Ohjeita posterin tekoon - Viestintäpiste Laurea Leppävaara - Laurea ...
Ohjeita posterin tekoon - Viestintäpiste Laurea Leppävaara - Laurea ...
Ohjeita posterin tekoon - Viestintäpiste Laurea Leppävaara - Laurea ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Viestintäpiste</strong><br />
<strong>Laurea</strong>-ammattikorkeakoulu<br />
<strong>Leppävaara</strong><br />
<strong>Ohjeita</strong> <strong>posterin</strong> <strong>tekoon</strong><br />
Anna Perttilä 2007
OHJEITA POSTERINTEKOON<br />
1 Yleistä postereista 1<br />
2 Suunnitteluohjeita 1<br />
2.1 Mitä haluat kertoa aiheestasi 2<br />
2.2 Toteutusvaihe 3<br />
2.3 Kuvat posterissa 3<br />
2.4 Arkkikoot ja tulostus 4<br />
3 Luettavuus ja typografia 4<br />
3.1 Rivivälit 5<br />
3.2 Fontit 6<br />
4 Tekstinosat 6<br />
4.1 Otsikot 6<br />
4.2 Korostukset 7<br />
5 Rivin pituus ja palstan leveys 7<br />
6 Värien psykologiaa 9<br />
7 Sanastoa 10<br />
8 Lisää posteriesimerkkejä 11<br />
LÄHTEET 12
1. Yleistä posterista<br />
Posterilla tarkoitetaan tietotaulua, tutkimusjulistetta<br />
tai julistetta. Se on hyvin yleinen tapa julkistaa tutkimustyötä ja<br />
tuloksia tieteellisten kokouksien yhteydessä lähes jokaisella<br />
tieteenalalla. Posterit jaetaan kahteen tyyppiin: tieteellinen ja<br />
ammatillinen posteri.<br />
Tieteellisellä posterilla kuvataan tutkimusta ja sen tuloksia<br />
lyhyesti ja ytimekkäästi. Se koostuu johdannosta, aineisto- ja<br />
menetelmäkuvauksista, tuloksista sekä johtopäätöksistä.<br />
Ammatillisella posterilla voidaan kuvata esimerkiksi jonkin ryhmän<br />
toimintaa, projektin tapahtumia ja niin edelleen. Posterin sisältö<br />
on hyvin vapaamuotoinen.Mainostavassa posterissa kuvia käytetään<br />
enemmän ja niiden on oltava laadukkaita, tekstin jäädessä<br />
vähemmälle. Posterin tulee olla tyylikäs, selkeä, informoiva ja se<br />
tulee nähdä vähintään muutaman metrin päästä. Se on samalla<br />
käyntikortti itsestäsi ja edustamastasi tahosta.<br />
2. Suunnitteluohjeita<br />
Älä tee posteria hätiköiden vaan varaa sen suunnitteluun ja<br />
toteutukseen riittävästi aikaa. Mieti mitä tarvitset? Mieti mikä,<br />
kuka tai ketkä ovat kohderyhmäsi. Tuleeko posteri sijaitsemaan<br />
ilmoitustaululla, onko se käteen annettava esite vai teetetäänkö<br />
sitä varten oma standi? Mikäli olet saanut toimeksiannon, tarkista<br />
<strong>posterin</strong> koko.
2.1 Mitä haluat kertoa aiheestasi?<br />
Keskity olennaisiin asioihin. Kaikki haluamasi asiat eivät välttämättä<br />
mahdu posterille. Muista myös, että suunnittelemasi ja aikomasi<br />
asiat<br />
<strong>Viestintäpiste</strong> tarjoaa LbD hankkeisiin liittyvää ohjausta työn<br />
sekä visuaalisen että sanallisen viestinnän tehtäviin• Tietoiskujen<br />
tarkoituksena on pitää yksittäisiä ohjaustunteja kysytyistä tai ajankohtaisesta<br />
aiheesta• Asiantuntijaluennoille voidaan pyytää sekä<br />
<strong>Laurea</strong>n sisältä että ulkopuolelta alan ammattilaisia kertomaan<br />
tietoiskua laajemmasta aiheesta suuremmalle yleisölle. • Tietoiskut<br />
ja asiantuntijaluennot järjestetään kysynnän ja tarpeen mukaan•<br />
<strong>Viestintäpiste</strong> tuottaa ohjeita, malleja sekä oppimisaihioita<br />
opiskelijoiden oman osaamisen kehittämiseksi• Oppimisaihiot ovat<br />
pääasiassa verkossa toimiva opetus jostakin tietystä asiasta tai<br />
tekemisestä. Esimerkiksi, kuinka kuva liitetään tekstiin. Verkkoratkaisuna<br />
void-aan pitää Optima-työympäristöä<br />
voidaan myös ”lainata” muualle.<br />
Hahmottele toimiva kokonaisuus<br />
Posteri kannattaa suunnitella suoraan A0-kokoon. Liian iso posteri<br />
on helpompi muuttaa pienemmäksi, kuin toisin päin, jolloin muun<br />
muassa mahdolliset kuvat kärsivät laadullisesti. Liiallinen kikkailu<br />
ja monien värien käyttö voi tuottaa liian kirjavan lopputuloksen.<br />
Aloita siis suunnittelu hahmottelemalla tyylikäs kokonaisuus.<br />
Kysy muiden mielipiteitä, koska posteria työstäessä saattaa tulla<br />
sokeaksi omalle työlleen. Mitä muita ohjeita on annettu? Olisiko<br />
<strong>Laurea</strong>n graafisesta pohjasta tai ohjeistosta apua? Selkeys lisää<br />
luettavuutta.
2.2 Toteutusvaihe<br />
Toteutusvaiheessa <strong>posterin</strong> laatimiseen olisi hyvä käyttää jotain<br />
graafiseen suunnitteluun tarkoitettua taitto- ja piirto-ohjelmaa<br />
(esim. Pagemaker, Illustrator, FreeHand), joista voidaan<br />
painotalossa painaa posteri suoraan. Tekstinkäsittelyyn tai<br />
esitysgrafiikkaan tarkoitetut ohjelmia kuten Word ja PowerPoint<br />
voi käyttää tietyin rajoituksin.<br />
2.3 Kuvat posterissa<br />
Kuvien tulee olla hyvälaatuisia. Kuvat on skannattava käyttäen<br />
mahdollisimman hyvää skannaustarkkuutta (150 dpi tai parempi).<br />
Kuvat, taulukot ja tekstit tulee suurentaa riittävästi. MS Excelillä<br />
tehtyä grafiikkaa käytettäessä, muista säätää tekstien koot oikein.<br />
Tarkista lopputulos esikatselussa moneen kertaan, tarkista tekstit<br />
ja kuviot moneen kertaan. Käytä taas kaveria apunasi.<br />
Valmistaudu esitykseen<br />
Esitykseen valmistautuessa mieti miten aiot kuljettaa <strong>posterin</strong>. Ota<br />
varmuuden vuoksi mukaasi jotain, millä voit sen kiinnittää seinään<br />
esimerkiksi nastoja. Varaa tarpeeksi aikaa <strong>posterin</strong> ripustamiseen.<br />
Iso juliste voi joskus olla hieman oikukas.
2.4 Tulosteet ja painatukset<br />
Posteri tehdään yleensä kokoon A1 - A0, mutta jos se koostetaan<br />
osista, käytetään A4 - A3. Painatus tai tulostuspaikasta kannattaa<br />
selvittää mitä mahdollisuuksia on eli esimerkiksi minkä kokoisia<br />
tulosteita on mahdollista saada ja millaiselle materiaalille.<br />
Arkkikoot (millimetreinä)<br />
A0 841 x 1 189<br />
A1 594 x 841<br />
A2 420 x 594<br />
A3 97 x 420<br />
A4 210 x 297<br />
A5 148 x 210<br />
A6 105 x 148<br />
A7 74 x 105<br />
A8 52 x 74<br />
A9 37 x 52<br />
A10 26 x 37<br />
3 Luettavuus ja typografia<br />
Kapea fontti on luettavampaa kuin leveä. Kursivoitu ja lihavoitu<br />
tekstityyppi ovat korostusta varten. Pitkinä kappaleina niitä on<br />
hankala lukea. Pitkä versaaliteksti on erittäin vaikeaa lukea.<br />
Avoimet, pyöreät fontit ovat vaikeita luettavia isoina. Päätteellinen<br />
eli antiikva kirjasintyyppi on luettavampaa kuin päätteetön,<br />
groteski.
Postereissa tekstin koko on suhteutettava paperin kokoon ja siihen,<br />
kuinka kaukaa lukijan odotetaan pystyvän tekstit lukemaan.<br />
Jo A3-kokoisella paperilla 18 pisteen teksti näyttää pieneltä.<br />
Tavoitteena voidaan pitää sitä että posteri on luettava vielä noin<br />
kahden metrin päässäkin.<br />
3.1 Rivivälit<br />
Riviväli on pystymitta kahden tekstirivin peruslinjan välillä. Jos<br />
haluat siistiä jälkeä, käytä aina ainakin leipätekstissä absoluuttista<br />
riviväliä eli määräät itse rivin korkeuden pisteinä. Näin pystyt myös<br />
pitämään vierekkäisten palstojen rivitykset linjassa. Lähtökohtana<br />
voit pitää sitä, että rivivälin on syytä olla aina vähintään pistettä<br />
suurempi kuin kirjainkoko, etteivät yläpidennykset pääse<br />
kolhimaan yllä olevan rivin alapidennyksiä.<br />
Tehtävässä taittotyössä on yritettävä löytää kirjasintyyppi ja<br />
riviväli, jotka sekä tuottavat helposti luettavaa tekstiä että ovat<br />
hyvässä ja taloudellisessa suhteessa tilaan, joka on käytettävissä.<br />
Tekstin on oltava riittävän isoa, ettei <strong>posterin</strong> lukija kaipaa tikapuita<br />
ja suurennuslasia. Tekstin ei kuitenkaan pidä olla<br />
ylikorostetun suurta. Paperille on hyvä jättää myös tyhjiä tiloja<br />
rytmittämään tekstiä. Rivivälin tehtävänä on erottaa rivit<br />
toisistaan, mutta jos väli on ylettömän suuri, teksti näyttää suurelta<br />
joukolta irtorivejä, jotka eivät liity toisiinsa.
3.2 Fontit<br />
Kun valitset fonttia ja päätät riviväleistä, tarkkaile ainakin<br />
seuraavia yksityiskohtia: selkeät kirjaimet, erikoismerkit ja<br />
numerot. Tekstissä ei saa olla liikaa koukeroita. Kaunokirjoitus voi<br />
olla kaunista, mutta saattaa liiallisena haitata luettavuutta. Hyvin<br />
avoimet, pyöreät ja leveät kirjasintyypit ovat pitkissä teksteissä<br />
hankalia lukea sujuvasti ja ne vievät myös paljon tilaa. Kuvatekstin<br />
tulee selkeästi erottua leipätekstistä. Monesti käytetään sekä<br />
poikkeavaa pistekokoa että jotain toista leikkausta, esimerkiksi<br />
kursiivia.<br />
4. Tekstinosat<br />
4.1 Otsikot<br />
Otsikoiden tule erottua muusta tekstistä paitsi fontin ja sen koon<br />
liittyvistä seikoista niin myös johdonmukaisesti määriteltyjen<br />
välien avulla. Yhteenkuuluvat asiat ovat lähellä toisiaan, uuteen<br />
asiaan siirrytään isomman välin kautta. Pääotsikko tulee olla<br />
riittävän isolla. Ala- ja väliotsikot ja niiden tasot täytyy pystyä<br />
erottamaan yhdellä silmäyksellä. Voit käyttää hyväksesi sekä<br />
kokoeroa että vahvuuseroja. Väliotsikko liitetään siihen asiallisesti<br />
kuuluvaan tekstiin siten, että sen yläpuolelle jätetään enemmän<br />
tyhjää tilaa kuin sen alapuolelle.<br />
Jos otsikot ovat pitkiä, älä käytä versaaleja eli isoja kirjaimia.<br />
Muista johdonmukaiset välit otsikoiden ja muun tekstin välillä.<br />
Otsikon fontti voi olla eri kuin leipätekstissä. Tällainen ratkaisu<br />
auttaa myös lukijaa erottamaan otsikot omiksi kokonaisuuksikseen.<br />
Otsikkoina suositaan groteskeja eli päätteettömiä kirjasintyyppejä.
4.2 Korostukset<br />
Tekstin korostuksessa kannattaa käyttää puolilihavia ja lihavia<br />
kirjasinleikkauksia muun muassa nimissä ja kun puhutaan tärkeästä<br />
asiasta. Kursiivia käytetään termeissä ja sitaateissa. Värityksiä ei<br />
kannata käyttää ohuisiin kirjaimiin, sillä painojälki saattaa tulla<br />
suttuiseksi. Alleviivausta ei juurikaan käytetä, koska se rikkoo<br />
alapidennykset.<br />
Älä käytä ohjelmien valmiita tekstiefektejä, esimerkiksi Ms Word<br />
Art varjoja ja varjostuksia, ellet ole ensin varmistanut painosta tai<br />
tulostuspaikasta niiden painokelpoisuutta.<br />
Vektorigrafiikkaohjelmien ne efektit, jotka tehdään poluiksi eli<br />
grafiikaksi muutettuihin kirjaimiin, onnistuvat yleensä hyvin<br />
painossa. Käytä niitä kuitenkin säästeliäästi ja harkiten.<br />
5. Rivin pituus ja palstan leveys<br />
Tekstipalstan leveys vaikuttaa ratkaisevasti fonttikokoon ja<br />
riviväliin. Yhdelle riville pitää mahtua useita sanoja. Jos tekstissä<br />
on paljon pitkiä numerosarjoja kuten lukuja, palstan tulee olla<br />
varsin leveä, etteivät luvut pakottaudu jakautumaan usealle<br />
riville. Mitä pitempi rivi on, sitä enemmän pitää antaa tilaa<br />
rivivälillekin, jotta teksti säilyy mahdollisimman helposti<br />
hahmotettavana ja luettavana. Jos halutaan yhdelle sivulle kolme<br />
vierekkäistä palstaa kahden sijasta pitää tarkistaa marginaalien<br />
mahdollinen kavennus sekä fontin ja sen koon suhteuttaminen<br />
kapeampaan palstaan. Jos taas fonttikoko uhkaa pienentyä<br />
suurennuslasia vaativan kokoiseksi mikrotekstiksi, kannattaa<br />
harkita yhtä leveähköä palstaa, jolloin fonttikokoa voidaan<br />
suurentaa.
Tämä ratkaisu vie kuitenkin tilaa enemmän kuin useapalstainen<br />
vaihtoehto. Hyvin pitkät rivit ovat myös hankalia lukea, koska<br />
silmä joutuu liikkumaan liikaa. Yleisesti voidaan sanoa että<br />
monipalstaisen taittoratkaisun riville tulisi mahtua 3 - 6 sanaa,<br />
jotta luettavuus pysyy hyvänä. Kirjasintyypistä ja koosta riippuen<br />
palstoitetun tekstin riville tulisi mahtua noin 35 - 50 merkkiä.<br />
Huomioi että myös välilyönnit ja välimerkit ovat merkkejä.<br />
Erilaisia tekstin linjaustapoja ovat<br />
vasemmalle tasattu, oikealle tasattu,<br />
keskitetty ja tasapalsta. Vasempaan<br />
reunaan tasattu teksti on luettavampaa<br />
kuin tasapalsta. Tasapalsta säästää tilaa<br />
ja tuottaa säntillisemmän mutta helposti<br />
myös laatikkomaisen ulkoasun.<br />
Tasapalstaisessa tekstissä sekä vasen että<br />
oikea reuna ovat tasattuja viimeistä riviä<br />
lukuun ottamatta. Tasapalstaisessa<br />
tekstissä, muista ottaa seuraavat asiat<br />
huomioon, että palstan tulee olla<br />
riittävän leveä suhteessa fonttikokoon.<br />
Tavutuksen pitää olla sitä tehokkaampaa,<br />
mitä kapeampi palsta on. Sana- ja<br />
merkkivälien pitää antaa joustaa hiukan<br />
ja kappaleet tulee erottaa.<br />
Esitteissä ja postereissa kappaleet<br />
voidaan erottaa kappaleiden väliin<br />
jäävällä tyhjällä rivillä. Ensimmäisen<br />
kappaleen alku voidaan lukijalle osoittaa<br />
anfangilla eli aloitusmerkillä. Yhdessä artikkelissa<br />
tai luvussa ei käytetä kuin yhtä<br />
aloitusmerkkiä.
6. Värien psykologiaa<br />
Väreillä voidaan vaikuttaa.<br />
Mitä sinä haluat viestiä niillä?<br />
Vallankumous, Rohkeus, Rakkaus<br />
Vaara, Voima, Onnellisuus<br />
Petos, Mustasukkaisuus<br />
Luonto, Tasapaino, Kateus<br />
Lojaalius, Usko, Ylpeys<br />
Nöyrä, Kirkollinen, Viileys<br />
Viattomuus, Puhtaus, Vapaus<br />
Kuolema, High-Tech, Valta<br />
Arkisuus, Tasaisuus, Tavallisuus<br />
Anonyymi, Rauhallisuus
7. Sanastoa<br />
Versaali Isot kirjaimet esimerkiksi A,B,C<br />
Gemena Pienet kirjaimet esimerkiksi a, b, c<br />
Aktiikvat Päätteellinen kirjasintyyppi, ylöspäin kaartuvat<br />
linjat ovat laihoja ja alaspäin kaartuvat<br />
paksuja esimerkkinä Georgia,<br />
Times New Roman<br />
Groteskit Kirjasintyyppi, jotka ovat leikkaukseltaan<br />
tasavahvoja päätteettömiä, esimerkkinä<br />
Verdana, Arial ja Helvetica<br />
Otsikko Tehtävänä on kertoa pääasia tekstin sisällöstä<br />
ja motivoida käyttäjää lukemaan tekstiä eteenpäin<br />
Anfangi Nostetaan tekstin, kappaleen tai luvun<br />
ensimmäinen merkki muusta tekstistä<br />
poikkeavaksi
8. Lisää posteriesimerkkejä<br />
Alanko P. Laine K. Siurulainen M. Tieteelliseten puutarhojen<br />
kokoelmat- viherrakentamisen käyttökasvivalikoiman<br />
monipuolistajana,Maataloustieteen Päivät 2004, Oulun yliopiston<br />
biologian laitos. http://www.smts.fi/MTP%20julkaisu%202004/<br />
posterit04/Siurulainen.pdf<br />
Itämerensuomen ulkopaikallissijojen alkuperä, Aikio A. Ylikoski J.<br />
Oulun yliopisto Giellagas-instituutti http://cc.oulu.fi/~anaikio/<br />
l-sija-p.pdf<br />
Ryhmäkuntoutus lastentoiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden<br />
tukijana, Ermi L. Nieminen P. Tampereenyliopisto, psykologian<br />
laitos. http://kotisivu.dnainternet.net/lermi/pdf/Jyvaskyla-2002.<br />
pdf<br />
Kasaamisbons yhteistoiminnan kannustimena, Kurttila M. 2005,<br />
Metsäntutkimuslaitos Metla, Joensuun tutkimuskeskus.<br />
http://www.metla.fi/hanke/3369/kurttila-kasaamisbonus-posteri-<br />
2005-08-31.pdf
Lähteet:<br />
Huovila T. ”Look”- visuaalista viestisi, Hämeenlinna 2006<br />
Designing Technical Posters The Center fo Earthquake Research and<br />
Information 2007 http://www.ceri.memphis.edu/ai9/<br />
Grafiikkakurssi, Inkinen Maritta Valtiotieteellisen tiedekunnan atkopetus<br />
2002 http://www.valt.helsinki.fi/staff/mainkine/3luento.<br />
html<br />
Johdantoa visuaaliseen viestintään, Inkinen Maritta<br />
Valtiotieteellisen tiedekunnan atk-opetus 2002 http://www.valt.<br />
helsinki.fi/staff/mainkine/somm.html<br />
Visuaalisen julkaisemisen harjoituskurssi, Inkinen Maritta Helsingin<br />
yliopiston viestinnän laitos 2002 http://www.valt.helsinki.fi/staff/<br />
mainkine/elok.html<br />
Vektorigrafiikan perusteen, Inkinen Maritta Helsingin yliopiston<br />
viestinnän laitos 2002 http://www.valt.helsinki.fi/staff/mainkine/<br />
vect.html<br />
Aakkoslajit: gemena ja versaali, Korpela J 2004, Tampereen<br />
teknillinen yliopisto, Tietotekniikan osasto http://www.cs.tut.<br />
fi/~jkorpela/sanat/aakkoslaji.html<br />
Tieteellisen <strong>posterin</strong> perusperiaatteita, Taiteen ja Kulttuurin Tutkimuksenlaitos<br />
TAIKU 2007. http://www.arthis.jyu.fi/digicult/<br />
posteri/posteri/index.html
Change language