Welt-Designhauptstadt 2012 - Deutsch-Finnische Handelskammer
Welt-Designhauptstadt 2012 - Deutsch-Finnische Handelskammer
Welt-Designhauptstadt 2012 - Deutsch-Finnische Handelskammer
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Energia • Energie<br />
Energiatehokkuus ja ilmastonsuojelu kunnissa<br />
Saksalaisesimerkit innostivat<br />
Suomen kuntapäättäjiä<br />
Seminaarin saksalaisosallistujista keskustelussa (vasemmalta oikealle) Frank Junker Frankfurtista, Alexander Krohn Heidelbergistä,<br />
Udo Schlopsnies Berliinistä, Dietmar König Münsteristä, Martin Brandt Kauppakamarista ja Joachim Helbig Bonnista.<br />
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari<br />
oli mukana järjestämässä<br />
5.11.2009 Kuntatalossa seminaaria,<br />
jonka aiheena oli Suomen kuntien<br />
innostaminen energiatehokkuuteen<br />
ja ilmastonsuojeluun. Idea tilaisuuden<br />
järjestämiseen syntyi suomalaisten johtavien<br />
LVI-alan ja rakennusteollisuuden<br />
edustajien keskustelussa aiemmin tänä<br />
keväänä, jolloin Kauppakamari järjesti<br />
rakentamisen tehokkuuteen liittyvän<br />
tutustumismatkan Saksaan. Matkan<br />
aikana käydyissä keskusteluissa suurimmaksi<br />
energiatehokkuuden edistämisen<br />
esteeksi Suomessa paljastui vielä liian<br />
vähäinen valmius ottaa käyttöön uusia<br />
toimia ja niiden vähäinen tuntemus<br />
kunnissa. Kunnat ovat kuitenkin<br />
ensiarvoisen tärkeä energiatehokkuusajattelun<br />
edistäjä, sillä kunnissa<br />
on käynnissä laajoja rakennus- ja<br />
korjaushankkeita, joiden myötä kunnat<br />
ovat myös esikuvina ekologisessa rakentamisessa.<br />
Keskusteluihin osallistuivat konsulttiyritys<br />
FCG Efeko Oy ja Kuntaliitto<br />
kuntapuolen edustajina sekä Sitra<br />
rakentamisen energiatehokkuuden<br />
edistäjänä. Näistä keskusteluista kehitettiin<br />
saksalais-suomalaisen kuntien<br />
energiatehokkuusseminaarin konsepti.<br />
Kuusi saksalaista kuntaa esitteli erilaisia<br />
kunnallisia toimintamalleja ja ratkaisuja.<br />
Pienemmissä työryhmissä jatkettiin keskustelua<br />
saksalaisten ratkaisujen soveltamisesta<br />
Suomeen.<br />
Tilaisuuteen osallistui noin 200 osanottajaa,<br />
joukossa lukuisia kunnallisia<br />
päättäjiä Suomen suurimmista kunnista.<br />
Osanottajat olivat hyvn tyytyväisiä tilaisuuden<br />
antiin. Ohessa tuulahduksia<br />
seminaarista. n<br />
Kuva: Tuula Laitinen / Sitra<br />
Hampurista Euroopan vihreä pääkaupunki<br />
Hampuri on 1,7 miljoonan asukkaan kaupunki Pohjois-Saksassa. Metropolialueella<br />
asuu kaikkiaan 4,1 miljoonaa asukasta, mikä antaa runsaasti<br />
mahdollisuuksia eri kehityshankkeille. Hampuri on lisäksi oma osavaltionsa,<br />
joten sillä on valta laatia vain Hampuria koskevia lakeja ja säädöksiä.<br />
Kööpenhaminan ilmastokokouksen<br />
alla odotukset ovat korkealla.<br />
Maailman väestöstä 70 prosenttia<br />
asuu kaupungeissa, joissa myös käytetään<br />
2/3 kaikesta energiasta. Kaupungit<br />
ovat paljolti vastuussa ”think global<br />
– act local” –ajattelun toteuttamisesta.<br />
Hampurissa järjestettiin vielä ennen<br />
Kööpenhaminaa kolmipäiväinen kokous<br />
Hamburg City Climate Conference, jossa<br />
pohdittiin kaupunkien tulevaisuutta.<br />
Ilmastonsuojelukonsepti<br />
Hampuri laatii vuosittain ilmansuojelukonseptin,<br />
jonka julkistaa koko<br />
laajuudessaan sekä saksaksi että<br />
englanniksi. Siinä on listattu strategia<br />
ja toimenpiteet projekteittain. Tällä<br />
hetkellä käynnissä on 220 projektia<br />
ilmastonsuojelun tavoitteiden soveltamisesta<br />
käytäntöön. Käytössä on myös<br />
ohjelmisto, jolla projekteja voidaan<br />
ohjata ja mitata niiden vaikuttavuutta.<br />
Vaikuttavuutta mittaa ulkopuolinen<br />
laitos Wuppertalissa.<br />
Laaditun konseptin mukaan kehitetään<br />
energian tuotantotapoja yhdessä<br />
alueen yritystoiminnan kanssa, edistämällä<br />
uusiutuvan energian käyttöä sekä<br />
parantamalla energiatehokkuutta.<br />
Uusiutuvaa energiaa<br />
Koska Hampuri sijaitsee lähellä merta,<br />
tuuli on keskeinen uusiutuvan energian<br />
muoto. Uusimpana kehitetään tuulipuistoja<br />
merellä. Maalämmön käyttöön<br />
Hampurissa ei juurikaan ole geologisia<br />
mahdollisuuksia. Lämpötila on vakaa<br />
2–3 kilometrin syvyydessä, mutta sen<br />
käyttö on Hampurin kokeilujen mukaan<br />
hankalaa ja kallista.<br />
Energiatehokkuuden nostoon on<br />
haastettu mukaan sekä asutus että yritystoiminta.<br />
Hampuri on Saksan suurin<br />
teollisuuskaupunki, jossa on paljon<br />
raaka-ainetta jalostavaa teollisuutta.<br />
Tänä vuonna kaupunki on vähentänyt<br />
hiilidioksidipäästöjä miljoona tonnia,<br />
osasyynä on talouden heikentyminen.<br />
Päästöjä vähennetään<br />
Hampuri on asettanut tavoitteekseen<br />
olla Euroopan vihreä pääkaupunki<br />
vuonna 2011. Siihen pyritään yhdessä<br />
teollisuuden kanssa, unohtamatta taloudellista<br />
kasvua. Kaupunki on nähtävä<br />
energiajärjestelmänä ja käytettävä hyväksi<br />
sen yhtä ominaisuutta, tiivistä<br />
rakennetta. Yrityksiä houkutellaan<br />
mukaan hankkeisiin sekä kepein että<br />
porkkanoin.<br />
Erilaisiin hankkeisiin on vuodesta<br />
2001 sijoitettu 11 miljoonaa euroa julkista<br />
rahoitusta ja 107 miljoonaa euroa<br />
yrityksiltä kerättyä rahoitusta.<br />
Hampurin hankkeita esitelleen<br />
hankekoordinaattori Peter Lindlahrin<br />
mukaan on tärkeämpää näyttää miten<br />
jotain tehdään kuin mitä itse asiassa<br />
tehdään. Hampuri pyrkii ohjaamaan<br />
päästöjen vähentämisen prosessia ja<br />
tutkii, mitä välineitä tarvitaan tavoitteeseen<br />
pääsemiseen.<br />
Hampurin tavoite on vähentää<br />
hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia<br />
vuoteen <strong>2012</strong> mennessä verrattuna<br />
vuoteen 1990. Vuoteen 2007 mennessä<br />
on toteutunut 22 prosentin vähennys.<br />
Lähiajan tavoitteena on vähentää kaksi<br />
miljoonaa tonnia viidessä vuodessa.<br />
Pitkän ajan tavoitteena Hampurilla on<br />
Energia • Energie<br />
vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia<br />
vuoteen 2050 mennessä.<br />
Tärkeintä Lindlahrin mukaan on<br />
miettiä jokaisessa kunnassa olennaisia<br />
ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Niitä<br />
ovat esimerkiksi kunnan oma toiminta,<br />
julkisten rakennusten energiatehokkuus,<br />
liikenne ja tietotekniikan hyödyntäminen.<br />
Hampuri ei tavoittele vihreää<br />
tekniikkaa vaan vihreyttä IT-teknologian<br />
avulla. Mietitään myös, miten historiallisissa<br />
rakennuksissa voidaan yhdistää<br />
suojelu ja energiatehokkuus. Pohditaan<br />
onko kunnan parempi hajauttaa sähkön<br />
tuotantoa keskittämisen sijaan. Liikenteessä<br />
Hampuri on uudistanut kalustoa,<br />
lisännyt joukkoliikenteen käyttöä erilaisin<br />
houkuttimin sekä lisännyt pyöräilyä.<br />
Yleistyvien sähköautojen sähkön tarve<br />
ja raideliikenteen sähkön tarve katetaan<br />
täysin uusiutuvalla energialla tuotetulla<br />
sähköllä.<br />
Rahoitus<br />
Kaupunki laati vuonna 2007 erityisohjelman<br />
hankkeen rahoituksesta.<br />
Hampuri käyttää vuosittain 25 miljoonaa<br />
euroa ilmastonsuojeluun. Vuoteen <strong>2012</strong><br />
mennessä lisärahoitusta saadaan 100<br />
miljoonaa euroa. Saksan hallitus lupasi<br />
elvytyspaketissaan lisäksi 21 miljoonaa<br />
uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden<br />
parantamiseen Saksassa. n<br />
Hampurin kaupungin hankekoordinaattori Peter Lindlahr korosti kuntien merkitystä<br />
ilmastonsuojelutyössä.<br />
28 <strong>Deutsch</strong>-<strong>Finnische</strong>r Handel 4·2009 <strong>Deutsch</strong>-<strong>Finnische</strong>r Handel 4·2009<br />
29<br />
Kuva: Tuula Laitinen / Sitra
Change language