Pitkin Poikin Planeettaa Kuvin

1

2 

Sisältö 

1983 ........................................................................................................................ 3 

OPEC-ministerikokous Helsingissä ....................................................................... 9 

1984 ...................................................................................................................... 14 

Kehitysyhteistyövarat kasvoivat, samoin vastuullisen käytön vaatimus ............. 17 

YK - Yhdistyneet kansakunnat ja YK järjestöt .................................................... 29 

OECD DAC (Development Assistance Committee) ........................................... 39 

1985 ...................................................................................................................... 40 

Itä-Afrikka ............................................................................................................ 47 

Maailmanpankkiryhmä IBRD, IFC ja IDA ......................................................... 49 

1986 ...................................................................................................................... 59 

AIDS alkoi olla terveydenhuollollinen ongelma Afrikassa. ................................ 65 

1987 ...................................................................................................................... 72 

SADCC = Southern African Development Coordination Conference ................ 73 

Etiopian Nälänhätä ............................................................................................... 81 

1988 ...................................................................................................................... 85 

Esquipulas rauhansopimus ................................................................................... 86 

Latinalaisen Amerikan kehityspankki ja Sademetsät .......................................... 87 

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston valtiovierailu Kiinaan 10 – 18.10.88 .. 93 

1989 ...................................................................................................................... 98 

Asian Kehityspankki, Tien an Menin tapahtumat .............................................. 101 

1990 .................................................................................................................... 107 

Taloudellisen kehitysmaatutkimuksen kansainvälinen instituutti WIDER ....... 108

3 

Välähdyksiä todella paljon matkoja käsittäneistä vuosista 1983 – 1990. 

Ulkoasiainministeriö hoitaa suhteita ulkomaihin ja kansainvälisiin järjestöihin, siellä 

neuvottelin ja puhuin. Varsinaisia neuvotteluja en juuri kuvaa. Ne olivat jokapäiväistä 

ruisleipää. Kuvaan erilaisia oheistapahtumia, jotka ovat jääneet pysyvästi 

teekkarihenkiseen mieleen. Tarinaan olen sisällyttänyt vakaviakin mietteitä. Pitkän 

aikaa toimin pyynnöttä Puolestamatkustajana, joka koki parhaitten ystäviensä 

puolesta matkojen vaivat, vaarat ja taudit. Lähettämistäni korteista kursiivi otteita. 

Kuvia on paljon, näin säästyin kirjoittamasta lukuisia tuhansia sanoja. 

Saudi Arabiasta palattuani 1983 toimin neuvottelevana virkamiehenä ministeriön 

kauppapoliittisella osastolla. Päätehtäväkseni muodostuivat Lähi-idän ja 

Kaukomaiden asiat. Neuvottelin kaupasta ja erilaisten kaupan esteiden poistamisesta 

erimaalaisten valtuuskuntien kanssa. Tein lukuisia neuvottelumatkoja alueen maihin 

tavoitteena Suomen kaupan edistäminen. 

1983

4 

Vedin Suomen valtuuskuntaa Suomen ja Malesian välisen talousalan sekakomission 

ensimmäisessä kokouksessa vuonna 1983. Tärkeänä aiheena oli Malesian 

rautatieliikenteen 

kehittäminen. Etsimme 

yhteistyömahdollisuuksia 

tavarakaupan 

laajentamisen lisäksi myös 

kaivos- ja metallurgisen 

teollisuuden, 

puunjalostuksen, 

konsultoinnin sekä nostoja 

siirtolaitealoilla. Juha Puromies toimi lähimpänä avustajanani. 

11.01 Ateenassa avasin Kaupallisten sihteerien 

konferenssin ja puhuin Lähi-idän 

politiikasta sekä kauppapolitiikasta. Ateenan 

suurlähettiläs Eva-Kristinan Mäkeläinen 

kertoi järjestämillään kutsuilla Kreikan taloudesta ja 

kaupasta. Minulle järjestyi 40 

minuuttia aikaa kävellä Akropolikselle. ”Rakkaat! 

---Naftaa on alkanut löytyä täällä rannikoilta, 

joka lisännee riitaa Turkin kanssa. Koska täällä 

käytetään vanhanmallisiakompasseja kulkevat 

laivat suorinta reittiä.(Kuva Korintin kanavasta).”

5 

19.01 Kuwaitissa neuvottelin ja 

allekirjoitin kauppasopimuksen. 

”Huumaavat, Onnellistuttavat, 

Rajattomat, Ihmismyönteiset! 

Kääntöpuolen kuvassa paikallisia 

herrasmiehiä keskustelemassa 

naftan ylituotannosta. He 

suunnittelevat naftan muuttamista 

naftaliiniksi, jolloin naftan 

ylituotanto tulisi säädellyksi. Syntyisi 

mahdollisesti 

naftaliinin 

ylituotantoa, mutta varmaankin sille 

löytyisi ratkaisu. Myös koiongelma 

ratkeaisi 

18.02 Berliinissä ruskohiilisumu peitti kaupungin. ”Itä-Berliini Hotel Metropol Rakkaat, 

arvoisat, autuaat, mukavat! --- Täällä ei ole naftaa, mutta ruskohiilessä sekä löytyy 

että haisee. Postikorteissa ei löytynyt vaikka en juuri ehdi hakeakaan. 5 tähden 

hotellissa löytyi. Hotelli ei tunnusta oman maansa rahaa. Kapitalististen rahaa 

kylläkin.” 

21.03 Vein liikemiesvaltuuskunnan Syyriaan, Jordaniaan ja Libanoniin. Ainakin se oli 

suunnitelma. Libanonissa oli rauhallinen kausi ja jälleenrakennus sisällissodan jäljiltä 

oli alkamassa. Suomalaiset urakoitsijat oli saatava mukaan. Päivää ennen lähtöä 

Ammanista Beirutiin saimme varoituksen. Meitä uhattiin pommilla, mikäli 

saapuisimme Beirutiin. Erityisesti uhkaus koski vastaanottoa libanonilaisille 

liikemiehille suurlähetystössä. Jouduin tekemään vaikean ratkaisun. Olen ollut 

monissa vaarallisissa tilanteissa, mutta nyt olin vastuussa valtuuskunnan jäsenten 

hengestä ja terveydestä. Kuultuani valtuuskunnan jäseniä päädyin ratkaisuun jättää 

Libanon pois ohjelmasta, joka oli hankalaa varsinkin valmisteluja Beirutissa hoitaneille. 

En tiedä olisiko pommiuhka toteutunut. Vahinkoa ei päätöksestäni kuitenkaan

6 

syntynyt, sillä pian tapahtuman jälkeen rauhattomuudet Beirutissa leimahtivat 

täyteen liekkiin, joten juuri alkanut jälleenrakennus tyrehtyi. Urakoitsijamme eivät siis 

menettäneet mitään, vaikka Beirut jäi käymättä. Valmisteluja Beirutissa hyvin 

hoitaneille esitän tässä vielä kertaalleen pahoitteluni. 

Toisella matkalla kone teki välilaskun Beirutiin. Oli levottoman ajan rauhallinen jakso. 

Lentokentällä katselin nuoria miehiä, jotka maleksivat kentällä aseitten roikkuessa 

hihnoista vähän joka suuntaan. Heille oli levottomuuksista tullut elämäntapa, joka oli 

jännittävämpää kuin tavallinen työnteko. Kukahan rahoitti aseet ja ammukset ja ravitsi 

nämä uljaat aseilla räiskyttelijät? Kun televisiosta seurasi taistelukuvia Beirutissa, oli 

helppo nähdä että aseilla enemmän räiskyteltiin, 

kuin tähdättiin ja ammuttiin. Onneksi näin osu 

ttiin harvemmin. 

23.03 Damaskuksessa ohjelma oli kova. 

Ensimmäisenä päivänä käytin 60 minuutin tauon 

käyntiin moskeijassa. Toisen päivän tauko 

supistui 40 minuuttiin. 

”Rakkaat, hellät, hyvät, hienot. --- Puolestanne 

täällä kaukokuuntelemassa vaalituloksia. Vanha 

stadi. Ei metroa.” 

24.03 Nicosia - Nicosian ”nähtävyys” on turkkilaisviha. Valtuuskunnassa ripulia. 

Damaskuksesta lento Kyprokselle ennen Ammania ulkopoliittisista syistä. Suora 

siirtyminen ei käynyt. ”Mukavat, onnelliset! Talot toimivat täällä aurinkoenergialla, 

koska naftassa ei löydy. Laivoissa ja veneissä löytyy. Samoin hiihtohisseissä. Larnakaan 

on vielä 16 mailia bussilla. Sieltä koneella puolestanne Ammaniin Kyproksen kautta.”

7 

28.03 Jerashissa Ammanin 

ulkopuolella käynti 

Artemistemppelin 

raunioilla ennen ohjelman 

ja neuvottelujen alkua. 

”Mitä hauskimmat! Kävin 

puolestanne Kuolleella 

merellä. Naftaa ei juuri 

ollenkaan 

eikä 

veneissäkään. Suolassa sitä enemmän. Täällä kesä – siellä talvi..” 

11.04 Wien UNIDO:n kokous (United Nations Industrial Development Organization) 

17.04 Genève ECE:n kokous (United Nations Economic Commission for Europe) - Itä 

ja länsi riitelevät kokouspöytäkirjasta. Työskentelyä kansojen palatsissa (Palais des 

Nations). ”Rakkaat, Hellät, Hyvät, Menevät! Olen ollut puolestanne paljon menossa 

Frankfurtissa, Wienissä nyt Genèvessä. Eräiltä matkoilta en ole raportoinut. Naftassa 

on ollut. Kääntöpuoli osoittaa siirtymisen siipirattaisiin, jotka liikkuvat naftalla tai 

matkustajienkin pyörittäminä. Miksi sataa kun on kaunista?” 

06.05 Lentokoneessa Frankfurt – Baghdad Kiitos Ingerille kodin kunnostuksesta, 

koneessa paikka- ja maihinnousukorttivaikeuksia. LH A300. 

”Jalot, Ylevät, Sulot, Kesäiset, Meriset, Veneilevät, Ryhdikkäät, Altruistiset, 

Sydämelliset! Jälleen puolestanne matkalla babylonien maalle, mistä naftassa löytyy, 

muttei voida laivata. Helsingissä oli tulossa kaunis viikonloppu täällä lauantai ja 

sunnuntai ovat työpäiviä.”

8 

06.05 Baghdad - Suomalaiset yritykset olivat suorittaneet paljon rakennustöitä 

Irakissa. Erääntyneitä maksuja oli jäänyt saamatta. Pyrimme Bagdadissa perimään 

saataviamme 

sikäläisiltä 

viranomaisilta. 

Jotain 

saatiinkin, 

mutta 

vastapuoli oli 

kova eikä 

halunnut 

maksujaan 

suorittaa. Sain selkeän kuvan kaupungista ja valtionpäämiehen Saddam Husseinin 

rakentamista monumentaalisista rakennuksista. Mieleen syöpyi valtava 

tuntemattoman sotilaan hauta pohjakerroksen museoineen, jonka vitriineissä löytyi 

lukuisia sotilaspuvun paitoja, joissa kaikissa oli reikä. Tekstit kertoivat missä kukin 

sankari oli henkensä menettänyt asianomaisen reiän syntyessä. Melkoinen museo. 

0305 Egypti oli tärkeä kauppakumppani. Erityisesti sähköteknillisellä sektorilla teimme 

paljon kauppaa Egyptin kanssa. Egypti oli toisaalta erityisesti maataloussektorilla

9 

kehitysapumme kohdemaa, minne muun muassa vietiin Suomesta siitoslampaita 

vahvistamaan sikäläistä lammaskantaa. 

Egyptin kanssa käytiin vuosittain kauppaneuvottelut. Vetämieni Kairon neuvottelujen 

valtuuskunnalle järjestettiin viikonlopuksi paikallista ohjelmaa. Kävimme 

tutustumassa pyramideihin. Minutkin saatiin houkutelluksi ryömimään pyramidin 

aukosta sisään hautaholvin näkemiseksi. Ryöminhän minä. Käytävä kävi ahtaammaksi 

ja ahtaammaksi, lapsuuden konttaaminen osoittautui hyväksi etenemistavaksi. 

Lopuksi päädyin hautaholviin, jossa oli enemmän tilaa. Kokemus oli niin 

ainutlaatuinen, ettei minua ole saatu sitä 

toistamaan, eikä tulla saamaankaan. 

Illalliselle meidät vietiin tyypilliseen 

turistikohteeseen telttaan Kairon lähistölle, 

missä saimme minulle jo kovin tuttua 

arabiruokaa. Ohjelmaan kuului myös 

paikallinen napatanssi, jota ei Saudi Arabiassa 

aikanani ainakaan miehille esitetty. Olihan se 

omalla tavallaan näyttävää ja vaikuttavaa. 

Näyttävää ei ollut niiden herrasmiesten tanssi, 

jotka tanssijattaret vetivät mukaansa 

esiintymään, mutta vaikuttavaa se oli. 

OPEC-ministerikokous Helsingissä 

Yhteyteni arabimaihin säilyivät. Suomen hyvien suhteiden ylläpitämiseksi 

öljyntoimittajamaihin, päädyin Helsingin Opec-ministerikokouksen 

järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. Uskoin öljyn hinnan voivan uudelleen lähteä 

kohoamaan niukan tarjonnan tilanteessa. Öljy on pitkään ollut paljon halvempi kuin 

1970-80 luvun vaihteessa ja uusia varantoja on löytynyt. Vasta tätä kirjoittaessani lähes 

30 vuotta myöhemmin hinta on lähtenyt hyvin voimakkaaseen nousuun ja monet 

varannot alkaneet ehtyä. Aikanaan tuntui hyvältä saada Suomi pysymään Opecin 

maailmankartalla. Saatuani öljyministeri Ahmed Zaki Yamanin hyväksymään

10 

ajatuksen olivat neuvotteluni Opecin päämajassa Wienissä sitkeitä, mutta toiveittemme 

mukaisia. 

Heinäkuussa 1983 saapui Helsinkiin 13 öljyministeriä OPEC-maista valtuuskuntineen. 

Kansainvälisen lehdistön edustajia saapui noin 120. Olimme odottaneet useampia, 

mutta öljymarkkinatilanne oli kokouksen aikoihin rauhallinen. Raakaöljyn hinta oli 29 

dollaria barrelilta eikä muutokseen ollut paineita. Tuotantokiintiöistäkin oli sovittu. 

Lehtimiehille ei ollut luvassa suuria uutisia. Turvajärjestelyt olivat melkoiset ja 

kaupunkikuvassa näkyivät 13 ministerin kiitävät autosaattueet. 

Ennen ministerikokouksen alkua pääministeri Kalevi Sorsa esitti hallituksemme 

tervehdyksen toivoen öljyn hinnan vakautta. Puhe oli hukkua paikalle tulleitten 

lehtimiesten piiritykseen. Varsinaiseen kokoukseen emme me suomalaiset 

osallistuneet. Roolimme oli saada vieraat viihtymään ja osamme eri maihin menevästä 

tiedotuksesta. Kokouksesta tuli onnistunut. Isäntinä saavutimme tavoitteemme. Mitään 

välikohtauksia turvallisuuteen liittyen ei sattunut ja siksihän turvallisuusjärjestelyt oli 

suoritettu. 

Pieniä kommelluksia sattuu usein suurten kokousten yhteydessä. Iranin öljyministeri 

olisi jättäytynyt Tasavallan Presidentin Mauno Koiviston lounaalta pois, jos lounaalla 

olisi tarjottu viiniä. Presidentin linnassa syötiin siten lounas ilman viinejä, sillä kaikkien 

OPEC-ministereiden läsnäoloa pidettiin tärkeänä. Aterioilla sattui muitakin pieniä 

kommelluksia. Suomen hallitus tarjosi ravintola Kalastajatorpalla illallisen

11 

kokousosanottajille ja talouselämän edustajille sekä muille kokouksen kanssa 

tekemisessä oleville. Useissa OPEC-maissa ateriat ovat buffet-muotoisia, niin siis 

torpallakin. Ylihovimestarille oli monta kertaa korostettu, kuinka tärkeätä oli että 

buffet-pöytiä olisi riittävästi, jotteivät ministerit joutuisi jonottamaan ruokaansa. 

Ravintolassa olikin lukuisia buffet-pöytiä, joten kukaan ei joutunut jonottamaan, paitsi 

ministereille isäntineen varatuissa tiloissa. Siellä oli vain yksi pöytä ja siinäkin 

tarjoiluvadit aseteltu niin että koko pöydän joutui kiertämään. Jono oli pitkä ja hidas. 

Toki kaikki saivat ruokansa, mutta ylihovimestarille en hymyillyt. 

Neste lennätti kokouksen loppuvaiheessa ministerit seurueineen Lappiin katsomaan 

keskiyön aurinkoa. Oli kesäkuu. Vieraat saivat auringon sijasta nähdä keskiyön sateen. 

Se ei haitannut tunnelmaa, joka oli hieno. Olin ohjelman suunnittelussa pyrkinyt 

olemaan mahdollisimman 

huolellinen. Koska Finnair 

aikoi tarjota lennolla pieniä 

voileipiä, olimme varoittaneet 

yhtiötä kinkusta, joka ei 

todellakaan 

käy 

islaminuskoisille ja 

ehdottaneet poroa, mikä 

ehdotus ilomielin hyväksyttiin. Tarjoilun alettua koneessa havaitsi vaimoni, että leivillä 

olikin kinkkua. Oli toki vaihtoehtojakin. Kysyin mistä moinen moka. Selitys oli 

yksinkertainen. Koska poronlihan tulo oli myöhästynyt, käytettiin korvikkeena 

kinkkua. Eiväthän kaikki voi tietää millainen loukkaus on tarjota muslimille kinkkua. 

Saimme tarjoilun keskeytettyä ja kinkkuleivät kerättyä pois tarjottimilta 

09.10 Libyakin oli kauppaneuvottelujen kohteena. Olin ulkomaankauppaministeri 

Jermu Laineen johtamassa valtuuskunnassa, joka neuvotteli Tripolissa lokakuussa 

1983. Suomessa oli talvi kylmimmillään ja lähdettäessä olivat lämpimät vaatteet 

pitkine alushousuineen tarpeen. Kun saavuimme Tripolissa hotelliin, eivät 

matkalaukut saapuneetkaan. Meillä oli seuraaviksi päiviksi tiukka ohjelma. Nyt oli 

ainoa tilaisuutemme ajaa yli tunnin päässä kaupungista olevia näyttäviä Rooman 

valtakauden raunioita katsomaan. Lähdimme heti ajamaan pitkissä alushousuissa ja

12 

lämpimissä asuissa, vaikka oli reilusti yli 20°C. Perillä alkoi kierrellessä tulla kuuma olo. 

Kaivoin lentokoneesta ottamani kosteuspyyhkeen esiin ja pyyhin kasvoni ja niskani. 

Syntyi omituisen nihkeä tunne. Katselin taskuuni työntämääni kosteuspyyhkeen 

kuorta tarkemmin. Siinä luki "Shoe Polish". Se oli onneksi väritöntä, muttei 

vilvoittavaa. 

Libya oli merkittävä rakennusvientimme kohdemaa. 

Yhteistyön aloja olivat kartoitustehtävät, 

kaupunkisuunnittelu, kunnallistekninen ja julkinen 

rakentaminen sekä asuntotuotanto. Libyalaiset olivat 

kiinnostuneita sähköistysprojekteista. Keskustelimme 

myös yhteistyöstä korkeakoulujen ja 

tutkimuslaitosten välillä. 

26.10 Tukholma - Lentoemäntä kaatoi aamukahvin 

hihalleni. ”Piileskelevät, arvoisat, armahat! Täällä 

löytyi veneissä katso kuva. Naftassa ei vielä.Ensi 

viikolla suoritan puolestanne laajemman tarkastelukierroksen.” 

03.11 Buenos Aires Valkoisten kaupunki, ilotyttöjä, iloisuutta vaalivoitosta. 

Kaupalliset neuvottelut sujuivat Argentiinan valtuuskunnan kanssa hyvin ja 

sopimustekstistä päästiin 

yksimielisyyteen. Buenos 

Aires 

sopisi 

suurlähettiläspostiksi. 

”Mahtavat, rakkaat, valoisat, 

työteliäät. Koettuani vuosi 

sitten epäluottamuksenne 

kun ryhdyitte matkaamaan 

puolestamatkustajanne 

puolesta, olen nyt samalla alueella puolestanne ja jatkan aivan samalle alueelle. Täällä 

löytyy saapuvassa keväässä, naftassa ja laivoissa. Olen jo unohtanut miksi asiaa 

puolestanne tutkin. Ehkä voisitte puolestanne kertoa miksi pulestanne näin teen.”

13 

06.11 Rio de Janeiro - Honolulu maxikoossa. Rio 

käy lomapaikasta. Huono taloudenhoito huonon 

talouden syy, työttömyydestä johtuva köyhän 

kansan paine tuo aikanaan ongelmia. 

”Vaikuttavat, armajaiset! Matkustin tännekin 

puolestanne. Puolestanne olitte jo käyneet 

puolestanne. Auringossa löytyy, kauneissa löytyy, 

ruuassa löytyy ja sambassa löytyy. On niin 

mukavaa puolestanne että voisi viihtyä 

pitempäänkin.” 

08.11 Bogotá Neuvottelut sujuivat hyvin, tosin 

avasin esittämällä kunnioitukseni Argentiinan 

valtuuskunnalle. Olin hieman hermostunut koska neuvottelimme Espanjan kielellä. 

Neuvottelut ja erilliset ministerikäynnit edistyivät. Andropov kuoli Venäjällä. Bogotá 

on ryöstöjen kaupunki. Ajetaan ovelta ovelle ovet autoissa aina lukittuina. 2600 m. 

merenpinnasta. Kylmä, vaikka 4 astetta pohjoiseen päiväntasaajalta. Käynti alhaalla 

tropiikkiseudulla, kultamuseossa.. ”Viehättävät, viisaat, vilkkaat, vilpittömät! --- 

Löysin sen puolestanne. Kultaisen lautan, jonka naftankulutus on pieni. Myyntiarvo 

käytettynä uutta vastaava! 

Kaupungista, jossa kaikkia 

taloja vartioidaan ase 

kädessä, ihmisryöstöt 

ansaitsemistarkoituksissa 

ovat jokapäiväisiä eikä 

kaduilla juuri uskalla 

kävellä. 

4 o 

päiväntasaajalta. 2000 m 

merenpinnalta.”

14 

12.11 Miami Beach Lähetin Yukka-palmun ja Samsonite laukun. ”Ateenalaiset! --- 

Odysseuksen harharetket toivat minut tänne” 

16.11 New Yorkista Pariisiin Concordella, johon 

minut siirrettiin, kun oma lentoni myöhästyi. 

Lentonopeus Mach 2,02 eli n. 2000 km/t. 

Amerikkalaisia nuoria kiinnosta muu maailma 

vähän. Alennukset, autonosat ja monasti 

nähdyt TV-filmit ovat tärkeitä. 

Neuvotteluhomma raskasta, koska vaati 

valmisteluja. 

1984 

03.02 Jeddah - Jeddahissa uusia hienoja 

keskuksia, kaupunki on puhdas. 

”Ahkerat, 

päättäväiset, 

tavoittamattomat! --- Puolestanne taas 

täällä missä naftaa löytyy yli 

nykytarpeen---” 

12.02 Sarajevo - Lähtö matkallle 

Bahrain, Oman, Qatar, Riyadh myhästyi 

Helsingissä 45 min., Frankfurtissa 25 min. 

Zürichissä siirryimme ylelliseen liikelentokoneeseen. Laskeuduimme Sarajevoon 

samana päivänä, jolloin suomalaiset voittivat 5 mitalia. 

16.02 Muscat, Oman Lukuisia kokouksia, kesäsää, pääskysiä. ”Löytyy! Puolestanne 

kesässä, meressä, hiekalla ja töissä.” 

01.03 Jeddah, London - Öljy ja öljysäiliöneuvotteluja molemmissa kaupungeissa. 

Mielenkiintoista seurata Saudien elämää Lontoossa.

15 

04.03 Teheran - Iran oli niihin aikoihin maa, jonne oli aihetta solmia suhteet 

uudelleen, koska maa tarvitsi esimerkiksi öljynporaustorneja, joita pystyimme 

Suomesta toimittamaan, ja paljon muutakin. Maa oli toipumassa shaahin vallasta 

syöksyn tapahtumista ja noudatti hyvin ankaria uskonnollisia lakeja ja määräyksiä. 

Saimme maahantuloluvan viralliselle liikemiesvaltuuskunnalle. Meiltä edellytettiin 

paikallisen protokollan mukaisesti seppeleen laskua marttyyrin haudalle. 

Todettuamme ettei kysymyksessä ollut mikään määrätty marttyyri, joten emme 

syyllistyisi mihinkään poliittiseen kannanottoon, suostuimme. Valtiosihteeri Åke 

Wihtol oli valtuuskunnan vetäjä kirjoittaja varamiehenään. 

Kun ajoimme kahdessa autossa Teheranin todella vilkkaassa ja kaoottisessa 

liikenteessä seppelettä viemään vaurioitui Åken auto. Minulla oli autossa seppele. 

Odotin perillä pitkään toisen auton saapumista, mutta se ei saapunut. Elettiin vielä 

kännykkäpuhelimia edeltävää aikaa. Päätin toteuttaa tavoitteemme laskea seppele. 

Tiellä oli sankarivainajiaan itkeviä perheenjäseniä, jotka kantoivat vainajien kuvia. 

Irakin ja Iranin välinen sota oli käynnissä. Samassa puistossa oli kuuluisa suihkukaivo, 

joka suihkutti verenpunaiseksi värjättyä vettä. Laskin seppelen juhlallisesti pitäen 

lyhyen improvisoidun suomenkielisen puheen ja poistuin surevien seurasta. Åke 

kirjoitti muistelmissaan, ettei seppelettä laskettu. Tieto tulee näin korjattua.

16 

Teheranin hotellista, joka kuitenkin oli kaupungin paras, puuttui paljon. Puuttui 

tavallisin hygieniaan liittyvä paperi, puuttui kahvia ja muita juomia. Hotellissa oli 

kuitenkin kauppa, joka myi mattoja. Kaviaariakin sai ostaa. Kaupungilta löysin kauniin 

Isfahanissa tehdyn hopealinnun. Palatessamme lentokentällä pääsin kulkemaan VIPreittiä. 

Tavalliset matkustajat tarkastettiin ja tavaroista poistettiin matot, hopeat ja 

kaviaarit. Niitä ei saanut viedä maasta. Pidin iranilaista kierrätysjärjestelmää 

kansantaloudellisesti kannattavana ainakin lyhyellä tähtäimellä. Mielenkiintoinen 

valtuuskuntamatka.Maalla on tulevaisuutta. ”Vallattomat, työorjuutetut, yrittävät! -- 

Todetkaa minne olen puolestanne matkustanut. Löytyy niukasti.” 

19.03 Dallas-Mexico City ”Ihaillut, armahat, intohimoiset, mielenkiintoiset – 

Vihdoinkin öljyn jäjillä. Kone kieppuaa.---” 

21.03 Mexico City Neuvottelujen alkuosa sujunut hyvin. Käynti arkeologisessa 

museossa sekä Atsteekkipyramideilla ja kiipeäminen Aurinkopyramidille. Stressaava 

ohjelma. 

23.03 Käynti Durangossa, missä ranchilla hummeria ja katkarapuja. Avaamassa 

Finnfundin rahoittamaa paperiteollisuuden liimatehdasta

17 

25.03 Acapulco - Kaunis kaupunki. Muutaman kilometrin päässä Puerta Marques, 

missä Sir Francis Drake piti majaa. Kaikkialla öljyleskiä ja muita amerikkalaisia. 

Tutkimme hiilisatamamahdollisuuksia. Tulokset huonot 

08.04 Riyadh, Jeddah Kalliosäiliöneuvottelut jatkuivat. 

14.04 Paris OECD neuvotteluja. Edustustossa pikainen batonki ja paté lounas 

16.05 Hannover. 

18.06 Stockholm Kehitysyhteistyöneuvotteluja 

05.08 Wien Unido, Unidon vuosikokous. Lounas suurlähetiläs Franz Schmidtin kanssa. 

11.08 Wien - Frankfurt ”Parhaat, hauskat, onnelliset!+++Naftassa alkaa löytyä 

riittoisasti. Esittänette uutta etsinnän aihetta.” 

Kehitysyhteistyövarat kasvoivat, samoin vastuullisen käytön vaatimus 

Menin keskustelemaan korkotukiluotoista kehitysyhteistyöosaston eli Finnidan 

silloisen päällikön suurlähettiläs Mauri Eggertin kanssa. Häkellyin hänen kysyessään, 

joko tulin häätämään häntä virkahuoneestaan. Hän kertoi, että häntä oltiin siirtämässä 

suurlähettilääksi Egyptiin ja minua tilalle. Asiaa ei kukaan ollut sattunut minulle 

mainitsemaan. Komeassa isoikkunaisessa virkahuoneessa Suomen Sokerin entisissä 

tiloissa Mannerheimintiellä oli ennen istunut pääjohtaja Reino Rossi. Ulkoministeriö 

oli hajaantunut eri puolille kaupunkia ennen Merikasarmiin muuttoa. 

Sain vastuulleni KYO:n eli Finnidan, ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston, 

kehitysyhteistyöhön käytettyjen varojen voimakkaassa kasvuvaiheessa. Pari vuotta 

myöhemmin siirryin YK:n alipääsihteeriksi lähteneen Martti Ahtisaaren seuraajana 

kehitysyhteistyöasioista vastaavaksi alivaltiosihteeriksi. Lähin avustajani oli 

tehtäviinsä asiantuntevasti ja vastuullisesti paneutuva osastopäällikkö David 

Johansson. Osaston henkilöstö teki innolla työtänsä aitona pyrkimyksenään auttaa 

kehitysmaitten asukkaita. Kari Karanko oli hyvin voimakastahtoinen ja kehitysmaiden 

asialle sitoutunut. Arvostin häntä vaikka olimmekin usein eri mieltä. 

Vastasin tästä ulkomaantoiminnan alueesta, joka muodosti pääosan 

ulkoasiainministeriön menoarviosta kuusi vuotta. Erillistä kehitysyhteistyöministeriä 

ei vielä ollut. Ulkoministereinä toimivat näinä vuosina Paavo Väyrynen, Kalevi Sorsa ja

18 

Pertti Paasio. Kansainvälisissä kokouksissa ja kehityspankeissa Suomea edusti usein 

alivaltiosihteeri. 

Televisiossa ja lehdistössä nähdään kuvia nälkää näkevistä lapsista ja kurjuudesta 

tulvien, maanjäristysten ja taistelujen jälkeen. Nälkäkuoleman partaalla olevat, 

loukkaantuneet ja asuntonsa menettäneet todella tarvitsevat nopeasti humanitääristä 

apua. KYO hallinnoi humanitääristä apua, johon kuuluu myös pakolaisapu, mihin 

Suomi käytti 1989 noin 7 % kehitysyhteistyömäärärahoista. 

Varsinaisen kehitysavun tavoite on kestävä kehitys. Kehitysapu sai alkunsa kylmän 

sodan aikana. Mitään varmasti oikeata menettelytapaa kehitysmaiden ongelmien 

ratkaisemiseksi ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi ei Suomella eikä muillakaan 

avunantajamailla ollut. Jokainen kehitysmaa on erilainen. Kaikilla on omat tarpeensa 

ja vaatimuksensa. Eräitten valtioitten antaman kehitysavun vaikuttimet ovat monesti 

olleet itsekkäitä ja ulkopoliittisia etuja palvelevia. 

YK teki parhaansa löytääkseen kehitystä nopeuttavia keinoja ja lisätäkseen 

teollisuusmaiden antamien kehitysapuvarojen määrää. Kolmen muun Pohjoismaan 

kehitysapu oli kansantuoteosuutena mitattuna suurempi kuin Suomen. Suomessa ei 

haluttu olla huonompia. Kehitysyhteistyön budjetti moninkertaistui vuosina 1984 - 90. 

Kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta kasvoi eduskunnan toivomuksesta 

toimikautenani 0,35 %:sta 0,7 %:iin. Kun vuonna 1984 kehitysyhteistyöhön oli käytetty 

506 miljoonaa markkaa, käytettiin vuonna 1991 jo 3760 milj. mk. Monien mielestä ei 

sekään ollut tarpeeksi, vaikka työssäkäyvää suomalaista kohden käytettiin yli 1500 

markkaa vuodessa. Lamavuosina 90-luvulla kehitysapumme väheni jyrkästi 0,31 %:iin. 

Vastuuntuntoinen varojen käyttö edellytti järjestelmällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. En 

ole yleensä kannattanut julkisen sektorin laajentamista, mutta yhdeksi tehtäväkseni 

muodostui kehitysyhteistyöorganisaation kehittäminen, jotta toiminnan nopea 

laajentuminen pystyttiin hoitamaan. Puolet osaston toiminnan kasvusta hoidettiin 

tuottavuutta lisäämällä ja vain puolet henkilöstöä lisäämällä. Lisähenkilöstöä otettiin 

aina kun mahdollista määräajaksi, kasvattamatta pysyvien virkojen määrää. 

* 

Menneiden vuosisatojen aikana olivat kauppahuoneet etabloituneet kaukaisille 

rannoille ja tehneet maataan ja lippuaan tunnetuksi. Kauppahuoneita seurasivat

19 

valtiot ja historia kertoo siirtomaakaudesta. Ollessani Finnidan päällikkö olivat lukuisat 

kehitysmaat olleet itsenäisiä yli 25 vuotta. Kehitysmaiden merkitys oli kasvussa, sillä 

niissä asui 1980-luvulla 80 prosenttia maapallon väestöstä, noin neljä miljardia 

ihmistä, eli karkeasti laskien 800 kertaa Suomen väkiluku. Kehitysmaiden nopea 

väestönkasvu lisäsi köyhyyttä. Kehitysmaitten väestön arvioitiin vuodesta 1987 

vuoteen 2000 mennessä kasvavan 1092 miljoonalla eli 218 kertaa Suomen väestön 

verran. Arvio on osoittautunut oikeaksi. Oli vaikeata hahmottaa sellaista 

maailmantaloudellista kasvua ja sellaisia ympäristönsuojelutoimenpiteitä, jotka 

estäisivät köyhyyden ja ympäristökuormituksen lisääntymisen ellei väestönkasvua 

saataisi hidastettua. Suomi pyrki edesauttamaan tähän tavoitteeseen pääsyä 

tukemalla erityisesti YK:n väestöohjelmaa UNFPA:a ja UNICEFia. 

Raju väestönkasvu lisää ympäristöön kohdistuvia paineita. Luontoa on ollut pakko 

hyödyntää rakentamalla teitä ja asunto-alueita kasvavalle väestölle. Metsiä on 

kaadettu polttopuiksi ja tarvittaessa lisää viljelysmaata. Kehitysmaiden oli saatava 

taloutensa kehittymään, jotta köyhyys vähenisi. Talouden kehittäminen taas sekin 

johti helposti luonnon hyödyntämiseen. Kehitysapu ei voinut yksin ratkaista kasvavia 

ongelmia, vaikka esimerkiksi Suomi siirsi kehitysmaihin kymmeniä miljardeja 

markkoja. 

Kehitysmaat vaativat kansainvälisissä järjestöissä enemmän kehitysapua. 

Kolonialistisesta riistosta muistettiin toimikautenani usein huomauttaa. Oliko 

kolonialismista todella ollut vain vahinkoa? Jo aivan itsekkäistäkin syistä rikkaiden 

teollisuusmaiden oli etsittävä ratkaisua kehitysmaiden ongelmiin. 

olisivat muuten kasvaneet kestämättömiksi. 

Paineet sieltä 

* 

Öljyntuottajamaat, nekin useimmiten kehitysmaita, eivät 70-luvun jälkipuoliskolla 

pystyneet niin nopeisiin investointeihin eikä niin suureen kulutukseen, että jyrkästi 

kasvaneet öljytulot olisi voitu käyttää omissa maissa. Syntyi tarve löytää 

sijoituskohteita suurille rahavirroille. Pankit panivat öljyntuottajien rahat kiertämään 

pyrkien tietenkin lainaamaan myös öljyä tuoville kehitysmaille, jotka liiankin 

innokkaasti ottivat tarjottua lainaa saamiensa muiden julkisten luottojen lisäksi.

20 

Lainattuja varoja käytettiin sijoitusten lisäksi myös energiatuonnin maksamiseen ja 

kasvavaan kulutukseen. Erityisesti Afrikassa ei tuloa tuottaviin investointeihin 

varsinkaan maataloussektorilla ohjautunut riittävästi varoja. Investoinnit 

kehitysmaissa eivät aina olleet riittävän harkittuja, kuten eivät välttämättä 

teollisuusmaissakaan. Kun korot alkoivat nousta, syntyi maksuvaikeuksia ja vuonna 

1982 alettiin puhua kehitysmaiden velkakriisistä. 

Huonot suhdanteet ja kasvavat reaalikorot pahensivat nopeasti tilannetta. 

Velanhoidon kustannusten kasvaessa rahaa ei riittänyt aikaisempien investointien 

ylläpitoon, varaosiin eikä yhteiskunnan tuottamattomille sektoreille. Puuttuva 

luottamus ja kasvava inflaatio johtivat monissa paremmin menestyneissä 

kehitysmaissa merkittävään omien kansalaisten pääoman maastapakoon. 

Kasinotalous oli kotimaan investointeja tuottavampaa. Ulkomaalaisten investoijien 

mielenkiinto väheni siellä missä ulkomaiset investoinnit yleensä olivat sallittuja. 

Yksityisten rahavirtojen vähenemiseen yhdistyi liikepankkien haluttomuus kasvattaa 

luottosalkkujaan. Kun vuonna 1980 julkisen kehitysavun osuus oli vajaa 30 % 

nettorahoitusvirroista kehitysmaihin, oli se vuonna 1988 kasvanut yli 50 %:iin. Tämä 

ei niinkään johtunut kasvaneesta avusta vaan yksityisen sektorin rahoituksen 

vähenemisestä. 

* 

Afrikan köyhissä kehitysmaissa tapahtui kehitystä, vaikka muuta kuului väitettävän. 

Maat selviytyivät öljykriisin seurauksista ja olivat pystyneet ylläpitämään jatkuvasti 

kasvavan väestönsä. Sisäiset ristiriidat, kadot lukuisissa maissa ja kehitysmaiden 

vientituotteitten maailmanmarkkinahintojen lasku olivat olleet ylimääräisiä 

vastoinkäymisiä näille maille. Talouspolitiikkaa pyrittiin parantamaan kehitysapuun 

liittyvän dialogin avulla. Jotkut kehitysmaiden johtajat suhtautuvat kansoihinsa 

välinpitämättömästi ajaen omaa, perheensä, kannattajiensa ja heimonsa etua. Monet 

kehittivät asevoimiaan ja kävivät sotia sen sijaan, että kehittivät infrastruktuuria 

maassaan.

21 

Kehitysmaat haluavat saada tuotteensa maailmanmarkkinoille. Maataloustuotteiden, 

tekstiilien ja muutkin tuontisuojat ovat huomattavia esteitä. Kun maa kehittyy, siirtyy 

vaurastuvaan maahan työvoimaa köyhemmästä naapurimaasta. Palkkojen kohotessa 

menestyvässä maassa sijoittajia ja rahoitusta siirtyy köyhempään 

matalapalkkaisempaan maahan. 

Tietenkin opetuksen ja terveydenhoidon tuen rinnalla tarvitaan motivaatiota ja 

menestymisen malleja. Jo 80-luvulla puhuttiin Bangladeshissa myönnetyistä 

pienlainoista, jotka ovat edesauttaneet yritteliäisyyttä. 

Rakenteellisesta sopeutumisesta tuli 80-luvulla kehitysmaiden taloudellisen 

tervehdyttämisen avainsana. Kehitysmailta vaadittiin paljon lisälainojen ehtona: 

realistisia valuuttakursseja, järkevää maataloustuotteiden hintapolitiikkaa, julkisen 

sektorin supistamista jne. Oli vaikea kiristää jo kireällä olevaa vyötä. Mellakat ja 

poliittiset kriisit saattoivat tukiaisten poistuessa seurata elintarvikkeiden hintojen 

nousua. Viime aikoina ovat elintarvikkeiden hinnat jälleen nousseet 

maailmanlaajuisesti. Seurauksena on ollut ruokamellakoita, joiden määrä saattaa 

tulevaisuudessa kasvaa. 

* 

Ympäristökysymysten ratkaisun strategiaa luotaessa myös monelle 

kehitysmaaongelmalle tulee löytymään ratkaisu. Kaikkien maiden ei ole tarpeen 

teollistua. Jotkut soveltuvat luontonsa ja säänsä puolesta paremmin elämään 

palveluelinkeinoilla, kunhan tulot jäävät asukkaille. Jotkut voisivat jopa säilyttää 

suuria luonnonpuistoalueita, kunhan niille maksettaisiin siitä kunnon korvaus. 

Ympäristöhaitoista oli kehitysyhteistyökautenani tullut yleinen keskustelunaihe myös 

YK:ssa ja kehitysrahoituslaitoksissa. Siihen Suomi ja muut Pohjoismaat olivat jo vuosia 

pyrkineet. Metsien tuhoutuminen ja aavikoituminen ovat vakava kehityksen este. 

Meidän oli syytä painottaa tukeamme entistä enemmän metsäsektorille, perusteellisista 

metsätalouden kokonaissuunnitelmista aina kylämetsitykseen ja paikalliseen 

metsäkoulutukseen. Suomella oli siihen resursseja. Tehtävämme oli liittää 

toimintamme kehitysmaiden ja muiden avunantajamaiden toiminnan kokonaisuuteen. 

Pääosa kehitysapuvaroista kanavoitiin kahdenvälisenä tukena nimetyille avun 

kohdemaille sekä toisaalta tukena YK-järjestelmälle ja kehitysrahoituslaitoksille. Oli 

tärkeätä myötävaikuttaa kehitykseen ja käyttää Eduskunnan myöntämiä varoja 

suomalaisen veronmaksajan kannalta mielekkäästi.

22 

Kehitysyhteistyö on aina vedonnut ihanteellisiin ihmisiin ja järjestöihin. Oli tärkeätä 

saada myös kyvykkäät yritykset mukaan kehitysyhteistyöhön. Pyrimme ohjaamaan 

Suomen kehitysyhteistyötä aloille, joilla toimintaan Suomessa riitti kykyä ja osaamista. 

Tavoitteena oli toimintamme kestävä vaikutus. Oli myös otettava toiminnassa 

huomioon, että korruptio saattoi olla joissakin maissa syvällä ja että monasti 

kehitysmaissa hyväksyttiin lahjusten otto osaksi virkamiesten palkkausta. 

Suomen tulisi tulla tunnetuksi siksi, että sillä on merkitystä asianomaiselle maalle, 

koska Suomen tiedetään olevan jossain mielessä taitava. Tärkeätä on, että 

kansainvälistyvässä maailmassa niillä piireillä, jotka ovat suomalaisten mielenkiinnon 

kohteita, on taidoistamme hyvä kuva. Armi Ratia puhui aikoinaan tullessaan ulkomailta 

näytöskiertueelta vaakunaamme viitaten "leijonan harjaamismatkoista". 

Keskittämällä voimavaramme kehitysmaatoiminnassa aloille, joilla halusimme pysyä 

globaalisessa kehityksessä mukana, pystyimme kirkastamaan kuvaamme. Kaupan 

kannalta metsätalous koneineen, metsäteollisuus, telekommunikaatioteknologia, 

energiansiirto, siirtolaitteet, varastot ja vesihuolto olivat aloja, jotka jo hallitsimme 

globaalisti. Metsäteollisuuden tuotteita, nostolaitteita ja maatalouskoneita valmistettiin 

suomalaisissa tuotantolaitoksissa kehitysmaissakin. Kehitysyhteistyö tuki 

keskittymistä, kun se suuntautui samoille aloille.

23 

Suomen osuus kansainvälisestä kehitysavusta oli noin 0,6 %. Varoilla voitiin 

tavoitteena olevan kehityksen ohella lisätä kehitysmaissa molemminpuolista maa- ja 

henkilötuntemusta. Kehitysavun vaikutusta maaseudun elinolosuhteiden parantajana, 

opetuksen ja terveydenhuollon edistäjänä ja köyhimpien kansanosien tukena ei 

vähentänyt se, että keskityttiin suomalaisen osaamisen alueille. 

Apumme kohdemaat oli valittu avun tarpeen ja poliittisten kompromissien pohjalta. 

Elettiin kylmän sodan kautta. Kohdemaat olivat 1989 avun osuuden mukaisessa 

järjestyksessä: 

Maa Osuus avusta Väestö 1989 Väestö 2009 Väestön kasvu % 

Tansania 12,7 % 24,7 41,0 66 

Mosambik 7,0 % 14,9 21,7 46 

Egypti 6,5 % 50,2 83,1 65 

Kenia 5,8 % 22,4 39,0 74 

Sambia 5,8 % 7,6 11,9 57 

Sri Lanka 4,5 % 15,6 21,3 36 

Nepal 4,1 % 18,0 28,6 59 

Etiopia 3,8 % 47,4 85,2 78 

Nicaragua 3,8 % 3,6 5,9 64 

Sudan 3,7 % 23,8 41,1 73 

Bangladesh 3,4 % 108,9 156,0 43 

Vietnam 2,7 % 66,7 87,0 30 

Namibia 1,9 % 1,3 2,1 61 

Somalia 1,8 % 5,9 9,8 66 

Burma (Myanmar) 1,1 % 40,0 48,1 20 

Peru 0,8 % 20,7 29,5 42 

Suomi - 5,0 5,2 5 

Budjetoitujen kehitysvarojen vuosittaisen käytön eli maksatusten tuli mieluiten olla 

100 %. Sunnitelmallinen kehitystoiminta perustui projekteihin, joissa vallankin 

kehitysmaaolosuhteissa syntyi erilaisia viiveitä hidastaen maksatuksia. Suunnittelua 

helpotti, mutta ei maksatuksia, että määrärahat olivat siirtomäärärahoja sekä 

kolmivuotiset kehyspäätökset. Maksatustavoite saavutettiin vaikeudet työllä voittaen. 

Eturyhmät ajoivat omia projektejaan. Kansalaisjärjestöt ajoivat omiaan, teollisuus 

omiaan, rakennusurakoitsijat omiaan, maatalous omiaan ja niin edelleen. Konsultit 

halusivat valvontatehtäviä ja suunnittelutehtäviä. Naisten asemasta kiinnostuneet 

ajoivat naisten asemaa parantavia projekteja. Kehitysapuvarojen määrä oli huomattava 

ja monet halusivat niillä myös edistää omia tavoitteitaan.

24 

Minulle sanottiin kehitysavusta keskusteltaessa, etteivät näkemykseni perustuneet 

tehtyihin tutkimuksiin vaan mutu-menetelmään eli ”minusta tuntuu”- käsityksiin. Tätä 

kirjoitettaessa on kulunut noin 30 vuotta siitä, kun näin sanottiin. Kehitysmaita ja 

kehitysrahoitusta on tutkittu, mutta mitään suurta tutkimuksiin perustuvaa 

kehitysyhteistyön muutosta en ole havainnut. Kehitysmaille on tosin alettu maksaa 

suoraa budjettitukea. Minusta tuntuu että varojen mahdollista väärää käyttöä on näin 

meneteltäessä hyvin vaikeata valvoa. 

* 

Suomen avun kohdemaat olivat pääosin köyhimpiä maita. Ohjelmat pyrkivät niissä 

myös ihmisresurssien kehittämiseen ja terveydenhuollon turvaamiseen. Vain terveet, 

koulutetut ihmiset pystyivät hyödyntämään siirrettyä teknologiaa. Köyhistäkin maista 

oli löydettävissä investointikohteita yrityssektorille. Finnfund, Teollisen 

Kehitysyhteistyön Rahasto, jonka johtokunnan puheenjohtaja toimin, ja 

korkotukiluotot sallivat toiminta-alueen laajentamisen. Sijoitukset kehitysmaihin 

nopeuttavat paikallisen yritystoiminnan liikkeellelähtöä, siirtävät johtamistaitoa sekä 

vientimarkkinointitaitoa kehitysmaihin ja edellyttävät paikallisen työvoiman 

koulutusta. 

Pienyrityksissä oli suurten siemen. Kun Suomi oli käyttänyt 

kehitysyhteistyöhön vuosina 1976–86 noin 7,5 miljardia markkaa, tuli muunkin 

taloudellisen yhteistyön kehitysmaiden kanssa löytää väylänsä. Suomi voisi kouluttaa 

oman osaamisensa alueilla kehitysmaihin erikoistuvia suomalaisia ekonomisteja ja 

insinöörejä. Yhteistoiminta kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kanssa oli 

mahdollista. Rahoitusta oli saatavissa eri lähteistä. 

Korkotukiluotot otettiin käyttöön investointiprojektien rahoituksessa. 

Korkotuki 

soveltui vain jo kehittymisessä vauhtiin päässeille maille. Useimmille Suomen 

perinteisille yhteistyömaille ja käytännössä koko Saharan eteläpuoleiselle Afrikalle 

annettiin edelleen lahja-apua suoraan ja järjestöjen kautta. Korkotukiluottoa saavat 

hankkeet arvioitiin työryhmässä, johon kuuluivat valtiovarainministeriö, Vientiluotto 

ja ulkoministeriö. Kehitysyhteistyön tavoitteena tietenkin oli ja on saattaa kohdemaat 

kehitysavun tarpeesta hiljalleen eroon. 

* 

Suomessa kehitysyhteistyötä arvosteltiin toimikautenani, kuten sitä oli arvosteltu 

aikaisemmin ja myöhemminkin. Tansaniaan aikoinaan toimitetuista troolareista, jotka 

olivat ruostuneet käyttämättöminä, sain kuulla kovastikin arvostelua, vaikka ne oli

25 

toimitettu kymmenisen vuotta ennen virkaan tuloani. Vastaanottaja oli halunnut 

troolarit, mutta ei halunnut niiden käyttöön ja huoltoon liittyvää koulutusta. 

Suomessa työtä tekeviltä kerätään veroja ja näillä veroilla rahoitetaan kehitystä 

kehitysmaissa. Rahoja on käytettävä niin että tuloksena on kehitystä, elintason 

kohoamista ja kehitysmaiden tuotannon ja kilpailukyvyn paranemista. Köyhyyden 

tulisi vähetä. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. 

Päätöksistä vastaavat pyrkivät ottamaan arvostelun huomioon. Ongelmallista on että 

arvostelijat aina ja voimalla sanovat, mikä on heidän mielestään väärin, mutta 

harvemmin esittävät parempaa vaihtoehtoa. Lehtien mielipidekirjoitukset ovat tästä 

oiva esimerkki. Yhteiskunnassamme on paljon arvostelun aihetta, mutta mitkä ovat ne 

paremmat vaihtoehdot, joista vallitsee yhteisymmärrys? 

Suoritettaessa investointeja teollisuusmaissa ja omassa maassakin kaikesta 

koulutuksesta ja kokemuksesta huolimatta tehdään usein virheitä. Pakostakin näin käy 

vielä helpommin kehitysmaissa, joissa on vähemmän kokemusta ja vähäisempi 

koulutustaso ja vähemmän valvottu johto, joka ei ole sekään pyyteetöntä ajaen erilaisia 

ristiriitaisia intressejä. 

Objektiivisessa kansainvälisessä vertailussa maamme harjoittaman kehitysyhteistyön 

arvioitiin olevan kärkipäässä. Vertailun suorittivat kansainväliset asiantuntijat, kuten 

OECD:n kehitysapukomitea DAC. Tietenkin asiaan vaikutti kehitysapuvarojemme 

kasvu, mutta tuskin asiantuntijat olivat niin paatuneita, että tämä oli ainoa myönteisen 

arvion syy. 

Kotimaan kritisoijista melkoinen osa oli kansalaisjärjestöjen edustajia. He toivoivat, 

että kansalaisjärjestöjen kautta ohjattaisiin yhä suurempi osuus varoista. 

Kansalaisjärjestöjen projektien katsottiin olevan viranomaisten valvomia 

tehokkaampia. Kansalaisjärjestöjen tukea lisättiinkin muun muassa lisäämällä valtion 

tukea järjestöjen projekteille.. Kansalaisjärjestöjen kiitettävä toiminta on idealistista ja 

lähtee usein samoista perusteista kuin humanitäärinen apu. Kansalaisjärjestöjen 

toiminta oli arvokasta ja monimuotoista, kunkin järjestön tavoitteiden mukaista mutta 

niidenkin työssä kohdattiin ongelmia. Kävimme järjestöjen kanssa mielipiteenvaihtoa 

ja annoimme neuvoja jos pyydettiin silloin kun osasimme. 

Ei välttämättä ole oikein kytkeä apua kehitysmaiden hallitusten harjoittamaan 

politiikkaan. Ihmisiä ei voinut rangaista siitä, että heidän hallituksensa ovat 

epädemokraattisia tai harjoittavat väärää ihmisoikeuspolitiikkaa. Sen sijaan olin 

vahvasti sitä mieltä, että kehitysmaiden asehankinnat ja kehitysapu voitaisiin asettaa

26 

riippuvuussuhteeseen. Idän ja lännen välisen kylmän sodan päätyttyä oli kehitysmaille 

entistä helpompi sanoa, että mikäli asehankintoihin käytetään kohtuuttomasti rahaa, on 

turha toivoa kehitysapua. 

* 

Eduskunta toivoi, että Suomen kehitysyhteistyötä arvioisi riippumaton ryhmä. En 

nähnyt erityisen mielekkääksi, että arvion suorittaisivat samat, kukin omaa puoluettaan 

edustavat henkilöt, jotka jo olivat edustettuina TALKE:ssa Taloudellisten 

Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnassa, vaan kokosin täysin riippumattoman 

arviointiryhmän, mikä herätti melkoista hämmennystä. Poliittisten vaikuttajien 

merkitys nyky-yhteiskunnassa on suuri, mutta aina samojen henkilöitten käyttö, joista 

jotkut eivät olleet omissa puolueissaankaan merkittäviä vaikuttajia, ei mielestäni ollut 

paikallaan. 

Kokoamaani ryhmään kuuluivat Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Håkan Hellberg 

puheenjohtajana. Hän oli sitä ennen Maailman Terveysjärjestön WHO:n johtajia ja 

koulutukseltaan lääkäri, suurlähettiläs Anders Forsse, entinen Ruotsin 

kehitysapuorganisaation SIDA:n pitkäaikainen johtaja, varapääjohtaja Richard Jolly, 

Unicefin kyvykäs kakkosmies New Yorkista, Helsingin Sanomien päätoimittaja Simo- 

Pekka Nortamo, joka kirjoituksissa matkoiltaan analysoi kehitysmaitten 

ongelmakenttää, kansainvälinen sihteeri Kari Tapiola SAK:sta, joka tuli ryhmään 

ulkoasiainministeri Kalevi Sorsan suosituksesta, ministeri Heikki Tuominen, entinen 

Postipankin johtokunnan puheenjohtaja talousmiehenä ja emerituskansleri fil. tri. Klaus 

Waris, joka niihin aikoihin kirjoitteli paljon kehitysyhteistyöstä. Suomen 

kehitysmaasuhteita arvioimaan tarvittiin talouskysymyksiin syvällisesti perehtynyt 

nainen. Olin kokoamassa ryhmän liian miesvaltaiseksi eli pelkästään miehistä eri 

aloilta. Pankinjohtaja Sirkka Hämäläinen Suomen Pankista, myöhemmin Suomen 

Pankin ja Euroopan Keskuspankin johtokunnassa, suostui mukaan. Hänen huolellinen 

analyysinsä ja asiallinen näkemyksensä vaikuttivat oleellisesti ryhmän työn tulokseen. 

Saman huolellisen analyysin olen vuosia myöhemmin todennut hänen esitelmissään ja 

puheenvuoroissaan. 

Ministeriö määräsi minut “asiantuntijaksi”, toisin sanoen henkilöksi, joka kertoi 

ryhmälle silloisesta kehitysyhteistyötoiminnasta ja suunnitelmista sekä hankki 

tarvittavaa aineistoa. Ryhmällä oli kolme sihteeriä Taina Teräväinen (myöhemmin 

Kiekko), Birgitta Stenius-Mladenov ja Pirjo Virtanen. Ryhmä julkaisi merkittävän 

mietinnön, jossa esitti näkemyksensä mielekkäästä 90-luvun kehitysyhteistyöstä.

27 

Kaikki sanottu oli harkittua ja on edelleen voimassa. Mietinnön vikana pidettiin, ettei 

se ollut puoluepoliittisena kompromissina syntynyt. Poliittinen se oli, jos politiikalla 

tarkoitetaan tavoitteellista vaikuttamista. 

Toivoimme uusia mielipiteitä ja näkemyksiä. Vain harvoja henkilöitä oli Suomessa 

osallistunut kehitysapukeskusteluun. Useimmilla heistä oli kokemuksia maista, joiden 

kehitys ei ollut onnistunut hyvin. Aasiasta löytyi menestyneitä kehitysmaita, jotka 

nekin sopivat kehitysmalleiksi. Toivoimme laajempien yliopistopiirien sekä 

talouselämän ja yhteiskunnan eri alojen mukaantuloa kehityskysymysten käsittelyyn. 

Kehitysmaissa pyrittiin innostamaan ihmisiä yritteliäisyyteen ja taloudelliseen 

toimintaan. Suomenkin talouselämän tuli etsiä mahdollisuuksia kehitysmaista ja 

kehitysmaakaupasta. Kauppa ja kehitys kulkevat käsi kädessä. 

Arviointiryhmän raportti tuli julkisuuteen kesän alkaessa 1989. Kesän päättyessä 

julkaistiin suurlähettiläs Pekka Malisen kirja rämäkällä nimellä ”Kehitysapu 

täysremonttiin”. Sen syntymistä ja aineistonkeruuta Finnidakin oli tukenut. Malisen 

esittämät johtopäätökset olivat linjassa näkemystemme kanssa. Toivoimme Finnidassa 

keskustelun jatkuvan ja toivoimme sen ennen kaikkea välttävän pinnallisuutta. Oli 

kysymys suurista arvoista, suuresta rahamäärästä Suomen tulo- ja menoarviossa ja noin 

neljästä viidesosasta ihmiskuntaa. 

08.09 kello 05 00. Hormuzin salmi ”Vapaamieliset! --- Puolestamatkustajanne valvoo, 

että edelleen löytyy naftassa ja laivoissa. Olin 5.9. Vaskiluodossa. Nyt sielläkin löytyy. 

Niin täälläkin. On kiva kun löytyy.--Menen Colomboon katsomaan teitä (maanteitä).” 

Sri Lankaa pidän edelleenkin yhtenä kauneimmista näkemistäni maista.

28 

Valitettavasti siellä on jo pitkään vallinnut sisällissota. Pohjoisen tamilit haluavat 

autonomiaa. Singaleesit eivät halua sitä antaa ja istuvat hallituksessa. Molemmille olisi 

tilaa. Taisteluita käydään ja terrorismi kukoistaa. Erään suomalaisprojektin toteuttajat 

säikähtivät pahanpäiväisesti, kun ryhmä aseistettuja miehiä saapui työpaikalle 

kantaen vastairrotettua paikallisen asukkaan päätä. Tämän he tekivät varoittaakseen 

ilmiannoilta ja vastapuolen auttamiselta. Tapa oli hyvin tehokas, vaikkei suositeltava. 

Kiertelin maata tutustuen projekteihimme vesihuollosta sähköistykseen ja maaseudun 

kehittämiseen. Ajaessamme pystyin autosta ja syömään pysähtyessämme näkemään 

kauniit valkoiset hiekkarannat. Olisin halunnut olla turisti ja viettää siellä muutaman 

lomapäivän. Siihen ei silloin ollut tilaisuutta. Halu on edelleen säilynyt. Sisällissota on 

kuitenkin jatkunut. Tätä kirjoitettaessa se on saanut ainakin toistaiseksi verisen lopun.

29 

14.09 Colombo - Töitä, 7 kokousta päivässä. ”Ooh te! --- Kuumaa, kosteata, kumipuita, 

teetä, pippuri kasvaa---” ”Rakkaat ! Ei täällä oleniin kivaa kuin Moskovassa. Mutta 

täällä pippuri kasvaa, te, kumi. Kuumaa ja kosteaa.” 

0310 Alaskalla ”Maljakkoiset, kukkaiset, kiireiset! --- Grönlannilla en havainnut naftaa 

enkä Islannillakaan. Merenkulkuun liittyviä jäävuoria olen havainnut lavealti. Uskon 

nähneeni senkin, johon Titanic osui. Välillä se suli, höyrystyi, lumeni, jäätyi, lohkesi ja 

ui taas. Tarkistanette itse kiertofrekvenssin.” 

YK - Yhdistyneet kansakunnat ja YK järjestöt 

03.10 New York. Neuvotteluja YK järjestöissä. 

Suomi, oli 1980-luvulla kansainvälisten kehitysjärjestöjen merkittävä avunantaja. 

Vuoden 1989 kehitysavusta yli 38% kanavoitui YK:n kehitysjärjestöjen ja 

kehitysrahoituslaitosten kautta. Tietty osa meni niiden hallintokuluihin, mutta pääosa 1 

162 miljoonasta markasta (195 milj. €) meni kehitysmaille järjestöjen ja laitosten 

yhteen sovittamana apuna, joka teki mahdolliseksi suuretkin projektit, kuten 

esimerkiksi rokotusohjelmat ja infrastruktuuri-investoinnit.

30 

Ellei YK:ta olisi, tulisi se perustaa, on usein kuultu lause. Se sisältää kiitosta ja 

kritiikkiä. Kritiikin kohteena ovat YK-järjestelmän toiminnalliset heikkoudet. YK:ta 

onkin pyritty uusimaan lähes sen olemassaolon ajan. YK:ta kokoonsa verrattuna 

voimakkaasti tukeneet Pohjoismaat ovat aina olleet uusimista ajamassa. Suomi on ollut 

YK:n jäsen vuodesta 1955 alkaen. YK:n ongelmia ovat sen hyvin laajaksi kasvanut 

jäsenmäärä. Itsenäisiä valtioita on perustettu lukuisia YK:n perustamisen jälkeen. 

Kehitysmaat ovat YK:n yleiskokouksissa suuri 

enemmistö. Kun jossain kokouksessa kaikki 

jäsenmaat ovat oikeutettuja puheenvuoroon, 

kasvaa puheisiin käytetty aika melkoiseksi. 

Puhujat puhuvat usein kotimaittensa yleisölle. 

Yleiskokouksen on todella vaikea toimia 

tehokkaasti. YK:n sihteeristössä työskentelee 

kaikkiaan noin 50 000 virkamiestä, joten se ei 

ole suurempi kuin keskikokoisen kaupungin 

työntekijämäärä. Helsingin työntekijämäärä on 

40 000. Jotkut maat sijoittivat YK:n tehtäviin 

henkilöitä, joille ei löytynyt sijaa kotimaan

31 

ympyröistä. He saattoivat olla kulmikkaita myös YK:ssa työskennellessään eivätkä 

lisänneet järjestelmän tehoa. Turvallisuusneuvosto on toimintakykyisin YK:n 

neuvostoista. Silläkin on usein vaikeuksia saavuttaa yhteisymmärrys päätöslauselmien 

sisällöstä ja toimenpiteistä. YK:n kehitysjärjestöt toimivat niin hyvin kuin on 

odotettavissa, kun jäsenmaiden toivomukset ja vaatimukset ovat usein ristikkäisiä. 

Pyrin YK:n kehitysjärjestöjen kokouksissa ajamaan näkemyksiämme. 

YK:n kehitysohjelman UNDP uusi johtaja William H. Draper III oli vieraillut 

Suomessa. Kuljetin häntä ympäri Helsinkiä unohtamatta Timo ja Tuomo Suomalaisen 

temppelikirkkoa, joka teki häneen syvällisen vaikutuksen. Tasavallan Presidentti 

Mauno Koivisto otti vastaan Draperin, joka oli arvoasteikossa kolmas YK:n 

sihteeristössä pääsihteerin ja hänen varamiehensä jälkeen. Tavatessamme linnassa 

Koivisto kertoi 

olleensa kävelyllä ja 

pyrkineensä 

muistelemaan mikä 

Draperin virkanimike 

oli. Hän oli päätynyt 

sanaan Exterminator. 

Koivisto naurahti. 

Onneksi Draper oli 

Administrator 

(kehitysohjelman 

hallinnoija) eikä Exterminator (perin pohjin hävittäjä). Puheessamme UNDP:n 

hallintoneuvoston kokouksessa esitimme tyytyväisyytemme siihen, että vastaisuudessa 

kaikkien projektien vaikutukset ympäristöön huomioitaisiin. Sanoin Suomen erityisesti 

toivovan huomion kiinnittämistä metsäkysymyksiin. Kiinnitin vielä huomiota kokousta 

edeltäneeseen vallan runsaaseen paperimäärään ja toivoin että UNDP:n 

hallintoneuvoston kokouksissa keskityttäisiin vastaisuudessa linja- ja 

menettelytapakysymyksiin. Tekniset asiat voitaisiin käsitellä valmistelevalla tasolla. 

”Puolueettomat, pontevat, pyyteettömät! Tervehdys menneen kesän 

lämmöstä, joka täällä vielä vallitsee. Olen löytänyt sekä naftassa että veneissä. Täällä

32 

on paljon veneitä pysäköitynä katujen varsille. Kuin Venetsiassa paitsi, että siellä kadut 

ovat vesiteitä eikä täällä.” 

02.11 Pohjoisnavalla (keskellä kello 23.29 Suomen aikaa) ”Todelliset! Ihmeelliset! --- 

Matkustaessani puolestanne joudun keksimään yhä hankalammin saavutettavia 

paikkoja laajentaessanne omia retkiänne. Teille on niistä vain huolta ja vaivaa. 

Luottakaa puolestamatkustajaanne. Täällä ei löydy veneissä eikä vielä naftassakaan. 

Asukkaita per km 2 on myös nirsosti.” 

05.11 Bangkok Koneenvaihto matkalla Filippiineille, Burmaan ja Nepaliin. 

05.11 Manila Aasian kehityspankin päämaja oli Manilassa Filippiineillä. Siellä 

käydessäni sain 

tilaisuuden tavata ja 

keskustella silloisen 

presidentin Corazón 

Aquinon kanssa. Naisen 

joka valittiin valtaan 

maassa, jossa hänen 

miehensä oli murhattu. 

Hän teki vaikutuksen 

henkilöön, jonka kanssa keskusteli. Hänen tavoitteenaan oli maassaan 

oikeudenmukaisuus. Hänellä oli paljon muitakin tavoitteita ja siksi myös paljon 

vastustajia. Ennen kuin poliittinen valtakamppailu syrjäytti hänet, hän paransi monen 

oloja maassaan, jossa valtakiistat edelleen jatkuvat. - Lensin Tokioon Korhosien, rva 

Sorsan ja Joulupukin kanssa. Filippiinit on pikkuAmerikka. Kahvia eikä teetä. Kovin 

katkria neuvotteluja. Taifuuni tulossa. Manilan ”Jeeneys” olivat todella värikkäitä. 

Linja-auto jeeppialustalla. ”- Olen käynyt puolestanne Tokiossa ja Taipeissa, jota ei 

olekaan diplomatiassamme. - -- Täällä ei puhuta Espanjaa.”

33 

09.11 Rangoon - Aasiassa Suomella oli projekteja Burmassa, nykyisin Myanmar, 

Nepalissa, Sri Lankassa ja 

Vietnamissa. 

Suomen tukemat projektit 

Burmassa olivat energia- ja 

metsäteollisuusaloilla. Burma oli 

ollut suhteellisen vauras maa, 

jolla oli teollisuutta. Se oli siitä 

taantunut ja oli käydessäni 

Rangoonissa ja maaseudulla 

Aasian köyhimpiä maita. Maassa 

oli vallan ottanut sotilashallitus 

ja siellä esiintyi 

vähemmistöryhmien aseellista 

vastarintaa. Halusimme tästä 

huolimatta 

tukea 

vientiteollisuuden kehittämistä. 

Vierailu tässä syvästi 

buddhistisessa valtiossa oli 

mieleenpainuva. Maaseutumatkalla ja kaupungissa havaitsin ihmisten 

alistuneisuuden ja pelokkuutta sotilaitten tiukkaan valvomassa maassa. Ihmiset 

kokoontuivat kuitenkin perheittäin yhteen viettämään vapaa-aikaansa. Väestö tässä 

eristäytyneessä maassa oli ulkomaalaiselle hyvin ystävällistä. Turisteja maassa ei juuri 

käynyt. Ehkä siitä 

syystä Rangoonissa 

järven rannalla oleva 

hotelli oli elämys. 

Rotta saattoi hypätä 

pitkälle pöydälle, kun 

asiakas ruokaili 

pöydän toisessa 

päässä. Elämys oli

34 

lento Burma Airwaysin senaikaisessa koneessa. Jalkani eivät todellakaan mahtuneet 

istuinrivien väliin, jos rakoa pystyi kutsumaan väliksi. Harvoin olen lentokoneessa 

kokenut yhtä suurta määrää moskiittoja ja muita hyönteisiä. - Kaikilla jalla-jalla 

(Ripulia tarkoittava Arabiankielestä lainattu sana jalla = lähdetään, jalla jalla = 

lähdetään nopeasti). Omani lievä. Moskiittomassoja. Temppelimassoja. Ohjelmaa 

tauotta 07.00 – 23.00. 

”Joulua odottavat, palelevat! --- Täytin 5 sivuisen lomakkeen saadakseni 3 postikorttia. 

Kortit ovat täällä harvinaisuus. Löytyy vtsataudeissa, moskiitoissa, kosteudessa, 

kuumuudessa ja veneissäkin. Terveiset tärisevästä autosta.” 

13.11 Katmandu Nepalissa 

tavoitteemme oli saada 

metsitysprojekteilla estettyä 

eroosiota ja siitä seurannutta lietteen 

valumista, jokien liettymistä ja 

voimalaitosten tukkeutumista. 

Olimme myös sähköistämässä 

maatalousalueita. Maahan on 

luonnoltaan kaunis. Kauniita ovat 

myös temppelit. Kansa oli köyhää, 

mutta työskenteli ahkerasti. 

Saniteettiolosuhteet olivat huonot ja 

asuinpaikat ahtaita. Käydessäni 

maassa kuningas hallitsi hyvin 

autoritäärisesti. Tärkeät päätökset 

tehtiin hänen hovissaan. Eräs 

kuninkaan läheisistä apulaisista toimi 

illallisisäntänäni. Tarjottiin hummeria, 

joka oli mustansininen. Olin ennen tottunut punaiseen väriin, kuten rapukesteillä. 

Ollakseni kohtelias vieras söin tätä harvinaista herkkua. Tosin välähti mieleeni kuva 

hummerista, jota oli kantaen kuljetettu Intian valtamereltä ylös Katmandun 

kaupunkiin, missä sillä nyt herkuttelimme.

35 

Yöllä ennen seuraavan aamun lentoani Bangkokin kautta Eurooppaan hummeri lienee 

alkanut vaikuttaa. 

Minulle nousi kova 

kuume ja tärisin 

horkassa niin, että oli 

vaikea pysyä 

sängyssä. Asuessa ja 

liikkuessa 

kehitysmaissa joutuu 

kokemaan erilaisia 

yllättäviä vaivoja ja 

tauteja. Tämä kuului äkillisimpiin ja yllättävimpiin. Söin Aspiriinia ja join vettä. 

Molempia paljon. Lopuksi nukahdin uudelleen. Aamulla olin vielä melkoisen hytisevä 

ja täysin voimaton, mutta paluumatka onnistui enkä joutunut pitämään töissä taukoa. 

Nepalissa ongelma oli liian suureksi kasvanut ja rappeutunut valtionkoneisto. Maa 

kuului köyhimpiin kehitysmaihin, LLDC-maihin. Bruttokansantuote per asukas oli 

käydessäni projekteihin tutustumassa 180 US dollaria.

36 

Hyvät neuvottelut. Lwento Himalajaa pitkin, paluu autolla. Yöllä Nepalilainen jalla-jalla 

horkka. ”Puoleensavetävät, alati ahkerat! --- Puolestanne Himalajalla ja Nepalin 

ihmeellisissä temppeleissä potien puolestanne Nepalin kuuluisaa vatsatautia. 

Ajoimme eilen vuoristossa. Bussi kaatui jyrkänteeseen. Onneksi olimme 

maastoautossa.” 

19.11 Lentomatkalla Kairoon ”Arkkitehtoniset, monumentaaliset! --- Jäätyäni 

toivomuksettanne matkustan nyt Kairoon, sitten Itä-Afrikkaan. Toivon valinnan 

ttävän.” HotelliMarriott on entinen palatsi, joka rakenettiin Suez kanavan avajaisiin. 

Neuvottelut farssimaisia, koska vastapuoli ajattelee ympyröissä. Olen ajanut kovaa 

linjaa. 

22.11 Kairossa ”Muumioitumattomat, faraooniset! Kärsin täällä puolestanne +25 o C 

marraskuusta ja valoisista päivistä, jotka tuovat juhannuksen mieleen. Veneissä 

löytyy, naftassa löytyy, napoja löytyy ja liikenteessä löytyy, kuten ihmisissäkin. Toivon 

syksyn suloa ja lokasään loistoa oi revontulen naapurit.”

37 

Kuvasin hotellissa italialaisen matkailijapyydyksen, joka toivoi aurinkoöljyä selkäänsä 

25.11 Luxor Koneessa yläpuolella matkalla Saudin kautta Nairobiin. 

”Puolestanne Luxorilla. Monsunaaliset! Kääntymässä Luxorilla vasempaan Punaiselle 

Merelle. Kävin puolestanne tervehtimässä Tutankhamonia ja kolleegojaan. Järjestin 

myös Egyptille puolestanne lisää sähvöä ja puhelimia.”

38 

30.11 Militsa Masaikylä 9 km Namangusta,Kenia. Ajoin yöllä trooppisessa 

kaatosateessa, joka vei mennessään teitä ja siltoja. Nyt paluumatkalla moottori 

jämähti. ”Ihanat, arvoisat, ihmeelliset! Ajoin pimeässä maastoautolla leijonien läpi, 

pytonin yli Amboseliin. Trooppinen kaatosade huuhtoi teitä pois. Onnella pääsimme 

erille. Muut yöpyivät bushissa. Kotimatkalla hajosi moottori. Ei valkoiset siirtävät 

naftamme toiseen autoon, jotta pääsemme Nairobiin.”

39 

01.12 Lontoossa vaihtamassa konetta. ”Oivat, Kelvot! Ajettuani yli pythonin, 

gepardin kotiin ja leijonien joukossa suolla ja rämeellää kunnes auto hajosi kesken 

malarian ja bilharzian olen nyt puolestanne sivistyneemmässä paikassa. 

Kääntöpuolella löytyy veneissä ja naftassa. Tämä kortti ei sisällä pommia”. 

OECD DAC (Development Assistance Committee) 

03.12 Pariisi OECD DAC kokous. 

Teollisuusmaiden antamaa kehitysapua arvioi OECD:n kehitysapukomitea DAC 

(Development Assistance Committee) julkistaen vuosittain tilastot annetusta 

kehitysavusta. Suomi halusi näissä tilastoissa kärkimaiden joukkoon, johon jo 

kuuluivat muut Pohjoismaat, Hollanti ja Kanada. Vuosittain DAC järjesti joulukuun 

alkupäivinä ”korkean tason” kokouksen OECD:n tiloissa Pariisissa. Kokouksen tarkoitus 

oli pyrkiä lisäämään valtioiden kehitysyhteistyömäärärahoja, tarkastella käytetäänkö 

varat oikein ja huomauttaa, jos joku valtio luki kehitysavuksi sellaista, mitä ei tulisi 

lukea. Esimerkiksi Ranska maksoi tukea entisille siirtomailleen säilyttäen niissä siten 

vaikutusvaltansa ja luki tämän tuen tietenkin kehitysavuksi. Kokouksessa tapasivat 

kaikkien OECD avunantajamaiden kehitysavusta vastaavat ministerit tai virkamiehet. 

Edustin näissä kokouksessa Suomea ja pyrin käyttämissäni puheenvuoroissa 

vaikuttamaan muidenkin maiden antamaan kehitystukeen. Kokouksissa 1987-89

40 

kannustin muita avunantajamaita Suomen esimerkin mukaisesti korottamaan 

kehitysapumäärärahojaan. Jos kerran suomalaiset maksoivat veroillaan kasvavissa 

määrin kehitysapua, oli kehityksen kannalta oleellista, että muut seuraisivat 

esimerkkiä. Selvän eron tekeminen eri kehitysmaaryhmien välillä oli edellytys 

järkevälle kehityspolitiikalle ja kehitysapukäytännölle. Kiinnitin huomiota kasvavaan 

eroon eri kehitysmaaryhmien välillä. Eräiden kehittyvien talouksien 

maailmantaloudellinen merkitys oli mitä vaikuttavin esimerkki siitä, että maan oma 

voimakas sitoutuminen kehitykseen yhdistettynä mahdollisuuteen päästä 

markkinoille vaikutti ratkaisevasti kasvuun, kehitykseen ja köyhyyden vähenemiseen. 

Nämä maat tarvitsivat lisää yksityisiä investointeja. Useimmat Saharan 

etelänpuoleisen Afrikan maat tarvitsivat edelleen ensisijaisesti lahja-apua. Kiinnitin 

erityisesti huomiota kehitysavun antajien keskeiseen koordinaatioon. Avun 

vastaanottajamaille syntyi ongelmia kun niille annetaan ristiriitaisia toimintaneuvoja. 

04.12 Paris Jalla jalla. Sataa. ”Oivat, uivat, soivat, loivat! Täällä löytyy, jos missäkin. 

Töiltä ei liikene aikaa etsiä.Veneissä löytyy seinillä, anteeksi Seinellä. Naftassakin 

löytyy. Minua lentokentälle hakevissa autoissa ei näytä löytyvän.” 

1985 

11.01 Canadan yläpuolella. Ehdin antaa Väyryselle mietinnön aamupäivällä. 

”Suveräänit, mainiot! --- Lähdin taas puolestanne. Näin kylmässä tuskin kukaan itse 

puolestaan---” 

13.01 Montego Bay Olin Miamissa siirtynyt Eastern Airlinesin koneeseen. Kone 

laskeutui sairaasta matkustajasta johtuen Jamaicalle. Polttoaine tyhjennettiin ennen 

laskua. Jarrutus ilmajarruilla ennen laskua. Minulta puuttuu Kolumbian viisumi, vaikka 

yövyn siellä. 

(Puolestamatkustajana olen kertonut löytyykö veneissä ja naftassa. Ystävieni veneen 

öljytankki = naftatankki oli näet vuotanut ja öljyä valunut pilssiin. Ongelman takia 

yritin etsiä heille uutta venettä ja lisää naftaa. Etsin vain virtuaalisesti. Ehkä tämä 

selitys on tarpeen, ehkä se selittää. Puolestamatkustaja)

41 

13.01 Lima - Perussa sähköistimme köyhimpiä seutuja. Niihin kuuluivat lukuisat 

vuoristokylät Cuzcon läänissä. Kyläläiset olivat tuloksista syvällisen kiitollisia. 

Sähkövalo antoi tilaisuuden lukea ja työskennellä iltaisin entistä paljon paremmissa 

olosuhteissa. Peru oli niihin aikoihin levoton ja lienee sitä vieläkin. Köyhyys oli maan 

vaivana ja aikaansai toivottomuutta ja jännityksiä. Sissiliike Sendero Luminoso 

(Valaistu 

Polku) 

turvautui 

väkivaltaan. 

Tämä johti 

siihen, että 

pääkaupungin Limankin alueella tuli voimaan ulkonaliikkumiskielto pimeän aikaan. 

Työni vuoksi ja diplomaattipassin turvin sain ajaa lentokentältä kaupunkiin, mutta 

kokemus ei ollut mukava. Tupakoinnista olisi ollut hyötyä, mutta en tupakoinut. 

Automme pysäytettiin näet lukuisia kertoja ja käskystä avatusta ikkunasta työntyi 

sisään

42 

konepistoolin piippu ja kasvot, jotka pyysivät tupakkaa ja dokumentteja. Onneksi eivät 

sentään ampuneet ilkeämielistä muukalaista, joka ei antanut tupakkaa, kun ei hän 

itsekään polttanut. Ulkoministeriö Limassa sijaitsi vanhassa kauniissa kuvernöörin 

rakennuksessa. Kun katsoi alas yläkertaa kiertävältä parvekkeelta, näkyi kauniisti 

kivetty piha. Harmaiden kivien joukkoon oli valkoisin kivin tehty kuvioita. Kävi ilmi, että 

valkoiset kivet olivatkin pihalla aikanaan hirtettyjen reisiluiden päitä. Onneksi tavat 

olivat nyt toiset. Ulkoministeriö ei hirttänyt asiakkaitaan. Talo oli aikoinaan ollut 

kuvernöörin, joka hirtätti merirosvoja ja muita roistoja. 

Peru, jossa löytyy inkojen jälkeläisiä ja inkojen mahtavia asuinsijojen raunioita ei voi 

olla tekemättä matkailijaan vaikutusta. Machu Pichu on vuoren huipulle rakennettu 

inkojen kaupunki, jossa vieläkin aistii 

heidän läsnäolonsa. Matkailijat 

tulevat sinne junalla Cuzcon 

kaupungista. Osa turisteista kärsii 

korkealla olon aiheuttamasta 

päänsärystä. Itse kävin kerran 

viikonloppuna 

kuumeisena 

katsomassa nähtävyyttä, joka painui 

ainiaaksi mieleeni. Junapysäkiltä 

matkattiin huipulle kapeaa 

serpentiinitietä pitkin vuoren 

rinnettä. En tiedä montako bussillista 

vuosittain syöksyy alas, mahdollisuus 

oli melkoinen, mutta retki tuli 

onnellisesti tehtyä. Menin 

valokuvaamaan raunioita kauas 

muista ihmisistä. Portista tuli vastaani lama, joka suostui maksutta valokuvattavaksi. 

Intiaanit vaativat maksua, jos suostuivat. 

18.01 Machupicchu - Kaksi kiihkeää neuvottelupäivää Limassa. Mmatkatavarat 

päivän Miamissa. Lento Cuzco’on. Washingtonissa jo kurkku kipeä. Bogotassa tuli kova

43 

päänsärky. Cuzco 3400 metrin korkeudella joten vilustuminen häiritsee. Minusta 

tehtiin kylässä, jonka sähköistämme kunnia Inka. ”Viihtyisät, hurmaavat, veneilevät! - 

-- Olen puolestanne kiivennyt Inkojen jälkiä etsien naftaa ja veneitä. En löytänyt! Asun 

puolestanne 3400 m korkeudella ja juon Cocalehtiteetä. Coca-lehtiä myydään vapaasti 

poliisin seisoessa vieressä. Mielenkiintoinen maa. --- Täällä on kesä. Noin 28 C 

merenpinnan tasolla minne huomenna palaan.”

44 

FSNL = Sandinista National Liberation Front 

24.01 Managua - Toisella puolelle planeetta olin Nicaraguan pääkaupungissa 

Managuassa. Kaupungissa oli paljon tyhjiä kortteleita tuhoisan maanjäristyksen 

jäljiltä. Sandinistat olivat vallassa. Äärivasemmistolainen vallankumouksellinen liike, 

joka oli vapauttanut maan diktaattorinsa vallasta. Hallitus sai nyt tukea muun muassa 

Fidel Castron Kuubalta ja hyvää tarkoittavilta Pohjoismailta. Nicaragua oli näinollen 

Suomenkin kehitysavun pääkohdemaita. Tavallaan outoa, että eduskunnassamme 

löytyi tukea maalle, jossa oli sellainen yhteiskuntajärjestys, jota itse pyrimme 

välttämään. Ainakin otaksuin että pyrimme. 

Olin tavannut nahkapuseroissa ja farmareissa esiintyvän nuorekkaan presidentti 

Daniel Ortegan ja hänen läheisiä ministereitään, nuoria, teräviä ja aatteeseensa 

uskovia. Aatteeseensa uskovia tai sen käsityksen antavia olin todennut löytyvän 

kaikissa diktatuureissa, niin naapurimaassamme kuin 30-luvun Keski- ja Etelä- 

Euroopassa. Aatteet toki vaihtelivat, mutta niillä oli yksi yhteinen sisältö. Mitä tahansa 

nuoret, terävät ja aatteeseensa uskovat taikka jo vanhemmiksi ehtineet juhlapuheissa 

kansanjoukoille sanoivat, niin he eivät toisaalta koskaan unohtaneet huolehtia omasta

45 

edustaan. Kuten kirjailija Orwell oli sanonut. Kaikki olivat tasa-arvoisia, mutta toiset 

olivat tasa-arvoisempia kuin toiset. 

Keskustelimme isäntiemme kanssa seuraavan päivän lentomatkasta tutustumaan 

kehitysprojektiksi suunniteltuun vaneritehtaaseen toisella puolella maata, toisen 

valtameren Atlantin rannalla. Minua oli kehotettu pyytämään hieman isompaa 

konetta, koska vuoriston ylitys olisi kovin pyörteinen. Sitä pyysin kohteliaasti ja 

retkikunnallemme luvattiin 16-hengen kone. Seuraavana aamuna kokoonnuimme 

sotilaslentokentälle. Seisoimme vanhan venäläisen yksimoottorisen 

nelilapapotkurisen Antonov-2 museokoneen vieressä ja odotimme koneemme tuloa. 

Osoittautui, että parhaat päivänsä jo muinoin nähnyt Antonov oli se meidän 16- 

paikkaisemme. Paikkoja olikin. Koneessa oli näet sivuseinillä penkit, joissa istuimme, 

niin kuin tavanomaisesti laskuvarjohyppääjät. Meille ei kuitenkaan jaettu laskuvarjoja. 

Moottori jylisi, potkuri pyöri ja lähdimme. 45 minuutin jälkeen päästyämme kauniissa 

säässä vuoriston yläpuolelle moottori reistaili, potkuri ei enää pyörinyt eikä moottori 

sen enempää jylissyt kuin pihissyt. Tulimme hieman kalpeiksi. Pelokkaimmalta vaikutti 

pilotti, ainakin kuvittelin niin. Tekemällä pieniä syöksyjä hän sai moottorin muutaman 

kerran käyntiin, mutta se sammui pian uudestaan. Lähenimme maata askel askeleelta. 

Vihdoin aloitimme pakkolaskun moottorin käydessä. Olen 20–30-luvun lentäjän poika. 

Arvelin, että nyt oli kriittisin tilanne. Katsoin lähellä olevaa paloautoa ja ambulanssia, 

jotka ajoivat koneemme laskusuunnassa. Olimme näet päässeet lentokentälle asti.

46 

Mitään sen kummempaa ei tapahtunut. Laskeuduimme. Luovuimme kuitenkin 

toisesta yrityksestä ja päätimme levätä. Otimme loppupäivän vapaata ja ajoimme 

katsomaan läheisen tulivuoren kraatteriaukkoa, jonka lähistölle oli mahdollista päästä 

autolla. Katsottuamme jonkun aikaa kuului outo ääni ja aukosta alkoi tulla punaista 

höyryä tai savua kovalla kohinalla. Lähellä olleesta vartiotuvasta tuli mies kehoittaen 

meitä häipymään nopeasti. Oli kuulema tapahtunut kraatterin sortuma ja siitä oli 

alkanut purkaus. Häivyimme toivomuksen mukaisesti ja katselimme vielä auton 

takaikkunasta kraatterista nyt korkealle nousevaa paksua mustaa pilveä. Valitettavasti 

mieleeni muistui hokema “ei kahta ilman kolmatta”. Loppupäivä ja ilta kuluivat 

odottaessani kolmatta. Koetin miettiä kestäisikö hotelli merkittävän maanjäristyksen, 

vai olisiko parempi mennä torille seisomaan. Jäin hotelliin. “Kolmatta” ei kuulunut. 

”Managua, Nicaragua Rauhalliset, rakkaat, rempseät! --- Kävin puolestanne myös 

Equadorissa ja Panamassa. Ajoin autolla kanavalle. Eilen lensin puolestanne 

yksimoottorisella venäläisellä sotilaskoneella. En päässyt perille. Moottori lakkoili ja 

onnuimme takaisin ja teimme pakkolaskun ambulanssein ja palokunnin. Eilen jouduin 

myös tulivuorepurkaukseen puolestanne. Enempää en eilen halunnut puolestanne 

tehdä.

47 

25.01 Managua – Miami lennolla ”Armahat! --- Poistumassa vallankumouksesta 

markkinatalouteen.--- ---Valuuttakurssi oli erikoinen. Hotellissa 1 USD = 10 Cordobaa, 

ostettaessa 1 =28,5. Rahanvaihtokojussa 1 = 50 ja mustasti 1 = 300 tai 1 =500. 

Ostettavaa ei ollut.” 

25.01 Miami Koneenvaihto. Nicaraguassa maan tilanne huono. Valuuttakurssi: 

Hotellissa 1 USD = 10 Cordobaa tai jopa 28,50. Ulkopuolella valtion puolivirallisessa 

vaihto kojussa 50 Cordobaa. Kadulla mustasti 300 – 500 Cordobaa. Managua vielä 

raunioina 1972 järistyksen jälkeen. Kävin Rotarykokouksessa, missä kuulin opposition 

mielipiteitä. 

30.01 Paris OECD kokous. 

Itä-Afrikka 

Päätöksien teko kehitysmaihin suuntautuvista projekteista edellytti käymistä näissä 

maissa olosuhteisiin tutustumassa, keskustelua maissa toimivien suomalaisten ja 

asianomaisten viranomaisten kanssa sekä maissa toimivien YK:n apujärjestöjen 

tapaamista. Käynneillä kylissä ja projektityömailla pyrin myös kuuntelemaan 

paikallisia mielipiteitä useimmiten tulkkiin turvautuen. Englannin, espanjan ja ranskan 

kielillä tulin toimeen, mutta en valitettavasti hallinnut paikallisia kieliä ja murteita. 

Tansania ja Kenia kuuluivat Suomen avun pääkohdemaihin. Tutustuin käynnissä 

oleviin projekteihin molemmissa maissa. Keniassa vierailin myös ulkoministeri 

Väyrysen seurueessa. 

11.02 Dar es Salaam, Tansania. Suomen kehitysapua annettiin ja oli pitkään annettu 

eniten Tansanialle. Perustuiko se aikaisempaan lähetystoimintaamme vai 

harjoitettuun politiikkaan? Maata hallitsi Julius Nyerere, joka kehitti omaa afrikkalaista 

sosialismiaan. Nyereren taitoja oli hurmata kehitysmaista kiinnostuneet ihmiset. Hän 

oli ihmisenä miellyttävä ja esiintyi tavalla, joka sai vastustajatkin usein muuttamaan 

mielensä. Olin tavannut presidentti Nyereren vuosia aikaisemmin Frankfurtissa 

toimiessani. Läheinen ystävämme Dr. Christian Fritz toimi Tanzanian kunniakonsulina

48 

ja presidentin neuvonantajana. Vasemmistopiirit olivat kiinnostuneita suuntaamaan 

valtiollista kehitysapua sinne, missä kapitalismin sijasta haaveiltiin sosialismista. 

Suomi oli markkinatalousmaa, mutta monet kehitysapumme vaikuttajat tukivat 

mieluummin maita, joilla oli valtiojohtoinen talousjärjestelmä. Ehkä se tulkittiin tasaarvoa 

edistävämmiksi ja ihmisläheisemmäksi. Osaltani arvostin yksityistä 

yritteliäisyyttä. Nyereren ohjelmaan kuuluivat väestönsiirrot ja kollektiivinen 

majoitus. Niihin ohjelma sitten sortuikin ja Tansania alkoi toipua hyvää tarkoittaneesta 

politiikasta, jolla oli liikaa varjopuolia. Tansaniassa toimi Suomen rahoittama 

traktoreiden kokoonpanotehdas TRAMA, joka tuotti Afrikkaan sopivia traktoreita ja 

koulutti huoltohenkilökuntaa. Siitä huolimatta traktorit alkoivat lakkoilla, kun öljyä ei 

moottoreihin vaihdettu eikä muutakaan huoltoa suoritettu. Aloitimme teiden 

kunnostusohjelman ja toimitimme maahan dieselgeneraattoreita sähköntuotantoon. 

Metsäalalle suuntautui useita projekteja. Vuosina 1985–2005 kasvoi Tansanian 22,2 

miljoonan väestö 73 %. 

15.02 Dar esSalaam Paljon töitä. 

Toisena päivänä tilaisuus 

uintiin. Liukastuin ja osuin 

merisiilin päälle. Ei mitään 

ostettavaa. Postikortteja vaikea 

löytää. ” Dar es Salaam 

Rauhaisat, 

Reippaat! 

Astuin puolestanne 

ainoalla lyhyellä uimaretkelläni 

merisiilin päälle vastaisuudessa 

tehnette sen itse puolestanne. 

Täällä ei löydy juuri missään ei 

edes postikorteissa. Kalliissa 

hinnoissa löytyy, muttei 

tavarassa. Sateessa löytyy nyt 

sadekaudella.”

49 

17.02 Pariisi koneenvaihto ”Kaureat, kosmoottiset! Niiden lukuisten telepaattisesti 

aistimieni nuhteitten johdosta, jotka kaksi Pariisinraportin laiminlyöntiäni aiheuttivat 

raportoin nyt ohittaessani käymättä mutta silti ollen Pariisissa paluumatkalla 

merisiilinastuntamatkalta Afrikkaan.” 

Maailmanpankkiryhmä IBRD, IFC ja IDA 

12.04 Washington DC. World Bank 

Maailmanpankkiryhmään kuuluvat mm. Kansainvälinen jälleenrakennuspankki IBRD, 

jota yleisesti kutsutaan Maailmanpankiksi, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC sekä 

Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA. Muut merkittävimmät kehitysrahoituslaitokset 

ovat Afrikan kehityspankki AfDB ja kehitysrahasto, Aasian kehityspankki ADB ja 

kehitysrahasto, Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB ja Maatalouden 

kansainvälinen kehittämisrahasto IFAD. 

Kehityspankkien hallintoneuvostojen vuosikokoukset, kuten useimmat suuret 

kansainväliset kokoukset, järjestettiin aina mielenkiintoisissa paikoissa sellaiseen 

vuodenaikaan, jolloin mielenkiintoisessa paikassa arveltiin olevan hyvä sää. Siten 

pyrittiin takaamaan korkeatasoinen osanotto. Se olikin yleisesti ministeritasoinen. 

Suomellahan ei ollut erillistä kehitysyhteistyöministeriä. Toimin 

kehitysrahoituslaitoksissa hallintoneuvoston jäsenenä, mikä käsitti rahoituslaitoksen

50 

toimintaan ja suunnitelmiin perehtymisen sekä puheenvuoroilla vaikuttamisen. Eri 

valtioiden puheenvuorot perustuivat pankkien ennen kokousta laatimiin 

taustapapereihin ja niissä esitettyihin kannanottoa vaativiin kysymyksiin, mutta 

jonkun verran jäi tilaa jäsenvaltion näkemysten ajamiseen. Painotuksiin pystyi 

vaikuttamaan. Koetin vaikuttaa ja suosia eritoten ihmisten omaa yrittämistä ja 

yritteliäisyyttä ja ajaa Suomen kaupallisiakin etuja. 

Tietenkin minulla oli mahdollisuus vaikuttaa puheenvuorojen sisältöön, ja tätä 

mahdollisuutta myös käytin. Niiden kokonaisuus ja sovittaminen asianomaisen 

järjestön tai kehityspankin kanssa käytyyn keskusteluun oli erittäin hyvin toimineitten 

KYO:n virkamiesten käsialaa. Näihin kuuluivat Anna-Liisa Korhonen, Taina Kiekko, 

Hannele Tikanvaara ja monet muut. 

20.04 Washington D.C. ”Kiinankävijät, mantereenkiertäjät, kokeneet 10 000 vuotta 

vanhat, viisaat, riisinsyöjät. 

---” 

--- olemme matkustaneet puolestanne heti tauottuanne 

27.04 Bangkok ADB Aasian kehityspankin vuosikokous 

Thaimaan Bangkok oli keskeinen lentokenttä Kaakkois-Aasiassa, missä usein oli 

koneenvaihto ja ainakin välilasku. Ennen romanttiseen, myöhemmin liikenteeltään

51 

kaoottiseen ja kaupallistuneeseen Bangkokiin ei ollut aikaa eikä tarvetta 

kehitysprojektien takia mennä. Thaimaa ei saanut meiltä kehitysapua. Maa kehittyi 

kaupallisten investointien ja turismin avulla. Matkailuun liittyi paljon kielteistäkin, kun 

maan köyhät asukkaat lähettivät tyttäriään Bangkokiin ja läheisiin turistikohteisiin, 

kuten Pattaya, ansaitsemaan perheelle itseään myymällä. Asiakkaita on riittänyt. 

Aasian kehityspankin hallintoneuvosto järjesti vuosikokouksensa 1985 Bangkokissa. 

Kokouksessa pyrittiin vaikuttamaan pankin antaman rahoituksen suuntaamiseen ja 

projektien luonteeseen. Meille oli tärkeätä, ettei alueen maitten metsiä tuhottaisi. 

Oleellista kaikille oli, että sademetsät säilyisivät. Ne olivat jo kovaa vauhtia 

tuhoutumassa väestönkasvun tarpeiden tieltä. Katsoin myös tietoliikenteen 

kehittämisen 

oleelliseksi. 

Ilman 

tiedonkulkua 

kehitys 

takertelee. 

Thaimaan 

hallitsijapari 

kuningas 

Bhumibol ja 

kuningatar 

Sirikit tarjosivat hallintoneuvostolle illallisen. Istuin prinsessa Ubol Ratanan vieressä 

keskustellen siitä, minne maailma oli menossa. Sattui olemaan huhtikuun 30. eli 

Suomessa vapunaatto, joka oli entiselle teekkarille ollut aikanaan tärkeä. Päivällisen 

jälkeen kierreltiin vastaanottosalissa kahvikuppi kädessä. Satuin juuri keskustelemaan 

hopeakuvioin kirjailtuun siniseen iltapukuun pukeutuneen kuningattaren kanssa, kun 

hän ehdotti vierailleen kiertokäyntiä palatsin alueella ja temppeleissä. Onnistuin 

pysyttelemään vierasryhmässä aivan esittelevän kuningattaren rinnalla ja 

säilyttämään tämän paikan koko kierroksen ajan. Edessämme kulkivat valokuvaajat 

salamavalojaan väläytellen. Ranskalainen kollegani yritti työntäytyä takaa väliin, 

mutta olin oppinut kouluaikoina juostessani keskimatkoja, miten tie suljetaan 

kilpailijoilta. Nyt hyödynsin tätä ja ranskalainen jäi pussiin sillä eihän tuuppiminenkaan

52 

sopinut. Syy tähän poikkeukselliseen röyhkeyteeni, yleensä pysyttelen taka-alalla, oli 

mainittu vapunaatto. Muistelin teekkariaikaa. Silloin en voinut aavistaa, että 

vapunaattona joskus kulkisin kauniin kuningattaren vieressä. Thaimaan kansa todella 

kunnioittaa ja arvostaa kuninkaallista perhettään. 

02.05 Bangkok Etsin norsua. Hinnat nousseet. Lämmintä ja kaunista.”Arktiset, 

aasialaistuneet! Puolestanne vietin vappua Thaimaan kuningattaren kanssa hänen 

palatsissaan ja smaragdibuddhan temppelissä. Äpy minulla on mukana. Sen oletan 

Teidän lukeneen puolestanne.” 

09.05 Brazzaville AfDB (African Development Bank) 

09.05 Brazzaville, Congo Afrikan kehityspankki kokoontui Kongon pääkaupungissa 

Brazzavillessa. Pankin ote asioihin ei aina ollut kaikkein vahvimpia. Siksi ristiriitaisia 

olivat pankin jäsenten, johdon ja henkilöstön mielipiteet. Itse kokous ei poikennut 

tavanomaisista. Mieleen jäi, että se oli kylmin kokous, johon olen osallistunut. 

Brazzavilleen oli rakennettu uusi kongressikeskus. Se oli varustettu ilmastointilaittein

53 

maassa, jossa riesana muuten oli kuumuus ja kosteus. Kun kerran ilmastointilaitteet 

oli, niitä tuli myös käyttää. Laitteet olivat jopa poikkeuksellisen tehokkaat ilman, että 

olisivat olleet äänekkäät. Tästä kuuluu kaikki kunnia rakentajille. 

Kehitysmaissa jouduin insinöörikoulutuksen saaneena lähes poikkeuksetta 

havaitsemaan, että eri laitteiden säätönappuloita käytettiin toisin, kuin esimerkiksi 

Suomessa. Niitä pidettiin yleisesti toisessa kahdesta ääriasennosta, joko täysin auki tai 

täysin kiinni. Brazzavillen kokoustiloissa ilmastoinnin säätö oli kokouksen ajan täysin 

auki ja laitteet, kuten sanottua tehokkaat. Kun ulkolämpötila oli 33°C varjossa ja 

kosteus trooppisen korkea niin eron todella huomasi kun hiestä märkänä saapui 

ilmastoinnin kylmän ilman viimaan. Vaikutelma oli lähellä kylmäsäilytyslämpötilaa. 

Vilustuminen tuntui mitä todennäköisimmältä. Todennäköisyys myös toteutui. 

Minulle ei ole kerrottu säilyikö kaikkien kokouksen osanottajien henki vai menehtyikö 

joku keuhkokuumeeseen. 

Ennen kokousta jouduin mieleenpainuvalla tavalla kokemaan paikallista 

yritteliäisyyttä. Hallintoneuvoston jäsenet olivat saapuessamme lentoteitse maahan 

viety VIP-tiloihin. Tilat olivat riittävän suuret paitsi matkatavaroille, jotka seisoivat 

rakennuksen ulkopuolella. Pyrin ikkunasta katsomalla varmistumaan oliko oma 

matkalaukkuni muitten joukossa. Juuri ulos katsoessani käveli lähes kaksimetrinen

54 

paikallinen “herrasmies” sattumalta laukkuni kohdalle. Hän otti laukun ja lähti 

kuljettamaan sitä jonnekin. Juoksin ovesta ulos ja saavutin laukkuani kantavan ehkä 

sadan metrin päässä. Kerroin hänellä olevan laukkuni ja pyysin sitä. Hän ilmoitti 

olevansa viemässä sitä tulliin, joka ei kyllä ollut läheskään hänen kulkusuunnassaan. 

Sanoin, ettei siihen ollut mitään tarvetta ja pyysin uudestaan laukkuani. Hän laski 

laukkuni maahan hieman uhkaavan näköisenä ja ojensi kätensä minun suuntaani. 

Kädessä ei ollut veistä. Hän vaan pyysi juomarahaa, koska oli kantanut laukkuani. Syy 

miksi kaivoin dollarin taskustani oli hänen kaksimetrinen hyväkuntoinen olemuksensa 

ja sadan metrin matka rakennukseen, missä muut olivat. Hän katsoi dollariani 

halveksien ja vaati kahta, mitkä sai. Yritteliäisyyden puutteesta häntä ei voinut syyttää 

ja tuottavaa hänen toimintansa oli. ”Vaaleaihoiset, vaikuttavat! Olen puolestanne 

matkustanut rumpujen alueelle muistaen laulun Oi, Bongo --- jne. Kansandemokratia, 

kuumaa, kauniita tummia, kallista. Afrikan kehityspankin kokouksessa olen Suomen 

governor eli kuvernööri.” 

11.05 Paris Koneenvaihto. Odotan lakon viivästyttämää konetta. Sumua ja sadetta. 

”Pariisi Kaukonäköiset, antaumukselliset! Joskus joudun puolestanne tylsiinkin 

paikkoihin, kuten tänne. Täällä ei ole kuuma, boakäärmeitä, malariaa, yleisiä 

salmonellamyrkytyksiä, koleraa, nälänhätää, sotatilaa. Silti löysin puolestanne 

naftassa, veneissä ja sinapissa.” 

04.06 Amsterdam Koneenvaihto ”Kuvannolliset, taiteelliset! --- Lähdin taas 

puolestanne matkalle. Uusi kesälähetti haki puolestani liput matkatoimistostamme. 

Hän taisi mennä myös puolestani lounaalle. En puolestani saanut lippuja. Kentällä sain 

Finnairin puolesta uudet liput.” 

09.06 Washington D.C. “Panttivangiksi ottamattomat! Kuumaa, kosteata. 

Calypsossa löytyy, purjelaivoissakin.” 

14.06 New York ”Ylös kurkottautuvat! Rakastan puolestanne! [I love New York]” 

”Kansainväliset! Mannermatkaajat! Olen taas kerran puolestanne puolustamassa 

maailmanrauhaa. Naftastakin on puhuttu.”

55 

19.06 Reykjavik Johdin Pohjoismaisia neuvotteluja, koska Ahtisaari ei tullutkaan. 

Kylmä tuuli ja vesi kauniissa maassa. ”Tuliset, jäätiköttömät! Täällä löytyy kiehuvassa 

mudassa, kuumissa putouksissa, höyryssä, laavassas, tulessa, tuhkassa ym. Olen 

etsinyt yhä kauempaa puolestanne.” 

06.07 Lukmanier Pass Kesälomalla autolla YK:n ECOSOC kokoukseen Genevessä 

”Arvostelukykyiset, Anteeksiantavat. Olemme rohjenneet raporteitta käydä 

puolestanne Ruotsissa, Tanskassa, Frankfurtissa, Genevessä, Hampurissa, Pyhtäällä. 

Ylitämme nyt tänään toista kertaa puolestanne Alpit. Niin teki Hannibalkin mutta 

käymättä Ruotsissa, Tanskassa, Frankfurtissa, Genevessä, Hampurissa, Pyhtäällä.” 

01.10 Genève - Istun YK:n päämajan katolla 45 minuuttia pitämäni Suomen 

puheenvuoron jälkeen. Rakennuksessa toimiaikaisemmin Kansainliitto. Käynnissä on 

YK:n kokous käsitellen tukea vähiten kehittyneille maille. SNP A = Substantial New 

Programme of Action for the Least Developed Countries.

56 

YK päämaja Palais des Nations Genevessä 

11.10 Peking Nuoruus muistuu mieleen. Kiina ei ole perustaltaan muuttunut vaikka 

Pekingissä on liikennekaaos, suuria määriä korkeita rakennuksia ja kehäteitä. Nyt 

nuoriso on sellainen kuin Tientsinissä näkemämme. Ilma on saastunutta ja

57 

ulkomaalaisille oma valuutta. ”Peking Vaiteliaat, Piiloilevat. Olen matkustanut 

paljon salaa puolestanne. Paljastan olinpaikkani, koska se on teille tuttu ja huomenna 

olen jo kaukana täältä ja kauempana sieltä. Kiina, jossa asauimme oli erilainen mutta 

sama Kiina.” 

13.10 Hong Kong Koneenvaihto ja yöpyminen. Kaupunki on isompi ja rikollisempi Asun 

Ocean Terminalilla 

(Regent). 

Matkailijamäärä ja 

ihmisten määrä 

kaduilla ja kaupoissa 

on kasvanut nopeasti. 

Victoria saaren ja 

Kowloonin välillä on 

tunneliyhteys.

58 

18.10 Jakarta Juoksua kosteudessa kokouksesta kokoukseen. Päivän 

maaseutuvierailu. ”Jakarta Puolestanne paikalla!” 

01.11 New York ja Washington D.C. Ykn yleiskokous, järjestökokouksia ja 

pankkikokouksia projekteista. 

09.11 London Koneenvaihto. ”Seuralliset, sydämelliset! Puolestanne 

tutustumassa kevään pukutrendeihin ja hiustaiteeseen. Erityisesti pistää silmään 

muodin pyrkimys lisätä auringonvalolle altista ihoalaa, joka vaikuttaa D-vitamiinin 

tuotantoon myönteisesti. Liikenteessä voidaan tukan värillä ennakkoehkäistä 

vaaratilanteita.” 

12.11 Mariehamn Pohjoismainen ulkoministerikokous Sataa, Washingtonissa 

tulvi ja Lontoossa satoi. ”Mariehamn Rakkaat, arvoisat, kiinalaistuneet! En pysty 

päättelemään tuleeko rajoitettuun itsehallintoon tutustuminen tulkita matkaksi 

puolestanne. Veneissä löytyy ja huonossakin arkkitehtuurissa.”

59 

08.12 Lennolla Frankfurtista. Kone lentää juuri Olymposvuoren ohi. 

08.12 Cairon yllä ”Rakkaat, joutuisat, jouluisat! +++Tarkoituksena laskeutua 

Faaraoitten luvatulle maalle kohta.” 

12.12 Riyadh Kairossa oli paljon töitä. Ehdin kerran museoon. Kentällä arabien 

kanssa sotkua. Ehdin koneeseen. Eggertista päätellen joudumme Kairoon. 

”Cairosta itään Jaa mää toivotan, jaa mää+++ +++Mies itäisiltä mailta” 

1986 

11 01 Manila Pacific Thai Airwaysin koneessa. Finnairin lento Bangkokiin oli raskas. 

En saanut nukuttua, kun matkustajille kuulutettiin missä kulloinkin lennettiin. 

Manilassa neuvotteluja Aasian kehityspankissa. Rauhallista. Tyynen meren 

kesätuulia. Vilustunut.”Rakkaat, rattoisat, rapeat! +++Olen täällä katsomassa 

rauhallista totuutta lehdistömme toisin kuvaamista vaaleista.”

60 

12.01 Kyoto Myös Osaka. Kävi Shogunin palatsissa. Saavuin Manilasta. Kallis maa. 

Ostin 3 Yukataa. ”Kyoto Ahkerat, Puhetaitoiset! Puolestanne Shogunin kotona 

käymässä. Täällä pani aamulla pakkanen. Se aiheutti kääntöpuolen jäykät ilmeet. 

Täällä on hyvä roomalainen ruoka Tempura ( O tempura o mores!) ” 

Suomen Tokion suurlähetystö sijaitsee suomalaisten rakentamassa rakennuksessa, 

jossa valitettavasti katto vuotaa. 

16.01 Tokyo Istunut kokouksissa. Residenssi ja kanslia OK mutta yhdessä. 

”Tokyo Riisinsyöjät, 

piirrostaitoiset! Ei 

ole nurisemista 

Japaninkaan 

keittiölle. Todella 

mielenkiintoinen 

kaupunki tämäkin 

jonne olen 

uhrautunut 

matkustamaan puolestanne. Kakka (japania) = Ylhäisyys (suomea) 

[allekirjoitus]=Kakka.”

61 

Kuvassa Japanin keisari Akihito ja kirjoittaja selin. Keisari suhtautuu Suomeen kovin 

myönteisesti. Hän vieraili Suomessa vuonna 2000. 

17.01 Anchorage On tänään ja huomenna. Kello on 20.47 tai 03.47. Kaunista, 

kylmää, vanhoja lentokoneromuja. Korkeita valkoisia vuoria horisontissa. 

”Lämpimät! Alaskassa on kylmä. En tiedä onko tänään tänään, tänään eilen tai 

huomenna tänään, koska ohitimme paikan missä aika muuttuu ja kellonikin on sekä 

20.46 että 3.46. Puolestanne tämäkin.

62 

18.01 Ulkoministeri Paavo Väyrysen vierailu Egyptissä ja Keniassa 

18.01 Luxor Purjeveneessä Niilillä ja 

Tutankhamonin haudassa. Haudassa ei oltu 

purjeveneellä. ”Kunnioitettavat ja Armaat! 

Puolestanne faaraoitten jäljillä ja 

Niilillä purjehtimassa.”

63 

28.01 Nairobi. - Lyhyitä nukkumistaukoja, kiirettä. 

Kenia oli selviytynyt pitkään hyvin, mutta voimakas väestönkasvu johti maaseudun 

surkastumiseen, kun tiloja jaettiin yhä pienempiin osiin lukuisille perillisille. Vuosina 

1985–2005 kasvoi väestö 68 % 20,4 miljoonasta. Kävin tutustumassa isoon Länsi- 

Kenian vesihuoltoprojektiin, missä yhtenä vastuksena olivat malariaa levittävät 

sääsket. Keskustelin projekteista Kenian eri ministeriöissä, koska toimimme usealla 

alalla. Kenian ylänköjen hieno ilmasto sai avunantajamaat kilpailemaan projekteista. 

Suureen osaan virkamiehistä ja poliitikoista pystyi vaikuttamaan ottamalla huomioon 

heidän omat projektinsa. Tapasin maan silloisen presidentin Daniel Arap Moi'n. 

Uudestaan tapasin 

hänet hänen 

Suomen 

vierailullaan. Hän ei 

tehnyt lempeää 

vaikutusta eikä 

suhtautunut 

kaikkiin 

esityksiimme 

innostuneesti. 

Erityisesti väestöpolitiikkaan hän ei halunnut ulkomaalaisten puuttuvan, mutta muutti 

myöhemmin linjaansa. Miksi hän ja monet muut eivät halunneet rajoittaa väestön 

liikakasvua? Kukin heimo halusi kasvaa lisätäkseen valtaansa, kukin valtio halusi 

väkiluvun kasvua lisätäkseen voimaansa naapureihin nähden. 

Nairobissa tutustuin kaupungin slummialueeseen. Näillä pelti- ym. hökkelialueilla eli 

suuri osa kaupunkiin äskettäin muuttaneista. He olivat tulleet kaupunkiin 

kuulopuheitten houkutusten perässä tai koska heille ei enää riittänyt maata. Ihmiset 

elivät säälittävissä oloissa, mutta olivat itse yrittämällä kohentaneet olojaan jonkun 

verran. Nyt he tulivat toimeen ilman vesijohtoa ja jätehuoltoa. Köyhyys ehkäisee 

jätehuolto-ongelmia. Jätteitä ei juuri synny. Meidän yltäkylläisyydessämme niitä 

syntyy. Slummi, johon tutustuin, oli kahdesta suuresta parempi. Siellä jotkut 

nauroivatkin. Toiseen ei ollut syytä mennä sisään. Uhkana oli mahdollisuus, ettei enää 

tulisi ulos. Siellä ei nauru ollut herkässä. ”Hyvät, armaat, palelevat! Olen tänä

64 

vuonna parantanut 

tahtia puolestanne. 

Nytkin raastaan täällä 

päiväntasaajan 

eteläpuolella 

kesähelteessä. 

Seurassani 

on 

puolestanne myös 

ulkoasiainministerimme. 

Huomenna kokoukseni 

päätyttyä ajan 

puolestanne Mt. Kenyan 

rinteille katsomaan 

meijeriä. Ihmiset 

katsovat eri asioita.” 

04.02 Paris OECD kokous 

26.02 Abidjan, Norsunluurannikko 

Länsi-Afrikassa kävin vain ulkoministeri Kalevi Sorsan vierailun yhteydessä ja Afrikan 

kehityspankin hallintoneuvoston jäsenenä. Suomihan suuntasi apunsa itäiseen ja 

eteläiseen Afrikkaan. Siellä olin mukana, kun vastasyntyneelle annettiin iloisessa 

kastetilaisuudessa nimeksi Kalevi Sorsa. Näin kunnioitettiin vierailevaa ministeriä. Hän 

ei ollut lapselle sukua.. Sen pystyin päättelemään lapsen ulkonäöstä. 

Norsunluurannikon pääkaupungissa Abidjanissa sijaitsee Afrikan kehityspankki. Kävin 

siellä projektien rahoitusneuvotteluja. Tullessani ensimmäisenä aamuna ulos kadulle 

kiinnittyi katseeni lintuihin, joita lensi taivaan täydeltä kuin Hitchcockin filmissä 

"Linnut". Tutkiskelin mitä lintuja nämä olivat. Vihdoin asia selvisi. Linnut eivät 

olleetkaan lintuja vaan lepakoita ja niitä riitti.

65 

* 

AIDS alkoi olla terveydenhuollollinen ongelma Afrikassa. 

Useimmat Afrikan valtiot eivät vielä olleet valmiita myöntämään todenneensa 

tautitapauksia. Lähetysasemien sairaaloissa asiaa kysyessämme kertoivat 

eurooppalaiset lääkärit, että tilanne oli vakava. He toivoivat, ettemme kertoisi 

tietolähdettämme. Heitä uhkasi karkotus. 

Pyysin edustustojamme eräissä maissa selvittämään, miltä tilanne näytti. Vastaukset 

eivät olleet rohkaisevia. Koska otimme Afrikan maista stipendiaatteja Suomeen enkä 

välttämättä luottanut niissä suoritettujen terveystarkastusten tasaiseen laatuun 

päätin ryhtyä toimenpiteisiin. Esitin, että vaatisimme maahamme Afrikasta tulevilta 

stipendiaateilta HIV-tarkastusta heti Suomeen tultaessa. Tämäpä herätti kohua 

lehdistössäkin. Että kehdataankin näin käsitellä Afrikasta tulevia. Selvää rasismia ja 

diskriminointia. Nykymaailmassa on tullut muotiin "political correctness" eli se, ettei 

tietyissä asioissa saa olla kuin yksi eli Se Oikea Mielipide. Onneksi en ole minkään 

puolueen jäsen eikä minulle ole ollut pyrkimystä politiikkaan. Uskalsin siis olla 

incorrect. Minulla on hyvä omatunto, jos aloite ehkäisi yhdenkin sairastumisen 

kotimaassamme.

66 

01.03 Abidjan - Kuumaa ja kosteata, yöllä trooppinen kaatosade. Lento 

kerskapääkaupunkiin Yamoussoukra koneessa, jossa istuimet rikki ja panelit 

kadonneet. Palme ammuttu. Kaunis katedraali. ” Abidjan Värjöttelevät, arvoisat! 

Olen puolestanne tutustunut Norsunluurannikon katedraaliin (kaukaa). Sen lempinimi 

on ”Holmenkollen”. Samoin tutustuin lentäen puolestanne uuteen pääkaupunkiin 

Yamoussoukr’on. Ohoh!” 

03.03 Yaounde, Cameron - Todella kosteata, silitetrty paita muistuttaa tiskirättiä. 

Hieno uima-allas ja golfkenttä, kuten kehitysmaahan kuuluu. Tapasin varapresidentin 

ja vedin neuvottelun. En ole löytänyt Turkanahelmiä. ”Puolestanne Yaoundessa 

keskellä Kamerunia Rakkaat, Ahreat, Arveat! Matkailu puolestanne alkaa 

saada Livingstonemaisia piirteitÄ kolutessanI kosteankuumissa sademetsissä 

puolestanne käymättömiä paikkoja. Myös tervehdys vaatii uusadjektiiveja.”

67 

22.03 Costa Rica 

IDBn Latinalaisen Amerikan 

kehityspankin vuosikokous 

järjestettiin San Joséssa, 

Costa Rican pääkaupungissa 

Keski-Amerikassa oli niinä 

vuosina useissa valtioissa, 

kuten Guatemala, 

Honduras, El Salvador ja 

Nicaragua käynnissä 

eriasteisia sisällissotia ja 

sissitoimintaa. Valtaa 

haluttiin hankkia omalle 

näkemykselle. 

Rauhanprosessi oli 

käynnissä ja Suomi tuki sitä. 

Costa Rica, maa jolla ei ole 

puolustusvoimia, oli yksi 

vaikuttaja rauhan puolesta. Ulkoministeri Kalevi Sorsan seurassa kävin tapaamassa 

maan presidenttiä Oscar Ariasta, joka tarmokkaasti toimi rauhan aikaansaamiseksi. 

Vaikeata se oli ja paljon ihmishenkiä menetettiin ennenkuin alue maa maalta vihdoin 

rauhottui. Tarvitaan voimakkaita ihmisiä väkivallan lopettamiseen. Sen aloittaminen 

on helpompaa ja johtaa useimmiten pahenevaan kierteeseen. Oscar Arias Sanchés sai 

vuonna 1987 Nobelin rauhanpalkinnon. Olin aikaisemmin tavannut hänen edeltäjänsä 

Presidentti Luis Monge Alvarezin pankkikokouksen yhteydessä. 

* 

07.04 Copenhagen Pohjoismainen kehitysyhteistyökokous. Nämä kokoukset olivat 

kovin tarpeellisia maitten projektitoiminnan koordinoimiseksi.

68 

03.05 Harare AfDB Afrikan kehityspankin vuosikokous. Oli keskikesän sää 22 astetta. 

Kauniita taloja, vihreää, maa vasta 6 vuotta nykykäsissä. 

Zimbabwen talous oli paremmassa kunnossa, kuin useimpien muiden jo mainittujen 

Afrikan maiden. Tähän vaikutti merkittävästi se, että maan itsenäistyessä 

eurooppalaiset farmarit olivat jääneet maahan hoitamaan tilojaan, joten 

maataloustuotanto toimi. Presidentti Mugabe ryhtyi poliittisista syistä karkottamaan 

eurooppalaisia tiloiltaan. Seurauksena kansantulo asukasta kohden laski jyrkästi. 

Useissa Afrikan maissa se vastaavina vuosina nousi. Väestö kasvoi samana aikana13,8 

miljoonasta 19,8 miljoonaan eli 43 %. Minulla oli tilaisuus tavata presidentti Mugabe, 

joka kertoi suunnitelmistaan. Ne eivät sisältäneet taloudellista rappiota, johon maa 

ajautui. Pääkaupungissa Hararessa ei voinut välttyä havaitsemasta brittien vaikutusta 

siirtomaakauden ajalta. Hotelleissakin tultiin aamulla koputtamaan ovelle hyvin 

varhain ja tuotiin asukkaalle ”Your early morning tea, please!”. Hararessa oli myös 

suuri ilmastoitu kongressikeskus, jossa minulla oli ilo osallistua kansainväliseen 

kehityskonferenssiin. Juuri ennen kokouksen alkua tapahtui Tshernobylissä 

ydinonnettomuus. Kansainväliset uutiskanavat välittivät kuvia, jossa saastepilvi peitti 

Suomen, niinkuin tavallaan peittikin. Samassa yhteydessä kerrottiin 2000 

kuolonuhrista Suomessa. Sattumalta olin juuri ennen matkaani Harareen lentänyt

69 

edestakaisin Helsingistä Jyväskylään oletettavasti saastepilvenkin läpi, ainakin päivä 

osui kohdalle. Kokouksessa Hararessa tiedustelivat naapurini oliko ydinsaaste 

vaikuttanut minuun haitallisesti. Sanoin inhottavaan huumoriini turvautuen, että oli 

käynyt päinvastoin. Minulle oli pelkästään eduksi, että minusta oli tullut itsevalaiseva. 

Naapurit siirtyivät hieman etäämmälle. Entisen teekkarin leikinlaskua ei voi pitää 

onnistuneena, niin paljon kärsimystä ydinonnettomuus tuotti vuosikymmeniksi 

eteenpäin. 

Zimbabwessa pidettiin Afrikan kehitystä koskeva kokous, jossa olivat edustettuina 

YK:n järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset. Kokous järjestettiin maaseudulla. 

Kävellessäni kiinnitin huomiota lukemattomin suuriin mustiin tuhatjalkaisiin. Oli 

hankalaa välttää niiden päälle astumista. Oli vaikeaa kuvitella leiriytymistä telttaan. 

Onneksi se ei ollut tarpeenkaan. 

08.05 Johannesburg Kuusi tuntia kaupungissa. Suurkaupungissa täynnä hotelleja, 

puistoja ja katuja missä mustat ja valkoiset liikkuivat yhdessä. Politiikka on politiikkaa. 

”Johannesburg Etelä-Afrikka Rakkaat toisillennekin! Puolestanne antauduin 

rotuvihan vaaroillekin alttiiksi, mutta totesin, ettei kaikki olekaan niin kuin Pohjolassa 

luullaan. Valta ja ihmiset ja halu valtaan ei onnea tuo.”

70 

22.05 Stockholm Pohjoismainen kehityspoliittinen kokous. Kuukautta myöhemmin 

23.06 Geneva ECOSOC kokous 

17.09 Beijing ”Heränneet, pirtäneet, käyneet! Kävin puolestanne Tokiossakin 

Täällä puolestannekäyneita useampiakin.”

71 

17.09 Xian - Matkalla Pekingistä Xianiin. Vaikka paljon on muuttunut on 

kulttuuritausta entisellään.Kävimme muurilla. Kiipesin kovin ylös Kiinan 

muurille.Pistäydyimme Minghaudoissa ja Keisarillisen palatsin makuukamareissa. 

Tapasimme maan ylimmät johtajat.Xian - Kerroin kissoille kissamaalauksista ja vielä 

puuttuvista kissanruokapakkauksista.

72 

21.09 Los Angeles Aasiasta Amerikkaan. Hotelli Regent oli hieno. Kiirettä piti. 

Lento on pitkä. Välietappi Losiin 9h 40min. Lennolla Hong Kong – Tokio –Los Angeles 

– Lima. Kone kieppuu niin että tuskin pysyn Jumbon istuimessa. Sain Vaikka paljon on 

muuttunut on kulttuuritausta entisellään. Kiipesin kovin ylös Kiinan muurille. Kiinan 

matkalla hyvän kuvan Kalevi Sorsasta. Terävä ja huumorintajuinen. ”Tärisevässä 

koneessa reitillä Hong Kong-Tokio-Los Angeles-Lima Ni hao! Paljon ehtii yhtenä 

päivänä, kun se alkaa uudestaan päätyttyään. Kiinan matka oli valtava. Hong Kong 

syksyisen kaunis +31 o C varjossa. Kiirettä pitää kun etsii veneissä ja naftassa. 

Huomisesta alkaen Limassa puolestanne. Neuvottelemassa. Hyvin käytetty sunnuntai, 

kun tulee käytettyä 2x työhön.” 

26.09 Montego Bay Tulolento Limasta.Perun kauniit naispuoliset poliisit. En 

uskaltanut kuvata, koska olivat raskaasti aseistettuja. Ulkonaliikkumiskielto 01.00 – 

05.00. ”Pikamatkallani sinne tänne olen palaamassa Perusta, jonne tulin 

HongKongista, taas kotiin päin. Perussa oli sumuisen kostea kevät. Koko manteren 

peittävät pilvet. Vanhat Inkat olivat keramiikka-alalla hyvin kuuluisia. Kääntöpuolella 

tavanomainen Inka-juoma-astia. Vastaanottanette vilpittömän tervehdykseni.” 

18.10 Washington D.C., London WB+IMF kokous 

23.11 Paris OECD Kahden päivän kokoukset ovat kiireisiä. Puheita 10.00 – 18.00. 

Lounas. Vastaanotto. Päivällinen ja taas puheita. +3*C ja pilvistä. 

30.11 Paris OECD 

. Oslo Pohjoismainen kehitysyhteistyökokous 

. 

1987 

19.01 Madras Istun kunniakorokkeella, kun 9 puhujaa puhuin. Itse olin no 4. Ulkona 

vihreää ja 28*C. Kaikki hyvin, mutta yölento häiritsi nukkumista. Tapasin Sigrid ja Ghazi 

Algosaibin ja sain ison laatikon taateleita. Huomenna 06.00 Delhiin.

73 

29.01 Upsala Pohjoismainen kehitysyhteistyökokous 

29.01 Arusha, Tanzania ”Viileät, Täällä aurinko hehkuu taustalla Kilimandjaron lumet. 

Kahvi ja tee kasvavat vehreydessä ja kosteassa ilmassa. Olen huomenna ajamassa 

kraateriin Ngoro Ngoro. Ehkä siellä on naftaa ehkä ehkä veneitäkin. Ruoka ja juoma 

ovat täällä hyviä vatsalle ellei niitä käytä. 

30.01 Ngoro Ngoro 

Raskaan 

muistokivi. Hän kuoli 1987. 

konferenssin jälkeen 

suurlähetystön edustajien 

kanssa safarilla vanhassa 

kraaterissa. Leijonia ja 

sarvikuonoja. Tiellä 

Bernhard Grzimekin 

SADCC = Southern African Development Coordination Conference 

06.02 Luanda, Angola Angola, Botswana, Lesotho, Malawi, Mosambik, Namibia, 

Sambia, Swazimaa, Tansania ja Zimbabwe olivat 1980 muodostaneet liittoutuman 

SADCC, jonka tavoitteena oli keskinäisellä yhteistyöllä edistää apartheid-politiikkaa 

noudattavan Etelä-Afrikan tasavallan rajanaapureitten ”frontline states” taloudellista 

kehitystä ja riippumattomuutta Etelä-Afrikasta. Useat näistä maista sallivat Etelä- 

Afrikassa kiellettyjen vapautusjärjestöjen ANC:n (African National Congress) ja sitä 

väkivaltaisemman PAC:n (Pan Africanist Congress) pitää tukikohtiaan ja 

koulutusleirejään alueillaan. Vastarintaan vaikutti oleellisesti jo 21.3.1960 tapahtunut 

välikohtaus ”Sharpeville Massacre”, jolloin Etelä-Afrikan poliisin tulituksessa kuoli 69 

ampuma-aseetonta mielenosoittajaa. Etelä-Afrikka tuki osaltaan ei-vasemmistolaisia 

vastarintaliikkeitä UNITAa Angolassa ja RENAMOa Mosambikissa ja piti hallinnassaan 

Namibiaa, joka itsenäistyi 4.3.1990. Etelä-Afrikan apartheid päättyi 1991 ja maa sai

74 

uuden rotusorrottoman perustuslain 1993. Presidentti Ahtisaari toimi alueella 

ansiokkaasti. 

Suomalaiset rakensivat Mosambikissa satamaa huollon ja ulkomaankaupan 

edistämiseksi. Eräänä päivänä putosi suomalaisten asuma-alueelle muutama 

kranaatinheittimen kranaatti. Henkilövahingoilta onneksi säästyttiin. Maassa käytiin 

sisällissotaa ja vaikutti siltä, että projektimme oli joutunut aseellisen toiminnan 

kohteeksi. Päätimme Helsingissä heti evakuoida suomalaiset ja kutsua heidät kotiin 

odottamaan tilanteen selkiytymistä. Olin tietoinen siitä, että tällaisesta muutosta olisi 

erilaisia seurausongelmia. Evakuointi toteutettiin välittömästi. Ei kestänyt kuin 

muutaman päivän suomalaisten lähdöstä, kun jokapäiväistä työpaikalle ajavaa 

ajoneuvokulkuetta tulitettiin mm. singoilla. Nyt ei vältytty enää henkilövahingoilta eikä 

kuolleilta. Suomalaiset oli kuitenkin ehditty evakuoida pois. Kriisitilanteessa tehty 

pikainen päätös osoittautui oikeaksi. Suomalaisia kehitysyhteistyöprojekteihin 

osallistuneita on kuollut ja vammautunut niin liikenneonnettomuuksissa kuin 

trooppisten tautien uhrina. Ei ollut tarpeellista, että toiseen maahan kehitystä auttamaan 

menneet kuolisivat paikallisten aseellisten kahakoiden uhrina. 

Pohjoismaat tukivat SADCC:ia kehitysyhteistyövaroin. Yhteistyö alkoi silloisen 

ulkoministerin Kalevi Sorsan aloitteesta 1986. Sekä ANC että PAC harjoittivat Etelä- 

Afrikassa terroritoimintaa räjäyttämällä ravintoloissa ja tavarataloissa pommeja. 

Pelkästään rauhanomaisin keinoin ei katsottu voitavan saada apartheidia päättymään. 

Suhtauduin SADCCin taloudellisiin suunnitelmiin jonkun verran varauksellisesti, koska 

näin eteläisen Afrikan alueen ainoaksi taloudellisesti järkeväksi ratkaisuksi saada 

poliittisin keinoin uudelleen aikaan taloudellinen yhteistyö Etelä-Afrikan kanssa 

Monet SADCC:n suunnittelemista projekteista olivat köyhien maiden kannalta kovin 

kalliita. Pohjoismaat lisäsivät tukeaan alueelle. Neuvotteluja käytiin rauhanteosta 

Angolassa ja Namibian itsenäisyydestä. Kiinnitin huomiota vaikeuksiin saada yksityisen 

sektorin investoijat kiinnostumaan alueiden välisestä yhteistoiminnasta. Se edellytti 

kannustimia ja hyvien asiantuntijoiden käyttöä toiminnan suunnittelussa. SADCCin 

sihteeristö ei välttämättä aina toiminut kovin suunnitelmallisesti.

75 

.06.02 Gaborone, Botswana Kosteata välill 35* - 40*C ja kokouksia toisensa perään 

ilman ilmastointia. Aloin eilen syödä antibiootteja, kun päänsärky jatkui niskaan. 

Leijonia näkyy ja rumia hyönteisiä. Puhuin SADCCn kokouksessa painottaen 

metsityksen tärkeyttä aavikoitumisen torjumiseksi. Puheessani korostin 

tuotannollisen yhteistyön merkitystä. Suomen projektit tärkeänä pitämämme 

infrastruktuurin kehittämisessä kuljetussektorilla. Kaksi satamaprojektia . Olin 

tyytyväinen että kokoukseen oli kutsuttu mukaan yksityisen sektorin edustajia. 

”Rakkaat, kylmät! Vihdoin löysin lämmintä lähes +40 o C, aurinko suoraan 

ylhäältä. Täysin kosteata. Flunssa! Alivaltioksikin tätä voi sanoa!” 

09.02 Nairobi - Hieno ilmasto 28*C. Kokouksia. Käynti 100 000 ihmisen 

slummiasuntoalueella ilmanvettä, sähköä ja jätevesiviemäreitä. ”Joudun taas 

puurtamaan puolestanne, mutta ilolla odotan puolestamatkustajan tavanomaista 

kymmenvuotiskorvausta. Naftaa jalostetaan, veneitä ei täällä. 

Alivaltiomatkustajanne.” 

17.03 Oslo Pohjoismainen kehitysyhteistyökokous 

24.03 Miami IDBn vuosikokousPuhuin 

lainanannon lisäämisestä, muitten 

rahavirtojen ja yksityisten invetointien 

ohjaamisesta ja yhteisrahoituksesta. 

Kiinnitin huomiota metsätuhijen 

estämiseen. ”Juhlalliset, oivat, 

onnelliset! Täällä olen taas 

puolestanne Miamin harmaassa sateessa. 

Veneissä löytyy, kun kuvaa katsoo tarkasti. 

Muuten ei valittamista kun täällä 

alivaltiossa sihteeröin pulestanne. Olen 

täällä kuvernöörinä (Governor of the 

Interamerican Development Bank)”

76 

25.03 Miami “Hyvät! Sataa kolmatta päivää. Ellei sataisi olisi kaunista. Ellei sataisi, 

niin hiekkakin näkyisi. Nyt se huuhtautuu pois.” 

0404 Washington DC. WB+IMF pankkikokous 

28.04 Osaka - Japanissa, joka on merkittävä kehitysavun antaja, kävin osallistuessani 

Aasian kehityspankin Osakan kokoukseen ja keskustelemassa Japanin 

kehitysyhteistyön linjauksista. Osaka Puoli sunnuntaita vapaa-aikaa. Kävin 

kaatosateessa Kobessa. Sää parani kun istuuduin kokoussaliin. 

Aasian kehityspankin kokouksessa 1987 Osakassa totesin pankin myöntävän lainoja 

sektoreille, kuten maa- ja metsätalous sekä liikenteen ja tietoliikenteen kehittäminen. 

Lainananto vastasi Suomenkin prioriteetteja. Korostin ympäristövaikutusten 

huomioimista lainanannossa. Metsien, varsinkin sademetsien, väheneminen tapahtui 

hälyttävän nopeasti. Nopea väestönkasvu pahensi tilannetta kun tarvittiin enemmän 

viljelypinta-alaa ja polttopuuta. Tervehdin pankin lainanannon kasvua 

yksityissektorille, eritoten pienille ja keskisuurille yrityksille. 

Japanilla on oma perinnerikas kulttuurinsa, joka tekee kävijään voimakkaan 

vaikutuksen. Muutamat käyntini 80-luvulla ennen myöhemmin tullutta lamaa antoivat 

minulle kuvan työteliäästä kiirehtivästä kansasta. Muodolliset kaavat ja 

kohteliaisuustraditiot edellyttivät japanilaisilta, että kumarruksiin ja syviinkin 

kumarruksiin oli aikaa. Yleisin miesten asu oli aina lähes tumma tai tumma puku, 

virallisemmissa tilaisuuksissa kaikilla oli liivit. Ulkolaisen silmään pisti ihmisten 

auttamishalu, hymy ja kohteliaisuus.

77 

Mielstäni Kyoto monine 

temppeleineen ja 

Shogunin palatseineen, 

jonka ”satakielilattiat” 

paljastivat ja siten estivät 

salamurhaajien tulon 

edustavat japanilaista 

kulttuuria paremmin kuin 

pinnallisesti 

länsimaistunut Tokio. 

Japani on nimenomaan 

pinnallisesti 

länsimaistunut IImaailmansodan 

amerikkalaismiehityksen 

seurauksena. Se on 

ottanut lännestä 

modernisaation, mutta 

japanilainen 

kulttuuritraditio ja 

sivilisaatio ovat säilyneet. 

Siisteys kohahduttaa muutakin nähneen. Jopa WC:t tuoksuvat hyvältä, mitä ei 

maailmalla pyöriessä useinkaan voi sanoa. Kansanmassojen hiljaisuus, kohteliaisuus ja 

toisten huomioiminen sävähdyttää, kuten Japan Airlinesin (JAL), jossa näytettiin 

sumopainia ja niin lähtö kuin lasku eteenpäin suunnatusta kamerasta. Muut yhtiöt 

ottivat nämä kamerat käyttöön paljon myöhemmin. Sumo-painia ne onnekseni eivät 

näytä vieläkään, mutta silläkin varmaan olisi kiinnostuneita katsojia. 

Japanilaiset viranomaiset uskoivat käydessäni Pacific Basin alueeseen tulevaisuuden 

taloudellisena keskuksena. Euroopan arvioitiin siirtyvän kulttuurihistorialliseksi 

matkailukohteeksi teknillisine museoineen. Vielä arvio ei ole toteutunut. Japanin 

kasvu on pysähtynyt, mutta Kiinan ja Intian voimakas kasvu jatkuu.

78 

29.04 Anchorage Alaska, USA Lensin 8 tuntia 40 minuuttia. Seuraava lento 

samanpituinen. ”Hauskaa Vappua, Kävin välillä Tokiossa. Täällä löytyy naftassa ja 

veneissä.” 

08.05 Paris OECD 

14.05 Stockholm Pohjoismainen kokous 

29.05 Washington DC Pankkikokous ”Matkustavat! Viesteistä päätellen toivon Teidän 

todellisten Burma-taiteen harrastajien ilolla nauttineen lännen vapaista tuulista. 

Puolestanne olen äskettäin tavannut presidentit Koivisto ja Mitterand. Nyt olen 

matkalla. Puolestanne. Miksi Suomessa on niin kylmä? Se ei johtune 

kasvihuoneilmiöstä? Liiteri-ilmiö?” 

02.06 New York UNDP:n Hallinoneuvosto Puhenvuoroni olipitkä käsitellen UNDP 

organisation kehittämistä ja YK järjestöjen välistä yhteistyötä. Pidin FPA ja WFP 

ohjelmien ja rahastojen vaikutusta tärkeänä. Ympäristökysymykset ja metsänhoito tuli 

pitää toiminnassa mielessä. Yksityissektori saatava mukaan kehitykseen. 

15.06 Stockholm Pohjoismainen kokous 

15.07 Geneve on tunnettu kokouskaupunki Geneven järven Lac Lemanin rannalla. 

Kaupunki on aivan kiinni Ranskan rajassa ja suosittu matkailukohde. Rantakatu oli 

aikoihin, jolloin siellä usein kävin, kovin arabisävytteinen. Ilmasto on hieno vallankin 

syksyisin. Kesälläkään Genevestä ei tule kuumankosteaa. Siksi siellä vuosittain 

järjestetäänkin YK:n ECOSOC’in (talous- ja sosiaalikomitea) kokous, jonne tulee 

runsain määrin YK-sihteeristöä kuumankosteasta New Yorkista muutaman viikon 

kokoukseen. Kävin siellä esittämässä huolella valmisteltuja ja huoletta kuunneltuja 

puheenvuoroja. UNCTAD VII:ssä puhuin 1987 myös Norjan ja Ruotsin puolesta. 

Pohjoismaat ottivat voimakkaasti kantaa kehitysmaiden velkaongelmaan. 

Velanhoitokulut olivat kehityksen esteenä ja aiheuttivat kärsimyksiä väestölle. 

Velanhoitokuluja tulisi näin ollen helpottaa ja tukea sopeuttamisohjelmia toteuttavia 

maita. Liikepankit tulisi saada mukaan lainajärjestelyihin.

79 

YK:n majapaikkana on Kansainliitolle aikoinaan rakennettu palatsi. Neuvostoliitto 

erotettiin Kansainliitosta 1939 sen hyökättyä Suomeen ja sen valtuuskunta lähti 

rakennuksesta. Minun puheitteni aikana Neuvostoliitto oli jälleen palannut 

rakennukseen ja Kansainliitto lopettanut toimintansa jo 1946. Yhdistyneet 

Kansakunnat tuli Kansainliiton tilalle maailmanpolitiikkaan ja rakennukseen. 

Pitkäksi venyneen kokouksen viimeisenä päivänä päätin viedä Geneven tuliaisia kotiin. 

Tuliaisiksi sopisi muutama juusto. Geneven kaupoista sai hienoja juustoja ja 

lounastauolla ehti kauppoihin. Ostin parhaita sveitsiläisiä ja ranskalaisia 

herkkujuustoja. Hyvillä juustoilla on usein voimakas maku ja sen rinnalla voimakas 

tuoksu ellei haluta sanoa haju. Ostettuani kesäisenä päivänä juustoni lounastauolla 

hyppäsin kaupungin bussiin ajaakseni YK-palatsiin. Bussi ei ollut täynnä. Piakkoin se 

puoli bussista, jossa seisoin juustoineni, oli täysin tyhjä. Kävelin Palais’ssa 

kokouskerrokseen ja jätin juustoni vaatenaulakkoon kokoushuoneen oven 

ulkopuolella. Kokousta oli saapunut seuraamaan silloinen Geneven 

suurlähettiläämme Paavo Rantanen, joka ehdotti saunaan menoa kokouksen päälle. 

Kokouksen aikana lähellä huoneen ovea ja siis naulakkoa istuvat alkoivat vilkuilla 

ympärilleen ja siirtyä istumaan kauemmaksi ovesta. Muistellen bussia aloin aavistaa 

jotakin. Heti kun oli mahdollista, ehdotin lähtöä suurlähettilään saunaan. Juustoni 

sijoitin auton tavarasäilöön. Ajettuamme jonkun aikaa pitkin järven rantaa alkoivat 

juustot tuntua autossa. Kuulema autoa ei käyntini jälkeen muutamaan viikkoon voitu 

käyttää vieraiden kuljettamiseen. Saavuimme perille ja otin juustoni. Rantanen pyysi, 

että menisin saunaan kiertäen talon eikä huoneiston läpi. Tein niin, koska arvasin syyn, 

jonka hän jätti sanomatta. Kun seuraavana päivänä lensin Helsinkiin, sijoitin juustot 

matkalaukkuuni enkä ottanut niitä käsimatkatavaraksi. Koneissa ilma kiertää. Minä 

olin tuntevinani juustojeni läsnäolon koko matkan ajan. Minusta vaikutti siltä, kun 

olisivat muutkin matkustajat nuuhkineet ilmaa. 

Kotona juustot käväisivät vain lyhyesti jääkaapissa. Sitten vaimoni kehotti minua 

viemään ne mitä pikaisimmin parvekkeelle. Söimme juustot nopeasti, jottemme olisi 

joutuneet muuttamaan asunnostamme naapureiden painostuksen johdosta. 

Myöhemmin olen ollut varovainen juusto-ostoissani. ”Välimerenkyntäjät! Koska 

toteamme matkustavanne kahden puolestanne olemme ryhtyneet matkustamaan

80 

kahden puolestanne. Täällä löytyy lämmössä, vedessä ja kosteudessa. Olimme 

Annecy’ssä juuri ennen veden paljoutta.” 

07.08 Wiborg lomamatka 

08.08 Viipuri ”Piirustuskykyiset! Me puolestanne kaikkialla käymme vaikk’ 

8pieksää sade, viintää hyinen tuuli. Linnan torni ja aallon kirjasto, Ingerin synnyinkoti 

Leninin seinäkuvin Beriozka ja kellotorni, monumentit ym. olemme kaluneet 

puolestanne.” 

07.09 Stockholm Pohjoismainen kehitysyhteistyokokous 

24.09 Washington DC WB+IMF Pankkikokous ”Itsematkustajat!” 

17.10 Dakar Senegal Kosteata ja +34*C. Kiirettä pitää lyhyellä käynnillä. ”Matkailevat! 

---vahvistan löytyvän veneissä, muttei naftassa. Yli 30% kosteus kasvihuoneistaa 

puvun.””---Ei palella!” 

27.10 New York - Söin lounasta Burger Kingissä Park Avenuella. "Vaihteluosoitteiset! 

Kiirehdin pitkin planeettaa! Länteen itään ei tee mitään. Tavoitteena ehtiä 

matkustaa puolestanne ennen kuin itse matkustatte puolestanne. Vierailin tänään 

Manhattanilla hienossa kuuluisassa ravintolassa ”Porvarikuningas”. . 

11.11 Roma Kaupunki tullut kalliiksi. Elämä Roomassa on kävelyä, kauppoja, 

museoita ja muistomerkkejä Hotelli on Espanjalaisten portaitten päällä. 

Undersecretarylle lienee annettu palvelijanhuone. ”Tavattavat, Hurmaavat! Kävin 

sunnuntaina syömässä kuulussa roomalaisessa ravintolassa Piazza di Spagna’n lähellä 

nimeltään Macco Donald’i. Se kilpailee Porvarikuninkaan kanssa. Kääntöpuolella kuva 

paikallisesta satama-altaasta, jossa ei löytynyt veneissä. Ei löytänyt Anita Ekbergkään. 

Naftassa löytyy, mutta kalliimman puoleisessa. Täällä ei pure pakkanen.” 

17.11 Jeddah lentokoneenvaihto Aika valuu (flyter) ja ihminen virran mukana.

81 

Etiopian Nälänhätä 

20.11 Addis Ababa, Ethiopia Vuotta aikaisemmin olin käynyt Etiopiassa, jossa ihmiset 

Tigren alueella taas kerran kärsivät nälänhädästä, joten maa tarvitsi ja sai 

huomattavasti humanitääristä apua. En osallistunut nälkäturismiin eli erimaalaisten 

viranomaisten käynteihin katastrofialueella, koska katsoin kuljetuskapasiteettia 

tarvittavan avun eikä vierailijoitten kuljetuksiin. Kävin tutustumassa Suomen 

rahoittamiin kehitysprojekteihin, joiden ensisijaisena tarkoituksena oli saada maahan 

toimiva infrastruktuuri. Etiopialla on merkittävät vesivoimavarat, joten energiansiirtoa 

varten tarpeellinen voimajohtoverkosto tukee sekä maataloutta, teollistumista että 

opetusta ja terveydenhoitoa. Etiopian BKT/asukas oli kehitysmaista alhaisin 110 US 

dollaria. 20 vuotta myöhemmin se oli kasvanut 45 %. Samana aikana väestönkasvu 

42,3 miljoonasta oli 69 % 

Maailman mediat olivat 1987 saattaneet teollisuusmaitten kansalaisten silmien eteen 

Etiopian nälkäkatastrofin. Televisio näytti nälkäkuoleman partaalla olevat lapset 

turvonneine vatsoineen, nälkää pakenevat ihmislaumat ja pakolaisleirit. Keskustelin 

Addis Abebassa humanitäärisestä avusta, johon Suomikin osallistui. Vuosina 1984–85 

nälänhätä oli päässyt kehittymään pahaksi katastrofiksi, koska Etiopian viranomaiset 

vasta hyvin myöhään avasivat maan tiedotusvälineille ja näinollen tilanteesta ei maan 

ulkopuolella juuri tiedetty. Tilanne oli myöhäissyksyllä 1987 parempi Etiopian

82 

ilmoitettua nälänhädästä jo elokuussa. Kymmenen maan 14:sta provinssista kärsi 

kuivuudesta. Virallisen ilmoituksen mukaan 5,2 miljoonaa ihmistä oli vaaralle alttiina. 

Luottamuksellisesti oli etiopialaisessa avustuskeskuksessa Relief and Rehabilitation 

Centressä (RRC) kerrottu, että kysymyksessä oli noin 8 miljoonaa ihmistä. Hallitus ei 

halunnut näin suurta lukua julkaistavan. Etiopian lehdissä ei mainittu sotaa maan 

pohjoisosissa. Siellä toimiva vapautusliike EPLF tuhosi elintarvikeapua kuljettavan 

vaunukolonnan ja sanoi, että kyseessä oli erehdys. Autokannan pienuus ja ruuan 

jakelu tulivat olemaan suurimmat ongelmat. Tarvittiin 360 autoa lisää. Keskustelin 

nälänhädästä RRC:n johtajan Ato Berhan Jembere’n kanssa. Etiopian näkemyksen 

mukaan ruokaa riittäisi seuraavaan huhtikuuhun, jos laivaukset ajoittuvat oikein. 

Lentokoneita ja autoja oli pyydetty avunantajilta. Tigren varastot olivat erittäin 

huonot. Asmarahista oli alkamassa lentokuljetus Hercules Z 140 koneilla. Kuljetusten 

ohella todettiin tärkeiksi paikalliset varastot, joihin tarvittiin suojapeitteitä ja telttoja. 

Kansan tuli nähdä, että alueella on ruokaa. Ruoan jakeluyksiköitä oltiin perustamassa, 

jotta ihmiset voisivat viedä ruokansa kotiin ja työskennellä siellä maatalouden 

ylläpitämiseksi. 

Puhuin pitkään varaministeri, eversti Tessema Abaredashin kanssa tilanteesta 

Etiopiassa yleensä ja vuonna 1974 tapahtuneesta vallankumouksesta, joka johti 

muutamaa kuukautta ennen käyntiäni Etiopian kansandemokraattisen tasavallan 

presidentiksi valitun everstiluutnantti Mengistu Haile Mariamin valtaan pääsyyn. 

Vuodesta 1977 hän oli johtanut väliaikaista sotilashallintoa. Muutamaa vuotta käyntini 

jälkeen vapautusrintamien sotilaalliset voitot pakottivat Mengistun luopumaan 

vallasta ja pakenemaan maasta, josta tuli heinäkuussa 1991 demokraattinen tasavalta. 

Etiopiaa pitkään hallinnutta keisari Haile Selassieta oli Abaredashin mukaan jo vuonna 

1960 neuvottu luopumaan yksinvallasta ja aikaansaamaan perustuslaillinen 

keisarikunta. Tähän hän ei ollut valmis. Seurauksena tehtiin 1964 

vallankaappausyritys, mutta senkään jälkeen keisari ei vielä ollut valmis luopumaan 

vallasta. Ulkomaiset ja kotimaiset neuvonantajat ehdottivat hänelle vielä vuonna 

1970 hänen täyttäessään 80 vuotta, että hänen olisi syytä julistaa perustuslaillinen 

monarkia. Kun hän ei tähänkään suostunut ja oli jo vanha ja seniili, oli ainoan

83 

organisoidun yhteisön eli armeijan pakko ottaa valta. Etiopiassa ei ollut poliittisia 

puolueita. 

Maantie Addis Abebasta Jimmaan, pituudeltaan noin 300 km. osoittautui suhteellisen 

hyväkuntoiseksi. Liikennettä oli vähän. Havaitsin joitakin noin kymmenen linja-auton 

kolonnia, jotka kuljettivat lähinnä työikäisiä miehiä. Myös suuria määriä ylioppilaita 

liikkui ryhmissä maaseudulla avustaakseen isäntieni ilmoituksen mukaan 

sadonkorjuussa. Ennen tuloa jokilaaksoon, josta alkoi Kaffan provinssi, maa oli erittäin 

kuivaa ja metsiä hyvin vähän. Maa kelpasi kuitenkin tällä alueella vielä 

maanviljelykseen vaikka metsät oli hakattu pois. Kaffan provinssissa, josta kahvi 

alkujaan on lähtöisin, maa oli selvästi vihreämpää. Lähestyimme Etiopian viljavia 

alueita. Myönteisen vaikutuksen kävijään teki kaikkialla osoitettu ystävällisyys ja 

vieraanvaraisuus sekä selvästi havaittavissa oleva ihmisten kyky hoitaa asioita. 

Ihmiset näyttivät siltä kuin he määrätietoisesti liikkuisivat työhönsä liittyen. Kaikkialla 

Afrikassa ei kuva ollut samanlainen. 

Kansandemokraattisen Etiopian väestönsiirto-ohjelma oli lopetettu vuoden 1985 

lopussa. Ohjelman puitteissa siirrettiin kaikkiaan 300 000 ihmistä. Valitettavasti 

käytettiin väkivaltaa, perheitä hajotettiin eikä vastaanottoa kohdealueilla ollut

84 

järjestetty. Vaikka Etiopia oli kansantuloltaan köyhin maa, se sai huomattavasti 

vähemmän apua kuin esimerkiksi Somalia. 

Kaivos- ja energiaministeri, insinööri Tekezeshda Aytenfsu kiitti suomalaisia 

onnistuneista sähköprojekteista. Suomalaiset rakensivat siirtolinjoja ja 

muuntoasemia. IVO:n toteuttamiin projekteihin liittyi metsitystä. Suoritetussa 

Etiopian sähkövoimaresurssien kokonaisarviossa todettiin niitä olevan 135 000 

Megawattia. Etiopiasta voisi näin ollen tulla suuri sähköenergian viejä. 

Suomea edusti Addis Abebassa kehitysyhteistyösihteeri Antti Rantala. Keskustelimme 

esitetyistä maatalousprojekteista, jotka olivat kovin erilaisia, joten niiden vaikutusta 

tulisi olemaan vaikea päätellä. Arvelin, että eroosiota torjuvat metsäprojektit 

Etiopiassa voisivat olla maa- ja metsätaloussektorilla kaikkein tärkeimpiä suomalaisin 

voimin toteutettaviksi. Katsoin myös, että energiaprojekteja tuli jatkaa, siksi hyvin ne 

oli tähän asti toteutettu. Niihin oli myös saatu liitettyä metsitysprojekteja. Rantalan 

mainitsema tiehuoltoprojekti olisi ollut tärkeä toteuttaa, sillä rakennettujen teitten 

puuttuva huolto oli ja on tänäänkin suuri ongelma köyhissä kehitysmaissa. Huolto 

edellyttäisi kuitenkin jatkuvaa ylläpitoa, jota ei ollut helppoa ajatella suoritettavaksi 

suomalaisin voimin.< Todella mielenkiintoinen maa kaunein ihmisin. Etelä on vihreä ja 

Kaffan provinssi kahvin alkulähde. Tulossa oleva nälkä vaikuttaa kun pyrkii löytämään 

tien helpottaa hätää.

85 

0112 Paris OECD DAC Korkean tason kokous 

Puheessani korostin menestyvien kehitysmaidenmarkkinoille pääsyn helpottamista, 

yksityisten investointien ohjaamista näihin maihin ja kehitysavun antajien välisen 

koordinaation lisäämisen merkitystä. Kuvassa Ruotsin myöhempi ulkoministeri Lena 

Hjelm-Wallén ja kirjoittaja. 

1988 

11.01 Stockholm Kehitysyhteistyökokous 

22.01 Nairobi 

11.02 Köbenhavn Pohjoismainen kehitysyhteistyökokous 

14.02 Curacao Saaren yläpuolella kieppuvassa koneessa. Måste vägen till Curacao 

gynga så? Lentänyt 18 tuntia. 

16.02 San José, Costa Rica. Sää on kaunis, mutta tuuli yhtä myrskyinen kuin 2 vuotta 

sitten. Kaikki esittävät projekteja joita joudun torjumaan. ”Kahvinkäyttäjät! Aurinko

86 

paistaa, tuuli on myrskyisä. Banaaneja, ananasta, kukkia, papaijaa, meloneja, omenia 

ym. Kuvassa veneitään etsiviä vai naftaako etsivät? Porvarikuningasta vastaa täällä 

Soodapalatsi.” 

Esquipulas rauhansopimus 

Mexico City, San José, Guatemala City, Panama City, Caracas IDB, Washington D.C. 

17.03 Mexico City Lähtö kiertueelle Väli-Amerikassa pienkoneella ulkoministeri 

Kalevi Sorsan mukana rauhan ylläpitämiseksi. (Mexico – Guatemala – Nicaragua – 

Costa Rica). 

17.03 Guatemala City - Kokouksia niin, ettei WC:hen ehdi. Tilanne on kriittinen, koska 

USA on lähettänyt joukkoja. Mielenkiintoisia keskusteluja presidenttien ja 

ulkoministereitten kanssa. Olen alkanut harkita yhteistä matkaa alueelle. ”Keväiset, 

karismaattiset! Koitamme tukea täällä rauhaa vaikka kehitys viime päivinä on ollutkin 

päinvastainen. Paikalliset veneet kaipaavat vielä kehitystä ja naftankin suhteen on 

ongelmia.” 

20.03 San 

José 

Kiireinen 

matka. 

Tapasimme Guatemalan, Mexicon, Nicaraguan ja Costa Rican johtajat kriittisenä 

aikana. Matkalla Panama Cityn kautta Maracaiboon ja Caracakseen. Tuulee aivan 

hurjasti. Eilen en voinut lentää. 3½ tunnin välilasku Panamassa. Kun ministerin 

pikkukoneen tuli lähteä tasan 12.00 puuttuivat pilotit. Hotelli vahvisti heidän asuneen 

siellä. Ongelma ratkaistiin.

87 

Latinalaisen Amerikan kehityspankki ja Sademetsät 

21.03 Caracas, Venezuela - Latinalaisen Amerikan kehityspankki kokoontui 1988 

Caracasissa. 

Tervehdin pankin 

uutta presidenttiä 

Enrique Iglesiasta, 

johon jatkossakin 

pidin kiinteätä 

yhteyttä. Kiinnitin 

huomiota 

erityisesti 

sademetsien 

tuhoutumiseen, 

jota väestönkasvu 

kiihdytti. Monen 

Latinalaisen 

Amerikan maan 

pääomaa virtasi ulos 

maasta, koska omat 

kansalaiset eivät 

uskoneet 

hallitustensa 

talouspolitiikan pätevyyteen. Mielestäni pankin tuli osaltaan vaikuttaa noudatettuun 

talouspolitiikkaan ja investointeihin. Myöhemmissä keskusteluissa Iglesiaksen kanssa 

vahvistui käsitykseni, että etenkin Brasilian sademetsien tuhoutumiseen vaikutti 

asutuspolitiikkaa. Rikkaat suurtilalliset eivät sallineet kasvavan väestön asettumista 

heidän maa-alueilleen, joten asuttaminen jouduttiin suorittamaan sademetsiin 

raivatuille alueille. Sademetsää kaatavat yritykset eivät siis olleet päävastuullisia 

metsäpinta-alan vähenemiseen. Vastuu oli hallitusten, jotka antoivat maanomistajien 

vaikuttaa asutuspäätöksiin ja tietenkin väestönkasvu, joka oli ongelmien perusta.

88 

Kiinnin huomiota yhteisrahoitukseenyksityisen sektorin kanssa ja yksityisen sektorin 

rahoitukseen. 

10.04 Washington D.C. WB,IMF pankkikokous 

23.04 Manama, Bahrain ”Ajan tänään autolla Saudi Arabiaan ja jatkan lentäen 

Bangkokiin. Olen matkustanut puolestanne niin nopeasti etten ole ehtinyt kirjoittaa. 

Veneissä ja naftassa on löytynyt. Täällä löytyi ensiksi ennen saudejakin. 16.3. jälkeen 

olen käynyt puolestanne: Nicaraguassa, Costa Ricassa, Panamassa, Venezuelassa, 

Lontoossa, Washingtonissa, taas Lontoossa, Frankfurtissa. Tyttölastenlapsi (4’s) syntyi 

13.4. Lontoossa. Inger on siellä, minä täällä. Vapuksi molemmat Suomessa. 

Panamassa, Venezuelassa Ali vaan.” 

23.04 Dhahran, Saudi Arabia Tulin kentälle autolla Bahrainista. Turvatarkastuksesta 

selvisin riisumalla vuoroon vyön, silmälasit ja kengät. Dhahran on kuten 

amerikkalainen kaupunki. Sama koskee Al Khobaria. Kaikki vaikuttaa hienolta. Puhtaita 

ehjiä katujaja katukäytäviä. Vihreitä puistoja, joissa puita, pensaita, kukkia ja ruohoa. 

Ylellisiä liikkeitä. Kaikki fast food ketjut, broasted chicken ja Pepsi, vain Pepsi. Melkein 

liikennekulttuuri. Suunnattomasti liikennevaloja. Tuskin postimerkkejä. 

28.04 Manila, Philippiinit ADB:n (Aasian Kehityspankki) vuosikokous

89 

Korostin kokouspuheessa hälyttävät mittasuhteet saavuttaneen trooppisten ja 

muidenkin metsien tuhon vaikutusta ja uudelleenmetsityksen merkitystä eroosion 

estämiseksi ja suositin lainanannon lisäämistä tuotannollisille pienyrityksille. 

”Manila Armahat! ---Veneissä löytyy. Kävin välillä Hong Kongissa missä löytyy 

kaikessa. Parempi aitsi kuin paitsi. (Ei kuulu käsityksiini) Ali vaan.” 

2904 Manila Tapasin presidentin eilen. Hän hankki lastenlapsille kankaan 

taskuineen, joita en löytänyt. Hienoja vesiputouksia. 

17.05 Pariisi OECD kokous. 

30.05 Roma - Maailman Elintarvikeohjelman WFP:n kokouksessa Roomassa 1988 

kiitin ohjelman vetäjää James Ingramia hyvin suoritetusta työstä. Suomen 

elintarvikeapu ohjautui kehitysmaille ensisijaisesti WFP:n kautta. Sanoin kaikkien 

todenneen metsäkadon, polluution ja eroosion kielteisen vaikutuksen

90 

ympäristöömme ja toivoin WFP:n jatkossakin osallistuvan 

ympäristönparannusohjelmiin yhteistyössä niin yksittäisten antajamaiden, 

kansalaisjärjestöjen kuin YK:n kehitysrahastojen ja kehitysrahoituslaitosten kanssa. 

Kuvassa yllä edustallavasemmalta Executive Director James Ingram, Italian Presidentti 

Francesco Cossiga ja FAO edustaja Hannu Halinen. 

880701 Jukkasjärvi, Ruotsi - DAC Tidewater Group kokous. Kokoukseen osallistuivat 

Maailmanpankin, 

Kansainvälisen 

Valuuttarahaston ja YK:n 

kehitysjärjestöjen 

johtajat ja eri maitten 

kehitysavusta vastaavat. 

Pitkien kokousten 

ohessa järjestettiin 

osanottajille koskenlasku 

kumiveneissä.

91 

25.08 Helsinki Pohjoismainen SADCC tapaaminen. Puheenvuorossani käsittelin 

keskittymistä konkreettisiin tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen sekä yksityisen 

sektorin aktivoimiseen SADCC alueen projektien toteuttamiseen. 

29.08 Stockholm Pohjoismainen kehitysapukokous 

04.09 Nairobi - Odotan urheilulentokonetta Mogadishuun. Valtuuskunta on 

vilustunut. Eilen Massai-naisten puutarhassa. 

05.09 Mogadihu, Somalia - Somaliassa pyrimme poistamaan maassa rehottavaa 

tuberkuloosia saamalla aikaan pitkäjänteisen sairaanhoidon ja jälkitarkkailun. Maassa 

kuitenkin eri klaanit taistelivat vallasta, jonka taistelun seuraukset ovat lukijalle tutut. 

Liikenneyhteydet Mogadishuun Nairobista olivat huonot, joten lensimme sinne 

pienellä potkurikoneella, mikä Itä-Afrikassa oli yleinen mutta ei välttämättä ylellinen 

nopean kuljetuksen muoto. Koneen pilotti oli somali. Istuin hänen vieressään katsellen

92 

vuoroin maisemia, savannia ilman asutusta ja vuoroin mittareita. Pääsimme hyvin 

perille. Kiersimme projekteja joihin terveydenhuollon lisäksi kuului sähkönsaannin 

turvaaminen. Sähköa tuotettiin Wärtsilä Oyj:n toimittamilla maavoimaloilla. Se olikin 

tarpeen, sillä rakennuksessa missä yövyin ja jota sanottiin Mogadishun parhaaksi 

hotelliksi, ei sähköä juuri pimeänä aikana ollut, jolloin se olisi ollut hyödyksi. Vertasin 

katukuvaa ja ihmisten toimeliaisuuden puutetta niihin arabimaihin, jotka hyvin tunsin 

ja totesin miten pitkä kehitys Somalialla vielä olisi edessään. Myöhään illalla, tai 

sanoisinko yöllä, tapasimme maan hallitsijan Siad Barren hänen akvaariotäytteisessä 

työhuoneessaan. Presidentin käytös oli tyly ja ilme kova. Myöhemmin hänet syöstiin 

vallasta ilman, että ketään oikeastaan tuli tilalle. Klaanit jatkavat epäsopuaan. 

Somalian väesto kasvoi 20 vuodessa 52 %. Tulijoita Somaliasta Eurooppaan onkin 

riittänyt. Monet ovat pyrkineet Suomeen, koska Somaliassa on Suomesta hyvä kuva. 

Sitä hyödyntävät myös häikäilemättömät ihmiskuljetusten järjestäjät. Maa on niin 

.epäjärjestyksessä, ettei luotettavia tietoja kansantuotteesta ole. 

2309 Frankfurt, Berlin - WB+IMF Maailmanpankin kokous Berliinissä

93 

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston valtiovierailu Kiinaan 10 – 18.10.88 

oli ensimmäinen valtiovierailu 1950 tunnustettuun Kiinan Kansantasavaltaan. 

Beijingistä vierailu jatkui reittiä Xian, Guanzhou ja Hong Kong. 

1.210 Beijing - Myrsky vei smogin, joten taivas on sininen. Eilen laskin peruskiven ja 

allekirjoitin sopimuksen. Sitten kävin 40 minuuttia kielletyssä kaupungissa ja osallstuin 

Kiinan presidentin Yang Shankung isännöimille päivällisille. Tänään ohjelmassa 

virallisia keskusteluja ja käynti muurilla.

94 

Beijingissä käytyjen virallisten 

keskustelujen 

ja 

liikemiesvaltuuskunnan erillisten 

neuvottelujen lomaan mahtui käynti 

Keisarillisessa palatsissa ja Kiinan 

muurilla. Sää oli mitä parhain. 

Valtiovierailua 

seurasi 

lehtimiesvaltuuskunta 

televisiokameroineen ja tavallisine 

kameroineen. Matka jatkui Xi’Aniin 

Missä presidentti pääsi kävelemään 

kävelemään keisari Qin Shi Huangdi 

terrakotta-armeijan sotureiden 

joukkoon, mitä ei turisteille sallita.

95 

. 

Matka jatkui eteläisen Kiinan Guanzhouhun, jonka keittiö on kuuluisa. Presidentti 

Koivisto puhui Yliopistossa, mistä kehkeytyi mielenkiintoinen keskustelu. 

Valtuuskunnalle tarjottiin mielenkiintoisia aterioita. Minulle jäi mieleen syntymätön 

lootuslintu. Tutustuimme nopeasti kehittyneeseen Schenzenin teollisuuskaupunkiin ja 

sen kanssa kilpailevaan HongKongiin, joka vielä oli Britannian hallinnassa. 

Vierailu HongKongissa oli jo 

erillinen 

vierailu. 

Moottoriveneristeily Honkongin 

lahdella ison Suomen lipun 

liehuessa veneestä oli näyttävää. 

Vierailut päättyivät ja Finnairin 

kone tuli hakemaan Presidentti 

Koivistoa valtuuskuntineen, joka 

matkan päätteeksi näin osallistui 

ensimmäiseen suoraan lentoon 

HongKong – Helsinki. 

Kuvassa Presidentin tytär Assi ja 

kirjoittaja.

96 

19.10 Rooma FAO kokous YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön Kokouksessa 

päähuomio kohdistui pääjohtajakysymyksen ratkaisuun. 

18.11. New York YK:n Yleiskokous 

18.11 New York - YK:n yleiskokoukselle puhuin muittenkin Pohjoismaitten puolesta. 

Puhe käsitti Afrikan kehitysmaiden velkataakan helpotusta, kehitysavun koordinointia 

ja kehitysmaiden hallitusten omaa vastuuta kehityksen edellytysten parantamiseksi 

mukaan lukien väestöpolitiikka janaisten mukaansaaminen kehitykseen. En ollut 

ennen puhunut Yleiskokoukselle. Koska kaikki puhujat aina valokuvataan, pyysin YKedustustoamme 

hankkimaan ja toimittamaan minulle tämän valokuvan. Olen ollut 

vuosikymmeniä innostunut valokuvaaja mutta kuvia itsestäni minulla ei juuri ollut. 

Pidin arvokkaana muistona kuvaa, jossa puhun asiaa YK:n yleiskokoukselle. Sain 

aikanaan kuvan. Se oli rajattu niin, että siitä puhuja näkyi hyvin ja suurikokoisena. 

Puheen pitopaikkaa siitä ei juuri pystynyt näkemään. Kokouksessa käsiteltiin

97 

UNPAAERD-ohjelmaa. (United Nations Programme of Action for African Economic 

Recovery and Development). Ohjelma kannusti tekemään sellaista, mikä olisi tullut 

tehdä ilman ohjelmaakin. Pohjoismaat lupasivat edelleen työskennellä afrikkalaisten 

kumppaniensa kanssa mantereen talouden jälleenkehittämiseksi. Myös Afrikan 

hallituksilla oli paljon työtä jäljellä taloudellisen palautumisen ja kehityksen 

voimistamiseksi. 

28.11 Lusaka, Sambiassa hallitsi Kenneth Kaunda. Hän oli kutsunut minut lounaalle 

virka-asuntoonsa State House'en. Vaikuttava talo. Puutarha-alue oli niin laaja, että 

sinne mahtui ruohoa märehtivien antilooppien lisäksi myös täysimittainen golfkenttä. 

Kaundan golf harrastus näkyi State House'n tauluista, joissa hänet oli kuvattu 

pelaamassa. Svingi vaikutti hyvältä. 

Otin keskusteluissa esiin Sambiassakin havaittavan väestön liikakasvun ongelman, 

mikä aihe ei isäntää ilahduttanut. Presidentti Kaunda kiitti Suomea avusta, jonka hän 

totesi perustuvan ystävyyteen eikä eduntavoitteluun. Sanoin ohjaavani kiitokset 

edelleen presidentti Koivistolle ja Suomen kansalle, jolta apu kerätään veroina. Kerroin

98 

juuri neuvottelemastamme apusopimuksesta, johon uusina aloina olimme lisänneet 

tiehuollon ja Lusakan kaupungin sähköistyksen. Totesin infrastruktuurin kehittämisen 

olevan välttämätön edellytys Kaundankin toivomille joint ventureille. Yksityiset 

sijoittajat vaativat tuottavuutta, jota ei ilman toimivaa infrastruktuuria synny. Esitin 

toivovamme Sambian pääsevän sopimukseen Maailmanpankin ja Valuuttarahaston 

kanssa. Sambian väestö kasvoi 20 vuodessa 75 % 6,7 miljoonasta. 

02.12 Harare, Zimbabwe Kehitysyhteistyö keskusteluja. 

05.12 Pariisi OECD DAC Korkean tason kokous. Puheessa sanoin että kehityksen 

saavuttaminen edllyttää myös kaupan kasvua ja se markkinoille pääsyä. Myös 

keskituloiset kehitysmaat tarvitsevat tukea. Yksityinen sektori on saatava mukaan. 

Kehtysmaiden on huomiotava kehityksen esteenä oleva väestönkasu. Erittäin nopea 

väesrönkasvu johtaa lisääntyvään työpaikkojen, koulutuksen ja terveydenhoidon 

tarpeeseen. Kansantuotteen kasvu ei useinkaan riitä tämän tarpeen tyydyttämiseen. 

Yksityisten investointien saaminen maahan voisi helpottaa tilannetta. Se taas 

edellyttää toimivaa infrastruktuuria. Moni kehitysrahoituksen avulla toteutettu 

infrastruktuuri projekti on ylläpidon puutteesta johtuen menettänyt merkitystään. 

Kehitysmaiden on päädyttävä yhteiseen analyysiin avunantajamaiden kanssa 

yhteisissä neuvotteluissa. Suomi on valmis omistautumaan metsitykseen ja 

metsätalouteen. 

1989 

23.01 Roma IFAD Hallintoneuvoston kokous. Maatalouden kehittämisrahasto = 

International Fund for Agricultural Development. Esitin kiitoksen ohjelmasta 

köyhimpien maiden maatalousolojen kehittämiseksi. Lisärahoitustarvetta on. 

Kehitysmaiden hallitusten on annettava ohjelmille tukensa.

99 

02.02 Osallistuin SADCC-kokoukseen paljon sisällisistä sodista kärsineen Angolan 

pääkaupungissa Luandassa 1989. Sodan ja taistelevien järjestöjen sinne tänne 

suunnittelemattomasti levittämien maamiinojen jäljet näkyivät kaupungissa 

kävellessäni. Aikuisia ja lapsia, joilta 

puuttui toinen jalka tai muita raajoja 

tuli jatkuvasti vastaan. Kehitykseen 

viittaavaa ei juuri näkynyt. 

Totesin SADCCn kehittyneen 

aktiiviseksi 

alueelliseksi 

organisaatioksi. Aktiivisuus saattoi 

myös johtaa ongelmiin. SADCC oli 

kehittänyt 571 eri projektia, joihin 

tarvittiin yhteensä 7,2 miljardia US 

dollaria rahoitusta. Olin huolestunut 

siitä, että pyrittiin toteuttamaan 

kovin kansallisia projekteja, joista ei 

juuri olisi alueellista hyötyä. Tästä 

kärsisivät todella ensiarvoiset 

projektit, joiden alueellinen merkitys oli suuri. Toivoin aitoja alueellisia projekteja, 

niihin SADCC:ille annettu tuki oli tarkoitettu. Painotin samalla, että oli tärkeä ylläpitää 

ja huoltaa suoritettuja investointeja. Lopetin puheenvuoroni mainitsemalla 

suomalaisen tuontiliikkeen ”Afrikan Tähti”, jonka ryhmä nuoria ylioppilaita 

kansalaisjärjestötoiminnan puitteissa oli perustanut tuodakseen teetä, kahvia, 

säilykkeitä ja muita elintarvikkeita suoraan SADCC-maista.

100 

”Rauhalliset! Olen tämän kalenterikauden aikana käynyt puolestanne Roomassa. 

Täältä missä löytyy naftassa ja veneissä jatkan Lissaboniin ja Pariisiin. Loppusyksystä 

kävin puolestanne paitsi Kiinassa myös Sambiassa, Zimbabwessa, Italiassa, USA:ssa, 

Ranskassa, Saksassa ym. Tulen siirtymään tiukempaan raportointiin. Täällä ei ole 

postikortteja. Ellei ole merkkejä lähtee kortti muualta. Puolestanne Alivaltiosihteeri.” 

05.02 LissabonKoneenvaihto. Aurinko paistaa 16*C. 

20.03 Amsterdam Amsterdam oli IDB:n vuoden 1989 kokouspaikka. Kansainväliset 

pääomansijoittajat eivät ole kiinnostuneita maista, joista kansalaiset siirtävät omia 

pääomiaan pois. Puhuin metsistä, planeettamme keuhkoista, esittäen, että pankki 

ryhtyisi rahoittamaan alueellisia metsätaloussuunnitelmia, jotta metsien 

kestämättömän hyödyntämisen tilalle astuisi terve pitkäjänteinen metsätalous. Jo 

edellisessä kokouksessa olin kiinnittänyt huomiota koulutuksen merkitykseen 

köyhimpien kansankerrosten saamiseksi mukaan taloudelliseen toimintaan ja 

suositellut pienlainoja.

101 

Tuulta, tummia pilviä ja sadetta. Keskustelin huumorintajuisen kuningattaren kanssa 

ja muutenkin pirteä. Kävin Kasimir Malevich taidenäyttelyssä. Stalinin vallan aikana 

maalattiin mies ilman kasvoja. Joissakin tauluissa pieniä lentokoneita, kuten Kiinan 

tauluissa voimalaitoksia. 

31.03 Thorshavn Färsaaret Pohjoismainen ulkoministerikokokous. Fär saaret. 

Sumujen saaret. Tänne laivalla lentokenttäsaarelta. Atlanttinen myrsky. ”Vanhat 

varikset! Terveisiä sumusta ja turskilta. Veneissä ja naftasäiliöissä löytyy. 

Istumapaikoissa juuri nyt ei löydy. Puolestanne laivalla Atlantin myrskyissäkin.” 

02.04 Washington D.C. WB+IMF Maailmanpankin kokous 

Asian Kehityspankki, Tien an Menin tapahtumat 

04.05 Aasian kehityspankki kokoontui 4.5.1989 Beijingissä. Ylioppilaiden protestiliike 

Tien An Menin aukiolla oli alkanut 15.4. Pankin ensimmäisenä kokouspäivänä 100 000

102 

ylioppilasta osallistui mielenosoitusmarssiin. Keskustelin pankin kokouksen aikana 

usean protestoivan ylioppilaan kanssa. Ylioppilaita huolestutti vaikeus saada työpaikka 

valmistumisen jälkeen. He protestoivat huonoja palkkoja vastaan, jotka heille 

valmistuttuaan maksettaisiin. He protestoivat myös korruptiota vastaan, joka ilmeni 

poliittisten johtajien lasten opiskelueduista ja sijoittautumisesta opintojen jälkeen. 

Heitä vihastutti puoluejohdon ja kaaderien lasten ilmiselvä suosiminen. Näin he 

perustelivat mielenosoitusta asiaa kysellessäni. Kiinan Kommunistisen puolueen 

pääsihteeri Zhao Ziyang sanoi puhuessaan kehityspankin kokouksessa että protesti tuli 

hoitaa rauhallisesti lakiin ja demokratiaan perustuvalla tavalla. Hänen mukaansa 

ylioppilaat eivät olleet maan järjestelmää vastaan vaan halusivat että tietyt virheet 

oikaistaisiin. Monet Kiinan viranomaiset olettivat mielenosoittajien saavan tukea 

porvarillisesti ajattelevilta maan ulkopuoleltakin ja tavoitteena olevan toimia Kiinan 

hallitusta ja puoluetta vastaan. Toukokuun 20.päivänä Kiinan johtajat määräsivät 

sotatilalain voimaantulon. Pankin vuosikokous oli jo silloin päättynyt. Zhao Ziyang, 

jonka olin kohdannut sekä hänen pääministerikautenaan että puolueen pääsihteerinä, 

vastusti päätöstä. 4.6. panssarit lopettivat ylioppilasprotestin ja ihmishenkiä 

menetettiin. Jälkipuhdistuksissa ylioppilaita tukenut Zhao Ziyang joutui viralta ja 

pysyvästi kotiarestiin. 

Pankin kokous keskittyi alueen talouskysymyksiin ja lainanantoon. Totesin puheessani 

Kiinan pystyneen hidastamaan väestön liikakasvua ja toivoin pankin tukevan lainoin 

vastaavaa toimintaa muissa väestön liikakasvusta huolta kantavissa kehitysmaissa. 

Esitin jälleen kerran, että metsät, planeetan keuhkot, tuli säilyttää ja ehdotin 

alueellisia metsätaloussuunnitelmia ratkaisuksi. Totesin mielihyvin, että pankki oli 

käyttänyt eniten eli 22% maataloussektorin lainanannostaan metsätalous- ja 

metsitysprojekteihin. Kiinnitin voimakkaasti huomiota lainanantoon 

kommunikaatiosektorille. Uusia telekommunikaatioteknologioita oli kehitetty 

vaikeisiin maantieteellisiin olosuhteisiin. Sanoin: ”Cellular radio telephone systems 

have in many countries improved communications, providing telephone services to 

remote villages and between scattered islands”. Halusin tälläkin tavalla tukea Suomen 

teollisuuden alkaneita pyrkimyksiä alueella. Nimen Nokia jätin mainitsematta. Tuskin 

yhtiössä edes tiedettiin tästä puheenvuorosta. Maailmanlaajuisen GSM-järjestelmän 

spesifikaatiot ovat seuraavalta vuodelta 1990.

103 

06.05 Beijing Tapasin vuonna 1967 Kulttuurivallankumouksen Kiinassa 

hyvästelemämme monivuotiset lastenhoitajamme Ai Lin ja kokkimme Changin. 

Joimme teetä itku kurkussa. ”Rakkaat näkymättömät! Heti saatuani Äpynne 

matkustin puolestanne tänne arvellen teidän sitä toivovan. Järjestin ylioppilaatkin 

osoittamaan teille arvostusta. Tapasin puolestanne pressan, pääsihteerin ja 

pääministerin. Naftassa vähän. Marmoriveneissä yksi. Ali vaan”. 

13.05 Dhaka Bangladesh Kuumuutta, mutaa. Kiersin tutustumassa projekteihin 

maaseudulla. Huomioni kiinnittyi mutalammikoihin, joissa viljeltiin 

jättiläiskatkarapuja. Olin aina kuvitellut että ne pyydettiin merestä. Allekirjoitin 

sopimuksen Dhakan lentokentällä. Kone Bangkokiin lähti taifuunin ulkoreunustaa 

pitkin. ”Veneissä löytyy Bengalinlahdellakin ja syklooneissa.” 

25.05 Oslo Pohjoismainen Kehitysyhteistyökokous. Kokouksien määrä pysyi 

suurena. Lentäminen lomamatkalla voi olla mukavaa, mutta jatkuva matkustelu käy 

todella työstä. Kokoukset tarjoavat mahdollisuuden verkostua ja ajaa Suomen 

esityksiä ja tavoitteita muitten maitten edustajien kanssa keskustellen. 

30.05 Paris Kokous ja neuvotteluja OECD:ssä 

07.06 Washington D.C., Neuvotteluja Maailmanpankissa 

10.06 New York Neuvotteluja YK järjestöissa mm. UNICEF, UNFPA 

12.06 New York UNDP Hallintoneuvosto Puheenvuorossani korostui koulutuksen ja 

valmennuksen lisääminen (human resources development) UNDPn oleellisena 

tehtävänä. 

2906 Geneve ECOSOC kokous 

0207 Ascona Kokouksen jälkeen lomalla. ”Odyssoivat! Olemme puolestanne Lago 

Maggiorella. Paljon puolestanne matkustavina olemme kehittäneet uuden 

nopeamman koneestatulomenetelmän (kuva). Olisi ehkä syytä tavata ennen kuin 

muutamme puolestanne maasta. Täällä löytyy veneissä ja kevytnaftassa.

104 

Raskasnaftaa löytyy nykyisin ensisijaisesti rantahiekoilta ja vesilinnuista ---- Alinne ja 

vaimo.” 

1507 Amsterdam 

1408 Reykjavik Pohjoismainen ulkoministerikokous 

1508 Isafjördur, Luoteis Islanti - Lunta, pilviä, vesi 5*C. Paikkakunta oli kokouksen 

isännän syntymäpaikka, minne hän toi meidät kaikki nähdäksemme Islannin 

toisenpuolen. Olen syönyt mätää haita, hapanta valaanlihaa, savustettua turskaa, 

suolattua turskaa, mätää turskaa. Hienoa luontoa. ”Rakkaat, arvoisat, ruokahaluiset! 

Olen täällä 300 km Grönlannista nautiskellut puolestanne paikallisia herkkuja: Mätää 

hain lihaa kuutioina, kuivaa turskaa leipänä voita päällä, hapantunutta valaan lihaa, 

kylmää tuoretta mustekalaa, suolattua turskaa. Kalanmaksaöljyä on 

aamiaispöydässä. 

Ali”. 

05.09 Uppsala Kehitysyhteistyökokous 

14.09 Paris OECD DAC kokous 

20.09 New York Neuvotteluja YK järjestöissä

105 

28.09 Washington D.C. WB+IMF kokous. Osallistuin Development ommitté osaan 

11.10 Oslo Pohjoismainen Kehitysyhteistyökokous 

05.11 Amsterdam Kansainvälinen Väestöforum. 

Suomi antoi merkittävää tukea YK:n väestöohjelmalle UNFPA:lle, jonka kanssa 

yhteistyössä Hollanti isännöi Kansainvälisen Väestöfoorumin Amsterdamissa syksyllä 

1989. Puheenvuorossamme korostui ympäristöön kohdistuva rasitus, joka oli 

seurausta nopeasta väestönkasvusta. Jotta vältyttäisiin ekologiselta katastrofilta ja 

taattaisiin kestävä kehitys, oli väestönkasvuluvut ja kasvun alueellinen jakautuminen 

saatettava tasapainoon kehityspotentiaalin ja ympäristön kanssa. Väestöpolitiikka on 

välttämätön osa sellaisen maailman suunnittelua, jossa luonnonvaroja ei kuluteta 

loppuun ja joka on terveellinen ympäristö tuleville sukupolville. Suomi käytti lähes 6% 

monikansallisesta avustaan väestöpolitiikkaan liittyvien toimien tukemiseen. 

Tukemme oli viidessä vuodessa viisinkertaistunut. Korostimme naisten koulutusta ja 

lapsikuolleisuuden vähentämistä, jotka jo itsessään olivat kehitystavoitteita, myös 

keinoina edistää perhesuunnittelua. Hollannin kuningatar puolisoineen oli järjestänyt 

vastaanottoja kokouksen yhteyteen. Keskustellessani kuningatar Beatrixin kanssa 

havaitsin hänellä olevan paljon kehitysyhteistyöhön liittyviä hyvin asiallisia

106 

näkemyksiä. Hänen prinssipuolisonsa Claus oli niihin aikoihin sekä Hollannin 

kehitysyhteistyöministerin neuvonantaja että kehitysyhteistyön ylitarkastaja. Hänen 

kannanottonsa esillä oleviin kysymyksiin olivat hyvin perusteltuja. 

09.11 Bonn Berliinin muuri avautui. Neuvotteluja Saksan Liittotasavallan 

kehitysyhteistyöviranomaisten kanssa. Samana 9 – 10. välisenä yönä avautui Berliinin 

muuri ja Saksan yhdistyminen alkoi. Tapasin 10.11 aamulla Saksan parlamentin 

(Bundestag) edustajan. Tämä ystäväni kertoi Bundestagin keskustelleen eläkkeistä. 

Kun tieto muurin murtumisesta tuli nousivat kaikki seisomaan ja laulettiin 

kansallislaulu, useilla oli kyynelet silmissä. Tästä alkoi Saksan konkreettinen 

jälleenyhdistyminen, jota oli pitkään toivottu. 

15.11 Roma FAO:n kokous.

107 

23.11 Nairobi Kenia YK:n ympäristöohjelman kokous. Korostin puheenvuorossa 

metsätalouden ja metsityksen merkitystä ympäristötuhon esteenä. ”Olin etsimässä 

veneitä ja naftaa kun uljas ratsukkoni joutui paikallisten mirrikissojen joukkoon (kuva). 

Välillä kävin puolestanne Roomassa. Kävin myös Saksassa ja muuri aukesi. Ali”. 

3011 Wien 

0312 Paris OECD DAC vuosikokous 

1990 

900225-0228 Paris, Bonn 

900331-0410 Montreal, Washington D.C. WB+IMF

108 

0404 Montreal Kanada IDB kokous 

Alivaltionne 

lähtevä sihteeri 

tervehtii 

Canadan 

pääministeriä 

Brian Mulroney 

kehityspankin 

kokouksenyhteydessä. 

2204 New York kokouksia YK-yhteisössä 

Taloudellisen kehitysmaatutkimuksen kansainvälinen instituutti WIDER 

Suomessa toivottiin YK:n Tokiossa sijaitsevan yliopiston alaisen Taloudellisen 

kehitysmaatutkimuksen kansainvälisen instituutin eli WIDER:in sijoittamista 

Suomeen. Jouduttuaan kilpailutilanteeseen mm. Hollannin kanssa sijoituspaikasta 

Suomi antoi pitkälle meneviä taloudellisia lupauksia, varsinkin instituutin 

liikkeellelähtövuosien ajaksi. Virkani puolesta jouduin kantamaan huolta instituutin 

toiminnan rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Minulla ei ollut oikeutta puuttua YK:n 

alaisen instituutin toimintaan, paitsi pyrkimällä vaikuttamaan johtaja Lal Jayawardenan 

toimintaan lukuisissa keskusteluissamme. Rahoituksesta nousi aikanaan melkoinen 

lehdistökohu. Toimittajat olettivat löytäneensä holtittomuutta ja tahallista 

väärinkäytöstä sieltä, missä sitä ei ollut. 

Teimme ulkoministeriössä parhaamme saadaksemme kansainväliseltä kentältä 

WIDERille lisärahoitusta, vaikka sen olisi itse pitänyt pitää siitä huoli. Mielenkiintoa 

ei löytynyt juuri mistään. Ulkoministeri Kalevi Sorsa puhui kolleegoilleen, mutta 

rahoitusta ei tullut. Teimme sopimuksia ristiin rahoituksesta ruotsalaisten ja

109 

japanilaisten kehityspoliittisten projektien kanssa. Widerille saamamme rahoitus oli 

selvästi suurempi, jopa moninkertainen, verrattuna vastapuolen projekteihin 

maksamaamme rahoitukseen. Projektit olivat kaikki kehityspoliittisten tavoitteidemme 

mukaisesti rahoituskelpoisia. Näin saimme rahaa WIDERin peruspääomarahastoon, 

jonka tuotosta sen toiminta oli tarkoitus rahoittaa ja jossa oli siihen asti vain Suomen 

maksamaa pääomaa. 

Asiaa tutkivat niin valtiontilintarkastajat kuin oikeuskansleri. Eduskunnassa käytiin 

keskustelua WIDERistä. Pyrkimyksistä saada rahoitusta muualtakin kuin Suomesta 

Widerin peruspääomarahastoon, löydettiin arvostelun aihetta ja purettiin tehtyjä 

sopimuksia, jotka myöhemmin taas haluttiin saattaa uudelleen voimaan. Oli havaittu 

niiden mielekkyys, mutta sopimuskumppani oli alkanut kyllästyä suomalaisten 

toimintaan ja tarpeettomaan kielteiseen julkisuuteen. 

Myös WIDERin toimitiloista käytiin kiivasta keskustelua ja niitä pidettiin 

ylimitoitettuina. Unohdettiin että WIDERin tullessa Suomeen sille puuhattiin ja se jäi 

luuloon, että sille rakennettaisiin talo eduskuntataloa vastapäätä tai muuta yhtä hienoa. 

Kun YK:n järjestölle lehdistössä annetaan kuva talosta kaupungin edustavimmalla 

paikalla ja rahoituksesta eri tarkoituksiin, on ymmärrettävää, että sen johto voi ryhtyä 

yliarvioimaan asemaansa ja unohtamaan oma velvoite hankkia 50% toiminnan 

perusedellytyksestä, peruspääomarahastosta. Yhtä ymmärrettävää on, että suomalainen 

kehityspolitiikan alalla toimiva instituutti tunsi kateutta, kun sitä ei kohdeltu yhtä 

ruhtinaallisesti kuin YK-instituuttia henkilöstöineen. WIDER ei ollut valmis 

harkitsemaan sijoittumistaan Viikkiin rakennettaviin tutkimustiloihin lähelle 

suomalaisia tutkimusyksikköjä. Sille oli luvattu ja se halusi hienompaa. YK:n yliopisto 

ryhtyi yllätykseksemme sijoittamaan hyvin vastaavanlaisia instituutteja muihinkin 

maihin. Nimet olivat sopivasti poikkeavia ja kaikki kaipasivat rahoitusta. 

Ei ollut mukavaa vastata erilaisiin tiedusteluihin ja toimittajien soittoihin, joiden 

kärkevät kysymykset lähtivät vääristä perusteista. Yhtä surullista oli lukea 

voimakkaasti otsikoituja kirjoituksia, joiden syyttelyihin ei ollut aihetta. Joskus 

poliittisen vastuun kantajat unohtivat heidän kanssaan käydyt keskustelut ja esittämänsä 

kannanotot jättäen tehtävänsä hoitaneet virkamiehet arvostelun kohteeksi. 

Koska ehdotustani antaa WIDERin kaatua, kun se ei hankkinut luvattua omaa 

rahoitusosuuttaan, olisimme joutuneet maksamaan vuodesta toiseen koko toiminnan, 

ellemme olisi turvautuneet rahan hankintaan muualta Suomelle edullisella tavalla ja 

kehityspoliittisesti oikein.

110 

Aikaa on kulunut ja WIDER toimii edelleen Suomessa vaatimattomammissa tiloissa ja 

kehitysmaille hyödyllistä tutkimusta tehden. 

* 

Kestävä kehitys edellyttää kansainvälisen kauppajärjestelmän kehittämistä, 

avoimempia markkinoita sekä kasvavaa ja samalla monipuolistuvaa kehittyvien maiden 

ja teollisuusmaiden välistä taloudellista yhteistyötä. Kestävän kehityksen toteutumisen 

esteitä ovat myös kovin korkeat syntyvyysluvut lukuisissa kehitysmaissa. Väestöpaine 

ympäristöltään herkästi haavoittuvilla alueilla lisää köyhyyttä ja ympäristöpakolaisten 

määrää. Ellei väestöongelmaa ratkaistaisi, ei saavutettaisi reaalikasvua per capita. 

Lisääntyvä maatalousmaan ja polttopuun tarve johti metsäkatoon, jota seurasi eroosio. 

Jos trooppisten metsien katoaminen jatkuisi 80-luvun nopeudella arvioitiin 10-20% 

maapallon kasvistosta ja eläinkunnasta tuhoutuvan vuoteen 2000 mennessä. En tätä 

kirjoittaessani tiedä osuiko arvio oikeaan. Suomi oli valmis ottamaan päävastuun 

metsäsektorin kehitysavun koordinoinnista joissakin maissa. Olisimme näitten 

valtioiden instituutioiden kanssa kehittäneet metsitys- ja metsätalousohjelmia. Muilla 

sektoreilla muissa maissa olisi vetovastuu toisilla avunantajilla. 

Koska kasvava väestö edellyttää uusia työpaikkoja, tuli kehitysmaitten yksityistä 

sektoria voimistaa lainanannolla ja luomalla lainanantoinstituutioita pienyrityksille 

erityisesti maaseudulla. Vuonna 2006 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Gramin 

Bankin perustajalle ja pienluottojen aloitteentekijälle Mohammad Yunusille 

mikrolainaohjelmasta. Presidentti Martti Ahtisaari oli kehitysyhteistyötehtävissä ja 

YK:ssa mikrolainaohjelman voimakas ja vaikutusvaltainen puolestapuhuja. Monet 

olettivat, että hän olisi rauhanneuvottelijana ansainnut jo vuoden 2006 

rauhanpalkinnon. 

Euroopan suuren murroksen alkaessa oli nähtävissä, että maailman kasvava 

jakautuminen vauraisiin ja köyhiin tulisi nostamaan esiin ongelmia, jotka koettelisivat 

uutta yhteistyötä. Toivoin, ettei kaikki huomio keskittyisi Keski- ja Itä-Euroopan sekä 

Lähi-idän tapahtumiin. 

Oli syytä pitää mielessä kokonaisuus. Voimakas väestönkasvu ja ekologiset pulmat 

jatkuivat kolmannessa maailmassa. Seurauksena yhä useampien oli pakko muuttaa 

turmeltuneesta ympäristöstään.

111 

Köyhyyttä maailmalta pakenevien paine tuntui Euroopassa. Se tulisi jatkossa 

tuntumaan yhä enemmän. Uskoin, että ongelmien valtavuuteen oli jo herätty. 

Toiminnan aika oli mielestäni lähellä. Väestönkasvu oli jo tulehduttanut valtioiden 

suhteita entisestään monilla kriisialueilla. Esteitä oli myös hätää kärsivissä maissa. 

Eräät suurista uskonnoista eivät hyväksy puuttumista väestönkasvuun. Kasvun hillintä 

edellyttää koulutusta, joka on keskeistä kaikessa teknisessä avussa. Kouluttamattoman 

väestön oloja on vaikea muuttaa. 

Helppoja ja nopeita ratkaisuja kolmannen maailman ongelmiin ei ole. Idän ja lännen 

jaon höllyttyä saatiin kansainväliselle yhteistyölle paremmat käytännön mahdollisuudet 

kuin aikaisemmin. 

* 

Opin paljon aikana, jona toimin kehitysyhteistyön ympyröissä. En tiedä miten 

elintasoerot kuuluisi poistaa enkä edes voidaanko ne poistaa. Kehitysavusta on varmasti 

ollut hyötyä, mutta joskus vahinkoakin. En usko, että kasvavasta kehitysapuvarojen 

määrästä löytyy ratkaisu. Se löytyy kehitysmaiden oman kehittymishalun ja 

kehitystavoitteiden tukemisesta monin erilaisin keinoin. Monet tutkivat asiaa. Toivon, 

että he onnistuvat löytämään oikeat keinot.

112 

31.5. Toimintani kehitysyhteistyön ympyröissä päättyi ja siirryin yhdistyvän Saksan 

Liittotasvallan silloiseen pääkaupunkiin Bonniin suurlähettilääksi. Kiertelin kaikissa 

Liittotasavallan kuudessa uudessa osavaltiossa todeten keskusteluissa johtavien 

poliitikkojen, talouselämän edustajien ja lehtimiesten kanssa miten samantapaisia 

ongelmat olivat kuin kehitysmailla. Kuvassa Liittopresidentti Richard von Weizsäcker.

Pitkin Poikin Planeettaa Kuvin

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?