />

ryhmässä oli tuolloin oppilaita<br />

Englannin ja Irlannin lisäksi mm.<br />

Arabiemiraateista. Sami kertoi koulutuksen<br />

olleen todella kovatasoinen ja<br />

kouluttajat vaativia. ”ennakkotehtävien<br />

ja vuonna 2015 Englannissa saamansa<br />

tiedostavan koulutuksen lisäksi<br />

Suoritimme ammatillisen tarkastajanteoriakoulutuksen<br />

jonka päätteeksi<br />

oli laaja teoriakoe. Teoriakokeen päät-<br />

15

teeksi oli tarkastamisen näyttökoe aidossa<br />

ympäristössä.” Samin näyttökoepaikaksi<br />

valikoitui Keski-Englannissa<br />

oleva ARGOS-ketjun keskusvarasto.<br />

Tarkastus Näytössä meidän piti tehdä<br />

varastokalusteiden (hyllyjen) tarkastus<br />

varastossa ja laatia siitä kirjallinen<br />

raportti englanniksi. 16-sivuinen<br />

raporttini sisälsi löydetyt vauriot ja<br />

niihin korjausehdotukset sekä turvallisuutta<br />

parantavat toimenpiteet, kertoi<br />

Sami. Kokeessa mitattiin ammatillisen<br />

osaamisen lisäksi myös kirjallista<br />

tuotosta.<br />

Samin suorittaman koulutuksen<br />

myötä TTS voi toimia jatkossa itsenäisenä,<br />

riippumattomana, organisaationa<br />

joka pystyy tarjoamaan asiakkaalle<br />

varastokalusteiden tarkastuksen sekä<br />

siihen liittyvän koulutuksen. Tarkastuksen<br />

yhteydessä asiakas saa SEMAN<br />

hyväksymän raportin jossa kerrotaan<br />

asiakkaalle parannusehdotukset, joilla<br />

toimintaa voi tehostaa ja tuottavuutta<br />

parantaa. Raportti on myös erittäin<br />

tärkeä dokumentti aluevalvontavirastoa<br />

varten.<br />

TTS:n järjestämää Varastokalusteiden<br />

turvallisuus- ja tarkastuskoulutuskoulutuksen<br />

sisältöä Sami on käynyt<br />

läpi Aluevalvontaviraston ja TVL<br />

(Tapaturmavakuutuslaitosten liitto)<br />

kanssa, jotka ovat todenneet TTS:n<br />

järjestämän koulutuksen hyväksi ja<br />

laajaksi.<br />

Miksi tarkastuksia<br />

tarvitaan?<br />

Rikkinäiset, väärin kasatut/asennetut<br />

ja omatoimisesti muutetut kuormalava<br />

hyllyrakenteet kasvattavat työtapaturmien<br />

ja onnettomuuksien riskiä<br />

ja näin ollen myös työpoissaoloja<br />

ja vahinkoja. Työtehoseuran teettämässä<br />

tutkimuksessa 50% kyselyyn<br />

osallistuneista oman varaston omaavista<br />

yrityksistä kokee tarvitsevansa<br />

työntekijöilleen lisäkoulutusta varaston<br />

turvallisuuteen liittyen. 75% vastanneista<br />

yrityksistä ei osannut sanoa<br />

tarkastetaanko kuormalavahyllystöt<br />

standartin mukaisesti. Standardi sfsen<br />

15635 on astunut voimaan Euroopan<br />

laajuisena jo vuonna 2008. Standardi<br />

velvoittaa yritykset valvomaan<br />

kuormalahyllyturvallisuutta asiantuntijan<br />

tekemillä tarkastuksilla ( vähintään<br />

kerran vuodessa), tarkastus<br />

tulee myös kirjallisesti dokumentoida.<br />

Osa varaston omaavista yrityksistä<br />

vastasi, ettei heidän varastojen kuormalava<br />

hyllyjä ollut koskaan tarkastettu<br />

asiantuntijan toimesta.<br />

TTS:n suorittamasta kyselystä selvisi,<br />

että vain yksi yritys 47 vastanneesta<br />

yrityksestä osasi tarkastaa kuormalavahyllystöt<br />

standardin vaatimalla tavalla.<br />

Koska varastossa tapahtuvat työtapaturmat,<br />

sekä varaston kokonaistilan<br />

heikko käytettävyys vähentävät varaston<br />

tehokkuutta on asiantuntijan tekemä<br />

Kuormalavahylly tarkastus tarpeellinen.<br />

TTS:n kuormalavahylly tarkastus<br />

on varastokalusteiden valmistajista<br />

riippumaton puolueeton tarkastus.<br />

Hyöty<br />

Tarkastetut hyllyrakenteet joissa toimenpide<br />

ehdotuksia on noudatettu<br />

ovat turvallisia ja ovat tehokkaassa<br />

käytössä. Tarkastus Yhteistyötä tarkastusten<br />

osalta on tehty mm. Seuraavien<br />

yritysten kanssa. DHL, Assistor<br />

oy, Kuehne-Nagel oy sekä Boliden<br />

Oy. Lisäksi TTS tarjoaa varaston kuormalavahylly<br />

tarkastus koulutusta yrityksille,<br />

jolloin yrityksessä voidaan<br />

tarkastaminen suorittaa oman henkilöstön<br />

toimesta. Tätä yhteistyötä on<br />

tehty mm. BRP Oy.n, Amcor oy:n sekä<br />

Boliden kevitsa Oyn kanssa<br />

TTS on valtakunnallinen asiantuntija-,<br />

tutkimus- ja koulutusorganisaatio.<br />

TTS kouluttaa hyllyturvallisuuden SFS-<br />

EN 15635 -standardiin, joka varmistaa<br />

riittävän osaamisen ja ammattitaidon<br />

yrityksen omien varastokalusteiden<br />

säännölliseen tarkastamiseen.<br />

Koulutus on parhaimmillaan asiakkaan<br />

luona. Tällöin koulutus voidaan<br />

suorittaa oikeassa paikassa ja samalla<br />

saadaan täsmällinen kuva kuormalavahyllystöjen<br />

kunnosta."<br />

16

Säännölliset tarkastukset lisäävät<br />

hyllystön käyttöikää ja turvallisuutta<br />

Varaston turvallisuus syntyy<br />

sekä huolellisesta työn suorittamisesta<br />

että hyvin suunnitelluista<br />

ja säännöllisesti huolletuista<br />

varastohyllystöistä.<br />

Constructor Finlandilla on pitkä<br />

kokemus kuormalavahyllystön<br />

suunnittelusta, valmistuksesta,<br />

asentamisesta ja tarkastamisesta.<br />

Varastossa piilee monia vaaroja: vaurioitunut<br />

hyllystö, puutteita turvallisuudessa,<br />

puuttuvia osia tai puutteita käyttäjäkoulutuksessa.<br />

Osa riskikohteista on<br />

helpommin havaittavissa, mutta monet<br />

ovat piileviä ja niiden huomiotta jättäminen<br />

voi johtaa varaston vaurioitumiseen<br />

tai henkilövahinkoihin.<br />

Aikainen riskin havaitseminen minimoi<br />

tulevat korjaustarpeet ja pidentää varastokalusteiden<br />

elinkaarta. Työnjohdon<br />

on huolehdittava siitä, että hyllyjärjestelmän<br />

käyttö on toimittajan ohjeiden<br />

mukaista ja että käytettävät trukit ovat<br />

hyllystörakenteille sopivia. Hyllystöön<br />

tehdyt muutokset saattavat vaikuttaa<br />

sen kuormitettavuuteen ja siksi niistä on<br />

aina keskusteltava valmistajan kanssa.<br />

Tarkastusten tärkeys<br />

Kasten-tuotteiden myyntipäällikkö Jukka<br />

Tuomi kertoo, että v. 2009 kansalliseksi<br />

standardiksi vahvistetussa standardissa<br />

SFS-EN 15635 ”Kiinteät teräksiset<br />

hyllystöjärjestelmät - Varastointilaitteiden<br />

käyttö ja kunnossapito” on ohjeet<br />

hyllystön rakenteen tarkastamisesta.<br />

Jukka Tuomen mukaan tarkastuksen<br />

yhteydessä havaitut vauriot luokitellaan<br />

ja merkitään SFS-EN-15635 vaurioluokituksen<br />

mukaan. Havaittu vaurio merkitään<br />

vihreällä, oranssilla tai punaisella<br />

tarralla. Tarkastuksen voi suorittaa siihen<br />

pätevöitynyt yrityksen oma työntekijä,<br />

ulkopuolinen asiantuntija tai valmistajan<br />

tekninen henkilö.<br />

Tärkeimmät tarkastuskohteet ovat<br />

hyllystön rakenneosat, hyllystön kuormitus,<br />

turvallisuusosat ja niiden käyttö<br />

sekä kuormalavojen sijoittelu ja niiden<br />

kunto. Tarkastuksesta laaditaan selkeä<br />

kirjallinen raportti, josta selviävät mahdolliset<br />

seurattavat kohteet tai välittömiä<br />

toimenpiteitä vaativat vauriokohdat.<br />

Raportti on oltava tarvittaessa esitettävissä<br />

viranomaisille.<br />

Yleisimmät vaaratilanteet ja hyllystövauriot<br />

syntyvät erilaisista käsittelyvirheistä<br />

tai väärästä hyllyjen kuormittamisesta.<br />

Hyllyjen kunnon tarkkailu pitäisi olla<br />

jokapäiväistä ja koulutetun tarkastajan<br />

tekemä perusteellinen tarkastus on tehtävä<br />

1–4 kertaa vuodessa.<br />

17

Naantalin sataman liikenne kasvussa<br />

Naantalin sataman laitureiden<br />

ja/tai vesialueitten kautta<br />

(sis. Nesteen öljyjalostamon<br />

liikenteen) kuljetettiin vuonna<br />

2017 yhteensä noin 6,6 miljoonaa<br />

tonnia rahtia. Rahtimäärillä<br />

mitaten Naantalin satama oli<br />

maan neljänneksi suurin yleinen<br />

satama. Kuluvan vuoden <strong>2018</strong><br />

tammi-helmikuun aikana rahtia<br />

on satama-alueen kautta<br />

kuljetettu yhteensä hieman yli<br />

1,27 miljoonaa tonnia, missä<br />

kasvua edellisen vuoden 2017<br />

vastaavaan ajankohtaan verrattuna<br />

23 %. Aluksia Naantalin<br />

satamassa on tammihelmikuun<br />

aikana vieraillut<br />

yhteensä 244 kappaletta, joiden<br />

yhteenlaskettu nettovetoisuus<br />

oli noin 1,58 miljoonaa NT.<br />

Kantasataman ja Luonnonmaan<br />

satamanosan rahtiliikenne kokonaisliikenteestä<br />

oli tammi-helmikuun aikana<br />

noin 410 000 tonnia, missä kasvua<br />

toistaiseksi yhteensä 17 %. Aluskäyntejä<br />

Kantasatamassa ja Luonnonmaan<br />

puolella on alkuvuoden aikana ollut<br />

yhteensä 193 kappaletta.<br />

Erityisesti liikenne on kasvanut Naantalissa<br />

lauttaliikenteessä. Rekkoja,<br />

perävaunuja sekä erilaisia kumipyöräyhdistelmiä<br />

on kulkenut RoRo-/Ropaxaluksilla<br />

peräti 25 % enemmän edelliseen<br />

vuoteen verrattuna. Tämä johtuu<br />

osin yleisestä talouden elpymisestä ja<br />

kasvusta, mutta erityisesti naapurisatamassa<br />

Turussa liikennöivien varustamojen<br />

alusten pitkäksi venyneistä alkuvuoden<br />

telakoinneista. Rahtiliikenteen<br />

kokonaismarkkinat lauttaliikenteessä<br />

Varsinais-Suomen ja Ruotsin satamien<br />

välillä on kasvanut noin 4 %.<br />

Finnlines hyötyy laiturikapasiteetin<br />

lisäyksestä<br />

Sataman ja sataman asiakkaiden<br />

toimintaedellytysten turvaamiseksi<br />

Naantalin Satama käynnisti strategiaansa<br />

tukevat investoinnit ja rakennustyöt<br />

syyskuussa 2017 pidentääkseen<br />

Sahanrannassa sijaitsevaa RoRo-pistolaituria.<br />

Pitempi merenpuoleinen sivu<br />

RoRo-pistolaiturista eli laituripaikka<br />

No. 27 piteni entisestä 178 metristä 228<br />

metriin ja lyhempi sivu eli laituripaikka<br />

No. 26 puolestaan 148 metristä 198<br />

metriin. Urakoitsijana hankkeessa toimi<br />

Terramare (Boskalis). Rakennustyöt<br />

ovat viimeistelyvaiheessa – varustelu ja<br />

sähköistykset saatetaan valmiiksi kuluvan<br />

vuoden <strong>2018</strong> huhtikuun loppuun<br />

mennessä. Tällä hetkellä laaditaan<br />

sataman kenttäalueelle myös liikennesuunnitelmaa.<br />

Liikenteen sujuvoittamiseksi<br />

määritetään mm. ajokaistat<br />

eri raskaan liikenteen ajoneuvoille<br />

ja –yhdistelmille sekä henkilöautoille,<br />

odotusalueet, aitalinjaukset, porttien<br />

ja liikenneporttaalin paikat, lippukopit,<br />

sosiaalitilat, huoltorakennukset,<br />

valomastot sekä jätepisteet.<br />

Hanke tukee erityisesti Finnlinesin<br />

suunnitelmia laajentaa liikennettään<br />

Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin<br />

välillä mahdollistaen samalla Finnlinesin<br />

isompien esimerkiksi Star-luokan<br />

alusten liikennöinnin satamaan. Starluokalla<br />

liikenne käynnistyy Naantalissa<br />

toukokuun aikana. Investointi<br />

maksaa satamalle kokonaisuudessaan<br />

yhteensä noin 4 miljoonaa euroa ja se<br />

kuoletetaan pitkäaikaisella liikennöintisopimuksella.<br />

Trendinä Itämerellä<br />

on, että varustamot ottavat mittakaavaetuja<br />

hyödyntääkseen käyttöönsä<br />

yhä suurempia aluksia. Naantalin<br />

vastasatamaan Kapellskäriin Ruotsissa<br />

on myös investoitu ja siellä on nyt<br />

yhteensä viisi modernia laituripaikkaa.<br />

Kuten Finnlines on jo itse julkisuudessa<br />

useaan kertaan todennut niin nämä<br />

investoinnit Naantaliin ja Kapellskäriin<br />

vahvistavat heidän strategiaansa optimoida<br />

käytettäviä aluksia ja reittejä.<br />

Tämä mahdollistaa sen, että Finnlines<br />

voi joustavammin hyödyntää kaikkia<br />

heidän alustyyppejään ja koko laivastoaan.<br />

Nämä investoinnit vahvistavat<br />

Finnlinesin palvelutarjontaa. He voivat<br />

entistä paremmin palvella asiakkaitaan<br />

ja vastata laadukkaan merirahtikuljetus-<br />

ja matkustajaliikennepalveluiden<br />

kasvavaan kysyntään.<br />

Satama mukana EU-projekteissa<br />

Naantalin Satama osallistui hiljattain<br />

päättyneeseen EU hankkeeseen ”The<br />

Northern ScanMed Ports – Developing<br />

Sustainable Maritime Links”. Projektiin<br />

liittyen Naantalin Satama rakensi<br />

HELCOMin suositusten mukaisesti<br />

alusjätevesien vastaanottojärjestel-<br />

18

män, joka liitettiin osaksi kunnallista<br />

jätevesiverkkoa. Rakennushanke Naantalin<br />

Sataman osalta maksoi yhteensä<br />

noin 1,2 M€, johon saatiin EU:lta CEFhankerahoitusta<br />

noin 30 % eli 360 000<br />

euroa.<br />

Naantalin Satama osallistuu myös<br />

toiseen EU:n tukemaan projektiin.<br />

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn<br />

ja hallintaan keskittyvässä HAZARDhankkeessa<br />

tarkastellaan kuljetusten<br />

turvallisuuskysymyksiä Itämeren alueen<br />

satamissa. Satamat sijaitsevat<br />

usein lähellä asutusta ja onnettomuuden<br />

sattuessa suuri määrä asukkaita<br />

voi altistua vaaralle. Tavoitteena on<br />

kehittää turvallisuuskäytäntöjä sekä<br />

helpottaa muuttuvien ja tarkentuvien<br />

turvallisuussäännösten ja -vaatimusten<br />

kanssa toimimista. Näihin tavoitteisiin<br />

pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden<br />

ja pelastusviranomaisten<br />

yhteisharjoitusten kautta. Koko hankkeen<br />

budjetti on 4,3 M€ ja se on saanut<br />

osarahoituksen Interreg Baltic Sea<br />

Region -ohjelmalta vuosille 2016–2019.<br />

Hanketta hallinnoi Turun yliopisto.<br />

Naantalin Sataman osuus budjetista<br />

on noin 250 000 euroa, josta omarahoitusosuus<br />

62 000 euroa. Projektiin<br />

osallistuessaan Naantalin satama<br />

saa hyötyä ja oppia turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä<br />

ja kriisiviestinnän<br />

kehittämiseen sekä riskienhallintaan.<br />

Liikenteen kasvunäkymät jatkossakin<br />

hyvät<br />

Talous kasvaa, mikä näkyy positiivisesti<br />

myös liikennemäärien kasvuna Naantalin<br />

satamassa. Uutta potentiaalia<br />

satama näkee mahdollisessa Venäjän<br />

vientitransitoliikenteessä. Viljan tuotannon<br />

ylijäämä Venäjällä voi johtaa<br />

siihen, että viljaa tuodaan rautateitse<br />

Suomen satamiin, josta se laivataan<br />

maailmalle. Naantalin etuna ovat<br />

Suomen Viljavan omistamat viljasiilot<br />

ja –lastaimet sekä panamax-luokan<br />

aluksille riittävän syvä väylä. Naantalin<br />

satama on omalta osaltaan varautunut<br />

liikenteeseen kunnostamalla rautatiekiskot<br />

ja vaihteet alueellaan sekä<br />

parantamalla turvallisuutta lisäämällä<br />

mm. huomiovaloja risteyksiin sekä laatimalla<br />

turvallisuusluvan edellyttämää<br />

ohjeistusta.<br />

Satama näkee potentiaalia myös<br />

kiertotaloudessa ja mahdollisessa<br />

laivanromutuksessa ja kierrätysmetallien<br />

kuljettamisessa Naantalin kautta.<br />

Hiljattain kierrätysmetallien laivausten<br />

yhteydessä suoritetut melumittaukset<br />

osoittavat, että ympäristöön ei<br />

melusta ainakaan aiheudu sellaista<br />

häiritsevää tekijää, mikä haittaisi uutta<br />

liiketoimintaa.<br />

Tiedossa on myös, että TSE (Turun<br />

Seudun Energia Oy) vähentää hiilen<br />

käyttöä hiljattain valmistuneella mo<br />

nipolttoainevoimalaitoksellaan ja toisaalta<br />

nostaa biopolttoaineen käytön<br />

osuuden 60–70 prosenttiin lähivuosien<br />

aikana. Tämä tulee kasvattamaan sataman<br />

liikennettä. TSE:n mukaan on<br />

taloudellisempaa tuoda metsähaketta<br />

vesitse kuin kasvattaa kotimaan kuljetusetäisyyksiä<br />

kohtuuttomasti ja siksi<br />

on haketta ostettava tulevaisuudessa<br />

myös kauempaa. Tuontiin lähtö taas<br />

vaatii kuljetinjärjestelmän, joka siirtää<br />

hakkeen satamaan tulevista rahtilaivoista<br />

suoraan laitoksen varastoon.<br />

TSE onkin rakentamassa parhaillaan<br />

hakekuljetinjärjestelmää Naantalin<br />

sataman ja voimalaitoksensa välille.<br />

Kuljettimen on arvioitu valmistuvan<br />

marraskuussa <strong>2018</strong>. Koska liikenne<br />

Naantalin sataman laiturilinjalla 15-<br />

16-17 kasvaa, myös satama harkitsee<br />

uutena investointina laiturilinjan<br />

pidentämistä palvelu- ja läpäisykyvyn<br />

säilyttämiseksi.<br />

19

Varmista sujuva toimitusketju<br />

Kiinasta Suomeen<br />

Jo siinä vaiheessa, kun suunnittelet tavaran tilaamista, Varovan asiantuntijat<br />

voivat neuvoa eri kuljetusmuodoissa. Valitse sopivin vaihtoehto huomioon<br />

ottaen kustannukset, kuljetusaika ja ympäristötekijät.<br />

Järjestelyt Kiinassa hoituvat sujuvasti paikallisen kumppanimme avulla.<br />

Huolintaosastomme hoitaa tullauksen Suomeen ja toimituksen perille.<br />

Varova Oy<br />

PL 18, 00501 Helsinki<br />

Puh. 09 773 96 300<br />

myynti@varova.fi<br />

www.varova.fi<br />

LENTORAHTI RAUTATIEKULJETUKSET MERIRAHTI<br />

Shanghai-Helsinki<br />

1-7 vrk<br />

Shanghai-Helsinki<br />

18-24 vrk<br />

Shanghai-Helsinki<br />

35-45 vrk<br />

20<br />

CO2 CO2 CO2

Autopilotti ohjaa<br />

väistämistilanteissa ja<br />

rantautumisessa<br />

Uutta teknologiaa on<br />

kehitetty navigointijärjestelmiin<br />

ja autopilottiin,<br />

jotka ohjaavat automaattisesti<br />

alusta.<br />

Tulevaisuuden laivoja ohjaa pitkälti tekoäly.<br />

Näitä miehittämättömiä autonomisia<br />

aluksia on kuitenkin ammattilaisten<br />

kyettävä tarkkailemaan ja<br />

ohjaamaan hallitusti maista käsin. Tämä<br />

asettaa uusia haasteita autonomisen<br />

laivan navigointijärjestelmille, joiden<br />

on kyettävä ohjaamaan laivaa eri<br />

tilanteissa.<br />

”VTT on tehnyt pitkään autonomisten<br />

laivojen luotettavuuden ja turvallisuuden<br />

kehitystyötä. Nyt erityisosaamisesta<br />

on syntynyt autonomisen<br />

aluksen navigointijärjestelmiä”, sanoo<br />

VTT:n erikoistutkija Jussi Martio. Tähän<br />

tarvitaan autopilottia, joilla ohjataan<br />

liikkuvaa alusta myös erilaisissa<br />

väistämistilanteissa meriteiden sääntöjen<br />

mukaisesti.<br />

Apilot-autopilotti<br />

Apilot-autopilotissa on kolme tilaa:<br />

väyläajo, väistäminen ja hidas joystick-ohjaus<br />

esimerkiksi rantautumista<br />

varten.<br />

Väyläajossa Apilot ohjaa laivaa ennalta<br />

suunniteltua reittiä pitkin. Jos<br />

alus havaitsee toisen väistettävän laivan,<br />

autopilot vaihtaa heading-tilaan.<br />

Tällöin Apilot väistää muuttamalla<br />

aluksen suuntakulmaa. Väistämisen<br />

jälkeen autopilot palautuu väyläajoon.<br />

Joystick-tilassa kontrolli- ja propulsiolaitteita<br />

säädetään sopiviksi hitaita<br />

nopeuksia vaativiin olosuhteisiin. Apilot<br />

asettaa aluksen haluttuun liiketilaan,<br />

esimerkiksi kulkemaan sivuttain<br />

laituriin.<br />

Kaikissa tiloissa autopilotti huolehtii,<br />

että alus pysyy annetun etäisyyden<br />

päässä suunnitellusta reitistä. Jos kyseiset<br />

varorajat ylitetään, autopilotti<br />

antaa varoituksen ja laiva pitää ottaa<br />

etäohjaukseen.<br />

Käyttäjälähtöinen<br />

merenkulku<br />

Aluksen automaattisen ohjauksen<br />

suunnittelu edellyttää inhimillisten<br />

tekijöiden huomioimista. VTT on selvittänyt<br />

ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta<br />

meriliikenteessä ja kehittänyt<br />

uusia konsepteja tulevaisuuden<br />

laivojen komentosiltoihin sekä<br />

autonomisten laivojen etäohjauskeskuksiin.<br />

Tällaisessa suunnittelussa pyritään<br />

turvalliseen, tehokkaaseen ja<br />

miellyttävään toimintaan hakemalla<br />

uusia ratkaisuja toimintatapojen sekä<br />

teknologian käytettävyyden ja käyttökokemuksen<br />

parantamiseksi.<br />

21

Europortsin uusi STS-nosturi<br />

saapui Raumalle<br />

Euroports Finlandin mittavin<br />

investointi, uusi satamakonttinosturi<br />

saapui Rauman satamaan<br />

maaliskuussa. Uusi STS-nosturi on huomattavasti<br />

suurempi kuin aikaisemmat<br />

ja mahdollistaa entistä suurempien,<br />

postpanamax-luokan alusten tehokkaan<br />

operoinnin.<br />

Liebherrin tehtaalla Irlannissa valmistettu<br />

STS-nosturi on massiivinen<br />

kokonaisuus. Sen suurin korkeus on<br />

yli 70 metriä ja ulottuvuus on laiturin<br />

reunasta 50 metriä. Nosturin käytettävyydessä<br />

on huomioitu Europortsin<br />

työntekijöiden palaute suunnitteluvaiheessa.<br />

”Tavoitteemme on palvella kaikkia<br />

nykyisiä ja uusia asiakkaita kattavasti<br />

ja joustavasti. Uuden nosturimme ansiosta<br />

pystymme vastaamaan asiakkaidemme<br />

haasteisiin entistä paremmin,<br />

turvallisemmin ja tehokkaammin,” sanoo<br />

tuotantojohtaja Juha Rehmonen.<br />

Uusi nosturi otetaan käyttöön pystytyksen<br />

ja testausten jälkeen toukokuun<br />

lopulla.<br />

”Seitsemän miljoonan investointimme<br />

uuteen satamanosturiin tehtiin<br />

juuri oikeaan aikaan. Konttiliikenteen<br />

kasvu oli viime vuonna lähes kymmenen<br />

prosenttia, ja talouden näkymät<br />

ovat hyvät”, iloitsee Euroports Finlandin<br />

toimitusjohtaja Timo Lehtinen.<br />

Euroports Rauman historian suurin<br />

investointi täydentää Rauman Sataman<br />

ja Liikenneviraston tekemät<br />

mittavat investoinnit, joita ovat väylän<br />

syventäminen 12 metriin, konttilaiturin<br />

pidentäminen yli 500 metriin sekä<br />

kontti- ja varastokenttien laajentaminen.<br />

Meidät tapaa myös<br />

Navigate- messuilla<br />

16.-17.5.<strong>2018</strong><br />

Merinäköala kaikilla mausteilla<br />

Seaside Industry Park Rauma on itsenäisistä yrityksistä koostuva raskaan teollisuuden teollisuuspuistokokonaisuus. Puisto tarjoaa yrityksille tehokkaan<br />

toimintaympäristön, jossa voi hyödyntää yhteistä ympäristölupaa, yhteistä infrastruktuuria ja yhteisiä palveluja.<br />

Seaside Industry Parkissa toimii tällä hetkellä mm. Rolls-Royce Oy Ab, Rauma Marine Constructions Oy sekä 30 muuta yritystä, jotka työllistävät alueella n.<br />

700 työntekijää.<br />

Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy hallinnoi, koordinoi ja kehittää teollisuuspuistokokonaisuutta. Toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja on käytettävissä<br />

joustavasti sekä projekteihin että pysyvästi.<br />

22<br />

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Timo Luukkonen, puh. 0405501942<br />

www.seasideindustry.com

Hangon Satama Oy on vastaanottanut<br />

uuden peruskorjatun laiturin (KOV 1)<br />

Koverharin satamassa<br />

Hangon Satama Oy on vastaanottanut peruskorjatun ja<br />

pidennetyn KOV 1 laiturin yhtiön Koverharin satamassa.<br />

Peruskorjaustyöt käynnistyivät kesällä 2017 ja laituri on ollut<br />

suljettuna siitä lähtien. Rakentajana on toiminut YIT Oyj. Töiden<br />

aikana laituria on pidennetty noin 10 m ja satama-allasta<br />

on syvennetty 11 metriin (vanha oli 4,5-9,5 m). Käytännössä on<br />

rakennettu täysin uusi 250 metrin pituinen laituri. Kokonaisinvestoinnin<br />

arvo on n. 6 miljoonaa euroa.<br />

Tällä hetkellä Koverharin sataman kapasiteetti on täydessä<br />

käytössä. Nordstream 2 kaasuputkihanke käyttää Koverharin<br />

sataman kapasiteetista lähes kaiken. Projekti käynnistyi viime<br />

vuonna ja tällä hetkellä satamassa on varastoituna yli 20 000<br />

putkea. Putkihankkeen rakennusvaiheessa putket on tarkoitus<br />

laivata Koverharista merelle. Lisäksi ruotsalaisen rakennuskonserni<br />

Peab Ab:n tytäryhtiö Sewcem Ab tuo sementtiä Suomeen<br />

Koverharin sataman kautta.<br />

23

Pidä huolta varastosi turvallisuudesta...<br />

Havaitse puutteet ajoissa<br />

Onnettomuuksia tapahtuu kaikissa varastoissa joka vuosi, mutta<br />

säännöllisillä tarkastuksilla niitä voidaan vähentää ja niiden<br />

vaikutuksia minimoida.<br />

Valtuuttamamme tarkastajat tarjoavat kätevän, kattavan<br />

ja kustannustehokkaan tavan varastosi turvallisuuden<br />

säilyttämiseksi. Aikainen riskin havaitseminen minimoi tulevat<br />

korjaustarpeet ja pidentää varastokalusteiden elinkaarta.<br />

Säännöllisin välein tehtävä tarkastus takaa varastokalusteiden<br />

pysyvän turvallisina ja ajanmukaisina. Tarvittavat korjauskohteet<br />

selviävät selkeästä raportista, jonka pohjalta uudistukset<br />

on helppo toteuttaa. Valtuuttamamme tarkastaja neuvoo<br />

varastohenkilökuntaa hyllystöjen turvallisessa käytössä.<br />

Kasten hyllystötarkastuksen hyödyt:<br />

• Kokeneet ja pätevät tarkastajat<br />

• Henkilö- ja esinevahinkojen ennaltaehkäisy<br />

• Aikainen riskien havaitseminen minimoi tulevat korjaustarpeet<br />

• Yksityiskohtainen tarkastusraportti<br />

• Varastokalusteiden elinkaaren pidentäminen<br />

• Korjaustoimenpiteet voidaan tehdä nopeasti<br />

Pidä huolta varastosi turvallisuudesta. Ota yhteyttä s-postilla myynti@kasten.fi jo tänään. Anna meille mahdollisuus<br />

tunnistaa merkit ennen kuin on myöhäistä.<br />

24<br />

Tutustu www.kasten.fi/varaston-turvallisuus<br />

Constructor Finland Oy, Lohja | Puh. (019) 36251 | www.kasten.fi

Uuden tutkimuksen mukaan neljännes<br />

merenkulun työntekijöistä<br />

kärsii masennuksesta<br />

”Tutkimuksen tulokset ovat<br />

tarpeellinen herätys alalle siitä,<br />

kuinka suuret vaikutukset työoloilla<br />

on merenkulun työntekijöiden<br />

mielenterveyteen.”<br />

Uusi Yalen yliopiston sekä International<br />

maritime charity Sailors’ Societyn<br />

yhdessä tekemässä tutkimus paljastaa,<br />

että yli neljänneksellä merenkulun<br />

työntekijöistä on merkkejä masennuksesta,<br />

johon monet ovat haluttomia<br />

hakemaan apua.<br />

Tutkimus keskittyi merenkulun<br />

työntekijöiden mielenterveyteen ja<br />

paljasti, että n. 26 % vastaajista tunsi<br />

olevansa ”alakuloisia, masentuneita<br />

tai toivottomia” useina päivinä kyselyä<br />

edeltäneen kahden viikon aikana.<br />

Työntekijöiden kertoman mukaan<br />

aluksilla olevan ruuan laatu ja määrä,<br />

erossaolo perheistä sekä työsopimusten<br />

kestolla voi olla merkittävä vaikutus<br />

mielentilaan.<br />

Tutkimuksessa myös selvisi, että 45<br />

% masennuksen oireista kertoneista ei<br />

ole kertonut oireistaan kenellekään tai<br />

hakeneet apua.<br />

Lähes kolmannes vastaajista kertoi<br />

kuitenkin kääntyneensä perheidensä<br />

ja ystäviensä puoleen masennuksen<br />

hoidossa. Ainoastaan 21 % vastaajista<br />

kertoi keskustelleensa asiasta muiden<br />

työntekijöiden kanssa, vaikka viettävät<br />

pitkiä aikoja heidän kanssa samalla<br />

aluksella.<br />

Tutkimukseen vastasi yli 1000 merenkulun<br />

työntekijää, hieman yli kuudesosa<br />

vastaajista oli Iso-Britanniasta.<br />

Sailors’ Societyn varatoimitusjohtaja<br />

Sandra Welch kertoo: ”Merenkulkijat<br />

viettävät kuukausia kerrallaan merellä,<br />

kohdaten joitain vaikeimmista<br />

olosuhteista millään alalla – Eristystä,<br />

ahtaita asuinoloja, melua, kuumuttaa,<br />

myrskyjä – joskus he eivät pysty edes<br />

syömään aluksilla olevaa ruokaa”<br />

”Tutkimuksen tulokset ovat tarpeellinen<br />

herätys alalle siitä, kuinka suuret<br />

vaikutukset työoloilla on merenkulun<br />

työntekijöiden mielenterveyteen.”,<br />

Welch jatkaa.<br />

”Teemme yhteistyötä varustamojen<br />

kanssa auttaaksemme heitä tarjoamaan<br />

parasta mahdollista huolenpitoa<br />

työntekijöilleen. Työntekijät ovat<br />

alamme sekä kansainvälisen talouden<br />

elinehto.”<br />

Sailors’ Society tekee yhteistyötä<br />

merenkulun työntekijöiden kanssa 91<br />

satamassa maailmanlaajuisesti tarjoten<br />

neuvontaa ja tukea masennuksen<br />

oireista kärsiville.<br />

Käyttäjäystävälliset uuden sukupolven Dräger-alkolukot nyt saatavana!<br />

Valmiina lähtöön.<br />

Dräger Interlock ® 7000 ja 5000.<br />

Alkolukkojen edelläkävijän Drägerin uudet käyttäjäystävälliset<br />

Interlock ® 7000 ja 5000 mallit ovat nyt saatavana Suomessa.<br />

Niissä Drägerin tunnetut tekniset huippuominaisuudet yhdistyvät<br />

nykyajoneuvoihin sopivaan tyylikkääseen ulkonäköön.<br />

• Nopeasti käyttövalmis lyhyen lämpenemisajan ansiosta.<br />

• Pienikokoinen, tyylikkäästi muotoiltu käsiosa.<br />

• Helppo ja luonteva käyttöergonomia.<br />

• Laaja käyttölämpötila-alue -45°C...+85°C.<br />

• Alhainen virrankulutus lepotilassa < 1 mA.<br />

• Hyväksynnät uuden eurooppalaisen EN 50436 2014<br />

-standardin mukaisesti.<br />

• Tunnettua ja arvostettua Dräger-huippulaatua.<br />

Nopea. Tarkka. Luotettava. Dräger.<br />

Dräger-alkolukkojen markkinointi ja tukkumyynti: Oy KAHA Ab<br />

Katso jälleenmyyjät: www.kaha.fi/jm<br />

www.drager.fi<br />

25

Ratakuorma-autotähti testasi<br />

uuden Renault Trucksin<br />

EM-osakilpailumestari Mika Mäkinen on ajanut kilpaa<br />

MANilla, Ivecolla ja Sisulla, mutta ison Renaultin ratissa<br />

hän ei ole ollut koskaan. Kuten ei moni muukaan<br />

suomalainen. Renault Trucksin uusien maansiirtoautojen<br />

Road Show tarjosi kuitenkin koeajoon tilaisuuden.<br />

Teksti ja kuvat Sari Järvinen<br />

Volvo Trucks Centerin pihalle<br />

Lietoon on parkkeerattu riviin<br />

järeältä näyttäviä neliakselisia<br />

ajoneuvoja, Renault Trucksin Road<br />

Show’n tähdet. Koukkuauton mustasta<br />

täysrautapuskurista roikkuu<br />

pieniä jääpuikkoja, sillä lopputalven<br />

pakkanen on pisteliäs. Renaultin C- ja<br />

K-sarjalaisten tulisikin kestää kovaa<br />

käyttöä, sillä ne on tarkoitettu maansiirtoon<br />

ja raskaaseen maansiirtoon.<br />

Mikkelistä maaliskuussa alkanut Renault<br />

Trucksin Road Show on lajissaan<br />

historiallinen. Raskasta maansiirtoautoa<br />

ei ranskalaisvalmistajalla ole hetkeen<br />

ollut Suomessa tarjolla.<br />

– Meillä ei ole koskaan ollut Suomessa<br />

näin laajaa kiertuetta. Olemme<br />

panostaneet tähän siis todella<br />

paljon, Renault Trucksin myyntijohtaja<br />

Pasi Gerpe kertoo.<br />

Vanha unelma<br />

Renaultilla ei ole hetkeen ollut tarjolla maansiirtoautoja<br />

Suomen markkinoilla, mutta Sami<br />

Mäkinen on ehtinyt ajaa C460:lla jo viime vuodesta<br />

lähtien.<br />

Auralainen Mika Mäkinen vilkaisee<br />

pihalla seisovaa kasettiyhdistelmää.<br />

C 520:ssa on melkein 70 tonnin kokonaispaino.<br />

Vetoautossa on neljä akselia,<br />

samoin täysperävaunussa. Edessä<br />

on rautajouset, takana kuopat pehmennetään<br />

ilmajousilla.<br />

Mäkinen tunnetaan julkisuudessa<br />

parhaiten menestyksestään ratakuorma-autokilpailuissa,<br />

mutta harva tietää,<br />

että miehellä on myös vuodesta<br />

1983 asti toiminut maarakennusyritys:<br />

Maarakennus Mäkinen M. Oy.<br />

– Eniten meillä on Volvoja, mutta<br />

on kaivinkoneissa myös Hyundaita,<br />

Kubotaa ja Kobelcoa. En osaa sanoa<br />

miksi olemme kallistuneet enimmäkseen<br />

Volvoon, ehkä siksi että niitä vain<br />

oli aikoinaan ja merkki todettiin hyväksi.<br />

Ei mitään ongelmia oikeastaan<br />

ole koskaan ollut. Kyllähän Volvo on<br />

vähän hintavampi, mutta niin on jälleenmyyntiarvokin.<br />

Mitä mieltä auralaisautoilija on Renault<br />

Trucksista?<br />

– Minulla oli joskus haaveena ajaa<br />

Renaultilla kilpaa, mutta koskaan en<br />

ole sillä ajanut. Muistan, kun Renault<br />

voitti Euroopan mestaruuden, sitä mainostettiin<br />

näyttävästi Suomessakin.<br />

Autoihin teipattiin ykköstä kylkeen.<br />

Vihdoin maaliskuussa <strong>2018</strong> Mäkisellekin<br />

tarjoutui tilaisuus nousta Renaultin<br />

ohjaamoon – vaikka tällä kertaa<br />

ei kilpurilla painellakaan.<br />

Perehdytys ensin<br />

Ohjaamossa on uuden auton tuoksu ja<br />

Mäkisen edessä on kojelaudan verran<br />

nappuloita, valoja ja tietotekniikkaa.<br />

Ennen kuin vieraalla merkillä lähtee<br />

liikkeelle, on hyvä käydä tärkeimmät<br />

toiminnot läpi.<br />

– Kun kuljettajakortti on piirturissa,<br />

laitetaan täältä ajovalot päälle. Tästä<br />

saa käyttöön Optiroll-vaihteiston<br />

rullaustoiminnon, jos haluat säästää<br />

polttoainetta, Renault Trucksin tuotepäällikkö<br />

Ville Mamia sanoo.<br />

Kun esittely on ohi, painava sorakuorma<br />

lähtee Mäkisen käsissä pehmeän<br />

tasaisesti liikkeelle.<br />

– Kyllä uudet autot ovat hienoja.<br />

Kaikki toimii itsellään: on automaattivaihteet<br />

ja käsijarru lähtee automaattisesti<br />

pois päältä. Penkki tuntuu mukavalta,<br />

lisätukia on monessa kohtaa,<br />

Mäkinen tuumaa.<br />

26

Enemmän tehoa<br />

C-sarjan kasettiyhdistelmä kulkee<br />

kuusisylinterisen rividieselin DTI 13:n<br />

turvin. Enimmäisvääntöä siitä löytyy 2<br />

550 Nm:ä (1 000 - 1430 rpm).<br />

Mäkinen on juuri käynyt testipenkissä<br />

Iveconsa kanssa, joka hyvässä<br />

tapauksessa nähdään ensi kesänä EMkisaradoilla.<br />

Siinä tehoa riittää moninkertaisesti.<br />

Voi olla, että tämän vertailukohdan<br />

vuoksi tuhdissa lastissa oleva Renault<br />

tuntuu aavistuksen laiskalta.<br />

– Kyllä tämäkin riittävästi kiihtyy,<br />

huomaamattomasti ja hiljaisesti. On<br />

painoakin melkein 70 tonnia, Mäkinen<br />

sanoo.<br />

Välityssuhteista<br />

monta mieltä<br />

Osa C 520:lla ajaneista on epäillyt,<br />

että onko auton välityssuhde liian harva.<br />

Vauhdikkaimmat kuljettajat mielivät<br />

päästä mäen päälle vauhdilla.<br />

– Ammattikouluttajien mielestä välityssuhde<br />

on oikein. Kyseinen kasettiyhdistelmä<br />

on rakennettu maantiekäyttöä ajatellen, ei se ole<br />

mikään puhdas monttuauto, Gerpe toteaa.<br />

Mitä mieltä Mäkinen on vaihteista?<br />

– Kun meillä oli Scania, siinä ne toimivat mielestäni huonommin.<br />

Tämä vaihtaa nätimmin ja nopeammin. Scaniassa<br />

kesti aika kauan, ennen kuin vaihde vaihtui, tosin oli autokin<br />

kymmenen vuotta vanha.<br />

Testiajon jälkeen auralaisautoilija ajaa täysperävaunulastin<br />

takaisin Trucks Centerin pihaan. Mäkinen vilkaisee olkansa yli<br />

ja katsoo takaikkunan kautta näkyvää soralastia.<br />

– Kuormakin pysyi kyydissä, vaikkei ollut sidottu, mies hymähtää<br />

tyytyväisenä koeajoautoon.<br />

Ratakuorma-autojen viisinkertainen Suomen mestari Mika Mäkinen pääsi<br />

ensi kertaa kokeilemaan Renault Trucksilla ajoa.<br />

C 520 8x4 (2+2)<br />

kasettiyhdistelmä<br />

ELGin lava, Jykin perävaunu<br />

13 l. moottori, 520 hevosvoimaa<br />

12-vaihteinen Optidriver ATO 2612F automatisoitu vaihteisto<br />

Napaperä PMR2661<br />

Välityssuhde 3,76<br />

Optibrake pakokaasujarru (382 kW)<br />

Perusakseliväli 4900 mm<br />

Tekninen etuakselimassa 18t, rautajouset<br />

Tekninen taka-akselimassa 26t, ilmajouset<br />

Tekninen kokonaismassa 44t (tieliikenne 34,3t)<br />

Tekninen yhdistelmämassa 80t (tieliikenne 76t 5-akselisella perävaunulla)<br />

C 520 8x4 Tridem<br />

Hiabin koukku<br />

13 l. moottori, 520 hevosvoimaa<br />

12-vaihteinen Optidriver AT2612F automatisoitu vaihteisto<br />

Optibrake pakokaasujarru (382 kW)<br />

Napaperä PMR2191<br />

Välityssuhde 3,22<br />

Perusakseliväli 3900 mm<br />

Tekninen etuakselimassa 9t, rautajouset<br />

Tekninen taka-akselimassa 30t, ilmajouset<br />

Koeajossa olleessa kasettiyhdistelmässä oli ELGin lava ja Jykin<br />

perävaunu.<br />

T 520 High 6x2<br />

puoliperävaunuyhdistelmä<br />

13 l. moottori, 520 hevosvoimaa<br />

12-vaihteinen Optidriver AT 2612F automatisoitu vaihteisto<br />

Akseliperä P13170-D<br />

Välityssuhde 2,64<br />

Optibrake pakokaasujarru (382 kW)<br />

Akseliväli 3000 mm<br />

Tekninen etuakselimassa 8t, ilmajouset<br />

Tekninen taka-akselimassa 21t, ilmajouset<br />

27

Yepzonin uusin paikannuslaite se<br />

– nyt myös pienempien yritysten ja<br />

kuluttajien saataville<br />

Paikannusteknologiaa ja -laitteita<br />

kehittävä Yepzon Oy laajentaa<br />

uusimman paikantimensa,<br />

Yepzon Assetin saatavuutta.<br />

Yhtiö tuo ensisijaisesti<br />

teollisuuden ja logistiikan<br />

tarpeisiin suunnitellun paikantimensa<br />

nyt myös pienten ja<br />

keskisuurten yritysten sekä kuluttajien<br />

saataville.<br />

Yepzon Asset yhdistää korkealuokkaisen<br />

GPS-paikannusteknologian sekä<br />

törmäys-, lämpötila- ja kosteusanturin<br />

tarjoten perinteistä seurantaa<br />

monipuolisemman ja jatkuvan tiedon<br />

siitä, missä ja miten kuljetus tai kalusto<br />

liikkuu. Sen avulla voidaan seurata<br />

erilaisia rahtikuljetuksia ja toimituksia<br />

tarkasti.<br />

– Suuria määriä tai arvokkaita kuljetuksia<br />

toimittavilla yrityksillä on tarve<br />

seurata omia toimituksiaan niiden<br />

koko matkan ajan. Esimerkiksi RFIDtunnisteisiin<br />

perustuvassa toimituksenseurannassa<br />

saadaan tieto ainoastaan<br />

siitä, kun toimitus on saapunut<br />

määränpäähänsä. Yepzon Asset<br />

mahdollistaa laadunvalvonnan kuljetuksen<br />

aikana sekä reagoinnin mahdollisiin<br />

reitin aikana tapahtuviin vahinkoihin,<br />

kertoo Yepzon Oy:n perustaja<br />

Otto Linna.<br />

Yepzon Asset soveltuu paitsi rahdin<br />

seurantaan myös omaisuuden hallintaan<br />

ja kaluston turvaamiseen esimerkiksi<br />

työmailla ja satamissa. Tähän<br />

mennessä laitetta on toimitettu vain<br />

suurina tilauksina ja osana suurempia<br />

projekteja. Paikannin sopii kuitenkin<br />

yhtä hyvin niin pienten kuin suurten<br />

yritysten ja kuluttajien tarpeisiin,<br />

sillä palveluun voidaan liittää yksi tai<br />

useampia seurattavia kohteita. Koska<br />

laitteen palvelu kattaa yli 150 maata,<br />

kuluttajat voivat hyödyntää laitetta<br />

helposti vaikkapa arvokkaan tavaran<br />

paikantamiseen.<br />

Selainpohjainen käyttöliittymä tai<br />

integrointi omaan järjestelmään<br />

Yepzon Assetia hallinnoidaan maksuttoman,<br />

selainpohjaisen Yepzon<br />

Yepzon Assetin avulla voidaan<br />

seurata erilaisia rahtikuljetuksia<br />

ja toimituksia tarkasti.<br />

Pro -käyttöliittymän kautta. Se paikantaa<br />

kohdetta oletuksena tunnin<br />

paikannusvälein ja näyttää tapahtumat<br />

reitin varrelta, kuten minimi- ja<br />

maksimilämpötilat ja maksimikiihtyvyyden.<br />

Mikäli yrityksellä on olemassa<br />

oma järjestelmä, Yepzon Asset<br />

-laitteet voidaan integroida osaksi si-<br />

28

uraa kuljetuksia ja omaisuutta<br />

Yepzon Assetia hallinnoidaan maksuttoman,<br />

selainpohjaisen Yepzon<br />

Pro -käyttöliittymän kautta.<br />

– Yepzonin rajapinnassa tarvitsemamme<br />

tiedot olivat helposti saatavilla<br />

ja kommunikaatio saatiin toimimaan<br />

vain muutamalla komennolla.<br />

Yepzonin teknologian manuaali on<br />

selkeä ja yksinkertainen, joten ohjelmoijamme<br />

pystyivät hyödyntämään<br />

sitä itsenäisesti, kertoo Valmetin prosessiautomaation<br />

tuotepäällikkö Esa<br />

Sairanen.<br />

Yepzon Asset on saatavilla hyvin<br />

varustetuilta jälleenmyyjiltä, muun<br />

muassa: Verkkokauppa.com, Motonet,<br />

Etra, Gigantti sekä Pohjoismaissa<br />

Elkjøp.<br />

www.yepzon.com<br />

tä. Laitteen toiminnallisuuksia ja sen<br />

tarjoamaa dataa voidaan myös räätälöidä<br />

vaivattomasti Yepzonin rajapinnan<br />

kautta.<br />

Yksi Yepzon Assetin osaksi omaa<br />

automaatiojärjestelmäänsä integroineita<br />

yhtiöitä on Valmet, joka halusi<br />

tarjota asiakkailleen vaihtoehdon perinteisesti<br />

konttien paikantamisessa<br />

käytettäville RFID-lukijoille ja -tunnisteille.<br />

Ensimmäinen Valmetin asiakas<br />

otti laitteet osana Valmetin seurantapalvelua<br />

käyttöönsä vuoden alussa.<br />

Valmet valitsi Yepzonin yhteistyökumppanikseen<br />

valmiin rajapinnan olemassaolon<br />

ja sen helppouden vuoksi.<br />

Yepzon Asset soveltuu paitsi rahdin<br />

seurantaan myös omaisuuden hallintaan<br />

ja kaluston turvaamiseen esimerkiksi<br />

työmailla ja satamissa.<br />

29

Helsinki-Turku nopea junayhteys<br />

Helsinki-Turku nopea junayhteys -suunnitteluhankkeen<br />

merkittävin kohde on Espoo-Salo-oikorata. 95 kilometrin<br />

yleissuunnittelukohteen tekijöiksi on valittu Sitowise<br />

Oy (Espoo-Lohja,) Pöyry Finland Oy (Lohja-Suomusjärvi)<br />

ja Ramboll Finland Oy (Suomusjärvi-Salo).<br />

Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnittelu<br />

on osa Helsinki-Turku-välin nopean ratayhteyden<br />

suunnittelukokonaisuutta.<br />

Kokonaisuuden muut osat ovat Espoon<br />

kaupunkirata, Salo-Turku-rataväli sekä<br />

Turun ratapihat. Näistä Espoon kaupunkirata<br />

on ratasuunnitelmavaiheessa<br />

eli käytännössä pisimmällä.<br />

"Tavoittelemme yleissuunnittelussa<br />

laadukasta lopputulosta ja myös hankinta<br />

tehtiin innovatiivisesti. Hankinnassa<br />

kävimme neuvottelut palveluntarjoajien<br />

kanssa ja itse suunnitteluhanke<br />

käynnistyy noin kolmen kuukauden<br />

kehitysvaiheella. Tämän jälkeen siirrymme<br />

varsinaiseen suunnittelun toteutusvaiheeseen",<br />

kertoo suunnitteluhankkeen<br />

projektipäällikkö Heidi Mäenpää.<br />

Maantieteellisesti haastava mutta<br />

kiinnostava kokonaisuus<br />

Suomessa suunnitellaan enää harvoin rataa<br />

alueelle, jossa sitä ei ennestään ole.<br />

Haasteellista alkuosuudella Espoo-<br />

Lohja välillä on radan profiilin sovittaminen<br />

maastollisesti monimuotoiseen<br />

ympäristöön ja paikoin hyvin lähelle<br />

asutusta.<br />

”Alkuosuudella Kehä III alitetaan pit-<br />

30<br />

kässä tunnelissa, jonka jälkeen ratalinjaus<br />

siirtyy taas pitkälle sillalle, ohitetaan<br />

luonnonsuojelualueita ja ylitetään<br />

Turun moottoritie eritasoliittymän kohdalta<br />

pitkällä sillalla. Veikkolassa ratalinjaus<br />

kulkee moottoritien ja järven välisessä<br />

kapeassa tilassa, osin asutuksen<br />

keskellä. Nummenkylän laakso ylitetään<br />

korkealla ja pitkällä sillalla, jonka<br />

jälkeen ratalinjaus jatkuu lähes kohtisuoraan<br />

Lohjanharjun läpi, joten suunniteltavaa<br />

riittää”, toteaa Seppo Veijovuori<br />

Sitowisesta.<br />

”Olemme koonneet suunnittelijoista<br />

mahdollisimman korkeatasoisen ryhmän,<br />

jolla on laaja-alaista kokemusta<br />

vaativien hankkeiden toteutuksesta.<br />

Ryhmässämme on edellisen suunnitteluvaiheen<br />

tuntevia asiantuntijoita sekä<br />

E18-toteutussuunnittelussa mukana olleita<br />

asiantuntijoita, joiden paikallistietämystä<br />

pystymme käyttämään hankkeen<br />

eduksi”, kertoo Pöyryn Kari Fagerholm<br />

Lohja-Suomusjärvi -välisestä<br />

osuudesta.<br />

Suomusjärvi-Salo-osuuden suunnittelussa<br />

keskeisiä huomioitavia asioita ovat<br />

luonto- ja arkeologiset kohteet, ekologiset<br />

yhteydet ja virtavesien ylitykset.<br />

”Luonnon lisäksi suunnittelussa täytyy<br />

tietenkin huomioida myös maa- ja<br />

metsätaloudelle sekä loma-asutukselle<br />

aiheutuvien haittojen torjunta ja vaikutusten<br />

lieventäminen”, Markku Salo<br />

Rambollista toteaa.<br />

”Uuden radan liittyminen nykyiseen<br />

rantarataan Salon kaupungissa<br />

on teknisesti monipuolisin ja haasteellisin<br />

suunnittelukohde tällä osuudella.<br />

Saloon on ajettu junalla mutkittelevaa<br />

rantarataa pitkin 1800-luvun lopulta.<br />

Hienoa päästä suunnittelemaan<br />

kaupunkiin johtava uusi, aiempaa jouhevampi<br />

2020-luvun ratayhteys”, Salo<br />

täydentää.<br />

Helsinki-Turku välin nopealla ratayhteydellä<br />

olisi toteutuessaan myönteisiä<br />

vaikutuksia kansainväliseen kilpailukykyyn<br />

osana kansainvälisiä liikenneyhteyksiä,<br />

elinkeinoelämään mm. Helsinki-Turku-Tampere<br />

kasvukolmiossa sekä<br />

alueellisesti ratayhteyden varrella oleville<br />

kunnille. Suunnittelukokonaisuuteen<br />

kuuluu tarvittavien kehittämistoimenpiteiden<br />

suunnittelu nykyiselle<br />

Rantaradalle. Suunnittelu kestää vuoden<br />

2020 loppuun.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS JA<br />

TEHOKKUUS SAMASSA LAIVASSA<br />

Kestävän kehityksen edelläkävijyys on meille kunnia-asia: yhdistämmehän<br />

Itämeren liikekeskuksia seitsemällä reitillä, yli 200 lähdöllä viikoittain.<br />

tallinksilja.com/cargo | cargo.sales@tallinksilja.com | tel. +358 203 74266<br />

ISO 14001:2004<br />

environmental<br />

certificate<br />

by Lloyds Register<br />

31

Wärtsilä hankkii Transasin vauhdittam<br />

merenkulun älykkäästä ekosysteemistä<br />

Wärtsilä ecosystem<br />

Teknologiakonserni Wärtsilä hankkii maailmanlaajuisesti toimivan<br />

Transasin, jonka pääkonttori sijaitsee Iso-Britanniassa.<br />

Yrityskauppa edistää Wärtsilän Smart Marine -strategiaa<br />

merenkulun älykkään ekosysteemin toteuttamiseksi. Vuonna<br />

1990 perustettu Transas on kansainvälisesti johtava meren-<br />

ELINVOIMAINEN<br />

MASKUN<br />

RIVIERA<br />

kulun navigointiratkaisujen toimittaja, jonka valikoima sisältää<br />

täydellisiä komentosiltaratkaisuja, digituotteita ja<br />

karttoja. Yritys on markkinajohtaja myös merenkulun simulointi-<br />

ja koulutuspalveluissa, laivaliikenteen ohjauksessa,<br />

valvonnassa ja tukipalveluissa. Transas on luonut koneoppimista<br />

ja tekoälyä hyödyntävän yhtenäisen pilvipohjaisen<br />

alustan, jonka avulla voidaan ohjata kaikkia merenkulun<br />

ekosysteemin toimintoja.<br />

Transasin nykyinen liikevaihto on noin 140 M€. Yhtiöllä<br />

on 22 toimipistettä ympäri maailman ja 120 maahan ulottuva<br />

jakeluverkosto. Yhtiöllä on noin 1 000 työntekijää, jotka<br />

siirtyvät osaksi Wärtsilän Marine Solutions -liiketoimintayksikköä.<br />

Yhtiön kattava ohjelmistoinsinööritiimi on jatkossa<br />

avainasemassa tukemassa Wärtsilän älytuotteiden<br />

ja digialustan kehitystyötä.<br />

Yrityskaupalla Wärtsilä ottaa merkittävän askeleen pyrkimyksessään<br />

kehittää kestävää yhteiskuntaa älykkäällä<br />

teknologialla. Transas tukee myös lupausta uudistaa alaa<br />

disruptiivisesti: luomalla ekosysteemin, jossa digiyhteydet<br />

läpäisevät koko toimitusketjun turvallisilla ja älykkäillä pilvipohjaisilla<br />

sovelluksilla.<br />

Yrityskaupan arvo on 210 miljoonaa euroa (yritysarvo),<br />

ja sen odotetaan toteutuvan vuoden <strong>2018</strong> toisella neljänneksellä.<br />

Wärtsilän merenkulun älykäs ekosysteemi on visio, jossa<br />

älykkäät alukset linkittyvät älyteknologialla varustettuihin<br />

satamiin sekä niiden ulkopuolelle, hyödyttäen toimialaa<br />

kolmella merkittävällä tavalla: resurssien käyttö ja toiminnan<br />

tehokkuus maksimoidaan, ympäristövaikutukset ja<br />

VARAA PARHAAT<br />

TONTTIPAIKAT NYT<br />

Arto Oikarinen, kunnanjohtaja<br />

puh: 044 7388 300<br />

arto.oikarinen@masku.fi<br />

SIJOITU<br />

KASVUN<br />

YTIMEEN<br />

VARSINAIS-SUOMEN<br />

KASVUA SIIVITTÄÄ<br />

KUKOISTAVA AUTO-<br />

JA MERITEOLLISUUS.<br />

Näiden solmukohdassa sijaitsee<br />

kehittyvä Maskun Rivieran<br />

yritysalue, joka tarjoaa<br />

ainutlaatuista potentiaalia<br />

yrittäjille aivan kasvun ytimessä.<br />

MEYER<br />

TURKU<br />

VALMET<br />

AUTOMOTIVE<br />

RIVIERA<br />

Älykkäiden alusten linkittyminen älyteknologialla<br />

varustettuihin satamiin<br />

tuo merkittäviä etuja merenkulkusektorille.<br />

TURKU<br />

maskunkunta@masku.fi<br />

WWW.MASKU.FI<br />

32

aan visiotaan<br />

-riskit minimoidaan sekä saavutetaan paras mahdollinen<br />

turvallisuustaso. Wärtsilä hyödyntää tiedon integrointia,<br />

verkottamista ja pilvipohjaista teknologiaa parantaakseen<br />

merenkulun tehokkuutta vähentämällä<br />

alan ylikapasiteettia, odotusaikoja satamissa sekä optimoimalla<br />

koko reitin aikaista polttoaineen kulutusta.<br />

“Transasin yhdistyminen Wärtsilään edistää merkittävästi<br />

merenkulun älykästä ekosysteemiä. Wärtsilän<br />

tuotevalikoimaan, joka tunnetaan merenkulkualan<br />

kattavimpana, voidaan nyt yhdistää Transasin ratkaisut:<br />

laivaliikenteen ohjaus, simulaattorit, navigointiratkaisut<br />

ja aluskannan käyttöratkaisut. Tuotevalikoimien<br />

yhdistelmä parantaa entisestään asiakkaidemme<br />

alusten mahdollisuuksia liikennöidä mahdollisimman<br />

kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti”, sanoo<br />

johtaja Roger Holm Wärtsilä Marine Solutionsista.<br />

”On erittäin jännittävää saada olla mukana yhdistymässä<br />

Wärtsilään ja toteuttamassa meriliikenteen tulevaisuutta.<br />

Meillä on yhteinen visio: turvallisempi, tehokkaampi<br />

ja ympäristöystävällisempi meriteollisuus.<br />

Transas omaa merkittävää teknologiaosaamista ja sillä<br />

on maailmanlaajuisesti tunnustettu johtava asema<br />

navigaatio-, simulointi ja liikenteenohjausjärjestelmissä.<br />

Näiden lisääminen Wärtsilän kattavaan laadukkaasen<br />

tuote- ja palveluvalikoimaan antaa ennennäkemättömän<br />

mahdollisuuden uudelle meriliikenteen ekosysteemille“,<br />

toteaa Transasin toimitusjohtaja Frank Coles.<br />

Kehittyvä Aura<br />

Varsinais-Suomen<br />

keskellä<br />

Aura sijaitsee liikenteellisesti<br />

keskellä puolen miljoonan<br />

asukkaan Varsinais-Suomea.<br />

Hyvät liikenneyhteydet takaavat<br />

nopean pääsyn eri<br />

puolelle eteläistä Suomea.<br />

Valtatie 9 vie vartissa Turun lentoasemalle ja siitä edelleen hetkessä<br />

Turun keskustaan ja satamaan. Keskeinen sijainti takaa<br />

toimivan logistiikan lisäksi yrityksille myös osaavan työvoiman<br />

saannin.<br />

Auran yritystontit sijoittuvat parhaille paikoille Valtatie 9<br />

varteen. Auranportin yritysalue sijaitsee valtatie 9 ja kantatie<br />

41 välissä ja tarjoaa tontteja niin teollisuuden kuin logistiikan<br />

tarpeisiin. Kunnan keskustan yhteyteen on kaavallisesti<br />

päivitetty uusi erityisesti kaupan ja palveluiden tarpeisiin<br />

suunniteltu alue. Molemmilla alueilla on kunnallistekniikka<br />

valmiina, joten oman hankkeen käynnistäminen on nopeaa<br />

ja vaivatonta. Aktiivinen yritystoiminta ja toimivat palvelut<br />

helpottavat osaltaan liikkeelle lähtöä.<br />

Lounais-Suomen poikkeuksellisen vahva talouskasvu ja alueelle<br />

syntyvät 30 000 uutta työpaikkaa luovat aivan uudenlaisen<br />

kasvumahdollisuuden yrityksille. Nyt kannattaa sijoittua<br />

viisaasti keskelle tätä kasvua.<br />

www.wartsila.com<br />

33

Koeaja Volvon raskaat kuorma-autot ja tu<br />

Volvo Trucks varaosat ja raskaiden kuorma-autojen koeajokiertue<br />

kiertävät Suomea koko kevään Puunkuormaajamestarikilpailun<br />

kanssa. Aitoja Volvo Varaosia esittelevä kiertue ja samalla<br />

raskaiden kuorma-autojen koeajokiertue kiertävät 20 paikkakuntaa.<br />

Kiertue alkaa 13. huhtikuuta <strong>2018</strong> Mansen mörinöistä ja<br />

päättyy 8. kesäkuuta Jyväskylään.<br />

Volvon Raskaat -koeajokiertueella<br />

pääsee kokemaan Volvon raskaisiin<br />

kuljetustehtäviin suunniteltujen kuorma-autojen<br />

ominaisuudet ja vahvuudet.<br />

Volvon varaosakiertue ja näyttelyauto<br />

esittelevät konkreettisesti ja<br />

havainnollisesti alkuperäisosien käytöstä<br />

koituvat hyödyt kuorma-auton<br />

käyttöasteelle.<br />

– Kattaus on niin monipuolinen ja<br />

kiinnostava, että luvassa on kaikkien<br />

aikojen kiertuekevät. Jännittävän<br />

Puunkuormauskilpailun lisäksi on siis<br />

mahdollista kokea käytännössä Volvon<br />

teknisten ratkaisujen toimivuus<br />

ja tutustua Aitojen Volvo varasosien<br />

hyötyihin. Kannattaa hyödyntää tämä<br />

ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Volvon<br />

vahvuuksiin, Volvo Trucksin Suomen<br />

myyntijohtaja Reino Manninen<br />

sanoo.<br />

Asiakkaat voivat Volvo Raskaat<br />

-koeajokiertueella tutustua muun muassa<br />

ohjausta keventävään Volvo Dynamic<br />

Steering -ohjaukseen, haastavissa<br />

olosuhteissa liikkeellelähdön takaavaan<br />

ryömintävaihteistoon tai ilma-<br />

ja rautajousitukseen. Lisäksi Volvon<br />

asiantuntijat kertovat heti ajoon<br />

valmiista WoodPro -konseptiautoista,<br />

joiden valinta lyhentää toimitusaikaa<br />

ja tekee auton hankinnasta helpompaa.<br />

Alkuperäisten Volvo varaosien<br />

hyödyt valokeilassa<br />

Varaosakiertuetta varten on rakennettu<br />

näyttelyauto, jossa esitellään<br />

Aitojen Volvo Varaosien edut ja ainutlaatuista<br />

kahden vuoden täystakuuta<br />

Volvon asentamille varaosille.<br />

– Aidot Volvo Varaosat ovat tärkeä<br />

lenkki kuorma-auton käyttöasteen<br />

varmistamisessa. Kun kuorma-auto<br />

tuodaan huoltoon, asiakas ei välttä-<br />

34

tustu kiertueella Aitoihin Volvo Varaosiin<br />

mättä näe, mitä varaosia konepellin<br />

alle asennetaan. Varaosakiertue nostaa<br />

varaosien merkityksen valokeilaan,<br />

Volvo Finland Ab:n jälkimarkkinajohtaja<br />

Tommy Lindholm sanoo.<br />

Kahden vuoden täystakuu kattaa varaosien<br />

ja työn lisäksi seurannaisvauriot<br />

ilman kilometrirajoituksia. Mikäli<br />

Volvon huollossa asennettu osa rikkoo<br />

esimerkiksi moottorilohkon, asiakas<br />

saa lohkon ja muut vaurioituneet<br />

osat vaihdettua takuun korvaamina.<br />

Takuu koskee myös Volvon alkuperäisiä<br />

vaihto-osia ja lisävarusteita. Lisäksi<br />

hinaukset kuuluvat takuun piiriin.<br />

– Se, että voimme tarjoa näin kattavan<br />

takuun, on monen tekijän summa.<br />

Huoltoverkoston osaaminen on jatkuvan<br />

koulutuksen ansiosta huipputasoa.<br />

Mekaanikoilla on käytössään tehokkaat<br />

diagnostiikkajärjestelmät,<br />

ajantasaiset huolto-oppaat ja kaikki<br />

tarvittavat erikoistyökalut. Alkuperäiset<br />

varaosat ovat vahvan ketjun viimeinen<br />

linkki, Lindholm kertoo.<br />

Laatu, saatavuus ja logistiikka<br />

huippuluokkaa<br />

Aitojen Volvo Varaosien laatu on pitkän<br />

ja huolellisen tuotekehityksen ansiosta<br />

kiistattomasti parempi kuin<br />

vaihtoehtoisilla osilla. Myös Aitojen<br />

Volvo Varaosien saatavuus on erinomaista<br />

luokkaa: 95 prosenttia varaosista,<br />

joita ei löydy huoltopisteistä,<br />

voidaan toimittaa seuraavaksi aamuksi.<br />

Varaosien hyvä saatavuus kattaa<br />

myös vanhemmat mallit.<br />

– Aidot Volvo Varaosat ovat turvallisia<br />

ostaa ja turvallisia käyttää. Volvo<br />

pysyy Volvona, kun osaavat mekaanikot<br />

asentavat laadukkaat osat oikein.<br />

Näin kuorma-auto toimii paremmin,<br />

ja sen kaikki hyvät ominaisuudet säilyvät.<br />

Alkuperäiset osat ovat taatusti<br />

yhteensopivia, mikä säästää aikaa ja<br />

rahaa huolloissa, Lindholm toteaa.<br />

Volvon varaosakiertue on hyvä mahdollisuus<br />

nähdä ja kokea Aitojen Volvo<br />

Varaosien edut. Näyttelykävijät voivat<br />

myös osallistua kilpailuun, jonka<br />

pääpalkinto on VIP-matka kesäkuussa<br />

Volvo Ocean Race 2017–<strong>2018</strong>- tapahtuman<br />

huipennukseen Hollannin<br />

Haagiin.<br />

Volvo Raskaat koeajo- ja<br />

varaosakiertueen aikataulu:<br />

13.-14.4. Tampere, Volvo Truck Center<br />

17.4. Pori, Volvo Truck Center<br />

18.4. Raasepori, Volvo Truck Center<br />

19.4. Forssa, Volvo Truck Center<br />

23.-24.4. Lappeenranta, Auto-Kilta Trucks<br />

25.4. Savonlinna, Auto-Kilta Trucks Oy<br />

26.4. Mikkeli, Raskaspari Oy<br />

3.5. Kotka, Raskaspari Oy<br />

4.5. Lahti, Volvo Truck Center<br />

14.-15.5. Joensuu, Raskaspari Oy<br />

16.5. Kuopio, Volvo Truck Center<br />

17.5. Iisalmi, Raskaspari Oy<br />

21.5. Kajaani, Wetteri Power Oy<br />

22.5. Kuusamo, Wetteri Oy<br />

23.-24.5. Rovaniemi, Wetteri Power Oy<br />

28.-29.5. Oulu, Wetteri Power Oy<br />

30.5. Nivala, Viihdekeskus Tuiskula<br />

31.5. Pietarsaari, Ess-Crane Oy<br />

6.6. Seinäjoki, Käyttöauto Oy<br />

7.-8.6. Jyväskylä, Volvo Truck Center<br />

Puunkuormaajamestari <strong>2018</strong> -finaali<br />

31.8. FinnMetko, Jämsä<br />

Volvo Raskaat kiertueen<br />

koeajokalusto:<br />

Heti ajoon valmis Volvo FH16 WoodPro<br />

750hv 8x4 Tag Tridem, jossa on mm. Volvo<br />

Dynamic Steering -ohjaus, ryömintävaihteet,<br />

täysilmajousitus, Globetrotterohjaamo,<br />

Z-nosturi ja Jykin perävaunu.<br />

Volvo FH16 750hv ”Steel Pro” 8x4 Pusher<br />

Tridem, jossa on mm. rautajousitus,<br />

ilmajousitettu nouseva Pusher akseli<br />

pidennetyllä telivälillä, Volvo Dynamic<br />

Steering -ohjaus, ryömintävaihteet ja tilava<br />

Globetrotter-ohjaamo.<br />

Suomalaisiin oloihin viimeistelty heti valmis<br />

Volvo FH16 WoodPro 750hv Pusher<br />

Tridem, jossa on mm. Volvo Dynamic<br />

Steering -ohjaus, ryömintävaihteet, täysilmajousitus<br />

ja Globetrotter-ohjaamo.<br />

Volvo FH 540hv 10x4, heti ajoon valmis<br />

XPro –maansiirtoauto, jossa on mm.<br />

täysilmajousitus, tilava FH makuuohjaamo,<br />

Volvo Dynamic Steering -ohjaus, ryömintävaihteet,<br />

13-litran moottori ja ELG<br />

– kasettiyhdistelmä.<br />

35

Mercedes-Benz panostaa vahvasti<br />

uusiin puhtaisiin dieseleihin<br />

Huhut dieselin häviämisestä<br />

ovat vahvasti liioiteltuja<br />

Päivän uutisia seuraamalla voisi päätellä,<br />

että dieselmoottorin elämä käy<br />

varsin tukalaksi. Nykyaikaisten dieselautojen<br />

rekisteröintiä ja päästöjä<br />

oikeasti tarkasteltaessa tämä ei pidä<br />

paikkaansa. Autoalan Tiedotuskeskuksen<br />

liikenteen erityisasiantuntija<br />

Hanna Kalenojan kokoamien tietojen<br />

perusteella dieselautojen osuus<br />

henkilöautojen ensirekisteröinneistä<br />

oli 30 prosenttia vuonna 2017. Lukujen<br />

valossa osuus on vähentynyt tasaisesti<br />

huippuvuodesta 2008. Kuitenkin<br />

koko henkilöautokannasta dieseleiden<br />

osuus kasvaa koska dieselautokanta<br />

on myös keskimääräistä nuorempaa:<br />

suomalaisten dieselautojen<br />

keski-ikä on 8,8 vuotta, mutta bensiinikäyttöisten<br />

13,2 vuotta. Diesel on<br />

edelleen merkittävin voimanlähde<br />

isoissa autoissa sekä katumaastureissa.<br />

Sen sijaan pienten autojen kokoluokissa<br />

mallit ovat nykyään lähes yksinomaan<br />

bensiinikäyttöisiä, joita romutuspalkkiojärjestelmän<br />

kautta alkuvuonna<br />

on rekisteröity jo yhteensä<br />

runsaat 1700 kappaletta. Romutuspalkkioautojen<br />

osuus johtaa omalta<br />

osaltaan keskustelua dieselautojen<br />

osuudesta kokonaismarkkinoilla harhaan.<br />

Suurten moottorialan julkaisuiden,<br />

kuten saksalaisen Auto Zeitunglehden<br />

(https://www.autozeitung.<br />

de/diesel-abgastest-190786.html#)<br />

mittausten mukaan, uusimpien Euro<br />

6-päästönormin mukaiset SCR-järjestelmää<br />

hyödyntävät dieselit ovat mm.<br />

typen oksidien osalta 96 % puhtaampia<br />

kuin uusi RDE-testi edellyttää. Kyseisessä<br />

testissä esimerkkiautona oli<br />

Mercedes-Benz E 220d.<br />

Mercedes-Benz panostaa sekä<br />

puhtaisiin dieseleihin että<br />

sähköautomallistoon<br />

Mercedes-Benzin tuotestrategiassa<br />

puhtailla Euro 6 -päästönormit<br />

täyttävillä dieselmoottoreilla – jotka<br />

on varustettu NOx-päästöt minimiin<br />

puhdistavalla moninkertaisella<br />

pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ja<br />

SCR-puhdistusjärjestelmällä – on yhä<br />

erittäin tärkeä rooli. Uusia 4- ja 6-sylinterisiä<br />

dieselmoottoreita hyödynnetään<br />

esimerkiksi tuoreissa E 200d-<br />

, E 220d-, E 350d-, CLS 350d- ja CLS<br />

400d- malleissa, joissa CO2-päästöt<br />

jäävät alimmillaan 102 grammaan kilometrillä.<br />

Geneven autonäyttelyssä<br />

C-sarjaan puolestaan esiteltiin ensimmäinen<br />

ladattava dieselhybridimalli C<br />

300de, jonka CO2-päästöt jäävät alle<br />

50 grammaan kilometrillä.<br />

Polttomoottorivaihtoehtojen rinnalla<br />

kehitetään monipuolisesti sähköisiä<br />

voimanlähteitä sekä 48 V sähköjärjestelmää.<br />

Uuden täyssähkömalliston<br />

ensimmäinen tuote, SUV-luokan<br />

EQC lanseerataan vuonna 2019. Kehitteillä<br />

on myös vastaava polttokennoauto<br />

GLC F-CELL, jonka voimalinjassa<br />

hyödynnetään vetypolttokennoa sekä<br />

ulkoisesti ladattavaa akkua. Molempien<br />

mallien kylmätestejä on ajettu kuluneen<br />

talven aikana Ruotsin Arjeplogissa<br />

Napapiirin tuntumassa. Suomen<br />

markkinoille F-CELL-polttokennoautoa<br />

joudutaan kuitenkin odottamaan<br />

vielä tovi, sillä maassamme on toistaiseksi<br />

vain yksi vedyn tankkausasema.<br />

Ilman kattavaa tankkausasemien<br />

verkostoa vetyautoja ei Suomeen voida<br />

tuoda. Jokaiseen Mercedes-Benz-mallisarjaan<br />

on luvassa sähkökäyttöinen<br />

versio vuoteen 2022 mennessä. Kaikkiaan<br />

sähköautoihin investoidaan lähivuosien<br />

aikana noin 10 miljardia euroa.<br />

36

Turvateräksinen ja<br />

lukittu turvatankki<br />

tekee varkauden lähes mahdottomaksi<br />

Ifin arvion mukaan Rausteelturvatankki<br />

on erinomainen<br />

tapa ennaltaehkäistä polttoainevarkauksia<br />

ja samalla vähentää<br />

varkauksista ja tankin<br />

rikkomisista aiheutuvia turhia<br />

liiketoiminnan häiriöitä.<br />

Dieselvarkaudet hyötyajoneuvoista<br />

ovat harmaata taloutta<br />

pahimmillaan ja kuljetusalan<br />

piina. Enää ei tarvitse jättää<br />

tankin korkkia auki ja avoimia<br />

ovia varkaille, tai tankata<br />

pakkasilla vasta aamulla varkaiden<br />

pelossa. Suojausteräksinen<br />

tankki on lukittu, sekä iskun-<br />

ja luodinkestävä. Se tuo<br />

vapauden toimia lainkuuliaisten<br />

säännöillä.<br />

”Ammattiautoilijan tankillinen on<br />

500, jopa 700 litraa ja rahallisesti siis<br />

kelpo saalis varkaalle. Joskus tankki<br />

myös rikotaan ja polttoainetta valuu<br />

maahan. Tällöin laskuun lisätään<br />

ympäristövahingon siivous, sekä tankin<br />

korjaus ja ajoneuvon käyttökatkos.<br />

Summa on jopa viisinumeroinen”, arvioi<br />

Rausteel Oy:n toimitusjohtaja Samu<br />

Rautiainen.<br />

Aiemmin ei ole ollut varmaa keinoa<br />

torjua varkautta. Nyt Rausteelin turvateräksinen<br />

ja lukittu turvatankki tekee<br />

varkauden lähes mahdottomaksi.<br />

Mikäli polttoaine kaikesta huolimatta<br />

onnistutaan varastamaan Rausteelturvatankista,<br />

If korvaa myös polttoaineen<br />

arvon, jota ei muuten vakuutuksesta<br />

korvata.<br />

Edellytyksenä on vähintään osakaskon<br />

tasoinen vakuutus sekä vakuutuksesta<br />

korvattava tankin vahinko.<br />

”Vakuutusyhtiö Ifin ja Rausteelin yhteistyöllä<br />

helpotetaan suomalaisen<br />

kuljetusyrittäjän arkea, parannetaan<br />

kilpailukykyä ja toimintavarmuutta<br />

sekä minimoidaan riskit kotimaan<br />

ja ulkomaan liikenteessä”, linjaa asiakaspalvelupäällikkö<br />

Niko Satto Ifistä.<br />

Halvalle varastetulle polttoaineelle<br />

löytyy valitettavasti aina ostajia ja<br />

vartioimatta oleva pysäköity kuljetuskalusto<br />

on helppo iskukohde varkaille.<br />

37

UUTTA TEKNOLOGIAA ER<br />

Sisun vahva panostus kaikkein raskaimpiin<br />

ajotehtäviin tuottaa jälleen<br />

uutta, asiakasvaatimuksiin vastaavaa<br />

ajoneuvoteknologiaa. Norjaan Johs.<br />

J. Syltern as:lle toimitettu SISU Polar<br />

Hauler 8x4 raskasveturi on varustettu<br />

uudella 10 tonnin kantavuuden omaavalla<br />

nousevalla ja ohjaavalla kakkosakselilla.<br />

Uudella akselistorakenteella<br />

saavutetaan suurempi tieliikenteessä<br />

sallittu kokonaispaino ja akselipainojen<br />

tasaisempi jakautuminen. Tällä<br />

toteutuksella ajoneuvon teknisesti<br />

suurimmat sallitut akselimassat ilman<br />

nopeudenrajoitusta ovat 10 t +<br />

10 t + 16 t + 16 t. Nostettava 2-akseli<br />

yhdessä vedonvapautuksen ja hydraulisen<br />

telinnoston kanssa lisäävät<br />

entisestään Sisun polttoainetaloudellisuutta<br />

sekä parantavat ajoneuvon<br />

etenemiskykyä Norjan haastavissa<br />

olosuhteissa.<br />

SISU Hauler on uuden 2-akselin lisäksi<br />

varustettu valmiudella irrotettavalle<br />

viidennelle akselille. Asiakkaan<br />

toivomusten mukaisesti uuden SI-<br />

SU Polar Haulerin ohjaamosta löytyy<br />

2-akselin ja 5-akselin portaaton jousipaineensäätö.<br />

Portaattomasti säädettävissä<br />

olevan jousituspaineen avulla<br />

ajoneuvolle saavutetaan aina optimaalinen<br />

akselipainojakauma.<br />

Norjan mäkisissä maastoissa työskentelyä<br />

varten Sisun etutasauspyörästö<br />

on varustettu erillisellä öljypumpulla.<br />

Lisäksi toimitettu auto on<br />

varustettu erikoismatalalla 36 tonnin<br />

siirrettävällä vetopöydällä, hiekoittimilla<br />

ja muun muassa säätötilavuushydrauliikalla<br />

lavetti- ja kippiperävaunujen<br />

käyttö huomioiden. Asiakasvaatimusten<br />

mukaan räätälöidyt varusteet<br />

mahdollistavat tehdasvalmiin<br />

38

IKOISKULJETUKSIIN<br />

ajoneuvon monipuolisen käytön.<br />

Kymmenen tonnin ohjaava<br />

nostettava akseli<br />

Uusi akseli on levyjarrullinen ja mekaanisesti<br />

ohjattu. Sisun FSND10P akseli<br />

on varustettu täysin uudella nelipalkeisella<br />

ilmajousituksella ja ilmatoimisella<br />

nostojärjestelmällä. Akselin kantavuutta<br />

voidaan säätää automaattisesti<br />

tai manuaalisesti kuljettajan toimesta.<br />

Uudentyyppisellä jousituksen<br />

tuennalla ilmajousitetulle akselille on<br />

saavutettu jopa 60 mm normaalia pidempi<br />

joustomatka. Ilmajousitusjärjestelmän<br />

tuenta pitää jousitasot aina<br />

kohtisuorassa toisiinsa nähden, jolloin<br />

jousituksen maksimiliikkeitä ei tarvitse<br />

rajoittaa. Lisäksi akseli voidaan varustaa<br />

kallistuksenvakaajalla.<br />

39

Scania ja Ahola Transport solmivat<br />

sopimuksen letka-ajotestauksesta<br />

Scania on tehnyt kumppanuussopimuksen suomalaisyhtiö<br />

Ahola Transportin kanssa uusien kuljetusteknologioiden<br />

käyttöönotosta pohjoismaisilla teillä. Tämä on<br />

lajissaan ensimmäinen sopimus Euroopassa puoliautonomisen<br />

letka-ajon (platooning) toteuttamisesta normaaliliikenteessä.<br />

Yhteistyö käsittää myös muiden kuljettajaa<br />

avustavien uusien teknologioiden kehittämistä.<br />

Ahola Transport Oyj tulee käyttämään<br />

Scania-kuorma-autoja ja -teknologiaa<br />

suomalaisilla moottoriteillä<br />

testatakseen puoliautonomista letka-ajoa<br />

eri muodoissa. Letka muodostuu<br />

kolmesta tai useammasta<br />

etäyhteydellä toisiinsa kytketystä yhdistelmäajoneuvosta.<br />

Testeissä kaikissa<br />

ajoneuvoissa on ajon aikana kuljettaja.<br />

Letka-ajossa ensimmäisen yhdistelmän<br />

kuljettaja kuitenkin ohjaa<br />

koko letkaa ja muut kytketyt ajoneuvot<br />

seuraavat autonomisesti perässä.<br />

Uusien kuljetusteknologioiden<br />

laajempi käyttöönotto edellyttää<br />

myös lainsäädännön ja yleisen hyväksynnän<br />

edistymistä samanaikaisesti.<br />

Kokemukset todellisissa liikenne-<br />

ja sääolosuhteissa ovat siksi<br />

hyvin keskeisiä. Tämä sopimus edustaa<br />

merkittävää askelta kohti kaupallisesti<br />

hyödynnettävää puoliautonomista<br />

letka-ajoa.<br />

Hans Ahola, Ahola Transportin<br />

konsernijohtaja toteaa: “Meille on<br />

tärkeää helpottaa kuljettajiemme<br />

työtä ja tehtäviä uuden teknologian<br />

avulla. Uusilla ratkaisuilla voimme<br />

myös vastata paremmin asiakkaiden<br />

odotuksiin entistä nopeammista toimituksista<br />

ja yhteisistä ympäristötavoitteista.<br />

Yhteistyömme Scanian<br />

kanssa on alkanut ensimmäisen<br />

kuorma-auton ostosta jo vuonna<br />

1959 ja olemme tyytyväisiä toiminnan<br />

laajentumisesta myös näihin uusiin<br />

ratkaisuihin.”<br />

Letka-ajoon yhdistetyt uudet kuljettajaa<br />

avustavat toiminnot helpottavat<br />

kuljetusaikatauluja ja tehokkuutta<br />

myös reitti- ja nopeusoptimoinnin<br />

avulla. Positiivisia ympäristövaikutuksia<br />

saadaan sujuvan<br />

liikennevirran lisäksi myös pienentyneen<br />

ilmanvastuksen myötä alhaisemmalla<br />

polttoainekulutuksella ja<br />

vähentyneillä hiilidioksidipäästöillä.<br />

Näillä uusilla teknologioilla on<br />

mahdollista kehittää ja monipuolistaa<br />

kuljettajan tehtäviä. Koska ensimmäinen<br />

ajoneuvo ohjaa jonoa,<br />

seuraavien kuorma-autojen kuljettajilla<br />

on mahdollisuus suorittaa<br />

esimerkiksi muita kuljetuksiin liittyviä<br />

tehtäviä. Joustavammilla ajoaika-<br />

ja lepotaukosäännöksillä letkaajo<br />

voisi lisätä pitkänmatkan kuljettajien<br />

mahdollisuuksia päästä kotiin<br />

sen sijaan että he yöpyvät autossa.<br />

“Ahola Transport on kehittyvä yhtiö,<br />

joka on panostanut digitalisaation<br />

hyödyntämiseen kuljetusratkaisujen<br />

ja reittisuunnittelun optimoinnissa”,<br />

toteaa Anders Dewoon, Scanian<br />

uusien liiketoimintaratkaisujen<br />

johtaja. ”Ahola Transportin kaltaisten<br />

kumppaneiden kanssa voimme<br />

yhdessä testata uusia teknologioita,<br />

jotka tulevat olemaan osa tulevaisuuden<br />

kuljetusekosysteemiä ja<br />

osoittamaan, että ne ovat sekä tehokkaita<br />

että turvallisia.”<br />

40

Loisto Mariner<br />

-navigointisovellus<br />

tuo tarkat<br />

merikartat<br />

mobiililaitteisiin<br />

Karttakeskuksen uuden navigointisovelluksen<br />

meri- ja maastokarttanäkymät<br />

muistuttavat ulkonäöltään painettua<br />

karttaa. Ympäristön hahmottamista helpottaa<br />

3d-näkymä, jonka ansiosta karttaa<br />

voi katsella myös lintuperspektiivistä.<br />

Loisto Mariner on Suomen merija<br />

järvialueilla liikkuville veneilijöille<br />

tarkoitettu helppokäyttöinen<br />

navigointisovellus, joka toimii sekä<br />

Android- että iOS-käyttöjärjestelmissä.<br />

Sovelluksen suunnittelussa on ollut<br />

mukana veneilyn asiantuntijoita sekä<br />

Karttakeskuksen omassa tuotekehitystiimissä<br />

että avustaneessa testiryhmässä.<br />

Loisto Mariner sisältää Suomen merialueiden<br />

sekä suurimpien sisävesien<br />

tarkat vektorimuotoiset merikartat,<br />

jotka perustuvat Liikenneviraston alkuperäisaineistoon.<br />

Mukana on myös koko Suomen vektorimuotoinen<br />

maastokartasto, joka<br />

perustuu tarkimpaan saatavilla olevaan<br />

Maanmittauslaitoksen aineistoon.<br />

Maastokartat saa yhdistelmäkerroksena<br />

merikarttojen päälle.<br />

"Loisto Mariner on kehitetty auttamaan<br />

veneilijää paitsi vesillä myös kuivalla<br />

maalla. Tuttujen tarkkojen karttojen<br />

ansiosta veneilijä saa tarkan kuvan<br />

vesialueista, rannoista ja maastosta.<br />

Kustakin karttakohdasta näkyy myös Ilmatieteen<br />

laitoksen kahden vuorokauden<br />

sääennuste, ja mukana on myös<br />

Suomen Vierassatamat Oy:n käyntisatamat<br />

palvelutietoineen", johtaja Janne<br />

Kostamo Karttakeskuksesta korostaa.<br />

Kartta-aineistot voi tallentaa mobiililaitteeseen<br />

alueittain tai niitä voi selata<br />

datayhteydellä. Oma GPS-sijainti näkyy<br />

kartalla. Sovellukseen voi luoda ja tallentaa<br />

omia paikkamerkkejä sekä reittejä.<br />

Sovellus näyttää reittipisteiden väliset<br />

etäisyydet, reitin pituuden ja keston.<br />

Loisto Mariner on ladattavissa Android-<br />

tai iOS-sovelluskaupoista.<br />

cgi.fi<br />

41

Näiden lisäaineiden avulla upea<br />

kesäautosi kulkee moitteettomasti<br />

Jotta vanhempikin klassikkoauto kulkisi mahdollisimman jouhevasti,<br />

on hyvä hankkia sille muutama hyödyllinen lisäaine. Lisäaineiden<br />

avulla ikääntyneemmänkin ajokin polttoainejärjestelmä<br />

ja moottori pysyvät kunnossa ja pääset taas valloittamaan kuumat<br />

kesäkadut tyylillä.<br />

Meiltä ja muualta<br />

Polttoainejärjestelmän<br />

puhdistusaine voitelee ja<br />

suojaa korroosiolta<br />

Polttoainejärjestelmään kertyy ajan kuluessa<br />

helposti kosteutta, mikä edesauttaa<br />

bakteerimassan ja karstan syntyä,<br />

mitkä puolestaan voivat tukkia auton<br />

polttoainesuodattimen. Näitä ongelmia<br />

on kuitenkin mahdollista välttää<br />

käyttämällä säännöllisesti SONAX<br />

bensiiniruiskutusjärjestelmän puhdistusainetta.<br />

Toimenpide on hyvä tehdä<br />

esimerkiksi aina kevään tullen, kun kesäauto<br />

otetaan taas esiin.<br />

SONAX bensiiniruiskutuksen puhdistusaine,<br />

Fuel Injection & Carburettor<br />

Cleaner, puhdistaa koko polttoainejärjestelmän,<br />

voitelee sekä antaa suojan<br />

korroosiota vastaan. Puhdas polttoainejärjestelmä<br />

kuluttaa myös vähemmän<br />

polttoainetta ja tuottaa vähemmän<br />

haitallisia päästöjä.<br />

Polttoainejärjestelmän puhdistuskäsittely<br />

on erittäin helppo ja edullinen<br />

toteuttaa; pullollinen puhdistusainetta<br />

vain kaadetaan tankilliseen bensiiniä<br />

(40-60 litraa). Puhdistusaine ei vaadi<br />

mitään lisätoimia, vaan ajoneuvoa voi<br />

heti käyttää normaalisti.<br />

Moottoriöljyn lisäaine pidentää<br />

moottorin ikää<br />

Hurmaavat klassikkoautot ovat omistajilleen<br />

korvaamattomia, sillä niihin<br />

liittyy usein paljon muistoja eikä vastaavaa<br />

ole noin vain saatavilla. Autosta<br />

ja sen järjestelmistä kannattaa siis pitää<br />

hyvin huolta, jotta auto jaksaa palvella<br />

mahdollisimman pitkään.<br />

Moottorin ikää on mahdollista pidentää<br />

esimerkiksi käyttämällä SO-<br />

NAX Oil Enhancer -moottoriöljyn lisäsuoja-ainetta,<br />

joka vähentää auton<br />

moottoriöljyn kulutusta, parantaa<br />

moottorin käyntiä ja pienentää kitkaa<br />

liuku- ja laakeripinnoilla. Lisäsuoja-aine<br />

muodostaa kestävän ja voitelevan<br />

kalvon kaikille liukupinnoille sekä auttaa<br />

pitämään öljyn viskositeetin vakaana.<br />

Myös moottoriöljyn lisäsuoja-aineen<br />

käyttö on tehty helpoksi; annat<br />

vain moottorin käydä ensin lämpimäksi,<br />

sammutat auton ja lisäät sitten aineen<br />

moottoriöljyyn. Yksi pullo riittää<br />

neljään litraan moottoriöljyä ja se soveltuu<br />

käytettäväksi sekä bensiini- että<br />

diesel-moottoreihin.<br />

Oktaaninkohottaja on tarpeellinen<br />

lisäaine vanhemmille autoille<br />

Vanhempien autojen moottorit on<br />

usein suunniteltu korkeaoktaaniselle<br />

polttoaineelle, jota ei enää tänä päivänä<br />

jokaiselta pumpulta saa. Näissä ajoneuvoissa<br />

on usein jopa erikseen kielletty<br />

alle 98-oktaanisen bensiinin käyttö.<br />

SONAXin tuotevalikoimasta löytyvä<br />

Octane Power -oktaaninkohottaja on<br />

ihanteellinen tuote vanhempien autojen<br />

omistajille, sillä sen avulla bensiinin<br />

oktaaniarvoa saadaan kohotettua<br />

2-3 yksikköä, joten autoa voidaan tankata<br />

tavallisella bensa-asemalla. SO-<br />

NAX oktaaninkohottajan käyttö myös<br />

pienentää ajoneuvon polttoaineen kulutusta<br />

ja suojaa nakutuksen aiheuttamilta<br />

vaurioilta. Lisäaineen käyttö on<br />

yksinkertaista; lisää pullollinen auton<br />

polttoainesäiliöön ja tankkaa sitten<br />

säiliö täyteen.<br />

Lyijyn korvikkeella<br />

moottori käy ongelmitta<br />

Lyijyn korvike on monelle vanhemmalle<br />

kesäautolle pakollinen lisäaine, sillä<br />

nykyaikainen, lyijytön bensiini vahingoittaa<br />

auton moottoria. SONAX<br />

Lead Add -lyijylisäaine voitelee moottoria<br />

ja vähentää venttiilien kulumista,<br />

joten lyijyttömän bensiinin haitat<br />

saadaan minimoitua ja ajoneuvolla on<br />

mahdollista huristella myös nykyaikaisella<br />

polttoaineella.<br />

SONAX Lead Add -lisäainetta lisätään<br />

lyijyttömään bensiiniin suhteessa<br />

1:1000. Yhden, 250 millilitran, pullon<br />

sisältö riittää näin ollen 250 litraan<br />

bensiiniä.<br />

42

Kuvan creditiksi: Shutterstock<br />

Suomi hakee kärkipaikkaa<br />

Euroopan akku- markkinoilla<br />

Akkujen tarve yli kymmenkertaistuu maailmassa vuosina 2015–<br />

2020. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan<br />

energian käytön lisääntyminen. Business Finland on käynnistänyt<br />

akkutoimialalle kaksivuotisen Batteries from Finland -aktivointikokonaisuuden,<br />

jolla Suomi pääsee mukaan eurooppalaiseen ja<br />

globaaliin akkuverkostoon.<br />

Maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan<br />

Aasiassa, missä tuotetaan<br />

paljon nimenomaan perusakkuja.<br />

Myös Euroopassa on monipuolista akkuteknologista<br />

osaamista. Euroopan<br />

komission energiaunionista vastaavana<br />

varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič<br />

kannustaa kehittämään akuista pitkäkestoisempia<br />

ja turvallisempia. Hän<br />

korostaa, että tätä akkuosaamista pitää<br />

kehittää edelleen Euroopassa.<br />

Suomessa on akkuihin tarvittavia<br />

raaka-aineita ja kemikaaleja. Nyt tavoitteena<br />

on saada tulevina vuosina<br />

haltuun myös akkuihin liittyvä korkeamman<br />

lisäarvon osuus eli tekeminen<br />

kennojen kehittämiseen asti. Suomi<br />

panostaa myös kierrätysosaamiseen.<br />

"Suomella on kaikki edellytykset<br />

merkittävän akkuklusterin luomiseen,<br />

jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa<br />

Suomessa. Meiltä löytyy ainutlaatuinen<br />

yhdistelmä raaka-aineista,<br />

jalostukseen ja energia-alan osaamiseen<br />

järkevän kokoiselta maantieteelliseltä<br />

alueelta", sanoo elinkeinoministeri<br />

Mika Lintilä.<br />

"Suomi ei halua olla ainoastaan akkujen<br />

raaka-ainetuottaja. Yrityksiltämme<br />

löytyy kilpailukykyisiä konsepteja<br />

ja tietotaitoa useassa arvoketjun<br />

osassa. Markkina kasvaa voimakkaasti,<br />

joten lähdemme ensisijaisesti hakemaan<br />

siivua uudesta markkinasta,<br />

emme niinkään kilpailemaan olemassa<br />

olevan toiminnan kanssa. Business<br />

Finland näkee tässä suuren mahdollisuuden<br />

Suomelle", sanoo Business<br />

Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.<br />

Suomi houkutteleva<br />

investointikohde<br />

kaivostoiminnalle<br />

Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta<br />

kaivostoimintaa, koska jo käytössä<br />

olevat mineraalit eivät kierrätettynäkään<br />

riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin<br />

tarpeisiin. Suomi on kansainvälisesti<br />

vertaillen houkutteleva investointikohde<br />

kaivosteollisuudelle.<br />

"Suomessa on ainutlaatuiset raaka-ainevarannot<br />

sekä vahvaa geologista<br />

ja kaivosalan osaamista. Suomi<br />

houkuttelee kaivosalan toimijoita<br />

maailman kattavimmilla geotietoaineistoilla<br />

ja hyvällä toimintaympäristöllä.<br />

Meillä on erittäin hyvää kemian<br />

alan ja materiaalitutkimusta, ja osaamisemme<br />

yltää globaalien raaka-ainevirtojen<br />

analysointiin. Suomella on<br />

näin hyvät edellytykset nousta akkumarkkinoiden<br />

eurooppalaiseksi kärkimaaksi",<br />

toteaa Geologian tutkimuskeskuksen<br />

pääjohtaja Mika Nykänen.<br />

Liikenne ja uusiutuva energia<br />

kasvattavat akkumarkkinaa<br />

Erityisesti sähköinen liikenne kasvattaa<br />

akkumarkkinaa. Päästövähennystavoitteet<br />

ohjaavat sähköautojen,<br />

-bussien, -polkupyörien ja -skoottereiden<br />

käyttöön ja niistä on tullut<br />

hinnaltaan kilpailukykyisempiä. Moni<br />

suurkaupunki on jo ilmoittanut suunnitelmista<br />

rajoittaa aikaa, jolloin polttomoottoriautoilla<br />

voi ajaa keskustassa.<br />

Myös lauttaliikenne sähköistyy, samoin<br />

kaivos- ja metsätyökoneet.<br />

Toinen akkumarkkinaa kasvattava<br />

tekijä ovat sähköverkkoon liitettävät<br />

akut. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman<br />

haaste on, että energiaa tulee silloin,<br />

kun tuulee tai aurinko paistaa, ei<br />

välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan.<br />

"Akkuja käytetään enenevässä määrin<br />

huippuvoimalaitosten korvaamiseksi.<br />

Kulutushuippuja varten on jouduttu<br />

rakentamaan voimalaitoksia,<br />

joiden rakentamista voidaan tulevaisuudessa<br />

ainakin osittain korvata sähkövarastoinnilla.<br />

Vastaavasti kuluttajatasolla<br />

myös kotitaloudet voivat käyttää<br />

akkuja ja kerätä talteen esimerkiksi<br />

aurinkoenergiaa"”, Business Finlandin<br />

toimialajohtaja Vesa Koivisto sanoo.<br />

"Kestävän kehityksen näkökulmasta<br />

akkujen kierrätys tulee jatkossa olemaan<br />

keskeinen kehitysalue. Kierrätys<br />

voi myös tarkoittaa tuotekehitystä akkujen<br />

uudelleen käytössä: esimerkiksi<br />

sähköauton akkua voitaisiin käyttää<br />

uudestaan kodin sähköverkossa",<br />

muistuttaa Vesa Koivisto.<br />

www.businessfinland.fi<br />

Meiltä ja muualta<br />

43

HYVÄNTEKEVÄISYYSKAL<br />

44

ENTERI 2019<br />

Kuten sanonta kuuluu ”Uusi vuosi, uudet kujeet”,<br />

oli kirjaimellisesti juuri sitä parille kymmenelle<br />

maanrakennus- ja kuljetusalalla toimivalle<br />

naiselle.<br />

Kaikki sai alkunsa alkuvuodesta <strong>2018</strong> sosiaalisessa mediassa,<br />

facebookissa, jossa syntyi ryhmä, joka kokosi ajan saatossa<br />

yhteen satoja naisia, jotka toimivat miesvaltaisilla aloilla, niin<br />

maanrakennuspuolen kuin kuljetusalan tehtävissä.<br />

Kuten kyseisillä aloilla ilmenee yleisestikin, myös tämä ryhmä<br />

loi yhteishenkeä jokaiselle jäsenelleen ja toi rohkeutta luoda<br />

jotain uutta ja erikoista.<br />

Huumorin ja vitsailuiden syrjästä lensi ilmoille ajatus hyväntekeväisyyskalenterista,<br />

jolla kyseisten alojen naiset voisivat<br />

tuoda omaa osaamistaan ja asennettaan esille seksikkäällä ja<br />

hieman pikkutuhmalla tavalla.<br />

Parinkymmenen naisen ryhmä lähti viemään kalenteriprojektia<br />

täydellä höyryllä eteenpäin, silmissä siintäen lopputulos,<br />

jonka avulla saataisiin paljon hyvää aikaiseksi.<br />

Tämä pienehkö, mutta sitäkin toimeliaampi ryhmä naisia perusti<br />

yhdistyksen (Maarakennus- ja <strong>Kuljetus</strong>alan Naiset Ry),<br />

jonka avulla tulevaisuudessakin saataisiin erinäisiä tempauksia<br />

tehtyä hyväntekeväisyyden nimissä.<br />

Kun puhutaan hyväntekeväisyydestä, on myös ensiarvoisen<br />

tärkeää saada apu sitä tarvitseville.<br />

Moni ryhmänedustaja on äiti, jolloin huolehtinen ja välittäminen<br />

pienemmästä on arkipäivää, näin ollen valikoitui kalenterituoton<br />

kohteeksi lasten- ja nuorten mielenterveystyö,<br />

jonne rahallinen apu ohjautuu Lastenklinikoiden Kummit ry:n<br />

kautta.<br />

Löytyykö maastamme apua tarjoavia? - Kyllä löytyy!<br />

Jo alle viikossa oli löytynyt jokaiselle kuukaudelle sponsori ja<br />

nimi- ja logopaikatkin täyttyivät hetkessä.<br />

Suuri kiinnostus kalenteria kohtaan on tavoittanut monen<br />

tiellä liikkujan ja kannustava palaute saa onnistumisenhalun<br />

nousemaan uudelle tasolleen, tässä emme voi kuin onnistua.<br />

Kuvauksia lähdettiin organisoimaan vauhdilla. Kalenterin<br />

''Tonneja takana, rautaa alla.'' Henna Rahkonen<br />

viemässä rautakuormaa Seinäjoelle.<br />

Jonna Björk on useamman vuoden<br />

ajanut maansiirtoautoa työkseen ja<br />

lempinimestä #hullusisunainen voinee<br />

päätellä, mikä automerkki eniten<br />

työnteossa miellyttää.<br />

Kuvassa Koneurakointi Aki Sammalisto Oy:n hakeauto kesällä 2017, kuljettajana<br />

Jenni Liimatainen.<br />

45

myyntitavoitteeksi on otettu vähintään 4000 kpl, jonka naiset<br />

toivovat jäävän alimitoitetuksi määräksi. Toiveissa olisi kerätä<br />

muhkea lahjoitus kaikille heille tärkeään kohteeseen.<br />

Jutun julkaisuhetkellä on ovat kuvaukset jo hyvässä vauhdissa<br />

ja pari maistiaista on jo julkaistu, joista kalenterin itselleen haluavat<br />

voivat nähdä mitä tuleman pitää.<br />

Monilahjakkuus ei ole näille naisille lainkaan erikoinen piirre,<br />

sillä Maarakennus- ja kuljetusalan naisten joukosta löytyi myös<br />

taitava valokuvaaja, joka haluaa ikuistaa kuviinsa sen tunteen ja<br />

asenteen, mitä nämä naiset kantavat itsellään.<br />

Naiset painottavat, että kyseessä ei ole kalenteri, mikä paljastaa<br />

kaiken mitä työvaatteiden alta löytyy, vaan kuvat ovat hyvällä<br />

maulla otettuja, pientä seksikkyyttä sisällään pitäen.<br />

Paljon toivottu kalenteri ilmestyy lokakuussa!<br />

Projektin etenemistä voit seurata:<br />

Instagramista: @mknaisetry<br />

Facebookissa projektia voi seurata sivulla maarakennus- ja kuljetusalan<br />

naiset hyväntekeväisyyskalenteri 2019 !<br />

Krekilä Netta, mukana tienhoitohommissa teinistä<br />

asti pyöräkoneella. 18-kesäisenä sai kuorma-autolla<br />

lähtä isommille teille!<br />

Iloisia päiviä ja positiivista ilmapiiriä työmaille luo<br />

Maanrakennus V.Inolan kesäkissa Sannika Lahti!<br />

Pirita Pakanen syksyllä 2017, Lapin ammattiopiston<br />

autolla keikalla Kittilässä.<br />

Marja-liisa Tikkanen ajanut T.Sillanpäällä puoliperävaunuyhdistelmää<br />

1,5-vuotta.<br />

46

47

VIESTI-etätukiratkaisu apuna<br />

korjaus- ja huoltotöissä<br />

VIESTI-etätukiratkaisun<br />

avulla yrityksen asiantuntijat<br />

voivat neuvoa<br />

kentällä olevia teknikkoja<br />

live-videon välityksellä.<br />

VIESTIn avulla asiantuntija-apua<br />

vianmääritykseen<br />

Etätukiratkaisun avulla yrityksen tai<br />

laitevalmistajan asiantuntijat voivat<br />

neuvoa kentällä olevia teknikkoja livevideon<br />

välityksellä. VIESTI auttaa vianmäärityksessä<br />

ja ongelmanratkaisussa<br />

yhdistäen kenttätyöntekijät ja asiantuntijat<br />

reaaliaikaisesti videon, äänen<br />

ja chatin avulla paikasta riippumatta.<br />

– Mikäli teknikko ei syystä tai toisesta<br />

pysty määrittämään vikaa tai ratkaisemaan<br />

ongelmaa yksin, hän voi lähettää<br />

VIESTIn kautta tukipyynnön ja<br />

saada saman tien apua asiantuntijalta,<br />

sanoo Softabilityn myyntipäällikkö<br />

Mikko Luukkonen.<br />

Ratko ongelmat live-videon välityksellä<br />

yhdessä asiantuntijan kanssa<br />

Työntekijä pystyy VIESTI-mobiilisovelluksen<br />

avulla näyttämään ongelman<br />

mobiililaitteelta live-videon<br />

avulla etänä olevalle asiantuntijalle.<br />

Asiantuntija näkee videon välityksellä<br />

tarkan tilanteen, ja yhdessä he pystyvät<br />

VIESTI-tukiportaalin ja videon välityksellä<br />

ratkomaan ongelmat nopeammin<br />

ja fiksummin. Lisäksi asiantuntija<br />

voi ottaa live-videosta kuvakaappauksia<br />

ja tehdä niiden päälle merkintöjä<br />

ja ohjeita annotaatio-/merkintätyökalulla.<br />

Asiantuntijan tuki ja selkeät<br />

visuaaliset ohjeet nopeuttavat ongelman<br />

ratkaisua ja vähentävät virheitä.<br />

VIESTI-etätukiratkaisu sisältää tukipyyntöjen<br />

hallintaan tarkoitetun<br />

ExpertHUBin eli älykkään portaalin<br />

asiantuntijoille. Sovellus ohjaa tukipyynnöt<br />

oikealle asiantuntijalle mahdollistaen<br />

reaaliaikaisen videoetäneuvonnan<br />

ja vaihe vaiheelta ohjeistuksen.<br />

Lisäksi se tallentaa tukipyyntöihin<br />

liittyvät tiedot (kuvauksen, ohjekuvat,<br />

tiedostot, linkit jne.) työlokiin mahdollista<br />

myöhempää käyttöä varten.<br />

VIESTI tehostaa kenttätyötä<br />

Työntekijät ja asiantuntijat voivat<br />

työskennellä tehokkaammin VIES-<br />

TIn avulla. Aikaa ja rahaa säästyy,<br />

kun asiantuntija voi auttaa työntekijää<br />

etänä matkustamatta itse paikan<br />

päälle. VIESTIn käyttö parantaa työntekijöiden<br />

tuottavuutta: ongelmat<br />

saadaan ratkaistua nopeammin ja asiantuntijan<br />

apu vähentää virheitä ja jopa<br />

seisokkeja.<br />

VIESTI on suunniteltu teollisuus- ja<br />

palveluyrityksille, joiden työntekijät<br />

työskentelevät kentällä tai eri toimipaikoissa<br />

ja hyötyvät asiantuntijoiden<br />

tuesta erilaisissa työtehtävissä esim.<br />

huoltotehtävissä, asennuksessa, korjaustyössä,<br />

valmistuksessa, koulutuksessa<br />

ja tarkastuksissa. VIESTIä voidaan<br />

käyttää mobiililaitteella tai älylaseilla<br />

missä tahansa paikassa, jossa<br />

on Wi-Fi, internet- tai satelliittiyhteys.<br />

– VIESTI on skaalautuva ja joustava<br />

ratkaisu, joka sopii niin pienten<br />

kuin suurtenkin yritysten tarpeisiin ja<br />

se voidaan integroida yrityksen muihin<br />

järjestelmiin. VIESTI voidaan myös<br />

räätälöidä asiakaskohtaisesti ja siihen<br />

voidaan lisätä lisätyn todellisuuden<br />

AR-ominaisuuksia, sanoo Luukkonen.<br />

www.softability.fi<br />

48

NYT HYVÄT LAVATARJOUKSET!<br />

YLEISLAVA<br />

21 m 3<br />

6 X 1,5 m<br />

<br />

YLEISLAVA<br />

16 m 3<br />

6 X 1,2 m<br />

<br />

KAIKKIIN <br />

LAVOIHIN <br />

MYÖS <br />

LEASING!<br />

49

Paraneeko turvallisuus<br />

tutkimalla vai hutkimalla?<br />

Tänään ja varsinkin huomenna me kaikki<br />

tarvitsemme kuljetuksia ja ammattiautoilijoita.<br />

Hesa, Jyväskylä tai Enontekiön<br />

Hetta ei ole omavarainen kaupunki tai<br />

kylä, vaan me kaikki olemme tänne<br />

tuotavien tavaroiden ja elintarvikkeiden<br />

varassa.<br />

Olisi todella hyvä, että tavaroita<br />

kuskaavilla ammattikuljettajilla olisi<br />

työrauha. Noh, ammattikuskilla ei taida<br />

aina olla niin leppoisaa, vaan mutkaisen<br />

tien lisäksi on muitakin vaaroja ja mutkia<br />

matkalla tänne meikäläisten aamupalapöytiin.<br />

Osaa vaaroista eli kuljetusalan rikoksista<br />

on aivan mahdottoman vaikeaa<br />

tutkia. Ja myös haastavaa hutkia – eli<br />

rangaista, koska syyllisiä ei saada kiinni.<br />

Niihin suurimpiin rikoksiin toki puututaan,<br />

sitten kun ne ovat jo tapahtuneet.<br />

Ennaltaehkäisyssä ja asennemaailmassa<br />

sen sijaan on vielä paljon työtä.<br />

Siitä osan tekevät alan järjestöt, kuten<br />

SKAL, AKT, ALT, Rahtarit ja <strong>Logistiikka</strong>yritysten<br />

liitto. Alan lehdet, kuten meidän<br />

oma <strong>Kuljetus</strong>- ja <strong>Logistiikka</strong> ja muut<br />

mediat tekevät oman osansa. Toinen<br />

osa kuuluu tietysti lainsäätäjille ja viranomaisilla.<br />

Kolmantena on tietysti meitä<br />

pienempiä ja suurempia yrityksiä, jotka<br />

voivat tuotteillaan osaltaan parantaa<br />

turvallisuutta.<br />

Tutkia kuitenkin pitää, koska tutkimalla<br />

selviää ammattilaisille ja maalikoillekin<br />

tärkeitä syy-seuraussuhteita.<br />

Nyt ihan äsken ruotsalainen Henrik<br />

Sternberg on tutkinut kuljetusalan rikoksia<br />

Ruotsissa. Vaikka naapurimaassa<br />

on hieman meitä paremmat poliisin<br />

tilastot kuljetusalan rikoksista, Stern-<br />

50<br />

bergin tutkimukseen toi huomattavaa<br />

kattavuutta ns. joukkoistaminen (engl.<br />

crowdsourcing), eli kuljettajien kännykkä<br />

appsilla keräämä puolen miljoonaa<br />

havaintoa. (Samaisella tutkijaporukalla<br />

on myös kabotaasitutkimusta meneillään.<br />

Toisaalta tilastotietoa poliisilla ja<br />

viranomaisilla ei kaikesta edes ole, koska<br />

pienempien varkauksien raportointi ei<br />

maksa vaivaa. Syyllisiä ei saada edes kiinni,<br />

saati rangaistua.)<br />

Tutkimus osoitti, että kansainvälistyvä<br />

kuljetusliikenne lisää mm. polttoainevarkauksien<br />

mahdollisuutta. Selityskin<br />

löytyy, sillä EU:n alueella ajelee huomattavan<br />

eri asemassa olevia kuljettajia.<br />

Paremmissa työsuhteissa kuljetuksia<br />

tekevät saavat jopa kymmenkertaiset<br />

ansiot verrattuna heikompien maiden<br />

kuskeihin. Samat heikommin ansaitsevat<br />

ajavat käymättä kotona enemmän<br />

kuin 7 viikkoa putkeen. Irrallaan oleva<br />

”paimentolainen” harhautuu helpommin<br />

rötöstelemään, koska hän ei kuulu<br />

yhteiskuntaan samalla tapaa kuin kotimainen<br />

tai järkevillä työehdoilla ajava<br />

kuski. Helpoin tapa tien päällä parantaa<br />

harmaiden kuljetusten kannattavuutta<br />

on polttoainevarkaus.<br />

Tätä taustatietoa ja tutkimusta tarvitaan<br />

lisää. Myös täällä meillä Suomessa.<br />

Haastammekin alan toimijoita mukaan<br />

tutkimustoimintaan, SKAL:lla tästä on<br />

jo hyvänä esimerkkinä vuosittainen baronmetri<br />

verkossa. LOGY:lla puolestaan<br />

on Lastiturvallisuus-työryhmä, jossa tutkaillaan<br />

turvallisuutta monelta kulmalta.<br />

Toivottavasti päästään vielä tilanteeseen,<br />

jossa kuskien ei tarvitse pelata<br />

varkaiden säännöillä ja väistellä<br />

tien päällä rötösteleviä polttoainevarkaita<br />

tai muita rikosten tekijöitä.<br />

Jospa jatkossa poliisi ei neuvokaan, miten<br />

polttoainevarkauden vahinkojen minimoimiseen<br />

paras keino on ”jätä korkki<br />

auki”, tai kuljetusyrittäjä ei opastakaan<br />

kuskia ”tankkaa vasta aamulla, ettei<br />

vorot vie yöllä naftaa”. (Yllämainittuja<br />

kommentteja kun kuulen ihan päivittäin<br />

asiakaspuheluissa)<br />

Noh, tavoitteita on aina hyvä olla!<br />

Turvallista matkaa!<br />

Teksti ja kuvat:<br />

Paula Saastamoinen<br />

www.rausteel.com<br />

Paula kyselee kuljetusalan ammattilaisten<br />

kuulumisia päivittäin<br />

Rausteel turvatankkien<br />

myynnissä "ratin takana".

Kaupunkialueilla käytettäväksi<br />

tarkoitettu MAN eTGE siirtyy<br />

massatuotantoon heinäkuussa<br />

Jopa 160 kilometrin toimintasäde<br />

ja 950-1700 kg kuormauskyky<br />

tekee sähkökäyttöisestä<br />

MAN TGE:stä ideaalin vaihtoehdon<br />

jakelukäyttöön.<br />

Noin kymmenen vuoden ajan MAN<br />

kuorma- ja Linja-autot on työskennellyt<br />

kehittääkseen innovatiivisia konsepteja<br />

käytettäväksi kaupunkialueiden<br />

materiaalikuljetuksissa. Yhä useammin<br />

kaupungit löytävät edestään haasteen,<br />

jossa pitää sovittaa yhteen terveellinen<br />

ilmanlaatu, viihtyvyys sekä asukkaiden<br />

elämänlaadun asettamat vaatimukset<br />

tavaroiden ja lähetysten kuljetuksen<br />

osalta. Ongelman ratkaisu sisältää liikennemäärien<br />

vähentämistä tiettyinä<br />

ajankohtina siirtämällä se kaupungin<br />

ulkopuolelle, uusia lähestymistapoja<br />

maankäytölle sekä uusia kuljetus- ja<br />

ajamisvaihtoehtoja. Nyt myyntiin tulevan<br />

täysin sähköisen MAN eTGE:n on<br />

tarkoitus olla osa ongelman ratkaisuja.<br />

Noin 70 prosenttia kaupunkialueella<br />

käytetyistä kevyistä kaupallisista ajoneuvoista<br />

ajaa vähemmän kuin 100<br />

km päivässä, keskinopeuksien pysyessä<br />

alhaisina. Tästä syystä eTGE:n teoreettinen<br />

160 kilometrin toimintasäde on<br />

riittävä kattamaan jopa kolme neljännestä<br />

kaupunkien ydinkeskustojen<br />

kuljetuksista. Tulevaisuudessa tulee<br />

olemaan täysin normaalia kytkeä<br />

sähköauto laturiin yön ajaksi tulevan<br />

päivän koitoksia varten – ihan kuin<br />

matkapuhelimet.<br />

Mallisto suunnattu pääasiassa<br />

kuljetusyrityksille<br />

Latausajat kuitenkin vaihtelevat. Latausasema<br />

40kW laturilla täyttää<br />

akun jopa 80 prosentin varaukseen<br />

45 minuutin aikana. Täyteen toimintavalmiuteen<br />

MAN eTGE latautuu 5,5<br />

tunnissa, kun käytetään tehokasta seinälaturia.<br />

Tavallisella 220 V vaihtovirtalaturilla<br />

vaaditaan 9 tunnin latausaika.<br />

Oikealla akun ylläpidolla ajoneuvon 36<br />

kWh akusto menettää ainoastaan 15 %<br />

kapasiteetistaan kymmenen vuoden<br />

tai 2000 lataussyklin jälkeen. Akuston<br />

huoltoa ja käyttöikää pidentää<br />

mahdollisuus vaihtaa yksittäisiä 6 tai<br />

12 kennon akkumoduuleja. Moduulit<br />

sijaitsevat hieman korotetun kuormaalustan<br />

alla.<br />

Etuvetoisen TGE:n voimanlähteeksi<br />

valittiin kestomagnetoitu 100 kW<br />

maksimitehon tarjoava synkronimoottori.<br />

Välitöntä vääntöä moottori<br />

tarjoaa 290 Nm joka on käytössä koko<br />

nopeusalueen ajan, joka mahdollistaa<br />

ajoneuvon erittäin ketterän käsittelyn.<br />

Yhdistettynä 90 km/h maksiminopeuteen,<br />

päästään kulutuksessa 20 kWh:n<br />

sadalla kilometrillä.<br />

Kuormauskyvyn lisäksi kuljettajaa<br />

avustavat järjestelmät ovat pysyneet<br />

ennallaan, sähkömoottorista huolimatta.<br />

Vakiovarustelista eTGE:ssä on<br />

siis kattava, sisältäen navigaation,<br />

lämmitetyn tuulilasin ja muita ominaisuuksia,<br />

jotka tekevät ajamisesta mukavampaa<br />

ja turvallisempaa. Luonnollisesti,<br />

kuten kaikissa TGE-malleissa,<br />

myös sähköversion vakiovarusteisiin<br />

kuuluu EBA-hätäjarruavustin.<br />

Tuotannon alkuvaiheessa MAN eTGE:n<br />

voi tilata standardilla akselivälillä<br />

sekä korotetulla katolla. Mallisto on<br />

pääasiassa suunnattu kuljetusyrityksille,<br />

joille tarjotaan myös räätälöityä<br />

huolto-ohjelmaa. Ensimmäiset toimitussopimukset<br />

asiakkaille MAN<br />

eTGE:stä on jo allekirjoitettu 69 500 €<br />

kappalehintaan. Ensimmäiset sähkökäyttöiset<br />

MAN pakettiautot tulevat<br />

käyttöön Saksan, Itävallan, Belgian,<br />

Ranskan, Norjan sekä Alankomaiden<br />

pääkaupunkien alueella.<br />

51

Maastoajoa & Pitoa – pilottikoulut<br />

osana MAN ProfiDrive® -kokonaisuutta<br />

MAN ProfiDriven® ensimmäinen<br />

”Maastoajoa &<br />

Pitoa” harjoituskurssi tulee<br />

osaksi uudelleensuunniteltua<br />

kuljettajakoulutusta,<br />

joka on suunnattu erityisesti<br />

maastokelpoisten MAN<br />

Maanrakennusajoneuvojen<br />

kuljettajille. Helmikuun lopussa<br />

ensimmäistä kertaa<br />

järjestetty pilottikoulutus<br />

sisälsi harjoittelujakson<br />

ammattilaisten kanssa<br />

käytettäessä Meiller-Kipperin<br />

ylärakenteita.<br />

Viiden erilaisen MAN kippiauton sekä<br />

kolmen ProfiDrive®-kouluttajan avulla<br />

”Maastoajoa & Pitoa” kurssille osallistuneet<br />

oppivat käyttämään MAN ajoneuvojen<br />

useita erilaisia ajotoimintoja<br />

käytännön harjoituksissa. Harjoitukset<br />

järjestettiin tilapäisesti suljetulla louhoksella<br />

Simmelsdorfin alueella Saksassa.<br />

Louhos on monipuolisuudessaan<br />

erityisen hyvä paikka harjoitella kaluston<br />

käyttöä, joten MAN ProfiDrive®<br />

-kursseja tullaan järjestämään siellä<br />

myös tulevaisuudessa.<br />

Kurssit ovat aina kohdennettuja<br />

tietylle sektorille, ja jokainen kurssi<br />

räätälöidään vastaamaan asiakkaan<br />

tarpeita. Käytännön opetuksen lisäksi<br />

kuljettajien osaamista vahvistetaan<br />

teoriaosuudella. Pilottikoulutuksen<br />

teoriaosuus sisälsi kippilavoja valmistavan<br />

Meillerin asiantuntijoiden<br />

osuuden, jossa käsiteltiin lavojen käyttöön<br />

liittyviä vaaroja muiden aiheiden<br />

lisäksi. Yhteistyö lavojen ja muiden<br />

ylärakenteiden valmistajien kanssa<br />

onkin olennainen osa koulutuskokonaisuutta,<br />

”Näillä kursseilla haluamme näyttää<br />

asiakkaillemme mitä MAN-ajoneuvoilla<br />

on mahdollista tehdä ja<br />

52<br />

miten niitä voi hyödyntää tehokkaasti<br />

huomioiden eri sektorien tarpeet”,<br />

kuvailee ProfiDrive-kouluttaja Markus<br />

Ulbricht. Koulutuksen aikana Ulbricht<br />

opasti osallistuja ajamaan kaivoksen<br />

nousuja ja laskuja eri kaltevuuksilla<br />

tuoden samalla esiin ongelmakohtia<br />

ja antaen sekä positiivisia että negatiivisa<br />

esimerkkejä eri ajotavoista.<br />

Opastuksen jälkeen kuljettajat saivat<br />

itse kokeilla eri ajotapoja ja huomata,<br />

kuinka suuri ero hyvillä ja huonoilla<br />

tavoilla oli. ”Alamäkeen ajossa olennaista<br />

ovat tekniset mahdollisuudet<br />

taloudelliselle ja jarrujen kulumiselta<br />

vapaalle hidastamiselle sekä tietenkin<br />

eteneminen turvallisesti haastavilla<br />

pinnoilla”, kouluttaja kertoo. ”Ylämäkeen<br />

ajettaessa taas keskitymme<br />

lukkojen oikeaoppiseen hallintaan sekä<br />

muihin valinnaisiin kuljettajaa avustaviin<br />

toimintoihin”.<br />

Samalla toinen ryhmä havaitsi, miten<br />

kuorma-auton ohjaus ja ajokäytös<br />

muuttuvat, jos edellä mainittujen<br />

avustavien toimintojen käyttö ei vastaa<br />

ajo-olosuhteita. Osallistujat jotka<br />

kuljettivat nelivetoista ajoneuvoa tai

us kippiautojen kuljettajille<br />

epätasainen sijainti ja kuormaus voi<br />

pahimmillaan johtaa tahattomaan<br />

”kippaukseen”.<br />

Kuljettajiensa kanssa kurssille osallistunut<br />

Bärnreuther Transport GmbH:n<br />

toimitusjohtaja Christian Schlögel<br />

korostaa, kuinka hyvin räätälöidyt<br />

MAN ProfiDrive® kurssit ja seminaarit<br />

on otettu yrityksessä vastaan.<br />

”Meillä on 85 ajoneuvoa, puolet niistä<br />

on MAN:n valmistamia. Jos käytän<br />

yli 100 000 euroa ajoneuvoon, en aio<br />

säästää 300 tai 400 euroa kuljettajan<br />

koulutuksessa. Tarkoituksenani on<br />

tuoda enemmän lisäarvoa osien kulumisen<br />

ja vahinkojen vähentämisellä.<br />

Uuden ja modernin teknologian opettelu<br />

on tärkeää, jotta tiedät mitä olet<br />

tekemässä. Ammattikuljettajiemme<br />

kouluttamisen lisäksi haluan myös lisätä<br />

heidän motivaatiota työhön. Tästä<br />

syystä on mahtavaa, että pystyimme<br />

kehittämään MAN ProfiDriven kanssa<br />

kursseja, jotka ovat meille oikeasti<br />

hyödyllisiä ja vastaavat tarpeitamme.”<br />

neliakselista HydroDrive -mallia saivat<br />

havaita lukkojen käytön vaikutuksen<br />

kääntösäteeseen tasaisella maalla,<br />

kun harjoitusalueelta meinasi loppua<br />

tila kesken.<br />

Käytännön vaaratilanteita kippaustilanteissa<br />

demonstroitiin käyttämällä<br />

vaakaa auton akselien alla. Näin voitiin<br />

havaita, kuinka merkittävästi akseli- ja<br />

pyöräpainot muuttuvat kippauksen<br />

aikana. Lasermittarin avulla voitiin<br />

havaita myös lavan hetkellinen vääntyminen<br />

kipatessa. Mittauksen tarkoituksena<br />

oli osoittaa, kuinka ajoneuvon<br />

53

Naantalin<br />

Venemessuilla<br />

yritetään<br />

Guinnessin<br />

ennätystenkirjaan<br />

Naantalin venemessuilla yritetään<br />

moottoripyörällä veden päällä ajon<br />

nopeusennätystä Guinnessin ennätystenkirjaan.<br />

Motocross-pyörien selässä nähdään<br />

extreme-tähdet Lauri Keränen ja Matias<br />

Kivisaari.<br />

Naantalin Venemessuilla yritetään<br />

tänä vuonna huimaa maailmanennätystä,<br />

kun suomalaiset<br />

extreme-tähdet Lauri Keränen<br />

ja Matias Kivisaari saapuvat<br />

Naantaliin vedenpäällä<br />

ajettavien moottoripyöriensä<br />

kanssa. Guinnessin ennätystenkirjaan<br />

on tarkoitus kirjoittaa<br />

nopeusennätys moottoripyörällä<br />

veden päällä ajossa.<br />

Tämän hetkinen epävirallinen<br />

nopeusennätys on italialaisen<br />

Luca Colombon 80 km/h.<br />

Maailmassa on vain kourallinen veden<br />

päällä ajoon soveltuvia moottoripyöriä<br />

ja näiden kuljettajia. Italilaisen Luca<br />

Colombon ohella yksi tunnetuimmista<br />

lajin taitajista on australialainen<br />

Robbie “Maddo”<br />

Maddison, jonka matka-ajon maailmanennätyksen<br />

Matias Kivisaari rikkoi<br />

syyskuussa 2017. Viikkoa myöhemmin<br />

Lauri Keränen paranteli matka-ajon<br />

maailmanennätyksen vielä nykyisiin<br />

lukemiin; 50,2 km.<br />

-Olisihan se mahtava olla sekä matka-ajossa<br />

että nopeudessa ME-tuloksen<br />

haltija. Olemme kehittäneet kalustoa<br />

eteenpäin koko talven ja uskon,<br />

54<br />

että ennätys menee rikki Naantalissa.<br />

Helppoa se ei silti tule olemaan, Colombon<br />

80km/h on kova tulos. Ennätyksen<br />

rikkominen on mahdollista jos<br />

pyörä, mies ja keli ovat kunnossa, Lauri<br />

Keränen miettii.<br />

Maailmanennätysyritys tapahtuu<br />

Naantalin Venemessuilla sunnuntaina<br />

27.5. klo 15.00. Sääennusteesta riippuen<br />

kellonaikaa voidaan muuttaa vielä<br />

viikonlopun aikana ja siitä tiedotetaan<br />

Venemessujen nettisivuilla ja Facebookissa.<br />

Tarkoituksena on ajoittaa<br />

ME-yritys siten, ettei aallokko ja tuuli<br />

häiritse ajamista. ME-yritys ajetaan<br />

Naantalin Vierasvenesataman edustalla<br />

ja virallisen nopeuden tulee mittaamaan<br />

venepoliisin partio. Lisäksi<br />

paikalla ovat Guinnessin ennätystenkirjan<br />

vaatimat 4 virallista valvojaa.<br />

-Olemme pitkään miettineet jonkin<br />

Guinnessin ennätyksen tekemistä<br />

Venemessujen yhteydessä. Moottoripyörällä<br />

ajo veden päällä kuulosti sen<br />

verran hullulle touhulle, että se sopii<br />

meille todella hyvin.<br />

Mahtava juttu, että Suomesta löytyy<br />

tämänkin vauhtilajin maailman<br />

huiput, toteaa Naantalin Venemessujen<br />

toimitusjohtaja Tuomas Levanto.<br />

Keräsen ja Kivisaaren moottoripyörät<br />

ovat erikoisrakenteisia motocross-pyöriä.<br />

Miehet ovat itse rakentaneet pyöriin<br />

sukset jotka kannattelevat pyörää<br />

Kuvaaja: Mika Ala-Vesa<br />

ajon aikana. Takapyörä on erikoisvalmisteinen,<br />

leveillä lavoilla varustettu<br />

rengas, jollaisia saa ostettua tällä hetkellä<br />

vain USA:sta. Pyörien moottorit ja<br />

polttoainetankit on tehty täysin tiiviiksi,<br />

jotta niistä ei pääse öljyä tai bensaa<br />

veteen missään tilanteessa.<br />

-Lajin isoimmat riskit liittyvät tietenkin<br />

siihen, että teknisestä ongelmasta<br />

tai ajovirheestä johtuen pyörä<br />

uppoaa. Silloin pitää olla varuillaan,<br />

ettei itse takerru pyörään kiinni ja painu<br />

pohjaan saakka.<br />

Tähän mennessä pyörä on uponnut<br />

27 kertaa, mutta sukeltajakavereiden<br />

avulla se on aina saatu ylös, Matias<br />

Kivisaari kertoo.<br />

Naantalin Venemessuilla nähdään<br />

tänä vuonna Keräsen ja Kivisaaren lisäksi<br />

myös muita Suomen extremehuippuja.<br />

Flyboard-taituri Vadim Nekhaev<br />

on luvannut esitellä Venemessuilla<br />

selkään asennettavan jetpackin,<br />

jollaisia Suomessa on vain yksi kappale.<br />

Lisäksi viime vuoden messuilla katsojia<br />

kauhistuttanut vesijettien freestyle-show<br />

saa jatkoa uusien temppujen<br />

kera. Vesijetin sarvissa on tällä kertaa<br />

Påhl from Finland. Se kuka Påhl<br />

-taiteilijanimen takana on, jää tässä<br />

vaiheessa salaisuudeksi.<br />

www.naantalinvenemessut.fi

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

Meriteollisuuden työllistämisvaikutus<br />

tuplaantuu lähivuosina<br />

Moderni laiva on kuin kaupunki<br />

ravintoloineen, sairaaloineen<br />

ja vedenpuhdistamoineen. Siksi<br />

uusia osaajia kaivataan myös<br />

perinteisen laivansuunnittelun<br />

ja -rakentamisen ulkopuolelta.<br />

Yksi näistä aloista on meriteollisuus,<br />

jolla on edessään nopeita kasvun vuosia.<br />

Suuret alukset ovat kuin pieniä kaupunkeja,<br />

ja alalla toimiikin hyvin monenlaisia<br />

yrityksiä: suunnittelutoimistoja,<br />

ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajia<br />

sekä laivanrakennus-, korjaus- ja<br />

offshore-telakoita.<br />

”Alalle tarvitaankin uusia osaajia lukuisilta<br />

eri osaamisalueilta”, Meriteollisuus<br />

ry:n toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä<br />

kertoo.<br />

”Aalto-yliopiston monipuolinen opetustarjonta<br />

vastaa erinomaisesti näihin<br />

tulevaisuuden osaamistarpeisiin, sanoo<br />

professori Pentti Kujala. Kujalan<br />

mukaan pienoismallinäyttely luo myös<br />

erinomaiset puitteet opiskelijoiden,<br />

opetushenkilökunnan ja elinkeinoelämän<br />

kohtaamiseen.<br />

Laajaan osaamistarpeeseen on havahduttu<br />

myös Meyer Turku Oy:ssä – laivansuunnittelun<br />

ja -rakentamisen osaajien<br />

lisäksi tarvitaan paljon muitakin.<br />

”Meidän ja verkostomme pitää osata<br />

sekä suunnitella että rakentaa laivoihin<br />

kaikki ravintoloiden sisustuksista<br />

sairaaloihin, vedenpuhdistamoihin<br />

ja tuhannen ihmisen teattereihin”, kertoo<br />

Meyer Turku Oy:n viestintäpäällikkö<br />

Tapani Mylly ja painottaa, että kaikkia<br />

osaajia ei missään tapauksessa saada<br />

Turun alueelta. Meyer Turku rekrytoi<br />

vuosittain noin 200 ihmistä, mutta verkostossa<br />

kasvu on vielä suurempaa.<br />

”Kokonaistyöllistämisvaikutuksemme<br />

kasvaa muutaman seuraavan vuoden<br />

aikana noin 8000:sta ainakin 15<br />

000:een. Tästä Meyer Turun kasvua on<br />

noin 500”, Mylly kertoo.<br />

FITech – lisää osaajia meri- ja<br />

autoteollisuuden tarpeisiin<br />

Laivanäyttelyn yhteydessä sekä opiskelijoilla<br />

että yritysten edustajilla oli<br />

mahdollisuus tutustua yhteistyöyliopisto<br />

Finnish Institute of Technologyn<br />

toimintaan. FITechissä ovat mukana<br />

Suomen kaikki tekniikan yliopistot.<br />

Yhteistyöyliopiston toimintamalli on<br />

joustava: opiskelijat kirjautuvat sisälle<br />

johonkin hankkeessa mukana olevista<br />

seitsemästä yliopistosta mutta voivat<br />

valita kursseja myös muista. Lisäksi yhä<br />

suurempi osuus koulutuksista järjestetään<br />

etänä. Näin luennot voi katsoa netin<br />

kautta striimattuna tai tallenteelta,<br />

jolloin opiskelu onnistuu paremmin<br />

myös työn ohella.<br />

Toimintamallissa on erityistä myös<br />

yliopistojen aktiivisempi vuorovaikutus<br />

alan yritysten kanssa, mikä auttaa<br />

kohdentamaan koulutuksen paremmin<br />

niille tekniikan aloille, joilla on pulaa<br />

osaajista. Esimerkiksi Lounais-Suomen<br />

kasvavilla teollisuudenaloilla, kuten<br />

meriteollisuudella, on lähivuosina tarjota<br />

työpaikkoja sadoille eri alojen diplomi-insinööreille<br />

vuosittain.<br />

”Alueella avautuu valtavasti mahdollisuuksia<br />

myös muiden kuin tekniikan<br />

alan osaajille”, sanoo projektipäällikkö<br />

Heikki Koponen.<br />

2014 valmistunutta M/S Turvaa käytetään<br />

muun muassa Suomen merialueiden<br />

vartioinnissa.<br />

Kuva: Inka Valkeapää.<br />

FITechin tarjoamat opiskelumahdollisuudet<br />

ovat olleet suosittuja. Tapahtumassa<br />

lanseerattiin kevään ja kesän<br />

uutta koulutustarjontaa, joka on kehitetty<br />

erityisesti meri- ja autoteollisuuden<br />

osaamistarpeisiin.<br />

Suomessa on kehitetty ja rakennettu<br />

vuosien varrella lukuisia edistyksellisiä<br />

laivakonsepteja, joista näyttelyyn on<br />

koottu erityisesti uusimpia. Mukana on<br />

sekä matkustajalaivoja, jäänmurtajia,<br />

rahtilaivoja että tutkimusaluksia.<br />

Yksi näyttelyn vetonauloista oli virtuaalihyttidemonstraatio.<br />

Se on numeerinen<br />

3D-malli, jossa virtuaalilasien avulla<br />

voidaan tarkastella uudentyyppistä<br />

risteilylaivan hyttiratkaisua. Demonstraatio<br />

edustaa uudentyypistä visuaalista<br />

suunnitteluympäristöä, jota oppilaat<br />

opettelevat ja hyödyntävät osana laivaprojektikurssia.<br />

Virtuaalitodellisuus<br />

mahdollistaa suunnittelutyön visualisoinnin<br />

aivan uudella tavalla.<br />

”Virtuaalihyttimodulin avulla voidaan<br />

käytännössä havainnollistaa, millainen<br />

suunnittelemamme ratkaisu voisi todellisuudessa<br />

olla”, Aalto-yliopiston<br />

opiskelija Eetu Kivelä kertoo.<br />

Kivelän mukaan työkalu tuo projekteihin<br />

lisää konkretiaa ja auttaa havaitsemaan<br />

tärkeimpiä kehityskohteita jo<br />

konseptivaiheessa.<br />

Virtuaalihytin demonstraation ovat<br />

tehneet Aalto-yliopiston opiskelijat Sami<br />

Markkula, Iiro Vanne ja Eetu Kivelä.<br />

55

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

6<br />

vinkkiä parempaan<br />

opiskelutekniikkaan<br />

Oletko yksi niistä, jotka jättävät lukemisen<br />

viime tinkaan ennen kokeita ja<br />

lukevat paineen alla koko viimeisen<br />

yön? Tai onko sinulla vaikeuksia löytää<br />

tasapaino opintojen ja vapaa-ajan<br />

välillä? Studentum.fi-koulutussivusto<br />

kokosi erilaisia opiskeluvinkkejä, jotka<br />

auttavat etenemään opinnoissa tehokkaammin.<br />

1. Karsi häiriötekijät<br />

Ajaudutko helposti selailemaan somea<br />

päämäärättömästi silloin, kun sinun<br />

täytyisi tehdä jotakin? Voit estää<br />

omaa työskentelyäsi häiritseviä sovelluksia<br />

ja verkkosivuja asettamalla niihin<br />

käyttörajoituksia. Jos keskittyminen<br />

yhteen asiaan kerrallaan on vaikeaa,<br />

voi hälytyksen asettaminen auttaa.<br />

Hälytyksen voi asettaa vaikkapa 20 minuuttiin<br />

ja työskennellä sitten keskittyneesti<br />

siihen asti, kunnes hälytys soi.<br />

2. Aloita ajoissa<br />

Sen sijaan että lykkäisit tehtävien aloitusta,<br />

tee heti alkuun suunnitelma ja<br />

tartu härkää sarvista! Jos aloitat liian<br />

myöhään, tulet stressaantuneeksi,<br />

jolloin asioiden sisäistäminen on vaikeampaa.<br />

3. Suunnittele ja jaa tehtävät osiin<br />

Isot tehtävät ja tavoitteet voivat tuntua<br />

musertavilta, mutta välitavoitteita<br />

asettamalla mistään kokeesta tai<br />

tehtävästä ei tule liian suuri. Jaa siis<br />

tehtävät osiin ja luo yksinkertaisia rutiineja.<br />

Voit esimerkiksi lukea ennalta sopimaasi<br />

sivumäärään asti tai palkita itsesi<br />

oikein ratkaistusta tehtävästä.<br />

Mieti itsellesi sopiva palkinto, joka voi<br />

olla esimerkiksi hyvä välipala, sosiaalisen<br />

median tarkastaminen tai ystävän<br />

kanssa jutustelu.<br />

4.<br />

Löydä opiskelutekniikka, joka<br />

sopii juuri sinulle<br />

Esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen<br />

on monia tapoja: voit valita haluatko<br />

kirjoittaa tietokoneella, käsin, liitutaululle<br />

tai vaikkapa äänittää muistiinpanot.<br />

Voit tehdä listoja, kuvia ja<br />

ajatuskarttoja opettelemistasi aiheista.<br />

Käytä apunasi värejä ja kuvioita,<br />

jotka koet omaksesi.<br />

Voit myös yrittää kerrata jollekin<br />

toiselle mitä olet oppinut esimerkiksi<br />

lukemalla tai selittämällä ratkaisun<br />

tehtävään. Kun kerrot ääneen mitä<br />

olet oppinut, auttaa se muistamaan<br />

asian paremmin ja erottamaan tärkeät<br />

asiat.<br />

5. Pidä motivaatiota yllä<br />

Ajattele positiivisesti! Yritä nähdä<br />

koulutyöt, tulevaisuutesi, itsesi ja elämäsi<br />

positiivisessa valossa. Positiviisella<br />

ajattelulla saat lisää energiaa ja<br />

näin parempia tuloksia opiskelussasi.<br />

Tiedätkö jo esimerkiksi mitä alaa<br />

haluat opiskella tai millä alalla haluat<br />

työskennellä tulevaisuudessa? Keskity<br />

tavoitteeseesi, niin myös opinnoissa<br />

edistyminen tuntuu mielenkiintoisemmalta.<br />

6. Pyydä apua<br />

Pyydä apua opettajaltasi tai käytä tarvittaessa<br />

hyödyksesi koulun muita resursseja.<br />

Oletko esimerkiksi jäljessä<br />

matematiikassa – kysy matematiikan<br />

tukiopetusta! Jos et ymmärrä jotain<br />

asiaa, niin voit aina kysyä apua. Luokassa<br />

saattaa olla muitakin, jotka eivät<br />

myöskään ymmärrä kyseistä asiaa.<br />

Studentum.fi-koulutussivustolla käyttäjä<br />

voi vertailla eri koulutusvaihtoehtoja<br />

koulutusalan, koulutustyypin tai<br />

paikkakunnan mukaan. Tuomme koulutusvaihtoehtoja<br />

tarjoavat oppilaitokset<br />

lähelle tulevaa opiskelijaa, sillä<br />

kiinnostuneet voivat lähettää sivustolla<br />

yhteydenottopyynnön ja kohdistaa<br />

sen suoraan kiinnostavalle oppilaitokselle.<br />

Tavoitamme kuukausittain noin<br />

160 000 koulutusta etsivää nuorta ja<br />

aikuista ja hakupalvelustamme löytyy<br />

tällä hetkellä noin 3000 koulutusta.<br />

www.studentum.fi<br />

56

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

Urakka-Foorumi – uusi<br />

urakointipalveluiden<br />

markkinapaikka<br />

Tämä uusi ja ilmainen urakoinnin markkinointikanava<br />

tehostaa palveluiden myyntiä<br />

ja auttaa urakoitsijoita saamaan uusia<br />

asiakkaita. Asiakkaat voivat foorumista<br />

hakea töilleen tekijöitä ja tarvittaessa<br />

lähettää palvelun kautta tarjouspyyntöjä.<br />

Foorumi julkaistaan virallisesti<br />

kesäkuussa <strong>2018</strong>.<br />

Palveluiden markkinointi foorumissa vaatii ilmaisen<br />

rekisteröitymisen urakoitsijaksi. Rekisteröitymisen<br />

jälkeen urakoitsija pystyy valitsemaan tarjoamansa<br />

palvelut ja lisäämään yhteystietojen lisäksi kuvauksen<br />

toiminnastaan. Foorumin avulla urakoitsija voi<br />

markkinoida palveluitaan netissä, vaikka yrityksellä ei<br />

vielä olisi kotisivua. Foorumin käyttöliittymä on selkeä<br />

ja omat tiedot on helppo pitää ajan tasalla.<br />

Urakka-Foorumista voi hakea vapaasti ilman kirjautumista<br />

tekijöitä maatalous-, metsätalous- ja maarakennustöihin<br />

sekä tie- ja kiinteistöhoitourakointeihin. Sivusto<br />

toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laiteilla,<br />

joilla on pääsy nettiin.<br />

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan<br />

rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja<br />

voi luoda Foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä.<br />

Tiedot foorumiin jätetyistä pyynnöistä välittyvät<br />

automaattisesti palveluun rekisteröityneiden yrittäjien<br />

sähköpostiin, joten urakoitsijan ei tarvitse jatkuvasti<br />

seurata foorumia.<br />

Foorumi julkaistaan virallisesti kesäkuussa, mutta jo<br />

nyt asiasta kiinnostuneet urakoitsijat voivat rekisteröityä<br />

palveluun, joka sijaitsee osoitteessa: www.urakka-foorumi.fi<br />

. Julkaisun jälkeen asiakkaat voivat hakea<br />

palvelusta urakoitsijoita. Foorumiin liittyminen ei sido<br />

yrittäjää mihinkään, sopiminen hoidetaan myöhemmin<br />

foorumin ulkopuolella urakoitsijan ja<br />

asiakkaan välillä.<br />

Tavoitteena on, että hankkeen<br />

päättyessä vuoden <strong>2018</strong> lopussa<br />

Urakka-Foorumi jää aktiivisena<br />

toimimaan koko Suomessa.<br />

Yrittäjä!<br />

Puuttuuko<br />

Sinulta kuljettajia?<br />

Ota yhteyttä TTS:ään, me koulutamme.<br />

• Raskaankaluston<br />

ajokorttikoulutukset<br />

• Perustason<br />

ammattipätevyyskoulutukset<br />

• Ammattipätevyyden<br />

jatkokoulutukset<br />

• ADR-koulutukset<br />

Lisätietoja<br />

Markku Oksanen, asiakkuuspäällikkö<br />

markku.oksanen@tts.fi, 046 9211 731<br />

www.tts.fi/tavaraliikenne<br />

TTS Työtehoseura<br />

57

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

Lidl koulutti kaikki ryhmäpäällikkönsä<br />

– jakelukeskusten työ muuttunut<br />

selvästi sujuvammaksi<br />

Lidlin jakelukeskuksissa Janakkalassa ja Laukaassa työskentelee yhteensä noin 600<br />

varastotyöntekijää. Heidän päivittäisesimiehinä toimii yhteensä 17 ryhmäpäällikköä,<br />

jotka kaikki osallistuivat vastikään vuoden pituiseen Menestyvä ryhmäpäällikkö<br />

–koulutusohjelmaan. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää ryhmäpäälliköiden<br />

osaamista ja vahvistaa heidän esimiestaitoja. Valmennuksen koettiin lisänneen<br />

arvostusta työtä kohtaan ja sujuvoittaneen työntekoa.<br />

Lidlin jakelukeskusten 17 ryhmäpäällikköä<br />

saivat vastikään päätökseen<br />

vuoden mittaisen Menestyvä ryhmäpäällikkö<br />

–koulutuksen. Koulutus<br />

koostui noin kymmenestä yhteisestä<br />

valmennuskerrasta sekä osaamisen<br />

kehittämisestä omassa työssään.<br />

Janakkalan ja Laukaan jakelukeskusten<br />

varastotyöntekijöiden esimiehet<br />

toimivat työssään kymmenien<br />

varastotyöntekijöiden lähiesimiehinä<br />

ja vastaavat muun muassa siitä, että<br />

tilaukset liikkuvat oikeaan aikaan yli<br />

170 Lidl-myymälään eri puolilla Suomea.<br />

Yhtä lailla heidän vastuullaan<br />

on, että lavat on kuormattu oikein ja<br />

työtä tehdään turvallisesti. He ovat<br />

myös niitä, jotka jalkauttavat uudet<br />

toimintamallit muille työntekijöille.<br />

Lidlin Janakkalan jakelukeskuksessa<br />

12 vuotta työskennelleen Aki Alangon<br />

valmennus alkoi syksyllä 2016 henkilökohtaisten<br />

tavoitteiden, vahvuuksien<br />

ja kehittymisalueiden kirjaamisella.<br />

Tämän jälkeen hänelle laadittiin oma<br />

yksilöllinen kehitysohjelma.<br />

–Annan kyllä paljon arvoa sille, että<br />

yhtiö panostaa näin työntekijöihinsä.<br />

Se kertoo myös siitä, että työtämme<br />

arvostetaan, Alanko sanoo.<br />

Kouluttajina toimivat Lidlin omat<br />

koulutuspäälliköt sekä logistiikan<br />

projektipäällikkö. Yhteisissä tapaamisissa<br />

keskityttiin eri teemoihin kuten<br />

esimiestyöhön ja henkilöstön kohtaamiseen<br />

sekä ristiriitojen käsittelyyn.<br />

Toisissa tapaamisissa taas käsiteltiin<br />

puhtaasti työprosesseja ja jaettiin<br />

kokemuksia.<br />

Ajatusten vaihto muiden ryhmäpäälliköiden<br />

kesken on Laukaan jakelukeskuksessa<br />

työskennelleen Joona<br />

58<br />

Nygrenin mukaan lisännyt yhteistyötä.<br />

–Uuden tiedon oppimisen lisäksi<br />

ohjelma on lisännyt yhteistyötä ryhmäpäälliköiden<br />

kesken jakelukeskuksissa<br />

ja auttanut ymmärtämään jakelukeskuksen<br />

toimintaan vaikuttavia asioita<br />

yli osastorajojen. Nykyään osaamme<br />

esimerkiksi sesonkien aikaan suunnitella<br />

paremmin koko logistiikkakeskuksen<br />

toimintaa, Nygren pohtii.<br />

Jakelukeskusten ryhmäpäälliköiden<br />

valmennus on osa Lidlin kansainvälistä<br />

valmennusohjelmaa, joka toteutetaan<br />

kaikissa Lidl-maissa.

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

Arctic Drone Labs sai<br />

Digital Innovation Hub -hyväksynnän<br />

Euroopan ensimmäisen droneliiketoimintaan<br />

keskittyneen<br />

hubin tavoite on nostaa Suomi<br />

drooniteknologian ja siihen<br />

kehitettävien palvelujen kärkimaiden<br />

joukkoon.<br />

Euroopan komission Smart Specialisation<br />

Platform on hyväksynyt Arctic Drone<br />

Labs -ekosysteemin (ADL) osaksi kasvavaa<br />

Digital Innovation Hub (DIH) -verkostoaan.<br />

Eurooppalaisessa DIH-verkostossa<br />

on lähes 200 täysin toiminnallista<br />

hubia, joista nyt seitsemän sijaitsee Suomessa.<br />

DIH on monen toimijan alueellinen<br />

palveluverkosto, johon yleensä kuuluu<br />

tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, yrityksiä,<br />

kauppakamareita ja muita alueen<br />

keskeisiä kehittäjiä. DIH-verkoston<br />

tarkoituksena on nostaa yritysten digitalisaatioastetta,<br />

luoda uusia digitaalisia<br />

palveluita ja parantaa eurooppalaisten<br />

yritysten kilpailukykyä.<br />

Uudet liiketoimintamahdollisuudet luovat<br />

kansainvälistä kasvua<br />

DIH-status antaa toimivan kanavan<br />

tutkimusorganisaatioiden ja yritysten<br />

yhteistyölle drooniteknologioiden ja<br />

-palveluiden kehittämiseksi. Tarkoituksena<br />

on käynnistää välittömästi laaja<br />

kansainvälinen yhteistyö useiden hubien<br />

kanssa uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.<br />

“ADL:ssä ovat mukana maan johtavat<br />

tutkimuslaitokset ja parhaat dronetoimialan<br />

yritykset. Nyt etsimme hankkeita,<br />

joissa nämä toimijat voivat yhdessä<br />

luoda kansainvälistä liiketoimintaa<br />

ja tutkimusta”, toteaa projektipäällikkö<br />

Timo Lind.<br />

Tampereen teknillisessä yliopistossa<br />

on yksi Suomen johtavia droonien tutkimuskeskuksia.<br />

“Droonitutkimuksessa tapahtuu nyt<br />

paljon kehitystä sekä ilmassa, vedessä<br />

ja maalla liikkuvissa drooneissa. Esimerkiksi<br />

koneoppimisen kehitys antaa koko<br />

ajan uusia työkaluja drooneihin”, toteaa<br />

TTY:n projektipäällikkö Jussi Aaltonen.<br />

Drooneihin liittyvässä kehityksessä<br />

painopiste on siirtymässä itse laitteista<br />

niiden sovellusten, analytiikkaratkaisujen<br />

ja uudentyyppisten sensoreiden kehittämiseen<br />

ja käyttöönottoon. Arctic<br />

Drone Labs hakee uusia partnereita jatkuvalla<br />

haulla.<br />

Tekniikan ja liikenteen alan tutkinnot<br />

Kajaani, Kuhmo, Vantaa: jatkuva haku ja joustava aloitus<br />

Perustutkinnot<br />

Autoalan perustutkinto, pienkonekorjaaja | Kajaani<br />

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja | Kajaani<br />

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja | Kuusamo<br />

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja / yhdistelmäajoneuvonkuljettaja<br />

| Kajaani<br />

Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja | Kajaani<br />

Ammattitutkinnot<br />

Ajoneuvonosturin kuljettajan ammattitutkinto | Kajaani<br />

Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto | Kajaani<br />

<strong>Kuljetus</strong>alan ammattitutkinto | Kajaani<br />

Kuormausnosturin käyttö asennustyössä | Kajaani<br />

(yli 25 tm koneet)<br />

Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto | Kajaani<br />

Erikoistutkinnot<br />

Automekaanikon erikoisammattitutkinto | Kajaani<br />

- suuntautuminen raskaaseen kalustoon<br />

Automekaanikon erikoisammattitutkinto | Vantaa<br />

- henkilöautotekniikan osaamisaala<br />

Tutkinto takaa osaamisen.<br />

Ja pätevöityminen on pääomaa.<br />

Sijoita siis osaamiseen!<br />

Hae nyt!<br />

kao.fi 4tutkinnot jatkuvassa haussa<br />

Räätälöityjä koulutuksia myös<br />

59<br />

yritysten yksilöllisiin tarpeisiin

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

Sedu - koulutuskeskus<br />

lentokentän kupeessa<br />

– yritykset tarvitsevat yhä monitaitoisempia osaajia<br />

Teksti: Riitta Lukkaroinen<br />

Kuvat: Ari Huhtamäki<br />

Ilmajoen Rengonharjun avarassa ja<br />

aurinkoisessa lentoaseman terminaalissa<br />

opiskelijat ja opettajat istuvat<br />

ruokailemassa. Pöydässä istuu Sedun<br />

koulutuspäällikkö Hannu Muhonen.<br />

-Tässä kahvia juodessa voi samalla<br />

seurata onko lähdössä tai tulossa lentokoneita,<br />

vinkkaa Muhonen. Koulutuskeskus<br />

Sedu on aloittanut toimintansa<br />

uudella kampuksella keskittyen kouluttamaan<br />

ihmisiä logistiikka- ja maarakennusalalle.<br />

Sijaitsemme maakunnan<br />

risteysaseman Seinäjoen vieressä logistisessa<br />

yhteyspisteessä, jossa lento-,<br />

maa- ja rautatiekuljetukset kohtaavat.<br />

Täältä saamme rahdin lähtemään lentokoneella<br />

Eurooppaan vaikka samana<br />

päivänä ja Sedun opiskelija-ajona liikkuu<br />

tarvittaessa rahti kentälle, miettii<br />

Muhonen mahdollisuuksia. Kehitämme<br />

koulutusta tulevaisuuden liikennevirtojen<br />

suuntaan.<br />

Terminaalin takana sijaitsevat isot ja<br />

tilavat varasto- ja korjaamotilat ja läpiajettava<br />

huoltohalli pesupaikkoineen.<br />

Rakenteilla on alueelle opiskelijatyönä<br />

kolmen hehtaarin oma asfaltoitu harjoittelualue.<br />

Parkkialuetta rakennetaan<br />

raskaalle kalustolle, jota on toistasataa<br />

moottoroitua yksikköä. Opetustiloissa<br />

on nykyaikaisia opetusvälineitä kuten<br />

60<br />

älytaulut, tableteilla ohjattua esitysgrafiikkaa<br />

ja simulaattoreita.<br />

-<strong>Logistiikka</strong> on Sedussa yksi vetovoimaisempia<br />

aloja peruskoulunsa<br />

päättäneiden parissa, kertoo Muhonen.<br />

Alan työllissyysnäkymät vaikuttavat<br />

lupaavilta, ja alalle kaivataan koulutukseen<br />

lisää esim. alan vaihtajia ja<br />

uudelleen kouluttautuvia. <strong>Logistiikka</strong><br />

on yksi Suomen tärkeimmistä ammattialoista.<br />

Rengonharjun lisäksi<br />

kuljetusalaa voi opiskella myös Sedun<br />

Tampereen ja Vaasan toimipisteissä.<br />

Meiltä valmistuu vuodessa noin 100<br />

uutta kuljettajaa, n. 30 uutta maarakennuskoneenkuljettajaa<br />

ja n. 40<br />

varastoalan ammattilaista.<br />

Simulaattorimaailma<br />

-Kymmenen uuden simulaattorin<br />

käyttöönotto on huomattava panostus<br />

alueemme logistiikan ja maarakentamisen<br />

kehitykselle ja koulutukselle,<br />

sanoo logistiikan opettaja Martti<br />

Mäki-Jouppila. Koneiden hankintaarvo<br />

on merkittävä ja Euroopan aluekehitysrahasto<br />

ja Etelä-Pohjanmaan liitto<br />

ovat tukeneet hankintaa.<br />

-Simulaattoreissa on eri kokoonpanoja,<br />

kaikissa on kuitenkin vakiona<br />

yhdistelmäajoneuvoharjoitusohjelma,<br />

kertoo Mäki-Jouppila. Varastoalaa<br />

palvelee trukinkäyttöohjelma<br />

ja maarakentamista pyörä- ja telaalusteinen<br />

kaivinkoneohjelma. Lisäksi<br />

löytyy harjoitteet pyöräkoneelle,<br />

puskutraktorille, dumpperille, kaukoohjattavalle<br />

kappaletavaranosturille ja<br />

puutavara-autolle. Kaikki simulaattorit<br />

ovat liikealustallisia. Syksyllä käyttöön<br />

saadaan linja-autonkuljettajille<br />

suunnattu harjoitusohjelma. Simulaattorikoulutus<br />

tulee osaksi opetussuunnitelmia,<br />

jolloin käyttöaste saadaan<br />

pysymään korkealla. Niitä voidaan<br />

hyödyntää myös erityisopiskelijoiden<br />

ohjauksessa. Opettajalla on vastuu<br />

harjoitteiden oikein suorittamiseksi.<br />

Opettaja ohjaa ja arvio hyödyntäen<br />

simulaattoreiden raportointiominaisuuksia,<br />

kertoo Mäki-Jouppila.<br />

-Simulaattorit eivät korvaa todellisia<br />

ajo-olosuhteita, mutta niiden<br />

hyöty oppimisen tukena on merkittävä,<br />

sanoo Mäki-Jouppila. Se edistää<br />

motorisia valmiuksia ennen siirtymistä<br />

oikean koneen tai ajoneuvon käsittelyyn.<br />

Simulaattoreita pystytään<br />

hyödyntämään tulevaisuudessa myös<br />

ajokorttiopetuksessa.<br />

-Ammattipätevyyskoulutuksissa,

KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS<br />

esim. ennakoiva- ja taloudellinen<br />

ajotapa, dokumentoidaan mm. polttoainekulutus<br />

ja turvallinen liikennekäyttäytyminen<br />

eri sää- ja valoolosuhteissa<br />

ja liikenneympäristöissä.<br />

Simulaattoreista hyötyvät siis ajokortillisetkin<br />

henkilöt. Messuilla simulaattoreita<br />

käytetään markkinoimassa<br />

alaa. Yritykset voivat hyödyntää simulaattoreita<br />

mm. rekrytoinneissaan<br />

ja henkilöstökoulutuksissa, vinkkaa<br />

Mäki-Jouppila.<br />

Varastoala tarvitsee<br />

moniosaajia<br />

Sedun varastologistiikan henkilökunta<br />

on enemmän kuin tyytyväinen<br />

uusiin opetustiloihin. -Pystymme<br />

kouluttamaan todellisessa toimintaympäristössä,<br />

hymyilee varastoalan<br />

kouluttaja Jaakko Marttila. -Varasto<br />

kuormalavahyllyineen, jota täydentää<br />

pian valmistuva lastauslaituri, antaa<br />

erinomaiset puitteet. Yhteistyö<br />

samassa rakennuksessa toimivan<br />

logistiikka-alan kanssa tuo synergiaetuja.<br />

Kuljettaja- ja varasto-opiskelijat<br />

harjoittelevat alueella mm. autojen<br />

lastausta. Varastotyöntekijällä ja kuljettajalla<br />

onkin yhteisiä työtehtäviä esim.<br />

rahtikirjojen käyttäminen sekä vastaanotto<br />

ja lähetystoiminnot varastossa.<br />

-Varastotyöntekijä tarvitsee koulutuksen<br />

kautta saatua osaamista ja<br />

valmiuksia. Ihanne olisi, että varastoalan<br />

opiskelija suorittaisi myös c-ajooikeuden<br />

ja ammattipätevyyden,<br />

pystyäkseen toimittamaan asiakkaalle<br />

tavaraa. Myös autonkuljettaja tarvitsee<br />

varastotyöntekijän oppeja, sillä<br />

työtehtäviin voi kuulua tavaran purkua<br />

yöllä asiakkaan osoittamiin tiloihin.<br />

Yleinen suuntaus on, että yritykset tarvitsevat<br />

yhä monialaisempia osaajia,<br />

sanoo Marttila.<br />

Varastotyöntekijä ohjaamassa<br />

työntöpuomitrukkia.<br />

PRT Testiradalla harjoitellaan liukkaalla ajamista.<br />

61

”Oven avaaminen voi<br />

synnyttää henkilörekisterin”<br />

- Keväällä voimaan tuleva tietosuoja-asetus koskee myös taloyhtiöitä<br />

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta<br />

sovelletaan 25. toukokuuta<br />

<strong>2018</strong> lähtien. Muutokset koskevat<br />

myös taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä,<br />

sillä henkilötietojen<br />

käsittely on osa taloyhtiöiden<br />

päivittäistä toimintaa. Henkilörekisterit<br />

voivat tulla esille<br />

yllättävissäkin arkipäiväisissä<br />

asioissa, kuten ovien älylukoissa<br />

tai kameravalvonnassa.<br />

Tällä hetkellä henkilötietojen käsittelyä<br />

säätelee henkilötietolaki. Uusi tietosuoja-asetus<br />

laajentaa ja tarkentaa<br />

henkilön oikeuksia omiin henkilötietoihinsa<br />

sekä rekisterinpitäjän ja käsittelijän<br />

velvollisuuksia. Asetuksen<br />

tarkoituksena on myös päivittää tietosuojaa<br />

koskevaa sääntelyä vastaamaan<br />

teknologian kehittymistä.<br />

– Tietosuoja-asetus ottaa paremmin<br />

huomioon digitalisuuden vaatimukset.<br />

Tavoitteena on lisätä henkilötietojen<br />

käsittelyn läpinäkyvyyttä<br />

sekä vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia<br />

valvoa henkilötietojensa käsittelyä.<br />

Yksilön oikeudet siis vahvistuvat,<br />

ja henkilötietoja käsittelevien toimijoiden<br />

velvollisuudet lisääntyvät. Vahingonkorvausvelvollisuuden<br />

lisäksi<br />

rikkomuksesta voi seurata myös sakkorangaistus,<br />

kertoo Associate Aleksi<br />

Lundén.<br />

Taloyhtiöillä paljon tehtävää<br />

62<br />

Taloyhtiöt ja isännöitsijät ylläpitävät<br />

muun muassa asukas- ja osakeluetteloa<br />

ja ovat sitä kautta tietosuoja-asetuksen<br />

mukaisia rekisteripitäjiä ja käsittelijöitä.<br />

Taloyhtiöt ja isännöitsijät<br />

myös vastaavat siitä, että henkilötietojen<br />

käsittely on järjestetty vaatimusten<br />

mukaisesti. Uusi tietosuoja-asetus<br />

tarkoittaa päivityksiä dokumentteihin,<br />

käytäntöihin ja sisäisiin<br />

ohjeistuksiin. Sopimukset palveluntuottajien,<br />

esimerkiksi tietojärjestelmän<br />

toimittajien ja IT-tuen kanssa on<br />

saatettava ajan tasalle.<br />

– Taloyhtiön on tunnistettava, mitä<br />

henkilötietoja se toiminnassaan käsittelee<br />

ja varmistettava, että käsittely<br />

täyttää tietosuoja-asetuksen ja muun<br />

lainsäädännön asettamat vaatimukset.<br />

Taloyhtiön tulee toimittaa rekisteröidyille<br />

tietyt tiedot, kuten rekisterinpitäjän<br />

yhteystiedot, miksi tietoja<br />

kerätään ja ketkä ovat henkilötietojen<br />

vastaanottajia. Turhan tiedon keräämistä<br />

on vältettävä, ja tietojen säilytysaika<br />

on mietittävä huolellisesti,<br />

kertoo Aleksi Lundén.<br />

Kerättyä tietoa saa käsitellä vain ennalta<br />

määrättyyn tarkoitukseen, eikä<br />

sitä saa luovuttaa ulkopuolisille ilman<br />

perusteltua syytä.<br />

– Prosessien tulee olla kunnossa, ja<br />

taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kannattaa<br />

varautua myös ongelmatilanteisiin.<br />

Jos henkilötiedot esimerkiksi<br />

tuhoutuvat tai päätyvät tietomurron<br />

kohteeksi, pitää viranomaisille ilmoittaa<br />

asiasta mahdollisuuksien mukaan<br />

72 tunnin kuluessa ilmitulosta.<br />

Älylukot ja kameravalvonta<br />

synnyttävät henkilörekisterin<br />

Tietosuoja-asiat voivat tulla vastaan<br />

yllättävissäkin tilanteissa. Monissa<br />

taloyhtiöissä perinteiset lukot on korvattu<br />

digitaalisilla älylukoilla, joiden<br />

kautta kerääntyy tietoa muun muassa<br />

henkilön kulkuoikeuksista ja liikkumisesta.<br />

Myös taloyhtiöiden kameravalvontajärjestelmät<br />

ovat yleistyneet.<br />

– Elektroniset lukitus- ja valvontajärjestelmät<br />

keräävät tietoa henkilöiden<br />

liikkeistä ja muodostavat näin tietosuoja-asetuksen<br />

mukaisen henkilörekisterin.<br />

Taloyhtiön tietosuojaselosteesta<br />

pitää käydä ilmi, mitä tietoja<br />

järjestelmät keräävät ja miksi, kuka<br />

tietoja ylläpitää ja mihin niitä luovutetaan,<br />

kertoo Aleksi Lundén.<br />

Rekisteriin merkityillä henkilöillä on<br />

myös oikeus pyytää tietojaan poistettavaksi,<br />

jos jokin lainsäädännön edellytyksistä<br />

täyttyy, kuten se että henkilötietoja<br />

on käytetty lainvastaisesti.<br />

Henkilötiedoille tulee sopia säilytysaika<br />

tai kriteerit, joilla säilytysaika määritellään.<br />

Henkilötietoja tulee poistaa<br />

näiden mukaan. Järjestelmien toimittajilta<br />

on siis varmistettava, että tietojen<br />

poisto onnistuu. Kameravalvonnan<br />

kohdalla pitää myös huolehtia siitä,<br />

että valvonnalla ei syyllistytä salakatseluun<br />

tai -kuunteluun, jotka on<br />

määritelty rikoslaissa.<br />

– Jos älylukitus tai kameravalvonta<br />

ovat vasta harkinnassa, näihin tietosuoja-asetuksen<br />

vaatimiin asioihin<br />

kannattaa kiinnittää huomiota.<br />

Toimeen on tartuttava heti<br />

Taloyhtiön hallitus on viime kädessä<br />

vastuussa päätöksistä ja toiminnan<br />

lainmukaisuudesta, vaikka isännöitsijä<br />

usein pyörittääkin toimintaa.<br />

– Hallitusjäsenet eivät useinkaan ole<br />

taloyhtiötä koskevan lainsäädännön<br />

asiantuntijoita. Isännöitsijät taas ovat<br />

alan ammattilaisia, ja heidän tulee<br />

tuntea lainsäädännön kehys tarkemmin.<br />

Kannustankin taloyhtiöitä ottamaan<br />

tietosuoja-asetuksen tuomat<br />

muutokset esille isännöitsijän kanssa.<br />

Ja toiminnan aika on nyt, sillä toukokuu<br />

tulee yllättävän pian, kertoo Aleksi<br />

Lundén.<br />

lexia.fi

63

VAASA<br />

SEINÄJOKI<br />

TAMPERE

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!