ACIAA 1/2017
MUDE KOHTAA GNISTANIN 4
Tuomas “Mude” Mustonen, mikä fiilis tällä hetkellä? Pitkästä aikaa vuoden päivät terveenä, alla ehjä ja hyvä treenikausi. Nyt tullut vielä onnistumisiakin viime peleissä, joten tosi hyvillä fiiliksillä. Valmiina kauteen. Olet pelannut aikaisemmin vain pääkaupunkiseudulla, millä mielin tulit täksi kaudeksi Ouluun? Viime vuosina heräsi sellainen unelma että olisi hienoa jos voisi edes yhden vuoden vain pelata futista ihan sama missä. Sitten kun soitin Makolle ekan kerran, niin siitä asti tosi hyvillä mielin ollut, kun huomattiin että saadaan hommat hoidettua niin hyvin. Olen koko urani tehnyt töitä sen 40h/ viikko ja treenit siihen päälle. Eikä siinä mitää erikoista, niinhän täällä Suomessa tekee melkein kaikki. Mutta sitten ku lapsi syntyi IFK:n divarikaudella niin pari viime vuotta alkoi olemaan jo aikamoista kikkailua aikataulujen kanssa, eikä puolison kolmivuorotyö varsinaisesti helpottanut tilannetta. Nekin kyllä aina järjestyi, mutta kroppa ja kuuppa alkoi olemaan aika väsyneitä aina välillä. Halusin myös enemmän aikaa perheen kanssa olemiseen. Vaikuttiko jalkapallon ulkopuoliset asiat Ouluun muuttoon? Puolisolla on kavereita ja sisaruksia Oulussa mikä helpotti sitten tänne lähtemistä kun kaupunki oli hänelle tuttu. Itsellä täytyi selvittää että sai virkavapaan siviilitöistä kauden ajaksi ja muita käytännön asioita piti varmistaa Helsingin päästä että pystyi lähtemään. Onko lempinimelläsi mitään tarinaa? Sukunimestä se on väännetty. Olin aina ennen Tomppa, mutta ku Gnistanin seuraikoni kapteeni oli Tomppa. Sinne menin niin siitä tuli sitten ensin Mutsi ja sitä kautta Mude. Olet kokenut urallasi suhteellisen paljon loukkaantumisia, kerro niistä lyhyesti, sekä miten olet selviytynyt niistä? No joo kaikenlaisia vammoja on ollut, mutta pääsääntöisesti oon pysynyt ihan hyvin kunnossa lukuunottamatta ekaa liigakauttani 2015. Se menikin sitten isosti vihkoon. Oli tosi hyvä treenitalvi alla ja pelasinkin liigadebyyttini avauksesta sarjaavauksessa, mutta sitten seuraavassa cup-matsissa meni takareisi. Se diagnosoitiin ensin väärin. Takareisi meni sitten kolmen viikon jälkeen silloisen farmin Gnistanin pelissä uudestaan, samassa tilanteessa ku tein maalin. Ja tunsin heti että se oli siinä. Itkien makasin paareissa kun kannettiin pois sieltä. Enkä sit pelannutkaan enää 2015 kaudella. Kävin kuitenkin kaikki treenit koko kauden ja pidin itseni kunnossa. Pelata tai treenata täysillä se ei vaan ei kestänyt. Loukkaantumiset on aina henkisesti paljon pahempia kuin fyysisesti. Sen kauden jälkeen mulle tuli työperäinen kaularangan välilevyn pullistuma, joka vei sitten työkyvyn ja yöunet pariksi kuukaudeksi. Oikealta puolelta hävisi kaikki lihasmassa sen hermon matkalta mikä oli puristuksessa. Tuntui että oikea käsi paloi sisältä päin, nänni roikkui kainalossa ja olin oikeasti sairaana enkä loukkaantunut. Se toi myös aika paljon perspektiiviä suhtaumiseen loukkaantumisiin. Ja helpotti tavallaan pääsemään sen takareisifarssin pettymyksen yli. Onneksi työpaikalla oli hyvät vakuutukset ja pääsin yksityiselle neurokirurgille leikkaukseen tammikuussa ja sain ruveta taas treenaa viime vuoden huhtikuussa. Aikalailla taisi tulla tasan vuosi huilia peleistä. 5
- Page 1 and 2: AC OULUN KANNATUSLEHTI - ACIAA 1/20
- Page 3: "Aktiivista kuntoutusta yksilöllis
- Page 7 and 8: 7
- Page 9 and 10: Jalkapallon miesten Ykkönen käynn
- Page 11 and 12: TÄHTIPELAAJAT 2017 Polar Uniresta
MUDE KOHTAA<br />
GNISTANIN<br />
4
Change language