Welt-Designhauptstadt 2012 - Deutsch-Finnische Handelskammer
Welt-Designhauptstadt 2012 - Deutsch-Finnische Handelskammer
Welt-Designhauptstadt 2012 - Deutsch-Finnische Handelskammer
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Energia • Energie<br />
Frankfurt am Main<br />
– Euroopan passiivitalokaupunki<br />
ABG Frankfurt Holding GmbH on<br />
hyvä esimerkki passiivitalorakentamisesta<br />
ja saneerauksista<br />
sekä uusiutuvan energian käytöstä<br />
rakennuksissa. Sen rakentamat yli 800<br />
asuntoa ovat osoitus siitä, etteivät ekologiset<br />
ja taloudelliset kysymykset ole<br />
ristiriidassa passiivitalorakentamisessa.<br />
Asuntoprojektit<br />
ABG Frankfurt Holding GmbH:n toimitusjohtaja<br />
Frank Junker esitteli Kestävä<br />
kunta –seminaarissa kokemuksia<br />
passiivitalorakentamisesta Frankfurtin<br />
alueella 11 rakennuskohteessa. Projektit<br />
sisälsivät omistus- ja vuokra-asuntojen,<br />
toimistotilojen ja kunnallisten kiinteistöjen<br />
uudisrakentamista ja saneerausta.<br />
Frank Junker korostaa, että passiivitalorakentamisen<br />
liikkeelle panevana<br />
voimana eivät olleet poliittiset päätökset,<br />
vaan yrityksen oma aktiviteetti.<br />
Asuntoprojektien suunnittelussa oli<br />
huomioitava seuraavat taloudelliset<br />
näkökohdat:<br />
n edulliset ylläpitokustannukset<br />
n helppo markkinoida, hyvä maine ja<br />
vähän tyhjillään olevia asuntoja<br />
n vuokrien korotusmahdollisuus<br />
n omistusasunnoissa korkeampi ja<br />
tasainen tuotto-odote<br />
Laadukkaan matalaenergia- tai passiivitalon<br />
tärkeimpiä ominaisuuksia ovat<br />
n kesällä hyvä aurinkolämmön<br />
eristys seinissä ja katossa<br />
n alhainen lämmön haihtuvuus sisällä<br />
n tiiviit kolmikerroksiset ikkunat<br />
n kontrolloitu tuuletus<br />
Kohteet menestys<br />
Valmistuneet asuinkohteet ovat onnistuneita.<br />
Asuntojen myynti on ollut<br />
nopeaa ja vuokrakysyntä kiitettävää.<br />
Esimerkkinä Frank Junker mainitsee<br />
Campon-nimisen asuinprojektin Frankfurtissa,<br />
jossa on<br />
n 55 omistusasuntoa, asuinpinta-ala<br />
57–159 neliötä<br />
n 85 vuokra-asuntoa<br />
n 4 toimitilayksikköä pohjakerroksessa<br />
n passiivitalostandardi<br />
15 kilowattituntia neliömetriä kohden<br />
vuodessa<br />
n osittainen keskusilmastointi ja<br />
lämmönkierrätys<br />
n osittainen elementtirakentaminen<br />
Passiivitaloista on<br />
tullut hyvin suosittuja<br />
Frankfurtissa.<br />
Frankfurt am Main on 664 000 asukkaallaan Saksan viidenneksi suurin kaupunki ja ”Europan kaupunkien ilmastoliiton”<br />
perustajajäsen. Frankfurtin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen alentaminen 10 prosenttia joka viides vuosi ja päästöjen<br />
puolittaminen vuoteen 2010 mennessä. Kaupungille on myönnetty Euroopan passiivitalopääkaupungin titteli. Sinne on<br />
rakennettu jo tähän mennessä useita satoja passiivitaloja. Lisäksi kaupunki on sitoutunut rakentamaan kaikki uudet<br />
julkiset rakennukset passiivitaloiksi. Frankfurtissa on kyetty pudottamaan julkisten rakennusten energiankulutusta<br />
vuodesta 1990 lähtien 24 prosenttia. Energiahuolto CHP-biokaasuasemien avulla on Frankfurtissa tavallista. Kaupunki<br />
painottaa myös energiatehokasta saneerausrakentamista.<br />
Kaikki asunnot myytiin jo ennen rakentamisen<br />
alkua ja 85 vuokrattavasta<br />
asunnosta tuli 600 kyselyä.<br />
Passiivitalosta vähän päästöjä<br />
Hiilidioksidipäästövertailussa<br />
Junkerin mukaan noin 150 neliön<br />
öljylämmitteinen omakotipassiivitalo<br />
tuottaa peräti 85 prosenttia<br />
vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisesti<br />
rakennettu öljylämmitteinen<br />
omakotitalo. Standardin mukainen<br />
passiivitalo tarvitsee Frankfurtissa<br />
15 kilowattituntia neliötä kohden<br />
energiaa vuodessa, kun perin-<br />
teinen talo kuluttaa 100 kilowattituntia.<br />
Passiivitalorakentamisen vastaargumentteina<br />
muihin tekniikoihin<br />
verrattuna Junker mainitsee, ettei<br />
primäärienergian tarve matalaenergiatalossa<br />
ja passiivitalossa paljon<br />
eroa toisistaan. Passiivienergiatalossa<br />
lämmön takaisinottotekniikalla varustetun<br />
ilmastointijärjestelmän käyttö<br />
on kalliimpaa vuosittaishuollon ja<br />
suodattimien vaihdon takia. Myös<br />
investointikustannukset ovat muita<br />
korkeammat. n<br />
Bonnissa<br />
hyödynnetään aurinkoenergiaa<br />
Bonnissa on 316 000 asukasta ja työvoimasta 78,5 prosenttia<br />
työskentelee palveluammateissa. Teollisuutta on vain vähän. Vuonna 1995<br />
tehtiin kaupungissa poliittinen päätös asettaa uusiutuva energia, etenkin<br />
aurinkoenergia etusijalle energian tuotannossa. Pari vuotta myöhemmin<br />
kaupunki valmisteli energia- ja ilmastonsuojelusuunnitelman hiilidioksidipäästöjen<br />
vähentämiseksi. Vuonna 2007 kaupunki hyväksyi ilmastonsuojelun<br />
toimintaohjelman.<br />
Päästöjen lähteet<br />
Bonn on pystynyt vähentämään hiilidioksidipäästöjä<br />
15 prosenttia vuosina<br />
1990-2007. Sveitsiläisen EcoSpeedin kehittämän<br />
työkalun avulla kaupunki voi<br />
mitata eri lähteistä tulevien päästöjen<br />
kehitystä. Kaupungin energian kulutuksesta<br />
ilman liikennettä yksityistaloudet<br />
käyttävät 44 prosenttia, josta 38<br />
prosenttia lämmitykseen. Teollisuuden<br />
osuus on vain 6 prosenttia.<br />
Mukana kansainvälisessä toiminnassa<br />
Bonn on ollut vuodesta 2003 mukana<br />
European Energy Awardissa EEA:ssa,<br />
joka tarjoaa kunnille toimenpideohjelman<br />
ja pisteytysjärjestelmän ilmastonsuojelutyöhön.<br />
Samalla kaupungin<br />
hallinnossa koulutettiin energiatiimejä<br />
ja sovittiin yhteistyöstä ulkopuolisen<br />
EEA-neuvonnan kanssa.<br />
European Energy Award pisteyttää<br />
toimia kuudella eri alueella, jotka<br />
vaihtelevat maittain. Bonnissa ne ovat<br />
kehittämissuunnittelu ja kaupunkikehitys,<br />
kaupungin omat rakennukset, jätehuolto,<br />
mobiilius, kaupungin sisäinen<br />
toiminta sekä tiedonkulku ja neuvonta<br />
kuntalaisiin päin.<br />
Kaupungilta rakentamismääräyksiä<br />
Kehittämissuunnittelussa haluttiin maksimoida<br />
aurinkoenergian käyttö ja muodostettiin<br />
300 asuinyksikön eli talon<br />
kokoisia alueita, joissa talot sijoitettiin<br />
mahdollisimman edullisesti auringosta<br />
saatavan energian kannalta niin, etteivät<br />
talot varjosta toisiaan.<br />
Bonnissa rakennuttajalla on velvollisuus<br />
käyttää talossa yleiset saksalaiset<br />
energiansäästönormit (EnEV 2007)<br />
ylittäviä rakennusstandardeja. Kun kaupunki<br />
myy tontin, myös yksityisellä ostajalla<br />
on velvollisuus noudattaa näitä<br />
määräyksiä. Talo saa kuluttaa enintään<br />
60 kilowattituntia neliöllä vuodessa,<br />
kun lain määräämä energiatehokkaan<br />
talon enimmäismäärä on 70 kilowattituntia.<br />
Jo suunnitteluvaiheessa uusien<br />
asuinalueiden energianhankinnassa<br />
tutkitaan eri vaihtoehtoja, kun asuinalueen<br />
koko ylittää 50 yksikköä. Tämänkin<br />
tavoitteena on saada mahdollisimman<br />
suuri taloudellinen hyöty mahdollisimman<br />
pienin hiilidioksidipäästöin.<br />
Kaupungin omat rakenteet<br />
Bonnin kaupunki on asentanut neljään<br />
kuudesta uimalastaan aurinkopaneeleja<br />
lämmittämään uima-altaiden vettä.<br />
Rakennettaviin ja saneerattaviin julkisiin<br />
rakennuksiin kuten sairaaloihin<br />
ja kouluihin on asennettava katolle<br />
aurinkopaneelit. Tällä hetkellä paneeleja<br />
on 53 rakennuksessa 300:sta eli noin 15<br />
prosentissa rakennuksista.<br />
Kaupunki hyödyntää myös biomassaa<br />
ja –kaasua. Koulujen saneerauksen<br />
yhteydessä niihin rakennetaan myös<br />
puuhaketta hyödyntävä lämmitysjärjestelmä.<br />
Myös metaanikaasua ja rapsia<br />
käyttäviä laitoksia on perustettu.<br />
Bonnissa on vuonna 2007 käynnistetty<br />
hanke aurinkoenergian käytön<br />
edistämisestä. Projekti jatkuu vuoteeen<br />
2011.<br />
Energiaa maasta ja auringosta<br />
Saksan liittotasavallan entinen pääkaupunki<br />
Bonn sijaitsee suojaisassa<br />
Rein-joen laaksossa, joten siellä ei<br />
tuulienergialla ole suurta merkitystä.<br />
Sen sijaan siellä hyödynnetään maalämpöä.<br />
Kaupungissa on tällä hetkellä<br />
asennettu lähes 200 maalämpöpumppua<br />
etupäässä omakotitaloihin. Kasvava<br />
ryhmä suurkäyttäjinä ovat yritykset<br />
kuten Saksan posti tai paikallinen<br />
kongressikeskus, jotka käyttävät<br />
maalämpöä talvella lämmitykseen ja<br />
kesällä viilentämiseen. Bonnin maaperässä<br />
lämpötila pysyy vakaana 11-14<br />
asteessa 100-150 metrin syvyydessä.<br />
Etelä-Saksassa voidaan erilaisen maaperän<br />
vuoksi hyödyntää maalämpöä<br />
syvemmältä, mutta Bonnissa se ei ole<br />
mahdollista.<br />
Energia • Energie<br />
Myös koululaiset oppivat, miten aurinkoenergiaa<br />
kerätään talteen.<br />
Kaukolämpöverkko on vähäinen<br />
vaikkapa Helsinkiin verrattuna. Kaupunki<br />
investoi 80 miljoonaa euroa vanhan<br />
voimalaitoksen muuttamiseksi kaasu- ja<br />
höyryvoimalaitokseksi, jolla tavoitellaan<br />
oman energian tuotannon kaksinkertaistamista<br />
ja hiilidioksidipäästöjen<br />
vähentämistä 10 prosenttia.<br />
Saksassa on neljä kaupunkia ottanut<br />
käyttöön internetpohjaisen aurinkokattojärjestelmän,<br />
jossa nähdään rakennuskohtaisesti,<br />
mikä on kunkin talon<br />
hyötysuhde, paljonko päästöjä syntyy<br />
ja kuinka monen hengen sähkön tarve<br />
talon katolta saadulla aurinkoenergialla<br />
voidaan kattaa. Bonn otti järjestelmän<br />
käyttöön tämän vuoden toukokuussa.<br />
Alueen jokainen talo rekisteröidään ja<br />
mitataan, varjostaako taloa jokin puu<br />
tai toinen talo.<br />
Bonn järjestää vuosittain kaupunkilaisille<br />
energiansäästöpäivän, jossa saa<br />
tietoa energian säästöstä, sen tehokkaasta<br />
käytöstä ja uusiutuvasta energiasta.<br />
Kaupunkilaiset saavat tilaisuudessa<br />
käytännön energiansäästövinkkejä.<br />
Koulut esimerkkeinä<br />
Spice (Schools Partnership to Improve<br />
the Conservation of Energy) on Bonnin<br />
kaupungin ja EU:n rahoittama yhteinen<br />
hanke, jossa yksi Bonnin koulu ja<br />
Bucharan koulu Uzbekistanista kehittävät<br />
yhteisissä projekteissa energiansäästötapoja<br />
ja työstävät materiaaleja.<br />
Projekti on hankkinut uzbekistanilaiseen<br />
kouluun energiansäästölamput.<br />
Hampurissa kehitetty idea ”fiftyfifty”<br />
palauttaa puolet koulujen säästämistä<br />
energiakustannuksista niille<br />
takaisin. Projekti aloitettiin Bonnissa<br />
vuonna 1996 neljän kokeilukoulun<br />
voimin, nykyään siihen osallistuu jo<br />
41 koulua. Viime vuonna kouluille palautettiin<br />
yhteensä yli 70 000 euroa<br />
säästyneitä lämmitys-, vesi- ja sähkökustannuksia!<br />
n<br />
30 <strong>Deutsch</strong>-<strong>Finnische</strong>r Handel 4·2009 <strong>Deutsch</strong>-<strong>Finnische</strong>r Handel 4·2009<br />
31
Change language