Mit “Sisu” - Deutsch-Finnische Handelskammer

n 

n 

Mit “Sisu” aus der Krise 

Sisulla ulos kriisistä 

1·2010

Mitglieder • Jäsenet Vorwort • Esipuhe 

Neue Mitglieder 

Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in 

der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. 

A.I.B GmbH Anlagen 

& Industrieservice 

Pommernstr. 17 

D-45889 GELSENKIRCHEN 

Tel: +49 (0)209-9404750 

Fax: +49 (0)209-94047510 

info@aibgmbh.com 

Archtours Oy 

Pohjoinen Hesperiankatu 13 B 17 

FI-00260 HELSINKI 

Tel: +358 (0)9-4777300 

Fax: +358 (0)9-47773010 

archtours@archtours.fi 

www.archtours.fi 

Arkkitehtitoimisto Konkret Oy 

Tallberginkatu 9 


Tel: +358 (0)9-3441700 

Fax: +358 (0)9-3441702 

www.konkret.fi 

Arkonto Oy 

Harjuviita 16 A 13 

FI-02110 ESPOO 

Tel: +358 (0)9-4544431 

www.arkonto.com 

Asianajotoimisto Kuusivaara Oy 

Hämeentie 28 


Tel: +358 (0)9-7260078 

Fax: +358 (0)50 85357467 

info@kuusivaara.com 

www.kuusivaara.com / www.anwalt.fi 

Asianajotoimisto van 

Setten Kuusniemi & Partner 

Kansakoulukuja 5 


Tel: +358 (0)9-41374200 

Fax: +358 (0)9-41374205 

www.vsp-law.com 

Baumgarte Boiler Systems GmbH 

Sennerstraße 115 

D-33647 BIELEFELD 

Tel: +49 (0)521-9406115 

Fax: +49 (0)52194064115 

www.baumgarte.com 

BDU Invest Zbigniew Drazek 

ul. Grzmiaca 5 

PL-32031 GAJ-MOGILANY 

Tel: +48 (0)12 27 01 236 

Fax: +48 (0)12 27 01 236 

bduinvest.zdrazek@vp.pl 

Direct Link Worldwide Oy 

Toinen Savu 4 

FI-01510 VANTAA 

Tel:+358 (0)207404380 

Fax: +358 (0)9-3431017 

www.directlink.com 

DOST GmbH 

Galenstraße 51 

D-58452 WITTEN 

Tel: +49 (0)2302-401520 

Fax: +49 (0)2302-425230 

info@dostgmbh.com 

www.dostgmbh.com 

Edelte Oy 

Sahakyläntie 5 

FI-04770 SAHAKYLÄ 

Tel: +358 (0)10 6168400 

Fax: +358 (0)10 6168402 

www.edelte.fi 

Entre Marketing Oy 

Ruoholahdenkatu 21 B 


Tel: +358 (0)10-6335500 

Fax: +358 (0)10-6335599 

info@entre.fi 

www.entre.fi 

Fidec Oy 

Tulkinkuja 3 

FI-02650 ESPOO 

Tel: +358 (0)9-47301260 

www.fidec.fi 

Finsole Partner Group Oy Ltd 

Sibeliuksenkatu 3 

FI-20100 TURKU 

Tel: +358 (0)201122420 

Fax: +358 (0)201122426 

finsole@finsole.com 

www.finsole.com 

Firma Günter Rosenowski 

Metall und Stahlbau 

Waldenburger Straße 22 

D-08393 MEERANE 

Tel: +49 (0)3764 2557 

Fax: +49 (0)3764 2558 

Gantry SGM GmbH 

Hirzenrott 10 

D-52076 AACHEN 

Tel: +49 (0)2408-94540 

Fax: +49 (0)2408-945448 

info@gantry.com 

www.gantry.com 

Gruner AG 

Bürglestraße 15-17 

D-78564 WEHINGEN 

Tel: +49 (0)7426-9480 

Fax: +49 (0)7426-948200 

info@gruner.de 

www.gruner.de 

JPO FairConsulting 

Katajanokanlaituri 5 


Tel: +358 (0)400 451667 

www.finland.messe-muenchen.de 

Kiinteistö Oy Förbom 

Hämeenkatu 24 B 39 

FI-20700 TURKU 

Tel: +358 (0)400 590950 

www.forbom.fi 

Klaus Liersch GmbH 

Galileo-Galilei-Str. 7 

D-55129 MAINZ 

Tel: +49 (0)6131-507040 

Fax: +49 (0)6131-507075 

info@liersch-bau.de 

www.liersch-bau.de 

Kuraray Nordic Ab Oy 

Perintötie 2 D 


Tel: +358 (0)207118430 

Fax: +358 (0)207 118 439 

www.kuraray.eu 

Kuitukuu Oy 

Raittilantie 59 

FI-39700 PARKANO 

Tel: +358 (0)3-4589033 

Fax: +358 (0)3-4589033 

susanna@kuitukuu.fi 

www.kuitukuu.fi 

LocalEyes Suomi Oy 

Liesikuja 7 A 


Tel: +358 (0)9-86200200 

Fax: +358 (0)9-86200222 

janina@localeyes.fi 

www.localeyes.fi 

Marmorikynttilä Oy 

Kyläkunnantie 12 


Tel: +358 (0)9-7245337 

Fax: +358 (0)9-7541005 

vesa.ahonen@marmorikynttila.fi 

www.marmorikynttila.fi 

Mehiläistuotteet Mellis Oy 

Rantahovintie 129 

FI-79630 KOLMA 

Tel: +358 (0)17-6880840 

Fax: +358 (0)17-573129 

mellis@mellis.fi 

www.mellis.fi 

Mikkelin seudun 

elinkeinoyhtiö Miset Oy 

Patteristonkatu 2 C 

FI-50100 MIKKELI 

Tel: +358 (0)44-7942209 

Fax: +358 (0)15 194 2695 

www.miset.fi 

Unternehmensberatung 

mytheresa.com GmbH 

Einsteinring 37 

D-85609 Aschheim/München 

Tel: +49 (0)89-679707100 

Fax: +49 (0)89 54547722 

www.mytheresa.com 

Oy Crustum Ab 

Pursimiehenkatu 7 


Tel: +358 (0)10 423 5752 

info@crustum.fi 

www.crustum.fi 

Piccolo-Systems Oy 

Vuokattiopistontie 9 

FI-88160 VUOKATTI 

Tel: +358 (0)44-2002995 

piccolo-systems@gmail.fi 

www.naturecraft.fi 

Rheinkalk GmbH 

Am Kalkstein 1 

D-42489 WÜLFRATH 

Tel: +49 (0)2058-170 

Fax: +49 (0)2058-172210 

info@rheinkalk.de 

www.rheinkalk.de 

Rödl & Partner Nordic AB 

Filial Finland 

Kauppapuistikko 12 B 

FI-65100 VAASA 

Tel: + 358 (0)505559552 

Team Puranen Ky 

Yläniementie 19 as 5 

FI-41340 LAUKAA 

Tel: +358 (0)40 7685636 

teampuranen@pp.inet.fi 

Terhi Lignell Consulting 

Margeritenstraße 7 

D-85586 POING 

Tel: +49 (0)8121-971103 

Fax: +49 (0)3222-2411450 

www.terhilignell.com 

VPM International 

Marketing & Trading GmbH 

Steiningerweg 1 

85748 GARCHING B. MÜNCHEN 

Tel: +49 (0)89-306587970 

Fax: +49 (0)89-3065879729 

info@vpm-international.com 

www.vpm-international.com 

Vuokatin Viini Oy 

Määttälänmäentie 10 B 

FI-88620 KORHOLANMÄKI 

Tel: +358 (0)400-818282 

nils.colliander@vuokatinviini.fi 

www.vuokatinviini.fi 

Übersetzungsdienst 

käännöspalvelu Heinrich 

Pesch 

Nuijatie 17 B 22 


Tel: +358 (0)40 5097121 

heinrich.pesch@kolumbus.fi 

schneeland.com/translation.html 

Kompetenz zum Wohle 

unserer Mitglieder 

steigern 

Die weltweite Rezession ist auch an den deutschfinnischen 

Wirtschaftsbeziehungen nicht spurlos 

vorübergegangen. Der Handel zwischen Deutschland 

und Finnland sank 2009 um rund ein Drittel gegenüber 

dem Jahr 2008. 

Auch für unsere Mitgliedsunternehmen war das letzte 

Jahr nicht leicht. Wir danken daher allen Mitgliedern 

für die Treue, die sie uns im letzten Jahr trotz großer 

wirtschaftlicher Herausforderungen gehalten haben. Im 

Gegenzug wollen wir unter Beweis stellen, dass es sich 

gerade jetzt mehr denn je lohnt, Mitglied der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer zu sein. 

Die Geschäftsführung der DFHK hat daher eine Qualifikationsoffensive 

gestartet, damit unsere Mitarbeiter 

noch praxisorientierter als bisher für unsere Mitglieder 

tätig sein können. Es ist unser Anspruch, wichtigster und 

kompetentester Ansprechpartner und Dienstleister zu 

sein, wenn es um deutsch-finnische Wirtschaftsfragen 

geht. Mit diesem Anspruch möchten wir auch unsere 

Mitgliederbasis erweitern, um uns mit noch größerem 

Rückhalt bei deutsch-finnischen Wirtschaftsthemen zu 

Wort melden zu können. 

Die Zahl der Mitarbeiter werden wir ebenfalls erhöhen. 

Zum einen, um unser Dienstleistungsangebot auszubauen, 

zum anderen aber auch, um die Vielfalt und Qualität 

unserer Dienstleistungen bekannter zu machen. Hierzu 

gehört eine verstärkte Zusammenarbeit mit unseren 

deutschen und finnischen Partnern, seien es Kammern, 

Verbände, Wirtschaftsförderer, Forschungsinstitute und 

Hochschulen oder öffentliche Stellen. 

Für Unternehmen, die sich der DFHK besonders 

verbunden fühlen, gibt es seit Beginn des Jahres die 

Möglichkeit, sich als Premium Partner der DFHK zu präsentieren. 

Premium Partner unterstützen die Kammer an 

herausragender Stelle bei der Aufgabe, die deutsch-finnischen 

Wirtschaftsbeziehungen im Sinne der Mitglieder 

weiterzuentwickeln und zu intensivieren. Dies soll nicht 

zuletzt unserem Ziel dienen, so unabhängig wie möglich 

zum Wohle unserer Mitglieder agieren zu können. 

Manfred Dransfeld 

Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

Panostamme laatuun 

jäsentemme hyväksi 

Maailmanlaajuinen kriisi on vaikuttanut myös saksalaissuomalaisiin 

kauppasuhteisiin. Maidemme välinen kauppa 

putosi vuonna 2009 noin kolmanneksella edellisvuoteen 

verrattuna. 

Myös jäsenillemme viime vuosi oli vaikea. Kiitämme kaikkia 

jäseniämme uskollisuudesta, jota he ovat osoittaneet 

viime vuonna suurista taloudellisista haasteista huolimatta. 

Vastapalveluna haluamme osoittaa, että juuri nyt jos koskaan 

kannattaa olla Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

jäsen. 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin johto on päättänyt 

siksi panostaa laatuun, jotta henkilökuntamme pystyy 

entistä käytännönläheisemmin vastaamaan jäseniemme 

tarpeisiin. Tavoitteenamme on olla tärkein ja pätevin yhteistyökumppani 

ja palvelujen tarjoaja Saksan ja Suomen 

välisissä kauppasuhteissa. Tällä ajatuksella haluamme 

myös laajentaa jäsenistömme edustuspohjaa voidaksemme 

entistä painokkaammin osallistua saksalais-suomalaisista 

talousasioista käytävään keskusteluun. 

Aiomme lisätä myös työntekijöidemme määrää voidaksemme 

laajentaa palvelutarjontaamme ja tehdä palvelujemme 

monipuolisuutta ja laatua tunnetummaksi. Tähän 

kuuluu entistä läheisempi yhteistyö sekä saksalaisten että 

suomalaisten kumppaniemme, kuten muiden kauppakamarien, 

liittojen, talouden kehittämiskeskusten, tutkimusinstituuttien, 

korkeakoulujen sekä julkisten laitosten kanssa. 

Yrityksillä on ollut vuoden alusta Premium Partnerina 

mahdollisuus sitoutua erityisesti Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin toimintaan. Premium Partnerit auttavat 

Kauppakamaria hyvin näkyvällä tavalla edelleen kehittämään 

ja tehostamaan Saksan ja Suomen välisiä kauppasuhteita 

jäsenten etujen nimissä. Tavoitteenamme on voida 

toimia mahdollisimman itsenäisesti jäsentemme hyväksi. 


Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja 

2 Deutsch-Finnischer Handel 1·2010 Deutsch-Finnischer Handel 1·2010 

3

Mitteilungen der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer 

Kauppakamarin jäsenlehti 

ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 

Se lähetetään jäsenistölle 

maksutta. Tekstiä lainattaessa 

lähde aina mainittava. 

Painos: 2000 

Hallituksen 

puheenjohtaja: 

Robert Lorenz-Meyer 

Toimitusjohtaja: 


Toimitus: 

Riitta Ahlqvist 

Bernd Fischer 

Anja Kontturi 

Mariaana Rainerla-Pulli 

Ilmestymispäivä: 

18. maaliskuuta 2010 

Ilmoitusmyynti: 

Maija-Liisa Saksa 

Sana-Saku Oy 

Puh. (09) 547 1391 

maija-liisa@sana-saku.fi 

Layout: 

Adverbi Oy 

Painopaikka: 

Hannun Tasapaino Oy 

Painettu ympäristöystävälliselle 

paperille 

Novatech Easy Matt, 

Galerie Art Gloss 

ISSN 1236-360X 

Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari 

Mikonkatu 25 

PL 83 

00101 Helsinki 

Puh. (09) 6122 120 

Faksi (09) 642 859 

info@dfhk.fi 

www.dfhk.fi 

DFHK-Tapahtumakalenteri 

4.–6. toukokuuta 2010 

”Waste-to-energy” 

-yritysvierailumatka Saksaan 

8. toukokuuta 2010 

Liikesaksan kirjallinen koe 

18.–20. toukokuuta 2010 

”Green sustainable city” 

-tutustumismatka Saksaan 

Premium Partner 

Sisältö 

Saksankieliset sivut: 

2 Uudet jäsenet 

6 Kauppakamari 

7 Suomen bruttokansantuote laski 7,8 prosenttia 2009 

8 Saksa Suomen tärkein vientimarkkinamaa 

9 Saksan ja Suomen välinen kauppa 

väheni kolmanneksen 

10 Ensimmäisen vuoden kokemuksia Helsingin 

uudesta tavarasatamasta 

12 Suomen merikuljetukset vähentyneet viidenneksen 

13 Saatavien perintä Suomessa 

14 Talousuutiset 

18 Liikeyhteydet 

Suomenkieliset sivut: 

21 Kielitaitoisia ja päteviä työntekijöitä yrityksille 

22 Kauppakamari 

23 Saksa menetti suurimman viejän asemansa Kiinalle 

24 Saksan keskuskauppakamari odottaa 2,3 % talouskasvua 

25 Talousuutiset 

27 Saksalainen logistiikkaosaaminen maailman huippua 

28 Saksan satamat odottavat kolmen 

prosentin kasvua tänä vuonna 

30 ”Kaikkea se saksalainen keksii…” 

32 Kuluttaja ei luovu elämän pienistä iloista 

34 Deutsche Messe AG:n toimitusjohtaja Wolfram von Fritsch: 

”Saksan koneenrakennusteollisuus satsaa innovaatioihin“ 

35 Oikeuden käsittelykieleksi Saksassa 

mahdollisesti myös englanti 

36 Messu-uutisia 

Sisu on yksi kahdeksasta suomalaisesta jäänmurtajasta, 

jotka olivat täystyöllistettyjä kireän pakkastalven ansiosta. 

Inhalt 

Deutsche Seiten: 

2 Neue Mitglieder 

6 DFHK intern 

7 Bruttoinlandsprodukt in Finnland 2009 

um 7,8 % gesunken 

8 Deutschland wichtigster Exportmarkt für Finnland 

9 Deutsch-finnischer Handel um ein Drittel gesunken 

10 Neuer Hafen Helsinki-Vuosaari: 

Erfahrungen nach einem Jahr 

12 Seetransporte um ein Fünftel gesunken 

13 Forderungseinzug in Finnland 

14 Wirtschaftsnachrichten 

18 Geschäftsvermittlungen 

Finnische Seiten: 

21 Stellengesuche 

22 DFHK intern 

23 Deutschland nicht mehr Exportweltmeister 

24 DIHK erwartet Wirtschaftswachstum um 2,3 % 

25 Wirtschaftsnachrichten 

27 Weltbank kürt Deutschland zum Logistikweltmeister 

28 Deutsche Häfen erwarten nach einem schwierigen 

Jahr Wachstum um 3 % 

30 „Was der Deutsche so alles erfindet...“ 

32 Branchenreport Konsumgüter 

33 „Der deutsche Maschinenbau setzt auf Innovationen“ 

Interview mit Wolfram von Fritsch, 

Vorstandsvorsitzender der Deutschen Messe AG 

34 Initiative für Englisch als zusätzliche 

Gerichtssprache in Deutschland 

36 Messeneuigkeiten 


Der Eisbrecher „Sisu“ gehört zur finnischen Eisbrecherflotte, die mit 

ihren acht Schiffen im strengen Winter 2009/10 voll ausgelastet war. 

Das Wort „Sisu“ beschreibt eine typische Eigenschaft der Finnen und 

bedeutet etwa „Kraft“, „Ausdauer“ und „Beharrlichkeit“. 

DFHK-Terminkalender 

4.–6. Mai 2010 

Einkäuferreise finnischer Interessenten 

zum Thema „waste to energy“ 

6. Mai 2010 

Europa-Forum Bayern in München 

mit Beteiligung der DFHK 

8. Mai 2010 

Prüfung Wirtschaftsdeutsch 

International (schriftlicher Teil) 

in Zusammenarbeit mit dem 

Goethe-Institut Helsinki 

18.-20. Mai 2010 

Multiplikatorenreise finnischer 

Interessenten zum Thema Energie- 

effizienz nach Baden-Württemberg 

10. Juni 2010 

IHK/AHK Aktionstage in Trier 

11. Juni 2010 

IHK/AHK Aktionstage in Gießen/Friedberg 

Mitteilungen der 

Deutsch-Finnischen 

Handelskammer 

Das Magazin erscheint 

vier mal jährlich. Die Abgabe 

erfolgt kostenlos 

an Mitglieder. 

Nach druck nur mit 

Quellen angabe. 

Auflage: 2000 

Präsident: 

Robert Lorenz-Meyer 

Geschäftsführer: 


Redaktion: 


Bernd Fischer 

Anja Kontturi 

Mariaana Rainerla-Pulli 

Redaktionsschluss: 

18. März 2010 

Anzeigen–Verwaltung: 

Maija-Liisa Saksa (FI) 

Sana-Saku Oy 

Tel. +358-9-547 1391 


Layout: 

Adverbi Oy 

Druck: 

Hannun Tasapaino Oy 

Gedruckt auf 

umwelt freund lichem 

Novatech Easy Matt, 

Galerie Art Gloss 

ISSN 1236-360X 

Deutsch-Finnische 

Handelskammer 

Mikonkatu 25 

Postfach 83 

FI-00101 Helsinki 

Tel. +358-9-612 212-0 

Fax +358-9-642859 

E-Mail: info@dfhk.fi 

Internet: www.dfhk.fi 

5

DFHK intern • Kauppakamari Konjunktur • Suhdanne 

Premium Partner der DFHK 

Für Unternehmen, die sich der DFHK besonders verbunden 

fühlen, besteht ab sofort die Möglichkeit, sich als Premium 

Partner der DFHK zu präsentieren. Premium Partner 

unterstützen die Kammer an herausragender Stelle bei der 

Aufgabe, die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen 

im Sinne der Mitglieder weiterzuentwickeln und zu intensivieren. 

Im Gegenzug genießen sie folgende Vorteile. 

n Exklusive Präsentation des Firmenlogos auf der 

Startseite der DFHK-Homepage und besondere 

Erwähnung im Mitgliederverzeichnis 

n Exklusive Präsentation des Firmenlogos in allen 

Ausgaben des Kammermagazins „Deutsch-Finnischer 

Handel“ 

n Exklusive Präsentation des Firmenlogos im 

Eingangsbereich der Kammer und auf 

Kammerveranstaltungen 

n Kostenlose Nutzung des Konferenzraumes 

der Kammer einmal jährlich 

Premium Partner zahlen freiwillig einen Mitgliedsbeitrag 

von 3.500 € . Für weitere Informationen über die 

Mitgliedschaft als Premium Partner steht Ihnen der 

Geschäftsführer der DFHK, Manfred Dransfeld, 

Tel. +358 9 612212 21, gerne zur Verfügung. 

DFHK-Sonderpreise für 

Hotels und Mietwagen 

Die DFHK bietet ihren Mitglieder auch im Jahr 2010 geldwerte 

Vorteile durch Vereinbarungen, die sie mit zahlreichen 

Hotels und mit der Autovermietung Hertz getroffen 

hat. Im Hotelverzeichnis, das im Internet auf den Mitgliederseiten 

der Kammer abrufbar ist, sind die Hotels in 

Finnland, Deutschland, Estland und Russland aufgeführt, 

die den Mitgliedern der DFHK Sonderpreise gewähren. 

Dabei ist bereits bei der Hotelreservierung auf die 

Mitgliedschaft in der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

hinzuweisen. Auch bei der Inanspruchnahme der Hertz-Sondertarife 

ist die Angabe einer speziellen Reservierungsnummer 

notwendig, die ebenfalls auf unseren Mitgliederseiten 

aufgeführt ist. 

Personalien 

Dr. Peter Scholz (58) 

hat die Nachfolge von 

Wilfried Grolig angetreten 

und ist neuer Botschafter 

der Bundesrepublik 

Deutschland in Finnland. 

Er war zuletzt deutscher 

Botschafter in Chile. 

* * * 

Berndt Brunow, 1. Vizepräsident der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer, vollendete am 

9. März 2010 sein 60. Lebensjahr. 

* * * 

Dr. Risto E.J. Penttilä (50) ist zum neuen 

Geschäftsführer der Finnischen Zentralhandelskammer 

ernannt worden. Er ist damit Nachfolger 

von Dr. Kari Jalas, der in den Ruhestand tritt. 

* * * 

Dr. Anna-Maija Mertens hat als Nachfolgerin 

von Dr. Marjaliisa Hentilä die Leitung des 

Finnland-Instituts in Berlin übernommen. 

* * * 

Lauri Kivinen, Vorstandsmitglied der DFHK , 

ist zum neuen Generaldirektor des Finnischen 

Rundfunks (YLE) ernannt worden und wird ab 

1. Mai 2010 Nachfolger von Mikael Jungner. Bislang 

leitete Lauri Kivinen bei Nokia Siemens Networks 

in München den Bereich Corporate Affairs. 

In Memoriam 

Dr. Gerhard Wendt, Mitglied des Kuratoriums der DFHK, 

ist am 11. Januar 2010 kurz nach Vollendung seines 

75. Lebensjahres, verstorben. Dr. Gerhard Wendt war 

als Vorstandsvorsitzender der Kone Oy von 1990 bis 

1995 Mitglied im Vorstand der DFHK. Die Deutsch- 

Finnische Handelskammer wird ihm ein ehrendes 

Gedenken bewahren. 

Bruttoinlandsprodukt 

2009 um 7,8 % 

gesunken 

Das Rezessionsjahr 2009 bestätigte, dass 

sich weltweite Konjunkturschwankungen 

auf die finnische Wirtschaft überdurchschnittlich 

stark auswirken. Während 

das Bruttoinlandsprodukt in Finnland in 

Aufschwungzeiten in der Regel besonders 

kräftig wächst, so ist es im Jahr 2009 

stärker gesunken als im EU-Durchschnitt. 

Nach vorläufigen Berechnungen des 

Statistischen Zentralamtes hat sich das 

reale Bruttoinlandsprodukt in Finnland 

im vergangenen Jahr um 7,8 % vermindert. 

Besonders ausgeprägt war der Rückgang zu 

Jahresanfang, ehe sich die gesamtwirtschaftliche 

Produktion im zweiten Halbjahr auf 

niedrigerem Niveau stabilisierte - ohne jedoch 

zuzulegen. 

Die Industrieproduktion verringerte sich 

2009 insgesamt um 20,9 % und fiel auf das 

Niveau des Jahres 2000 zurück. In der Metall- 

und Elektroindustrie sank die Produktion um 

26,9 % und in der Holz- und Papierindustrie 

um 20,7 %. Die sonstigen Industriezweige 

mussten im Durchschnitt einen Produktionsrückgang 

um 11,2 % hinnehmen. Die Bauwirtschaft 

schrumpfte um 13,2 %. 

Die Wertschöpfung im Dienstleistungssektor 

sank um 3,7 %, wobei der Groß- und Einzelhandel 

mit -11,2 % besonders betroffen war. 

Speziell der Kfz-Handel verzeichnete kräftige 

Einbußen. 

Sowohl die Dienstleistungs- als auch die 

Industrieunternehmen hielten sich angesichts 

rückläufiger Nachfrage und Produktion mit 

Investitionen zurück, so dass sich das Investitionsvolumen 

in 2009 um 13,4 % verminderte. 

Die private Nachfrage sank real um 2,1 %. 

Da die öffentlichen Haushalte seit 1997 

regelmäßig einen Finanzierungsüberschuss 

aufwiesen, verfügte der finnische Staat über 

genügend finanziellen Spielraum für umfangreiche 

konjunkturelle Gegensteuermaßnahmen. 

Der Staat erhöhte daher seine Investitionen in 

2009 um 5,6 % und seinen Verbrauch um 

4,7 %. 

Dies hatte – zusammen mit niedrigeren 

Steuereinnahmen - zur Folge, dass aus dem 

öffentlichen Finanzüberschuss ein Finanzierungsdefizit 

wurde, das sich in 2009 auf 2,2 % 

des Bruttoinlandsprodukts belief. Die öffentliche 

Verschuldungsquote stieg um nahezu 

zehn Prozentpunkte auf 44,0 %. n 

Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts in Finnland 2000-2009 

Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2008, 

vorläufige Angabe für 2009. 

Industrieproduktion im internationalen Vergleich 


7 

6 

4 

2 

0 

-2 

-4 

-6 

-8 

5,3 

2,3 

1,8 

2 

4,1 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 

Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts nach Wirtschaftszweigen 

260 

240 

220 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

180 

170 

160 

150 

140 

130 

120 

110 

100 

90 

80 

70 

60 

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 

2,9 

Industrie 

Bausektor 

4,4 

BIP 

4,9 

Dienstleistungen 

Produktionsentwicklung nach Industriezweigen 

Metall+Elektro 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 

Finnland 

Eurozone 

1,2 

Chemie 

Holz+Papier 

Japan 

USA 

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 

-7,8

Außenhandel • Ulkomaankauppa Außenhandel • Ulkomaankauppa 

Deutschland wichtigster 

Exportmarkt für Finnland 

Deutschland war im vergangenen 

Jahr der wichtigste ausländische 

Absatzmarkt für die finnische Industrie. 

Nachdem Deutschland 2008 

an dritter Stelle in der finnischen 

Exportstatistik lag, nahm es 2009 

den ersten Platz vor Schweden und 

Russland ein. 

Dies lag allerdings daran, dass 

die finnischen Ausfuhren nach 

Russland um 47 % und nach 

Schweden um 33 % sanken und damit 

noch kräftiger einbrachen als die 

finnischen Exporte nach Deutschland, 

die sich um 30 % verminderten. Auf 

Deutschland entfielen 10,3 %, auf 

Schweden 10,0 % und auf Russland 

9,0 % der finnischen Ausfuhren. 

Dahinter folgten die USA (7,8 %) 

vor den Niederlanden (5,8 %), die 

erstmals Großbritannien in der finnischen 

Exportstatistik überholen 

konnten. 

Nach Angaben der finnischen 

Zollverwaltung konnte Finnland im 

letzten Jahr mit keinem einzigen 

wichtigen Handelspartner eine 

Zunahme der Ex- oder Importe 

verzeichnen. 

Russland bei den Importen 

an der Spitze 

In der finnischen Importstatistik lag 

Russland 2009 wie im Vorjahr auf 

dem ersten Rang, was auf die Entwicklung 

im letzten Quartal 2009 zurückzuführen 

ist. Durch den Anstieg 

der Ölpreise stabilisierten sich nämlich 

zum Jahresende wertmäßig die 

finnischen Einfuhren aus Russland, 

dem mit Abstand wichtigsten Rohöllieferanten 

Finnlands. Aus Russland 

stammten 16,2 % der finnischen Gesamtimporte. 

Deutschland nahm mit 

einem Anteil von 14,6 % den zweiten 

Platz in der finnischen Importstatistik 

ein, und zwar klar vor Schweden 

(10,0 %) und China (7,9 %). 

Auch in der Summe der finnischen 

Ein- und Ausfuhren lag Russland 

Finnische Außenhandelsstatistik 2009 

EXPORT IMPORT SALDO 

Mio. € Anteil % Veränd. % Mio. € Anteil % Veränd. % Mio. € 

Insgesamt 44.897 100,0 -32 43.250 100,0 -31 +1.646 

EU 24.946 55,6 -34 24.377 56,4 -29 +569 

darunter 

Deutschland 4.625 10,3 -30 6.313 14,6 -28 -1.688 

Schweden 4.405 9,8 -33 4.306 10,0 -32 +99 

Niederlande 2.625 5,8 -22 1.977 4,6 -24 +648 

Großbritannien 2.349 5,2 -35 1.449 3,4 -44 +900 

Frankreich 1.653 3,7 -28 1.945 4,5 -8 -292 

Polen 1.423 3,2 -33 887 2,1 -17 +536 

Italien 1.340 3,0 -38 1.220 2,8 -35 +120 

Belgien 1.223 2,7 -25 962 2,2 -32 +261 

Spanien 1.021 2,3 -46 544 1,3 -32 +477 

Estland 905 2,0 -37 978 2,3 -29 -73 

Dänemark 873 1,9 -36 1.168 2,7 -20 -295 

Österreich 313 0,7 -26 402 0,9 -28 -90 

Nicht-EU-Länder 

darunter 

19.951 44,4 -31 18.873 43,6 -33 +1.078 

Russland 4.044 9,0 -47 7.026 16,2 -31 -2.982 

USA 3.482 7,8 -16 1.486 3,4 -20 +1.996 

China 1.854 4,1 -10 3.434 7,9 -21 -1.580 

Norwegen 1.345 3,0 -32 1.004 2,3 -40 +341 

Japan 729 1,6 -38 848 2,0 -33 -118 

Brasilien 598 1,3 -1 465 1,1 -25 +133 

Südkorea 552 1,2 -3 503 1,2 -68 +49 

Schweiz 525 1,2 -7 472 1,1 -15 +53 

Quelle: Finnische Zollverwaltung 

knapp vor Deutschland. Das Gesamthandelsvolumen 

Finnlands mit Russland 

belief sich auf 11.070 Mio. € und mit 

Deutschland auf 10.938 Mio. € . 

Nur der Schiffbau mit 

leichtem Exportanstieg 

Sämtliche Industriezweige in Finnland 

mussten im vergangenen Jahr empfindliche 

Einbussen bei ihren Ausfuhren verkraften. 

Die einzige Ausnahme bildete 

der Schiffbau, der aufgrund der Ablieferung 

des größten Kreuzfahrtschiffes 

der Welt, der „Oasis of the Seas“, einen 

geringen Exportanstieg verzeichnen 

konnte. Die Ausfuhr von Mobiltelefonen 

hat sich dagegen mehr als halbiert. So 

wurden 2009 lediglich 15,2 Mio. Mobiltelefone 

im Wert von 2,8 Mrd. € exportiert, 

nachdem es im Jahr zuvor noch 

32,1 Mio. Mobiltelefone im Wert von 

6,5 Mrd. € waren. Insgesamt verringerten 

sich die finnischen Ausfuhren 2009 

um 32 % und betrugen 44,9 Mrd. € . 

Dies war der niedrigste Wert seit 1999. 

Die finnischen Einfuhren wiederum 

waren zuletzt 2004 geringer ausgefallen. 

Sie sanken 2009 gegenüber dem 

Vorjahr um 31 % auf 43,3 Mrd. € . 

Die finnische Handelsbilanz wies 

2009 einen Aktivsaldo von 1,6 Mrd. € 

auf. Das war der kleinste Exportüberschuss, 

den die finnische Wirtschaft seit 

1991 erwirtschaftet hat. n 

Deutsch-finnischer Handel 

um ein Drittel gesunken 

Der deutsch-finnische Handel ist 2009 einhergehend 

mit dem Rückgang des Bruttoinlandsprodukts 

in beiden Ländern um ein 

Drittel gesunken. Dies unterstreichen sowohl die 

Angaben des Statistischen Bundesamtes als auch 

die Berechnungen der finnischen Zollverwaltung, 

wenngleich sich die deutsche und finnische 

Statistik in ihren absoluten erneut beträchtlich 

voneinander unterscheiden. 

Während die finnische Zollverwaltung ein 

Gesamtvolumen des deutsch-finnischen Handels 

in Höhe von 10,9 Mrd. € ermittelte, gab das Statistische 

Bundesamt einen Wert von 12,4 Mrd. € 

bekannt. Dieser setzte sich zusammen aus deutschen 

Ausfuhren nach Finnland von 7,1 Mrd. € 

sowie Einfuhren aus Finnland von 5,3 Mrd. €. 

Hieraus errechnete sich ein deutscher Überschuss 

im Handel mit Finnland von 1,8 Mrd. €, wobei 

sich dieser immerhin nahezu mit dem von der 

finnischen Zollverwaltung errechneten Aktivsaldo 

zugunsten Deutschlands deckt. 

Am deutschen Außenhandel ist Finnland mit 

einem Anteil von knapp einem Prozent beteiligt. 

In der deutschen Exportstatistik nimmt Finnland 

mit einem Anteil von 0,9 % den 22. Rang ein, 

während es auf der Importseite an 24. Stelle liegt 

und einen Anteil von 0,8 % hat. 

Für die deutsche Industrie ist Finnland von 

der Exportstruktur her ein typischer Auslandsmarkt. 

Etwa drei Viertel der deutschen Ausfuhren 

nach Finnland entfallen – wie beim deutschen 

Gesamtexport - auf die Automobilindustrie, 

den Maschinenbau, die Elektrotechnik und die 

Chemische Industrie. 

Bei den deutschen Exporten nach Finnland, 

die insgesamt um 28 % sanken, fällt der kräftige 

Rückgang bei den Lieferungen von Straßenfahrzeugen 

auf, die sich halbierten. Hier spiegelt sich 

die Flaute auf dem finnischen Automarkt wider, 

von der Deutschland als wichtigster PKW-Lieferant 

besonders betroffen ist. Relativ stabil waren 

die deutschen Nahrungsmittelausfuhren, die 

erstmals mehr als 5 % des deutschen Gesamtexportes 

nach Finnland ausmachten. 

Umgekehrt entfallen bei den deutschen 

Einfuhren aus Finnland lediglich 1,3 % auf 

Nahrungsmittel. Davon machen Fertigprodukte 

sogar nur knapp die Hälfte aus, während der 

Rest Getreidelieferungen sind. Insgesamt sanken 

die deutschen Gesamtimpore aus Finnland 2009 

um 34 % gegenüber dem Vorjahr. n 

Deutsch-finnischer Handel nach Warengruppen 2009 

Deutsche Ausfuhr nach Finnland Mio. € Veränd. % Anteil % 

0 Nahrungsmittel 377,8 -1 5,3 

1 Getränke und Tabak 76,2 -21 1,1 

2 Rohstoffe 112,8 -46 1,6 

3 Brennstoffe 56,4 +34 0,8 

4 Fette und Öle 2,7 -32 0,0 

5 Chemische Erzeugnisse 1.016,4 -23 14,3 

6 Bearbeitete Waren 934,3 -29 13,2 

darunter 

64 Papier und Pappe 94,0 -6 1,3 

65 Garne und Gewebe 87,5 -21 1,2 

67 Eisen und Stahl 229,7 -33 3,2 

68 Nicht-Eisen Metalle 68,1 -57 1,0 

69 Andere Metalle 256,1 -29 3,6 

7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 3.236,8 -34 45,6 

darunter 

71 Kraftmaschinen 276,5 +6 3,9 

72 Arbeitsmaschinen 258,1 -33 3,6 

73 Metallbearbeitungsmaschinen 75,0 -24 1,1 

74 Sonstige Maschinen 629,6 -29 8,9 

75 Büromaschinen, EDV-Geräte 254,0 -16 3,6 

76 Kommunikationsgeräte 185,4 -18 2,6 

77 Elektrische Apparate 546,3 -27 7,7 

78 Strassenfahrzeuge 929,7 -50 13,1 

8 Sonstige Fertigwaren 766,8 -13 10,8 

darunter 

84 Bekleidung 133,2 -40 1,9 

87 Mess- und Pruefgeräte 175,4 -21 2,5 

9 Andere sonst nicht erfasste Waren 519,7 -32 7,3 

Insgesamt 7.099,9 -28 100,0 

Bundesamt 

Statistisches Quelle: 

Deutsche Einfuhr aus Finnland Mio. € Veränd. % Anteil % 

0 Nahrungsmittel 67,6 -33 1,3 

1 Getränke und Tabak 6,5 +63 0,1 

2 Rohstoffe 

darunter 

339,1 -42 6,4 

24 Holz 64,3 -42 1,2 

25 Zellstoff 226,6 -45 4,3 

3 Brennstoffe 37,0 -89 0,7 

4 Fette und Öle 0,0 -86 0,0 

5 Chemische Erzeugnisse 462,8 -22 8,7 

6 Bearbeitete Waren 

darunter 

2.023,9 -39 38,0 

63 Holzwaren 87,6 -52 1,6 

64 Papier und Pappe 1.304,5 -25 24,5 

67 Eisen und Stahl 296,6 -54 5,6 

68 Nicht-Eisen Metalle 215,6 -61 4,0 

7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 

darunter 

1.479,1 -29 27,7 

71 Kraftmaschinen 132,7 -13 2,5 

72 Arbeitsmaschinen 

73 Metallbearbeitungsmaschinen 

74 Sonstige Maschinen 

76 Kommunikationsgeräte 

77 Elektrische Apparate 

78 Straßenfahrzeuge 

8 Sonstige Fertigwaren 

9 Andere sonst nicht erfasste Waren 

Insgesamt 

251,1 

14,4 

230,7 

441,1 

143,7 

244,4 

200,8 

713,3 

5.330,1 

+26 

-36 

-24 

-41 

-26 

-45 

+6 

-24 

-34 

4,7 

0,3 

4,3 

8,3 

2,7 

4,6 

3,8 

13,4 

100,0 


9

Verkehr • Liikenne Verkehr • Liikenne 

Neuer Hafen Helsinki-Vuosaari: 

Erfahrungen nach einem Jahr 

von Antti Saarinen, Marketingleiter des Hafen Helsinki 

Der Hafen Helsinki eröffnete seinen neuen Frachthafen Vuosaari Ende November 2009. Mit dem neuen 

Frachthafen wurde der Güterverkehr auf den Hafen Vuosaari konzentriert, während der Passagierverkehr 

in den Passagierhäfen in der Stadtmitte weiterentwickelt wird. Die Eröffnung des neuen Hafens fiel in 

eine undankbare Zeit, da die Weltwirtschaft genauso wie die finnische Wirtschaft in den Monaten vor der 

Hafeneröffnung in eine schwere Rezession geraten war. Im Jahre 2009 sank der Stückgüterumschlag in 

den finnischen Häfen im Vergleich zum Vorjahr um 24 %. Im Hafen Helsinki verringerte sich der 

Stückgutumschlag um 21 % auf 8,6 Mio. Tonnen, was dem Niveau des Jahres 2000 entsprach. 

Ein Drittel des finnischen Containerverkehrs entfällt auf den Hafen Helsinki-Vuoasaari 

Der auf den LKW-, Trailer- und Containerverkehr 

spezialisierte Hafen Helsinki hat zahlreiche Wettbewerbsvorteile. 

Im Vergleich zu anderen finnischen 

Häfen ist das logistische Netzwerk in Helsinki am größten, 

und es gibt die mit Abstand meisten wöchentlichen 

Abfahrten zu den west-, mittel- und nordeuropäischen 

Häfen. Im Jahre 2009 wurden neue Ro-Ro-Verbindungen 

nach Wallhamn, Göteborg, Halmstad, Malmö und Esbjerg 

eröffnet. Die Containerverbindung nach Södertälje wurde 

eingestellt. Vom Güterverkehr des Hafens Helsinki entfielen 

im vergangenen Jahr 24 % auf den Verkehr zwischen 

Helsinki und Tallinn. Es folgten die Verbindungen mit 

Lübeck-Travemünde (22 %), Hamburg (8 %) und Rotterdam 

(8%). 

Hohe Verfügbarkeit von Containern 

Seine Funktion als wichtigster Hafen für den finnischen 

Außenhandel garantiert Helsinki auch in einer Konjunkturkrise 

ein hohes und stabiles Frachtaufkommen. Im 

Jahre 2009 wurden Waren in einem Volumen von 4,4 Mio. 

Tonnen eingeführt und von 4,2 Mio. Tonnen ausgeführt. 

In Transporteinheiten gerechnet waren dies 357.200 TEU 

sowie 432.000 LKW und Trailer. Der Containerumschlag 

über Helsinki machte 32,9 % des gesamten Containerumschlags 

der finnischen Häfen aus. Im LKW- und Trailerverkehr 

belief sich der Marktanteil des Hafen Helsinki auf 

56 %. Import und Export halten sich in Helsinki traditionell 

die Waage, was eine hohe Verfügbarkeit von Containern 

sichert. 

Der Hafen Vuosaari ist mittlerweile ein gutes Jahr 

nach dem so genannten Landlord-Prinzip in Betrieb. Der 

Hafen Helsinki ist als „Landlord“ verantwortlich für die 

Funktion des Hafens in seiner Gesamtheit, die Entwicklung 

der Infrastruktur und für die Schaffung möglichst 

günstiger Rahmenbedingungen für die privaten Betriebe. 

Die eigentlichen logistischen Dienstleistungen liegen in 

der Hand von Privatunternehmen. Bislang haben sich 

rund 60 Betriebe im Hafen niedergelassen. In sämtlichen 

Logistikbereichen gibt es mehrere Anbieter, was dafür 

sorgt, dass das Preis-/Leistungsverhältnis für die Kunden 

stimmt. Im Hafen Vuosaari gibt es beispielsweise vier 

miteinander konkurrierende Hafenbetreiber. Freie Flächen 

und Geschäftsmöglichkeiten gibt es natürlich noch für 

eine weit größere Zahl von Unternehmen, doch wurde die 

Entwicklung durch die Rezession verlangsamt. 

Positives Feedback der Kunden 

Das Feedback, das der Hafen von sämtlichen Kundengruppen 

nach den Erfahrungen von gut einem Jahr erhalten 

hat, ist ausgesprochen positiv. Nach Anlaufschwierigkeiten 

in den allerersten Wochen hat der Hafen in seiner Gesamtheit 

und in allen Teilbereichen gut funktioniert. Gleichwohl 

ist der Hafen bemüht, weitere Entwicklungsmöglichkeiten 

zu erkennen und diese umzusetzen. Gegen Ende des Jahres 

2010 wird ein Intermodalterminal eröffnet, mit dem 

das an sich schon vielfältige Dienstleistungsangebot im 

Schienenverkehr erweitert werden soll. 

Der Transitverkehr macht etwa 2 % des Gesamtverkehrs 

des Hafen Helsinki aus. In den Hafen gelangen 

darüber hinaus relativ viele Waren, die auf die eine oder 

andere Weise im Großraum Helsinki bearbeitet und 

danach weiter nach Russland exportiert werden. Wird dies mit 

berücksichtigt, so beläuft sich der Anteil des Transitverkehrs auf 

5–7 % des Gesamtumschlags des Hafen Helsinki. 

Zukunftsaussichten 

Infolge der Rezession und des Strukturwandels der finnischen 

Industrie haben sich die Ein- und Ausfuhrströme spürbar verringert. 

Daraus leitet sich die Erwartung ab, dass Schiffslinien sich 

verändern und die Transporte sich auf bestimmte große Häfen 

konzentrieren werden. Dies ist allerdings zumindest im Jahre 

2009 noch nicht eingetreten, vielmehr haben die Häfen und auch 

die meisten Reedereien ihre Tätigkeit so wie vor der Rezession 

weitergeführt. 

Eine Prognose über das Verkehrsaufkommen des Jahres 2010 

ist schwierig, wenngleich ein moderater Anstieg von 5 % gegenüber 

2009 erwartet wird. Auch auf der Grundlage des Zeitraums 

Januar-März ist die Entwicklung ebenfalls schwer vorherzusagen. 

In den ersten beiden Monaten 2010 stieg der Containerverkehr im 

Hafen Helsinki um 11 % und der Stückverkehr nahm insgesamt 

um 3,6 % zu. Die Auswirkungen des Hafenarbeiterstreiks auf den 

Güterumschlag sind jedoch schwer abzuschätzen. Der Vorteil des 

Hafen Helsinki bei einem Streik liegt in seiner Spezialisierung auf 

den LKW-, Trailer- und Containerverkehr. Dadurch ist ein begrenzter 

LKW- und Trailerverkehr mit den Autofähren sowohl im 

Hafen Vuosaari als auch in den Passagierhäfen möglich. 

Es bleibt abzuwarten, wie sich der Welthandel und der finnische 

Außenhandel von der schweren Rezession erholen werden. 

Die Entwicklung der Weltwirtschaft und der Arbeitslosigkeit sowie 

die mögliche Konzentration des Güterumschlags auf die größten 

finnischen Häfen sind bedeutende Faktoren für die weitere 

Entwicklung des Güterumschlags im Hafen Helsinki. n 

Neubauprojekt – erstklassige 

g ewerbeimmobilie iN t urku 

r etailfläche 2000 qm im u G und 2000 qm im OG 

Die Immobilie befindet sich in einem Einkaufszentrum sehr nahe 

dem Zentrum. In unmittelbarer Nähe des Objektes befinden sich viele 

Geschäftsimmobilien sowie das Einkaufszentrum Länsikeskus. Das 

Zentrum von Turku ist mit dem Auto in 5 Minuten zu erreichen, ebenso 

das Einkaufszentrum Mylly, wo sich u.a. Ikea, Bauhaus, Gigantti, 

Biltema und Dutzende andere Unternehmen befinden. 

Im Neubauprojekt werden sich je nach Bedarf ein bis sechs teilbare 

Geschäftsräume sowie eine Parkgarage befinden. Die fortgeschrittenen 

Pläne des Projektes können an die Bedürfnisse des Kunden angepasst 

werden. Die Lage des Objektes verbessert sich jeden Tag mit der 

starken Entwicklung der Projekte in der Umgebung. 

ErrE ichbarkE it dE s ObjE ktE s mit dE m a utO : 

Kauppatori (Zentrum Turku) 2,4 km, 5 Minuten 

Einkaufszentrum Mylly (Raisio) 7,4 km, 6 Minuten 

Länsikeskus (Einkaufszentrum) 1,3 km, 1,5 Minuten 

Hafen Turku 3,8 km, 7 Minuten 

Förbom ImmobI l I en, Hämeenkatu 24 b , FI-20700 t urku 

t el. +358 400 377241, www.F orbom.FI/de 


11

Verkehr • Liikenne 

Seetransporte um ein 

Fünftel gesunken 

Die Seetransporte zwischen Finnland und dem Ausland verminderten 

sich im Jahr 2009 um 19,3 % auf 82,6 Mio. Tonnen. Daran waren 

der Import mit 45,1 Mio. Tonnen (- 23,4 %) und der Export mit 

37,5 Mio. Tonnen (-15,3 %) beteiligt. 

Auf den eigenen Außenhandel 

Finnlands entfielen 76,3 Mio. 

Tonnen, während dem Transitverkehr 

6,3 Mio. Tonnen zuzurechnen waren. 

Der so genannte Exporttransit, d.h. 

der Transport von aus Russland stammenden 

Gütern über Finnland in Drittländer, 

war dabei dank eines Anstiegs 

um 5 % mit 4,6 Mio.Tonnen deutlich 

höher als der Importtransit, der um 

58 % auf 1,7 Mio. Tonnen sank. Bei 

diesen Zahlen handelt es sich um den 

Transitverkehr, der direkt zwischen 

finnischen und russischen Häfen abgewickelt 

wird. Die über die finnischrussische 

Landgrenze gehenden Transitlieferungen 

werden gesondert von der 

finnischen Zollverwaltung erfasst und 

sind in der Seetransportstatistik nicht 

enthalten. 

Gemessen am Umschlagsvolumen 

war erneut der 40 km östlich von 

Helsinki gelegene Ölhafen Sköldvik der 

wichtigste Hafen Finnlands, und zwar 

sowohl bei der Ausfuhr als auch bei der 

Einfuhr. Zweitgrößter Importhafen war 

Helsinki vor dem bei Turku gelegenen 

Ölfhafen Naantali. Beim Export nahm 

Kotka den zweiten Rang vor Helsinki ein. 

Der Passagierverkehr zwischen 

Finnland und dem Ausland nahm 2009 

um 1,4 % zu und erzielte mit 16,8 

Mio. Fahrgästen einen neuen Rekord. 

Allein 9,4 Mio. Ankünfte und Abfahrten 

entfielen dabei auf den Fähr- und 

Kreuzfahrtverkehr mit Schweden. Der 

Passagierverkehr mit Estland verzeichnete 

in beide Richtungen 6,4 Mio. 

Fahrgäste. Gegenüber diesen Zahlen 

nahm sich der Deutschland-Verkehr mit 

237.000 Passagieren eher bescheiden 

aus. Von größerer Bedeutung waren die 

688.000 Mio. Ankünfte und Abfahrten 

im Rahmen von internationalen Ostseekreuzfahrten. 

n 

Die größten Exporthäfen 

Finnlands 2009 

1.000 t 

1. Sköldvik 6.308 

2. Kotka 5.081 

3. Helsinki 4.213 

4. Kokkola 3.640 

5. Rauma 3.296 

6. Hamina 1.708 

7. Naantali 1.427 

8. Hanko 1.414 

9. Pori 1.366 

10. Oulu 1.169 

11. Turku 1.160 

12. Kemi 884 

13. Raahe 835 

14. Loviisa 632 

15. Tornio 529 

Transitlieferungen 2009 auf die 

Hälfte geschrumpft 

Die größten Importhäfen 

Finnlands 2009 

1.000 t 

1. Sköldvik 10.831 

2. Helsinki 5.479 

3. Naantali 4.270 

4. Raahe 3.565 

5. Pori 3.306 

6. Kotka 2.170 

7. Rauma 1.668 

8. Oulu 1.379 

9. Turku 1.358 

10. Kokkola 1.265 

11. Hamina 1.209 

12. Hanko 1.028 

13. Tornio 812 

14. Vaasa 809 

15. Inkoo 716 

Quelle: Finnisches Seefahrtsamt 

Die über die finnisch-russische Landgrenze gehenden Transitlieferungen erreichten 

im Jahr 2009 einen Wert von 14,4 Mrd. €. Das waren 53 % weniger 

als im Jahr zuvor. Auch vom Volumen her schrumpften die Lieferungen 

auf weniger als die Hälfte und beliefen sich auf 1,8 Mio. Tonnen. Besonders 

ausgeprägt war der Rückgang bei den Transitlieferungen von PKW, die um 

nicht weniger als 78 % abnahmen. Den Angaben der finnischen Zollverwaltung 

zufolge kehrte sich der Trend Ende letzten Jahres jedoch wieder um, 

denn im vierten Quartal 2009 waren die Transitlieferungen – sowohl von 

PKW als auch insgesamt – höher als im dritten Quartal 2009. 

Forderungseinzug in Finnland 

Die Zahlungsmoral in Finnland kann nach dem European 

Payment Index (EPI) allgemein als sehr gut bezeichnet 

werden. Demnach erhalten Unternehmen in Finnland ihr 

Geld durchschnittlich nur sechs Tage nach dem vereinbarten 

Zahlungsziel, womit Finnland in Europa an der 

Spitze liegt. Dagegen sind es beispielsweise in Portugal 

39,9 Tage, auf Zypern 32,4 Tage und in Griechenland 

27,4 Tage sind. (Quelle: Intrum Justitia) 

Leider kommt es aber in Einzelfällen auch in Finnland 

zum Zahlungsverzug, der entweder auf Zahlungsunwilligkeit 

oder -unfähigkeit des finnischen Geschäftspartners 

zurückzuführen ist. 

Sofern der Schuldner tatsächlich bereits zahlungsunfähig 

ist, sollte zunächst geprüft werden, ob eine gerichtliche 

Entscheidung ergangen ist, mit dem über das Vermögen 

des Schuldners das Insolvenzverfahren eröffnet ist. Wenn 

dies der Fall ist, sollte die offene Forderung beim Insolvenzverwalter 

angemeldet werden. Dies muss schriftlich unter 

Beachtung der gesetzlichen Vorschriften erfolgen. Wenn 

der Insolvenzgläubiger gleichzeitig dem insolventen Unternehmen 

einen Geldbetrag schuldet, kann die Forderung 

möglicherweise im Wege der Aufrechnung durchgesetzt 

werden. Die Aufrechnungsmöglichkeit ist jedoch nicht immer 

gegeben, sondern sollte in jedem Einzelfall sorgfältig 

geprüft werden. 

In den meisten Fällen der Forderungsausfälle handelt 

es sich nicht um einen insolventen Schuldner. Die Erfahrung 

zeigt, dass Mahnungen und selbst anwaltliche 

Schreiben aus dem Ausland von den Schuldnern häufig 

entweder nicht verstanden oder nicht ernst genommen 

werden. Erst wenn jemand vor Ort sich in der Landessprache 

beim Schuldner meldet und ihn zur Zahlung des 

offenen Betrages auffordert, kann dem ausländischen 

Gläubiger geholfen werden. 

Auch wenn die Forderung nicht sofort in voller Höhe 

erfüllt wird, kommt es in der Regel relativ schnell zu Teilzahlungen 

durch den Schuldner. In diesem Fall sollte nach 

Möglichkeit eine Ratenzahlungsvereinbarung getroffen 

werden, damit sich beide Parteien über die weitere Vorgehensweise 

im Klaren sind. 

Liegt der eher seltene Fall vor, dass der Schuldner die 

Forderung weder bestreitet noch Zahlungen leistet, kommen 

in Finnland verschiedene Druckmittel in Betracht. Vor 

allem bei geringfügigen Forderungen kann dem Schuldner 

in Aussicht gestellt werden, dass wegen des Zahlungsverzuges 

in einem Verzeichnis eine Eintragung veranlasst 

wird, welche auch in Wirtschaftspublikationen veröffentlicht 

wird und dadurch auf das Ansehen und die Bonität 

des Schuldners Einfluss hat. 

Wenn auch dieses Mittel nicht wirkt, kommt auch eine 

so genannte Zahlungsaufforderung mit Konkursandrohung 

in Betracht. Dies beruht auf einer Regelung im finnischen 

Recht • Lakiasiat 

Konkursgesetz, nach der im Fall einer offensichtlichen und 

fälligen Forderung vermutet wird, dass der Schuldner zahlungsunfähig 

ist, wenn die Forderung nicht binnen einer Woche nach 

dem Zugang der Zahlungsaufforderung beglichen wird. Innerhalb 

einer bestimmten Frist kann beim Vorliegen der gesetzlichen 

Voraussetzungen anschließend ein Antrag auf Eröffnung 

des Insolvenzverfahrens über das Vermögen des Schuldners 

gestellt werden. Wer dieses Verfahren in Betracht zieht, sollte 

sich auf jeden Fall vorher näher beraten lassen. 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer bietet Inkasso- 

Dienstleistungen und Unterstützung im Falle der Insolvenz des 

Schuldners an. Sofern die Forderung streitig ist oder der Gläubiger 

dies aus sonstigen Gründen wünscht, kann die Deutsch- 

Finnische Handelskammer auf Grund ihres hervorragenden 

Netzwerkes Kontaktdaten finnischer Anwaltskanzleien zur 

Verfügung stellen, bei denen sich der Gläubiger in deutscher 

Sprache weiter beraten lassen kann. n 

Nähere Informationen: 

Mikko Saarve 

mikko.saarve@dfhk.fi 

Tel: +358 9 6122 1247 


13

Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset 

Nord Stream kann mit dem 

Bau der Pipeline beginnen 

Die Nord Stream AG hat Mitte Februar 2010 die letzte der 

notwendigen Genehmigungen für den Bau der 1.223 km 

langen Erdgasleitung durch die Ostsee erhalten. Die Genehmigung 

entsprechend dem finnischen Wassergesetz ist die 

zweite der beiden erforderlichen Genehmigungen in Finnland. 

Bereits im November 2009 hatte die finnische Regierung 

den Bau in der Wirtschaftszone Finnlands genehmigt. Mit der 

zweiten finnischen Genehmigung hat die Umweltbehörde 

Südfinnlands Nord Streams detaillierte Pläne für den Bau 

und Betrieb der Erdgaspipeline auf einer Strecke von 374 km 

durch die finnische Wirtschaftszone bestätigt. 

Neben Finnland haben auch Russland, Schweden, Dänemark 

und Deutschland die Genehmigung für den Bau der 

Pipeline durch deren Territorialgewässer bzw. Wirtschaftszonen 

erteilt. Nord Stream plant, ab April 2010 den ersten 

Leitungsstrang zu bauen. Das erste Erdgas soll Ende 2011 

transportiert werden. Nach Fertigstellung des zweien Leitungsstrangs 

im Jahr 2012 wird Nord Stream insgesamt 

55 Mrd. Kubikmeter Erdgas von Russland nach Deutschland 

transportieren können. Dort wird das Gas in das europäische 

Energienetz eingespeist. 

Die Prüfung der Pipeline-Rohre befindet 

sich bereits in vollem Gang. 

Deutsch-finnische Kooperation 

bei der Windenergie 

Der finnische Windkraftzulieferer THE SWITCH hat vom deutschen 

Schuler-Konzern einen Auftrag für die Entwicklung 

und Fertigung von zwei direkt angetriebenen 3 MW Prototypen 

erhalten. Bei den Protoypen handelt es sich um speziell 

für den Schuler-Konzern entwickelte Permanentmagnet- 

Generatoren und Vollumrichter für eine getriebelose Windenergieanlage. 

Die Auslieferung der Prototypen ist für April 

2011 vorgesehen. 

THE SWITCH entwickelt und fertigt permanentmagneterregte 

Generatoren für schnell-, mittel- und langsamlaufende 

Windenergieanlagen sowie Vollumrichter im Bereich von 100 

kW bis zu 6 MW. Der Hauptsitz befindet sich in Vantaa bei 

Helsinki. Die Produktion erfolgt in Finnland, in China und in 

den USA. Darüber hinaus unterhält THE SWITCH ein Vertriebsbüro 

in Hamburg. 

FuE-Ausgaben erreichen 

4 % des Bruttoinlandsprodukts 

Wenngleich sich die Ausgaben für Forschung & Entwicklung 

in Finnland im Jahr 2009 mit 6,9 Mrd. € auf dem gleichen 

Niveau wie 2008 bewegten, so stieg gleichwohl ihr Anteil 

am Bruttoinlandsprodukt auf den neuen Höchstwert von 

4,0 %. Dies ist auf den Rückgang der gesamtwirtschaftlichen 

Produktion zurückzuführen. Etwa 70 % der Ausgaben für 

Forschung & Entwicklung entfallen in Finnland auf die Unternehmen, 

unter denen wiederum Nokia mit etwa der Hälfte 

der privaten FuE-Ausgaben klar an der Spitze liegt. 

Stellv. Justizkanzler rügt 

Finanzministerium wegen 

Besteuerung von Importautos 

Der Stellv. Justizkanzler Mikko Puumalainen hat in einer 

offiziellen Bekanntmachung festgestellt, dass das finnische 

Finanzministerium die verwaltungsrechtlichen Grundsätze bei 

der Besteuerung von Importwagen verletzt habe. 

Das Finanzministerium habe nicht aus eigener Initiative 

Gesetzesänderungen bei der Besteuerung von Importfahrzeugen 

eingeleitet, sondern habe erst nach der letzten Entscheidung 

des Europäischen Gerichtshofes im Jahre 2009 damit 

begonnen, das finnische Autosteuersystem an die Anforderungen 

der Europäischen Union anzupassen. Dem Stellv. 

Justizkanzler zufolge hat die Praxis des Finanzministeriums 

dazu geführt, dass das Vertrauen der Bürger in die Gerechtigkeit 

des Besteuerungsverfahrens geschwächt worden sei. 

In Finnland hat das Amt des Justizkanzlers die Aufgabe, die 

Gesetzmäßigkeit der Handlungen des Präsidenten, der 

Regierung, der Gerichte und der öffentlichen Bediensteten 

zu überwachen. 

Valmet Automotive stellte Stadtauto 

mit Elektroantrieb vor 

Der finnische Auftragsfertiger Valmet Automotive stellte im 

Februar 2010 auf dem Autosalon in Genf ein Stadtauto mit 

Elektroantrieb, das die Entwicklungskompetenz von Valmet 

bei E-Autos demonstriert. Der kompakt gestaltete Zweitürer 

soll mit einer 2+2-Sitzauslegung bis zu vier Personen Platz 

bieten. Konsequenter Leichtbau soll das Gewicht und damit 

den Verbrauch des Stadtautos senken. 

Den Antrieb übernimmt ein E-Motor, der mit einer Batterieladung 

eine Reichweite von bis zu 160 Kilometer erreichen 

soll. In Zusammenarbeit mit Nokia wurde zudem ein Mensch- 

Maschine-Interface für das Conceptcar Eva entwickelt. Der 

Auftragsfertiger Valmet Automotive, der für Porsche noch bis 

Ende 2011 Boxster- und Cayman-Modelle fertigt, wird auch 

für den US-Anbieter Fisker den Hybrid-Sportwagen Karma 

bauen. Bereits seit 2009 baut Valmet Elektroautos für den 

norwegischen Anbieter Think. Valmet rechnet damit, dass 

in fünf Jahren mehr als 10.000 Elektroautos pro Jahr in 

Uusikaupunki gebaut werden. 

Höchster Lebensstandard in 

Finnland auf den Åland-Inseln 

Auf den Åland-Inseln herrscht der höchste Lebensstandard 

in Finnland. Dies geht aus jüngst veröffentlichten und für 

2007 geltende Daten von Eurostat, dem statistischen Amt der 

Europäischen Union hervor. Während insgesamt in Finnland 

das Bruttoinlandsprodukt je Einwohner (ausgedrückt in so 

genannten Kaufkraftstandards) um 18,0 % über dem Durchschnitt 

aller 27 EU-Mitgliedsländer liegt, wird dieser auf den 

Åland-Inseln um 43,0 % übertroffen. Auf dem finnischen 

Festland liegt Südfinnland mit 135,6 % des EU-Durchschnitts 

klar vor Westfinnland (104,9 %), Nordfinnland (102,3 %) 

sowie Ostfinnland, in dem lediglich 88,8 % des EU-Durchschnitts 

erreicht werden. In Deutschland, in dem insgesamt 

das Bruttoinlandsprodukt um 15,8 % höher als im EU-Durchschnitt 

ist, liegen Hamburg (192,0 %), Oberbayern (164,7 %) 

sowie Bremen (158,6 %) an der Spitze. 

Der rege Fährverkehr zwischen Finnland und Schweden ist eine 

Einnahmequelle für die Åland-Inseln 

Konkurse um ein Viertel gestiegen 

In Finnland wurden im Jahr 2009 insgesamt 3.275 Konkurse 

registriert. Das war die höchste Zahl seit zwölf Jahren und 

25 % mehr als 2008. Von den Konkursen waren 14.860 

Arbeitsplätze betroffen, was einen Anstieg gegenüber dem 

Vorjahr um 27 % bedeutete. 

Ehovoc Oy liefert 

Abluftreinigungssysteme an 

Hamburger TIG Group 

Die Hamburger TIG Group kooperiert seit Jahresbeginn mit 

dem finnischen Unternehmen Ehovoc Oy. Ehovoc produziert 

und liefert katalytische Abluftreiniggungssysteme für VOC- 

Gase (Volatile Organic Compounds), die unter anderem in der 

Lackier-, Druck- und Chemikalienindustrie anfallen. Durch die 

Zusammenarbeit mit Ehovoc erweitert die TIG Group ihre Angebotspalette 

im Bereich der Abluftreinigung und ist dadurch 

in der Lage, ihren Kunden ein komplettes Leistungsspektrum 

aus einer Hand zu bieten. 

Die TIG Group ist ein Zusammenschluss von fünf Einzelunternehmen 

aus den Bereichen Automation, Umwelttechnik, 

Wasser- und Reinstwasseraufbereitung sowie Apparatebau 

und umfangreiche Serviceleistungen. Die Ehovoc Oy mit Sitz 

in Oulu ist ein internationaler Anbieter auf dem Sektor der 

Umwelttechnologie und auf das Geschäftsfeld der Einhaltung 

der VOC-Richtwerte spezialisiert. 

Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset 

Ministerpräsident Matti Vanhanen 

gibt Parteivorsitz ab 

Der finnische Ministerpräsident Matti Vanhanen hat angekündigt, 

auf dem im Juni 2010 anstehenden Parteitag der 

Zentrumspartei nicht mehr für den Parteivorsitz kandidieren 

zu wollen. Da in Finnland der Vorsitzende der größten Koalitionspartei 

in der Regel auch das Amt des Ministerpräsidenten 

innehat, kommt der Wahl des Vorsitzenden der Zentrumspartei 

besondere politische Bedeutung zu. 

Als Favoriten für die Übernahme des Parteivorsitzes gelten 

Wirtschaftsminister Mauri Pekkarinen (62) und Verwaltungs- 

und Kommunalministerin Mari Kiviniemi (41). Nur Außenseiterchancen 

dürften dagegen Außenhandelsminister Paavo 

Väyrynen (63), der bereits von 1980 bis 1990 Vorsitzender der 

Zentrumspartei war und heute deren Ehrenvorsitzender ist, 

sowie der Parlamentsabgeordnete Timo Kaunisto (47) haben. 

Deutsche zweitwichtigste 

Touristengruppe in Finnland 

In finnischen Hotels und sonstigen Beherbungsbetrieben 

wurden im Jahre 2009 insgesamt 18,6 Mio. Übernachtungen 

gezählt, das waren 4,6 % weniger als 2008. Die Übernachtungen 

von Ausländern gingen sogar um 10,8 % zurück und 

beliefen sich auf 4.909.388. Unter den Herkunftsländern der 

ausländischen Touristen nahm Russland (980.010 Übernachtungen) 

den ersten Rang vor Deutschland (525.620), Schweden 

(493.767) und Großbritannien (463.578) ein. 

Mit insgesamt 867.634 Übernachtungen war Levi in Lappland 

das am besten besuchte Touristenzentrum in Finnland. 

Airbus bestellt Hangartore in Finnland 

Das finnische Unternehmen Champion Door hat von Airbus 

den Auftrag erhalten, insgesamt sieben neu Airbus-Werke in 

Deutschland, Frankreich und Spanien mit Hangartoren auszurüsten. 

Die mit Hebe-Stützpfosten ausgestatteten Tore des 

finnischen Herstellers ermöglichen die Realisierung von sehr 

breiten und hohen Torlösungen, wie sie bei Flugzeughangars 

notwendig sind. Champion Door beschäftigt in Nivala, das rund 

500 km nördlich von Helsinki liegt, insgesamt 33 Mitarbeiter 

und erzielt nahezu seinen gesamten Umsatz durch den Export. 


15

Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset 

U-Bahn nach Espoo seit Januar in Bau 

Ende Januar 2010 wurde mit dem Bau der so genannten 

„Westmetro“ begonnen, die Helsinki mit seiner Nachbarstadt 

Espoo verbinden wird. Der 13,4 km lange neue U-Bahn- 

Abschnitt wird – im Gegensatz zur bisherigen Strecke in Helsinki 

– vollständig unter der Erde verlaufen. Auch die beiden 

Ostsee-Arme, die die Insel Lauttasaari umschließen, werden 

vollständig untertunnelt. Die Streckenführung der ”Westmetro” 

lautet Ruoholahti-Lauttasaari-Koivusaari-Keilaniemi- 

Otaniemi-Tapiola-Niittymaa-Matinkylä. Von den sieben neuen 

U-Bahnhöfe werden die ersten beiden in Helsinki und die 

restlichen fünf in Espoo liegen. Nach derzeitigen Schätzungen 

werden sich die Baukosten auf 714 Mio. Euro belaufen, die 

sich der finnische Staat sowie die beiden beteiligten Städte 

Helsinki und Espoo teilen. Die Inbetriebnahme der neuen 

U-Bahn-Strecke ist für den Herbst 2014 geplant. 

UPM für nachhaltiges 

Innovationsmanagement 

ausgezeichnet 

UPM hat bei den diesjährigen „Best Innovator“-Awards 

in Deutschland einen Sonderpreis für nachhaltiges Innovationsmanagement 

erhalten. Der von der Unternehmensberatung 

A.T. Kearney und der Wirtschaftswoche 

veranstaltete Wettbewerb zeichnet jährlich Unternehmen 

mit einem hervorragenden Innovationsmanagement 

aus. So ist es UPM gelungen, mit dem Holz-Kunststoff- 

Verbundmaterial „UPM ProFi“ Produktionsreste aus der 

Etikettenherstellung, die früher auf Deponien entsorgt 

oder verbrannt wurden, in einen vielseitig einsetzbaren 

Werkstoff zu verwandeln. UPM ProFi wurde im letzten 

Jahr bereits auf der Biennale in Venedig prämiert, als der 

deutsche Künstler Tobias Rehberger für seine Terrassengestaltung 

mit UPM ProFi den Goldenen Löwen gewann. 

Auf der diesjährigen Weltausstellung in Shanghai können 

sich die Besucher den mit UPM ProFi verkleideten Finnischen 

Pavillon ansehen. 

UPM Profi ist die umweltfreundliche Lösung für Terrassen. 

Region Uusimaa/Helsinki erhält Titel 

„Europäische Unternehmerregion“ 

Der Region Uusimaa/Helsinki ist die Auszeichnung „Europäische 

Unternehmerregion“ (EER) verliehen worden. Mit 

diesem Titel werden Regionen gewürdigt, die sich bei der 

Schaffung eines wettbewerbsfähigen unternehmerischen 

Umfelds durch Weitblick hervorgetan haben. Von den 36 

aussichtsreichsten Bewerbungen gingen die Auszeichnungen 

für 2011 an Brandenburg (Deutschland), an die 

Grafschaft Kerry (Irland) sowie an Murcia (Spanien) und 

für 2012 an Katalonien (Spanien), Trnava (Slowakei) und 

Uusimaa/Helsinki (Finnland). Die von der Hauptstadtregion 

Uusimaa/Helsinki konzipierte Wettbewerbsstrategie 

beinhaltet vier Schwerpunkte: Bildung und Wissen, Lebensqualität, 

nutzerorientierte Innovation und Internationalisierung. 

Uusimaa/Helsinki will sich mit dieser Strategie 

als wichtiger Verkehrsknotenpunkt zwischen Ost und 

West positionieren. 

Kone gewinnt Good Design Award 

Der finnische Kone-Konzern hat erneut einen Good Design 

Award in der Sparte Umwelt für die Gestaltung der Anzeige- 

und Bedienelemente Kone Design Signalisation gewonnen. 

Kone ist bis heute das einzige Aufzug- und Rolltreppenunternehmen 

weltweit, das die renommierte Auszeichnung für 

herausragendes Produkt- und Grafikdesign entgegennehmen 

durfte. Die Kone Design Signalisation erlaubt eine individuelle 

Anpassung der Bedientableaus an die Ausstattung der Aufzugkabine 

und des Gebäudes. Zwölf unterschiedliche Farben, 

Designs und Muster sowie übersichtliche numerische Anzeigen 

und diverse Tasten-Optionen lassen beliebige Kombinationsmöglichkeiten 

zu. 

Aktienindex OMX Helsinki 25 

legte 2009 um 34 % zu 

Der OMX Helsinki 25, der als wichtigster finnischer Börsenindex 

gilt und die 25 meist gehandelten Aktien der Börse 

Helsinki umfasst, schloss zum Jahresende 2009 bei 2032,585 

Punkten, nachdem er vor Jahresfrist bei 1515,650 Punkten 

gelegen hatte. Damit legte der finnische Leitindex im vergangenen 

Jahr um 34 % zu. Im Verlauf des abgelaufenen 

Jahrzehnts verlor der OMX Helsinki 25 jedoch um 35 % an 

Wert, denn er war Anfang des Jahres 2000 bei 3127,510 

Punkten gestartet. 

Aalto-Universität eröffnet 

Anfang Januar wurde in Helsinki die aus drei Hochschulen 

entstandene Aalto-Universität feierlich eröffnet. Zur Aalto- 

Universität, die nach dem berühmten finnischen Architekten 

Alvar Aalto benannt wurde, haben sich die Wirtschaftsuniversität 

Helsinki, die Technische Universität Helsinki sowie die 

Hochschule für Kunst und Design zusammengeschlossen. 

Die Aalto-Universität ist Teil einer umfassenden Hochschulreform 

in Finnland, in deren Zuge sämtliche Hochschulen 

entweder in Körperschaften des öffentlichen Rechts oder 

aber in Stiftungen – wie z.B. die Aalto-Universität – umgewandelt 

werden. Durch die Reform sollen die Hochschulen an 

Autonomie gewinnen und ihre Verwaltung verschlanken. 

VW Golf meistverkauftes 

Modell in Finnland 

Im vergangenen Jahr wurden in Finnland lediglich 89.101 PKW 

neu zugelassen und damit 35 % weniger als 2008. Unter den 

einzelnen Marken konnte Toyota seinen ersten Platz bei einem 

Marktanteil von 13,5 % vor Volkswagen (12,0 %) und Ford 

(8,9 %) verteidigen. Audi (Marktanteil 4,7 %) rangierte auf Platz 

6, Mercedes-Benz (4,2 %) auf Platz 9, Opel (3,2 %) auf Platz 11 

und BMW (3,1 %) auf Platz 12. Gefragtestes Modell war der VW 

Golf, auf den mit einem Marktanteil von 5,8 % nahezu die Hälfte 

aller in Finnland neu zugelassenen Volkswagen-Modelle entfiel. 


17

Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet 

Geschäftsvermittlungen 

Liikeyhteyksiä 

Finnische Unternehmen suchen 

deutsche Produkte 

Suomalaiset yritykset etsivät 

saksalaisia tuotteita 

Südfinnische Ladenkette sucht Kontakt zu 

Großhändlern für Tierbedarf. 

Eläinsoppi - Animalshop Oy 

Laaksokatu 8 A 3 

04410 JÄRVENPÄÄ 

Finnland 

Tel. +358 44 3111073 

Fax +358 9 42473849 

www.faunatar.fi 

E-Mail: reetta.vuorenoja@faunatar.fi 

Ansprechpartner: Frau Reetta 

Vuorenoja-Virtanen 

Südfinnisches Unternehmen sucht 

Kontakt zu Lieferanten, die abhebbare Kugellagerscharniere 

aus Messing in 

der Höhe von 150 mm liefern. 

Helira Oy 

Laivurinkatu 35 

00150 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 9 170121 

Fax +358 9 634371 

www.helira.fi 

E-Mail: heliraoy@kolumbus.fi 

Ansprechpartner: Herr Matti Kyllönen 

Mittelfinnischer Produzent von Textilien 

sucht Kontakt zu Lieferanten von zellophanartigen 

Verpackungsmaterialien und 

Klarsichtfolien aus Polypropylen lieber als 

Rollenware (Breite 300 mm, gefaltet und 

die andere lange Seite offen) oder Klarsichtsbeuteln 

(Breite 240 mm und Höhe 

250 mm). Desweiteren sind verschiedene 

Beuteln für Karten von Interesse. 

Kuitukuu Oy 

Raittilantie 59 

39700 PARKANO 

Finnland 

Tel. +358 50 5899799 

Fax +358 3 4589033 

www.kuitukuu.fi 

E-Mail: susanna@kuitukuu.fi 

Ansprechpartner: Frau Susanna Myllymäki 

Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu 

Herstellern für Spezialmöbel aus Holz für 

Sportläden. Durchmesser der Spezialmöbel 

1500 mm, runde und ovale Formen. 

Markowa Oy 

Katajanokanlaituri 5 


Finnland 

Tel. +358 20 8304000 

Fax +358 9 72891150 

www.markowa.com 

E-Mail: jmakara2@welho.com 

Ansprechpartner: Herr Juhani Mäkäräinen 

Westfinnisches Unternehmen sucht Kontakt zu 

Großhändlern von Autoersatzteilen für KIA. 

Serdex Solutions Oy 

Tiedepuisto 4 

28600 PORI 

Finnland 

Tel. +358 2 6203753 

Fax +358 2 6203770 

www.serdexsolutions.fi 

E-Mail: kalle@ipcmax.com 

Ansprechpartner: Herr Kalle Pämppi 

Finnische Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland 

Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ 

ostajaa Saksasta 

Finnisches Unternehmen, das in Spanien 

tätig ist, sucht Handelsvertreter für 

finnisches Brennholz und Trinkwasser. 

Easylife Masters S.L. 

Tel. +34 6280 29094 

www.jalko.es 

E-Mail: kajander@gmail.com 

Ansprechpartner: Herr Henri Kajander 

Finnische Unternehmen suchen Abnehmer für 

folgende Produkte: Gartensaunas, Saunahütte, 

Grillhütte, Pavillions, Badegefässer, Saunafass, 

Saunaöfen und Saunazubehör. 

Fidec Oy 

Tulkinkuja 3 

02650 ESPOO 

Finnland 

Tel. +358 40 5122545 

Fax +358 42 5122525 

www.fidec.fi 

E-Mail: thomas.hernberg@fidec.fi 

Ansprechpartner: Herr Thomas Hernberg 

Finnischer Hersteller von Schuhgestellen sucht 

Importeur / Abnehmer / Großhändler / Vertretung. 

Jamito 

Kolunkatu 1 

33710 TAMPERE 

Finnland 

Tel. +358 400 626231 

www.jamito.fi 

E-Mail: mikko.hakkarainen@jamito.fi 

Ansprechpartner: Herr Mikko Hakkarainen 

MOT ist Finnlands führende Marke für digitale 

Sprachtechnologien. Ein innovativer und benutzerfreundlicher 

Webdienst macht MOT-Wörterbücher 

auch über die Ländergrenzen hinaus zu einem konkurrenzfähigen 

Produkt. Wir suchen professionelle 

Wiederverkäufer für unseren Webdienst/unsere 

Software im deutschsprachigen B2B-Markt. 

Kielikone Oy 

Vattuniemenkatu 21 


Finnland 

Tel. +358 9 61299352 

Fax +358 9 61299399 

www.kielikone.fi 

E-Mail: sven.gross@kielikone.fi 

Ansprechpartner: Herr Sven Gross 

Finnischer Hersteller von Beersenf und 

–sirup aus Preiselbeeren und Blaubeeren 

sowie Tannenspitzensirup und Sirup aus 

grünen Johannisbeeren sucht Vertretung. 

Die Firma stellt auch den Sauce du Chef 

her, der aus Senf, in Finnland gewachsenen, 

kaltgepresstem Rapsöl sowie aus Grüntee- 

Extrakt hergestellt wird. Als Gewürz wird 

Chili und Cayennepfeffer eingesetzt. 

Piccolo-Systems Oy 

www.naturecraft.fi 

Ansprechpartner: Deutsch-Finnische 

Handelskammer, Maija Nuutinen, 

Tel. +358 9 61221229 


Südwestfinnischer Systemlieferer für die 

papierherstellende und –verarbeitende 

Industrie im Bereich Finishing und 

Printing sucht Importeure, Vertreter 

oder Kooperationspartner. 

Raumaster Paper Oy 

Sahankatu 2 

26100 RAUMA 

Finnland 

Tel. +358 2 83774400 

Fax +358 2 6494050 

www.raumasterpaper.fi 

E-Mail: olli.malhonen@raumaster.fi 

Ansprechpartner: Herr Olli Malhonen 

Finnischer Hersteller von Gelees aus 

schwarzen Johannisbeeren und Kompott 

aus Erdbeeren, Äpfel, schwarzen finnischen 

Krähenbeeren, grünen Johannisbeeren, 

Beerenmischungen sowie Säften aus 

Beeren (u.a. aus Erdbeeren, schwarzen 

und grünen Johannisbeeren, Blaubeeren 

und Tannenspitzen) sucht Vertretung. 

Vuokatin Viini Oy 

www.vuokatinviini.fi 

Ansprechpartner: Deutsch-Finnische 

Handelskammer, Maija Nuutinen, 

Tel. +358 9 61221229 


Kooperation, Dienstleistungen 

Yhteistyökumppaneita, palveluita 

Ostfinnisches Unternehmen sucht 

Kontakt zu Reisebüros, die Ferienhäuser 

in Finnland vermieten und Reisen nach 

Finnland verkaufen. 

KoliCarelia 

Valovuodentie 1 

80170 JOENSUU 

Finnland 

Tel. +358 500 177345 

www.kolicarelia.fi 

E-Mail: jari.nousiainen@kolicarelia.fi 

Ansprechpartner: Herr Jari Nousiainen 

Saksalaiset yritykset etsivät 

suomalaisia tuotteita 

Deutsche Unternehmen suchen 

finnische Produkte 

Eteläsaksalainen tekstiilituotteiden 

edustaja uusia tuotteita. 

Fashion Group GmbH 

Hofenerstr. 56 

70736 FELLBACH 

Deutschland 

Puh. +49 711 9065656 

Faksi +49 711 9065657 

Sähköposti: mail@FashionGroupGmbH.com 

Yhteyshenkilö: Herr Claus Peter Müller 

Pohjoissaksalainen yritys etsii yhteyttä 

suomalaisiin puupellettien valmistajiin. 

Georg Werner Sam 

25451 QUICKBORN 


Puh. +49 177 7367771 

Sähköposti: gewesa@gmx.net 

Yhteyshenkilö: Herr Georg Werner Sam 

Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä 

mustien diabaasi-, oliviini- ja häkkikivien 

tuottajiin. Diabaasi- /oliviinikivien tulisi olla 

läpimitaltaan 8–10 cm ja 10–12 cm, häkkikivien 

vähintään 15 cm. Toimitus pestyinä, 

irtotavarana 30 000 kg tai pakattuna 1000 

tai 25–30 kg:n pakkauksiin. 

Müller GmbH 

Polarstr. 24 

95448 BAYREUTH 


Puh. +49 921 97232 

Faksi +49 921 97233 

www.25kilo.de 

Sähköposti: info@25kilo.de 

Yhteyshenkilö: Herr Armin Müller 

Saksalainen yrittäjä etsii yhteyttä 

leijukerroskattiloiden, aurinkovoimaloiden 

ja riistan toimittajiin. 

Patt-Ltd 

Puh. +420 732 382 835 

Sähköposti: pattlimited@googlemail.com 

Yhteyshenkilö: Herr Gert Dilcher 

Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ 

ostajaa Suomesta 

Deutsche Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland 

Eteläsaksalainen henkilöstövälitysyritys 

etsii yhteyttä ansioituneisiin henkilöstövälitysyrityksiin, 

sanomalehtiin, matkustusviranomaisiin 

sekä työvoimaviranomaisiin. 

Argo Personaldienstleistungen AG 

Bahnhofstr. 1 

89073 ULM 


Puh. +49 731 9629628 

Faksi +49 731 2309025 

www.theargogroup.com 

Sähköposti: rosenbachs@theargogroup.com 

Yhteyshenkilö: Frau Stella Rosenbach 

Itäsaksalainen juomaveden valmistaja etsii 

lisenssinottajaa ja myyjää tuotteelleen. 

BestWater International GmbH 

Am Zollhaus 5 

14547 BEELITZ 


Puh. +49 33204 62860 

Faksi +49 33204 628611 

www.bestwater.de 

Sähköposti: bestwater1@ymail.com 

Yhteyshenkilö: Herr Lothar Dallwitz 

Länsisaksalainen renkaiden ja 

ajoneuvojen osien valmistaja etsii 

yhteyttä perävaunujen valmistajiin. 

Bohnenkamp AG 

Dieselstr. 9-13 

49076 OSNABRÜCK 


Puh. +49 541 12163228 

Faksi +49 541 12163944 

www.bohnenkamp.de 

Sähköposti: taubitz@bohnenkamp.de 

Yhteyshenkilö: Frau Katharina Taubitz 

Eteläsaksalainen ajoneuvontunnistus- 

alalla toimiva yritys etsii yhteyttä autokauppiaisiin, 

autokorjaamoihin ja 

autojen varaosakauppiaisiin. 

Carfax Europe GmbH 

Lindwurmstrasse 124 

80337 MÜNCHEN 


Puh. +49 89 540456217 

Faksi +49 89 5404562991 

www.carfax.eu/de 

Sähköposti: B.Thyssen@carfax.eu 

Yhteyshenkilö: Herr Benedict Thyssen 

Eteläsaksalainen korujen valmistaja 

etsii yhteyttä koruliikeketjuihin, korujen 

tukkukauppiaisiin sekä koruja myyviin 

postimyyntiyrityksiin. 

COBRA Schmuck GmbH 

Habermehlstrasse 11 

75172 PFORZHEIM 


Puh. +49 7231 949726 

Faksi +49 7231 949710 

www.cobra-schmuck.de 

Sähköposti: 

jochen.abrecht@cobra-schmuck.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jochen Abrecht 

Eteläsaksalainen pienoismallien 

rakentaja etsii maahantuojaa/ 

yhteyttä pienoismallikauppoihin. 

CS Scale Concepts 

Schollergasse 14 

97084 WÜRZBURG 


Puh. +49 931 2070370 

Faksi +49 931 2070371 

www.cs-deal.de 

Sähköposti: info@cs-deal.de 

Yhteyshenkilö: Herr Thorsten Spielmann 

Eteläsaksalainen tiivisteiden ja meistettyjen 

osien valmistaja etsii yhteyttä vanhojen 

ajoneuvojen yhdistyksiin ja harrastajiin. 

Dichtungen Schwarz GmbH 

Am Galgenbruck 12 

90613 GROßHABERSDORF 


Puh. +49 9105 9220 

Faksi +49 9105 9230 

www.ds-dichtungen.de 

Sähköposti: info@ds-dichtungen.de 

Yhteyshenkilö: Frau Sabine Schwarz 

Pohjoissaksalainen kauneusalan yritys etsii 

yhteyttä yrityksiin, jotka järjestävät kestomeikkaus- 

ja ripsienpidennyskoulutuksia ja 

myyvät alalla käytettäviä laitteita ja tarvikkeita. 

Die-Profi-Permanent-Liner 

Albrecht-Achilles-Strasse 58 

10709 BERLIN 


Puh. +49 30 37308867 

Faksi +49 30 89408506 

www.die-profi-permanent-liner.de 

Sähköposti: info@die-profi-permanent-liner.de 

Yhteyshenkilö: Herr Horst Ackermann 

Länsisaksalainen sikarisaksien ja -leikkureiden 

valmistaja etsii yhteyttä tupakkatuotteita 

myyviin tukkukauppiaisiin. 

Donatus 

Katternberger Str. 176a 

42655 SOLINGEN 


Puh. +49 212 813176 

Faksi +49 212 819272 

www.donatus-solingen.de 

Sähköposti: lars.krysiak@donatus-solingen.de 

Yhteyshenkilö: Herr Lars Krysiak 

Eteläsaksalainen pienten tuulivoimaloiden 

(0,5–50 KW) toimittaja etsii maahantuojaa/ 

yhteistyökumppania hoitamaan tuotteiden 

myynnin, asennuksen ja huollon. 

Tuotteet 

valmistetaan Itävallassa. 

Energiewind 

Representant Export 

Salon-de-Provence-Ring 54 

97877 WERTHEIM 


Puh. +49 9342 9351683 

www.energiewind.at 

Sähköposti: berganski@energiewind.at 

Yhteyshenkilö: Herr Frank Berganski 

Pohjoissaksalainen hälytyslaitteiden 

valmistaja etsii maahantuojaa. Laitteet 

soveltuvat suurten alueiden valvontaan. 

EXPRESS-SIGNAL“ 

Rosenstr. 8 

23740 GRÖMITZ 


Puh. +49 4562 222026 

Faksi +49 4562 222027 

Sähköposti: ug@glattkowski.info 

Yhteyshenkilö: Herr Ulf Glattkowski 


19

Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet 

Eteläsaksalainen ortopediatuotteiden 

valmistaja etsii yhteyttä terveyden- 

hoito- ja ortopediatuotteiden 

tukkukauppiaisiin/maahantuojiin. 

Five.Enterprises Ltd. 

Südallee 83 

94060 POCKING 


Puh. +49 8531 510411 

Faksi +49 8531 249428 

www.baysitlite.de 

E-Mail: c.chinque@t-online.de 

Yhteyshenkilö: Herr Christopher Chinque 

Venäläisen sahatavaran myyjä etsii 

yhteyttä höyläämöihin. 

Georg Pagnia GmbH & Co.KG 

Hindenburgstr. 27 

26122 OLDENBURG 


Puh. +49 441 36115040 

Faksi +49 441 36115099 

www.georg-pagnia.de 

Sähköposti: f.heins@georg-pagnia.de 

Yhteyshenkilö: Herr Fabian Heins 

Länsisaksalainen hevoskeskus 

etsii yhteyttä hevosten ostajiin. 

GHC GmbH German Horse Center 

Donatusstraße 50 

41352 KORSCHENBROICH 


Puh. +49 157 77591940 

Faksi +49 2161 475935 

www.germanhorsecenter.com 

Sähköposti: 

kreutz@germanhorsecenter.com 

Yhteyshenkilö: Herr Stefan Kreutz 

Pohjoissaksalainen leivonnaisten ja 

makeisten valmistaja etsii yhteyttä 

hotelleihin ja majoitusliikkeisiin lähinnä 

Helsingin seudulla. 

G.S. Sommer Ges. für Im- und Export 

mbH 

Ruppersdorfer Weg 21 

23669 GROß TIMMENDORF 


Puh. +49 4503 701390 

Faksi +49 4503 701391 

Sähköposti: g.s.sommer@t-online.de 

Yhteyshenkilö: Frau Gisela S. Sommer 

Länsisaksalainen muovilevyjen 

suulakepuristusyritys etsii ostajia. 

Hagedorn-Plastic GmbH 

Im Rott 2-4 

52428 JÜLICH 


Puh. +49 2461 979718 

Faksi +49 2461 979742 

www.hagedorn-plastic.de 

Sähköposti: 

manuela.leonard-schiffer@hagedorn.de 

Yhteyshenkilö: 

Frau Manuela Leonard-Schiffer 

Pohjoissaksalainen metallivalimo etsii 

ostajia, jotka tarvitsevat EN GJL 200–300 

tai EN GJS 400–700 laatutason rautavaluosia. 

HEIDENREICH & HARBECK AG 

Grambeker Weg 25-29 

23879 MÖLLN 


Puh. +49 4542 824343 

Faksi +49 4542 824139 

www.huhag.de 

Sähköposti: roepke@hh-moelln.de 

Yhteyshenkilö: Herr Thorsten Röpke 

Eteläsaksalainen betonin valmistuskoneiden 

vientiyritys etsii edustajaa. 

ITEX Export 

Holunderweg 7 

75447 Sternenfels 


Puh. +49 7045 2006890 

Faksi +49 7045 2006891 

www.itex-export.de 

Sähköposti: info@itex-export.de 

Yhteyshenkilö: Herr Dieter Schleifer 

Eteläsaksalainen halogeeniuunien valmistaja 

etsii maahantuojaa tai edustajaa. 

KK-Consult GmbH 

Finningerstr. 71 

89231 NEU-ULM 


Puh. +49 731 4098690 

Faksi +49 731 40986929 

www.i-profis.de 

Sähköposti: newsletter@i-profis.de 

Yhteyshenkilö: Herr Michael Krause 

Lääkintäteknisten tuotteiden käyttökoulutusyritys 

sekä energialääketieteen ja luonnonhoitomenetelmien 

koulutusyritys etsii yhteistyökumppaneita. 

Maurer & Partner 

Hattersheimer Strasse 3 

65719 HOFHEIM 


Puh. +49 6192 901622 

Faksi +49 6192 26695 

www.bm-mediconsult.de 

Sähköposti: info@mittelstand.com 

Yhteyshenkilö: Herr R. Pfister 

Eteläsaksalainen vesipyöräilylaitteiden 

valmistaja yritys etsii ostajia. 

nemcomed® GmbH 

Tscheulinstr. 21 

79331 TENINGEN 


Puh. +49 7641 468830 

Faksi +49 7641 4688333 

www.nemcomed.de 

Sähköposti: ai@nemcomed.de 

Yhteyshenkilö: Herr Amir Ibrahim 

Pohjoissaksalainen kahvinpapujen 

jauhatuslaitteiden valmistaja etsii 

yhteyttä horeca-alan yrityksiin. 

Novoroaster GmbH 

Landstraße 10 

23820 PRONSTORF 


Puh. +49 4553 996752 

Faksi +49 4553 996756 

www.novoroaster.de 

Sähköposti: pfeuffer@novoroaster.de 

Yhteyshenkilö: Herr Leif Pfeuffer 

Eteläsaksalainen metallivalimo etsii 

ostajia. Yritys valmistaa tuotteita 

asiakkaan toiveiden mukaisesti. 

Pinter Guss GmbH 

Brunnwiesenstr. 2 

94469 DEGGENDORF 


Puh. +49 151 58712918 

Faksi +49 991 31499 

www.pinterguss.de 

Sähköposti: juergen.haensch@pinterguss.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jürgen Hänsch 

Länsisaksalainen teollisuuden radiaali- 

puhaltimien valmistaja etsii ostajia. 

Pollrich DLK 

Neusser Str. 172 

41065 MÖNCHENGLADBACH 


Puh. +49 2161 968157 

Faksi +49 2161 968302 

www.pollrichdlk.com 

Sähköposti: freese@pollrich.com 

Yhteyshenkilö: Herr Rainer Freese 

Länsisaksalainen juomateollisuuden 

käyttämien täyttökoneiden valmistaja ja 

saksalaisiin juomien valmistuskoneisiin 

sopivien varaosien toimittaja 

etsii provisiopalkkaista edustajaa. 

Rentel GmbH 

Grete-Schickedanz-Strasse 24 

55545 BAD KREUZNACH 


Puh. +49 671 8450110 

Faksi +49 671 8450119 

www.rentel-gmbh.de 

Sähköposti: o.rentel@rentel-gmbh.de 

Yhteyshenkilö: Herr Oliver Rentel 

Länsisaksalainen moottoripyörävaatteiden 

valmistaja etsii maahantuojaa. 

Roleff Motorrad-Mode GmbH 

Raiffeisenstr. 2 

547462 OLPE/ BIGGESEE 


Puh. +49 2761 929307 

Faksi +49 2761 2528 

www.roleff.de 

Sähköposti: wolfgang@roleff.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Roleff 

Eteläsaksalainen valvomokalusteiden valmistaja 

etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita. 

Knürr Technical Furniture GmbH 

Hauptstrasse35 

94439 MÜNCHSDORF 


Puh. +49 42004 268 

Faksi +49 42004 199 

www.technical-furniture.com 

katharina.maurer@knuerr.com 

Yhteyshenkilö: Frau Katharina Maurer 

Länsisaksalainen ympäristöystävällisten 

rakennusliimojen valmistaja etsii ostajia. 

Stauf Klebstoff GmbH 

Oberhausener Str. 1 

57234 WILNSDORF 


Puh. +49 2739 301127 

Faksi +49 2739 301227 

www.stauf.info 

Sähköposti: schuetter@stauf.de 

Yhteyshenkilö: Herr Tim Schütter 

Keskisaksalainen kerroslevyjen 

valmistaja etsii ostajia. 

The European Van Company GmbH 

Industriestrasse 6 

31089 DUINGEN 


www.TheEuropeanVanCompany.eu 

Sähköposti: 

peter.loos@theeuropeanvancompany.de 

Yhteyshenkilö: Herr Günter Homes 

Länsisaksalainen ohutkalvoteknologia-alan yritys 

etsii yhteistyökumppania kehittämään Suomen 

markkinoille soveltuvaa tuotetta. Mahdollinen 

kumppani voisi toimia teollisuusrakentamisen 

tai kattomateriaalivalmistuksen parissa. 

United Solar Ovonic Europe GmbH 

Trakehner Strasse 7-9 

60487 FRANKFURT AM MAIN 


Puh. +49 69 713766714 

Faksi +49 69 713766767 

www.uni-solar.com 

Sähköposti: rsiegenbruk@uni-solar.com 

Yhteyshenkilö: Herr Roman Siegenbruk 

Itäsaksalainen kirjojen ja erilaisten paperisten 

dokumenttien restaurointiin erikoistunut yritys 

etsii ostajia kehittämälleen paperinrestaurointi- 

laitteelle. Mahdollisia asiakkaita ovat kirjastot, 

arkistot ja museot tai suuret restaurointi- 

yritykset ja valtion kulttuurilaitokset. 

ZFB GmbH 

Mommsenstraße 7 

04329 LEIPZIG 


Puh. +49 341 259890 

Faksi +49 341 2598999 

www.zfb.com 

Sähköposti: info@zfb.com 

Yhteyshenkilö: Herr Oliver Messerschmidt 

Yhteistyökumppaneita, palveluita 

Kooperation, Dienstleistungen 

Eteläsaksassa asuva suomalainen konsultti 

tarjoaa yrityksille vientikonsultointia ja 

liikeyhteyksien välittämistä Suomen ja 

Saksan välillä. Hinnat sopimuksen mukaan. 

Lähetän mielelläni lisätietoja. 

Terhi Lignell Consulting 

Margeritenstraße 7 

85586 POING 


Puh. +49 8121 971103 

Faksi +49 3222 2411450 

www.terhilignell.com 

Sähköposti: tl@terhilignell.com 

Yhteyshenkilö: Frau Terhi Lignell 

Kielitaitoisia ja päteviä 

työntekijöitä yrityksille 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ylläpitämän jobXchange-työn- 

välityspalvelun kautta on saatavilla eri alojen kielitaitoisia osaajia 

suomalaisten yritysten käyttöön. Suomalaiset yritykset voivat etsiä 

avullamme etenkin saksan- ja englanninkielen taitoisia työnhakijoita omien 

tarpeidensa mukaan. Palvelusta veloitetaan vain, kun työnantajan ja työnhakijan 

välillä solmitaan sopimus. 

Vaihtoehtoisesti työnantajilla on mahdollisuus ilmoittaa avoimesta työpaikasta 

jobXchange-palvelussa edulliseen hintaan. Tarvittaessa voimme laatia työpaikkailmoituksen 

myös saksan kielellä. 

Alla muutamia kandidaatteja jobXchange-palvelustamme. Lisätietoja 

palvelusta saatte ottamalla yhteyttä Mikko Saarveen (mikko.saarve@dfhk.fi, 

puh. (09) 6122 1247). 

26-v. Saksan kansalainen on kiinnostunut 

erilaisista hallinnollisista ja diplomaattisista 

tehtävistä sekä markkinoinnista Suomessa 

ja Saksassa. Hän on käynyt koulun Saksassa, 

opiskellut muun muassa Alankomaissa, 

Turkissa sekä Suomessa ja työskentelee 

tällä hetkellä rahoitusyhtiön palveluksessa. 

Kielitaito: saksa, hyvä englanti ja ranska, 

tyydyttävä hollanti ja suomi sekä espanjan, 

turkin ja venäjän perustiedot. 

* * * 

27-v. suomalainen diplomi-insinööri on 

kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä 

Saksan kaupassa. Hän on opiskellut lukuvuoden 

2006–2007 Saksassa ja tehnyt diplomityönsä 

Suomessa. Pääaineina hänellä 

oli elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka 

ja diplomityön aiheena painettavien 

transistorien valmistus. Hänellä on yli vuoden 

kokemus oman alansa tutkimustyöstä. 

Kielitaito: suomi, sujuva englanti, hyvä saksa, 

tyydyttävä ruotsi ja puolan alkeet. 

* * * 

41-v. Saksan kansalainen etsii pankkialaan, 

rahoitusmarkkinoihin ja johtamiseen liittyviä 

tehtäviä. Hän on suorittanut 07/1997 

ekonomin tutkinnon Saksassa ja hänellä 

on Saksassa 12 vuoden työkokemus, johon 

sisältyy johtamista, monimutkaisten rahoitusinstrumenttien 

myyntiä ja konsultointia 

sekä liikepankkialaa. Kielitaito: sujuva saksa 

ja englanti sekä perustiedot suomesta ja 

ranskasta. 

* * * 

28-v. Suomen ja Saksan kansalainen etsii 

ammatillisia haasteita kansainvälisten projektien 

alueelta. Tällä hetkellä hän toimii 

Saksassa yliopistolla tieteellisen viestinnän 

parissa. Hän on opiskellut skandinavistiikkaa 

Saksassa, ollut vaihto-opiskelijana 

Suomessa ja Ruotsissa sekä suorittanut 

työharjoittelun Suomessa. Kielitaito: saksa, 

suomi (toinen äidinkieli), erittäin hyvä englanti 

ja ranska sekä perustiedot venäjästä ja 

ranskasta. 

39-v. Suomen ja Sveitsin kansalainen etsii hallintoon, 

projektinjohtoon, messuihin ja tapahtumien 

järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Hän 

on suorittanut 06/1989 merkonomin tutkinnon 

Saksassa ja käynyt matkailuun, johtamiseen 

ja liiketoimintaan liittyviä kursseja. Hänellä on 

Suomessa ja Sveitsissä yli kymmenen vuoden 

työkokemus hallinnollisista tehtävistä sekä 

tapahtumien ja matkojen järjestämisestä. 

Kielitaito: sujuva suomi, saksa ja englanti 

sekä perustiedot ruotsista ja ranskasta. 

* * * 

29-v. Saksan kansalainen etsii internetiin, journalismiin 

ja mediaan liittyviä tehtäviä. Hän on 

suorittanut 12/2009 journalistiikan maisterin 

tutkinnon Saksassa ja hänellä on noin puolentoista 

vuoden kansainvälinen (Saksa ja Japani) 

työkokemus toimittamisesta, haastatteluista, 

uutisten kirjoittamisesta, kilpailijaseurannasta, 

tiedonhausta ja asettelusta. Kielitaito: sujuva 

saksa ja englanti sekä japanin perusteet. 

* * * 

28-v. Saksan kansalainen etsii liiketoiminnan 

kehittämiseen, konsultointiin ja projektinjohtoon 

liittyviä tehtäviä. Hän on suorittanut 

01/2006 diplomitalousjuristin (Diplom-Wirtschaftsjuristin) 

tutkinnon Saksassa ja suorittaa 

M.Sc.(Econ. ja Bus.Adm.) –tutkinnon Suomessa 

3/2010. Hänellä on neljän vuoden kansainvälinen 

(Saksa, Irlanti ja Suomi) työkokemus, 

johon sisältyy kansainvälistyvien yhtiöiden ja 

liiketoiminnan kehityksen tutkimusta, yhtiöiden 

konsultointia etabloitumisessa ulkomaille sekä 

projektinjohtoa. Kielitaito: sujuva englanti ja 

saksa, hyvä ranska ja suomi sekä perustiedot 

ruotsista, kiinasta ja espanjasta. 

* * * 

44-v. suomalainen etsii työtä taloushallinnon 

tai tietotekniikan alalta. Hän on valmistunut 

saksalaisesta yliopistosta ja työskennellyt tähän 

asti monien saksalaisten yritysten palveluksessa 

muun muassa erilaisissa neuvonta- ja tietotekniikka-projekteissa. 

Kielitaito:hyvä saksa sekä 

englanti ja tyydyttävä espanja ja ruotsi. 

20 Deutsch-Finnischer Handel 1·2010 

Deutsch-Finnischer Handel 1·2010 

21

Kauppakamari • DFHK Intern 

Kauppakamarin Premium Partneri 

saa lisää näkyvyyttä yritykselleen 

Kauppakamarin Premium Partner osoittaa jäsenyydellään 

erityistä sitoutumista saksalais-suomalaiseen kauppaan 

ja tukee Kauppakamaria tehtävässään edistää ja syventää 

Saksan ja Suomen välisiä kauppasuhteita. 

Premium Partner saa vastavuoroisesti näkyvyyttä 

yritykselle ja seuraavia etuja: 

n yrityksen logo Kauppakamarin verkkosivujen 

aloitussivulla ja jäsenluettelossa 

n yrityksen logo kaikissa ”Deutsch-Finnischer Handel” 

-jäsenlehdissä 

n yrityksen logo Kauppakamarin kutsuissa ja tilaisuuksissa 

n yrityksen logo Kauppakamarin tiloissa 

n maksuton Kauppakamarin neuvotteluhuoneen 

käyttö kerran vuodessa 

Premium Partner maksaa jäsenmaksua 3 500 euroa. 

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Manfred Dransfeld, 

puh. (09) 6122 1221. 

Jäsenille erikoishinnat hotelleissa 

ja autonvuokrauksessa 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on sopinut tänäkin 

vuonna erikoishintoja jäsenilleen. Useat hotellit ja autovuokraamo 

Hertz jatkavat yhteistyösopimusta Kauppakamarin 

kanssa ja myöntävät Kauppakamarin jäsenille erikoishinnat. 

Tutustu hotelliluetteloon ja Hertz-autovuokraamon tarjoamiin 

etuihin verkkosivuillamme kohdassa ”log in jäsenille”. 

Alv-hakemusmenettely 

muuttui – Kauppakamarin 

palvelut ennallaan 

Yrityksellänne on jälleen mahdollisuus hakea arvonlisäveronpalautusta 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

kautta EU-maista, Islannista, Norjasta, 

Sveitsistä ja Kanadasta. Kauppakamarin kautta arvonlisäveronpalautus 

hoituu vaivatta ja nopeasti. 

Arvonlisäveron hakemusmenettely on muuttunut 

EU-maiden osalta 1. tammikuuta 2010. Euroopan 

neuvoston 12. helmikuuta 2008 antaman direktiivin 

mukaan arvonlisäveron palautushakemukset muihin 

EU-maihin kuten Saksaan tehdään nyt verohallinnon 

ylläpitämässä verkkopalvelussa. Paperista hakemuslomaketta 

ei voida enää käyttää. Myös palautushakemusten 

jättöpäivä on muuttunut. Edellistä vuotta 

koskevien palautushakemusten viimeinen jättöpäivä 

on nyt 30. syyskuuta. Hakemuskäytäntö EU:n ulkopuolisista 

maista säilyy ennallaan. Näihin maihin 

hakemukset on jätettävä 30. kesäkuuta mennessä. 

Kauppakamari tarjoaa arvonlisäveronpalautuksiin 

liittyvää kokonaisvaltaista palvelua, konsultoinnista 

palautushakemusten täyttämiseen ja verottajalle 

toimittamiseen. EU-maiden hakemusmenettelyn 

muutoksesta huolimatta liittyy arvonlisäveronpalautukseen 

monia maakohtaisia sääntöjä ja poikkeuksia. 

Jo pelkästään arvonlisäveronpalautukseen 

oikeuttavat kustannukset ovat jokaisessa maassa 

erilaisia. Saksalais-Suomalaisella Kauppakamarilla 

on maasta riippumatta erittäin syvä asiantuntemus, 

koska se tekee yhteistyötä ulkomaisten kauppakamareiden 

kanssa, jotka tuntevat paikallisen kielen ja 

ovat arvonlisäveroasioiden asiantuntijoita omassa 

maassaan. 

Essen vuoden 2010 

kulttuuripääkaupunki 

Ruhrin alueen edustajana Essen on nimetty vuoden 

2010 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ensi kertaa 

kulttuuripääkaupunkia edustaa yhden kaupungin sijasta 

kokonainen alue. 53 kaupungin ryhmä on ottanut 

tehtäväkseen esitellä teollisuusalueella taidetta ja kulttuuria. 

Asukkaita ja vierailijoita varten on koottu 300 

projektista koostuva ohjelma, joka sisältää yli 2 500 eri 

tapahtumaa. 

Kulttuurivuoden avasi 9. tammikuuta 2010 Zollverein-maailmanperintö 

näyttely Essenissä, joka on myös 

kiinnostuneille kävijöille ensimmäinen vierailukohde. 

Essenin ohella myös Unkarin Pécs ja Turkin Istanbul on 

nimetty vuoden 2010 kulttuuripääkaupungeiksi. 

Saksa menetti suurimman 

viejän asemansa Kiinalle 

Saksan tilastokeskuksen tietojen 

mukaan Saksa vei vuonna 

2009 tavaraa 808,2 miljardin 

euron ja toi 674,0 miljardin 

euron arvosta. Saksan vienti oli 

siten viime vuonna 18,4 prosenttia 

ja tuonti 17,2 prosenttia 

edellisvuotta alempaa. Pudotus 

ulkomaankaupan tilastoissa oli 

suurinta sitten vuoden 1950. 

Maailman suurimman viejän 

aseman nappasi Saksalta 

viime vuonna Kiina. 

Maan kauppaministeriön tietojen 

mukaan Kiinan vienti oli arvoltaan 

1 201,7 miljardia dollaria, Saksan 

1 121,3 miljardia dollaria. 

Saksan ulkomaankaupan ylijäämä 

oli 134,2 miljardia euroa. 

Vuonna 2008 ylijäämä oli 178,3 

miljardia euroa. 

Kuten oheisesta ulkomaankaupan 

tilastosta käy ilmi, sijoittui 

Suomi Saksan vientitilastossa 

sijalle 22, kun sijoitus vielä 

edellisvuonna oli 19. Tuontitilastossa 

Suomi oli edellisen vuoden 

tapaan sijalla 24. Kokonaisuudessaan 

Saksan ja Suomen 

välinen kauppa supistui noin kolmanneksen, 

mikä on enemmän 

kuin Saksan ulkomaankauppa 

yhteensä. 

Huolimatta maiden välisen 

kaupan voimakkaasta supistumisesta 

nousi Saksa Suomen suurimmaksi 

vientimaaksi. Tuonnissa 

Saksa pysyi toisena Venäjän 

jälkeen. n 

Ulkomaankauppa • Aussenhandel 

Saksan vienti 2009 Saksan tuonti 2009 

mrd. € % mrd. € % 

1. Ranska 81,9 10,1 1. Alankomaat 58,0 8,6 

2. Alankomaat 54,1 6,7 2. Kiina 55,5 8,2 

3. Yhdysvallat 53,8 6,7 3. Ranska 54,6 8,1 

4. Iso-Britannia 53,2 6,6 4. Yhdysvallat 39,9 5,9 

5. Italia 51,1 6,3 5. Italia 39,7 5,9 

6. Itävalta 48,2 6,0 6. Iso-Britannia 33,2 4,9 

7. Belgia 42,2 5,2 7. Belgia 29,3 4,3 

8. Kiina 36,5 4,5 8. Itävalta 29,1 4,3 

9. Sveitsi 35,3 4,4 9. Sveitsi 28,1 4,2 

10. Puola 31,6 3,9 10. Tšekki 24,9 3,7 

11. Espanja 31,3 3,9 11. Venäjä 24,9 3,7 

12. Tšekki 22,6 2,8 12. Puola 22,8 3,4 

13. Venäjä 20,5 2,5 13. Espanja 19,3 2,9 

14. Ruotsi 15,9 2,0 14. Japani 18,1 2,7 

15. Tanska 13,3 1,6 15. Norja 17,0 2,5 

16. Unkari 11,9 1,5 16. Unkari 14,1 2,1 

17. Turkki 11,5 1,4 17. Irlanti 13,8 2,1 

18. Japani 10,8 1,4 18. Tanska 10,4 1,5 

19. Intia 8,0 1,0 19. Ruotsi 10,4 1,5 

20. Etelä-Korea 7,9 1,0 20. Turkki 8,3 1,2 

21. Brasilia 7,2 0,9 21. Etelä-Korea 7,6 1,1 

22. Suomi 7,1 0,9 22. Slovakia 7,4 1,1 

23. Slovakia 6,7 0,8 23. Brasilia 7,0 1,0 

24. Romania 6,7 0,8 24. Suomi 5,3 0,8 

25. Kreikka 6,7 0,8 25. Romania 5,3 0,8 

Koko vienti 808,2 100,0 Koko tuonti 674,0 100,0 


23

Suhdanne • Konjunktur 

Saksan keskuskauppakamari 

odottaa 2,3 % talouskasvua 

talous toipumassa vauhdilla“, näin julistaa 

Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n toimitusjoh- 

”Saksan 

taja Martin Wansleben vuoden 2010 viimeisimmän 

suhdannekyselyn tuloksia. 

”Ensi kertaa talouskriisin alun jälkeen yritykset katsovat 

optimistisemmin lähitulevaisuuteen“, ilmoittaa Wansleben. 

Tulosodotukset ovat eivät ole parantuneet yhtä nopeasti 30 

vuoteen. 

Arvio perustuu yli 25 000 yritykselle tehtyyn suhdannekyselyyn. 

Se osoittaa, että teollisuuslaitosten tilanne kirkastuu 

erityisen nopeasti, vaikkakin tämän hetken käyttöaste on vielä 

alhainen. Voimakkaimmin myönteisiin näkymiin vaikuttaa 

vienti. ”Ulkomaanmarkkinoiden turbulenssit eivät vaikuta 

tilanteeseen niinkään paljon kuin moni uskoo“, muistuttaa 

Wansleben. 

Koska myös investointikysyntä kotimaassa vilkastuu entistä 

enemmän, DIHK pitää 2,3 prosentin talouskasvua kuluvana 

vuonna hyvinkin realistisena. Syksyllä 2009 ennuste oli vielä 

2 prosenttia. 

”Ilahduttavan vakaana“ ovat keskuskauppakamarin toimitusjohtajan 

mukaan pysyneet edelleen Saksan työmarkkinat. 

Työttömien lukumäärä nousee arvioiden mukaan 3,6 miljoonaan 

kuluvana vuonna, tämä on tosin 200 000 enemmän 

kuin viime vuonna. Laman aikana tuskin kuitenkaan ylitetään 

pahimmillaan 400 000 työttömän rajaa. 

Saksan talous supistui vuonna 2009 viisi prosenttia 

Saksan bruttokansantuote supistui viime vuonna viisi prosenttia 

edellisvuodesta. Pudotusta oli pääasiassa alkuvuodesta. 

Sen jälkeen taloudellinen kehitys vakiintui jälleen 

alhaisemmalle tasolle. Vuonna 2008 bruttokansantuote kasvoi 

vielä vähän yli 1,3 prosenttia, vuonna 2007 kasvu oli 2,7 

prosenttia ja 2006 jopa 3,2 prosenttia. 

Euroopan suurin talous kärsi viime vuonna etenkin ulkomaankaupan 

ja investointien pudotuksesta. Saksan tilastokeskuksen 

mukaan vienti putosi viime vuonna 14,7 prosenttia 

ja tuonti 8,9 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat 

peräti 20,0 prosenttia. Rakennusinvestoinnit laskivat sen sijaan 

vain 0,7 prosenttia. n 

DIHK:N ENNUSTEET: Määrän muutos prosentteina 

2008 2009 2010 

Bruttokansantuote +1,3 - 5,0 +2,3 

Yksityinen kulutus + 0,4 + 0,4 - 0,5 

Julkinen kulutus + 2,1 + 2,7 + 1,0 

Kone- ja laiteinvestoinnit + 3,3 - 20,0 + 4,0 

Rakennusinvestoinnit + 2,6 - 0,7 + 2,0 

Vienti + 2,9 - 14,7 + 8,5 

Tuonti + 4,3 - 8,9 + 6,0 

Käytettyjen autojen kierrätyspalkkio Saksassa tuki yksityistä kulutusta 

Ympäristöpalkkion tukemat ajoneuvojen 

hankinnat lisäsivät huomattavasti kotimaan 

kulutuskysyntää Saksassa viime 

vuonna. Saksan tilastokeskuksen mukaan 

yksityistaloudet panostivat uusien 

ja käytettyjen autojen ostoihin viime 

vuonna 74 miljardia euroa. Vuoteen 

2008 verrattuna tämä merkitsee viidenneksen 

eli 20,5 prosentin kasvua. 

Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna 

0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 

Jos ei huomioida autojen ostoa, 

kulutus olisi laskennallisesti vähentynyt 

0,5 prosenttia. 

Yksityistalouksien autojen ostoista 

johtuva huomattava kulutuksen kasvu 

perustuu pääasiassa liittohallituksen 

vuoden 2009 alun päätökseen tukea 

henkilöautojen myyntiä maksamalla 

kierrätyspalkkiota vanhoista autoista. 

Saksan autorekisterikeskuksen mukaan 

viime vuonna rekisteröitiin yli 3,8 

uutta ajoneuvoa. Tämä vastaa yli 23 

prosentin kasvua vuoteen 2008 verrattuna. 

Uusien rekisteröintien määrä oli 

yhtä suuri kuin huippuvuosina 1991– 

1992 Saksojen yhdistymisen jälkeen. 

Saksan IT-teollisuus katsoo 

luottavaisena tulevaisuuteen 

Saksalaisyritykset tuottavat innokkaasti uusia IT-teknologioita. 

Ala itse hyötyy uudistamis- ja innovaatiohalusta, 

samoin monet sen asiakkaista, kuten autoteollisuus, koneenrakennus, 

logistiikka ja vähittäiskauppa. IT tuo myös 

yksityisille käyttäjille uusia sovellusmahdollisuuksia. Uudet 

interetsovellukset ja valtiolliset ohjelmat, kuten laajakaistojen 

parantaminen luovat yrityksille suuria markkinamahdollisuuksia. 

IT-ala ja siihen liittyviä palveluja tarjoavat saksalaisyritykset 

katsovat luottavaisin mielin lähitulevaisuuteen, sillä 

IT on avainala, jota ilman mikään ei enää toimi taloudessa, 

julkishallinnossa ja yksityistalouksissa. 

Alan keskusjärjestön BITKOMin mukaan talouskriisi on 

koskettanut IT-alaa vain vähän verrattuna muihin aloihin. 

Tosin laitevalmistus, kuten atk- ja toimistokoneet, joutui 

viime vuonna tinkimään kasvutavoitteistaan, sanotaan 

Ifo-instituutin ja IKB:n arvioissa. Sen sijaan ohjelmisto- ja 

palveluyrityksillä meni hyvin, sillä IT-ratkaisut auttavat 

hyödyntämään tuottavuus- ja säästömahdollisuuksia. 

Yli puolet etämyynnin liikevaihdosta verkkokauppaa 

Saksalaisten innostus nettiostoihin kasvaa tasaista tahtia. Verkkokaupan 

nopean kasvun ansiosta etämyynti kasvoi vuonna 

2009 Saksassa 1,7 prosenttia 29,1 miljardia euroon. Ensimmäistä 

kertaa etämyynnin historiassa ala sai vuonna 2009 yli 50 

prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupasta. Tavaroiden myynti 

netin kautta kasvoi 16 prosenttia 15,5 miljardiin euroon. 

Myötätuuli jatkuu Saksan tuulivoimamarkkinoilla 

Talouskriisistä huolimatta Saksan tuulivoimamarkkinat piristyivät 

viime vuonna. Saksan tuulivoimainstituutin DEWIn 

tietojen mukaan maassa asennettiin viime vuonna 952 tuulivoimalaa, 

jotka tuottavat sähköä 1917 megawattia. Kasvua 

edellisestä vuodesta on 15 prosenttia. Vuoden 2009 lopulla 

Saksassa oli 21 164 tuulivoimalaa, jotka tuottivat yhteensä 

25 777 megawattia sähköä. Pohjoisissa osavaltioissa Saksi- 

Anhaltissa, Mecklenburg-Etupommerissa ja Brandenburgissa 

tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta on jo 40 prosenttia. 

Tuulivoimamarkkinoiden kasvusta on hyötynyt myös suomalaisyritys 

The Switch, joka on saanut saksalaiselta Schulernimiseltä 

yritykseltä tilauksen kehittää ja valmistaa kaksi 

teholtaan kolmen megawatin generaattoria. 

Tällä hetkellä tuulivoiman laajentamisen suurin este on 

sähköverkkojen riittämätön kapasiteetti, jotta sähköä voitaisiin 

siirtää tiheästi asuttujen taajamien kuluttajille. Ratkaisujen 

löytämiseksi järjestetään Berliinissä 23.–24. marraskuuta 

2010 Eurooppa-konferenssi. 

Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten 

Saksalainen TIG Group ja 

Ehovoc Oy yhteistyöhön 

Hampurilainen TIG Group on aloittanut yhteistyön Ehovoc 

Oy:n kanssa. Jo 10 vuoden ajan Ehovoc on valmistanut 

ja toimittanut katalyyttisiä polttolaitoksia VOC-kaasuille 

(Volatile Organic Compounds), joita tavataan mm. maalaus-, 

paino- ja lääke- ja kemianteollisuudessa. TIG Group 

tuottaa asiakkailleen ilmanpuhdistus- ja ilmanvaihtoratkaisuja 

suojatakseen asiakkaiden työntekijöitä ja ympäristöä. 

Laajentaakseen tuotetarjontaa TIG luottaa nyt Ehovocin 

asiantuntijoihin, jotka ovat kehittäneet mm. hyvin kustannustehokkaan 

katalyyttisen polttolaitoksen “Little Giantin” 

VOC-kaasujen puhdistukseen. 

Hampurilainen TIG Group on fuusio viidestä yksittäisestä 

yhtiöstä ja yhdistää osaamisen ja kokemuksen automaation, 

ympäristöteknologian, veden ja ultrapuhtaan veden puhdistuksen, 

laiterakennuksen ja huollon. Oululainen Ehovoc 

Oy on kansainvälinen ympäristöalan teknologiayhtiö, joka 

keskittyy VOC-kaasujen käsittelyyn. 

Saksan etämyyntikaupan liitto uskoo myönteisen kehityksen 

jatkuvan myös tänä vuonna sähköisen kaupan vahvan osuuden 

ansiosta. Uutuudet, kuten Social iPhone -tuotteet lisäävät etämyyntiä 

entisestään. Liitto uskoo kaksinumeroiseen verkkokaupan 

kasvuun. Etämyynnin kokonaiskasvuksi arvioidaan vuonna 

2010 kaksi prosenttia. 


25

Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten Liikenne • Verkehr 

Saksa investointikohteena 

entistä kiinnostavampi 

Saksa on selvästi parantanut mainettaan maailmalla suurten 

yritysten investointikohteena. Tähän tulokseen on päätynyt 

huippujohdon konsultti A.T. Kearney Forein Direct Investment 

(FDI) Confidence Index 2010 -raportissaan. Raportti 

perustuu 1 000 maailman suurimman yrityksen huippujohdolle 

tehtyyn kyselyyn. Saksa nousi nyt sijaluvulle viisi, kun 

se viimeisessä kyselyssä kolme vuotta sitten oli vielä sijalla 

kymmenen. Saksan edelle menenevät vain kasvavat markkinat 

Kiina, Intia ja Brasilia sijalla yksi, kolme ja neljä sekä 

toisella sijalla oleva USA. Ennen kaikkea Euroopassa Saksalla 

on vahva asema. Syynä Saksasta annettuun myönteiseen 

arvioon on maan melko hyvän taloudellisen vakauden lisäksi 

merkittävät kotimarkkinat. 

Koneet, autot ja kemikaalit 

Saksan vientivaltteina 

Koneet, autot ja kemikaalit olivat vuonna 2009 Saksan 

vientivaltteja. Ne muodostivat lähes 30 prosenttia Saksan 

koko viennistä. Koneiden osuus oli 15,1 prosenttia, 

autojen ja autonosien 14,9 prosenttia ja kemiantuotteiden 

9,1 prosenttia. Edellisvuodesta koneiden vienti 

väheni 24,1 prosenttia 121,8 miljardiin euroon, autojen 

ja autonosien 28,9 prosenttia 120,5 miljardiin ja kemikaalien 

19,4 prosenttia 73,9 miljardiin euroon. 

Tuonnista suurimman ryhmän muodostivat tietokoneet, 

sähkö- ja optiset laitteet 10,4 prosentin osuudella, 

toisena tulivat autot 9,2 sekä kolmantena öljy ja maakaasu 

8,2 prosentin osuudella. 

Tärkeimmistä vientitavaroista muodostui myös 

suurimmat ulkomaankaupan ylijäämät vuonna 2009. 

Koneviennin ylijäämä oli 71,8 miljardia euroa. Autoja ja 

autonosia vietiin 58,4 miljardin arvosta enemmän kuin 

tuotiin. Kemianteollisuuden tuotteiden ulkomaankaupan 

ylijäämä oli 25,3 miljardia euroa. 

Tavaraliikenne tänä 

vuonna myötätuulessa 

Tavaraliikenteen odotetaan kasvavan Saksassa 

tänä vuonna viitisen prosenttia. Tämä on keskeisin 

myönteinen viesti liikenneministeriön tekemästä 

tavara- ja henkilöliikenteen ennusteessa. 

Kuljetusliikkeet hyötyvät keskeisillä teollisuudenaloilla 

elpyneestä kysynnästä, etenkin Saksan 

ulkopuolella. 

Saksan maanteillä, raiteilla, vesiväylillä, 

putkissa, meri- ja lentorahtina odotetaan tänä 

vuonna liikkuvan 3878 miljardia tonnia tavaraa, 

mikä on noin 170 miljoonaa tonnia enemmän 

kuin kriisivuonna 2009. Ilman merirahtia kuljetusten 

määrä nousee viiden prosentin myötätuulessa 

619,5 miljardiin tonnikilometriin. 

Vuoteen 2013 tavaraliikenteen ennustetaan 

kasvavan vuosittain nelisen prosenttia. 

Kriisistä huolimatta lomalle 

Kansainvälisten suhdanteiden muutoksia seuraten 

myös saksalaisten viime vuonna ulkomaanmatkailuun 

käyttämät varat laskivat ensimmäisten arvioiden 

mukaan kahdella miljardilla 59,9 miljardiin 

euroon. Saksa pystyi puolustamaan ykköspaikkaansa 

innokkaimpien matkailijoiden maana ennen 

USA:ta, Isoa-Britanniaa ja Kiinaa. Saksalaisten 

suosikkikohde on edelleen Espanja 11 prosentin 

osuudella. 

Commerzbankin tekemän tutkimuksen mukaan 

saksalaiset käyttäisivät matkailuun tänä vuonna 

1¼ prosenttia enemmän rahaa. Heidän odotetaan 

tiukemman budjetin takia etsivän matkakohteita 

erityisesti kotimaasta. Etenkin Pohjanmeren ja 

Itämeren rannikosta odotetaan perinteisten 

Välimeren kohteiden vakavaa kilpailijaa. 

Maailmanpankin raportti: 

Saksalainen logistiikkaosaaminen 

maailman huippua 

Maailmanpankin raportissa ”Connecting to Compete 

2010: Trade Logistics in the Global Economy” Saksa arvioitiin 

logistiikaltaan tehokkaimmaksi maaksi. Vuonna 

2007 Saksa oli vielä kolmannella sijalla, mutta nyt Singapore 

ja Alankomaat jäivät taakse. Ruotsi nousi kolmanneksi. 

Turun yliopiston Turun Kauppakorkeakoulu on ollut 

mukana raportin valmistelussa keskeisenä tiedon kerääjänä, 

ja raportin pohjana on logistiikan oppiaineessa kehitetty 

Logistics Performance Index (LPI) –mittaristo. 

Raportissa Saksan vahvuuksia oli erityisesti erinomainen 

liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Saksan tullin 

toiminta ja täsmällisyys olivat hyviä, sijoitus molemmissa 

Maailmanpankin raportti logistiikkaosaamisesta 

sijoitus maa yhteensä tulli infrastr. kv.lähetykset osaaminen jäljitettävyys täsmällisyys 

1 Saksa 4,11 4,00 4,34 3,66 4,14 4,18 4,48 

2 Singapore 4,09 4,02 4,22 3,86 4,12 4,15 4,23 

3 Ruotsi 4,08 3,88 4,03 3,83 4,22 4,22 4,32 

4 Hollanti 4,07 3,98 4,25 3,61 4,15 4,12 4,41 

5 Luxemburg 3,98 4,04 4,06 3,67 3,67 3,92 4,58 

6 Sveitsi 3,97 3,73 4,17 3,32 4,32 4,27 4,20 

7 Japani 3,97 3,79 4,19 3,55 4,00 4,13 4,26 

8 Iso-Britannia 3,95 3,74 3,95 3,66 3,92 4,13 4,37 

9 Belgia 3,94 3,83 4,01 3,31 4,13 4,22 4,29 

10 Norja 3,93 3,86 4,22 3,35 3,85 4,10 4,35 

11 Irlanti 3,89 3,60 3,76 3,70 3,82 4,02 4,47 

12 Suomi 3,89 3,86 4,08 3,41 3,92 4,09 4,08 

13 Hongkong 3,88 3,83 4,00 3,67 3,83 3,94 4,04 

14 Kanada 3,87 3,71 4,03 3,24 3,99 4,01 4,41 

15 USA 3,86 3,68 4,15 3,21 3,92 4,17 4,19 

16 Tanska 3,85 3,58 3,99 3,46 3,83 3,94 4,38 

17 Ranska 3,84 3,63 4,00 3,30 3,87 4,01 4,37 

18 Australia 3,84 3,68 3,78 3,78 3,77 3,87 4,16 

19 Itävalta 3,76 3,49 3,68 3,78 3,70 3,83 4,08 

20 Taiwan 3,71 3,35 3,62 3,64 3,65 4,04 3,95 

Lähde: Maailmanpankki 

kolmas. Neljänneksi parhaaksi Saksa arvioitiin logistiikkapalveluiden 

laadussa ja lähetysten jäljittämisessä. Hieman 

heikommin, vasta yhdeksänneksi, Saksa sijoittui kansainvälisten 

kuljetusyhteyksien saatavuudessa. 

Suomi sijoittui raportissa sijalle 12 ja paransi sijoitustaan 

kolmella edellisestä mittauksesta. Suomi sijoittuu 

kymmenen parhaan maan joukkon muun muassa tullimuodollisuuksien 

toimivuudessa, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurissa 

sekä alan osaamisessa. Kansainvälisten 

kuljetusyhteyksien saatavuudessa sijaluku on 19 

ja toimitusten täsmällisyydessä 25. Ulkomaankaupassa 

vaadittavien asiakirjojen sekä viranomaistahojen määrä 

on kansainvälisesti alhainen ja käsittelyajat ovat lyhyet. 


27

Liikenne • Verkehr Liikenne • Verkehr 

Vaikea vuosi takana: 

Saksan satamat odottavat kolmen 

prosentin kasvua tänä vuonna 

Saksan satamissa odotetaan tavaraliikenteen kääntyvän tänä vuonna lievään 

kolmen prosentin kasvuun. Viime vuonna liikenne romahti 15 prosenttia 270 

miljoonaan tonniin. Vuoden 2008 syksyyn asti jatkuneen korkeasuhdanteen 

ansiosta sinä vuonna saavutettiin vielä ennätykselliset 318 miljoonaa tonnia. 

Lyypekki pysyy taantumasta 

huolimatta Suomen tärkeimpänä 

ulkomaisena satamana 

Talouskriisi koetteli kovin ottein Lyypekin 

molempia satamia kaupungissa ja 

Travemündessä. Käsitellyn tavaran kokonaismäärä 

supistui edellisvuodesta 17,1 

Talvi tuntui myös Saksan suurimmassa merisatamassa Hampurissa. 

prosenttia 31,7 miljoonasta tonnista 26,3 

miljoonaan tonniin. Vuoden viimeisellä 

neljänneksellä tilanne parani hieman. 

Vuoden 2009 vaikea tilanne näkyi 

kaikkialla. Saatettuja perävaunuja oli 

seitsemän prosenttia vähemmän 

(394 000 yksikköä), kuljettajan saatta- 

mia 25 prosenttia vähemmän (325 000 

yksikköä) ja kontteja 17 prosenttia vähemmän 

(80 000 yksikköä, mikä vastaa 

120 000 TEUta). Paperikuljetukset 

vähenivät lähes 18 prosenttia noin kolmeen 

miljoonaan tonniin. Uusia autoja 

laivattiin 64 000, mikä on 59 prosenttia 

edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärä 

pysyi edelllisvuoden 360 000 

hengessä. 

Lyypekki on Saksan suurin Itämeren 

satama, ja sillä on keskeinen asema erityisesti 

perinteisten Länsi- ja Keski-Euroopan 

suurten talouskeskusten ja nopeasti 

kehittyvän Itämeren alueen välisessä 

liikenteessä. Lyypekki on edelleen tärkein 

ulkomainen satama Suomen viennille. 

Alhon pohja Hampurin 

satamassa ohitettu 

Syvin aallon pohja Hampurin satamassa 

on sivuutettu. Vaikean vuoden jälkeen 

satamassa odotetaan tänä vuonna maltillista 

kasvua. 

Maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi 

tuntui Hampurissakin. Saksan 

suurimmassa satamassa jäätiin 110,4 

miljoonaan tonniin, mikä oli noin 30 

miljoonaa tonnia eli noin 21,4 prosenttia 

edellisvuoden tuloksesta. Tästä vuodesta 

odotetaan parempaa. 

Tuonti väheni lähes neljänneksen 

(24,2, prosenttia) 62,2 miljoonaan tonniin. 

Samoin vienti Hampurin kautta väheni 

edellisvuodesta 17,4 prosenttia 48,2 

miljoonaan tonniin. Maailmantalouden 

taantuma tuntui pahemmin Hampurin 

päätuotteessa kappaletavarasssa kuin 

massatuotteissa. Kappaletavaraa käsiteltiin 

73,6 miljoonaa tonnia, mikä on 

24,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 

Massatavaraa kulki Hampurin kautta 

36,8 miljoonaa tonnia, missä vähennystä 

on 13,4 prosenttia. Konttitavaraa Hampurissa 

käsiteltiin viime vuonna yhteensä 

71,2 miljoonaa tonnia, mikä oli 25,1 prosenttia 

vähemmän kuin vuonna 2008. 

TEUksi muutettuna se oli 7,01 miljoonaa 

(-28,0 prosenttia). 

Hampurin konttiliikennettä hallitsi 

viime vuonnakin Aasia. Vienti- ja tuontikontteja 

laivattiin viime vuonna 4,2 

miljoonaa TEUta, missä oli vähennystä 

24,3 prosenttia. Se oli noin 1,3 miljoonaa 

TEUta vähemmän kuin edellisvuonna. 

Suurin osa näistä Aasian tuonti- ja vientikuljetuksista 

jälleenlaivattiin Hampurissa 

Euroopan muihin satamiin. Konttiliikenne 

Itämeren satamiin jäi sen vuoksi 

1,4 miljoonaan TEUhun, mikä oli noin 

43,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 

Viidennes vähemmän 

liikennettä Rostockissa 

Rostockin eri satamalaitosten kautta 

laivattiin viime vuonna 23 miljoonaa 

tonnia tavaraa. Se oli 5,6 miljoonaa 

tonnia, noin viidenneksen vähemmän 

kuin edellisenä ennätyksellisenä 

vuonna 2008. Rostockin merisatamassa 

laivattiin 21,5 miljoonaa tonnia 

rahtia. Loput 1,5 miljoonaa tonnia 

muodostui rahti- ja kalasataman, 

kemian sataman ja muiden satamien 

toiminnasta. 

Nestemäisten tuotteiden laivausmäärä 

vähentyi 14 prosenttia neljään 

miljoonaan tonniin. Irtolastia käsiteltiin 

5,4 miljoonaa tonnia, määrä 

vähentyi edellisvuodesta 9 prosenttia. 

Kappalatavaramäärä väheni 35 

prosenttia 411 000 tonniin. 

Myös lautta- ja roro-liikenne kärsivät 

suuria menetyksiä. Lauttakuljetukset 

vähenivät 13,7 miljoonasta 

tonnista 10,2 miljoonaan tonniin 

(-25 %) ja roro-kuljetukset 2,3 miljoonasta 

tonnista 1,5 miljoonaan 

tonniin (-34 %). 

Paperikuljetuksetkin Rostockin 

merisataman kautta supistuivat 

470 000 tonnista 337 500 tonniin. 

UPM-Kymmenen Rostockin-tehtaan 

osuus oli 328 900 tonnia ja paikallisen 

logistiikkayrityksen Baltic Lloydin 

8 600 tonnia. UPM-Rostock tuo paperia 

Suomesta ja vie osan USA:han 

ja Isoon-Britanniaan. Baltic Lloyd 

taas tuo paperia Ruotsista Stora 

Ensolta. 

Huolimatta huonosta tuloskehityksestä 

sataman kehitysyhtiö piti 

kiinni laajennus- ja kunnossapitosuunnitelmistaan 

investoimalla viime 

vuonna 24,5 miljoonaa euroa sataman 

infrastruktuuriin. Tänä vuonna 

yhtiö aikoo investoida 35 miljoonaa 

euroa. 

Bremenin satamat päättivät 

vaikean vuoden ennätykselliseen 

joulukuuhun 

Bremenin ja Bremerhavenin satamien 

kokonaisliikenne supistui viime 

vuonna 15,6 prosenttia 74,6 miljoonasta 

tonnista 63,9 miljoonaan 

tonniin. Tuonti oli 32,5 miljoonaa 

tonnia, vienti 30,6 miljoonaa tonnia. 

Bremenin kaupungissa merilaivaukset 

vähenivät 22,3 prosenttia 14,5 

miljoonasta tonnista 11,3 miljoonaan 

tonniin. Bremerhavenin terminaaleissa 

vähennys on pienempi: 13,9 

prosenttia 60,1 miljoonasta tonnista 

51,8 miljoonaan tonniin. 

Kappaletavara- ja konttiliikenne supistui 

64,9 miljoonasta tonnista 55,2 

miljoonaan tonniin eli 14,9 prosenttia. 

Bulkkitavaran käsittely väheni 19,7 

prosenttia 9,8 miljoonasta 7,9 miljoonaan 

tonniin. 

Konttiliikenne keskittyi pääosin 

Bremerhaveniin. Viime vuonna jäätiin 

vuoden 2008 ennätystuloksesta 5,5 

miljoonasta TEUsta 17,4 prosenttia. 

Vuoden 2009 tulos 4,6 miljoonaa 

TEUta vastaa vuoden 2006 tasoa. Viime 

vuoden viimeinen kuukausi antoi 

kuitenkin valonpilkahduksen paremmasta, 

sillä silloin Bremenin satamissa 

laivattiin 400 00 TEUta enemmän 

kuin koskaan ennen joulukuussa. 

Bremenin satamissa tuntui kansainvälinen 

talous- ja rahoituskriisi 

vahvasti myös autojen viennissä. Kun 

vuonna 2008 laivattiin vielä 2,03 miljoonaa 

ajoneuvoa, putosi luku viime 

vuonna 1,2 miljoonaan. Vähennystä 

oli jopa 40,8 prosenttia. 

Liikenne Wismarissa 

väheni vain 8 prosenttia 

Maailmantalouden vaikeana vuonna 

Wismarin sataman onnistui pitää 

liikenteen väheneminen vain kahdeksassa 

prosentista edellisvuodesta. 

Viime vuoden loppupuolella piristi 

elpynyt metsä- ja puutuotteiden 

logistiikan palveluiden kysyntä sataman 

liiketoimintaa. Samoin saatiin 

jälleen vauhtiin kaivannaistuotteiden 

ja lannoitteiden laivaus sekä konttien 

siirto junaan Hampuriin. Satamassa 

käsiteltiin noin 3,2 miljoonaa tonnia 

tavaraa ja noin 1400 alusta. 

Ilahduttavasti kasvoi myös käsiteltyjen 

maaliikennyksiköiden (junat 

ja perävaunut) määrä yhteensä 

62 328 yksikköön. Näin Wismarin 

merisataman kokonaistavaramäärä 

oli 5,2 miljoonaa tonnia. 

Satamayhtiö Seehafen Wismar 

GmbH jatkoi viime vuonnakin satamainvestointejaan 

suunnitelman 

mukaan. Satamalaajennuksen 

ensimmäinen osa on jo valmiina. 

Kokonaisuudessaan hanke on valmis 

tämän vuoden maalis-huhtikuun 

vaihteessa. 

Lisää investointeja on suunnitteilla. 

Alkuvuoden myönteiset merkit 

antavat uskoa tilanteen lievään paranemiseen, 

ja sataman kehittämistä 

voidaan jatkaa suunnitellusti. n 


29

Innovaatiot • Innovationen Innovaatiot • Innovationen 

”Kaikkea se saksalainen keksii...” 

Lisäluistoa suksiin 

Hiihtourheilussa voiton tai tappion ratkaisevat usein vain murto-osasekunnit. 

Oikean materiaalin käytöllä voi silloin olla suuri merkitys. Tutkijat simuloivat 

suksen ja lumen välistä kitkailmiötä ja liukumisherkkyyttä ja ovat kehittäneet 

supernopean suksen. 

Ei voisi olla parempi kilpailusää: 

aurinko paistaa ja lämpötila on 

miinus viisi astetta. Ei tuule, on 

sopiva keli ja hiihtäjä huippukunnossa. 

Hän kuuluu voittajasuosikkeihin. Hänellä 

on mahdollisuus voittoon. Voiton 

ja tappion ratkaisee usein sekuntipeli, 

ja silloin suksen luistokyky on ratkaiseva. 

Se riippuu puolestaan monista 

tekijöistä kuten siitä, onko voitelussa 

käytetty sopivaa sekoitusta. 

Halutessaan optimaalisen luiston 

sukseen on tunnettava kitkan fysikaaliset 

lainalaisuudet. Suksivoide- ja suksivalmistajat 

luottivat Freiburgin Fraunhofer-instituutin 

materiaalimekaniikan 

asiantuntijoihin. Asiantuntijat tutkivat 

suksien luistokykyä ja saivat tietää, 

mikä tekee hiihtäjät erityisen nopeiksi. 

”Lumi, suksen pohja ja voide ovat yksi 

kokonaisuus”, muistuttaa professori 

Matthias Scherge. Hän johtaa uutta 

MikroTribologieCentrumia Karlsruhessa. 

”Säätä emme voi muuttaa, mutta 

Uusi testausmenetelmä auttaa tulevaisuudessa 

tunnistamaan syövän 

ajoissa jo sen syntyvaiheessa. Menetelmä 

tunnistaa verestä aineet, jotka 

ovat tyypillisiä tietyille syöpälajeille. 

Mitä aikaisemmin lääkäri tunnistaa 

kasvaimen, sitä suuremmat 

ovat potilaan paranemismahdollisuudet. 

Uuden testausmenetelmän 

on tarkoitus tunnistaa tulevaisuudessa 

sairaus jo alkuvaiheessa. Tekniikan pohjana 

on mikrofluidik-siru. Siinä on pienen 

pieniä kanavia, joissa kiertää potilaan 

voimme mukauttaa sekä voiteen että 

suksen pohjan sopivaksi kuhunkin 

säähän”, hän jatkaa. Kitkailmiötä ja 

luistoefektiä tutkijat analysoivat erityisellä 

menetelmällä. He simuloivat 

yksittäisen lumikiteen ja suksen pohjan 

välistä kontaktia. Tällöin he mittaavat 

syntyvää kitkaa eri sääolosuhteissa. 

”Luistoefekti syntyy ensimmäisessä 

10–50 nanometrissä suksen pinnassa.” 

Lisäksi tutkijat käyttävät erästä toista 

tutkimusvälinettä, suksi-tribometriä. 

Siinä suksi liukuu lumisen levyn päällä. 

Tutkijat voivat testata eri voide- ja 

suksiyhdistelmiä ja sovittaa ne luistoltaan 

optimaalisiin lämpötiloihin. Lopullinen 

koe suoritetaan hiihtohallissa. 

Siellä hiihtäjät tekevät 100 metrin 

matkalla määrätyssä alamäessä liukutestejä. 

Tällöin mitataan aika, hiihtäjän 

jalkaan kiinnitetty transponderi-tutka 

ilmoittaa tarkat tulokset. Näin tutkijat 

saavat tietää, kuinka mones tuhannes 

sekuntia nopeammaksi oikea voitelu 

Kuinka tunnistaa syöpä ajoissa 

testiveri. Siru tunnistaa ne markeriproteiinit, 

jotka ovat tyypillisiä syöpäsairaalle. 

Mitattu proteiinitihentymä, jossa on tällaisia 

kasvainmarkereita potilaan veressä, 

auttaa lääkäreitä diagnosoimaan sairauden 

ajoissa. Vastaavanlaisia testejä on jo 

olemassa, mutta ne eivät vielä ole kovin 

tarkkoja. Nämä testit tarvitsevat suuren 

määrän kasvainmolekyylejä veressä, jotta 

kasvaimen mahdollinen olemassaolo 

voitaisiin todentaa. Lisäksi testit on suoritettava 

laboratoriossa, mikä on kallista 

ja vie aikaa. 

Fraunhofer-instituutin sovelletun 

tietotekniikan osaston koordinoimasta ja 

ja suksen päällys muuttaa hiihtäjän 

tuloksen. 

Yhdessä Holmenkol-nimisen yrityksen 

ja muutaman muun yhteistyökumppanin 

kanssa tutkijat kehittävät 

tällä tavoin uudenlaisia suksivoiteita ja 

supernopeita suksen pohjapäällysteitä. 

”Olemme puhuneet myös urheilijoiden 

ja teknikoiden kanssa, jotka voitelevat 

suksensa ennen jokaista kilpailua”, kertoo 

Scherge. ”Vain heidän kokemuksellaan 

ja avullaan on mahdollista tehdä 

täydellisesti liukuva suksi.”n 

Saksan opetus- ja tutkimusministeriön 

tukemasta projektista toivotaan tähän 

apua. Tutkijat ovat kehittämässä tehokkaampaa 

tunnistusmenetelmää siruun 

integroidun biosensorin nanopartikkelien 

avulla. ”Kun ennen kasvainmarkereiden 

osoittamiseksi tietyssä verimäärässä tarvittiin 

sata kasvainmolekyyliä, nyt riittää 

yksi molekyyli. Tällä tavoin voimme tunnistaa 

sairauksia paljon aikaisemmin kuin 

entisillä menetelmillä,” kertoo Jörn Probst 

Frauhofer-instituutin tutkimusosastolta. 

Kuinka siruun liitetty biosensori 

sitten tunnistaa muutaman veressä uiskentelevan 

kasvainmolekyylin? ”Olemme 

Auton lukitus kauko-ohjauksella 

nyt entistä turvallisemmaksi 

Auton keskuslukitus on helppo juttu, josta harva kuljettaja 

haluaisi enää luopua. Kauko-ohjauslukitus ei ole kuitenkaan 

kovin turvallinen. Uusi lukitusmenetelmä lisää turvallisuutta 

rasittamatta avaimen paristoa liikaa. 

Vain autonavaimessa olevan napin 

painallus ja ovet avautuvat tai 

sulkeutuvat. Tästä mukavuudesta 

ei monikaan kuljettaja halua enää luopua. 

Tämä ei ole kuitenkaan kovin turvallinen 

järjestelmä. Niinpä autovaras, 

joka seisoo muutaman metrin päässä 

ja jolla on tarvittava laite, voi saada 

signaalin selville antennin avulla ja valmistaa 

saatujen tietojen perusteella tietokoneella 

kaksoisavaimen. Syynä tähän 

turva-aukkoon on se, etteivät algoritmit, 

jotka koodaavat avaimesta autoon 

lähetetyt viestit, ole riittävän vahvoja. 

Jo kaksi vuotta sitten niiden koodi on 

murrettu. Autovalmistajat ovat ottaneet 

käyttöön siksi uusia algoritmeja tehdäkseen 

lukitusjärjestelmistä turvallisempia. 

Myös näissä algoritmeissa on heikkouk- 

kiinnittäneet sensorielektrodiin vastaaineita 

sisältäviä nanopartikkeleita, 

jotka tunnistavat verestä etsittyjä markeriproteiineja. 

Samalla pumppaamme 

verta yhä uudelleen sensorielektrodin 

pintaan. Kun vasta-aine on tunnistanut 

kuvaan sopivan proteiinin, kasvainmarkerin, 

muuttuu sähköinen lataus. 

Elektrodi tunnistaa tämän muutoksen,” 

selvittää Jörn Probst. 

Tällä hetkellä tutkijat yrittävät 

löytää useampia kasvainmarkereita 

samanaikaisesti. Muutaman vuoden 

päästä uusi tunnistusmenetelmä tulee 

markkinoille. n 

sia. Ne ovat symmetrisiä, 

salaiset tunnukset ovat sekä 

avaimessa että autossa. Lukuisiin 

saman tuotantolinjan 

autoihin tallennetaan samat 

tunnukset. Kun siis jonkin 

avaimen tunnukset on murrettu, 

pääsee niillä moniin autoihin. 

Garchingissa sijaitsevan Fraunhoferinstituutin 

turvatekniikan tutkijat ovat 

nyt ohjelmoineet ensi kertaa asymmetriset 

algoritmit autonavaimiin ja integroineet 

yhteen prototyyppiin. ”Tällaisissa 

algoritmeissa avainkoodi on vain auton 

avaimessa, ei autossa”, kuvaa Johann 

Heyszl tutkimusinstituutista. ”Jokaisessa 

autonavaimessa on eri koodaus.” Suuren 

suoritustehonsa vuoksi tämä uusi 

menetelmä kulutti paljon energiaa. ”Nyt 

olemme kehittäneet pienen vähän energiaa 

kuluttavan kryptograafisen sirun. 

Lisäksi olemme kehittäneet uuden tehokkaan 

protokollan pienentääksemme 

siirrettävää tietomäärää ja siihen käytettävää 

energiaa”, kertoo Heyszl. Nyt 

avaimen paristo kestää yhtä kauan kuin 

symmetrisessä lukituksessa, mutta menetelmä 

on paljon turvallisempi. Myös 

sähköinen ajonesto lukkiutuu samalla 

tavoin kuin keskuslukituksessa kaukoohjainta 

käytettäessä. n 


31

Toimialakatsaus • Branchenreport Toimialakatsaus • Branchenreport 

Kuluttaja ei luovu 

elämän pienistä iloista 

Vuosi 2009 oli vaikeimpia vuosikymmeniin 

Saksan vähittäis- ja kulutustavarakaupassa. 

Tästä on osoituksena 

yritysten kuten Arcandorin ja sen 

tytäryhtiöiden Karstadtin ja Quellen 

konkurssit. Vaikea vuosi näkyi myös 

Frankfurtin kulutustavaramessujen 

bisneksessä pienempinä osastoina ja 

alentuneina kävijämäärinä. Onneksi 

vuoden loppupuolella suhdanteet 

alkoivat parantua, ja vuoden 2010 

suunta on jo myönteinen. 

Frankfurtissa järjestettiin vuonna 

2010 kahden ensimmäisen kuukauden 

aikana jo kuudet kulutustavaramessut, 

joilla kaikilla oli edellisvuotta 

enemmän kävijöitä. Eri messuilla esiteltävien 

tuoteryhmien toimialakatsaukset 

osoittavat teollisuuden ja kaupan vahvistuvaa 

luottamusta kuluttajien ostohalukkuuteen. 

Jo viime vuoden joulumyynti sujui 

Saksassa suhteellisen suotuisasti. Saksalaiset 

panostivat selkeästi lahjojen 

ostoon. Vaikka kuluttajat olivat optimistisempia 

kuin vuotta aikaisemmin, tehtiin 

hankintoja kuitenkin varovaisemmin. Hinnan 

ohella myös lahjan hyödyllisyydellä 

oli entistä suurempi merkitys. 70 prosenttia 

saksalaisista ei ole kuitenkaan muuttanut 

olennaisesti ostokäyttäytymistään. 

He ovat vain entistä hintatietoisempia. 

Paperi- ja toimistotarvikekauppa 

Saksan vahvoja kasvualoja on ollut paperitarvikekauppa. 

Sen liikevaihto oli 

vuonna 2007 huipussaan ennätyksellisessä 

16 609 miljoonassa eurossa. Vuonna 

2008 liikevaihto hieman supistui ja vuonna 

2009 oltiin jo keskellä kriisiä. Tuolloin 

liikevaihto oli pudonnut edellisvuodesta 

8,9 prosenttia 15 098 miljoonaan euroon. 

Tuotanto supistui 15,1 prosenttia ja vienti 


Paperikauppatarviketuotantoon vaikuttavat 

myös tänä vuonna suhdannekriisin 

jälkimainingit. Yritykset säästävät 

toimistojen varustelussa. 

Myös yksityiset paperitarvikekaupat ovat 

kärsineet tappioita. Hyvin ovat menestyneet 

sellaiset liikkeet, jotka ovat lähteneet 

kilpailemaan kiinnostavalla esillepanolla 

ja uutuustuotteilla. Asiakkaiden henkilökohtaisesta 

neuvonnasta ja palvelusta on 

tullut entistä tärkeämpää. 

Yksittäisissä toimisto- ja paperitarvikkeiden 

tuoteryhmissä myynti vaihtelee 

suuresti. Se ulottuu tiedonsiirtovälineiden 

+23,8 prosentista maisema- ja onnittelukorttien 

-27,4 prosenttiin. Digitaalisen 

tiedonsiirron aikakaudella lähetetään 

vähemmän onnittelukortteja. Sen sijaan 

tiedonsiirtovälineistä kuten muistitikuista, 

cd:stä ja dvd:stä on tullut tiedon siirto- ja 

tallennusmuoto. 

Askartelutarvikkeiden, harrastevälineiden 

sekä taitelijatarvikkeiden kauppa on 

pysynyt ennallaan. Toimistojen työpöytätarvikkeiden 

kysyntä kasvoi 7,8 ja kirjoitustarvikkeiden 


Alan asiantuntijat arvioivat paperi- ja 

toimistotarvikekaupan toipuvan ennalleen 

seuraavien kahden vuoden aikana. 

Juhla- ja koristetarvikkeilla 

tasainen kysyntä 

Taloudellisesta tilanteesta riippumatta juh- 

lilla kuten joululla ja pääsiäisellä, syntymäpäivillä 

ja häillä on ihmisille suuri merkitys. 

Tästä hyötyy myös alan kauppa. Kun kesällä 

kysytään sisustustarvikkeita parvekkeelle, 

terassille ja puutarhaan, kukkaruukkuja ja 

tarvikkeita ulkokäyttöön, joulu ja pääsiäinen 

kuuluvat tärkeimpiin juhlasesonkeihin. 

Joulu- ja juhlatarvikkeet ovat myyneet 

yllättävän hyvin. Viime joulukuussa Saksan 

koristetarvikkeiden liikevaihto kasvoi 1,8 

prosenttia ja kokonaismyynti yhteensä 2,54 

miljardia euroa. Myös tulevan sesongin 

kauppa nähdään myönteisenä. Ala odottaa 

tästä vuodesta tyydyttävää tai hyvää. 

Eurooppalaiset kynttilänvalajat ovat viime 

vuoden tulokseen keskimäärin tyytyväisiä. 

Kriisi ei ole pahemmin koskettanut alaa. 

Kynttilätuotantoa on kyetty osittain jopa 

lisäämään edellisvuoteen verrattuna. Tähän 

on syynä raaka-aineiden halpeneminen. 

Kuluvaan vuoteen on lähdetty myönteisin 

odotuksin. Viennin odotetaan pysyvän ennallaan 

tai jopa kasvavan. 

Joulun lisäksi vuodessa on monia muita 

kohokohtia, jotka edistävät kynttilöiden 

myyntiä. Halloween on saanut myös Euroopassa 

kannattajia. Juhla- ja koristeartikkelien 

myyntiin vaikuttaa lisäksi karnevaaliaika. 

Alan kaupan liiton mukaan kysyntä 

pysyi vakaana, koska tuotteet ovat halpoja 

ja juhlia järjestetään suhdanteista 

riippumatta. 

Kosmetiikka ja kampaamopalvelut 

Kosmetiikkakauppa on haasteiden edessä. 

Vartalonhoitotuotteet ja pesuaineet kuuluvat 

ihmisen päivittäisiin tarvikkeisiin. 

Niiden kysyntä kasvoi viime vuonna 1,7 

prosenttia. Kuluttaja haluaa myös pientä 

luksusta juuri kriisiaikoina. Henkeä kohden 

saksalaiset kuluttivat viime vuonna 

näihin hyödykkeisiin 153,77 euroa. Tässä 

Saksa on läntisen Euroopan keskitasoa. 

Alalla uskotaan kehityksen jatkuvan edelleen 

myönteisenä. Tosin kilpailu kiristyy 

sekä teollisuudessa että kaupassa. 

Optimismista huolimatta erityisesti 

kosmetiikkakauppa on nähnyt parempiakin 

päiviä. Viime vuoden lopussa kosmetiikkakaupan 

liitto Saksassa ilmoitti 

1,6 prosentin liikevaihdon pudotuksesta. 

Syynä tähän on ollut se, että kuluttajat 

harkitsevat tarkemmin ostoksiaan 

ja markkinoilla on ylitarjontaa. Tämä 

johtaa puolestaan myyntikanavien laajenemiseen 

ja erikoistarjouksiin sekä 

hintasotaan. Säilyäkseen kilpailussa hengissä 

yrityksen on kyettävä tarjoamaan 

uusia tuotteita, yksilöllistä neuvontaa ja 

palveluja erityisesti vaativille kuluttajaryhmille. 

Nyt ostovoimaisesta 50+-sukupolvesta 

on tulossa entistä tärkeämpi 

kohderyhmä. 

Kysyntää luonnon- ja 

koristekosmetiikalla 

Kauneustuotteissa voimakkaimmin 

odotetaan kasvavan koristekosmetiikan 

eli 7,8 prosenttia. Hiustenhoitoaineiden 

myynnin uskotaan kokonaisuudessaan 

pysyvän ennallaan. Kasvua näissä tuotteissa 

tuovat hiusshampoot ja hoitoaineet 

sekä vaahtobalsami. Ihonhoitoaineiden 

myynti kasvaa 1,6 prosenttia. Luonnonkosmetiikan 

myynti on kasvanut vuodesta 

2008 lähtien lähes 10 prosenttia. 

Sen osuus kokonaismarkkinoista on tällä 

hetkellä yhdeksän prosenttia. Luonnonkosmetiikan 

vilkas kysyntä jatkuu ja on 

leviämässä ekologisesti suuntautuneiden 

kuluttajien kapeasta ryhmästä laajempiin 

kuluttajaryhmiin. Luonnonkosmetiikan 

tärkein myyntikanava Saksassa on luontaistuotekauppa. 

Sen markkinaosuus 

kosmetiikkakaupasta on noin 35 prosenttia 

ja on koko ajan kasvussa. Paitsi 

myymälätilan laajentamiseen tällä alalla 

panostetaan myös entistä enemmän 

neuvontakonsepteihin. 

Miesten kosmetiikkakauppa kasvoi vuonna 

2009 vain 0,5 prosenttia. Tälläkin alalla 

piilee suunnaton kasvupotentiaali: 33 

prosenttia saksalaisista miehistä ei käytä 

minkäänlaisia hajustetuotteita ja 90 prosenttia 

selviää ilman ihonhoitotuotteita. 

Hoitovoiteiden kysyntä on kuitenkin selvästi 

kasvussa. 

Kampaamopalveluissa yksilöllisyys 

ja asiakaslähtöisyys valttia 

Hoidetut hiukset sekä miehillä että naisilla 

kuuluvat hyvinvoinnin perustekijöihin. 

Kampaamot uskovat vakaaseen kysyntään 

alalla. Saksalainen nainen käy keskimäärin 

5,5 kertaa vuodessa kampaajalla. Miehillä 

vastaava luku on 7,1 kertaa vuodessa. 

Naiset maksavat viimeisimpien Wellan 

tilastojen mukaan 42,60 euroa kampaamokäynnistä, 

miehet 15,10 euroa. 

Erityisen hyvin kampaamoalalla ovat 

kehittyneet palveluteemat ”värjäys” ja 

”hiustenhoito”. Yksilöllinen ja muodikas 

ulkonäkö merkitsee kuluttajille entistä 

enemmän sekä yksityiselämässä että 

työssä. Kyselyt vahvistavat, että juuri 

hiukset kuuluvat sekä miehillä että naisilla 

keskeisiin hyvinvointitekijöihin. Parhaimmat 

kasvumahdollisuudet on sellaisilla 

kampaamoilla, joilla on yksilöllinen markkinointikonsepti 

ja asiakkaan tarpeita vastaava 

palvelupaletti. 

Yleisenä trendinä on, että kauneustuotteiden 

ja palveluiden tarjoajien on 

mukauduttava mitä erilaisimpien kuluttajaryhmien 

kysyntään. Tehdäkseen 

palvelunsa houkuttelevaksi ja kuluttajia 

kiinnostavaksi yrittäjän on tärkeää luoda 

kosmetiikkamyymälästään, hoitolastaan 

tai kampaamostaan elämyksellinen ja yksilöllinen 

hyvinvointikeidas erottuakseen 

kilpailijoista. 

Tekstiiliteollisuus 

Kansainvälinen tekstiiliteollisuus, johon 

kuuluvat sisustus- ja kodintekstiilit sekä 

vaatetustekstiilit, on elänyt viime vuosina 

myrskyisää kautta. Tämä myrsky on vienyt 

mukanaan tunnetut merkit kuten Escadan, 

Treviran ja Schiesserin. Tilanne on nyt 

vähän rauhoittunut, mutta vielä ei olla 

vakaalla pohjalla. 

Saksassa tärkeät tekstiiliteollisuuden 

indikaattorit näyttävät vielä selvästi edellisvuotta 

heikommilta. Saksan textil-modekeskusliiton 

suhdannekatsauksen mukaan 

viime vuoden lopulta liikevaihto putosi 

20,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 

Kotimainen tuotanto putosi jopa 22 prosenttia. 

Myös vienti laski 14 prosenttia. 

Sisustus- ja kodintekstiilit 

Saksan sisustustekstiiliteollisuusyritysten 

lukumäärä kuvaa hyvin teollisuusalan 

kehitystä tällä hetkellä. Vuodesta 2008 

lähtien yritysten määrä laski noin viisi 

prosenttia ja työntekijöiden määrä jopa 

yli seitsemän prosenttia. Vaikka heikko 

taloustilanne vauhditti suhdanneheilahteluja 

vielä entisestään, on kyseessä 

kuitenkin pitkäaikainen kehityssuunta, 

joka merkitsee tekstiiliteollisuuden siirtymistä 

Euroopasta Aasiaan. Saksan tekstiiliteollisuusyritysten 

määrä neljän viime 

vuoden aikana on pudonnut yhteensä 15 

prosenttia ja työntekijöiden lukumäärä 

17 prosenttia. 

Myös yksittäisten tekstiiliteollisuusryhmien 

myynti on Saksassa laskeva. 

Pöytä- ja vuodetekstiilien markkinavolyymi 

on laskenut viisi prosenttia. 

Vuodetekstiilien liikevaihto putosi viime 

vuonna enää vain vähän edellisvuoteen 

verrattuna. Saksan sisustustekstiiliteollisuus 

ilmoitti vuodetekstiilien viennin 

laskeneen viime vuonna viisi prosenttia. 

Vuodetekstiilien osuus kokonaistuotannosta 

oli 22,3 prosenttia. 

Aurinkosuojateollisuus on menettänyt 

hieman markkinaosuuksiaan. Kuitenkin 

vuoden 2010 näkymät ovat myönteisiä. 

Viime vuonna kuluttajat panostivat vähemmän 

verhoihin ja sisustuskankaisiin. 

Myynti laski kolme prosenttia ja vienti 

kaksi prosenttia eli 35,3 prosenttiin kokonaistuotannosta. 

Ainoastaan tapetti- ja seinänpäällysteteollisuus 

kehittyi viime vuonna myönteisesti. 

Kotimaan kysynnän hivenen 

kasvaessa vienti on laskenut seitsemän 

prosenttia. 

Mattojen ja lattianpäällysteiden 

tuotanto laski neljä prosenttia. Myös 

vienti putosi kolme prosenttia vuoteen 

2008 verrattuna. Vaikka luvut osoittavat 

heikkoa markkinakehitystä, oli 

sisustustekstiiliteollisuuden tuloskehitys 

kuitenkin kokonaisuudessaan muiden 

teollisuudenalojen vielä huonompiin tuloksiin 

verrattuna kuitenkin suhteellisen 

vakaata. n 

Lähde: Frankfurtin Heimtextil-, 

Paperworld-, Christmasworld-, 

Beautyworld- sekä Hair&Beauty 

–messujen 2010 tiedotteet, jotka 

pohjautuvat eri toimialaliittojen 

arvioihin. 

Kuva: Messe Frankfurt Exhibition GmbH 


33

Koneenrakennus • Maschinenbau Lakiasiat • Recht 

Deutsche Messe AG:n toimitusjohtaja Hannover Messen alla: 

”Saksan koneenrakennusteollisuus 

satsaa innovaatioihin” 

T 

oimitusjohtaja Wolfram 

von Fritsch, miltä Hannoverinteollisuusmessut 

Hannover Messe näyttää 

tänä vuonna? 

Messuista tulee jännittävät. 

Muualla ei ole näytteillä yhtä 

laajaa innovaatioiden kirjoa ja 

messut tulevat juuri oikeaan 

aikaan. Joillain aloilla näkyy 

selviä nousun merkkejä, ja 

messut antavat pontta nousulle. 

Pystyttekö täyttämään näytteilleasettajien 

ja kävijöiden 

odotukset? 

Kävijät odottavat tiettyä 

määrää näytteilleasettajia 

sekä innovaatioita ja tuoteesittelyjä. 

Näytteilleasettajia ei 

kiinnosta niinkään kävijöiden 

määrä kuin omien messukontaktien 

määrä ja laatu. Messuyhtiön 

tehtävänä on täyttää 

nämä odotukset. 

Mitä seuraisi näytteilleasettaja- 

tai kävijäkadosta? 

Erityisesti monialaisilla 

messuilla on päästävä irti perinteisestä 

pinta-ala-, näytteilleasettaja- ja kävijämäärälähtöisestä 

ajattelusta. Nämä 

luvut eivät kuvaa Hannoverin teollisuusmessuja 

riittävän hyvin. Aivan yhtä 

ratkaisevia ovat aiheet ja impulssit, joita 

messut voivat esitellä ja antaa. 

Ja tietysti solmittujen kontaktien määrä. 

Miten arvioitte Saksan suurimpien 

teollisuusmessujen toimitusjohtajana 

Saksan teollisuuden tilaa? 

Saksan koneenrakennusteollisuus 

yllättyi kriisin voimakkuudesta, mutta 

hyötyi hyvin paljon siitä, että yritykset 

ovat keskikokoisia ja usein omistajavetoisia. 

Lisäksi Saksan teollisuus on 

korkeiden tuotantokustannusten vuoksi 

aina ollut teknologiajohtaja maailmanmarkkinoilla. 

Tämä voima on koneenrakennuksen 

vastaus haasteisiin. 

Mitä tämä tarkoittaa Hannover 

Messe 2010 –messujen kannalta? 

Koneenrakennusteollisuus panostaa 

edelleen innovaatioihin. Näemme 

messuilla vähintään edellisvuoden 

verran teknologisia uutuuksia. Sillä 

teollisuus on tietoinen siitä, että 

juuri nyt sen on panostettava niihin. 

Yritykset ovat alun jarrutusvaiheen 

jälkeen muuttaneet strategiaansa, 

alan ja markkinoiden mukaan joko 

säästetään tai jopa painetaan kaasua. 

Tämän kevään teollisuusmessuilla 

esitellään kumpaakin näkemystä. 

Messujen teema on ”tehokkaammin 

– innovatiivisemmin – kestävämmin”. 

Ovatko ne vain sanoja? 

Ei toki. Tehokkuutta esitellään 

eri tapahtumissa, kuten Energy Efficiency 

Days ja Efficiency Forum. 

Tehokkuus on myös materiaalien 

tehokkuutta ja kevytrakenteita. Innovaatioiden 

kohdalla meillä on suuria 

odotuksia arvostetusta palkinnosta 

Hermes-Awards. Puhumattakaan 

niistä tuhansista innovaatioista 

messuosastoilla. Kestävyys pitää 

sisällään sähkökäyttöisyyden, 

uusiutuvaa energiaa, polttokennoja. 

Eikä kannata unohtaa 

tämänkertaista kumppanimaata 

Italiaa, joka esittää messujen 

moton mukaisesti ”Sustainable 

Mobility”. 

Italian pääministeri Silvio 

Berlusconi avaa messut yhdessä 

liittokansleri Angela Merkelin 

kanssa… 

Pääministeri Berlusconi on 

luotsannut teollisuusvaltio Italian 

kestävän kehityksen teollisuuspolitiikkaa 

ja on siten kotimaansa 

ohella tervetullut kumppani tämän 

vuoden messuille. 

Miten monialainen messutapahtuma 

Hannover Messe 

erottuu yhden aiheen messuista 

kriisistä toipumisen vuonna? 

Näinä aikoina monet kysyvät, 

miltä liiketoimintamme näyttää, 

kun kriisi on ohitettu. He haluavat 

nähdä, mikä on silloin olennaista. 

Hannover Messe korkean innovaatiotason 

monialamessuina esittää juuri 

näitä vahvuuksia, esimerkiksi kun kyse 

on monialaisista innovaatioista. Ja 

juuri nyt ihmiset haluavat nähdä, mitä 

markkinajohtajat tekevät. Ne kaikki ovat 

Hannoverissa. 

Mitkä ovat kolme tärkeintä huippua 

tämän vuoden messuilla? 

Ensiksi teema Embedded, joka herätti 

viime vuonna suurta huomiota ja on nyt 

myös osaamiskeskus messuilla. Energiaalalla 

epäilemättä Mobilitec eli vaihtoehtoisia 

automaation, käytön ja energian 

käyttövoimatekniikoita. e-Energy on 

energian hallinnoinnin älykäs ja tehokas 

hallinnointijärjestelmä. Valitsemalla vain 

nämä teen toki vääryyttä 70 muulle aiheelle… 

Messuyhtiö Deutsche Messe saa liikevaihdostaan 

reilu 13 prosenttia messutoiminnasta 

ulkomailla. Millä strategialla? 

Ensin siirtämällä nopeasti teemoja Saksasta 

ulkomaille. Kuten esimerkiksi Hannover 

Messe, joka messuteemoja viedään 

nyt Venäjälle. Toiseksi haluamme 

olla joissain maissa monessa paikassa 

läsnä, tarkoitan siis alueellista laajentumista. 

Tämä koskee Kiinaa, jossa meillä 

on toimintaa Shanghaissa, Pekingissä ja 

Hongkongissa. Kolmanneksi haluamme 

esitellä ulkomailla uusia messuteemoja. 

Esimerkkinä vaikkapa Alu-Expo Turkissa. 

Aiemmin meillä oli kahdet, kolmet uudet 

messut ulkomailla vuodessa. Tänä vuonna 

niitä on kahdeksasta kymmeneen. 

Minne jäi maiden vertailussa Saksa yrityksen 

sijoittumispaikkana? 

Saksan osavaltioiden Nordrhein- 

Westfalenin ja Hampurin hallitukset 

ovat tehneet lakiehdotuksen 

Saksan tuomioistuinlain (Gerichtsverfassungsgesetz, 

GVG) muuttamiseksi siten, 

että osavaltioiden hallitukset voisivat 

päättää asetuksella perustaa osavaltioiden 

oikeuksiin (Landgericht, LG) kansainvälisiä 

kauppaoikeusasioita käsitteleviä 

jaostoja, joissa käsittelykielenä olisi 

englanti. Muutoksenhaku osavaltioiden 

ylioikeuksiin (Oberlandesgericht, OLG) 

ja liittovaltion korkeimpaan oikeuteen 

(Bundesgerichtshof, BGH) olisi myös 

mahdollistettava englannin kielellä. 

Kansainvälisiä kauppa-asioita olisivat 

lakiehdotuksen mukaan kauppa-asiat, 

joilla on kansainvälinen liittymäkohta ja 

jotka on osapuolten yhteisymmärryksen 

mukaan hoidettava englannin kielellä. 

Tietyt osapuolet voivat sopia oikeussuhteeseen 

noudatettavasta kielestä jo 

ennen riidan syntymistä. Riidan syntymisen 

jälkeen kaikenlaiset osapuolet 

voivat sopia sovellettavasta kielestä, 

kunhan sopimus tehdään kirjallisesti ja 

nimenomaisesti. 

Muutos johtaisi siihen, että edellä 

mainittujen tuomioistuinten käsittelykieli 

voisi olla englanti. Tällöin myös tuomioistuimen 

pöytäkirjaa olisi pidettävä englanniksi 

ja tuomiot annettava englanniksi. 

Paneelikeskustelussa vajaa pari vuotta 

sitten USAssa amerikkalainen osallistuja 

sanoi ja saksaksi ettei ”perusteollisuudella 

Saksassa” ole tulevaisuutta. 

Kun tapaan hänet seuraavan kerran, 

kysyn häneltä, mitä hänen palvelualalleen 

nyt kuuluu. 

Mikä on teidän mielestänne Saksan 

suurin vahvuus teollisuuden sijoituspaikkana? 

Saksan investointihyödyketeollisuus. 

Siinä meillä on kaikki kortit 

kädessä. Mutta meidän täytyy myös 

pelata. Kuten innovaatiokortilla. Innovaatio 

ei ole mitään, mikä jollakin on, 

vaan kysymys on nopeudesta. Ja Saksa 

Oikeuden käsittelykieleksi Saksassa 

mahdollisesti myös englanti 

Tuomioistuin voisi kuitenkin prosessin jokaisessa 

vaiheessa päättää tulkin käytöstä 

käsittelyssä tai jatkaa prosessia saksaksi. 

Tarkoituksena on, että kansainvälisissä 

kauppa-asioissa osavaltioiden oikeuksissa 

ja ylioikeuksissa käsittelykieli olisi pääsääntöisesti 

englanti ja edellä mainitut 

poikkeukset kieleen voitaisiin tehdä vain, 

jos asian erityiset piirteet sitä vaatisivat. 

Sen sijaan Saksan korkeimmassa oikeudessa 

englanti olisi vapaaehtoinen käsittelykieli. 

Lakiehdotuksen mukaan kielitaitoiset 

tuomarit, joilla mahdollisesti on (heidän 

saksalaisen koulutuksensa lisäksi) niin 

sanottu LL.M.-tutkinto ulkomailta, sekä 

kansainvälisen kaupan ammattilaiset 

maallikkotuomareina mahdollistavat edellä 

mainittujen jaostojen perustamisen. 

Saksan oikeusjärjestelmä ja tuomioistuinlaitos 

nauttivat kansainvälisesti 

suurta arvostusta. Saksan oikeusjärjestelmän 

abstraktion aste ja systemaattinen 

vakuuttavuus sekä saksalaisten tuomioistuinten 

tehokkuus, suorituskyky ja 

matalat kustannukset ovat maailmanlaajuisesti 

tunnettuja. Näiden ominaisuuksien 

ansiosta Saksan oikeusjärjestelmä 

ja tuomioistuinlaitos toimivat erityisesti 

kehitysmaiden reformien esikuvana. 

Nykyisen lain mukaan tuomioistuimissa 

voi asioida ainoastaan saksan kielellä. La- 

on keskisuuren yritysrakenteesta ansiosta 

nopeampi. 

Mitä Saksalta yritysten sijoituspaikkana 

vielä puuttuu? 

Henkilökustannukset, henkilöstösivukulut 

ja laatutaso puhuvat taas Saksan 

puolesta. Palaisiko teollisuus muuten 

takaisin Saksaan? Tästä maasta puuttuu 

vielä yhtä: nuorten kiinnostusta teollisuuden 

ammatteihin. Siksi Hannover 

Messellä on teemana Tec to you kymmenelletuhannelle 

nuorelle. Sillä innostusta 

tekniikan ammatteihin on vaikea 

viedä päähän, se on vietävä sydämeen. 

Juuri sillä tekniikkaan innostuksella, jota 

Hannover Messe tarjoaa. n 

Lähde: ”Produktion” nro 9/2010 

kiehdotuksen taustalla on huoli siitä, että 

ulkomaiset sopimusosapuolet vierastavat 

oikeudenkäyntiä vieraalla, vain välillisesti 

käännöksen kautta ymmärrettävällä 

kielellä saksalaisessa tuomioistuimessa 

varsinkin, kun saksalainen vastapuoli saa 

ainakin näennäisesti prosessietuja asioidessaan 

äidinkielellään. 

Tämä ongelma johtaa lakiehdotuksen 

tekijöiden mukaan siihen, että sopimuksiin 

ei sovelleta Saksan lakia sen eduista 

huolimatta eikä sopimusten oikeuspaikaksi 

valita saksalaisia tuomioistuimia. Tämä 

koituu erityisesti saksalaisten yritysten 

vahingoksi. Oikeuspaikaksi valitaan ehdotuksen 

mukaan nykyisin toisen valtion 

tuomioistuin, jossa voidaan käyttää 

englantia kansainvälisen liike-elämän 

”lingua francana”. Näin ollen tärkeät 

kauppaoikeudelliset riita-asiat ratkaistaan 

joko ulkomailla tai välimiesoikeuksissa. 

Lakimuutosten tarkoituksena on vaikuttaa 

tähän käytäntöön. 

Lakiehdotus tehtiin tammikuun 2010 

lopussa. Lopullista päätöstä asian puolesta 

tai sitä vastaan ei ole vielä tehty. Pidämme 

lukijamme asiassa ajan tasalla. n 

Lisätietoja: Mikko Saarve 

mikko.saarve@dfhk.fi 

p. (09) 6122 1247 


35

Messut • Messen Messut • Messen 

Hannover Messe 19.–23.4.2010 

9 teollisuuden ammattimessut yhdellä käynnillä 

Mottona tehokkuus – innovaatio – kestävä kehitys 

Hannoverin messut kokoavat saman 

katon alle 9 kansainväliset 

johtavat ammattimessut: 

n Industrial Automation: teollisuus- 

automaatio, sis. Interkama, Factory 

Automation 

n Digital Factory 

n Industrial Supply (ent. Subcon 

tracting): alihankinta ja 

sopimusvalmistus 

n Energy 

n Power Plant Technology: 

voimalaitosteknologia 

n Uutuus MobiliTec: 

mm. hybriditeknologiaa 

n Uutuus CoilTechnica: 

muuntajat ja sähkömoottorit 

n MicroNanoTec: mikro- 

ja nanoteknologia 

n Research & Technology: 

tutkimus ja tuotekehitys 

Messujen keskeisiä aiheita tänä vuonna 

ovat teollisuusautomaatio, energia- 

teknologia, teollinen alihankinta, sopi- 

Hannover Hannover 

musvalmistus ja palvelut sekä tulevaisuuden 

teknologiat. 

Messutapahtumien keskellä hallissa 

27 järjestetään 21.–22.4.2010 jo viidennen 

kerran korkean tason energiakongressi 

World Energy Dialogue, joka tällä 

kertaa keskittyy uusiutuvaan energiaan 

ja energiatehokkuuteen. 

Messuille odotetaan parillisten 

vuosien tapaan nelisentuhatta näytteilleasettajaa, 

joukossa runsaasti myös 

suomalaisyrityksiä. Näytteilleasettajaluettelo 

on selattavissa messujen kotisivuilla. 

Muhkean messuluettelon korvaa 

taskukokoinen näytteilleasettajaluettelo, 

jonka voit ostaa 3 eurolla messujen kassoilta 

ja EBi-infokioskeista. 

Italian pääministeri Silvio Berlusconi 

avaa messut yhdessä liittokansleri 

Angela Merkelin kanssa sunnuntaina 

18.4.2010. Tämänkertainen partnerimaa 

on vahva teollisuusmaa Italia, josta 

osallistuu lähes 200 yritystä. Italialaisten 

mottona on ”Sustainable Mobility”. n 

Domotex 16.–19.1.2010 

Hannoverin messuvuoden avasi tammikuussa matto- ja 

lattianpäällystealan suurkatselmus Domotex Hannover. 

Messut kasvattivat kävijämääräänsä kaksinumeroisesti. 

Noin 40 000 kävijää tutustui 70 maasta tulleiden 

1395 yrityksen tarjontaan. 

”Näytteilleasettajien määrä pysyi vakaana, kävijämäärä 

nousi 12 prosenttia – näillä luvuilla ylitimme viime vuoden 

tuloksen huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista. Domotex 

näytti uutta suuntaa alkaneeseen vuoteen. Ala katsoo siten 

luottavaisesti vuoteen 2010“, sanoo messuyhtiö Deutsche 

Messen johtokunnan jäsen Stephan Kühne. ”Domotex 2010 

–messujen menestys antaa viitteitä siitä, että taloudellinen 

tilanne on paranemassa ja olemme onnistuneet kehittämään 

messuja markkinoiden vaatimusten mukaan. Tästä hyötyvät 

sekä näytteilleasettajat että kävijät.“ 

Suurimman kävijäryhmän muodostavat kuten ennenkin vähittäis- 

ja tukkukaupan ostajat. Tämänvuotisilla messuilla selvimmin 

kasvoi käsiteollisuudesta tulevien kävijöiden määrä. n 

Lisätietoja www.domotex.de 

VM-Carpet valloitti luonnonmateriaaleillaanDomotexmessujen 

Floor-forumissa. 

Domotex Middle East 

www.hannovermesse.de 

Lisätietoja näistä ja muistakin 

Hannoverin messuista: 


p. (09) 649 054, 040 545788 

info@hf-finland.com 

Messuyhtiö Deutsche Messe on kansainvälisin 

Domotex-messuin edustettuna myös vahvasti kasvavilla 

alueilla maailmassa ja avaa matto- ja lattianpäällystysalan 

yrityksille ovia kiinnostaville markkinoille. Domotex 

Middle East järjestetään 10.–12. toukokuuta 2010 Dubai 

International Convention and Exhibition Centerissä. 

Kuva: Nina Mattila 

Real Estate North 2.–3.6.2010 Hampurissa 

Toimitilarakentaminen esittäytyy Itämeren alueella 

Miksi mennä merta edemmäs 

kalaan? Nyt nappaa jo Pohjois-Saksassa! 

Deutsche Messe laajentaa toimintaansa 

ulkomaiden lisäksi myös Saksassa ja 

järjestää ensi kertaa liikekiinteistörakentamiseen 

liittyvät messut Hampurissa. 

Messupaikkana on lentokentän Tangoterminaali. 

Messujen kohderyhmiä ovat kunnat, 

kaupungit, talous- ja metropolialueet, 

kiinteistökehitysyritykset ja -konsultit 

sekä toimitilojen välittäjät, facility- ja 

Interschutz 7.-12.6.2010 

Leipzig tarjoaa palavaa 

kiinnostusta 

projektipäälliköt, investoijat, arkkitehtitoimistot 

ja erilaisten palvelujen, etenkin 

ICT-tekniikan, tarjoajat. 

Messujen painopiste on etenkin 

logistiikka-alan toimitiloissa. Messutarjonta 

kattaa palvelut, kiinteistön välityksen 

ja kehittämisen sekä rahoituksen 

ja manageroinnin. Lisäksi talousalueet 

ja kaupungit, arkkitehti-, suunnittelu- ja 

insinööritoimistot esittäytyvät. Kävijöille 

on tarjolla tutustuminen muun muassa 

Saksan ainoaan syvämerensatamaan 

Wilhelmshavenissa, offshore-satamaan 

Joka viides vuosi järjestettävät pelastusalaan, palon- ja 

katastrofintorjuntaan ja turvallisuuteen keskittyvät 

Interschutz-messut pidetään kesäkuun alussa Leipzigissa. 

Näytteilleasettajia on tulossa 1000, joukossa kahdeksan 

suomalaisyritystä: Bronto Skylift, Interfire Products, Juha Snell, 

Marioff, Mica Elektro, Sammutin, Savox Communcations ja Vema 

Lift. Kävijöitä messujen odotetaan houkuttelevan 100 000. n 

www.interschutz.de 

Suomi on kutsuttu kumppanimaaksi 

Hampurin kansainvälisille 

venemessuille tänä vuonna. 

Messuille odotetaan noin 100 000 

vierailijaa. 

Messuilla esitellään moottori- ja 

purjeveneiden ohella mm. laitureita, 

venetarvikkeita, venematkailua ja 

melomiseen liittyviä tuotteita. Messujen 

lisäksi satamaan järjestetään 

lisäksi erillinen näyttelyalue, missä 

Cuxhavenissa ja tutkimuslentokenttään 

Braunschweigissa. 

Messuihin liittyy monipuolinen konferenssiohjelma, 

jonka painopisteitä 

ovat rahoitus, logistiikka, kauppa, uusiutuva 

energia ja facility management. 

Onko Sinulla tai yrityksessänne erityisosaamista, 

jota haluaisitte kertoa muillekin? 

Haluaisitko osallistua johonkin 

konferenssiin puhujana? Ota yhteyttä! n 

www.real-estate-north.de 


37 

Hampuri 

Suomi kumppanimaana 

Hampurin venemessuilla 

Hanseboot-messut järjestetään nyt 

51. kerran. Tapahtuma pidetään Hampurin 

messukeskuksessa ja satamassa 

30.10.–7.11.2010. n 

jahdit ovat esillä omassa elementissään. 

”Viime vuoden hyvät tulokset 

hanseboot-messuilta ovat lopettaneet 

turhat spekuloinnit talouden epävarmuudesta. 

Näiden tulosten pohjalta 

on miellyttävää toteuttaa vuoden 2010 

hanseboot-messut”, toteaa Saksan 

vene- ja laivanrakennusliiton toimitusjohtaja 

Claus-Ehlert Meyer. Messuille 

odotetaan yli 700 näytteilleasettajaa 

20 eri maasta. 

Lisätietoja www.hanseboot.com 

Lisätietoa näistä ja muistakin 

Hampurin messuista: Mikko Nummi 

p. (09) 6122 1216, 050 357 0112 

mikko.nummi@dfhk.fi

Messut • Messen 

Frankfurt 

Paperworld, Christmasworld, Beautyworld ja Hair&Beauty 

”Kaikki tärkeät liikekumppanit 

paikalla, kriisistä ei enää puhuta.” 

Tämä oli esille nouseva viesti neljien 

Frankfurtin kulutustavaramessujen 

näytteilleasettajien ja kävijöiden 

haastatteluissa. Noin 3500 näytteilleasettajaa 

esitteli paperi-, toimisto- ja kirjoitustarvikkeita, 

juhlakoristeita, kosmetiikkaa, 

kampauksia ja kampaamotuotteita 

Frankfurtissa tammikuun lopulla. 

Mikä on yleinen trendi? 

Mitä nyt kysytään? 

Messuilla etsitään yksilöllisyyttä, uutuuksia, 

laatua ja käsityön jälkeä. Tämä trendi 

näkyy kautta linjan. 

Huomisen toimistossa ollaan ympäristötietoisia, 

vaaditaan erikoismuotoilua 

ja laatutarvikkeita. Kierrätyspaperi ei 

enää pitkään aikaan ole ollut ruskeaa. 

Se muistuttaa enemmänkin käsintehtyä 

paperia ja näyttää säteilevän valkoiselta 

ja hienostuneelta. Kirjoitustarvikkeiden, 

-paperin ja -välineiden ostajille on 

tärkeää funktionaalisuus ja korkealaatuiset 

materiaalit. Myös kotitoimistossa 

nämä ominaisuudet näkyvät valkoisena 

paperina ja hillittyinä sävyinä. Paperitarvikkeiden 

suuntaus näkyy myös koristetuotteissa. 

Perinteinen yhdistyneenä 

moderniin muotoiluun ja laatu kulkevat 

tässäkin käsi kädessä. 

Ensi jouluna koti koristellaan suurilla 

palloilla ja mielikuvituksellisilla eläimillä, 

enkeleillä ja satuolennoilla. Lila on edelleen 

joulukuusen muotiväri. Tulossa on myös 

sininen ja ruskea. Yhtä loisteliaalta näyttää 

myös pääsiäinen: sitruunankeltaisia 

puhallettuja lasijäniksiä, kananpoikasia ja 

pääsiäismunia. 

Kauneusalalla botox-vaikutus saadaan 

voidepurkista. Tulossa ovat esimerkiksi 

”Doctor”-tuotteet, ryppyjen tasoittajat, lääketieteelliset 

kuorinnat ja syvävaikutteiset 

naamiot. Tarjolla on lampaanmaidosta valmistettuja 

saippuoita, omenan kantasoluista 

kehiteltyjä anti-aging-hoitotuotteita, 

vuohenmaidosta valmistettuja ihovoiteita. 

Ekologia ja kestävä kehitys ovat kovassa 

huudosssa. Wellness&Spa-teemassa trendinä 

on itämaisuus tuoksuineen, mausteineen 

ja sovelluksineen. 

Kampauksissa on kysyttyjä tuulenkestävät 

helppohoitoiset leikkaukset. Yhä ajankohtaisesta 

Bob-kampauksesta tehdään vuonna 

2010 mielellään kihara, vahvasti porrastettu 

tai epäsymmetrinen yhdistettynä 

pitkään XXL-poninhäntään. Blondi, ennen 

kaikkea valkoinen ja platinanvaalea, mielellään 

myös viileän metalliseen ja hopeaan 

vivahtava on edelleen kaikkien stailistien 

lemmikki. Suosiota ovat saamassa hiuksen 

pidennykset kaikissa sateenkaaren väreissä. 

Jos ei itsellä ole riittävästi hiusvolyymia, voi 

hakea apua omiin hiuksiin kiinnitettävistä 

leteistä, hiusjatkeista tai hiustäytteistä. 

Lisätietoja Frankfurtin messuista: 

Anja Kontturi, p. (09) 6122 1222 

Beautyworld: 

”On Invitation Only” 

Frankfurtin messuyhtiö järjesti Beautyworld-messuilla 

eri maiden avainostajille 

matchmaking-tapaamisia näytteilleasettajien 

kanssa ennakkoon sovitun aikataulun 

mukaisesti. Suomesta mukaan 

kutsuttiin 10 kosmetiikka-alan maahantuojaa 

ja tukkukauppaa. Kauppakamari 

toimi kutsujen lähettäjänä ja antoi tarvittaessa 

kieliapua tapaamisten aikana. 

Tapaamisiin ilmoittautui 15 suomalaista 

ostajaa. Tavoitteena oli, että oikeat 

ostajat kohtaavat etsimänsä tavarantoimittajat. 

Tapahtuma sai innostuneen 

vastaanoton ja jatkoa odotellaan. 

Kun maailma avartuu, 

niin business parantuu 

”Futuuri”-ryhmä Ambientessa 

Frankfurtin helmikuun Ambiente-messuihin 

tutustui 34 naisjohtajan ja yrittäjän 

”Futuuri”-ryhmä Kuopion ja Iisalmen 

alueelta. Ryhmä koostui käsi- ja taidealan 

yrittäjistä, kosmetiikka- ja muotiliikkeistä 

sekä ravintola- ja catering-alan edustajista. 

Matka liittyi koulutusohjelmaan, jonka aihe 

oli kansainvälistyminen. Ryhmän vetäjinä 

ja koordinoijina toimivat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 

ja Itä-Suomen yliopisto. 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari 

järjesti ryhmälle messujen aikana oheisohjelmaa 

kahtena päivänä. Ohjelmaan kuului 

messujen yksityiskohtaisen esittelyn lisäksi 

Kauppakamarin puheenvuoro Saksan 

markkinoista sekä paikallisen suomalaisen 

yrittäjän esitys, mitä on toimia naisyrittäjänä 

Saksassa. Lisäksi Kauppakamari järjesti 

ryhmälle päivän mittaisen vierailuohjelman 

kolmea eri toimialaa edustavaan yritykseen 

Frankfurtin lähialueella. Yhteydet yrityksiin 

luotiin Offenbachin kauppakamarin kautta. 

Järjestyksessä 44. ITB -messut 

10.–14.3. Berliinissä onnistuivat yli 

odotusten. Messut kävivät vilkkaana 

ensimmäisestä messupäivästä lähtien, 

mikä takasi kävijämäärän nousun edellisen 

vuoden tasolle. Yhteensä noin 180 000 kävijää 

vieraili messuilla. Näistä noin 111 000 

oli ammattilaiskävijöitä. Erityisesti kasvua 

tapahtui aasialaisten ammattilaiskävijöiden 

määrässä. Tapahtuman kumppanuusmaana 

toimi tällä kertaa Turkki. 

Yhteensä 11 127 näytteilleasettajaa 187 

eri maasta esitteli kohteitaan ja tuoteuutuuksiaan 

täysissä messuhalleissa. Määrä 

ylitti jopa edellisten messujen näytteilleasettajamäärän. 

Myös näytteilleasettajien 

odotukset täyttyivät kirkkaasti. Kauppoja 

messuilla solmittiin yli kuuden miljardin 

euron arvosta. 

Messujen yhteydessä järjestetyn 

kongressin ohjelma oli edellisten vuosien 

tapaan erittäin korkealaatuinen ja monipuolinen. 

Mielenkiintoiset teemat houkuttelivat 

paikalle ennätykselliset noin 12 500 

osallistujaa. 

ITB oli jälleen näkyvästi esillä myös 

tiedotusvälineissä. Kaikkiaan 7 200 tiedotusvälineiden 

edustajaa 89 eri maasta 

raportoi suoraan messuilta TV:lle, radiolle, 

sanomalehdille, ammattilehdille sekä 

internetissä ympäri maailmaa. 

HÄFEN • SATAMAT 

BUCHHALTUNGSBÜROS • TILITOIMISTOT 

Ilmoitukset - lisätietoja: 

Maija-Liisa Saksa 

Sana-Saku Oy 

puh. (09) 5471 391 


38 Deutsch-Finnischer Handel 1·2010 

Deutsch-Finnischer Handel 1·2010 

39 

Berliini 

ITB Berlin 2010 

Maailman suurin matkailualan 

messutapahtuma vahvisti 

asemaansa entisestään 

Tapahtumassa vieraili lähes sata erilaista 

kansainvälistä delegaatiota. Vierailijoiden 

mukana oli runsaasti politiikkoja, valtionpäämiehiä 

ja diplomaattikunnan edustajia 

kaikkialta maailmasta. 

Seuraava ITB Berlin järjestetään 9.– 

13.3.2011. Kumppanuusmaana toimii 

silloin Puola. Sitä ennen matkailuala esittäytyy 

ITB Asia -messuilla 20.–22.10.2010 

Singaporessa. n 

Lisätietoja näistä ja muistakin 

Berliinin messuista: 

Pia Knuuttila, p. (09) 6122 1223 

berlin@dfhk.fi 

RECHTSANWÄLTE • ASIANAJOTOIMISTOT 

BJL BERGMANN 

R e c h t s a n w ä lte 

Ihre Experten für internationale Transaktionen 

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne 

www.bjl-legal.com 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9 

00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0

Mit “Sisu” - Deutsch-Finnische Handelskammer

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?