Apple-käyttäjät 2014/1

Hyötylämpöpat
Tietokoneiden käyttämästä sähköstä suurin osa muuttuu
lämmöksi. Tämä ongelma on useinmiten ratkaistu tuulettimilla
jotka siirtävät lämmön huoneilmaan. Tiiviisti pakatuissa
palvelinjärjestelmissä lämmöntuotto suhteessa
laitteiden viemään tilaan on vielä korkeampi kuin kotikäytössä
olevissa laitteissa, joten tämän vuoksi palvelinlaitetilat
tarvitsevat usein tehokkaita jäähdytyksiä. Ainakin
pääkaupunkiseudulla on viimevuosina perustettu ns. ekotehokkaita
laitetiloja, joissa tietokoneiden tuottama lämpö
ohjataan kaukolämpöverkkoon, jolloin sitä voidaan hyödyntää
mm. asuntojen lämmittämiseen. Miksei siis samanlaista
hyödyntämistä voisi toteuttaa siis pienemmässäkin
mittakaavassa?
Edesmennyt visionääri Steve Jobs julkisti vuonna 2005
Mac-järjestelmien siirtymisen PowerPC -suorittimista Intelin
suorittimiin. Yksi eniten painotettu syy tähän ei ollut suinkaan
pelkkä tehokkuus, vaan nimenomaan tehokkuus suhteessa
virrankulutukseen, joka oli varsinkin akkukäyttöisten
kannettavien tietokoneiden kohdalla erittäin kriittinen asia.
Myöhemmin kyseinen siirtymä aiheutti myös sen, että
PowerPC -yhteensopivien käyttöjärjestelmien kehitys lakkautettiin
ja pikkuhiljaa myös muiden ohjelmistojen tuki
vanhalle järjestelmälle päättyi. Tehokkaimmiksi PowerPCarkkitehtuurin
työasemiksi jäivät PowerMac G5 -työasemat,
joissa suorittimia voi olla yhdestä neljään kappaletta.
Laskentatehoa viimeisissä malleissa on nykymittapuunkin
mukaan vielä kohtuullisesti, mutta ohjelmistotuen puutteesta
johtuen ne kelpaavat joissain tapauksissa enintään
huoneen lämmittämiseen. Nyt tarvitsee vain kääntää tuo
ominaisuus hyödyksi.
Itselläni oli mahdollisuus saada ilmaiseksi kaksi kappaletta
jo lähemmäs 10 vuoden ikäisiä PowerMac G5 -työasemaa,
joissa on kaksi kappaletta 1.8GHz suorittimia. Niiden
laskentateho ei päätä huimaa, mutta lämpöä ne pystyvät
tuottamaan kuten ennenkin.
Oma vapaa-ajan asuntoni tarvitsee mielellään talviaikana
peruslämmön, jotta mm. vesijohdot eivät pääse jäätymään.
Jos peruslämpö on toteutettu suoralla sähkölämmityksellä,
esim. sähkökäyttöisillä lämpöpattereilla, tarkoittaa se
sähkön muuttumista lämmöksi, aivan kuten tietokoneissa.
Miksei sitten hyödyntäisi joka tapauksessa kuluvaa sähköä
monipuolisemmin.
Tietokoneen tuottama lämpö on riippuvainen järjestelmän
kuormituksesta, joten ainoa asia mitä tarvitsee tehdä,
on keksiä suorittimille jotain laskettavaa. Tähän oivan
ratkaisun tarjoaa BOINC (Berkeley Open Infrastructure
for Network Computing) -projekti. Kyseessä on lyhyesti
tieteellisen laskennan hajauttaminen internetin välityksellä
yksittäisille tietokoneille, jolloin yhteenlaskettu laskentateho
voi saavuttaa supertietokoneiden suorituskyvyn.
Valitettavasti osassa BOINC-projekteista ei ole tukea PowerPC-laitteistoille.
Itse tutustuin avaruuden signaaleista muukalaisten tervehdystä
etsivään SETI@Home -projektiin jo 90-luvun lopulla
ja siihen oli toki pakko osallistua, koska mikään ei
ollut niin mahtavaa kuin se, että oma kotitietokone tutki
avaruussignaaleja. Tänä päivänä hajautetulle laskennalle
on tullut huomattavasti enemmän hyödyntäjiä, joista jotkut
ovat ainakin omasta mielestäni huomattavasti mielekkäämpiä
kuin avaruussignaalien tonkiminen.
Valikoin tähän tarkoitukseen SIMAP-nimisen projektin
(The Similarity Matrix of Proteins), jossa tietokoneella tutkitaan
proteinijaksoja tieteellisissä tarkoituksissa. SIMAP
ei ole ainoa tämän tyyppinen projekti, mutta lähes kaikkien
niiden tavoitteena on edistää tieteellistä tutkimista,
jonka avulla voidaan löytää parannus esim. HIV:iin tai
Alzheimerin tautiin.
BOINC-laskentaprojekteihin liittyminen ei vaadi muuta
kuin ohjelmiston asentamisen tietokoneelle, jonka jälkeen
ohjelmistosta voidaan valita projekti ja luoda sinne
4
Apple-käyttäjät -lehti • 1/2014 • 22. vuosikerta