16.10.2017 Views

Pohjanmaan_opettaja_2_2017

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

OAJ POHJANMAA KOULUTTAA<br />

OAJ POHJANMAA KOULUTTAA<br />

15.2.2018 YSI Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola<br />

16.−17.2.2018 OAJ X-files, Kuortane<br />

15.3.2018 LTO Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola<br />

12.4.2018 Vapaan sivistystyön lähiesimiesillalliset, Kokkola<br />

26.4.2016 EduTeemailta: Työhyvinvointi, Ylihärmä, Kauhava<br />

Ennakkotietona:<br />

Elokuu 2018<br />

Syys-lokakuu 2018<br />

Lokakuu 2018<br />

Marraskuu 2018<br />

Marraskuu 2018<br />

Rehtorien kesäpäivä<br />

LTO-seminaari<br />

Korkea-asteen tapaaminen (AMK + YLL)<br />

Yleisöluento, Seinäjoki<br />

Eläketietous, Vaasa<br />

Lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.oajpohjanmaa.fi<br />

Koulutussihteeri Miia Raunio @vaasa.fi<br />

Toimituskunta:<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

päätoimittaja<br />

mansikkalasse@gmail.com<br />

040 559 4033<br />

Heli Katajamäki, YLL<br />

Anne Ojalehto, OAO<br />

Tiina Kankkonen, OAY<br />

Antti Hynönen, OAY<br />

Mikko Metsäranta, OAY<br />

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL<br />

Hanna Ikonen, LTOL<br />

Taina Saikkonen<br />

ISSN:<br />

0785-9260<br />

Painopaikka:<br />

Waasa Graphics Oy<br />

Kansikuva:<br />

Tiina Kankkonen


Koulutus<br />

luo turvaa<br />

Utbildning<br />

ger trygghet<br />

Elokuussa Turussa tapahtunut<br />

puukotusvälikohtaus pysäytti<br />

suomalaiset. Järkyttävä teko herätti<br />

kiivaan keskustelun Suomen turvallisuudesta.<br />

Syyttävä sormi osoitti<br />

turvapaikanhakijoita kohti. Kuten<br />

monesti käy, yksittäisestä tapauksesta<br />

tehtiin yleinen johtopäätös: turvapaikanhakijat<br />

nähtiin Suomen suurimpana<br />

turvallisuusuhkana.<br />

Kiivaimpien puheiden laantuessa<br />

alkoi kuulua myös erilaisia näkemyksiä. Tätä kirjoittaessani<br />

eletään syyskuun alkupuolta. Yhden<br />

viikon aikana lehdet ovat tuoneet keskusteluun<br />

tärkeitä näkökulmia, joihin kätkeytyy koulutuksen<br />

tärkeä rooli.<br />

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg<br />

arvioi, että Suomen suurin turvallisuusuhka on<br />

syrjäytyneet suomalaiset (HS 4.9.). Nergin mukaan<br />

syrjäytyneet suomalaiset ovat mm. alttiimpia<br />

liittymään kansainvälisiin rikollisliigoihin ja<br />

jopa lähtemään Isis-taistelijoiksi. Asiat eivät ole<br />

niin mustavalkoisia kuin miltä ne äkkiseltään<br />

näyttävät.<br />

Moneen kertaan esitetty kysymys on: miten<br />

ehkäistä syrjäytymistä? Työ on siihen yksi tärkeä<br />

lääke. Ilkka-lehden pääkirjoituksessa (10.9.) todetaan<br />

– jälleen kerran – vanhojen töiden hupenevan<br />

ja muutosten tulevan vasta pakolla. Kansantalouden<br />

kannalta on ratkaisevaa työn tuottavuuden<br />

kasvu. Kasvua tavoitellaan muun muassa<br />

automatisaation avulla. Yhä useammin ihminen<br />

korvataan koneella.<br />

Yksi iso ongelma on aikuisväestön matala peruskoulutustaso.<br />

Yli 600 000 aikuista on pelkän<br />

peruskoulun varassa. Tämä joukko vastaa suuruusluokaltaan<br />

kaikkia tällä hetkellä perusopetuksen<br />

piirissä olevia oppilaita. Määrä on valtava.<br />

Pelkän peruskoulun pohjalta on yhä vaikeampi<br />

opiskella uutta ammattia, kun aiempi työ automatisoidaan.<br />

Pelkän peruskoulun suorittaneista<br />

työelämässä onkin vain 40 %.<br />

Töiden kohtaanto-ongelma on haaste monilla<br />

seuduilla. Töitä olisi tarjolla, mutta seudun<br />

työttömillä ei ole oikeanlaista osaamista. Lääk-<br />

Knivhuggningsepisoden i augusti<br />

i Åbo fick finländarna att stanna<br />

upp. Det skakande dådet väckte en<br />

livlig diskussion om säkerheten i Finland.<br />

Ett anklagande finger riktades<br />

mot asylsökande. Det blev som det<br />

ofta sker då ett enskilt fall leder till en<br />

allmän slutsats: asylsökande sågs som<br />

den största säkerhetsrisken i Finland.<br />

Då de mest hätska diskussionerna<br />

lugnat ner sig började man också höra<br />

andra åsikter. I skrivande stund befinner vi oss i<br />

början av september. Under den senaste veckan<br />

har tidningarna tagit upp viktiga perspektiv som<br />

visar vilken stor roll utbildningen har.<br />

Inrikesministeriets kanslichef Päivi Nerg<br />

bedömde att marginaliserade finländare är den<br />

största säkerhetsrisken i Finland (Helsingin Sanomat<br />

4.9.). Enligt Nerg är marginaliserade finländare<br />

bland annat mer benägna att ansluta sig till<br />

internationella brottsligor och till och med bege<br />

sig ut som IS-krigare. Saker och ting är inte så<br />

svartvita som de kan se ut vid första anblicken.<br />

En fråga som ställts redan många gånger är:<br />

Hur kan vi förebygga marginalisering? Ett viktigt<br />

verktyg är arbete. I tidningen Ilkkas ledare<br />

(10.9) konstateras än en gång att antalet gamla<br />

traditionella arbeten minskar och att förändringar<br />

genomförs först med våld. Med tanke på<br />

nationalekonomin är det viktigt att arbetets produktivitet<br />

ökar. Tillväxt eftersträvas bland annat<br />

genom automation. Människan ersätts allt oftare<br />

med en maskin.<br />

Ett stort problem är den vuxna befolkningens<br />

låga nivå av utbildning. Det finns över 600<br />

000 vuxna som har endast en grundskoleutbildning.<br />

Storleksmässigt motsvarar denna grupp för<br />

tillfället antalet elever inom den grundläggande<br />

utbildningen. Det är en enorm grupp. Det blir<br />

allt svårare att studera ett nytt yrke med endast<br />

en grundskoleutbildning som grund om ens tidigare<br />

arbete automatiseras. Av personer som avlagt<br />

endast en grundskoleutbildning befinner sig<br />

endast 40 procent i arbetslivet.<br />

Arbetsmarknadsmatchningen är en stor ut-<br />

3


keeksi tarjotaan muuntokoulutusta. Yhteiskunnan<br />

tulisikin tarjota ja tukea aikuiskoulutusta<br />

riittävän lähellä työttömiä työnhakijoita. Tällöin<br />

opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen<br />

on paremmin mahdollista.<br />

Lisäksi tulee olla myös mahdollisuuksia opiskella<br />

aivan uudelle alalle. Se tulee olemaan tulevaisuudessa<br />

yhä tavanomaisempaa. On arvioitu,<br />

että tämän hetken nuorista 60 % valmistuu<br />

ammatteihin, joita tulevaisuudessa ei ole. Mitä<br />

koulutetumpi ihminen on, sitä todennäköisempää<br />

on työllistyä. Esimerkiksi korkeakoulutettu<br />

alle 30-vuotias työtön työllistyy 50 %:n todennäköisyydellä,<br />

keskiasteen opinnot suorittanut<br />

lähes 40 %:n todennäköisyydellä ja peruskoulun<br />

käynyt 17 %:n todennäköisyydellä.<br />

Kuten edellä totesin, työllistyminen ehkäisee<br />

syrjäytymistä. Kasvatukseen ja koulutukseen<br />

satsaaminen on taloudellisesti hyvin kannattavaa.<br />

Kaikki lähtee pedagogisesta varhaiskasvatuksesta,<br />

johon osallistuvien lapsien osuutta<br />

tulee kasvattaa nykyisestä. Perusopetukseen ja<br />

lukiokoulutukseen täytyy satsata huomattavasti<br />

nykyistä enemmän. Näin toimien tuetaan myös<br />

lapsiperheitä ja heidän hyvinvointiaan. Ammatillinen<br />

koulutus ei onnistu vastaamaan siihen<br />

kohdistuviin vaatimuksiin ilman huomattavaa<br />

taloudellista lisäresurssia. Tällä hetkellä toisen asteen<br />

koulutuksen keskeyttää 15 % aloittaneista,<br />

mikä vastaa noin 10 000 nuorta. Keskeyttäneiden<br />

joukko on aivan liian suuri. Opiskelijoiden<br />

opinto-ohjaukseen tulisikin kiinnittää erityistä<br />

huomiota, jotta pystyttäisiin tukemaan keskeyttämisvaarassa<br />

olevia opiskelijoita.<br />

Saattaa kuulostaa älyttömältä, mutta <strong>opettaja</strong>t<br />

ovat avainasemassa myös Suomen turvallisuuden<br />

parantamisessa. Toivottavasti päättäjät<br />

kaikilla tasoilla ymmärtävät asian samoin ja<br />

suovat riittävät edellytykset hyvälle kasvatus- ja<br />

opetustyölle.<br />

Toivotan kaikille alueemme opettajille hyvää<br />

alkanutta syksyä ja jaksamista tärkeässä työssänne.<br />

Kari Nieminen<br />

puheenjohtaja<br />

OAJ Pohjanmaa<br />

maning i många regioner. Det skulle finnas arbete,<br />

men de arbetslösa i regionen har inte rätt<br />

kompetens. Som en lösning på detta problem<br />

erbjuds examensinriktad fortbildning. Samhället<br />

borde erbjuda och stöda vuxenutbildning tillräckligt<br />

nära arbetslösa arbetssökande. På så sätt<br />

kunde det bli lättare att samordna studier med<br />

det övriga livet.<br />

Det bör även finnas möjligheter att avlägga<br />

studier inom en helt ny bransch. I framtiden<br />

kommer detta att bli allt vanligare. Det bedöms<br />

att 60 procent av dagens unga kommer att avlägga<br />

en examen inom ett yrke som inte existerar<br />

i framtiden. Ju mer utbildad en person är, desto<br />

mera sannolikt är det att man lyckas få arbete.<br />

Till exempel en under 30-årig arbetslös person<br />

med en högskoleutbildning får med 50 procents<br />

sannolikhet arbete, medan en person med en<br />

examen på medelhög nivå får arbete med nästan<br />

40 procents sannolikhet. Sannolikheten att en<br />

person med grundskoleutbildning får arbete är<br />

däremot endast 17 procent.<br />

Sysselsättning förebygger marginalisering,<br />

vilket jag konstaterade ovan. Ekonomiskt sett<br />

är det väldigt lönsamt att satsa på fostran och<br />

utbildning. Allt börjar med pedagogisk småbarnspedagogik,<br />

och andelen barn som deltar i<br />

den bör öka. Allt mer satsningar bör göras på<br />

den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen.<br />

På så sätt stöder man även barnfamiljer<br />

och deras välmående. Utan betydande<br />

ekonomiska tilläggsresurser kan yrkesutbildningen<br />

inte motsvara de krav som riktas till den.<br />

För tillfället avbryter 15 procent av de som inlett<br />

en utbildning på andra stadiet sina studier. Detta<br />

motsvarar cirka 10 000 ungdomar. Andelen<br />

personer som avbryter sina studier är alldeles för<br />

stor. För att kunna stöda studerande som riskerar<br />

att avbryta sina studier borde man fästa allt<br />

större uppmärksamhet vid studiehandledningen.<br />

Det kan låta otroligt, men lärarna är i nyckelposition<br />

även när det gäller att förbättra säkerheten<br />

i landet. Förhoppningsvis kan beslutsfattarna<br />

på alla nivåer inse detta och erbjuda tillräckliga<br />

förutsättningar för ett gott fostrings- och undervisningsarbete.<br />

Jag önskar alla lärare i vår region en trevlig<br />

höst och kraft att orka i ert viktiga arbete.<br />

Kari Nieminen<br />

ordförande<br />

OAJ Österbotten<br />

4


Järjestötoiminnassa<br />

riittää<br />

taas työtä!<br />

Syyslukukausi alkoi juuri ja kohta<br />

jo lähestymme joulua. Aika kiitää<br />

eteenpäin ja tapahtumat seuraavat<br />

toisiaan ja näin myös järjestötoiminnassa.<br />

Kuluva lukuvuonna koko jäsenistöämme<br />

koskettavat ainakin seuraavat<br />

kolme asiaa. Lukuisten keskitettyjen<br />

tulopoliittisten ratkaisujen<br />

jälkeen käydään puhdas liittokierros,<br />

maan hallituksella on viimeinen toimintavuosi<br />

ennen vaalivuotta ja keväällä 2018<br />

ovat järjestövaalit.<br />

Vuodesta 2011 lähtien maassamme on tehty<br />

kolme laajaa keskitettyä palkkaratkaisua, työmarkkinoiden<br />

raami-ratkaisu, kaksivaiheinen<br />

työllisyys- ja kasvusopimus (Tyka) ja kilpailukykysopimus<br />

(Kiky). Niiden luonteena on ollut,<br />

että kaikki palkansaajat alasta tai työpaikasta<br />

riippumatta saavat samantasoiset palkankorotukset.<br />

Lisäksi korotustaso on ollut erittäin matala,<br />

huipentumana kulunut vuosi, jolloin palkankorotuksia<br />

ei ole tullut lainkaan.<br />

Nyt edessä oleva liittokierros tarkoittaa, että<br />

jokainen neuvottelujärjestö ja jokainen liitto,<br />

jolla on nimissään työ- tai virkaehtosopimuksia,<br />

neuvottelee itse työnantajatahonsa kanssa sopimuksista.<br />

OAJ:n jäsenkunnan osalta neuvotteluoikeudet<br />

ovat JUKOlla ja eräin osin suoraan<br />

OAJ:llä.<br />

OAJ:n jäsenkuntaa koskevat sopimukset ovat<br />

katkolla 1.2.2018. Siihen saakka meillä on siis<br />

aikaa neuvotella uudet työ- ja virkaehtosopimukset.<br />

Pohjatyö neuvottelukierrosta varten on<br />

aloitettu jo kevättalvella ja se jatkuu. Sopimuksiin<br />

päästäneen kuitenkin vasta tammikuussa.<br />

Tapana on ollut, että ratkaisuja syntyy vasta, kun<br />

paine kattilassa on kasvanut riittävästi. Tuon paineen<br />

luo voimassaolevien sopimusten päättyminen.<br />

Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan palkat,<br />

kuten muutkaan julkisen sektorin palkat, eivät<br />

Det finns mycket<br />

att göra inom<br />

organisationsverksamheten!<br />

Höstterminen har nyss bara börjat<br />

och snart är vi framme vid<br />

jul. Tiden rusar iväg, mycket är på<br />

gång och så även inom organisationsverksamheten.<br />

Under läsåret händer många stora<br />

saker som berör hela OAJ:s verksamhetsfält<br />

och alla medlemsgrupper.<br />

Efter oändligt många centrala inkomstpolitiska<br />

uppgörelser är det nu<br />

dags för traditionella förbundsförhandlingar,<br />

vid årsskiftet börjar regeringens sista<br />

verksamhetsår före valåret och våren 2018 har vi<br />

organisationsval.<br />

Sedan år 2011 har tre stora centrala löneuppgörelser<br />

nåtts. De har gett alla löntagare, oavsett<br />

bransch eller arbetsplats, löneförhöjningar på<br />

samma nivå. Förhöjningarna har dessutom varit<br />

små och i fjol gjordes knappt inga löneförhöjningar<br />

alls.<br />

De stundande förbundshandlingarna innebär<br />

att varje förhandlingsorganisation och varje<br />

förbund som gör upp om tjänste- och arbetskollektivavtal,<br />

förhandlar själva om avtalen med<br />

arbetsgivarparten. Förhandlingsrättigheterna för<br />

OAJ-medlemmarnas del innehas av FOSU och<br />

till en del direkt av OAJ.<br />

Avtalen löper ut 1.2.2018. Fram till dess har<br />

vi tid att förhandla fram nya kollektivavtal. Arbetet<br />

har givetvis redan påbörjats, men avtal nås<br />

troligtvis först i januari. Vanligen nås lösningar<br />

först när trycket är tillräckligt hårt med avtal<br />

som löper ut.<br />

Jag har i flera olika sammanhang konstaterat<br />

att lönerna inom sektorn för utbildning, fostran<br />

och forskning inte får släpa efter den allmänna<br />

löneutvecklingen. Jag har även konstaterat att lönen<br />

för en lärare med högskoleexamen bör vara<br />

minst 3 000 euro i månaden. Ja, det är hårda<br />

krav och det är inte möjligt att få genom dem<br />

under en och samma avtalsrunda. Därför just<br />

behövs ett löneprogram som sträcker sig över<br />

5


saa eriytyä alaspäin yleisestä palkkakehityksestä.<br />

Olen myös todennut, että korkeakoulututkinnon<br />

suorittaneen <strong>opettaja</strong>n palkan tulisi aina olla<br />

vähintään 3 000 euroa kuukaudessa. Tiedän, että<br />

nämä ovat kovia vaatimuksia, eikä niiden saavuttaminen<br />

ole mahdollista yhden sopimuskierroksen<br />

aikana. Siksipä tarvitaankin useamman sopimuskierroksen<br />

ylitse ulottuva palkkaohjelma,<br />

jolla työnantaja sitoutuu huolehtimaan riittävästä<br />

palkkakehityksestä. Se kuitenkin on selvää,<br />

ettei sopimusratkaisua ensi tammikuussa synny<br />

ilman, että jokaiselle jäsenellemme tulee jonkinasteinen<br />

palkankorotus.<br />

Vaikka viime eduskuntavaaleista on aikaa<br />

vasta reilut kaksi vuotta, on seuraaviin vaaleihin<br />

aikaa enää vajaat kaksi vuotta. Tämä jälkimmäinen<br />

aikajanatarkastelu on merkittävämpi, sillä<br />

vuoden päästä puolueet aloittavat jo valmistautumisen<br />

kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Viimeiset<br />

merkittävät koulutuspoliittiset päätökset<br />

tehdään siis vuoden sisällä. Niihin kuuluvat ainakin<br />

varhaiskasvatuslain uudistamisen seuraavien<br />

askelten ottaminen, lukiouudistuksesta päättäminen,<br />

perusopetuksen kehittämisen toimenpideohjelman<br />

valmistelu ja korkeakouluvisio.<br />

Nämä kaikki ovat kauaskantoisia kysymyksiä.<br />

Kaiken edellä kuvaamani taustalla väijyy<br />

edelleen se kuuluisa sote, tai maakuntauudistus,<br />

kuten poliitikot haluavat asian ilmaista. Uudistus<br />

lykkääntyi ainakin vuoteen 2020, mikä tarkoittaa<br />

sitä, etten usko neuvottelujärjestelmien<br />

uudistamisen etenevän ennen ensi vuotta. Kun<br />

asiasta neuvotellaan, OAJ tekee kaikkensa, jotta<br />

lastentarhan<strong>opettaja</strong>t saataisiin siirrettyä opetusalan<br />

OVTES:n piiriin.<br />

Haluan jälleen muistuttaa vielä siitä, että<br />

vaikka valtiovalta määrää pitkälti sekä koulutuksen<br />

resursseista että tavoitteista, päättävät<br />

kuntapäättäjät niiden kohdentamisesta. On siis<br />

erittäin merkityksellistä, että koko ajan pidetään<br />

tiivistä yhteyttä paikallisiin päättäjiin ja konkretisoiden<br />

kerrotaan eri ratkaisujen vaikutuksista<br />

koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arkeen.<br />

Ensi keväänä ovat OAJ:n valtuustovaalit. Silloin<br />

valitaan 150 jäsentä nelivuotiskaudelle järjestömme<br />

ylimpään päättävään elimeen. Jo nyt<br />

kannattaa alkaa miettiä omaa ehdokkuuttaan,<br />

paljon isoja asioita on jatkossakin edessä.<br />

Voimia ja intoa sekä rakentavaa keskinäistä<br />

yhteistyötä tulevaisuuden tekemiseenne koulutuksen,<br />

kasvatuksen ja tutkimuksen ammattilaisina!<br />

flera avtalsrundor och där arbetsgivaren förbinder<br />

sig att trygga en tillräcklig löneutveckling.<br />

Det är dock klart att en avtalslösning inte nås<br />

i januari utan att varje OAJ-medlem får någon<br />

sorts löneförhöjning.<br />

Det är nu knappt två år kvar till nästa riksdagsval.<br />

Om ett år börjar partierna förberedelserna<br />

inför valet våren 2019. De sista betydande<br />

utbildningspolitiska besluten tas alltså inom ett<br />

år. Väldigt stora frågor är på agendan, åtminstone<br />

den fortsatta reformen av lagen om småbarnspedagogik,<br />

gymnasiereformen, beredningen av<br />

åtgärdsprogram för att utveckla den grundläggande<br />

utbildningen och högskolevisionen.<br />

I bakgrunden ligger den berömda social- och<br />

hälsovårdsreformen och lurar, eller landskapsreformen<br />

som politikerna vill uttrycka saken.<br />

Reformen har skjutits fram (åtminstone) till år<br />

2020, vilket får mig att tro att reformen av förhandlingssystemet<br />

som påbörjades i början av<br />

året, inte framskrider förrän nästa år. Här gör<br />

OAJ sitt yttersta för att få barnträdgårdslärarna<br />

att omfattas av undervisningssektorns avtal.<br />

Jag vill än en gång påminna om, att fast det<br />

långt är statsmakten som bestämmer om både<br />

resurser och mål för utbildningen, så är det upp<br />

till de kommunala beslutsfattarna hur de riktas.<br />

Det är alltså av största vikt att man håller tät<br />

kontakt till de lokala beslutsfattarna och konkret<br />

berättar hur olika beslut påverkar vardagen inom<br />

utbildning och småbarnspedagogik.<br />

På våren ordnas OAJ:s fullmäktigeval och<br />

150 medlemmar väljs för en fyraårsperiod till<br />

vårt högsta beslutsfattande organ. Redan nu lönar<br />

det sig att överväga en kandidatur, för också<br />

framöver står vi inför stora frågor.<br />

Jag önskar er kraft, intresse och uppbyggande<br />

samarbete som proffs inom utbildning, fostran<br />

och forskning!<br />

Olli Luukkainen<br />

ordförande<br />

Olli Luukkainen<br />

puheenjohtaja<br />

6


Suomen talous kasvaa, toivottavasti<br />

myös <strong>opettaja</strong>n palkkapussi<br />

Valtionvarainministeriö ja Elinkeinoelämän<br />

tutkimuslaitos<br />

ETLA ennustivat syyskuun lopulla,<br />

että Suomen talous kasvaa tänä<br />

vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna<br />

2,1 prosenttia. Vielä kesällä arvio oli<br />

tälle vuodelle 2,4 prosenttia ja ensi<br />

vuodelle 1,6 prosenttia. Alkuvuoden<br />

hyvän talouskehityksen taustalla ovat<br />

teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen<br />

palvelutuotannon kasvu sekä<br />

vilkas rakentaminen kasvukeskuksissa.<br />

Suomen talous on siis saatu monen heikon<br />

vuoden jälkeen takaisin kasvu-uralle. Positiivisen<br />

kasvun taustalla olevista tekijöistä jää kuitenkin<br />

puutumaan työmarkkinajärjestöjen 14.6.2016<br />

allekirjoittaman kilpailukykysopimuksen todellinen<br />

vaikutus Suomen nykyiseen taloudelliseen<br />

tilanteeseen. Akavalaisten osalta kilpailukykysopimuksella<br />

jatkettiin voimassa olevia työehtosopimuksia<br />

yhdellä vuodella palkkoja korottamatta,<br />

minkä lisäksi työaikaa pidennettiin palkkaa<br />

muuttamatta 24 tunnilla vuodessa. Lisäksi sovittiin<br />

julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin<br />

leikkauksesta vuosina <strong>2017</strong>–2019. Lomarahojen<br />

leikkauksen kohdentamista pelkästään julkiselle<br />

sektorille perusteltiin sillä, että viime kädessä yksityinen<br />

sektori rahoittaa julkista sektoria, minkä<br />

lisäksi julkisen sektorin työvoimakustannusten<br />

alentaminen vähentää kuntien veronkorotuspaineita.<br />

Lomarahojen leikkauksen myötä julkinen<br />

sektori joutuu kantamaan maamme kilpailukyvyn<br />

parantamisesta muita palkansaajaryhmiä<br />

raskaamman taakan. Asia on aiheellisesti koettu<br />

epäoikeudenmukaiseksi, ja syksyn<br />

aikana on keskusteluun noussut lomarahaleikkausten<br />

peruminen kahdelta<br />

seuraavalta vuodelta kokonaan<br />

tulevien työmarkkinaneuvotteluiden<br />

yhteydessä. Lisäpontta vaatimuksiin<br />

lomarahojen leikkauksista luopumisesta<br />

on saatu valtionvarainministeriön<br />

valtiosihteeri Martti Hetenmäen<br />

julkisesti esittämistä kannanotoista.<br />

Lomarahojen leikkauksista luopuminen<br />

nousee varmuudella yhdeksi tulevien<br />

työehtosopimusten aiheeksi. OAJ:n neuvottelujohtajan<br />

Petri Lindroosin mukaan lomarahan<br />

leikkaukset on havaittu erittäin haitallisiksi<br />

palkansaajan ostovoiman ja valtion verotulojen<br />

kannalta. Lomarahojen leikkauksista luopuminen<br />

ei kuitenkaan OAJ:lle riitä, vaan sen lisäksi<br />

tarvitaan Lindroosin mukaan palkankorotuksia<br />

ja niiden toteuttamiseksi monivuotinen palkkaohjelma.<br />

Ensi vuoden keväällä valitaan uusi OAJ:n valtuusto.<br />

<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>opettaja</strong> tulee vuodenvaihteen<br />

jälkeen julkaisemaan vaalinumeron, jossa<br />

esitellään toiminta-alueemme kaikki ehdokkaat<br />

kuvan ja pienen esittelytekstin kera. Ehdokkailla<br />

tai valitsijayhdistyksillä on mahdollisuus ostaa<br />

myös mainostilaa lehdestä.<br />

Hyvää loppuvuotta kaikille <strong>Pohjanmaan</strong> <strong>opettaja</strong>n<br />

lukijoille!<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

päätoimittaja<br />

mansikkalasse@gmail.com<br />

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> aluetoimisto<br />

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa<br />

ma–pe klo 9–16<br />

Puh. 050 533 9949<br />

taina.saikkonen@netikka.fi<br />

www.oajpohjanmaa.fi<br />

7


Opettajan professio<br />

Opettajan professio on noussut<br />

syksyn aikana voimakkaasti esille<br />

OAJ:n eri toimikunnissa ja hallituksenkin<br />

työskentelyssä. Opettajan<br />

ammatti halutaan nostaa sille arvotasolle,<br />

jolle se arvostettuna yhteiskunnallisena<br />

ammattina kuuluu.<br />

Professio määritellään vahvaksi ja<br />

erikoisosaamiseen perustuvaksi ammatiksi.<br />

Professionaaliseen asemaan<br />

liittyy usein tavallista suurempi autonomia<br />

työnteossa. Tyypillisimpiä ja vanhimpia<br />

professioita ovat papin, lääkärin ja lakimiehen<br />

ammatit. Nyt opettajuus halutaan nostaa tähän<br />

samaan ryhmään.<br />

Professio perustuu ammatillisille arvokäsitteille.<br />

OAJ:n perusarvoja ovat yhteisöllisyys,<br />

oikeudenmukaisuus ja edelläkävijyys. Nämä tulevat<br />

näkymään työskentelyssä, jossa profession<br />

määritelmää opettajuudelle laaditaan.<br />

Opettajan ammatin arvostuksen puolesta tulee<br />

taistella. On jo esimerkkejä siitä, että opettajia<br />

irtisanotaan ja heidän työtään palkataan<br />

jatkamaan erityyppisiä ohjaajia pienemmillä<br />

kustannuksilla. Räikein esimerkki on Hyria, ammattioppilaitos,<br />

joka sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen<br />

seuduilla. Hyria on vaihtanut 17 <strong>opettaja</strong>a<br />

15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten.<br />

Samantyyppisiä ratkaisuja on tehnyt myös<br />

Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla. Jos<br />

oppilaitos ei pysty palkkaamaan ammattitaitoisia<br />

opettajia koulutusta varten, herää kysymys,<br />

onko tällaisella oppilaitoksella enää oikeutta ja<br />

mahdollisuutta toimia. OAJ on ottanut tiukan<br />

linjan Hyrian kaltaisten toimien johdosta.<br />

Seuraavissa eduskuntavaaleista<br />

noussee yhdeksi keskeiseksi koulutuspoliittiseksi<br />

teemaksi oppivelvollisuuskysymys.<br />

OAJ on jo aikaisemmin<br />

ajanut oppivelvollisuuden<br />

pidentämistä. Suurin ongelma on<br />

peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot.<br />

3 % nuorista ei jatka mihinkään koulutuksen<br />

perusasteen jälkeen. Nuorista<br />

15 % ei suorita toisen asteen<br />

tutkintoa. Suomessa on 600 000<br />

työikäistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.<br />

Heistä vain 40 % käy töissä. Muun muassa tähän<br />

ongelmaan haetaan ratkaisua mahdollisella oppivelvollisuuden<br />

nostolla. Keskusteluissa on noussut<br />

esiin myös kysymys, onko oppivelvollisuus<br />

oikea käsite vai pitäisikö puhua oppioikeudesta.<br />

Toisen asteen koulutuksen lisäksi nuori voi<br />

jatkaa 10-luokalle, valmistavaan koulutukseen<br />

tai työpajoihin. Moni koulutuksen järjestäjä on<br />

hieman nihkeä perustamaan 10-luokkia. Voisiko<br />

porkkanana perustamiseen olla samantyyppinen<br />

valtionapujärjestelmä, joka on mm. valmistavan<br />

opetuksen puolella. Siellä koulutuksen järjestäjille<br />

maksetaan kaksinkertainen valtionapu<br />

maahanmuuttajaoppilaille yhden vuoden ajalta.<br />

Tuplavaltionapu voisi kannustaa koulutuksen<br />

järjestäjiä ns. lisäluokan perustamiseen nykyistä<br />

helpommin.<br />

Matti Sippola<br />

OAJ:n hallituksen jäsen<br />

OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja<br />

hallituksen mandaatilla<br />

Jäsenyys tuo turvaa<br />

OAJ on jäsenten ammatillinen edunvalvoja ja keskeinen koulutuspoliittinen<br />

vaikuttaja. Opettajista noin 95 % on valinnut OAJ:n.<br />

8


Jämlik utbildning i dagens Finland<br />

Text: Inger Damlin, OAJ Österbottens viceordförande, OAJ-fullmäktige, OAJ:s styrelsemedlem<br />

Landets skolsystem är fortfarande av<br />

tolkar begreppet likvärdig utbildning.<br />

toppenkvalitet, vi levererar. Under<br />

Resultatet av systemet skönjer vi nu,<br />

de senaste åren har trenden dock varit<br />

då elever inte fått det stöd som de hade<br />

nedåtgående, en trend som bekymrar<br />

behövt och lämnar grundskolan.<br />

lärarinnan inom mig. Numera brottas<br />

Från statligt håll har man skurit i<br />

landet med enorma skillnader mellan<br />

högpresterande och lågpresterande<br />

nom att bevilja projektpengar ge en<br />

grundfinansieringen för att sedan ge-<br />

elever, och även med breda skillnader<br />

bild av likvärdig utbildning garanteras.<br />

i inlärningsresultat mellan pojkar och<br />

Frågan som osökt infinner sig i lärarinnans<br />

tankar är – garanterar vi elevers<br />

flickor. Ett resultat som bekräftas i den<br />

ena undersökningen efter den andra<br />

rätt till stöd genom projektfinansiering?<br />

Garanterar vi likvärdig utbildning?<br />

Finlands skolsystem har i tiderna byggts<br />

på tanken om likvärdig utbildning. Man har utgått<br />

från att var än du bor så ska du garanteras att söka projektfinansiering. Kommuner av i dag<br />

Kommuner av i dag har olika förutsättningar<br />

kvalitativt god utbildning. Skolsystemet har utvecklats<br />

och systemet har utökats med allas rätt till de områden eller de skolor där socioekono-<br />

har också olika förutsättningar att rikta resurser<br />

till stöd genast när behov uppstår. Ramarna är miska faktorer påverkar elevernas skolframgång.<br />

förträffliga, men frågan smyger sig osökt på. Kan De spetsprojekt som nu startats är också en<br />

vi i det hundraåriga Finland garantera jämlik utbildning?<br />

och därmed garantera någon form av likvärdig<br />

väg att från statligt håll stöda skolutvecklingen<br />

Den läroplikt som omger systemet har under utbildning. Behovet av digitalisering i skolan av<br />

den senaste tiden lyfts till diskussion tex av framstående<br />

och erkända ekonomer i landet, Roope definition på vad man i landet innefattar i be-<br />

i dag är enormt, men så länge det inte finns en<br />

Uusitalo och Katariina Salme-Aro. Utbildningsministern<br />

har också vänt en smula på just den lighet att uppfylla med tanke på en likvärdig utgreppet<br />

digitalisering så ser jag det som en omöj-<br />

paletten.<br />

bildning.<br />

Samhället har förändrats, världen ser helt Skolornas uppgift breddas. Utöver undervisning<br />

kopplas fostrarrollen in. Till exempel Rö-<br />

annorlunda ut än då läroplikten infördes. Den<br />

nya läroplanen speglar i viss mån samhällsförändringarna,<br />

men ramarna består. Nu pratar vi är det framtidens skola vi bygger då ungdomslerelse<br />

i skolan ger ett välkommet mervärde. Men<br />

om ämneshelheter och lärmiljöer. Vi pratar om dare eller friidrottstränare kommer in med verksamhet<br />

under delar av dagen? Utomstående in i<br />

elevers lärstigar, och deras rättigheter till stöd.<br />

Begreppet undervisning har glidit över mot ett sammanhang där verksamhet som utgående<br />

handledande. Eleverna rör sig inom grundundervisningen<br />

som en hop, där var och en har som det sker under skoltid.<br />

från dagens ramar ska övervakas av lärare efter-<br />

egna behov som ska tillgodoses. Sådan är verkligheten<br />

i dagens skola – men garanterar vi jämlik dåligt. Illamåendet syns tydligt ute i skolorna.<br />

Allt fler bland dagens växande ungdom mår<br />

utbildning?<br />

I många skolor saknas de stödfunktioner som<br />

Andra stadiet suckar över studerandes kunskapsnivå,<br />

suckar över att nivån sjunkit och för att illamåendet ska växa och eleverna hamnar<br />

fångar upp ungdomen vilket är en högriskfaktor<br />

trenden fortgår. Grundskolan genererar inte det utanför skolsystemets ramar. Bristande resurser<br />

kunnande som varje ungdom förutsätts besitta som öppnar upp ojämlik utbildning, men även<br />

då de fullgjort sin läroplikt.<br />

en samhällsorättvisa bredare än så.<br />

2011 reviderades grundskolans stödbatteri Grundskolan av i dag är inte jämlik. För att<br />

och in kom 3-stegsstödet. Ett stödtänk som är bygga framtidens skola med intentionen jämlik<br />

ypperligt ur elevens synvinkel. Beklagligt nog utbildning krävs en modell där lärare är lärare<br />

insåg staten inte att det krävs resurser för att som levererar och rektorn är rektor som leder<br />

förverkliga stödets intentioner. I dags läge är det verksamheten i fabriken. En granskning av systemet<br />

i kombination med rätt placerade resurser<br />

upp till kommunerna huruvida man ser det som<br />

en investering att stöda den växande ungdomen är vägen framåt mot en jämlik utbildning för<br />

eller inte, det är den enskilda kommunen som framtiden.<br />

9


Riittääkö aika?<br />

Teksti: Tuula Ala-Lantela, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueasiamies<br />

”Vieläkö pitäisi kaiken tämän työmäärän<br />

keskellä kirjata työaikaansa<br />

ylös”, tuskailee varmaankin joku<br />

<strong>opettaja</strong>. Vastaan kyllä, juuri sitä meidän<br />

opettajien pitäisi juuri nyt opetella<br />

tekemään! Mutta miksi? ”Eipä<br />

ne työt luettelemalla vähene”, valittaa<br />

toinen. Eipä niin, mutta sitten ainakin<br />

tiedämme mihin työaikaamme<br />

kuluu.<br />

Työajan seuranta on varsinkin<br />

ysi-puolen opettajille uusi asia. Kun ys-ajasta<br />

tuli vuotuinen ja siihen lisättiin vielä kiky-tuntejakin,<br />

saatiin potiksi enintään 126 tuntia lukuvuodessa.<br />

Tuossa ajassa ihan oikeasti pitäisi<br />

selvitä kaikesta tästä:<br />

• <strong>opettaja</strong>inkokoukset<br />

• aineryhmäkokoukset<br />

• neuvottelut<br />

• yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa<br />

• koulun kasvatustyön suunnittelu<br />

• koulun toimintaan liittyvien tapahtumien,<br />

juhlien, retkien ym. suunnittelu<br />

• yhteistyö muiden koulujen opettajien kanssa,<br />

• koulutyöhön liittyvää yhteistyö koulupsykologin,<br />

(koulukuraattorin), terveydenhuoltohenkilöiden<br />

tai muiden viranomaisten kanssa<br />

• kahden tai useamman <strong>opettaja</strong>n yhteistyönä<br />

tapahtuvaa opetuksen suunnittelu<br />

Työajan seuraamisen taustalla on <strong>opettaja</strong>n jaksaminen.<br />

Oppituntien ulkopuolisen työn määrä<br />

on kasvanut huimasti, <strong>opettaja</strong>t alkavat väsyä<br />

merkittävästi ja opettajien palkkausta pitäisi<br />

saada pitkässä juoksussa kehitettyä vastaamaan<br />

<strong>opettaja</strong>n todellista työtä. Me <strong>opettaja</strong>t olemme<br />

vain usein sellaisia selviytyjiä, että me emme<br />

anna minkään edellä mainitun seikan haitata<br />

omaa tapaamme tehdä työtämme. Puserramme,<br />

pidennämme päivää ja huijaamme itseämme tekemään<br />

kaiken kuten ennekin, vaikka työmäärä<br />

olisi triplaantunut. Emme suostu tinkimään<br />

laadusta, lapsen edusta tai totutusta tavoista vain<br />

työajan tähden.<br />

Jotta ys-tunnit riittävät, niiden<br />

käyttöä pitää yhdessä suunnitella. Nyt<br />

ei voikaan olla pitkiä <strong>opettaja</strong>nkokouksia<br />

joka viikko eikä kukaan <strong>opettaja</strong><br />

voi käyttää tuntia yhteen arviointikeskusteluun.<br />

Totta kai työtä olisi<br />

tehtäväksi, tavoitteita saavutettavaksi<br />

ja aina vain voisi tehdä asioita paremmin,<br />

mutta koskaan ei olla valmiita.<br />

Opettajan työkään ei koskaan ole täydellisesti<br />

valmis. Meidän on hyväksyttävä<br />

se, että tehdään se mitä ehditään. Ollaan<br />

tyytyväisiä omaan työhömme hieman keskeneräisempänäkin.<br />

Arvostetaan omaa työtämme ja<br />

omaa aikaamme.<br />

Mitä jos alkaisimme tehdä annetut tehtävät<br />

niin hyvin kuin mahdollista annetussa työajassa.<br />

Työajan seurantaan OAJ on tehnyt näppärän Vipu-ohjelman.<br />

Sen käyttö kännykässä on helppoa<br />

ja pikku hiljaa näemme mitä kaikkea ys-aikaamme<br />

kertyy. Silloin voimme suojella itseämme palamasta<br />

loppuun ja osoittamaan itselle ja työnantajallekin,<br />

että olemme tehneet meille annettuja<br />

tehtäviä meille annetussa ajassa. Ja kun ys-aika<br />

alkaa täyttyä, meillä on mahdollisuus neuvotella<br />

ys-aikaan liittyvistä tehtävistä. Työnantajan on<br />

reagoitava ylityksiin tai ne voidaan nähdä sopimusrikkomuksena<br />

tai tuottamuksellisuutena<br />

työsuojelun näkökulmasta.<br />

Työajan seuranta on jatkoa aikaisemmin olleelle<br />

Joku Roti- kampanjalle. Jokainen <strong>opettaja</strong><br />

päättää omasta tavastaan tehdä työtään ja hän<br />

on ainut, joka voi päättää kuinka paljon aikaa<br />

työhönsä kokonaisuudessaan käyttää. Työajan<br />

seuraamisen oppimisella on toinenkin tavoite.<br />

Maailman, koulun ja opetuksen muuttuessa<br />

myös opettajien palkkausta pitäisi saada vastaamaan<br />

todellista työtä. Tulollaan lienee myös peruskouluihin<br />

jonkinlainen vuosityöaikajärjestelmä.<br />

Järjestelmän toimimisen perusta on se, että<br />

jokainen <strong>opettaja</strong> haluaa ja osaa seurata omaa<br />

työaikaansa ja pitää kiinni sovitusta. Nyt on hyvä<br />

harjoitella työajan seuraamista tällä yhdellä työajan<br />

osalla eli ys-ajalla.<br />

10


Ammatilliset <strong>opettaja</strong>t monien<br />

haasteiden keskellä<br />

Teksti: Antti Ylinen, OAO-jaoston pj.<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> ammatillinen<br />

jaosto kokousti elokuussa Seinäjoella.<br />

AO ry:n varapuheenjohtaja<br />

Sirkka Saarikoski osallistui kokoukseen.<br />

Kokouksessa käytiin aktiivista<br />

keskustelua ajankohtaisista ja tulevista<br />

asioista. Saarikoski toi keskusteluun<br />

valtakunnallista näkemystä<br />

ja OAJ:n näkemyksiä ammatillisen<br />

reformin vaiheista ja tavoitteista vaikuttamistoimissa.<br />

Esillä oli myös OAJ:n lanseeraama työajanseurantasovellus<br />

Vipu, jonka käyttöä eri <strong>opettaja</strong>ryhmille<br />

tullaan edelleen kehittämään.<br />

OAJ:n valtuustovaaleista käytiin keskustelua,<br />

ja OAJ Pohjanmaa toivoo omia ehdokkaita<br />

alueeltaan. Ammatillisten opettajien onkin<br />

syytä seurata oman valtakunnallisen liiton toimintaohjetta<br />

vaaleissa. Sähköinen ennakkoäänestys<br />

on 19.2.–4.3.2018 ja uurnavaali 26.–<br />

27.3.2018. Varsinainen sähköinen vaali (LTOL,<br />

YLL, AKOL, SKO, SMOL, KSOLLI) pidetään<br />

14.3.–27.3.2018.<br />

Ammatilliset <strong>opettaja</strong>t ovat olleet aktiivisesti<br />

kehityksessä mukana. Yhdessä OAJ:n neuvottelijoiden<br />

kanssa oltiin rakentamassa vuosityöaikamallia.<br />

Lukuisat koulutuksen järjestäjät ovat<br />

käynnistäneet paikallisesti työaikakokeiluja eri<br />

puolilla Suomea. OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueella kokeilut<br />

jäivät toteutumatta.<br />

Työsuojeluasioita käsiteltiin myös. Viime<br />

keväänä OAJ Pohjanmaa järjesti Härmässä työ-<br />

suojeluhenkilöstölle illan, ja tapaamisia<br />

tullaan jatkamaan tämän syksyn<br />

aikana.<br />

Kokouksen lopussa alueasiamies<br />

Tuula Ala-Lantela esitteli alueyhdistyksen<br />

syksyn toimintaa ja pyysi palautetta<br />

sekä ideoita tuleviin tapahtumiin.<br />

AMK-asioissa keskustellaan kasvavasta<br />

työmäärästä ja yhteistyöstä yliopistojen<br />

kanssa.<br />

Opiskelijoiden valinnoissa lukion ja ammatillisen<br />

väylän tasapuolisessa huomioimisessa on<br />

onnistuttu melko hyvin. Reformiuudistus kuitenkin<br />

mietityttää, koska kielten ja matematiikan<br />

opetusta on leikattu huomattavasti. Onko<br />

ammatillisten uusien tutkintojen jälkeen edellytykset<br />

ammattikorkeakouluopintoihin edelleen<br />

olemassa?<br />

Monet oppilashuollossa työskentelevät asiantuntijat<br />

jakavat huolemme siitä, että nuoret<br />

jäävät liiaksi valintojen ja itsenäisen työskentelyn<br />

vaateisiin. Oppilaiden vanhemmat ovat yhä useammin<br />

yhteydessä oppilaitoksiin – usein toistuva<br />

kysymys kuuluu: ”Annetaanko teidän oppilaitoksessa<br />

vielä kunnon opetusta??”<br />

Opintojen keskeytykset ovat olleet nyt syksyn<br />

aikana esillä. Opintojen ohessa perittävät<br />

maksut esim. oppimateriaaleista ja työ-/suojavaatetuksesta<br />

ovat yllättäneet monen vähävaraisen<br />

nuoren.<br />

OAJ-valtuustovaalit 2018<br />

Sähköinen ennakkoäänestys on 19.2.-4.3.2018 ja uurnavaali 26.-27.3.2018<br />

Sähköinen varsinainen vaali (LTOL, YLL, AKOL, SKO, SMOL, KSOLLI)<br />

14.3.-27.3.2018<br />

Asetu ehdolle!<br />

11


Sinustako ehdokas?<br />

Teksti: Hanna Ikonen, OAJ-valtuutettu<br />

On jälleen se aika, kun OAJ:n valtuustovaalit<br />

lähestyvät ja ehdokasasettelu käynnistyy<br />

yhdistyksissä. Haluaisitko kenties juuri Sinä<br />

asettua ehdokkaaksi?<br />

Mitä valtuusto tekee?<br />

Valtuusto käyttää järjestön ylintä päätösvaltaa.<br />

Se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan<br />

ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuusto valitsee<br />

järjestön puheenjohtajan ja 20 hallituksen jäsentä.<br />

Valtuusto hyväksyy järjestön tavoiteohjelman<br />

(4-vuotiskaudeksi), linjaa neuvottelu- ja<br />

sopimustavoitteita sekä työtaistelutoimia, päättää<br />

laajat järjestöpoliittiset ratkaisut, hyväksyy<br />

toimintasuunnitelman (2-vuotiskausittain) ja<br />

talousarvion (vuosittain) ja päättää järjestön jäsenmaksuosuudesta.<br />

Valtuusto kokoontuu kaksi<br />

kertaa vuodessa (ja tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin).<br />

Miten valtuutetut valitaan?<br />

Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi maaliskuun<br />

loppuun mennessä eli seuraavan kerran<br />

ensi keväänä. Valtuustoon valitaan vaalipiireittäin<br />

150 varsinaista ja 150 varajäsentä. Vaaleissa<br />

käytetään suhteellista vaalitapaa ja valtuuston<br />

paikat määräytyvät valtakunnallisten vaalipiirien<br />

kesken niiden jäsenmäärien suhteessa. Vaalipiireinä<br />

ovat OAJ:n valtakunnalliset piirit OAO,<br />

LTOL ja YLL sekä OAJ-YSI, joka jakaantuu alueellisiin<br />

vaalipiireihin. Valtuuston toimikausi alkaa<br />

vaalien jälkeisestä varsinaisesta kokouksesta<br />

ja kestää uuden valtuuston vastaavaan kokoukseen<br />

saakka.<br />

Valtuustotyö on antoisaa ja antaa näkökulmia<br />

sekä ymmärrystä eri <strong>opettaja</strong>ryhmien erillisiin<br />

ja yhteisiin asioihin. Valtuustotyö myös<br />

opettaa tekijäänsä, etukäteen ei siis tarvitse osata<br />

mitään erityistä vaan ehdolle voi asettua ”ummikkonakin”,<br />

riittää kun on mielenkiintoa ja<br />

halua vaikuttaa yhteisiin asioihin. Ehdokkaaksi<br />

asettumiselle ei ole myöskään ikärajaa, vaan kaiken<br />

ikäiset <strong>opettaja</strong>t ovat tervetulleita joukkoon!<br />

Vinkkinä kuitenkin, että meitä keski-ikää lähestyviä<br />

”nuoria”, eli 80-luvulla syntyneitä, on ollut<br />

kuluvalla valtuustokaudella mukana vain viisi,<br />

joten etenkin nuoremman polven opettajien aktivoitumista<br />

ehdokkaiksi kaivataan.<br />

Jos kiinnostuit valtuustotyöstä, ilmoita itsestäsi<br />

yhdistykseesi. Ehdokasasettelu käynnistyy<br />

loppusyksyllä! Tämän lehden lopusta löydät<br />

nykyisten valtuutettujen yhteystiedot. Ota<br />

rohkeasti yhteyttä ja kysyy lisää valtuustotyöstä!<br />

Olet erittäin tervetullut ehdokkaaksi!<br />

Opettaja – työsuojeluvaltuutettu 2018<br />

Teksti: työsuojeluvaltuutettu Margareeta Verronen<br />

Opettajien ja esimiesten työhyvinvoinnin ja<br />

työturvallisuuden edistäminen on entistä<br />

tärkeämpää. Uusi työsuojelun toimintakausi alkaa<br />

kunta-alalla 1.1.2018 ja työsuojelutoimijat<br />

valitaan kunta-alalla neljäksi vuodeksi kerrallaan.<br />

Opettajat ja lähiesimiehet tuntevat parhaiten<br />

alan kuormitustekijät sekä turvallisuuspuutteet<br />

ja osaavat parhaiten etsiä ratkaisuja niihin.<br />

Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa<br />

ylläpidettävä ja parannettava terveyttä,<br />

työturvallisuutta ja työkykyisyyttä. Yhteistoiminnassa<br />

käsitellään mm. opettajien ja esimiesten<br />

terveyden ja turvallisuuden toteutumista ja<br />

siihen välittömästi vaikuttavia muutoksia työssä<br />

sekä työterveyshuollon järjestämistä, toteutumista<br />

ja vaikutuksia. Yhteistoimin selvitetään<br />

myös työn vaaroja ja kuormitustekijöitä sekä<br />

12<br />

keskustellaan periaatteista luoden uusia toimintatapoja<br />

niin kouluihin, oppilaitoksiin kuin päiväkoteihin.<br />

Yhdessä seurataan tilastoja ja toimien<br />

vaikutusta työterveyteen ja -turvallisuuteen<br />

työpaikoilla.<br />

Nyt tarvitaan <strong>opettaja</strong>na tai esimiehenä toimivia<br />

työsuojeluvaltuutettuja, -varavaltuutettuja<br />

ja työpaikoilla toimivia työsuojeluasiamiehiä.<br />

OAJ kouluttaa työsuojelutehtävään, joten ota<br />

rohkeasti yhteyttä pääluottamusmieheen tai<br />

OAJ:n paikallisyhdistykseen, mikäli olet kiinnostunut<br />

työsuojeluvaltuutetun tai muista työsuojelutehtävistä.<br />

Henkilöstöllä ja esimiehillä on<br />

oikeus vaikuttaa ja valita työsuojeluvaltuutettu<br />

ja kaksi varahenkilöä sekä työpaikoille työsuojeluvaltuutetun<br />

avuksi ja esimiehelle työpariksi<br />

työsuojeluasiamies.


Survival-päivässä<br />

ennätysmäärä osallistujia<br />

Kirjoitus: Ronja Hautamäki,Koulutuskeskus Sedu Törnäväntie<br />

Koulutuskeskus Sedu järjesti<br />

torstaina 14.9. opiskelijoiden<br />

perinteisen Survival-päivän Törnävän<br />

leirintäalueella Seinäjoella. Tapahtuma<br />

järjestettiin jo yhdeksättä<br />

kertaa, ja sen kunniaksi opiskelijoiden<br />

muodostamat joukkueet saivat<br />

suorittaa yhdeksän erilaista turvallisuuteen<br />

ja selviytymiseen liittyvää<br />

rastia. Kilpailijoilta vaadittiin fyysistä<br />

kuntoa, kilpailuhenkisyyttä,<br />

tietoa, taitoa ja nokkeluutta. Mukana<br />

oli ennätysmäärä osallistujia:<br />

noin kuuden hengen joukkueita oli<br />

peräti 27, joissa yhteensä oli mukana<br />

162 opiskelijaa!<br />

Käsikranaatteja ja sulkeisia<br />

Käsikranaatit lentelivät, puolijoukkueteltta<br />

nousi ja laski, nuoret<br />

tasapainoilivat liinalla ja horjahtelivat eteenpäin<br />

puujaloilla. Pelattiin mölkkyä, ammuttiin ilmakiväärillä<br />

ja puhallusputkella, kannettiin telamiinoja<br />

aikaa vastaan ja suoritettiin sulkeiset sekä<br />

alkusammutus. Opiskelijat kertovat pitäneensä<br />

päivän monipuolisesta ja urheiluhenkisestä sisällöstä.<br />

Ampumisrastit sekä teltan pystytys ja purku<br />

olivat opiskelijoiden suosikkirasteja.<br />

– Tämä oli kivaa vaihtelua. Me ei oikeastaan<br />

tiedetty tapahtumasta juuri mitään etukäteen,<br />

joten oli tosi positiivinen yllätys, kuinka paljon<br />

tänne tuli porukkaa muista yksiköistä ja kuinka<br />

hauskaa tekemistä täällä oli!<br />

Vuoden <strong>2017</strong> Survival-päivän voittajaksi<br />

selviytyi seinäjokelainen ryhmä nimeltä Sedu<br />

Kirkkokatu 1. Toiseksi selviytyi "Malaria" Sedu<br />

Kurikasta ja kolmanneksi "Emmä tiiä" Sedu<br />

Koulukadulta. Onnea voittajille ja kiitos kaikille<br />

osallistuneille!<br />

Yhteistyöllä kaikesta selvitään<br />

Sedun opinto-ohjaaja ja tapahtumaa vahvasti<br />

järjestämässä ollut Timo Järvinen kertoo, että tapahtumassa<br />

tärkeintä on yhteisöllisyys ja yhdessä<br />

tekeminen sekä luonnossa oleminen ja retkeilyyn<br />

liittyvän tietämyksen lisääntyminen.<br />

Perinteinen Sedun Survival-päivä järjestettiin jo yhdeksättä kertaa.<br />

Opiskelijoiden muodostamat joukkueet suorittivat yhdeksän erilaista<br />

turvallisuuteen ja selviytymiseen liittyvää rastia. Kilpailijoilta<br />

vaadittiin fyysistä kuntoa, kilpailuhenkisyyttä, tietoa, taitoa ja nokkeluutta.<br />

– Opiskelijat kohtaavat toisia opiskelijoita<br />

muista yksiköistä. Läheskään kaikki eivät ole aiemmin<br />

tavanneet. Rasteista selvitään yhteistyöllä<br />

ja rennolla asenteella. Tämä poikkeaa täysin<br />

opiskelijoiden arjesta, ja uskon, että vaihtelu piristää<br />

ja antaa energiaa!<br />

Järvinen on erityisen tyytyväinen osallistujien<br />

määrään.<br />

– Tämän vuoden Survival-päivässä oli ennätysmäärä<br />

opiskelijoita. On mahtavaa nähdä,<br />

että tällainen tekeminen kiinnostaa! Siinä tulee<br />

onnistunut olo, kun on saanut työskennellä tapahtuman<br />

eteen todella paljon omalla vapaaajallakin.<br />

Järvinen oli vastuussa tapahtuman järjestämisestä<br />

yhdessä Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> Maanpuolustuspiiri<br />

MPK:n koulutuspäällikön Heikki Kuoppalan<br />

kanssa, joka järjesti paikalle reserviläisporukan<br />

huolehtimaan tehtävärasteista. Järvinen on<br />

itse mukana reserviläisissä ja Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />

maakuntajoukoissa kouluttamassa sotilaita. Tapahtuman<br />

yhteistyökumppaneina olivat MPK:n<br />

lisäksi Sedu Kurikka (alkusammutusrasti), Reijo<br />

Laine (Namitupa), Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> Pelastuslaitos,<br />

Kauhavan Lentosotakoulu sekä Seinäjoen<br />

sotilaskotisisaret (ruokailu).<br />

13


Yliopisto-opetuksen kehittämissuuntia<br />

Palaute kasvutarinaksi,<br />

kurssi monikieliseksi<br />

Teksti: Heli Katajamäki, Marjut Männistö ja Nina Pilke. Kuva: Sirpa Sipola<br />

Kerätäänkö palautetta vain palautteen vuoksi? asiat, joista hän haluaa palautetta. Toisella portaalla<br />

palautteen antajan tulee kuunnella opiske-<br />

Vältetäänkö monikielisten kurssien järjestämistä<br />

turhaan? Nämä kysymykset ovat olleet lijaa ja ottaa tieto vastaan. Näin varmistuu, että<br />

lähtökohtina Vaasan yliopiston Kielikeskuksen opiskelija saa palautetta ”oikeista” asioista.<br />

opettajien Marjut Männistön, Nicole Kengin Männistö kuvaa esimerkiksi tilannetta, jossa<br />

ja professori Nina Pilkkeen esitelmissä, jotka pidettiin<br />

Vaasan yliopistolla järjestetyissä yliopistotyksen<br />

rakenteesta tai hyvästä katsekontaktista.<br />

suullisen viestinnän <strong>opettaja</strong> antaa palautetta esiopetuksen<br />

ja oppimisen kehittämisen verkoston Opiskelija taas toivoi palautetta esiintymisjännityksen<br />

näkymisestä. Opiskelijan tarve ei tullut<br />

Peda-forum-päivillä. Päivien pääteemana oli<br />

digitalisaation heijastuminen korkeakouluopetukseen.<br />

Myös digitalisaation laajentuessa peda-<br />

tuntui, että hän ei saanut palautetta lainkaan ja<br />

kuulluksi. Palautteenannon jälkeen opiskelijasta<br />

gogiikka on koulutettaessa ohjaava voima. Pedagoginen<br />

lähtökohta korostui palautekäytäntöjä tanut opiskelijaa.<br />

<strong>opettaja</strong> ihmetteli, miksi hyvä palaute ei ilahdut-<br />

ja monikielistä kurssia käsittelevissä esitelmissä. − Kolmas porras on hyväksymisen porras.<br />

Palautteen antajan tulee hyväksyä opiskelijan<br />

Palaute kasvutarinan tukena<br />

tavoite ja palautetarve. Tämä ei Männistön<br />

− Palaute kasvutarinan tukena -esityksemme mukaan ole aina lainkaan yksinkertaista, koska<br />

innoittajana oli palauteviidakko. Siellä nykyopiskelijat<br />

ja -<strong>opettaja</strong>t antavat ja vastaanottavat pa-<br />

asettamien tavoitteiden kanssa. Opettaja peilaa<br />

opiskelijan tavoite voi olla ristiriidassa <strong>opettaja</strong>n<br />

lautetta – pakolla ja pakottamatta, suullisesti ja suoritusta täydelliseen onnistumiseen, kun opiskelijan<br />

tavoite voikin olla kurssin läpäiseminen<br />

kirjallisesti, nimellisenä ja nimettömänä. Opiskelijat<br />

kirjoittavat oppimispäiväkirjoja ja reflektioita,<br />

<strong>opettaja</strong>t korjaavat ja kommentoivat. Mo-<br />

Ainakin itselleni ei niin kunnianhimoisten ta-<br />

tai keskitason alapuolelle sijoittuva arvosana.<br />

lempien päässä jyskyttää sama kysymys: miksi? voitteiden hyväksyminen on toisinaan vaikeaa,<br />

Näin kuvaa Vaasan yliopiston Kielikeskuksen kun opiskelijasta näkee, että hän pystyisi paljon<br />

yliopisto-<strong>opettaja</strong> Marjut Männistö esityksen parempaan, toteaa Männistö.<br />

syntyyn vaikuttaneita ajatuksia. Männistö piti − Neljäs porras liittyy taitoon ohjata opiskelijaa<br />

eteenpäin. Palautteen antajan tehtävä on<br />

esitelmänsä yhdessä opintopsykologi Anna-Mari<br />

Rourun ja opiskelija Henni Heikkilän kanssa. tukea opiskelijan omia oivalluksia, korjata väärät<br />

ajatusmallit ja suunnata opiskelija seuraavalle<br />

− Suullisen viestinnän kurssi yhdisti <strong>opettaja</strong>n,<br />

opiskelijan ja opintopsykologin. Yhteisvoimin<br />

lähdimme etsimään kiinnekohtia merlautteessaan<br />

ymmärtää opiskelijan kasvu kohti<br />

oppimisen tasolle. Palautteen antajan tulisi pakityksellisen<br />

palautteen vaiheisiin. Löysimme asiantuntijuutta. Opettajan tulisi antaa opiskelijalle<br />

ymmärrystä, intoa ja konkreettisia ehdo-<br />

vuorovaikutuksen. Innostuimme ja rakensimme<br />

palautteen antajan ja vastaanottajan tueksi kasvun<br />

portaat, kertoo Männistö asiantuntijuuden oppia lisää ja kehittyä. Esimerkiksi jos opiskelija<br />

tuksia, kuinka opiskelija voi jatkaa matkaansa,<br />

jakamisesta innostuneena.<br />

on tekstissään osannut käyttää monipuolisesti<br />

lähteitä, on seuraava askel se, että opiskelija<br />

− Porrasmalli perustuu vuorovaikutukseen,<br />

jatkaa Männistö. Siinä tärkeää ovat antaminen, laittaa tekstissään lähteet keskustelemaan keskenään.<br />

Opettaja ei siis tyydy vain toteamaan, että<br />

vastaanottaminen ja hyväksyminen.<br />

− Opiskelija on vastuussa siitä, että hän ilmaisee<br />

palautteen antajalle, minkälaista palautetta kohti entistä kehittyneempää kirjoittajaa.<br />

lähteitä on käytetty hyvin, vaan hän näyttää tien<br />

hän haluaa ja tarvitsee. Palautteenannon ensimmäisellä<br />

portaalla opiskelijan on siis nimettävä <strong>opettaja</strong>nkin. Kun työstä tulee<br />

− Turha työ uuvuttaa niin opiskelijan kuin<br />

merkityksellis-<br />

14


tä, siitä innostuu. ”Pieni asia voi muuttaa koko<br />

opiskelun ja heijastua koko elämään.” On hienoa<br />

altistaa itsensä aidolle vuorovaikutukselle ja<br />

löytää merkitys työlleen, kertoo Männistö.<br />

Monikielisyys toimii kurssin kehyksenä<br />

− Koulutuksessa viestintätaitoja kehitetään<br />

pääsääntöisesti yksikielisesti, vaikka suuri osa<br />

työelämän tilanteista on nykyisin monikielisiä.<br />

Myös monikielisyys voi toimia kurssin kehyksenä<br />

ja tukea merkittävällä tavalla opiskelijan työelämätaitojen<br />

kehittymistä, toteavat yliopistonlehtori<br />

Nicole Keng ja professori Nina Pilke. He<br />

ovat tutkineet plurilinguaalisuutta eli eri kielten<br />

käyttöä ja kielestä toiseen vaihtamista työelämään<br />

nivotulla liiketoiminnan kurssilla.<br />

− Tutkimuksemme kohdistuu Hankenin<br />

ja Vaasan yliopiston yhteistyönä toteuttamalle<br />

markkinoinnin kurssille. Kurssin opetuskielenä<br />

on englanti, mutta sen opetusfilosofia perustuu<br />

plurilinguaalisuuteen, jonka mukaan sekä opiskelijat<br />

että <strong>opettaja</strong>t voivat käyttää englannin<br />

kielen lisäksi joustavasti myös suomea ja ruotsia<br />

eri tilanteissa ja tehtävissä. Yhtenä kurssin osaamistavoitteena<br />

on kehittää opiskelijoiden kykyä<br />

ja valmiuksia toimia kehittämis- ja johtotehtävissä<br />

monikielisissä toimintaympäristöissä, tutkijat<br />

kertovat.<br />

− Kurssilla kielitaustoiltaan erilaiset opiskelijat<br />

työskentelevät pienryhmissä ja kurssiin<br />

sisältyy myös intensiivinen kenttätutkimusosio<br />

haastatteluineen ja esitelmineen valitussa caseyrityksessä<br />

Suomessa tai Ruotsissa.<br />

− Tuloksemme osoittavat, että kurssi on<br />

käytännössä monikielinen ja opiskelijat käyttävät<br />

englantia, suomea ja ruotsia eri tavalla eri<br />

pienryhmissä ja eri tilanteissa. Osa pienryhmistä<br />

valitsi työkielekseen suomen, osa ruotsin ja osa<br />

puolestaan englannin. Käytännössä pienryhmätyöskentely<br />

oli kielen- ja koodinvaihtojen vuoksi<br />

monikielistä läpi kurssin. Lisäksi kaikki tällä kertaa<br />

Helsingissä kurssilla toteutetut yrityshaastattelut<br />

olivat kaksikielisiä, mutta eri painotuksin<br />

englannin ja suomen kielen välillä. Opiskelijoilta<br />

tämä edellytti kykyä lukea tilannetta ja toimia<br />

kielellisesti joustavasti.<br />

− Monikielinen kurssikokonaisuus on mahdollisuus<br />

mutta myös haaste, joka edellyttää selkeitä<br />

ohjeistuksia ja myös tukea. On tärkeää, että<br />

kielikäytänteistä keskustellaan kurssin alussa ja<br />

että joustavuutta tuetaan ja siihen kannustetaan<br />

eri tilanteissa. Kurssin kahden eri korkeakoulua<br />

edustavan <strong>opettaja</strong>n monikielinen ja toisiaan<br />

täydentävä esimerkki on oleellinen osa kokonaisuutta.<br />

Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on, että<br />

aineopintojen kurssiin yhdistetään myös kielen<br />

opetus esimerkiksi integroidun tutoriaalin tai<br />

Vaasan yliopiston Kielikeskuksen <strong>opettaja</strong>t Nicole<br />

Keng ja Marjut Männistö ja johtaja Nina Pilke<br />

erillisen akateemisten viestintätaitojen kurssin<br />

muodossa. Tämä on yksi tapa saada kieli- ja viestintäopinnoista<br />

luonnollinen osa kokemuksellista<br />

ja tutkivaa oppimista, Keng ja Pilke toteavat.<br />

− Opiskelijapalautteen perusteella monikielinen<br />

kurssi kehittää erityisesti opiskelijoiden<br />

viestinnän ja itseilmaisun taitoja. Kolmen kielen<br />

käyttö ja vaihdot kielestä toiseen myös kasvattavat<br />

tietoisuutta eri kielten roolista eri käyttöyhteyksissä<br />

sekä muun muassa käsite- ja termieroista<br />

niiden välillä, Keng ja Pilke sanovat.<br />

15


Digiosaamista ja työnhakutaitoja<br />

Sedusta valmistuville<br />

Teksti ja kuva: Anna-Kaisa Koitto<br />

Milloin olet päivittänyt cv:si? Siellähän meillä<br />

on henkilötiedot, kielitaito, listattuna koulutukset<br />

ja työkokemukset, jotain erityisosaamisesta ja<br />

mahdollisesti harrastuksista – kaikki tiiviisti kirjoitettuna<br />

A4:lle tai kahdelle.<br />

Sedussa ammattiin opiskelevat nuoret hankkivat<br />

taitoja työnhakuun, ja nyt keskeisimpiä<br />

taitoja työnhaun onnistumisessa ovat digitaidot.<br />

Lukuvuoden aikana kaikille valmistuville opiskelijoille<br />

tarjotaan koulutusta oman ammattitaitonsa<br />

markkinointiin.<br />

Perusportfolio ja näyteportfolio –<br />

valttina visuaalisuus<br />

DigiJobi-koulutus on ohjannut opiskelijat<br />

kokoamaan osaamisensa portfolioon OneNoteen,<br />

täyttämään työnhaun verkkolomakkeet,<br />

tekemään työnhakuvideon, siis kuvaamaan ja<br />

jakamaan sen. Ammatillisen koulutuksen opiskelija<br />

hyötyy digiportfoliosta, jossa saa esittää<br />

työnäytteitä, kuvia ja videoita. Käden taidot ja<br />

osaaminen tulee näkyväksi.<br />

– Esimerkiksi hiusalalla opiskelijat ovat tottuneet<br />

kuvaamaan töitään. He kuvaavat runsaasti<br />

ja valitsevat portfolioonsa upeimmat kampaukset<br />

ja työt. Portfoliossa pääsee esittämään<br />

asioita ja ominaisuuksia, joita todistukset eivät<br />

näytä - portfolio on tekijänsä näköinen mutta<br />

sen tulee olla riittävän objektiivinen, painottaa<br />

projektikoordinaattori Riitta Tuokko Taitavahankkeesta.<br />

– Näyteportfolio kannattaa koostaa erikseen<br />

jokaista työnhakukertaa varten. Sinne kannattaa<br />

valita ne todistukset, suositukset, työnäytteet,<br />

joilla oletettavasti on merkitystä haastattelutilanteessa,<br />

vinkkaa Tuokko.<br />

Kokki voi kerätä portfolioonsa vaikkapa<br />

omia reseptejään, annoskuvia, kuvia tarjoilukokonaisuuksista,<br />

asiakaspalautteita.<br />

Sokerihuuma Ny:n yrittäjät oppivat vuoden aikana kuvaamaan ja markkinoimaan tuotteitaan<br />

somessa. Nyt on oman osaamisen markkinoinnin vuoro.<br />

16


Työhaastattelu verkossa<br />

Skype, Appear in -verkkokokous jne. Sovelluksia,<br />

jotta työpaikkahaastatteluun voi osallistua<br />

välimatkoista välittämättä.<br />

– Huoliteltu esiintyminen ja selkeät vastaukset<br />

vaikuttavat skypessä ihan samalla tavalla kuin<br />

haastattelussakin, korostaa Satu-Maarit Sivula<br />

Työelämäosaajana-hankkeesta. Hän koulutti<br />

Törnäväntiellä kokkeja työnhakuun verkossa.<br />

– Voit tehdä työnhakuilmoituksen TE-palvelujen<br />

maksuttomaan CV-nettiin. Se hakee sinulle<br />

töitä 24 tuntia vuorokaudessa, Sivula vinkkaa.<br />

Suunniteltu ja jo melkein tehty<br />

– Video on hyvä, jos sen käsikirjoitus on onnistunut.<br />

Työnhakuvideo on vielä tällä hetkellä<br />

niin harvinainen, että sillä pääsee erottautumaan<br />

isostakin joukosta, painottaa virtuaalikoordinaattori<br />

Matti Mäkelä opiskelijoille ja ohjaa kuvaamaan,<br />

leikkaamaan ja jakamaan videon.<br />

Pitää herättää kiinnostus, kertoa osaamisesta,<br />

kuvata itseään työntekijänä ja vakuuttaa, että<br />

minut kannattaa kutsua haastatteluun.<br />

– Kuvausympäristöön ja erityisesti sen valaistukseen<br />

kannattaa kiinnittää huomiota. Luonnonvalo<br />

on paras. Tiivis käsikirjoitus ja katse kameraan,<br />

siinä keskeisimmät. Työnhakuvideo on<br />

kuin elokuvatraileri – jotta pääset haastatteluun,<br />

tiivistää Mäkelä.<br />

Jokainen yksikkö saa työelämän digitaitoihin<br />

preppaavat kouluttajat päiväksi sparraamaan<br />

opiskelijoita. DeeJee-koulutus on suunniteltu ja<br />

toteutetaan hankkeiden yhteistyönä: Taitava –<br />

tulevaisuuden osaajat, Step on, Reformi haltuun<br />

ja Työelämäosaajana. Hankkeita rahoittavat ESR<br />

ja OKM.<br />

– Mutta olipa väline mikä tahansa, hakemuksella<br />

osoitat, että sinulla on tarvittavat taidot,<br />

riittävä kokemus, sovellut hakemaasi työpaikkaan<br />

ja ymmärrät työn erityisvaatimuksista,<br />

summaa Riitta Tuokko koulutuspäivän antia.<br />

Vaasan seudun lastentarhaopettajien<br />

70-vuotisjuhla<br />

Vaasan seudun lastentarhan<strong>opettaja</strong>t juhlivat 70-vuotiasta yhdistystään 18.8.2019 Cantaressa Vaasassa.<br />

Yhdistys toimi aikaisemmin laajemmin <strong>Pohjanmaan</strong> alueella, mutta nykyään sen toimialueena ovat Vaasa<br />

ja Mustasaari. Kuva lähetti Monika Koivumäki.<br />

17


Torkinmäen koulu ja päiväkoti – matkalla<br />

Torkinmäen koulu ja päiväkoti valmistuivat<br />

tammikuussa <strong>2017</strong>. Kyseessä on Kokkolan kaupungin<br />

ensimmäinen elinkaarihankkeena toteutettu<br />

rakennushanke. Rakentamisen ajan koulu<br />

toimi parakeissa samalla tontilla työmaan kanssa,<br />

ja päiväkoti aloitti toimintansa uusissa tiloissa<br />

rakennuksen valmistuttua. Rakennuksen tilat<br />

on suunniteltu muuntuviksi tiloiksi päiväkodista<br />

yhdeksänteen luokkaan. Lisäksi koulu toimii<br />

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opetusharjoittelukouluna.<br />

Rakennuksen suunnittelu pohjautuu henkilöstön<br />

kirjoittamaan pedagogiseen suunnitelmaan,<br />

ja osa henkilöstöstä on osallistunut<br />

yhteistoiminnalliseen valmennukseen ennen<br />

rakennuksen valmistumista. Yhteistoiminnallisen<br />

oppimisen ajatusmalliin liitetään viisi periaatetta:<br />

positiivinen keskinäinen riippuvuus,<br />

vuorovaikutteinen viestintä, yksilöllinen vastuu,<br />

sosiaalisten taitojen jatkuva harjoittelu sekä yhdessä<br />

tapahtuva asioiden arviointi ja pohdiskelu<br />

(Johnson, D. & Johnson, R. & Johnson Holubec,<br />

E. 1990). Hargreaves (1994) kuvailee yhteistoiminnallisesti<br />

toimivia henkilöitä kehittymishaluiksi,<br />

oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti<br />

kehittämistoimintaan osallistuviksi, yhdessä<br />

työtä tekeviksi henkilöiksi. Parhaimmillaan yhteistoiminnallisuus<br />

toteutuu, kun työyhteisö<br />

pyrkii oppimaan yhdessä, auttamaan toisiaan ja<br />

oppimaan toisiltaan, niin että yksilöllinen kasvu<br />

ja ryhmän sosiaalinen kehittyminen kulkevat<br />

käsi kädessä. (Hellström, M., Johnson, P., Leppilampi,<br />

A. & Sahlberg, P. 2015). Yhteistoiminnallisuuden<br />

toimintaperiaatteisiin pyrimme niin<br />

lasten kuin aikuistenkin työskentelyssä.<br />

Yhteistoiminnallisuuden lähtökohtana on,<br />

että tiimeissä ja rinnakkaisluokkien <strong>opettaja</strong>tiimeissä<br />

<strong>opettaja</strong>t suunnittelevat, toteuttavat ja<br />

arvioivat työtään yhdessä. Osin jatketaan samaa<br />

työtapaa, jota on kehitetty jo aikaisemmin, mutta<br />

muuntuvat tilat antavat myös uusia mahdollisuuksia.<br />

Varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa<br />

yhteistoiminnallisuutta pyritään toteuttamaan<br />

pienryhmätoiminnan kautta, ja yhteisopettajuudessa<br />

hyödynnetään myös opettajien vahvuuksia.<br />

Lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet<br />

huomioidaan toiminnan suunnittelussa lapsia<br />

osallistaen, kuten varhaiskasvatussuunnitelma ja<br />

esi- ja perusopetussuunnitelma linjaavat. 3. – 9.<br />

luokilla opetuksessa korostuvat yhteistoiminnalliset<br />

työtavat, projektit ja opetusteknologian<br />

hyödyntäminen.<br />

Esiopetusryhmät toimivat neljässä ryhmässä,<br />

joiden opetuksesta vastaa lastentarhan<strong>opettaja</strong>lastenhoitajatyöpari.<br />

Jokainen esiopetusryhmä<br />

tekee yhteistyötä oman yhteistyöluokan kanssa.<br />

Toiminnan perustana on pienissä esiopetusryhmissä<br />

lasten turvallinen ryhmäytyminen, josta<br />

yhteistyö laajenee yhteistoiminnalliseen pienryhmään<br />

oman yhteistyöluokan kanssa. Luokan<strong>opettaja</strong><br />

ja lastentarhan<strong>opettaja</strong> suunnittelevat<br />

yhdessä viikoittain yhteistä pesätoimintaa, jolloin<br />

työskennellään pääosin pysyvissä pienryhmissä<br />

(eskarilainen, 1-luokkalainen, 2-luokkalainen).<br />

Toiminnassa painottuvat leikki, toiminnallisuus<br />

ja yhteiset projektit. Jo vajaan vuoden toiminnan<br />

perusteella on koettu vahvuudeksi, että <strong>opettaja</strong>t<br />

ja muu henkilökunta pystyvät luomaan hyvän<br />

tuntemuksen lapsiin ja tukemaan heidän oppimisen<br />

ja kehittymisen polkuaan pitkäjänteisesti<br />

kolmen vuoden ajan esi- ja alkuopetusvuosina.<br />

Talon johtaminen pohjautuu jaetun johtamisen<br />

periaatteisiin. Rehtori ja varhaiskasvatuksen<br />

johtaja toimivat työparina apunaan apulaisrehtorit<br />

ja apulaisjohtajat. Lisäksi tiimiorganisaatiolle<br />

jakautuu vastuuta arjen hallinnasta ja toiminnan<br />

suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.<br />

Torkinmäen oppilashuoltoryhmä tukee koko talon<br />

yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia muun muassa<br />

kummitoiminnan organisoinnilla eri-ikäisten<br />

18


yhteistoiminnalliseen toimintakulttuuriin<br />

ryhmien kesken. Eri-ikäisten yhteistyö nähdään<br />

rikkautena. Koko talon johtamisessa ja viestinnässä<br />

käytetään apuna Microsoft Officen One-<br />

Note -ohjelmaa, joka mahdollistaa koko henkilökunnan<br />

yhteisen työskentelyn samanaikaisesti<br />

tiimeissä ja kokouksissa.<br />

Rakennus on raikas, valoisa ja esteettinen.<br />

Taide inspiroi tilojen nimeämistä luontoteemalla.<br />

Talosta löytyvät niittykasveihin liittyvät<br />

päiväkotiryhmien nimet Hiirenvirna, Kissankello,<br />

Päivänkakkara ja Niittyleinikki. Esi- ja<br />

alkuopetusikäiset toimivat Satumetsässä. Yläkerrasta<br />

löytyvät solut Lounatuuli (3. - 5. lk)<br />

ja Tuulenpesä (6. - 9. lk). Solut muodostavat<br />

omat pienet yhteisönsä ison yhteisön sisällä, ja<br />

toimintaympäristö laajenee vähitellen lasten kasvaessa.<br />

Yhteinen ravintola Ketunleipä toimii talon<br />

sydämenä. Rakennuksessa on onnistuttu toteuttamaan<br />

pedagogisesti muuntuvia ja avoimia<br />

tiloja, joita akustiset ja valaistukselliset ratkaisut<br />

tukevat. Helposti siirreltävien ja monipuolisten<br />

irtokalusteiden avulla niin oppilaat kuin<br />

<strong>opettaja</strong>tkin pystyvät nopeasti muokkaamaan<br />

oppimistiloja. Tiloja voidaan yhdistää toisiinsa<br />

avattavilla seinillä ja jakaa väliverhoilla. Tilat on<br />

suunniteltu niin että oppilaat voivat työskennellä<br />

joustavasti erilaisissa ryhmissä, pareittain tai<br />

yksin. Soluaulat yhdistävät ympäröivät luokat<br />

toisiinsa. Torkinmäen koulussa ja päiväkodissa<br />

matka yhteiseen toimintakulttuuriin jatkuu ja<br />

sitä on kehittämässä koko henkilökunta.<br />

Hanna Pernu, Torkinmäen koulun rehtori<br />

Elina Myllyniemi, Torkinmäen varhaiskasvatuksen<br />

johtaja<br />

19


Rehtorien kesäpäivä 3.8.<strong>2017</strong><br />

Kauhavan Hunurijärvellä<br />

Kahvittelemassa Hunurijärven rannalla<br />

ministeri Risikon ja paikan<br />

omistajan Kalevi Hanhimäen kanssa,<br />

kuva Miia Raunio.<br />

Pohjalaiset rehtorit<br />

saunanraikkaina,<br />

kuva Miia Raunio<br />

Pohjalaisten rehtorien draamaa<br />

<strong>2017</strong>, kuva Taina Inkeri<br />

20


Edunvalvontaa ja tekemisen<br />

meininkiä Soinissa<br />

Teksti: Kyösti Pihlajamäki, Soinin opyn puheenjohtaja<br />

Tervehdys Soinista, <strong>Pohjanmaan</strong><br />

korkeimmalta alueelta, Kuninkaanjoen<br />

varrelta! Soinissa on<br />

opettajilla ollut yhdistystoimintaa<br />

vuosikymmeniä. Yhteinen yhdistys<br />

oli Lehtimäen kanssa vuosina 1927-<br />

1933. Tämän ajanjakson jälkeen toiminta<br />

hiipui muutamaksi vuodeksi,<br />

mutta 1944 Soinin <strong>opettaja</strong>yhdistys<br />

piti perustavan kokouksen, jonka<br />

jälkeen toimintaa on ollut hyvin.<br />

Opettajat ovat olleet mukana eri yhteisöissä ja<br />

järjestöissä kylillä, kunnassa ja laajemmallakin<br />

alueella.<br />

Meille on tärkeää, että olemme saavuttaneet<br />

hyvät neuvotteluyhteydet kunnan päättäjiin ja<br />

virkamiehiin sekä lähiesimiehiimme. Asioiden<br />

hoitaminen on luontevaa ja mutkatonta ja siksi<br />

esimerkiksi käydyt tva- ja kikyneuvottelut sujuivat<br />

hienosti. Koulut kuntoon -tilaisuudet ovat<br />

lisänneet tätä tunnetta ja olemme tulleet kuulluksi.<br />

Tämän vuoden tilaisuus järjestetään lokakuulla,<br />

jonne on tulossa myös uusi kunnanjohtajamme<br />

Juha Viitasaari. Viime aikoina Soinin<br />

koulutoimessa on ollut isoja hankkeita, mm.<br />

yhtenäiskoulun remontointi ja laajennus. Uusin<br />

laajennus valmistuu syyslomalla ja päiväkodinkin<br />

remontti saatiin valmiiksi. Lisää opettajiakin<br />

on myös palkattu esiopetukseen.<br />

Yhdistyksemme on kutsunut säännöllisesti<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> toimihenkilöitä vieraakseen<br />

syys- ja kevätkokouksiimme. Alueasiamies Tuula<br />

Alalantela, yhdistystietouskouluttaja Outi<br />

Pyykkö ja viime keväänä kutsuimme nykyisen<br />

puheenjohtajan Kari Niemisen vierailulle. Kokouksiimme<br />

osallistuu runsaasti jäseniämme ja<br />

toimijamme ovat mukana koulutuksissa ja kursseilla.<br />

Seuraava tapahtuma on konferenssitapaaminen<br />

Alajärvellä.<br />

Yhdessä tekeminen ja osallistuminen ovat<br />

olleet vuosien saatossa yhdistyksemme vahvoja<br />

kulmakiviä. Tarjoamme jäsenillemme myös monenlaisia<br />

etuja. Esimerkiksi tänä vuonna sponsoroimme<br />

jäsenetuna hyvinvointia. Sen lisäksi<br />

olemme olleet konserteissa, järjestäneet kokkausiltoja<br />

ja teemme kulttuurimatkan Budapestiin.<br />

Pyrimme erilaisissa tapahtumissa,<br />

aina kun mahdollista, tuomaan esille<br />

myös edunvalvonnallista näkökulmaa.<br />

Yhdistyksemme jäsenistä suuri<br />

osa on mukana toiminnassa, tavalla<br />

tai toisella. Vaikka suuri on kaunista<br />

nykyaikana, pienempikin yhdistys<br />

pystyy tarjoamaan laadukasta edunvalvontaa<br />

ja myös huvituksia.<br />

Vuonna 2008 oli rakenteilla<br />

Järvi-<strong>Pohjanmaan</strong> yhteistoimintaaluehanke.<br />

Olimme hivenen epätietoisia yhdistystoiminnan<br />

jatkosta Soinissa. Selvitettyämme<br />

omana yhdistyksenä jatkomahdollisuuden,<br />

järjestimme jäsenäänestyksen. Sen tuloksena<br />

päätimme yksimielisesti pysyä itsenäisenä yhdistyksenä.<br />

Yhteistoiminta-alue purkaantui 2016<br />

vuoden lopussa. Jälkeenpäin voimme todeta tehneemme<br />

oikean ratkaisun pysyessämme omana<br />

yhdistyksenä. Vuoden alusta meillä on ollut oma<br />

pääluottamusmies.<br />

Meidän yhteinen kulttuuritekomme on Soinin<br />

Joulu-lehti, joka ilmestyy tänä vuonna 56.<br />

kerran. Se kokoaa yhteiseen tekemiseen jäsenistöämme<br />

ja lehti on saavuttanut hyvän vastaanoton<br />

sekä laajan levikin.<br />

Soinin opy huomio vuosittain jotain yhteisöä<br />

pienellä joulumuistamisella. Vuonna 2014<br />

muistimme nuorten parissa toimivaa Soinin<br />

4H-yhdistystä. Toissavuonna osallistumme vähävaraisille<br />

perheille tarkoitettuun keräykseen<br />

Soinissa. Viime vuonna muistimme koulun<br />

alueelle rakentuneen pienpelikenttähankkeen<br />

toteuttanutta vanhempainyhdistystä. Olemme<br />

iloisia, että voimme kantaa kortemme kekoon ja<br />

osallistuimme tähän kampanjaan.<br />

Olen todella tyytyväinen Soinin yhdistyksen<br />

toimijoista. Kiitos teille kaikille! Yhdessä olemme<br />

me. Juuri nyt valmistaudumme Suomi 100vjuhlaan<br />

ja otamme lähtöaskeleita ensi vuonna<br />

150v täyttävän Soinin kunnan juhlavuoteen<br />

Haluan toivottaa lehden lukijoille Soinin<br />

<strong>opettaja</strong>yhdistyksen puolesta hyvää syksyä sekä<br />

hyvää joulunaikaa ja onnellista tulevaa vuotta<br />

2018.<br />

21


Alueyhdistyksen seminaarimatka<br />

Edinburghiin<br />

Teksti: Miia Raunio,Tuula Ala-Lantela ja Christel Sandell<br />

Yhteiskuva. Kuva Linda Perttula<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistyksen 26 aktiivista<br />

toimijaa matkasi 14.−17.9.<strong>2017</strong> Edinburghiin<br />

Skotlantiin. Matka koostui matkustuspäivineen<br />

kahdesta tiiviistä alueyhdistyksen kehittämiseen<br />

keskittyvästä seminaaripäivästä sekä yhdestä<br />

Edinburghin nähtävyyksiin keskittyvästä päivästä.<br />

Edinburgh päivän aikana osa seminaarilaisista<br />

kävi golfaamassa, osa Lock Nessin hirviötä metsästämässä<br />

ja osa vain ihasteli Edinburghin Harry<br />

Potter -elokuvaan johdattavia maisemia ja rakennuksia.<br />

Seminaariosassa pohdittiin alueyhdistyksen<br />

toimia OAJ:n uuden strategian muuttamiseksi<br />

konkreettisiksi toimiksi, alueyhdistyksen toiminnan<br />

ja koulutuksen vaikuttavuutta ja yhteistä<br />

suuntaa sekä yleisemminkin alueyhdistys-<br />

OAJ Österbotten gjorde seminarieresa till Edinburgh14-17.9<br />

<strong>2017</strong>. Under seminarieresan gjor de<br />

Jaakko Syrjänen och Christel Sandell ett besök<br />

hos The General Teaching Council of Scotland.<br />

GTCS är etablerad och reglerad enligt lag<br />

samt en oberoende organisation. Organisationen<br />

är även tillsynsorgan för lärare i Skottland<br />

som handhar lärarregister. Alla lärare i Skottland<br />

som vill arbeta som lärare måste vara registrerade<br />

i denna organisation. GTCS utför ett brett arbete<br />

för att främja, stödja och utveckla lärarnas<br />

professionalitet. Utöver detta är GTCS även rådgivande<br />

i frågor som berör lärare och lärarprofessionalitet<br />

vid skotska regeringen.<br />

Vill du veta mera gå in på deras hemsida<br />

http://www.gtcs.org.uk/<br />

Porinahetki. Kuva Tuula Ala-Lantela<br />

Timo, Kyösti, Kari ja Jussi love Scotland. Kuva:<br />

ystävällinen skotti<br />

22


Alueasiamies Tuula Ala-Lantela elementissään.<br />

Kuva Miia Raunio<br />

Ensimmäinen seminaaripäivä alkoi alueasiamiehen<br />

laatimalla Kahoot-kyselyllä.<br />

Kuva Matti Sippola<br />

Strategia ja koulutus. Ryhmätyö ja muistitikku.<br />

Sirpa Kotamäki, Jussi Kuoppala, Linda Felixson,<br />

Matti Sippola ja Timo Rajaniemi.<br />

Kuva Miia Raunio<br />

toiminnan mahdollisuuksia. Seminaariosuudet<br />

käytiin alueasiamiehen johdolla niin yhteisesti<br />

kuin ryhmissä pohtien. Seminaarien tuotoksilla<br />

alueyhdistys kehittää omaa toimintaansa ja toivottavasti<br />

pystyy paremmin vastaamaan alueyhdistyksen<br />

edunvalvonnallisiin tarpeisiin.<br />

Alueyhdistyksen seminaari oli erittäin onnistunut.<br />

Jokainen osallistuja maksoi 350 € omavastuuosuuden<br />

seminaarista, ja matkajärjestelyt<br />

hoiti koulutussihteerimme yhdessä matkatoimiston<br />

kanssa.<br />

Oppaamme Linda Perttula ja kaupunkikierros. Kuva Matti Sippola<br />

Jaakko Syrjänen ja Christel<br />

Sandell vierailivat paikallisessa<br />

<strong>opettaja</strong>järjestössä.<br />

Kuva Miia Raunio<br />

23


Opettajien täydennyskoulutus<br />

Vaasan kaupungin sivistystoimessa<br />

Teksti: Teemu Lehtonen, Vaasan kaupungin opetusteknologiapäällikkö ja eForumin puheenjohtaja<br />

Tarkastellessa uuden opetussuunnitelman<br />

jalkauttamista valtakunnallisesti<br />

ei voi välttyä huomaamasta,<br />

kuinka kaikki vastuu opettajuuden<br />

muutoksesta asetetaan opettajille.<br />

Oppimisympäristö, pedagogiikka,<br />

tieto- ja viestintätekniikka sekä monialaisuus<br />

ovat hyviä esimerkkejä asioista,<br />

jotka <strong>opettaja</strong>n pitäisi käytännössä<br />

itsenäisesti ottaa haltuun aivan<br />

uudella tavalla ja näin tarjota uuden<br />

opetussuunnitelman mukaista opetusta jatkossa.<br />

Vaikka tätä muutosta tuetaan varmasti monessa<br />

paikassa erilaisin keinoin, niin selkeästi on nähtävissä,<br />

kuinka sivistystoimen tasoinen johtaminen<br />

ja suunnittelu puuttuvat lähes järjestään kaikkialla.<br />

Vaasassa tähän reagoitiin muutama vuosi<br />

sitten ja opetuksen (oppimisen) kehittäminen<br />

asetettiin selkeästi prioriteetiksi. Tavoitteena oli<br />

varmistaa jokaiselle oppijalle yhtä tasokas opetus<br />

kielestä, koulusta ja <strong>opettaja</strong>sta riippumatta.<br />

Keskeisimpänä muutoksena voidaan pitää<br />

sivistystoimen uudelleen organisoitumista, jossa<br />

sivistystoimenjohtajan alle muodostettiin<br />

opetuksen kehittämiseen keskittyvä<br />

työryhmä (OPKE). Oppiasteisiin<br />

perustuneet mallit purettiin ja huomio<br />

kiinnitettiin sisältöihin. Näin<br />

jokaisen OPKE:ssa istuvan henkilön<br />

alle muodostui työryhmä, jonka<br />

tehtäväksi tuli laatia strategia omalle<br />

aihealueelleen ja alkaa toteuttaa sitä.<br />

Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan<br />

(TVT) ryhmä (eForum, www.<br />

eforum.fi) loi sivistystoimen TVTstrategian,<br />

joka edellytti oppiasteita luomaan<br />

omat siihen pohjautuvat TVT-suunnitelmat,<br />

joissa taas määriteltiin vaatimukset oppilaitoksille.<br />

Näin yhteiset linjaukset saatiin vietyä läpi<br />

koko toimialueen ja kaikille tuli mahdollisuus<br />

vaikuttaa niihin.<br />

Oppiastetason toiminta muuttui samalla<br />

myös hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi suomenkielisessä<br />

perusopetuksessa muodostettiin sivistystoimen<br />

OPKE:a vastaava työryhmä, jota alkoi<br />

johtaa yksi rehtori. Tässä ryhmässä istuu vastaavasti<br />

jokaisesta eri aihealueesta vastaava <strong>opettaja</strong>,<br />

joka johtaa omaa työryhmäänsä. Näin opetta-<br />

24


jat saatiin aidosti mukaan miettimään, mihin<br />

suuntaan opetusta halutaan kehittää ja millä<br />

keinoilla. Yksi perusopetuksen ryhmistä vastaa<br />

TVT:stä. Ryhmä on tuottanut perusopetukseen<br />

TVT-opetussuunnitelman, joka yhdistää opetussuunnitelman<br />

sisällöt saumattomasti haluttuihin<br />

TVT-taitoihin, laitteisiin ja ohjelmiin.<br />

TVT-opetussuunnitelma sisältää myös materiaalit<br />

opetusta varten.<br />

Opetuksen kehittämistä varten peruskouluihin<br />

perustettiin opetuksen kehitysryhmät, joissa<br />

on edustettuna noin kymmenen prosenttia koulun<br />

opettajista koulun koosta riippuen. Tämän<br />

ryhmän tehtävänä on kartoittaa opettajien taitotasoja,<br />

suunnitella koulutuksia ja hankintoja,<br />

tehdä esityksiä oppiastetasolle, luoda pidemmän<br />

ajan toimintasuunnitelmia ja niin edelleen.<br />

Nämä ryhmät siis toteuttavat käytännössä sen,<br />

mitä sivistystoimen ja oppiasteen tasolla on linjattu.<br />

Miten siis opettajien täydennyskoulutus Vaasassa<br />

todellisuudessa toteutetaan?<br />

Jos ennen <strong>opettaja</strong>t tuotiin isona massana<br />

kuuntelemaan yhtä kouluttajaa tai heitä pyrittiin<br />

saamaan erinäisiin pikkukoulutuksiin vapaaehtoisuuden<br />

pohjalta, nykyään asia tehdään<br />

täysin päinvastoin. Tällä hetkellä pääpaino opettajien<br />

täydennyskoulutuksessa on koulun sisällä<br />

tapahtuvissa koulutuksissa. Opettajat eivät lähde<br />

työpaikaltaan mihinkään, vaan heitä kouluttavat<br />

heidän omat kollegansa ja koulutukset tavoittavat<br />

kaikki <strong>opettaja</strong>t. Näin opettajia kuullaan<br />

myös paljon paremmin siinä, mitä koulutusta<br />

he oikeasti tarvitsevat, ja niinpä koulutus voi olla<br />

tarvittaessa vaikka henkilökohtaista.<br />

Mikäli kyseessä on esimerkiksi TVT-taitoihin<br />

kouluttaminen, siihen on sitoutunut koko sivistystoimi,<br />

vaikka se ei aina heti näkyisikään <strong>opettaja</strong>lle<br />

asti. Kun koulun kehittäjä<strong>opettaja</strong> kouluttaa<br />

toista opettaa perusopetuksessa, ovat koulutettava<br />

sisältö, ohjelmat ja laitteet sivistystoimen<br />

TVT-strategian ja perusopetuksen TVT-opetussuunnitelman<br />

mukaisia. Koulutuksessa käytettävä<br />

tukimateriaali on hyvin todennäköisesti joko<br />

TVT-opetussuunnitelmasta tai se on eForumin<br />

tuottamaa. Näin <strong>opettaja</strong> saa opetukseensa samat<br />

eväät kuin kaupungin muutkin <strong>opettaja</strong>t ja<br />

edelleen oppilaat saavat saman tasoista opetusta<br />

<strong>opettaja</strong>sta riippumatta.<br />

Voidaan siis todeta, että Vaasan kaupungissa<br />

opettajien täydennyskoulutuksen toteuttavat<br />

<strong>opettaja</strong>t itse ja he ovat todella hyviä siinä. Näin<br />

ollen heidän ympärillään olevan organisaation<br />

tehtäväksi jää motivoida ja auttaa heitä tässä<br />

valtavassa tehtävässä. Vaasan kaupungissa tämä<br />

on ymmärretty ja etenemme tasaisesti oikeaan<br />

suuntaan.<br />

Kansanedustajat lukivat<br />

lempisatuja päiväkodeissa<br />

Teksti: Susanne Wickström, päiväkodin johtaja, Hannamari Rauhala, lastentarhan<strong>opettaja</strong><br />

"Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikkoa<br />

vietettiin 21.8.–1.9.<strong>2017</strong>. Tapahtuman tarkoituksena<br />

oli tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan<br />

lapsia ja lukemaan oman lapsuutensa lempikirjoja.<br />

Samalla kansanedustajat tutustuivat<br />

päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa<br />

ja parantaa lasten kehityksen kannalta ensiarvoisen<br />

tärkeää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen<br />

järjestäjille ja päiväkotien henkilökunnalle<br />

tarjoutui tilaisuus tuoda päättäjille viestiä päiväkotien<br />

arjesta iloineen ja suruineen.<br />

Eduskunnan yhteistyökumppaneina teemaviikon<br />

järjestämisessä ovat Kuntaliitto ja Lastentarhan<strong>opettaja</strong>liitto."<br />

(www.eduskunta.fi)<br />

Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikko<br />

on osa eduskunnan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden<br />

ohjelmaa, jonka teemana on Yhdessä.<br />

Kokkolalaiset kansanedustajat Jutta Urpilainen<br />

(SDP) ja Tuomo Puumala (KESK) vierailivat<br />

teemaviikon aikana eri päiväkodeissa Kokkolassa.<br />

Urpilainen tutustui vuoropäiväkodin arkeen,<br />

ja Puumala vieraili mm. päiväkodissa, jossa<br />

hän oli lapsena ollut hoidossa.<br />

Päiväkotien johtajat keskustelivat kansanedustajien<br />

kanssa mm. subjektiivisen varhaiskasvatuksen<br />

rajaamisesta, ryhmäkokojen kasvamisesta<br />

3–5-vuotiaiden ryhmissä ja varhaiskasvatuksen<br />

henkilöstörakenteesta. Keskusteluissa<br />

25


Minea, 3 vuotta, kysyi vierailun jälkeen: ”Joko<br />

ne turistit lähtivät?”<br />

Maria Tolppanen vieraili Punahilkan päiväkodissa<br />

Vaasassa. Maria luki vanhasta aapisesta<br />

Hölmöläisten tarinoita sekä kertoi oman muistin<br />

mukaan kultakutrin tarinan. Hän myös esitteli<br />

ympäri maailmaa tuomiaan esineitä, joista<br />

lapset innoissaan kyselivät.<br />

esiin tuli myös se, kuinka pula yliopistokoulutetuista<br />

lastentarhanopettajista on Kokkolassa<br />

jatkunut pitkään; sitä voidaan luonnehtia jo<br />

krooniseksi.<br />

Tuomo Puumala vieraili myös Peurankadun<br />

päiväkodissa. Lastentarhan<strong>opettaja</strong> Hannamari<br />

Rauhala kysyi Satulinnan lapsilta, mikä tai kuka<br />

kansanedustaja on ja mitä kansanedustaja tekee.<br />

Satulinnan lapsilta tulikin paljon vastauksia kysymyksiin:<br />

– Vertti 4v: Kansanedustaja on arkeologi<br />

– Minea 3v: Se piirtää ja tekee piirejä<br />

– Oliver 3v: Se rakentaa taloja ja auttaa jotaki<br />

ihmistä<br />

– Martina 3 v: Se piirtää<br />

– Saara 2v: Se on kastelukannu<br />

– Luukas 5v: Se tarkistaa paikkoja että kaikki<br />

on kunnossa<br />

Satulinnan lapset odottivat innokkaina kansanedustajan<br />

vierailua ja tiedustelivat aamulla<br />

moneen kertaan ennen vierailua, milloin todistajat,<br />

tarkastajat ja tuomarit tulevat.<br />

Kansanedustaja Tuomo Puumalan ja Kokkolan<br />

varhaiskasvatusjohtaja Kai Kytölaakson<br />

saavuttua Satulinnaan piti lastentarhan<strong>opettaja</strong><br />

Hannamari Rauhala lyhyen aamupiirin, jossa<br />

Satulinnan lapset loruttelivat ja lauloivat. Tämän<br />

jälkeen Tuomo Puumala kysyi lapsilta, tietävätkö<br />

nämä, tekeekö kansanedustaja lakeja vai<br />

lakkeja. Lasten mielipiteet jakautuivat tasaisesti,<br />

ja osa oli sitä mieltä, että kansanedustaja tekee<br />

molempia, myös pipoja.<br />

Seuraavaksi Tuomo Puumala luki lapsille<br />

oman lempisatunsa ”Ruma ankanpoikanen”.<br />

Satulinnan lapset kuuntelivat innokkaina satua<br />

ja vastailivat kansanedustajan kysymyksiin. Vierailun<br />

jälkeen kansanedustaja lahjoitti satukirjan<br />

päiväkotiin.<br />

Arvovaltaisten vieraiden kyläily Satulinnassa<br />

oli todella mukava ja lämminhenkinen, ja lapset<br />

muistelivat innokkaina vierailua jälkeenpäin.<br />

Susanna Koski (kok) vieraili Villin Lännen päiväkodissa<br />

Vähässäkyrössä 11.9.17.<br />

Susanna luki Mauri Kunnaksen ” Koiramäen<br />

kesä” -kirjaa.<br />

Lasten kanssa jutteli omasta työstään ja tietenkin<br />

kirjan jutut aiheutti pohdintaa lasten<br />

kanssa mm. uimisesta J<br />

Tuliaisiksi Susanna toi eduskunta aiheisen<br />

muistipelin.<br />

Juttelimme mm. LTO:n koulutuksesta ja lisäpaikoista.<br />

Hän oli myös kiinnostunut uudesta vasusta.<br />

26


Terveiset Lastentarhan<strong>opettaja</strong>päiviltä<br />

Oulusta!<br />

Teksti ja kuvat: Miia Raunio<br />

Ensimmäisen opintopäivän teemana oli Ossaava<br />

<strong>opettaja</strong>. Kuulemma hanaveden mukana<br />

tulee tuo murre, joten soljuvasti opimme puhumaan<br />

oululaisittain viikonvaihteen aikana. Opintopäivät<br />

avasi Lastentarhan<strong>opettaja</strong>liiton puheenjohtaja<br />

Anitta Pakanen. Reilua seitsemääsataa<br />

ossaavaa <strong>opettaja</strong>a tulivat tervehtimään pääministeri<br />

Juha Sipilä, Oulun kaupungin sivistystoimenjohtaja<br />

Mika Penttinen ja OuluSeSoi ryn:n bändi<br />

Jenni Pasman johdolla. Pääministeri ilmaisi ensi<br />

töikseen puheensa alussa opintopäivien teemaan<br />

”Alakko nää mua” liittyen huolensa kilpailukykysopimuskaudessa<br />

ryvettyneelle kuulijakunnalle:<br />

”Hieman pelkään, että alatteko te minua?”, ja sai<br />

aikaan tunnelmaa keventävät naurut. Ministeri<br />

Sipilä ennakoi teknologiaosaamisen kysynnän lisääntyvän<br />

entisestään ja luonnehti talouden nyt<br />

olevan kasvussa kipeiden päätösten seurauksena.<br />

Päivän ossaavien opettajien seurassa vietti<br />

myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen,<br />

jonka johdolla annettiin Comeniuksen vala<br />

<strong>opettaja</strong>n profession täyttämiseksi. Puheenjohtaja<br />

Luukkainen kertasi OAJ:n pitkäaikaisen tavoitteen<br />

siirtää lastentarhan<strong>opettaja</strong>t kunnallisen<br />

opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen<br />

(OVTES). Puheessa mainittiin vuosiluku 2020<br />

eli nyt tai ei koskaan.<br />

Luennoilla käsiteltiin aiheita pedagogisesta<br />

dokumentoinnista sensitiiviseen ja kannustavaan<br />

vuorovaikutukseen sekä varhaiskasvatuslain<br />

vaikutuksiin.<br />

Kaisa Wacklin ja Anne-Mari Uusitalo kertoivat<br />

olleensa ”iha ölövinä” opintopäivillä ja Anne-Mari<br />

kehui tulevaisuustutkija Halavan luentoa onnistuneeksi.<br />

Oululaislasten taidenäyttelyn satoa.<br />

Juha T. Hakalan luento opetti priorisoimaan asioita.<br />

Ei aina tarvitse mennä sata lasissa.<br />

Kaisa Vuorinen ja vahvuuksien löytäminen. Mitä<br />

jos et saisikaan käyttää vahvuuttasi?<br />

27


Susanna Sandberg Kokkolasta ja Jaana Rinnekari<br />

Vaasasta ihailemassa Kempeleen floristiopiskelijoiden<br />

taidonnäytteitä.<br />

Toisen opintopäivän teemana oli Ilua elämään<br />

ja sitä todella toivat erityis<strong>opettaja</strong> Kaisa<br />

Vuorinen Huomaa Hyvä -luennollaan ja professori<br />

Juha T. Hakala aiheenaan Kiireen imusta<br />

hallittuun hidasteluun.<br />

Pohjanmaalta matkaan lähdettiin yhden ison<br />

bussin voimin ja bussi täyttyi 58-paikkaisena viimeistä<br />

penkkiä myöten. Matkalla kuultiin ajankohtaisluento<br />

ja puhuttiin tietysti tulevista ensi<br />

kevään LTOL- ja OAJ-vaaleista. Illallispöydässä<br />

rekrytoitiin uusia edustajaehdokkaita ja googlailtiin<br />

päivämääriä valitsijamiesten löytymiseksi<br />

ajoissa.<br />

Kahden vuoden kuluttua suuntaamme LTOpäiville<br />

Lahteen!<br />

Leila Vihtola ja Pirkko Niku-Parttimaa Edsevöstä<br />

opetusvälineostoksilla luentojen välillä.<br />

Alkuperäinen Tiernapojat -perinne on lähtöisin<br />

Pohjois-Pohjanmaalta Oulusta.<br />

Sivistystoimenjohtaja Mika Penttinen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, pääministeri Juha Sipilä,<br />

LTOL:n puheenjohtaja ja OAJ:n varapuheenjohtaja Anitta Pakanen ja LTOL:n järjestöpäällikkö Harri<br />

Myllynen.<br />

28


Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat<br />

– Mikä muuttuu?<br />

1. Vasu velvoittaa<br />

Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat<br />

eli vasut otetaan käyttöön 1.8.<strong>2017</strong>. Opetushallitus<br />

päätti kansallisista varhaiskasvatussuunnitelman<br />

perusteista lokakuussa 2016 ja<br />

varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat laatineet omat<br />

paikalliset suunnitelmansa niiden pohjalta.<br />

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ei ole<br />

enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen<br />

normi. Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen<br />

henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain<br />

sekä perusteiden arvoperustan,<br />

tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan<br />

niin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa kuin<br />

muussa varhaiskasvatuksessa.<br />

Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat vastaavat<br />

osaltaan muuttuvan maailman haasteisiin.<br />

Niissä on huomioitu yhteiskunnassa ja varhaiskasvatuksen<br />

toimintaympäristöissä tapahtuneita<br />

muutoksia sekä tutkimuksen tuomaa viimeisintä<br />

tietoa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki vanha ja<br />

toimiva pitäisi muuttaa tai uudistaa. Ajattelu- ja<br />

toimintatapojen päivitys tähän päivään on kuitenkin<br />

välttämätöntä ja siihen työhön uusi vasu<br />

antaa työkaluja.<br />

2. Lapsella on oikeus laadukkaaseen<br />

varhaiskasvatukseen<br />

Viimeaikainen tutkimus on osoittanut varhaiskasvatuksen<br />

suotuisia vaikutuksia niin lapsen<br />

kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Mikä<br />

tahansa varhaiskasvatus ei kuitenkaan tuota<br />

toivottuja tuloksia, vaan varhaiskasvatuksen on<br />

oltava laadukasta. Sensitiivinen vuorovaikutus,<br />

lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen,<br />

oppimisympäristöjen rakentaminen yhdessä lasten<br />

kanssa, välittävä huolenpito sekä leikin ja oppimisen<br />

mahdollistaminen ovat keskeisiä asioita<br />

vaikuttavaa varhaiskasvatusta toteutettaessa.<br />

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on<br />

laatukäsikirja, joka määrittelee raamit kaikille<br />

yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen<br />

toteuttamiselle. Sen mukaisesti toimimalla varmistetaan<br />

jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista<br />

varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta.<br />

3. Varhaiskasvatuksesta vauhtia kasvun ja<br />

oppimisen polulle<br />

Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme<br />

kivijalka. Varhaislapsuus on intensiivistä kehityksen<br />

ja oppimisen aikaa. Keskeiset kehitykselliset<br />

muutokset tapahtuvat jo ennen kouluikää.<br />

Siksi se, mitä lasten elämässä tapahtuu tuona<br />

aikana, on merkityksellistä sekä lapsen tämän<br />

hetkisen, että tulevan elämä kannalta.<br />

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden<br />

myötä varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi<br />

elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua sekä<br />

opetussuunnitelmien jatkumoa. Perusteista löytyy<br />

monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen<br />

opetussuunnitelmiin. Suomalaisen kasvatus- ja<br />

koulutusjärjestelmän yhtenäinen arvoperusta,<br />

käsitys lapsesta ja oppimisesta sekä laaja-alaisen<br />

osaamisen tavoitteista turvaavat lapsen näkökulmasta<br />

johdonmukaisesti etenevän opinpolun.<br />

4. Pedagogisesti painottunut<br />

varhaiskasvatus<br />

Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet<br />

sekä velvoite huomioida lapsen etu varhaiskasvatusta<br />

suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat koko<br />

toiminnan perusta. Varhaiskasvatus on kasvatuksen,<br />

opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa<br />

painottuu pedagogiikka. Se ei ole vain päivähoitoa,<br />

vaan tavoitteellisesta ja suunnitelmallista<br />

lasten kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa,<br />

jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.<br />

Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana<br />

ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän<br />

mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Lapset<br />

otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen<br />

ja arviointiin omien valmiuksiensa<br />

mukaisesti.<br />

5. Jokaiselle lapselle oma vasu<br />

Jokaiselle perhepäivähoidossa ja päiväkodissa<br />

olevalle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen<br />

varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Se<br />

tehdään yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa.<br />

Lapsen vasu on mahdollisuus tehdä näkyväksi<br />

kunkin lapsen vahvuudet ja voimavarat sekä<br />

29


yksilölliset tarpeet. Lapsen vasu on yhteinen sopimus<br />

ja suunnitelma siitä, miten lapsi huomioidaan<br />

yksilönä varhaiskasvatuksen toiminnassa.<br />

Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti.<br />

6. Oikeus leikkiä, oivaltaa ja olla<br />

osallinen<br />

Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti<br />

haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja<br />

edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen.<br />

Eheytetty, eri oppimisen alueita yhdistelevä<br />

pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden<br />

ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun. Työtapojen<br />

sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa<br />

tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Lapsilla<br />

on myös oikeus saada oppimiseensa sopivaa ohjausta<br />

ja tukea.<br />

Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin<br />

merkitys lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet<br />

hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.<br />

Leikki on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa,<br />

jossa lapset samalla oppivat uusia taitoja<br />

ja luovat merkityksiä itsestään ja ympäröivästä<br />

maailmasta. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan<br />

ja varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus<br />

osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan.<br />

Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä<br />

jäseniä. Lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä,<br />

joita tulee kuulla ja huomioida. Lapsilla tulee<br />

olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä<br />

liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi<br />

omana itsenään. Vertaisryhmä ja kokemus<br />

yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen<br />

ja osallisuuden kannalta keskeisiä.<br />

7. Huoltajien osallisuuden edistäminen<br />

yhteinen tavoite<br />

Varhaiskasvatuslain mukaan lasten huoltajilla<br />

on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa<br />

lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun,<br />

toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksen<br />

tehtävänä on kehittää toimintatapoja, joilla<br />

mahdollistetaan huoltajien osallisuus ja vaikuttamisen<br />

mahdollisuudet. Kunnioittava ja arvostava<br />

kohtaaminen sekä huoltajien aito kuuleminen<br />

ovat avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön perusta.<br />

8. Varhaiskasvatuksessa rakennetaan<br />

laaja-alaista osaamista<br />

Laaja-alainen osaaminen on muun muassa<br />

monilukutaitoa, itsestä huolehtimista ja arjen<br />

muita taitoja. Se on myös kulttuurista osaamista<br />

ja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa<br />

maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus<br />

antaa vankan pohjan näiden tietojen ja<br />

taitojen kehittymiselle.<br />

Ajattelu ja oppiminen itsessään ovat tärkeitä<br />

tulevaisuuden taitoja. Puhutaankin paljon elinikäisestä<br />

oppimisesta, joka edellyttää rohkeutta,<br />

innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita<br />

kohtaan.<br />

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja<br />

itsensä ilmaiseminen korostuvat moninaistuvassa<br />

maailmassa. Varhaiskasvatuksessa luodaan<br />

pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen<br />

oppimiselle.<br />

Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen<br />

opettelu ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen<br />

toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opitaan<br />

huolehtimaan turvallisessa vuorovaikutuksessa.<br />

Myös kestävän elämäntavan periaatteita<br />

toteutetaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.<br />

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen<br />

osaaminen ovat enenevässä määrin<br />

osa lasten elämää ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä<br />

toimimisen harjoittelu on varhaiskasvatuksen<br />

tehtävä.<br />

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot<br />

sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun<br />

lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa<br />

siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että<br />

lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella<br />

omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.<br />

9. Toimintakulttuurin kehittäminen<br />

Vasu velvoittaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin<br />

uudistamiseen ja kehittämiseen. Työja<br />

toimintatapojen arvioinnissa on keskeistä<br />

miettiä, miten ne parhaalla tavalla tukevat lasten<br />

kasvua, kehitystä ja oppimista. Tehtyjen ratkaisujen<br />

lähtökohtana on oltava vasun tavoitteiden<br />

mukaisia ja niissä on aina huomioitava lapsen<br />

etu. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet<br />

antavat tukirangan esimiestyölle sekä työyhteisöjen<br />

yhteiselle kehittämiselle.<br />

10. Arviointia monella tasolla<br />

Varhaiskasvatusta laatua kehitetään systemaattisen<br />

arvioinnin avulla. Arviointia toteutetaan<br />

sekä kansallisella että paikallisella tasolla.<br />

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee arvioida<br />

muun muassa paikallisia vasuja sekä niiden toteutumista.<br />

Yksiköiden arviointi kohdistuu erityisesti<br />

toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan<br />

toteutumiseen. Myös lapsen vasua tulee<br />

arvioida yhdessä huoltajien kanssa vähintään<br />

kerran vuodessa. Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi<br />

varhaiskasvatuksen vahvuuksia sekä kehittämisen<br />

tarpeita. (www.oph.fi)<br />

30


Överblick av aktuella händelser<br />

inom småbarnspedagogiken<br />

Text: Christel Sandell, Specialbarnträdgårdslärare, Barnträdgårdslärarsektionens ordförande<br />

Småbarnspedagogiken utgör grunden för vårt<br />

utbildningssystem. De första levnadsåren har<br />

konstaterats ha stor betydelse för barnets lärande<br />

och hela livet. De nya grunderna och de lokala<br />

planerna togs i bruk 1.8 <strong>2017</strong> i hela landet. Lagen<br />

och grunderna tryggar barnets rätt till en<br />

individuell plan för småbarnspedagogik. Barnets<br />

plan för småbarnspedagogik här väckt många<br />

diskussioner – vem som skall göra den. I lagen<br />

står det att en barnträdgårdsläraren ansvarar för<br />

uppgörandet av den och<br />

tyvärr kan detta tolkas på<br />

olika sätt. Men eftersom<br />

det pedagogiska kunnandet<br />

poängteras kan det inte<br />

vara någon annan än en barnträdgårdslärare som<br />

tillsammans med föräldrarna gör barnets plan.<br />

Ett utmärkt stödmaterial finns på http://<br />

www.oph.fi/utbildning_och_examina/smabarnspedagogik/nya_planerna_for_smabarnspedagogik/barnets_ratt_till_smabarnspedagog<br />

Varhaiskasvatuksen tiekartta – en utredning<br />

gjord av Kirsti Karila, Tuomas Kosonen och Satu<br />

Järvenkallas har kommit med förslag om hur<br />

man kunde utveckla småbarnspedagogiken fram<br />

till år 2030. Förslagen gäller hur man kunde höja<br />

deltagarfrekvensen inom småbarnspedagogiken,<br />

personalstrukturen, -storleken samt utvecklandet<br />

av behörighet och kompetens. Förslaget<br />

överräcktes till undervisningsminister Sanni<br />

Grahn-Laasonen den 29 juni. I utredningen<br />

rekommenderas bl.a. att man permanent höjer<br />

antalet barnträdgårdslärarexamina vid universiteten<br />

och ordnar särskild finansiering. Det råder<br />

stor brist på universitetsutbildade barnträdgårdslärare<br />

och specialbarnträdsgårdslärare.<br />

Vidare önskar man att lagen om småbarnspedagogik<br />

uppdateras och samtidigt även personalstrukturen<br />

och yrkesbeteckningarna. Många<br />

saker saknas dock i utredningen bl.a. ledarskapet<br />

inom småbarnspedagogiken och specialundervisningen.<br />

En av höstens största utmaningar är barnträdgårdslärarnas<br />

avtal. Arbets- och kollektivavtal<br />

är de enda saker som skiljer barnträdgårdslärare<br />

från andra lärare. Barnträdgårdslärarna<br />

”.........det är kamp för samma framtid och<br />

tro på samma mål som gör att man kan säg’,<br />

man hör ihop.” Mikael Wiehe<br />

hör nu till samma avtalsgrupp som tex personal<br />

inom social och hälsovårdsverket.<br />

Tiden för att rätta till situationen är nu.<br />

Detta innebär att barnträdgårdslärarna flyttas<br />

till lärarnas tjänstekollektivavtal ( från AKTA till<br />

UKTA ).<br />

Glädjande nog kunde vi tal del av Tilläggssatsningar<br />

på kunskap och utbildning som är att<br />

vänta under 2018. Tilläggsfinansieringen som<br />

man kommit överens om under manglingen riktas<br />

till att stärka grundskolans<br />

jämlikhet, ett försök<br />

med avgiftsfri småbarnspedagogik<br />

för femåringar,<br />

sänkta klientavgifter inom<br />

småbarnspedagogiken, till att motarbeta arbetslöshet<br />

bland ungdomar, till grundforskning samt<br />

till yrkeshögskolornas forsknings-, utvecklingsoch<br />

innovationsverksamhet.<br />

Från och med den 1 januari 2018 sänks klientavgifterna<br />

inom småbarnspedagogiken med<br />

70 miljoner euro. De sänkta avgifterna gäller<br />

små- och medelinkomsttagare och syskonrabatten<br />

för det andra barnet i familjen höjs med<br />

50 procent. Den avgiftsfria småbarnspedagogiken<br />

utvidgas till att omfatta 6 700 nya familjer.<br />

Kommunerna kompenseras för minskningen av<br />

intäkterna. 5 miljoner euro riktas under 2018 till<br />

att öka antalet studieplatser vid universitetens<br />

barnträdgårdslärarutbildningar.<br />

Regeringen kör under 2018-2019 tillsammans<br />

med villiga kommuner igång ett omfattande<br />

försök med avgiftsfri småbarnspedagogisk<br />

verksamhet för femåringar. 5 miljoner euro i<br />

statsfinansiering används för försöket.<br />

Tusen nya nybörjarplatser inom universitetens<br />

barnträdgårdslärarutbildning var septembermånads<br />

glädjande nyhet från Undervisnings och kulturministeriet.<br />

Ökningen sker åren 2018-2021<br />

med hjälp av ett anslag på 28 miljoner euro.<br />

Projektet (BTLF, Kommunförbundet och<br />

Riks dagen) riksdagsmännen läser saga på daghemmen<br />

som genomfördes i slutet av augusti var<br />

en lyckad satsning av alla parter. Småbarnspedagogiken<br />

lyftes fram genom olika diskussioner som<br />

berörde just ens egna daghem och kommun.<br />

31


OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />

toimihenkilöt<br />

<strong>2017</strong>-18<br />

Tuula Ala-Lantela, Paula Kotirinta, Lasse Mansikka-aho,<br />

Miia Raunio, Outi Pyykkö, Sirpa Kotamäki,<br />

Antti Hynönen, Risto Haverinen ja toimistosihteeri<br />

Taina Saikkonen.<br />

Planering är A och O för att ett helhetsskapande<br />

projekt skall lyckas. Börja i god tid att planerna<br />

projektets upplägg, och se till att alla inblandade<br />

lärare aktivt deltar. Här gäller det också<br />

att försöka motivera alla lärare och få dem att se<br />

fördelarna med projektet, och att deras ämnesdel<br />

känns vettig och meningsfull till helheten. Se<br />

till att ni har ett klart mål med ert projekt, och<br />

att alla lärare i gruppen vet vad som förväntas<br />

av dem. Börja smått och planera och strukturera<br />

tillsammans, med regelbundna träffas. Man får<br />

vara förberedd att sätta ner många extra timmar<br />

i början, så planera inte in flera nya projekt samtidigt.<br />

Det kan vara bra att någon i planeringsgruppen<br />

tar huvudansvaret för projektet, och<br />

koordinerar vid eventuella problem. Försök hitta<br />

en gemensam undervisningslinje, till exempel<br />

genom att använda samma begrepp, metoder,<br />

uträkningar och dataprogram, så att eleverna har<br />

lättare att se hur de olika ämnena hör ihop.<br />

Då man påbörjar ett helhetsskapande projekt<br />

är det bättre att börja i liten skala, med ganska få<br />

elevgrupper och lärare inblandade. På detta sätt<br />

har man lättare att styra och få en uppfattning<br />

om projektet medan det pågår. Det blir lättare<br />

att hitta gemensamma planeringstider, och en<br />

eventuell ny schemaläggning är lättare då färre<br />

elevgrupper är inblandade. Fundera på vilken<br />

årskurs och eventuellt vilken klass som skulle<br />

vara mest mottaglig/ha största behov av projektet,<br />

eller helt enkelt vilka grupper som det schemamässigt<br />

lyckas bäst med.<br />

Börja med att fundera på under hur lång tid<br />

ni vill, eller har möjlighet, att utföra projektet.<br />

De tre pilotskolorna som var med i LUMAprojektet<br />

hade tre helt olika upplägg. Korsholms<br />

högstadium hade sitt helhetsskapande projekt på<br />

tre dagar, Petalax högstadium till och från under<br />

fyra perioder, och Närpes högstadieskola hade<br />

projektet under hela höstterminen. Korsholms<br />

högstadium drog projektet på temadagar där<br />

hela skolan var involverad. Petalax högstadium<br />

drog projektet under några därpå följande utvalda<br />

ämneslektioner, ca 2–6 lektioner per ämne<br />

på deras vanliga lektionstider, men projekttiden<br />

blev väldigt utdragen då eleverna inte hade alla<br />

ämnen under alla perioder. Första året drog Petalax<br />

det helhetsskapande projektet endast för en<br />

grupp i årskurs 7, för att sedan nästa år ta med<br />

alla parallellgrupper i årskurs 7. Närpes högstadieskola<br />

hade projektet mera naturligt till och<br />

från under hela höstterminen, bland några utvalda<br />

ämnen för alla i årskurs 7. Schemamässigt<br />

ställde skolorna periodisering till mest problem,<br />

speciellt med de praktiska ämnena, som många<br />

elever enbart hade under vissa perioder.<br />

32


Helhetsskapanervisning –<br />

erfarenheter och råd<br />

Text: Malin Ingves, Närpes högstadieskola<br />

Elever och lärare i Petalax högstadium presenterar<br />

skolans helhetsskapande projekt för intresserade<br />

åhörare. Ovan till vänster artikelförfattaren<br />

Malin Ingves.<br />

Dessa tre skolor planerade projekten så att<br />

de kunde vara återkommande projekt för varje<br />

år, med justeringsmöjligheter till kommande år.<br />

Med tanke på den enorma mängden planeringsoch<br />

arbetstimmar man lägger ner på ett dylikt<br />

projekt, är det bra att ha i åtanke att man kan<br />

återanvända och utveckla projektet i någon slags<br />

form till kommande år. Då lärarna i Korsholms<br />

högstadium stod inför att ordna ett helhetsskapande<br />

projekt för andra året, märkte de stor<br />

skillnad bland de lärare som ordnade ett dylikt<br />

projekt för första gången, jämfört med de lärare<br />

som var med och ordnade fjolårets projekt. De<br />

erfarna lärarna kände en trygghet och hade en<br />

strukturerad grund att utgå ifrån. Learning by<br />

doing är ett givet motto när det gäller helhetskapade<br />

projekt. Kom ihåg att utvärdera projektet,<br />

gärna tillsammans med eleverna, genast då det<br />

är slut, för att kunna komplettera och bättra på<br />

det till en eventuell ny gång. Under ett nytt projekt<br />

skall lärarna heller inte han för höga krav på<br />

slutprodukterna, ifall projektet består utav sådana,<br />

då arbetsmetoderna egentligen är de viktigaste.<br />

Kom ihåg att helhetsskapande undervisning<br />

även är nytt för de flesta elever, så ha tålamod.<br />

De skolor som medverkade i projektet märkte<br />

överlag en mera positiv inställning hos eleverna,<br />

som också blev mera engagerade i själva undervisningen.<br />

Genom att låta eleverna dokumentera<br />

projektets olika skeden, kunde de själva även<br />

bättre se helheten i deras arbete, och på så sätt<br />

bättre förstå hur de olika ämnena hänger ihop.<br />

Bedömningen gjordes dock i detta skede skilt<br />

för varje ämne, men en gemensam bedömning<br />

av eleverna var något som de tre pilotskolorna<br />

gärna ville utveckla.<br />

Det är viktigt att rektorn och alla i kollegiet<br />

informeras om projektet, så att det inte uppstår<br />

missuppfattningar. Här är det enormt viktigt att<br />

rektorn är med och stöder projektet, och ger en<br />

tydlig bild utåt att helhetsskapande projekt gynnar<br />

inlärningen. Rektorn kan till exempel låta<br />

de medverkande lärarna presentera sitt projekt<br />

på ett kollegiemöte. Rektorn är också den som<br />

ger de praktiska förutsättningarna för lärarna att<br />

kunna planera innan, under och efter projektet.<br />

I Petalax högstadium hade de inblandade lärarna<br />

en schemalagd planeringstimme, vilket gjorde<br />

att planeringen gick väldigt smidigt. Även samplaneringstimmar<br />

och eventuellt KIKY-timmar<br />

kan med rektorns stöd, användas till helhetsskapande<br />

projekt. I bästa fall kanske även rektorn<br />

lyckas styra projektpengar till projektet, eller<br />

uppmuntra till vidare skolning genom att ordna<br />

vikarier och skicka lärarna på kurser i ämnet.<br />

En väldigt positiv biverkan med ett projekt<br />

som involverar olika ämnen och olika lärare, är<br />

att även lärarna får lära sig mycket nytt om de<br />

olika ämnena som de inte själva undervisar i, vilket<br />

ger ett mervärde i sig själv. Man lär även känna<br />

de medverkande lärarna på ett nytt sätt, vilket<br />

bidrar till en godare sammanhållning i kollegiet.<br />

Man måste bara vara beredd på att våga pröva<br />

på nya undervisningssätt och vara flexibel i sin<br />

undervisning.<br />

33


Vad är nytt<br />

i den nya läroplanen?<br />

Någon har kallat läroplaner för en kodifiering<br />

av tidsanda, trender och mönster i<br />

samhället. Det är mot den bakgrunden jag ska<br />

lyfta fram några svar på frågan i rubriken. Finns<br />

det nya trender och mönster i Glgu 2014, Grunderna<br />

för läroplanen för den grundläggande utbildningen<br />

2014, jämfört med tidigare läroplaner?<br />

Glgu 2014 togs i bruk redan för ett år sedan,<br />

åtminstone i årskurserna 1–6. Denna höst måste<br />

den tas i bruk i alla sjundeklasser för att successivt<br />

vara införd i hela den finländska grundskolan<br />

i och med läsåret 2019-2020.<br />

Det jag påstår här är inte baserat på någon<br />

djup undersökning av läroplanstexter, snarare<br />

mot bakgrund av den samlade erfarenhet jag har<br />

från att ha arbetat med läroplaner under snart fyra<br />

decennier som högstadielärare och lärarutbildare.<br />

Vid det här laget kan jag se tillbaka på fem läroplaner<br />

med början från det ministeriebetänkande<br />

som ledde till att grundskolan infördes successivt<br />

under 1970-talet. Grundskolan var, trots namnet,<br />

inledningsvis inte en skola som gav grund<br />

för alla eftersom betyget från årskurs 9 inte tillät<br />

alla elever att stå på samma principiella startlinje<br />

för fortsatta studier. Först i och med 1985 års läroplansgrunder,<br />

Grl 1985, började grundskolan<br />

garantera jämställdhet för alla elever. Tre nyheter<br />

i Grl 1985 var att kommunerna skulle göra upp<br />

egna läroplaner, att nivåkurserna som funnits<br />

i vissa ämnen försvann och att elevers framsteg<br />

vid bedömning och vitsordsgivning inte skulle<br />

jämföras med andra elevers framsteg utan med<br />

uppställda mål för uppnådda kunskaper och färdigheter.<br />

I princip har de tre följande läroplansgrunderna,<br />

1994, 2004 och 2014, inte rubbat<br />

på grundskolans jämställdhetsgaranti så på den<br />

punkten finns inget nytt. Även Glgu 2014 utgår<br />

ifrån att alla elever har lika rätt att bli stödda för<br />

att lyckas i skolarbetet. Att verkligheten sedan ser<br />

annorlunda ut och tidsandan i samhället kanske<br />

har naggat jämställdhetsidén i kanten är en annan<br />

sak som jag inte skall gå in på här.<br />

Jag nämnde redan att den målrelaterade<br />

bedömningen av elevers framsteg blev tydlig i<br />

och med Grl 1985. Utan tvekan innebär även<br />

Glgu 2014 ännu en förskjutning i sättet att se<br />

på bedömningen av elevernas framsteg. Bedömningen<br />

är fortfarande målrelaterad, men jämfört<br />

med tidigare läroplaner förväntas bedömningen<br />

i mycket högre grad genomföras integrerad i<br />

undervisningen. Glgu 2014 placerar in bedömningen<br />

i pågående undervisningssituationer -<br />

dels som lärarens verktyg och dels som elevernas<br />

egen bedömning av sitt lärande. Detta ställer nya<br />

krav på läraren som nu ska kunna kontinuerligt<br />

bedöma elevens kunskapsutveckling och snabbt<br />

fatta välgrundade beslut beträffande riktningen<br />

för elevens lärande. Läraren behöver således i och<br />

med Glgu 2014 ett större didaktiskt kunnande<br />

och mer gedigna ämneskunskaper än någonsin.<br />

Ett sista trendbegrepp jag ska lyfta fram är<br />

mångvetenskapliga lärområden som dyker upp i<br />

Glgu 2014 tillsammans med begreppet helhetsskapande<br />

undervisning. Något riktigt nytt innebär<br />

inte de här begreppen heller. Jag minns hur<br />

skolans frihet att disponera den s.k. timresursen<br />

i och med Ggl 1985 gav upphov till kreativa ämnesövergripande<br />

temaveckor vars innehåll planerades<br />

i samarbetande lärarteam över ämnesgränserna.<br />

Vi benämnde inte det vi åstadkom för<br />

helhetsskapande undervisning, men i vårt planeringsarbete<br />

strävade vi de facto efter att uppnå<br />

liknande gemensamma mål för undervisningen<br />

och elevernas lärande som nu dyker upp på ett<br />

föreskrivande sätt i Glgu 2014 i form av "kompetenser".<br />

Vi gjorde också många erfarenheter<br />

likartade de som Malin Ingves beskriver i sin artikel<br />

Helhetsskapande undervisning – erfarenheter<br />

och råd. Malin beskriver erfarenheter och råd<br />

från de tre skolor som deltagit i ett s.k. LUMAprojekt,<br />

Mat(é)-tema(t), med stöd av Fakulteten<br />

för pedagogik och välfärd vid Åbo Akademi i<br />

Vasa. Denna höst är LUMA-projektet inne i ett<br />

rapporterande skede och kommer sedan under<br />

2018 att erbjuda fortbildning för enskilda skolor<br />

som grubblar på hur de skall förverkliga den nya<br />

läroplanen med just trendbegreppet "helhetsskapande"<br />

i åtanke.<br />

Ann-Sofi Röj-Lindberg<br />

Universitetslärare i matematikdidaktik<br />

Ledare för LUMA-projektet Mat(é)-tema(t)<br />

34


Tänka koden,<br />

eller koda tanken?<br />

Text och bild: Peter Ahlroos, IKT-pedagog, Vasa<br />

För rätt många år sen blev det snack i lärarrummet<br />

om vem i hushållet sköter om programmeringen<br />

av VHS-apparaten. Det visade<br />

sig vara lika motbjudande som att diska en gammal<br />

grötkastrull. Trots det valde ändå få att stå<br />

bredvid apparaten och trycka in Record vid den<br />

givna tidpunkten. Idag programmerar vi in alla<br />

telefonnumror i våra nallar och den automatiseringen<br />

vill vi inte klara oss utan. Bilens motorvärmare<br />

får gärna starta automatiskt om alternativet<br />

är att gå ut i kylan med en skarvsladd i<br />

handen.<br />

Med automatisering följer alltid programmering<br />

i någon form, ibland handlar det om logiken<br />

och tankesättet för att trycka på knappar<br />

i rätt ordning, ibland om tusentals tecken i en<br />

svårbegriplig textmassa. Gemensamt för<br />

bägge är att kunna tänka rätt och<br />

lära sig söka och rätta till fel då<br />

man tänker fel.<br />

Jag kan på intet sätt säga att<br />

jag är nån riktig kodare, snarare<br />

en som försöker förstå<br />

programmeringskoder<br />

och plocka ihop andras delar så att helheten blir<br />

funktionell.<br />

Varje gång det lyckas blir jag fascinerad över att<br />

tankesättet gav frukt. På samma sätt blev man<br />

glad över att det favoritserien och inte TV-Shop<br />

som fastnade på VHS-bandet. Numera har<br />

funktionen för inbandning av tv-program förbättrats,<br />

automatiseringen har lett till att vi behöver<br />

bara klicka på rätt program och tekniken<br />

sköter resten. Nån har automatiserat det.<br />

Under de senaste veckorna har jag rett ut ett<br />

sätt hur programmering kunde införas i skolan.<br />

Arduino är ett produktmärke för “enkortsdatorer”<br />

(Single-board Computer) och hör tätt ihop<br />

med förkortningen IoT (Internet of Things). En<br />

Arduino kan på ett enkelt sätt programmeras<br />

att göra enkla och tråkiga uppgifter på ett mera<br />

exakt sätt än vad du och klarar av.<br />

Ett konkret exempel är en bevattningsautomat.<br />

Det som behövs är en Arduino, en fuktsensor<br />

och en pump med relä till kostnad som<br />

understiger 20€. Efter att man provat sig fram<br />

till en rätt fuktighet i krukan, ett givet värde X,<br />

kan man programmera följande:<br />

1) läs fuktighet från anslutning 1<br />

2) om fuktvärdet är över X; gå till 1.<br />

3) pumpa en sekund, vänta en minut och gå till<br />

punkt 1.<br />

En annan hade programmerat en Arduino<br />

så den räknar elförbrukningen enligt lampan<br />

som blinkar. En hade konstruerat en kattlucka<br />

i dörren som öppnas automatiskt<br />

av att katten bär en RFID-tag runt halsen.<br />

En hade ett dörrlås som öppnas<br />

med en speciell knackningssekvens.<br />

Ett stort urval projekt hittas<br />

bland annat här: https://www.<br />

hackster.io/arduino/projects<br />

Projekten i sig kan verka<br />

onödiga, men insikten<br />

som följer är desto värdefullare.<br />

Vi, och eleverna,<br />

lär oss att vi kan<br />

antingen önska oss eller<br />

konstruera själv någonting för att utföra<br />

uppgifter som ingen vill jobba med längre.<br />

35


KIKY OLI MYÖS TYHYÄ<br />

Lehtimäellä Taimelan <strong>opettaja</strong>t taiteilija Tuula Ylivinkan opissa<br />

”Taiteilijan ja <strong>opettaja</strong>n työssä on paljon samaa.<br />

Luovuutta pitäisi saada vaalittua, vaikka arjessa<br />

on paljon vaatimuksia ja se on monien käytännön<br />

reunaehtojen rajaamaa. Kun luovuus hiipuu,<br />

työkaluvalikoima vähenee. Ja se ei taas ole<br />

hyvä asia.”<br />

Taimelan koulun <strong>opettaja</strong>t kikyilivät syyskuisena<br />

lauantaina. Aamupäivällä koululla suunniteltiin<br />

syksyn Suomi-juhlintaa. Pohdimme myös<br />

pedagogisten asiakirjojen kirjaamisia, työskentelytavoitteiden<br />

asettamista ja arviointia OPSin<br />

ohjeistuksin. Tarpeellista täsmäoppia, tuttua ja<br />

turvallista, mutta ei kovin elämyksellistä.<br />

Iltapäivällä vierailimme taitelija, kuvanveistäjä<br />

Tuula Ylivinkan luona Rannankylän vanhalla<br />

koululla. Tutustuimme upeaan kesänäyttelyyn ja<br />

pohdimme meille kaikille yhteisiä, tärkeitä aiheita.<br />

Saimme kulkea mielenkiintoisen polun.<br />

Yhteistä meillä oli paljon – enemmän kuin<br />

etukäteen kuvittelimmekaan. Taiteilijan töissä<br />

näkyvät elämän kokemukset. Töistä tulee rakkaita,<br />

ja niistä luopuminen voi olla vaikeaa. Työ<br />

vaatii uhrauksia, sitoutumista ja oman itsensä<br />

arvostamista: minulla on sanottavaa. Välillä tuntuu<br />

umpikujalta, työvälineet eivät tottele, ne eivät<br />

saa aikaiseksi toivottua jälkeä, väsymys valtaa<br />

mielen. Sekin pitää hyväksyä ja sitä pitää kunnioittaa.<br />

Myös oman elämän kipupisteet voivat<br />

näkyä työn jäljessä.<br />

Totesimme, että sekä <strong>opettaja</strong>n että taiteilijan<br />

työssä täytyy olla sekä rakennetta että sisäl-<br />

töä. Tuula Ylivinkan mukaan taiteilijan työssä ja<br />

työskentelyssä on itse asiassa paljon enemmän<br />

rakennetta kuin ulkopuolelta katsottuna usein<br />

arvellaan olevan. Rakenne tukee sisällön esiin<br />

pääsyä. Rakenteen ja sisällön suhde mietityttää<br />

meitä opettajia ilmiöoppimisessa ja monialaisissa<br />

oppimiskokonaisuuksissa.<br />

Taiteilijaresidenssimme innosti meitä ihmettelemään.<br />

Taiteilijan tarinat teosten taustalla puhuttelivat<br />

ja olivat niin kovin inhimillisiä, että<br />

niihin oli helppoa samaistua. Vanhaan luokkahuoneeseen<br />

pystytetty Ikimetsä kertoi taidosta,<br />

sinnikkyydestä ja luonnon kunnioituksesta. Elämyksiä<br />

täynnä olevan näyttelykierroksen päätteeksi<br />

saattelimme toisemme tavallista lyhyemmälle<br />

viikonloppuvapaalle toistemme vahvuuksia<br />

bongaten. Vaatii harjoittelua ottaa vastaan<br />

kehuja, mutta mukavalta se tuntui – niin mukavalta,<br />

että ajatus palasi niihin montaa kertaa<br />

jälkeenkin päin.<br />

Kiky-tuntien toteutusta lienee pohdittu joka<br />

<strong>opettaja</strong>huoneessa. Miten rakentaa kiky-tunteja,<br />

joilla olisi edes pieni mahdollisuus oikeasti saada<br />

aikaiseksi jotain uutta, vahvistavaa, työtä rikastavaa<br />

ja sitä kautta työssä jaksamista tukevaa,<br />

siis kilpailukykyä parantavaa? Joitain tällaisia<br />

elementtejä päiväämme sisältyi. Hyvä Kiky, kun<br />

veit meitä oppimaan itsestämme ja elämästä!<br />

Vs. rehtori Kirsti Joensuu sekä Taimelan opet<br />

36


OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry<br />

Hallitus <strong>2017</strong>-2018<br />

Varsinainen jäsen<br />

OAY<br />

Kari Nieminen, lukio, Seinäjoki<br />

Tiina Hagström, lo, Kokkola<br />

Jyrki Jokinen, lo, Vaasa<br />

Felix de Silva, ao, Alajärvi<br />

Paula Kotirinta, lo, Jalasjärvi<br />

Pia Latomäki, eo, Lapua<br />

Kyösti Pihlajamäki, lo, Soini<br />

Aino Sillanpää, lo/ao, Veteli<br />

OAO<br />

Antti Ylinen, AKOL, Seinäjoki<br />

Marja-Liisa Saariaho, AMK, Sjoki<br />

Dieter Heiermann, AO, Kokkola<br />

Seppo Säätelä, YA, Vasa<br />

LTO<br />

Christel Sandell, Jakobstad<br />

Marika Horila, Seinäjoki<br />

YLL<br />

Heli Katajamäki, Vaasa<br />

FSL<br />

Inger Damlin, Korsholm<br />

Cecilia Hägglund-Nygård, Jakobstad<br />

OAY<br />

Varajäsen<br />

Mikko Metsäranta, ao, Kokkola<br />

Anne Kärki, lo, Vaasa<br />

Jaakko Syrjänen, ao, Kauhajoki<br />

Tiina Kuivanto, ao, Kauhava<br />

Outi Pyykkö, ao, Kuortane<br />

Ari-Jukka Katajisto, lo, Kauhajoki<br />

Eija-Liisa Jänkä, ao, Perho<br />

OAO<br />

Jussi Kuoppala, AO, Seinäjoki<br />

Heikki Heiskanen, AMK, Sjoki<br />

Risto Puskala, AMK, Kokkola<br />

Markku Kuure, AO, Vaasa<br />

LTO<br />

Marina Loo, Korsholm<br />

Monika Koivumäki, Vaasa<br />

YLL<br />

Sirpa Kotamäki, Vaasa<br />

FSL<br />

Linda Felixson, Korsholm<br />

Maria Hagberg, Pedersöre<br />

37


OAJ Pohjanmaa/Österbotten<br />

Yhteystiedot <strong>2017</strong><br />

Hallitus:<br />

Kari Nieminen<br />

puheejohtaja<br />

Christel Sandell<br />

vice ordförande<br />

Inger Damlin<br />

vice ordförande<br />

Heli Katajamäki<br />

varapuheenjohtaja<br />

Antti Ylinen<br />

varapuheenjohtaja<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri ja äsen<br />

Felix de Silva<br />

jäsen<br />

Tiina Hagström<br />

jäsen<br />

Dieter Heiermann<br />

jäsen<br />

Marika Horila<br />

jäsen<br />

Cecilia Hägglund-Nygård<br />

medlem<br />

Jyrki Jokinen<br />

jäsen<br />

Pia Latomäki<br />

jäsen<br />

Kyösti Pihlajamäki<br />

jäsen<br />

Marja-Liisa Saariaho<br />

jäsen<br />

Aino Sillanpää<br />

jäsen<br />

Seppo Säätelä<br />

jäsen<br />

Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />

60220 Seinäjoki<br />

Alholmsg. 27<br />

68600 Jakobstad<br />

Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Hakatie 5<br />

66440 Tervajoki<br />

Ritolantie 428<br />

60720 Tuomikylä<br />

Ala-Vallintie 524<br />

61600 Jalasjärvi<br />

Apilakaari 8<br />

62900 Alajärvi<br />

Tallbackantie 33<br />

68550 Kokkola<br />

Linnaleirintie 19 B 5<br />

67100 Kokkola<br />

Ruohotie 4<br />

60560 Halkosaari<br />

Kisorskatav. 51<br />

68620 Jakobstad<br />

Isolahdentie 7 as 11<br />

65230 Vaasa<br />

Syliheitontie 6<br />

62100 Lapua<br />

Suokonmäentie 54<br />

63540 Hernesmaa<br />

Propsikatu 4<br />

60200 Seinäjoki<br />

Sepänkatu 2 a 11<br />

67100 Kokkola<br />

Eteläniityntie 6 B3<br />

65610 Mustasaari<br />

040 577 9984<br />

kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />

044 721 1535<br />

christel.sandell(at)jakobstad.fi<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

050 400 7039<br />

heli.katajamaki(at)uva.fi<br />

040 868 0845<br />

antti64.ylinen(at)gmail.com<br />

050 492 1168<br />

paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />

040 824 9225<br />

felix.desilva(at)alajarvi.fi<br />

040 832 3467<br />

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi<br />

044 725 0171<br />

dieter.heiermann(at)kpedu.fi<br />

044 283 3561<br />

marika.horila(at)seinajoki.fi<br />

050 352 8176<br />

cecilia.nygard(at)gmail.com<br />

050 386 4959<br />

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi<br />

040 521 0360, 044 438 4469<br />

pia.latomaki(at)lapua.fi<br />

050 556 6598<br />

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi<br />

040 868 0118<br />

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi<br />

045 343 1227<br />

aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi<br />

040 515 1194<br />

seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi<br />

Alueasiamies:<br />

Tuula Ala-Lantela<br />

Länsirannantie 428 C<br />

62620 Ala-Seppä<br />

040 842 1484<br />

tuula.alantela(at)gmail.com<br />

38


Toimihenkilöt:<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

tiedotussihteeri<br />

Miia Raunio<br />

koulutussihteeri<br />

Outi Pyykkö<br />

yhdistystietouskoul.<br />

Sirpa Kotamäki<br />

taloudenhoitaja<br />

Antti Hynönen<br />

nettivastaava<br />

Risto Haverinen<br />

liikuntavastaava<br />

Valtuutetut:<br />

Martin Ahlskog<br />

FSL<br />

Olli Autio<br />

OAJ-YSI<br />

Inger Damlin<br />

FSL<br />

Minna Herttua-Niemi<br />

LTOL<br />

Hanna Ikonen<br />

LTOL<br />

Jarmo Juupaluoma<br />

OAJ-YSI<br />

Kari Nieminen<br />

OAJ-YSI<br />

Matti Sippola<br />

OAJ-YSI<br />

Jaakko Syrjänen<br />

OAJ-YSI<br />

Susanne Wickström<br />

LTOL<br />

Ulla-Maria Åstrand<br />

OAJ-YSI<br />

Ala-Vallintie 524<br />

61600 Jalasjärvi<br />

Länsitie 2<br />

63500 Lehtimäki<br />

Vennäntie 5<br />

61500 Isokyrö<br />

Riskulankaari 13<br />

60220 Seinäjoki<br />

Pitkäkatu 54 A 2<br />

65100 Vaasa<br />

Putkitie 21<br />

63680 Hakojärvi<br />

Aapunkarintie 98<br />

68210 Marinkainen<br />

Riippavägen 60<br />

68410 Nedervetil<br />

Hovioikeudenp. 2 A 10<br />

65100 Vaasa<br />

Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Hämeenlinnank. 8 H 63<br />

65350 Vaasa<br />

Kulmatie 6 A<br />

62100 Lapua<br />

Pikkukotamäki 4<br />

65380 Vaasa<br />

Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />

60220 Seinäjoki<br />

Metsurinlenkki 16<br />

60200 Seinäjoki<br />

Martantie 2<br />

61800 Kauhajoki<br />

Markusbackantie 113<br />

68410 Alaveteli<br />

050 492 1168<br />

paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />

040 559 4033<br />

mansikkalasse(at)gmail.com<br />

050 565 0864<br />

miia.raunio(at)vaasa.fi<br />

044 521 2996<br />

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi<br />

0400 454 312<br />

sirpa.kotamaki(at)uwasa.fi<br />

0400 772 558<br />

antti.hynonen(at)alavus.fi<br />

041 545 9202<br />

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi<br />

050 377 7188<br />

martin.ahlskog(at)pedersore.fi<br />

040 778 2394<br />

olli.autio(at)edu.vaasa.fi<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

040 755 2907<br />

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi<br />

040 700 9899<br />

hanna_ikonen(at)hotmail.com<br />

050 355 3056<br />

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi<br />

040 577 9984<br />

Kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />

040 755 2615<br />

matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />

050 354 9175<br />

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi<br />

044 780 9153<br />

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi<br />

040 129 2096<br />

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi<br />

OAJ:n hallitus:<br />

Inger Damlin Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Matti Sippola Metsurinlenkki 16<br />

60200 Seinäjoki<br />

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong><br />

aluetoimisto<br />

Kauppapuistikko 4 as 20<br />

65100 Vaasa<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

040 755 2615<br />

matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />

050 533 9949<br />

taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />

www.oajpohjanmaa.fi<br />

39


40

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!