Pohjanmaan_Opettaja_1_2017_web
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuntokortti <strong>2017</strong><br />
<strong>Opettaja</strong>:______________________________________________________________________<br />
Osoite:________________________________________________________________________<br />
Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________<br />
Merkitse kuntokorttiin viikkojen 12–21 (20.3.–28.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. Minimiaika<br />
on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika.<br />
Palauta kuntokortti 31.5.<strong>2017</strong> mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie<br />
98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut<br />
neljän á 50 euron rahapalkinnon arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan <strong>Pohjanmaan</strong><br />
opettaja -lehden syksyn numerossa.<br />
vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.<br />
12<br />
13<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
19<br />
20<br />
21<br />
liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________<br />
BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo<br />
GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit<br />
KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti<br />
JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji
Edessä tärkeiden<br />
ratkaisujen<br />
kevät<br />
Tänä keväänä ratkaistaan suomalaisen<br />
koulutuksen suunta vuosiksi<br />
eteenpäin. Huhtikuun 9. ovat<br />
kuntavaalit, jotka ovat poikkeuksellisen<br />
tärkeät oppimismahdollisuuksien<br />
ja koulutuksellisen tasa-arvon<br />
kannalta.<br />
Sote-uudistuksen myötä yli puolet<br />
ja paikoin jopa 60–80 prosenttia<br />
kuntien tulevista tehtävistä on koulutusta<br />
ja varhaiskasvatusta. Siksi on<br />
ensiarvoisen tärkeää, että päättäjiksi valitaan ihmisiä,<br />
jotka ymmärtävät koulutuskysymyksiä ja<br />
ovat niistä aidosti kiinnostuneita.<br />
Tulevaisuuden menestyskunta on sivistyskunta.<br />
Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen<br />
panostava kunta houkuttelee lapsiperheitä, kun<br />
taas kehnosti koulutuspalvelut hoitavasta kunnasta<br />
nuoret ja lapsiperheet muuttavat muualle.<br />
Heitä ei voi moittia tästä, sillä lapsille ja nuorille<br />
on tarjottava parhaat mahdolliset lähtökohdat<br />
elämään.<br />
Valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, ja<br />
valtio on jättäytynyt vähemmistörooliin koulutuksen<br />
rahoittajana. Niinpä kuntapäättäjien<br />
arvovalinnat ratkaisevat sen, miten laadukasta<br />
koulutusta ja varhaiskasvatusta kunnassa tarjotaan.<br />
Toinen tarkka paikka tänä keväänä on hallituskauden<br />
puolivälitarkastelu vappuviikolla.<br />
Koulutuksen arvostuksen suunta on saatava<br />
käännetyksi hallituksen budjettiriihessä. Koulutusta<br />
on kuritettu jo kahdella hallituskaudella yli<br />
sietokyvyn.<br />
OAJ edellyttää budjettiriihestä päätöksiä,<br />
jotka valavat uskoa opettajiin ja koko koulutus-,<br />
kasvatus- ja tutkimusalalle. Koulutuksesta ja sen<br />
perustasta on pidettävä hyvää huolta kaikissa<br />
oloissa. Valitettavasti tämä ei ole pätenyt enää<br />
viime vuosina, kun kolme hallitusta peräkkäin<br />
ja kaikki eduskuntapuolueet vuorollaan ovat leikanneet<br />
estoitta koulutuksen määrärahoja.<br />
Vårens<br />
val<br />
avgörande<br />
Kommunalvalet den 9 april är<br />
alldeles speciellt viktigt. Då utstakas<br />
riktlinjerna för den finländska<br />
utbildningen för flera år framöver.<br />
I och med social- och hälsovårdsreformen<br />
kommer kommunernas<br />
framtida tjänster att gälla utbildning<br />
och småbarnspedagogik, ställvis ända<br />
upp till 60-80 procent. Därför är det<br />
av största vikt att man till beslutsfattare<br />
väljer personer som förstår sig på<br />
utbildningsfrågor och som uppriktigt är intresserade<br />
av dessa.<br />
I framtiden är de kommuner som satsar<br />
på bildning vinnare. En kommun som satsar<br />
på småbarnspedagogik och utbildning lockar<br />
barnfamiljer, men trafiken är den motsatta om<br />
kommunen erbjuder skrala utbildningstjänster.<br />
Utflyttare kan inte klandras eftersom barn och<br />
unga måste erbjudas bästa möjliga start i livet.<br />
Statsandelarna är inte öronmärkta och staten<br />
har idag en biroll som utbildningsfinansiär. Det<br />
är alltså upp till de kommunala beslutsfattarna<br />
att avgöra hurdan kvalitet som erbjuds på utbildning<br />
och småbarnspedagogik.<br />
En annan tidpunkt att uppmärksamma är<br />
regeringens halvtidsöversyn i slutet av april. I regeringens<br />
budgetmangling måste utbildningens<br />
uppskattning åter börja synas. Utbildningen har<br />
redan under två regeringsperioder tuktats över<br />
toleransgränsen.<br />
OAJ förutsätter i budgetmanglingen beslut<br />
som inger hopp åt lärarna och hela sektorn för<br />
utbildning, fostran och forskning. Under alla<br />
omständigheter måste man ta väl hand om utbildningen<br />
och dess grund. Tyvärr har så inte<br />
skett under de senaste åren, när tre regeringar i<br />
följd och alla riksdagspartier i tur och ordning<br />
har hämningslöst skurit ned på utbildningsanslagen.<br />
När landets ekonomi äntligen börjat återhämta<br />
sig, skulle det vara makalöst ifall inte<br />
3
Kun maan talous on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle,<br />
olisi ennenkuulumatonta, ellei tämä<br />
näkyisi kädenojennuksena koulutukselle. Hallitus<br />
on parsinut pahimpia aukkoja projektirahoituksella.<br />
Se on myönteistä, mutta tärkeintä olisi<br />
nostaa koulutuksen perusrahoitusta.<br />
Opettajien virka- ja työehtosopimukset ovat<br />
voimassa tammikuun loppuun 2018. Seuraavaa<br />
neuvottelukierrosta valmistellaan jo. Siitä on<br />
tulossa monen vuoden tauon jälkeen puhtaasti<br />
liittokierros.<br />
OAJ on neuvotellut työnantajien kanssa<br />
tiiviisti opettajien vuosityöajan kokeiluista.<br />
Ammatillisessa koulutuksessa ne käynnistyvät<br />
1.8.<strong>2017</strong> ja koskevat 2 500 opettajaa. Perusopetuksen<br />
vuosityöaikaa koskevat neuvottelut ovat<br />
kangerrelleet mm. siksi, että työnantaja ei halunnut<br />
osoittaa riittävästi aikaresurssia oppituntien<br />
suunnitteluun ja jälkitöihin. Niinpä perusopetuksen<br />
kokeilut eivät käynnistyne vielä ensi syksynä.<br />
Vuosityöajalla olisi monia etuja verrattuna<br />
nykyiseen opetusvelvollisuuksiin ja pidettyihin<br />
oppitunteihin perustuvaan järjestelmään. OAJ:n<br />
tavoitteena on saada kaikki opettajan tekemä työ<br />
palkan piiriin. Toisekseen työaikamalleja pitää<br />
uudistaa niin, että ne vastaavat opettajan muuttuvaa<br />
professiota ja työnkuvaa.<br />
OAJ kannustaa alue- ja paikallisyhdistyksiä<br />
nostamaan esille koulutuksen sekä opetus- ja<br />
kasvatustyön merkitystä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.<br />
Maamme vaurastuminen ja hyvinvoinnin<br />
kasvu on perustunut tasokkaaseen koulutukseen,<br />
kasvatukseen ja tutkimukseen. Tästä<br />
menestysreseptistä pidämme edelleen kiinni!<br />
Olli Luukkainen<br />
puheenjohtaja<br />
utbildningen skulle få en handräckning. Regeringen<br />
har lappat de värsta luckorna med projektfinansiering<br />
vilket är positivt, men det viktigaste<br />
skulle vara att höja utbildningens basfinansiering.<br />
Lärarnas tjänste- och arbetskollektivavtal är i<br />
kraft till slutet av januari 2018. Följande avtalsrörelse<br />
förbereds redan. Efter en paus på många<br />
år, blir det nu en renodlad förhandlingsomgång<br />
på förbundsnivå.<br />
OAJ har förhandlat intensivt med arbetsgivarna<br />
om försök med årsarbetstid för lärarna.<br />
Försök inom yrkesutbildningen startar 1.8.<strong>2017</strong><br />
och omfattar 2 500 lärare. Inom den grundläggande<br />
utbildningen har förhandlingarna varit<br />
tröga bland annat för att arbetsgivaren inte har<br />
velat anvisa en tillräcklig tidsresurs för lektionernas<br />
planering och efterarbete. Därför kan försöken<br />
knappast inledas i höst.<br />
Årsarbetstid skulle ha många fördelar jämfört<br />
med det nuvarande systemet som baserar sig på<br />
undervisningsskyldighet och hållna lektioner.<br />
OAJ:s mål är att få allt lärararbete att omfattas<br />
av lönen. Vidare måste arbetstidsmodellerna förnyas<br />
så att de motsvarar den förändrade professionen<br />
och arbetsbilden.<br />
OAJ sporrar region- och lokalföreningar na<br />
att lyfta fram utbildning och fostran under Finlands<br />
100-årsjubileum. Landet har bli vit rikt och<br />
välfärden har ökat tack vare en kva li tativ utbildning,<br />
fostran och forskning. Det här framgångsreceptet<br />
håller vi oss till!<br />
Olli Luukkainen<br />
ordförande<br />
Toimituskunta:<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
päätoimittaja<br />
lassema@suomi24.fi<br />
040 559 4033<br />
Sara Nyholm, YLL<br />
Anne Ojalehto, OAO<br />
Tiina Kankkonen, OAY<br />
Antti Hynönen, OAY<br />
Mikko Metsäranta, OAY<br />
Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL<br />
Anna Ikonen, LTOL<br />
Taina Saikkonen<br />
ISSN:<br />
0785-9260<br />
Painopaikka:<br />
Waasa Graphics Oy<br />
Kansikuva:<br />
Marko Jokinen<br />
4
Aikansa kutakin Allt har sin tid<br />
Y<br />
hdistystoiminnassa 16 tai 25<br />
vuotta on lyhyt aika, mutta ihmisen<br />
elämässä ne ovat pitkiä ajanjaksoja.<br />
Ensimmäinen luku on aika, jonka<br />
olen ollut alueellisessa toiminnassa<br />
puheenjohtajana, ja jälkimmäinen<br />
taas aika, jonka olen ollut aktiivinen<br />
toimija OAJ:n eri tasoilla.<br />
Minut valittiin Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
opettajien ammattiyhdistyspiirin puheenjohtajaksi<br />
Ilmajoella 5.4.2001.<br />
Sitä ennen olin ollut piirihallituksen jäsen ja pari<br />
vuotta myös kunnalliskouluttaja. Paikallisyhdistyksiä<br />
silloisessa piirissä oli 33. Piirihallituksen<br />
jäsenistä ja toimihenkilöistä nykyisessä OAJ<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> toiminnassa ovat mukana minun<br />
lisäkseni OAJ:n valtuutettu Jarmo Juupaluoma<br />
ja toimistosihteerimme Taina Saikkonen.<br />
Vuonna 2001 oli ryhdytty puhumaan siitä,<br />
että tarvittaisiin alueyhdistykset, joihin kuuluisivat<br />
kaikki opettajat. Alueyhdistysten ajateltiin<br />
syntyvän pian ja kivuttomasti. Niin ei käynyt,<br />
sillä ensimmäinen alueyhdistys aloitti toimintansa<br />
2007 ja OAJ Pohjanmaa puolestaan vuoden<br />
2009 alusta. Varsinkin Etelä-Suomessa aluetoiminnan<br />
vastustus oli ankaraa ja sen rahoittaminen<br />
kaatui pariin otteeseen OAJ:n valtuustossa<br />
eteläsuomalaisten äänillä. Etenkin helsinkiläiset<br />
ja uusimaalaiset vieroksuivat aluetoimintaa. Se<br />
nähtiin vain turhana kulueränä.<br />
Alueyhdistykset ovat kuitenkin tällä vuosikymmenellä<br />
osoittaneet tarpeellisuutensa. Ne<br />
ovat pystyneet jalkauttamaan OAJ:n hallituksen<br />
linjauksia alueillaan ja luomaan toimivat yhteistyösuhteet<br />
alueensa maakuntaliittoihin ja kansanedustajiin.<br />
Erityisesti aluetoiminnasta ovat<br />
hyötyneet opettajaryhmät, joilla ei aikaisemmin<br />
ole ollut alueyhdistyksiä. Esimerkkinä näistä<br />
ovat lastentarhanopettajat, joiden toiminta ainakin<br />
meidän alueellamme on ollut hyvin aktiivista<br />
ja jäsenkunnan etua palvelevaa.<br />
Toisaalta yhdistystoiminnassa on aina parantamisen<br />
varaa. Toimialueellamme ammatillisten<br />
opettajien aluetoiminta ei ole oikein saanut<br />
tuulta purjeisiin. Syyksi on esitetty ammatillista<br />
koulutusta ylläpitävien koulutuskuntayhtymien<br />
keskinäistä kilpailua opiskelijoista. Epäilen kuitenkin,<br />
etteivät ammatillisen koulutuksen opettajat<br />
ole oivaltaneet yhteistyön merkitystä. Sillä<br />
olisi todennäköisesti voitu säilyttää useampi työpaikka<br />
kuin nykyisellä keskinäisellä kyräilyllä.<br />
Inom föreningsverksamhet är 16<br />
eller 25 år en kort tid, men i en<br />
människas liv är det en lång period.<br />
Den första tiden var jag ordförande<br />
för den regionala verksamheten och<br />
senare har jag arbetat aktivt på olika<br />
plan inom OAJ.<br />
Jag blev vald till ordförande för<br />
lärarnas fackföreningskrets i Södra<br />
Österbotten i Ilmola 5.4.2001. Innan<br />
det hade jag varit medlem i kretsens<br />
styrelse och även verkat som kommunutbildare<br />
i ett par år. På den tiden omfattade kretsen<br />
33 lokalföreningar. Av de tidigare medlemmarna<br />
och tjänstepersonerna i kretsstyrelsen är utöver<br />
jag själv även OAJ:s styrelsemedlem Jarmo Juupaluoma<br />
och vår byråsekreterare Taina Saikkonen<br />
fortfarande med.<br />
År 2001 hade man börjat tala om att det behövs<br />
regionföreningar som omfattar alla lärare.<br />
Man trodde att sådana skulle kunna grundas<br />
snabbt och utan bekymmer. Så gick det inte. Den<br />
första regionföreningen inledde sin verksamhet<br />
2007, och OAJ Österbotten grundades i början<br />
av 2009. I synnerhet i Södra Finland uppstod ett<br />
hårt motstånd till regionverksamheten och finansieringen<br />
föll vid några tillfällen på grund av sydfinländarnas<br />
röster i OAJ:s fullmäktige. Det var<br />
framför allt Helsingforsborna och nylänningarna<br />
som motsatte sig den regionala verksamheten och<br />
ansåg att den medför onödiga kostnader.<br />
Under det pågående årtiondet har regionföreningarna<br />
emellertid visat att de behövs. De<br />
har lyckats förankra riktlinjerna för OAJ:s styrelse<br />
och skapa ett fungerande samarbete med<br />
landskapsförbunden och riksdagsledamöterna i<br />
sina regioner. I synnerhet de lärargrupper som<br />
tidigare saknat regionföreningar har gynnats av<br />
verksamheten. Som exempel kan man nämna<br />
barnträdgårdslärarna. Deras verksamhet har varit<br />
väldigt aktiv och betjänat medlemmarnas intressen<br />
åtminstone i vår egen region.<br />
Å andra sidan finns det alltid något att förbättra<br />
i föreningsverksamheten. Den regionala<br />
verksamheten för yrkeslärarna i vårt verksamhetsområde<br />
har inte riktigt kommit igång. En orsak<br />
som framförts är att det råder en konkurrens om<br />
de studerande mellan de olika samkommunerna<br />
som upprätthåller yrkesutbildningen. Själv misstänker<br />
jag att lärarna inom yrkesutbildningen<br />
inte har insett hur viktigt det är med samarbete.<br />
Genom samarbete hade man antagligen kunnat<br />
5
Toinen ryhmä, joka ei oikein ole ottanut<br />
alueyhdistyksen toimintaa omakseen, ovat ruotsinkieliset<br />
yleissivistävät opettajat, jotka ovat keskusjärjestönsä<br />
FSL:n kautta jäseniämme. Vaikka<br />
meillä on alueyhdistyksistä eniten ruotsinkielisiä<br />
jäseniä, niin tuntuu, että FSL:n edustajat ovat<br />
mukana toiminnassamme vain muodollisesti.<br />
Parin henkilön osallistuminen hallituksemme<br />
kokouksiin on aika vähäistä yhteistyötä. Paikallinen<br />
ja alueellinen edunvalvontaosaaminen, jota<br />
meillä on, jää kokonaan hyödyntämättä.<br />
Työsarkaa OAJ Pohjanmaalla tulee riittämään,<br />
sillä SOTE-uudistus muuttaa kuntien<br />
asemaa rajusti niiden menettäessä yli puolet<br />
tuloistaan ja tehtävistään. Varhaiskasvatus, perusopetus<br />
ja todennäköisesti myös lukio ovat<br />
vuoden 2019 jälkeenkin kuntien ylläpitämiä, ja<br />
suurin osa jäsenistämme työskentelee kunnissa.<br />
Jääkö ammatillinen koulutus kuntayhtymiin<br />
vai liitetäänkö se jotenkin maakuntahallinnon<br />
alle, jää nähtäväksi. Muutokset ovat niin isoja,<br />
että alueellista kunta- ja maakuntarajat ylittävää<br />
yhteistyötä varmasti tarvitaan. Sitä varten OAJ<br />
Pohjanmaa on olemassa.<br />
Alueyhdistyksen perustoiminnot ovat kunnossa.<br />
Talous on vakaalla pohjalla, mistä kuuluu<br />
suuri kiitos pitkäaikaiselle taloudenhoitajallemme<br />
Taina Saikkoselle. Alueasiamies Tuula<br />
Ala-Lantela on osaava, toimelias ja aikaansaava.<br />
Hallituksen jäsenistä erityiskiitoksen ansaitsee<br />
pitkään rinnallani sihteerinä jaksanut Paula Kotirinta,<br />
joka muistaa asiat ja jonka laatimia pöytäkirjoja<br />
ei tarvitse korjailla. Myös muut vakituiset<br />
toimihenkilöt ovat kokeneita ja asiansa osaavia.<br />
Koulutustilaisuutemme ovat hyviä ja niihin<br />
osallistuu paljon väkeä. Tiedotustoimintamme<br />
on saanut kiitosta OAJ:n toimistolta. Näymme<br />
ja kuulumme valtakunnallisestikin.<br />
Edunvalvonta tarvitsee onnistuakseen aktiivisia<br />
ja osallistuvia hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä.<br />
Toivottavasti tällaisia ihmisiä löytyy<br />
alueyhdistyksen hallitukseen ja muiksi toimijoiksi.<br />
Yhteisten asioiden hoitaminen on aikaa<br />
vievää, mutta yhdessä toimiminen on myös palkitsevaa.<br />
Luopuessani OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> puheenjohtajuudesta<br />
kiitän kaikkia matkan varrella mukana<br />
olleita siitä tuesta, jota olen saanut. Olen ay-toiminnassa<br />
saanut monia tuttavia ja ystäviä. Uskon<br />
ja toivon, etteivät nämä siteet katkea, vaikka<br />
toimintani OAJ:ssä päättyykin. Lopuksi toivotan<br />
OAJ Pohjanmaalle menestyksellistä edunvalvontatyötä<br />
jäsenten hyväksi myös jatkossa!<br />
Ari Rousu<br />
puheenjohtaja<br />
OAJ Pohjanmaa<br />
bevara fler arbetsplatser än genom den rådande<br />
misstron mot varandra.<br />
En annan grupp som inte har tagit till sig regionföreningens<br />
verksamhet är de svenskspråkiga<br />
allmänbildande lärarna som är våra medlemmar<br />
genom sin centralorganisation FSL. Även om<br />
vi har flest svenskspråkiga medlemmar av alla<br />
re gion föreningar i landet så känns det som att<br />
FSL:s representanter deltar i vår verksamhet endast<br />
formellt. Det är inte mycket till samarbete<br />
att ett par personer deltar i våra styrelsemöten.<br />
Den lokala och regionala intressebevakningsexpertis<br />
som vi har förblir helt outnyttjad.<br />
Det kommer att finnas gott om arbete för<br />
OAJ Österbotten eftersom social- och hälsovårdsreformen<br />
förändrar kommunernas ställning<br />
kraftigt då de förlorar över hälften av sina<br />
inkomster och uppgifter. Småbarnspedagogiken,<br />
den grundläggande undervisningen och sannolikt<br />
även gymnasierna kommer att upprätthållas<br />
av kommunerna även efter 2019, och största delen<br />
av våra medlemmar arbetar i kommunerna.<br />
Det återstår att se om yrkesutbildningen fortsätter<br />
inom samkommunerna eller om den ansluts<br />
till landskapsförvaltningen. Förändringarna är så<br />
stora att det är sannolikt att det kommer att behövas<br />
samarbete över kommun- och landskapsgränserna.<br />
Det är därför OAJ Österbotten finns.<br />
Regionföreningens grunduppgifter är klara.<br />
Ekonomin står på en stadig grund och det kan<br />
vi tacka Taina Saikkonen för. Hon har tagit hand<br />
om föreningens ekonomi i många år. Vårt regionombud<br />
Tuula Ala-Lantela är kunnig, aktiv och<br />
effektiv. Av styrelsemedlemmarna förtjänar Paula<br />
Kotirinta som länge orkat vara sekreterare vid<br />
min sida ett särskilt tack. Hon kommer ihåg saker<br />
och ting och hennes protokoll behöver inte<br />
korrigeras. Även de övriga fasta tjänstemännen är<br />
erfarna och kunniga. Våra utbildningar är av god<br />
kvalitet och lockar många deltagare. Vår informationsverksamhet<br />
har fått beröm från OAJ:s kontor.<br />
Vi syns och hörs även på ett nationellt plan.<br />
Intressebevakningen behöver aktiva och deltagande<br />
styrelsemedlemmar och tjänstepersoner.<br />
Förhoppningsvis finns det sådana personer för<br />
regionföreningens styrelse och andra uppgifter.<br />
Det tar tid att driva gemensamma ärenden, men<br />
det är även belönande att arbeta tillsammans.<br />
Då jag nu avslutar mitt ordförandeskap för<br />
OAJ Österbotten vill jag tacka alla som funnits<br />
med på min resa för det stöd som jag har fått.<br />
Fackföreningsverksamheten har gett mig många<br />
vänner och bekanta. Jag tror och hoppas att dessa<br />
band inte ska brista trots att min tid inom OAJ<br />
tar slut. Slutligen vill jag önska hela OAJ Ös terbotten<br />
ett fortsatt framgångsrikt intressebevakningsarbete<br />
för medlemmarna!<br />
Ari Rousu, ordförande, OAJ Österbotten<br />
6
<strong>Pohjanmaan</strong> opettajille!<br />
Kuntavaalit ovat ovella. Äänestäjien<br />
tulee huomioida, että tulevat<br />
vaalit ovat kuntatasolla tärkeämmät<br />
kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden<br />
2019 alussa maakunnille siirtyvien<br />
sosiaali- ja terveyspalvelujen jälkeen<br />
kuntien ylivoimaisesti tärkein toimiala<br />
on sivistys sen kaikissa "olomuodoissaan".<br />
Laskentatavasta riippuen<br />
kuntien menoista jopa 70–80 %<br />
menee sivistystoimen toimialalle. On<br />
tärkeää, että kaikki kasvatuksesta ja koulutuksesta<br />
kiinnostuneet selvittävät tarkasti, kenelle<br />
äänensä antavat. Vaaleissa on kyse Suomen koulutuksen<br />
tulevaisuudesta. Kunnissa pitää myös<br />
tajuta, mitä tarkoittaa kunnan vetovoimatekijä.<br />
Mitä paremmin kunnassa on hoidettu kasvatuksen<br />
ja koulutuksen asiat, sitä enemmän kunta<br />
kiinnostaa mahdollisissa muuttoaikeissa olevia<br />
lapsiperheitä.<br />
OAJ on ottanut aktiivisen roolin koulun työrauhan<br />
ja oppimisen ilon parantamiseksi. Vaikka<br />
muutama vuosi sitten koulujen työrauhaa pyrittiin<br />
parantamaan ns. työrauhalain kautta, on<br />
jo nyt tarvetta päivittää lakia ja pyrkiä vaikuttamaan<br />
asioihin niin, että koulun arjessa kaikilla<br />
olisi entistä parempi olla.<br />
OAJ:n aloitteessa suunnitellaan jo varhaiskasvatukseen<br />
järeämpiä puuttumiskeinoja lasten<br />
ei-toivottuun käyttäytymiseen. Perusopetuksessa<br />
on ollut muutaman vuoden käytössä ns. kasvatuskeskustelut,<br />
ja nyt ne olisivat tulossa myös<br />
varhaiskasvatuksen puolelle, jos lainsäätäjät niin<br />
haluavat. Keskustelu käytäisiin lastentarhanopettajan<br />
ja lapsen vanhempien välillä. Myös<br />
vanhempaintoimikunnat halutaan jo päiväkoteihin.<br />
Tämän uskotaan parantavan viihtyisyyttä<br />
ja turvallisuutta mahdollisimman varhaisessa<br />
vaiheessa.<br />
Turvallisuusuhkat ovat yhä enemmän päiväkotien,<br />
koulujen ja oppilaitosten arkea. Tähän<br />
halutaan lakimuutosta, jossa päiväkodin johtajalla,<br />
rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus tehdä<br />
kirjallinen ilmoitus tietoonsa tulleesta päiväkodissa<br />
tai koulussa tapahtuneesta vakavasta ja<br />
todennetusta väkivallasta ja kiusaamisesta kasvatuksen<br />
ja koulutuksen järjestäjälle. Turvallisuusuhkiin<br />
puuttuminen halutaan kaikille koulutustasoille<br />
varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.<br />
OAJ on ajanut vuosia perusopetuksen<br />
maksimiryhmäkokojen<br />
säätämistä lailla. Asiaan on otettu<br />
nyt uutta näkökulmaa ja samaa asiaa<br />
pyritään edistämään säätämällä<br />
laki, joka määrää opettajan ja lasten/<br />
oppilaiden suhdeluvut päiväkotien,<br />
koulujen ja oppilaitosten arjessa. Lakimuutoksilla<br />
pyritään vaikuttamaan<br />
siihen, että ylisuuret ryhmät saadaan<br />
siedettäviksi ja näin pystytään toteuttamaan<br />
varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa<br />
määräysten mukaan. Samalla pienemmät ryhmät<br />
mahdollistavat yksilöllisemmät opetusmenetelmät<br />
ja tuovat oppimisen iloa päiväkoti- ja<br />
koulupäiviin.<br />
Hallitus on esittänyt lukiolain ja opetus- ja<br />
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain<br />
muuttamista. Tämä koskee varsinkin erityisen<br />
koulutustehtävän saaneita lukioita, joita OAJ<br />
<strong>Pohjanmaan</strong>kin alueella on useita. OAJ näkee,<br />
että nykykäytännön uudistaminen on tarpeellista.<br />
Erityislukioiden järjestelmä on muotoutunut<br />
vuosikymmenten aikana kirjavaksi. Hallituksen<br />
työryhmän esitykset on muotoiltu sellaisiksi, etteivät<br />
ne rajaa mitään ryhmää nykyisistä tehtävän<br />
saaneista lukioista mahdollisesti tulevien erityislukioiden<br />
ulkopuolelle. Uudessa hakukierroksessa<br />
valintakriteerit ovat aiempaa selkeämmät.<br />
OKM:lle jää kuitenkin harkintavaltaa erityisen<br />
koulutustehtävän lupien myöntämisessä.<br />
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-<br />
Laasonen on allekirjoittanut asetuksen mittavasta<br />
ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen<br />
uudistamisesta. Ammatillisten tutkintojen<br />
määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164<br />
tutkintoon. Tutkintorakenteen muutos on osa<br />
opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelevaa<br />
ammatillisen koulutuksen reformia, jossa koko<br />
ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus-<br />
ja ohjausjärjestelmä uudistetaan.<br />
Matti Sippola<br />
OAJ:n hallituksen jäsen<br />
OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja<br />
hallituksen mandaatilla<br />
7
8<br />
Proaktiivinen<br />
edunvalvontatyö<br />
Teksti: Tuula Ala-Lantela, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueasiamies<br />
OAJ:n uudessa strategiassa näkyy<br />
selkeästi edunvalvonnan painopisteen<br />
siirtäminen ennakoivaan<br />
ja uusia avauksia painottavaan suuntaan.<br />
Sen sijaan, että suuntaisimme<br />
kaiken energian meihin opettajiin,<br />
meidän tulisi myös avata opettajuutta<br />
ja koulujen tilanteita päättäjillemme<br />
ja hakea tukea kotijoukoista.<br />
Mitä proaktiivisuus merkitsee paikallisyhdistystoiminnassa?<br />
Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on edunvalvonta.<br />
Paikallisyhdistykset ovat myös paikkoja,<br />
joissa eri opettajaryhmien haasteita voidaan<br />
yhdessä pohtia. Kuunteleminen ja huolten jakaminen<br />
ovat tärkeitä asioita, mutta muutosten<br />
saamiseksi on lähdettävä ajoissa viemään asioita<br />
eteenpäin.<br />
Millainen on proaktiivinen paikallisyhdistys?<br />
1. Kuntavaalit<br />
Kuntavaalien merkitys koulutuksen kannalta<br />
on elintärkeä. Millaiset päättäjät pitävät<br />
käsissään väheneviä resursseja ja tekevät paikallisia<br />
arvovalintoja? Tuohon joukkoon paikallisyhdistysten<br />
pitäisi mielellään ennen valintaa,<br />
mutta viimeistään valintojen jälkeen,<br />
tarttua kaksin käsin. Koulumaailman asioita<br />
on nostettava esille ja pidettävä huoli siitä,<br />
että päättäjät ymmärtävät, mitä tehdyt päätökset<br />
tarkoittavat käytännössä.<br />
2. Kiky<br />
Paikallisyhdistyksellä on oiva mahdollisuus<br />
tuoda esille esimerkkejä kilpailukykysopimuksen<br />
tuoman lisätyöajan käytännön toteuttamisesi.<br />
Perusopetuksessa vuotuinen<br />
yt-aika vaatii ennakkosuunnittelua, ja paikallisyhdistyksissä<br />
voidaan yhdessä miettiä,<br />
miten yt-aika olisi viisasta jakaa. Rehtorit<br />
ottavat varmaankin mielellään ideoita suunnitelmiensa<br />
pohjaksi. Samoin lisääntyneestä<br />
koulutuksesta kannattaa tehdä esityksiä, jotta<br />
koulutus palvelisi mahdollisimman hyvin<br />
opettajien arkitarpeita. Muilla kouluasteilla<br />
lisätyön sijoittamista suunnitteluaikaan kan-<br />
nattaa myös tarkentaa ja esittää perusteluita<br />
esitetyille toiveille.<br />
3. Palkkausjärjestelmä<br />
Koska palkankorotusten saaminen<br />
näyttää tässä taloudellisessa tilanteessa<br />
epätodennäköiseltä, kannattaa olemassa<br />
olevat palkkausresurssit käyttää<br />
viisaasti. Paikallinen palkkausjärjestelmä<br />
kannattaa päivittää ja tuoda<br />
siihen kriteerejä, joiden kautta palkkausta<br />
voidaan jatkossakin pitää ajan tasalla.<br />
Jo sovituista ratkaisuista pitää pitää kiinni,<br />
ja työajan seuraamiseen kannatta kannustaa<br />
kaikkia opettajia.<br />
4. Paikallisyhdistyksen vireyden ylläpitäminen<br />
Paikallisyhdistysten kannattaa pitää huoli<br />
niin jäsenhankinnasta, yhteysopettajakoulutuksesta<br />
kuin hallituksen jäsenten ja paikallisten<br />
ykköstykkien eli puheenjohtajien,<br />
pääluottamusmiesten, luottamusmiesten<br />
ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksesta.<br />
Ajantasainen tieto ja muiden paikallisyhdistysten<br />
kokemukset auttavat ennakoimaan<br />
tilanteita ja luomaan omia toimintamalleja<br />
tilanteiden ratkaisemiseksi. Alueyhdistyksen<br />
koulutuksiin kannattaa lähettää paikallisia<br />
aktiiveja säännöllisesti täydentämään paikallisyhdistyksen<br />
tietopankkia.<br />
5. Muita esille nostettavia asioita<br />
Pienin askelin kannattaa rakentaa toimivaa<br />
neuvottelukulttuuria. Etukäteen kannattaa<br />
nostaa esille myös esim. kokouspalkkiot,<br />
muuttotyö, leirikoulun suunnittelu ja vastuu<br />
tai VERME-tehtävistä aiheutuneet lisätyöt ja<br />
sopia niistä selkeät käytänteet. Hyviä esimerkkejä<br />
paikallisesti sovituista asioista ovat mm.<br />
palkattoman virkavapaan vaikutus loma-ajan<br />
palkkaan (OVTES), koulun rakennusaikaisen<br />
rehtorin huojennus, yhtenäiskoulujen<br />
rehtorit ja apulaisrehtori ja verkko-opetuksen<br />
korvaukset. Monia paikallisesti tärkeitä asioita<br />
kannattaa siis nostaa esille ja kirjata niistä<br />
selkeitä esityksiä perusteluineen.
Moni paikallisyhdistys on ollutkin jo hyvin aloitteellinen<br />
ja aktiivinen, mutta uusissa tilanteissa<br />
kannattaa rohkeasti tehdä esityksiä ja lähteä vaikuttamaan.<br />
Suorat kontaktit, kirjalliset esitykset<br />
sekä viisaasti tehdyt lehtikirjoitukset auttavat<br />
opettajien asioiden esille tuomisessa.<br />
Millainen sitten on edunvalvonnallisesti proaktiivinen<br />
opettaja?<br />
1. Jokaisen opettajan tulisi kuulua omaan ammattijärjestöön.<br />
OAJ ajaa juuri meidän opettajien etuja. Jo jäsenenä<br />
olevien tulisi varmistaa omien tietojen<br />
oikeellisuus jäsenrekisterissä. Näin hankalien<br />
tilanteiden tullessa takanamme on vahva järjestö<br />
ja järjestö voi nopeasti tiedottaa tarvittaessa<br />
jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisesti.<br />
2. Jokaisen opettajan tulisi tutustua omaan työ--<br />
ja virkaehtosopimukseensa.<br />
Tieto siitä, mitä työssä odotetaan ja mitä työhön<br />
kuuluu, auttaa rajaamaan työtä ja herättää<br />
kysymään, mikäli jokin osa työstä muuttuu.<br />
Samoin olisi hyvä tietää, mitä paikallisessa<br />
palkkausjärjestelmässä on sovittu. Tämä<br />
kokonaisuus palkkaukseen liittyvistä asioita<br />
asettaa raamit työlle.<br />
3. Työaikaan liittyvissä kysymyksissä ennakointi<br />
on erittäin merkittävää.<br />
Lisätöitä ja -tehtäviä saadessaan opettajan<br />
tulisi kysyä, millä työajalla tämä tehdään ja<br />
miten tästä korvataan. Kun näin tekee, asioista<br />
voidaan sopia etukäteen, ja opettajalla on<br />
mahdollisuus saada lisätyöstään korvaus. Jo<br />
tehdystä työstä on jälkikäteen todella vaikea<br />
neuvotella korvauksia. Omaa työaikaa kannattaa<br />
opetella seuraamaan ja hallitsemaan,<br />
sillä sitä taitoa tarvitaan tulevaisuudessa.<br />
4. Palkkanauha tulisi tarkistaa säännöllisesti.<br />
Kun opettaja tietää, miten palkka muodostuu<br />
ja millainen summa pitäisi kuukaudessa<br />
tilille kilahtaa, hän osaa seurata myös tehtäviensä<br />
muutosten vaikutuksia palkkaukseen.<br />
Mikäli korvattavat tehtävät muuttuvat mutta<br />
palkkaus ei, kannattaa lähteä tutkimaan, missä<br />
on vika.<br />
5. <strong>Opettaja</strong>n pitäisi myös olla kiinnostunut ja<br />
arvostaa työtään.<br />
Tämä näkyy siinä, että opettaja ottaa selvää<br />
ja kertoo työhönsä liittyvistä asioista. Työajan<br />
seuranta on siis pääosin opettajan vastuulla.<br />
Yt-ajan seuranta ja työn sisällyttäminen<br />
siihen varattuun aikaan ovat pääasiassa<br />
opettajan omien ratkaisujen varassa. Joskus<br />
opettajien tulisi myös ymmärtää se, että pienellä<br />
resurssilla tehty työ ei voi olla yhtä laajamittaista<br />
kuin suurella resurssilla tehty työ,<br />
eikä opettaja voi omalla toiminnallaan yrittää<br />
paikata opetuksen järjestäjän antamia pieniä<br />
resursseja. Se, että arvostamme itseämme ja<br />
työtämme, näkyy siinä, että teemme niitä<br />
tehtäviä, jotka meille kuuluvat ja vaadimme<br />
meille kuuluvan palkan.<br />
Olivatpa sopimukset millaisia tahansa, yksittäisen<br />
opettajan työhön ne vaikuttavat vain, jos<br />
opettaja itse on kiinnostunut asiasta. Jos teemme<br />
työtä ilmaiseksi nyt, emme saa siitä jatkossakaan<br />
palkkaa. Tarvitaan siis heräämistä omaan edunvalvontaan.<br />
Tähän hyvä paikka on oma paikallisyhdistys,<br />
jossa voi tavata muita heränneitä ja<br />
keskustella yhteisistä asioista. Tuon keskustelun<br />
lopputuloksena on toivottavasti edunvalvonnallinen<br />
esitys, jonka kautta voidaan lähteä muuttamaan<br />
tilannetta.<br />
Proaktiivista edunvalvontaa!<br />
OAJ LIIKUNTA<br />
Kokkolassa QR & FOOD tapahtuma<br />
19.5.<strong>2017</strong> klo 17<br />
Länsipuiston koululla.<br />
Ohjelmassa citysuunnistusta ja<br />
ruokailu Ravintola Tillissä.<br />
Ruokailuun etukäteisilmoittautuminen<br />
16.5. mennessä<br />
risto.haverinen@edu.kokkola.fi<br />
9
Työtä palkatta<br />
seitsemänä päivänä viikossa<br />
Vuonna 2018 voimaan astuvaksi<br />
suunniteltu uusi ammattikoululaki<br />
siirtää ammattiopintoja ja<br />
niiden arviointia yhä enemmän työpaikoille.<br />
Uuden ammattikoululain<br />
lähtökohtana ovat hallitusohjelmassa<br />
määritellyt ammattikoulutuksen<br />
uudistamistavoitteet, joiden mukaan<br />
ammatillisen koulutuksen rahoitus,<br />
ohjaus, säätely ja tutkintorakenne<br />
uudistetaan.<br />
Tätä kirjoitettaessa lausuntokierroksella olevassa<br />
lakiesityksessä nykyinen tutkintoon kuuluva<br />
työssäoppiminen on määrä korvata uudella,<br />
epämääräiseksi moititulla koulutussopimuksella,<br />
joka eroaa perinteisestä oppisopimuskoulutuksesta<br />
ainakin siten, ettei sen solminut opiskelija<br />
ole työsopimussuhteessa eikä saa sopimusajalta<br />
palkkaa. Kun ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen<br />
laajuuden on nykyisin oltava 180<br />
pisteen tutkinnosta vähintään 30 pistettä, ei<br />
sen korvaavalle uudelle koulutussopimukselle<br />
ole lakiluonnoksessa määritelty vähimmäiseikä<br />
enimmäismäärää. Tämä merkitsee Työ- ja<br />
elinkeinoministeriön mukaan käytännössä sitä,<br />
että koulutussopimusopiskelija saattaa joutua<br />
tekemään palkatonta työtä työnantajalleen jopa<br />
kolmen vuoden ajan. Kun häntä eivät lisäksi<br />
koskisi työaikalainsäädännön säännökset, koulutussopimukseen<br />
sisältyviä töitä voitaisiin teettää<br />
tarvittaessa seitsemänä päivänä viikossa ilman<br />
vastiketta. Samalla yrityksen tarve palkallisiin<br />
osa-aikatyöntekijöihin tietenkin vähentyisi.<br />
Valmisteilla oleva lakiuudistus on herättänyt<br />
sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöissä<br />
huolta elinkeinoelämän valmiudesta<br />
ottaa vastaan kymmeniätuhansia<br />
ammattiin opiskelevia suorittamaan<br />
tutkinnon osia tai jopa koko kolmivuotista<br />
tutkintoa. Työnantajapuolta<br />
edustavan HOK-Elannon henkilöstöjohtaja<br />
Antero Levänen on Helsingin<br />
Sanomissa 25.2.<strong>2017</strong> julkaistussa<br />
haastattelussa samaa mieltä.<br />
”Luulen, ettei kovinkaan monella<br />
työnantajalla ole vielä minkäänlaista<br />
käsitystä siitä, miten työpaikan ohjausrooli tulee<br />
lakiuudistuksessa muuttumaan ja mitkä ovat sen<br />
kustannusvaikutukset. Epäselvää on myös se,<br />
miten varmistetaan laadukas oppiminen työpaikoilla.<br />
Yrityksessämme työssä oppimisen koordinointi<br />
ja organisointi vievät jo nyt melkein yhden<br />
kokoaikaisen työntekijän työpanoksen.”<br />
Koulutusta ja työelämää lähentävää reformia<br />
tarvitaan. On kuitenkin epävarmaa, pysyykö<br />
ammatillisen koulutuksen laatu uudessa lakiesityksessä<br />
samana. Lisäksi koulutussopimuksen<br />
säännösten epämääräisyys antaa työnantajille<br />
mahdollisuuden ilmaiseen työvoimaan, jolloin<br />
palkallisen työvoiman tarve vähentyy. Ei siis<br />
ihme, että ammattikoulutuslakiesitykseen liittyvä<br />
koulutussopimus on pitkälti Elinkeinoelämän<br />
keskusliiton EK:n ideoima.<br />
Hyvää kevättä ja tulevaa kesää kaikille lukijoille!<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
päätoimittaja<br />
lassema@suomi24.fi<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> aluetoimisto<br />
Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa<br />
ma–to klo 9–16, pe klo 9–13<br />
Puh. 050 533 9949<br />
taina.saikkonen@netikka.fi<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
10
OAJ:n strategia<br />
<strong>2017</strong> –2020<br />
OAJ:s strategi<br />
<strong>2017</strong> –2020<br />
PERUSTEHTÄVÄ (Missio)<br />
OAJ on vahva koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan<br />
edun rakentaja ja valvoja.<br />
TULEVAISUUSKUVA (Visio)<br />
Olemme osaamisen ja sivistyksen merkittävin<br />
vaikuttaja yhteiskunnassa.<br />
ARVOT<br />
YHTEISÖLLISYYS: Osallistumme avoimeen,<br />
arvostavaan ja vastuulliseen yhdessä tekemiseen.<br />
OIKEUDENMUKAISUUS: Kohtelemme<br />
kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.<br />
EDELLÄKÄVIJYYS: Rakennamme tulevaisuutta<br />
ennakkoluulottomalla ja aloitteellisella<br />
otteella.<br />
STRATEGISET PAINOPISTEET<br />
Yhteiskunnallinen tulevaisuustyö ja jäsenten<br />
edun rakentaminen ja valvonta näkyy kaikessa.<br />
Tulevaisuuden jatkuva analysointi ja ennakoivat<br />
uudet avaukset.<br />
Jatkuva vuorovaikutus jäsenistön ja päättäjien<br />
kanssa.<br />
Työ ja tulokset näkyviksi.<br />
Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteistä asiantuntijuutta<br />
osaamisen ja sivistyksen kehittäjänä.<br />
Monimuotoinen asiantuntijuus voimavarana.<br />
Arvostaminen ja luottamus.<br />
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.<br />
Teemme jäsenyydestä ja järjestötoiminnasta<br />
entistä houkuttelevampaa.<br />
Opiskelijat ja työuransa alussa olevat aktiivisesti<br />
mukana toiminnassa.<br />
Osallistavat toimintatavat.<br />
Laadukkaat ja nykyaikaiset jäsenpalvelut ja<br />
edut<br />
SUOMI<br />
100<br />
FINLAND<br />
UPPGIFT (Mission)<br />
OAJ är en stark och konstruktiv intressebevakare<br />
inom sektorn för utbildning, fostran och forskning.<br />
FRAMTID (Vision)<br />
Vi är den mest betydande samhällspåverkaren<br />
beträffande kunnande och bildning.<br />
VÄRDERINGAR<br />
SAMHÖRIGHET: Vi gör tillsammans på ett<br />
öppet, uppskattande och ansvarsfullt sätt.<br />
RÄTTVISA: Vi behandlar alla likvärdigt och<br />
jämlikt.<br />
FÖREGÅNGARE: Vi bygger framtiden initiativrikt<br />
och utan fördomar.<br />
STRATEGISKA TYNGDPUNKTER<br />
Samhälleligt framtidsarbete samt stärkandet och<br />
bevakandet av medlemmarnas intressen<br />
syns i allt vi gör.<br />
Vi analyserar ständigt framtiden och kommer<br />
med proaktiva nya initiativ.<br />
Ständig dialog mellan medlemmarna och<br />
beslutsfattarna.<br />
Arbetet och resultaten synliggörs.<br />
Vi stärker samhörigheten samt den gemensamma<br />
expertisen som utvecklare av kunnande<br />
och bildning.<br />
Mångsidig sakkunnighet som styrka.<br />
Uppskattning och förtroende.<br />
En för alla och alla för en.<br />
Vi gör medlemskapet och organisationsverksamheten<br />
ännu mer lockande.<br />
Studerande och medlemmar i början av yrkeskarriären<br />
deltar aktivt i verksamheten.<br />
Verksamhetssätt som delaktiggör.<br />
Kvalitativa och moderna<br />
medlemstjänster och förmåner.<br />
11
Suokonmäeltä näkee kauas<br />
Kyösti Pihlajamäki<br />
50 vuotta<br />
hteiskunnalliset asiat ja halu vaikuttaa<br />
-Yniihin ovat aina olleet minulle tärkeitä,<br />
toteaa tammikuussa <strong>2017</strong> Lehtimäen Suokonmäellä<br />
viisikymppisiään juhlinut Soinin OPY:n<br />
puheenjohtaja ja OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> hallituksen<br />
jäsen sekä OAJ:n valtuuston varajäsen Kyösti<br />
Pihlajamäki.<br />
Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on<br />
Kyöstillä verenperintöä, sillä hänen v 2005 edesmennyt<br />
isänsä, sotaveteraani, pitäjänneuvos Kalle<br />
Pihlajamäki toimi eläessään monissa kunnallisissa<br />
ja maakunnallisissa luottamustehtävissä.<br />
Lisäksi isosisko Maija Pihlajamäki toimii tällä<br />
hetkellä Julkis-ja yksityisalojen toimihenkilöliiton<br />
JYTY:n puheenjohtajana.<br />
Kyösti valmistui luokanopettajaksi 1996<br />
Kokkolan Chydenius-instituutista ja on toiminut<br />
opettajana nykyisessä työpaikassaan Soinin<br />
yhtenäiskoulussa lähes valmistumisestaan lähtien.<br />
Soinin OPY:n hallituksessa Kyösti on vaikuttanut<br />
13 vuotta. Aktiivisen yhdistyksen puheenjohtajan<br />
nuijaan hän tarttui v 2007. OAJ<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> hallitukseen Kyösti valittiin v 2011.<br />
Vuoden <strong>2017</strong> alussa hajonneen Järvi-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
yhteistoiminta-alueen luottamusmiehenä<br />
Kyösti ehti toimia 8 vuotta, josta muutamia vuosia<br />
varapääluottamusmiehenä.<br />
Kokeneena luottamusmiehenä Kyöstiä huolestuttaa<br />
opettajien työmäärän lisääntyminen.<br />
Koulutukseen ja sivistykseen on kuitenkin panostettava,<br />
sillä se on yhteiskuntamme tulevaisuuden<br />
paras turva. Onneksi meillä on hyvä peruskoulu<br />
ja opettajankoulutus, korostaa Kyösti.<br />
Tärkeänä voimavaranaan hän pitää toimivaa<br />
työyhteisöä ja hyviä suhteita päättäjiin.<br />
- Tänä vuonna tulee kuluneeksi 28 vuotta siitä,<br />
kun aloitin sijaisopettajana Lehtimäen yläasteella.<br />
Haluan kiittää tähän mennessä saamastani<br />
luottamuksesta ja toivotan hyvää kuluvaa Suomen<br />
100-vuotisjuhlavuotta sekä kiitos sotiemme<br />
veteraaneille. Samalla kutsun <strong>Pohjanmaan</strong> opettajia<br />
mukaan järjestötoimintaan.<br />
Teksti: Lasse Mansikka-aho<br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> onnittelut<br />
merkkipäivän johdosta !<br />
12
Kuntavaalipaneeli Vaasassa 11.3.<br />
Teksti: Jyrki Jokinen, kuvat: Timo Väre<br />
Vaasan paikallisyhdistys järjesti kauppakeskus Rewell Centerissä kuntavaalipaneelin lauantaina 11.3.<br />
Seitsemästä puolueesta olleet ehdokkaat olivat sangen yksimielisiä muun muassa siitä, että varhaiskasvatus<br />
pitäisi olla maksuton. Haastattelijoina toimivat Inger Damlin ja Jyrki Jokinen.<br />
Riina Mäkelälammi, Anne Kärki ja Leena Nyberg-Lammi tarjoilivat kahvia ja jakoivat vaalimateriaalia.<br />
13
Kohti sivistysvaaleja<br />
Eduskuntapuolueet tentissä<br />
Educa-messuilla<br />
Teksti ja kuvat: Lasse Mansikka-aho<br />
Educa-messujen perinteisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa<br />
tentattiin tänä vuonna puolueiden koulutukseen liittyviä kuntavaaliteemoja.<br />
Hallituspuolueita paneelissa edustivat Kokoomuksen<br />
puheenjohtaja, valtionvarainministeri<br />
Petteri Orpo, Keskustapuolueen puoluesihteeri<br />
Petri Ovaska sekä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän<br />
puheenjohtaja Sampo Terho. Oppositiopuolueita<br />
edustivat SDP:n puheenjohtaja<br />
Antti Rinne, Vasemmistoliiton puheenjohtaja<br />
Li Andersson, Vihreiden puheenjohtaja Ville<br />
Niinistö, RKP:n varapuheenjohtaja Silja Bergarsdottir<br />
Sandelin ja Kristillisdemokraattien<br />
varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi. Paneelin<br />
puheenjohtajina toimivat toimittaja Tuomas Enbuske<br />
ja OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.<br />
Heti paneelin aluksi Tuomas Enbuske palautti<br />
osallistujien mieliin vuoden 2014 eduskuntavaalien<br />
alla järjestetyn vastaavan tilaisuuden, jossa<br />
jokainen paikalla ollut puolueensa puheenjohtaja<br />
ilmoitti, että koulutuksesta ei enää leikata. Silti<br />
nykyinen hallitus on ehtinyt tekemään edellisen<br />
hallituksen tapaan lähes miljardin euron koulutusleikkaukset.<br />
Keskustapuolueen Petri Ovaska<br />
kiisti nykyhallituksen koulutusvastaisuuden toteamalla,<br />
että valtionosuusleikkauksia ei ole tehty,<br />
jolloin kunnille on jäänyt vallitsevasta tiukasta<br />
taloustilanteesta huolimatta kohtuulliset edellytykset<br />
opetus- ja sivistystoimen rahoitukseen. Pe-<br />
14
ussuomalaisten Sampo Terho jatkoi hallituksen<br />
puolustamista toteamalla, että hallitus ei ole koulutusvastainen<br />
vaan velkaantumisvastainen.<br />
Terhon mukaan lisäpanostukset koulutukseen<br />
edellyttävät valtiontalouden parantumista.<br />
Samoilla linjoilla Ovaskan ja Terhon kanssa oli<br />
myös Petteri Orpo, joka toi esille julkisen talouden<br />
alijäämän. Orpon mukaan hallitusvastuussa<br />
olevat puolueet eivät halua kuntavaalienkaan alla<br />
antaa löysiä lupauksia koulutukseen annettavasta<br />
lisärahoituksesta, vaan tällä hetkellä valtion koulutukseen<br />
antamalla 14 miljardilla eurolla on asioita<br />
yksinkertaisesti tehtävä paremmin.<br />
Vihreiden Ville Niinistö ja Vasemmistoliiton<br />
Li Andersson eivät hallituspuolueiden selityksiä<br />
hyväksyneet vaan syyttivät nykyhallitusta<br />
sen edellisten vaalien alla samassa tilaisuudessa<br />
antaman koulutuslupauksen pettämisestä. Sekä<br />
Niinistö että Andersson lupasivat puolueensa<br />
kuntavaaliehdokkaiden pitävän erityistä huolta<br />
koulutusmäärärahojen riittävyydestä.<br />
Kristillisdemokraattien Sauli Ahvenjärvi toi<br />
esiin huolensa opettajan ammatin arvostuksesta<br />
ja sen aiheuttamasta työväsymyksestä. Ahvenjärven<br />
mukaan opettajan jaksamisesta on pidettävä<br />
huolta. Ahvenjärvi vaati myös jokaiselle kouluikäiselle<br />
mahdollisuutta ainakin yhteen ohjattuun<br />
harrastukseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.<br />
Petri Ovaska määritteli tilaisuudessa Keskustapuolueen<br />
tärkeimmäksi kuntavaaliteemaksi<br />
lähikoulujen säilyttämisen ja koulujen sisäilman.<br />
Kokoomus painotti Petteri Orpon suulla<br />
erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille<br />
suomalaisille on Orpon mukaan tarjottava tasavertaiset<br />
mahdollisuudet opiskeluun varallisuudesta<br />
ja asuinpaikasta riippumatta. Lähikoulujen<br />
säilyttämistä painotti myös Perussuomalaisten<br />
Sampo Terho. Lisäksi Terho piti tärkeänä koulukiusaamisen<br />
vastaista työtä.<br />
Sekä Vihreiden Ville Niinistö että Vasemmistoliiton<br />
Li Andersson lupasivat lisää rahaa<br />
koulutukseen. Perusopetuksen ja päivähoidon<br />
ryhmäkokoihin on kiinnitettävä huomiota, ja<br />
opettajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava<br />
nykyistä paremmin. SDP:n Antti Rinne<br />
vaati lisäpanostusta aikuiskoulutukseen ja kantoi<br />
Keskustapuolueen Ovaskan ohella huolta koulujen<br />
huonosta sisäilmasta.<br />
OAJ:n Heljä Misukka ehdotti keskustelun<br />
lopuksi, että jokaiseen kuntaan tehtäisiin koulutuksen<br />
kehittämissuunnitelma. Ehdotus sai paneelin<br />
yksimielisen tuen taakseen.<br />
15
<strong>Pohjanmaan</strong> opettajapäivä 11.2.<strong>2017</strong><br />
APUA, OPS! – Elvytystä apatiaan<br />
Teksti ja kuvat: Lasse Mansikka-aho<br />
Jaakko Salo, OAJ:n erityisasiantuntija:<br />
Uudessa opetussuunnitelmassa on paljon<br />
myyttejä, jotka pelottavat opettajia. Opetus ei<br />
kuitenkaan paljon muutu, painopisteet saattavat<br />
hieman siirtyä.<br />
Suomen PISA-tulokset ovat edelleen kiitettäviä.<br />
On kuitenkin oltava huolissaan siitä, että<br />
alueiden väliset erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet<br />
ja yleensäkin Suomen pistemäärä on pudonnut<br />
kymmenessä vuodessa.<br />
Merja Koivisto, Valteri:<br />
Perusopetuksen tehtävä on oppilaan oppimisen,<br />
kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen<br />
yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaan monipuolinen<br />
tuki koulussa vaatii ryhtiä koulutuksen<br />
järjestäjiltä.<br />
Marjo Kenttälä, Kehittämiskeskus<br />
Opinkirjo:<br />
Kehittämiskeskus Opinkirjo (entinen Koulun<br />
Kerhokeskus) tuottaa opettajien avuksi erilaista<br />
oppimateriaalia, joka kaikki on ilmaista.<br />
Kaikki materiaali on saatavana sähköisenä ja osa<br />
myös painettuna versiona.<br />
Katja Kirsi, yleisötyövastaava:<br />
Erilaiset oppijat tarvitsevat erilaisia tapoja<br />
opetukseen. Tanssin keinoin on todettu mm.<br />
kielenopetuksessa saavutettavan hyviä tuloksia.<br />
Kehon liike auttaa keskittymään ja ymmärtämään<br />
kielen monimuotoisuutta.<br />
16
Kirsi Puumalainen, Varga-Neményi –<br />
menetelmäkouluttaja:<br />
Unkarilaisen matematiikan opetusmenetelmän<br />
seitsemän keskeistä periaatetta opetuksessa<br />
ovat: todellisuuteen perustuvien kokemusten<br />
hankkiminen, abstraktion tie, toimintavälineiden<br />
runsas käyttö, laaja ja yhtenäinen käsitteiden<br />
pohjustaminen, lupa erehtyä, väitellä ja iloita,<br />
oppilaan kehityksen ja ominaispiirteiden huomioiminen,<br />
luova ja innostunut opettaja.<br />
Matleena Laakso, tieto- ja viestintätekniikan<br />
opetuskäytön asiantuntija:<br />
Viisi helppoa sosiaalisen median työkalua<br />
opettajille: AnswerGarden, Todaysmeet, Padlet,<br />
Dvolver, Kahoot ja Quizizz.<br />
Kari Uusikylä, professori<br />
Konstruktivismin ihanteen mukaan oppilaalle ei saa opettaa mitään. <strong>Opettaja</strong>n tehtävänä on kuitenkin<br />
aktivoida oppilaita ja harkita, mitä opetetaan. Opetusmuotojen välillä on oltava tasapaino.<br />
Tavoitteet määrittelevät, miten opetetaan. Vaatimus siitä, että 70% opetusajasta pitäisi käyttää digilaitteita,<br />
on opettajan työn halveksimista.<br />
17
Maarit Rossi:<br />
– Tällä hetkellä oppilaat oppivat arviolta 70<br />
prosenttia muualta ja 30 prosenttia koulusta. Se<br />
pitää kääntää, Rossi toteaa. Rossi näyttääkin ottavan<br />
aikamme ilmiöt, uusien medioiden, digitalisaation<br />
ja pelien kiinnostavuuden haasteena,<br />
joka on selätettävissä.<br />
Maarit Rossi on tehnyt pitkän opetusuran ja<br />
kehittänyt opetustaan vuosikymmeniä.<br />
– Uskoin jo 10 vuotta sitten, että muutos tulee.<br />
Ei tullut, mutta uskon, että uusi opetussuun-<br />
18<br />
’’10 vuoden päästä<br />
olemme vielä parempia’’<br />
Teksti: Heli Katajamäki. Kuvat: Miia Raunio<br />
Kansainvälisessä ”opetuksen Nobel” -kilpailussa 10 parhaan joukkoon päässyt Maarit<br />
Rossi näkee digitalisaation ja yhteiskuntamme muutosten asettavan haasteita opettajan<br />
työskentelytavoille. Opiskelijan osallistaminen on yksi ratkaisuista.<br />
Oppilas ei voi vain ottaa vastaan, oppilaan pitää saada olla mukana,<br />
Maarit Rossi korostaa.<br />
nitelma tuo muutoksen. Paineet opettajia kohtaan<br />
on nyt sellaiset, että muutoksen tulemiselle<br />
on perusteita paljon.<br />
Ratkaisuna osallistaminen<br />
Rossi esittelee neljä asiaa, jotka muodostavat<br />
hänen mukaansa opetuksen peruselementit.<br />
Nämä ovat ilmiöoppiminen, sosiaalinen oppiminen,<br />
tekemällä oppiminen ja harjoittelu.<br />
Ilmiöoppimisessa yhdistellään erilaisia<br />
asioita. Esimerkiksi matematiikassa<br />
oppilaat voivat laskuin<br />
selvittää SPR:n avustusoperaation<br />
avustuskuljetusten määriä ja kustannuksia,<br />
jolloin laskut saavat<br />
merkityksen suhteessa ilmiöihin.<br />
Sosiaalinen oppiminen tarkoittaa<br />
sitä, että oppilaat tekevät asioita<br />
yhdessä. Tekemällä oppiminen tarkoittaa<br />
sitä, että oppilaat vertailevat<br />
pienryhmissä ostoskorien hintoja<br />
selvittämällä tuotteiden hintoja<br />
kaupassa tai verkkokaupassa tai<br />
että vaikeita käsitteitä havainnollistetaan<br />
tekemällä kolmiulotteisia<br />
esineitä. Harjoittelemalla asioita<br />
vahvistetaan jo opittuja asioita.<br />
– Perusmatematiikan ymmärtämiseksi<br />
asioiden pitää saada merkityksensä,<br />
Rossi toteaa. Tansaniassakin<br />
opettamassa käynyt Rossi kertoo,<br />
millaisia ovat ulkoaoppimisen<br />
tulokset. Kun asioita ei ymmärretä,<br />
ei opita kuin toistamaan. Siksi ymmärtäminen<br />
on tärkeä tavoite.<br />
Rossin mukaan on mahdollista<br />
tehdä opetuksesta kiinnostavaa<br />
ja kääntää asetelma, jossa oppilaat
Pisa-testiin on tulossa uusia kysymyksiä vuonna 2018. Rossi esittää listan, joiden oppimisella voi vastata<br />
mihin tahansa uuteen opetushaasteeseen.<br />
oppivat asioita nyt enemmän muualta kuin koulusta.<br />
Oppilaan osallistaminen on yksi tärkeistä<br />
keinoista.<br />
– Miksi oppilaat tulevat kouluun? Toisiansa<br />
katsomaan. Sitä pitää hyödyntää. Enkä ole matematiikan<br />
harjoituksia ottamassa pois. Niitäkin<br />
tarvitaan, mutta ei vain niitä, Rossi painottaa.<br />
– Oppilas ei voi vain ottaa vastaan, oppilaan<br />
pitää saada olla mukana, Rossi jatkaa.<br />
Pisa ei ole johtotähti<br />
Pisalla ei Rossin mukaan ole merkitystä, vaikka<br />
toisaalta sillä on.<br />
– On maita, joissa koulutusta suunnitellaan<br />
siten, että menestyttäisiin Pisassa. Pisa-testaukset<br />
tehdään esimerkiksi vain yhdessä kaupungissa,<br />
kuten Shanghaissa. Meillä taas Pisa-testattavaksi<br />
valitaan satunnaisesti, jolloin testi kuvaa paremmin<br />
valtakunnallista tasoa, Rossi sanoo.<br />
Pisa-testi ei Rossin mukaan sovi tavoitteeksi,<br />
mutta tuloksista voi kuitenkin tehdä päätelmiä<br />
esimerkiksi ratkaisuista, joilla omaa opetustamme<br />
on kehitetty.<br />
– Onneksi poikkeamme maailman valtavirrasta.<br />
Mennään ihan omaa polkua. Meillä on<br />
vähiten tunteja, opetusta, testejä. Kun vielä uusi<br />
opetussuunnitelma jalkautetaan, uskon, että<br />
meistä tulee huippuja. Aasiassa oppilaista testataan<br />
jatkuvasti. Lasten itsemurhatilastoissa tämä<br />
näkyy.<br />
– Mennään me ihminen edellä, Rossi toteaa<br />
ja pitää tärkeänä luottamusta opettajaan ja<br />
opettajan arvostusta. Hänen mukaansa opettajia<br />
arvostetaan enemmän Suomessa kuin muualla,<br />
sillä joissain maissa opettajia ei arvosteta laisinkaan.<br />
Tämä onkin asia, jota Varkey Foundation<br />
-säätiö on lähtenyt muuttamaan The Global Teacher<br />
-palkintokilpailullaan.<br />
– Hyvällä ja tasa-arvoisella koulutuksella on<br />
merkitystä. Vielä 1950-luvulla olimme yksi köyhimmistä<br />
valtioista. Yksi menestyksen selittäjistä<br />
on 1970-luvulla tehty peruskoulu-uudistus.<br />
Maarit Rossi piti yleisöluennon OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />
järjestämässä tilaisuudessa marraskuussa 2016.<br />
19
Maakuntajohtajien<br />
tapaaminen<br />
Teksti ja kuva: Tuula Ala-Lantela<br />
Vuosittaisessa maakuntajohtajien kanssa käytävässä aamupäivätapaamisessa oli tänä<br />
vuonna mukana Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> maakuntajohtaja Asko Peltola ja Keski-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. Keskustelu käytiin puheenjohtaja Ari Rousun johdolla<br />
OAJ:n kuntavaalitavoitteiden aiheiden pohjalta ja niistä poikettiin mielenkiintoisiin<br />
pohdintoihin laajemminkin.<br />
Lastentarhanopettajien puolesta Miia Raunio toi<br />
esille sen, että alueellamme on jo nyt pulaa pedagogisesti<br />
koulutetuista lastentarhanopettajista.<br />
Ruotsinkielinen lastentarhanopettajien koulutus<br />
siirtyy Pietarsaaresta Vaasaan, ja suomenkieliset<br />
hakevat oppiaan Tampereelta. 1.8.<strong>2017</strong> voimaan<br />
tuleva Vaka-laki tuo paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat,<br />
jotka lisäävät lastentarhanopettajien<br />
työaikaa. Erityisen toiveikkaita oltiin siitä,<br />
että alueellamme olisi kaksi pedagogisesti koulutettua<br />
lastentarhanopettajaa jokaisessa ryhmässä<br />
ja päiväkodissa saataisiin aikaan eriytyneet tehtävänkuvat.<br />
Pitkään pohdittiin sitä, mitä vaatisi<br />
varhaiskasvatuksen maksuttomuus: voisiko se<br />
olla mahdollista ja voitaisiinko se toteuttaa lapsilisäjärjestelmän<br />
muuttamisella maksuttoman<br />
varhaiskasvatuksen suuntaan?<br />
Perusopetuksen osalta tuotiin esille tasa-arvoisuuden<br />
rapistuminen. Erilaisten leikkausten<br />
myötä jotkut oppilaat saavat peruskoulunsa aikana<br />
jopa ½ vuotta vähemmän opetusta kuin<br />
toiset. Tämä ei voi olla vaikuttamatta osaamiseen.<br />
Samoin oltiin huolissaan Pisa- ja TIMStutkimuksen<br />
perusteella peruskouluikäisistä<br />
pojista, joiden suoriutumisen taso osoittaa selkeää<br />
laskua. Samoin tuotiin esille kolmiportaisen<br />
tuen kautta yleisopetuksen luokkiin siirrettyjen<br />
tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tuomat<br />
20
työrauhaan ja oppimistuloksiin vaikuttavat huomiot.<br />
Jatko-opintojen kannalta vahva peruskoulu<br />
olisi ensiarvoisen tärkeä askel osaavaan työvoimaan.<br />
Ammatillisen koulutuksen leikkausten ja<br />
reformin läheisyys puhutti. Asiaa alusti Antti<br />
Ylinen. Lähiopetuksen määrää on vähennetty rajusti,<br />
ja huimimpien arvioiden mukaan lähiopetusta<br />
olisi enää vain 15 h/viikko. Ammattikoululaisen<br />
koulupäivät olisivat lyhyempiä kuin esikoululaisen.<br />
Lisäksi huolettivat opetushenkilöstön<br />
irtisanomiset ja tehtävänkuvien muutokset.<br />
Alueen ammatilliset oppilaitokset eivät pysty tekemään<br />
yhteistyötä ja ne vetäytyvät suojelemaan<br />
omaa toimintaansa. Samalla oman oppilaitoksen<br />
kehittämiseen käytettävät varat ovat vähentyneet<br />
25 %:sta jopa 3 %:iin. Ammattikoulutus<br />
on nyt vaarallisessa vapaassa pudotuksessa, eikä<br />
työpaikoilla tapahtuva kouluttautuminen ole<br />
nykynuorille mahdollista. Jopa 10 % ikäluokasta<br />
putoaa tuottavasta työstä. Tämä huolestutti<br />
maakuntajohtajiakin.<br />
Amk:n tilanne nähtiin koulutussektoreittain<br />
vakaimpana. Amk:n ja yliopiston yhteistyö<br />
nähtiin tarpeellisena, mutta se, miten yhteistyö<br />
käytännössä toteutetaan, riippuu niin oppilasaineksesta<br />
kuin opintosuunnasta. Kielten opiskelun<br />
siirtyminen Vaasasta Jyväskylään puhututti,<br />
mutta asiaan on löytynyt jo jonkinlaisia vastauksia.<br />
Heli Katajamäki toi käytännön esimerkkejä<br />
amk- ja yliopistorintamalta.<br />
Uuden maakuntahallinnon muotoutuminen<br />
on vielä kesken ja maakuntajohtajat näkivät<br />
maakuntamallin hyvänä mahdollisuutena.<br />
Maakuntauudistus astuu voimaan vuoden 2019<br />
alusta. Uusia kuntaliitoksia maakuntajohtajat<br />
ennakoivat tapahtuvan vasta n. 5–10 vuoden<br />
kuluttua, kunhan maakuntamalli pääsee juurtumaan<br />
ja todelliset vaikutukset pääsevät konkretisoitumaan.<br />
Kuntien budjeteista, laskentatavasta<br />
riippuen, siirtyy n. 50 %–75 % maakunnille,<br />
ja perustehtäväksi jää pääasiassa vain koulutuksen<br />
järjestäminen. Näin ollen tulevat kuntavaalit<br />
ovat erittäin merkittävässä roolissa koulujen<br />
kannalta. Kuntavaaleihin toivottaisiin mukaan<br />
osaavia, taitavia ja kokeneita paikallispoliitikkoja,<br />
joiden toisaalta pelätään suuntaavan voimansa<br />
maakuntahallinnon suuntaan. Maakuntajohtajat<br />
suunnittelivat järjestävänsä laajamittaisesti<br />
täydennyskoulutusta hallintonsa alle tuleville<br />
sekä pitävänsä jatkossakin yhteyttä OAJ:öön ja<br />
KT:iin. Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen olisi<br />
hieno tapa koota voimia.<br />
Tapaamisen lopuksi tuotiin esille muutosten<br />
ja koulujen rakenteiden tuomat vaikutukset<br />
opettajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen.<br />
Hyvän koulun ja laadukkaiden oppimistulosten<br />
taustalla on osaava ja työhönsä sitoutunut,<br />
hyvinvoiva opettaja. Maakuntauudistuksen jälkeen<br />
alueyhdistys kutsuu tapaamiseen erityisesti<br />
koulutusasioista vastaavia maakunnallisia virkamiehiä.<br />
Maakunnan tasoinen vaikuttaminen on<br />
alueyhdistykselle erittäin tärkeää ja kaikki opettajaryhmät<br />
huomioiden tarpeellista. Tapaaminen<br />
oli tunnelmaltaan vapaa ja rakentava.<br />
OAJ LIIKUNTA<br />
Kevätvaellus 20.5.<strong>2017</strong><br />
Ähtärissä Arpaisten reitillä.<br />
Kokoonnumme pohjoiselle parkkipaikalle klo 12.<br />
Kävelyreitti Arpaiskämpälle edestakaisin (n. 6 km).<br />
Mahdollisuus myös 3,5 km lisälenkkiin.<br />
Mukana opas sekä kahvitarjoilu.<br />
Lisätietoja numerosta 041 545 9202 / Risto<br />
21
Kohti tehokkaampaa ja<br />
ketterämpää edunvalvontaa<br />
Teksti: Outi Pyykkö, outi.pyykko@edu.kuortane.fi<br />
OAJ:n valtuusto päätti kevätkokouksessa 2016, että OAJ:n järjestörakennetta kehitetään<br />
paikallistasolla. Tarkoitus on siirtyä vähitellen työnantajakohtaisiin yhdistyksiin<br />
kuntakohtaisten sijasta. Muutoksen tavoite on tehostaa edunvalvontaa ja lisätä yhdistysten<br />
houkuttelevuutta uusille jäsenille sekä parantaa jäsenten pysymistä järjestössä.<br />
Nykyinen rakenne on raskas ennen kaikkea c-<br />
mallisissa yhdistyksissä, joissa paikallisten sopimusten<br />
allekirjoittaja on paikallisyhdistyksen<br />
puheenjohtaja – vaikka hän ei olisi edes sen<br />
työnantajan palveluksessa, jota sopimus koskee<br />
ja vaikka kyseisen työnantajan alainen opettajayhdistys<br />
hoitaisi neuvottelun käytännössä.<br />
Myös varsinkin keskiasteen koulutuksessa toimipisteitä<br />
on eri paikkakunnilla. Näin yksittäinen<br />
jäsen on varsin kaukana oman paikallisyhdistyksensä<br />
toiminnasta, jos se pääosin tapahtuu useiden<br />
kymmenien kilometrien päässä ja sitä vielä<br />
vetävät aivan eri koulutusmuotojen opettajat.<br />
Nyt siis pyritään malliin, jossa yksittäinen<br />
jäsen kuuluisi työnantajakohtaiseen paikallisyhdistykseen,<br />
joka taas puolestaan kuuluisi alueyhdistykseen.<br />
Näin alueyhdistys olisi se sateenvarjo,<br />
jonka alle eri koulumuotojen ja työnantajatahojen<br />
paikallisyhdistykset kokoontuisivat. Yksi<br />
porras jäisi näin pois.<br />
Sopimus- ja neuvottelutoiminta tehostuu<br />
tässä mallissa, kun työnantajan vastaparina paikallisyhdistyksellä<br />
on täydet neuvotteluoikeudet.<br />
Muutos myös helpottaa yhdistystoimijoiden työtä<br />
ja kahden päällekkäisen yhdistyksen pyöritys<br />
loppuu. Useinhan on niin, että opettajayhdistyksessä<br />
ja paikallisyhdistyksessä on paljon samoja<br />
toimijoita. Myös viestintä helpottuu ja taloudelliset<br />
kustannukset laskevat pitkällä aikavälillä ja<br />
toimintaedellytykset paranevat.<br />
Ongelmiakin on. Omaan työnantajakohtaiseen<br />
yhdistykseen pitää löytyä muutkin toimijat<br />
kuin luottamusmiehet. Tarvitaan puheenjohtaja<br />
ja hallitus omasta talosta. Kun yhdistyksen pyö-<br />
rittämisen traditiota ei ole, voi olla haaste houkutella<br />
tekijöitä. Joskus yksikkö voi olla myös<br />
kovin pieni, jolloin oman yhdistyksen toimijoiksi<br />
joutuisivat lähes kaikki. OAJ suositteleekin,<br />
että alle 50 jäsenen yhdistyksiä ei perustettaisi.<br />
On myös mahdollista, että pienten työnantajien<br />
palveluksessa olevat liittyvät yhteen ja perustavat<br />
yhteisen yhdistyksen tai että väki liittyy<br />
toiseen suurempaan yhdistykseen. Näin esimerkiksi<br />
yksityisten pienten päiväkotien palveluksessa<br />
olevat voivat muodostaa yhden yhteisen<br />
yhdistyksen.<br />
Jossakin taas paikallisyhdistys kokoaa tiettyjä<br />
opettajaryhmiä yhteen ja järjestää näille paljon<br />
toimintaa. Samoin paikkakunnalla voi olla<br />
perinteikästä virkistystoimintaa, josta ei haluta<br />
luopua. Pitää kuitenkin muistaa, että näiden toimintojen<br />
ylläpitäminen ei vaadi omaa yhdistystä,<br />
vaan toimintaa voidaan jatkaa esim. jaostoissa,<br />
jolloin paikkakunnan/lähiympäristön saman<br />
alan opettajille syntyy foorumi toimia yhdessä.<br />
Työnantajakohtaisen yhdistyksen perustajille<br />
maksetaan toiminnan käynnistymisavustusta,<br />
kun OAJ:n hallitus on hyväksynyt uuden yhdistyksen<br />
OAJ:n jäsenyhdistykseksi. Samoin uusi<br />
yhdistys saa starttiavustusta. Siirtymäaika, jonka<br />
aikana starttiavustuksia myönnetään, on viisi<br />
vuotta.<br />
Nyt on hyvä aika käynnistää omassa paikallisyhdistyksessä<br />
keskustelut yhdistysrakenteen<br />
muutoksesta. Avuksi voi pyytää alueyhdistyksen<br />
yhdistyskouluttajan (tämän jutun tekijän) keskustelemaan<br />
aiheesta.<br />
22
Alueyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaat<br />
Marika Horila<br />
Kari Nieminen<br />
Tervehdys opettajat!<br />
Olen Marika Horila, päiväkodin johtaja ja oman<br />
työnantajapohjaisen opettajayhdistyksemme<br />
SKOPY:n varapuheenjohtaja Seinäjoelta. Päivätyöni<br />
on opettanut, että erilaisten näkemysten<br />
kuunteleminen ja avoin keskustelu lisäävät sekä<br />
ymmärrystä että luottamusta ihmisten välillä.<br />
Samaa avoimen keskustelemisen kulttuuria haluaisin<br />
ylläpitää omassa alueyhdistyksessämme.<br />
En ole OAJ:n tai LTOL:n valtuuston penkkejä<br />
pääsyt kuluttamaan, mutta näkökulmaa ja<br />
ideoita löytyy. Hiljaiseksi en jää, enkä pelkää kokeilla<br />
uutta. En tunne jokaisen opettajaryhmän<br />
työn erityispiirteitä tai jokaisen jäsenyhdistyksen<br />
haasteita, mutta asioista selvää ottaminen ei ole<br />
ollut koskaan minulle ongelma.<br />
Meillä on laaja ja värikäs yhdistysalue. On<br />
pieniä kuntia ja kaupunkeja. Lisämausteen alueelle<br />
tuo myös kaksikielisyys, joten tarvitaan<br />
paikallisia, joustavia yhdistysratkaisuja. Olisi ilo<br />
oppia tuntemaan laajasti OAJ Pohjamaan kenttä<br />
ja tuoda OAJ:n tuki jokaiselle opettajalle.<br />
Marika<br />
@MarikaHorila<br />
marika.horila@gmail.com<br />
Olen Kari Nieminen, 45-vuotias päätoiminen<br />
pääluottamusmies Seinäjoelta. Olen toiminut<br />
matematiikan ja kemian opettajana Seinäjoen<br />
lukiossa vuosina 1996-2012.<br />
Luottamusmieskokemusta minulla on vuodesta<br />
2005 saakka. Edunvalvonnasta tuli päätyöni<br />
viitisen vuotta sitten. Nykyinen tehtäväni<br />
Seinäjoella on valvoa yli 1000 JUKO:n jäsenen<br />
etua, joista OAJ:n jäseniä on noin 800.<br />
OAJ:n toiminnasta innostuin vuosituhannen<br />
vaihteessa ja kokemusta on kertynyt laajasti<br />
OAJ:n eri tasoilta. Nykyisin toimin paikallisyhdistyksen<br />
taloudenhoitajana sekä alueyhdistyksen<br />
hallituksen, OAJ:n valtuuston ja OAJ:n<br />
tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan jäsenenä.<br />
Toimin myös kouluttajana alueemme erilaisissa<br />
palkkaus- ja edunvalvontatilaisuuksissa.<br />
Vapaa-ajalla harrastan kuntoliikuntaa eri<br />
muodoissa. Kesäisin pitkät pyörälenkit ovat mieluisinta<br />
puuhaa.<br />
Kari<br />
kari.nieminen@seinajoki.fi<br />
23
OAJ:s lokalförening<br />
i Jakobstads nejden rf,<br />
OAJ:n Pietarsaaren seudun<br />
paikallisyhdistys ry<br />
Föreningen är tvåspråkig och grundades för över 20 år sedan och verksamhetsområdet<br />
är Jakobstad och Larsmo. Föreningen har sex medlemsföreningar, nämnligen<br />
Jakobstad-Larsmo lärare r.f. (JLL)<br />
Pietarsaaren opettajien ammattiyhdistys r.y. (POAY)<br />
Keski-<strong>Pohjanmaan</strong> lastentarhanopettajat r.y. (KPL)<br />
Barnträdgårdslärarföreningen Nordia r.f. (Nordia)<br />
Yrkesskolans i Jakobstad lärarförening r.f. (Optima)<br />
Jakobstads Handelslärare r.f. – Pietarsaaren Kauppaopettajat r.y.<br />
Medlemmarnas arbetsgivare är i första hand de<br />
två kommunerna, men även flere olika samkommuner<br />
är arbetsgivare som tex Optima, Kårkulla<br />
och Folkhäsan.<br />
Varje förening representeras i styrelsen med<br />
åtminstone en person. Förtroendemännen har<br />
närvarorätt på styrelsemötena.<br />
Eftersom lokalföreningens primära uppgift<br />
är att bevaka nejdens samtliga lärargruppers intressen<br />
blir det ofta så att vi tillsammans dryftar<br />
olika aktuella saker. I fjol var det bl.a.aktuellt att<br />
bevaka och agera för förskollärarnas situation.<br />
Valet av huvudförtroendeman i Jakobstad vållade<br />
åtgärder och nytt val p.g.a. personalbyråns<br />
åsikter. Detta år är det aktuellt med konkurenskraftsavtalet<br />
och dess konsekvenser och arrangemang<br />
för alla lärargrupper. Trots kärva tider<br />
både i fjol och i år för Optima med bl.a. personalnedskärningar<br />
rankades skolan som Finlands<br />
bästa yrkesutbildare av Undervisnings- och kulturministeriet<br />
för år <strong>2017</strong>.<br />
OAJs arbetslivsbarometer 2015 visar att arbetstillfredsställelsen<br />
försämrats och flere andra<br />
undersökningar visar att undervisningssektorn<br />
är det område där arbetsbelastningen ökat avsevärt.<br />
Mycket oroväckande och kräver uppföljning<br />
även av föreningen.<br />
Kommunalvalet i år högaktuellt med tanke<br />
på småbarnspedagogik och utbildning och därför<br />
kommer vi att ordna en valdebatt kring detta<br />
den 9.3 <strong>2017</strong><br />
Organisationsförändrings förslaget och processen<br />
är en annan sak som styrelsen diskuterar<br />
återkommande. I detta skede vill vi veta mera.<br />
Föreningens verksamhet är inte diger, vi<br />
har svårt att engagera medlemmar ( precis som<br />
många andra föreningar ) men vi ser föreningen<br />
som ett viktigt forum för de olika lärarföreningarna.<br />
Tillsammans är vi starka.<br />
Christel Sandell, ordförande<br />
24
Ny rektor –<br />
nya utmaningar<br />
Sedan i höstas är jag rektor, rektor för Korsholms högstadium.<br />
Att vara rektor är ett verkligt givande jobb. Samtidigt som du styr en verksamhet så<br />
är du också del av den.<br />
Det finns en frihet i rektorskapet där man själv<br />
kan lägga rytmen. En frihet där din personlighet<br />
sätter prägel på såväl rektorsskap som verksamhetskultur.<br />
En frihet som sporrar till ledarskap.<br />
Rektorsskapet är tve-eggat. Det blir tungt de<br />
gånger då det kommer tillfällen där du ser att<br />
elever mår dåligt eller far illa och du inte egentligen<br />
kan hjälpa dem. Betungande är även då man<br />
ser att någon i personalen drabbas av arbetsbelastning<br />
pga någon förändring eller förändringsarbetete<br />
ovanpå allting annat som ingår i det<br />
dagliga lärararbetet.<br />
Jag rör mig systematiskt bland elever, jag auskulterar<br />
systematiskt lärare och jag månar om att<br />
lärarna har låg tröskel till att diskutera sin arbetssituation.<br />
För mig är det viktigt att vara närvarande<br />
i vardagen. Det är då, och enbart då som<br />
jag kan kan känna i vilken riktning skolan är på<br />
väg. Det är då jag vet hurudan skolutveckling<br />
som enheten klarar av.<br />
Skolutveckling enligt mig sker enbart genom<br />
att lyssna och inspirera till, ja och förhoppningsvis<br />
även genom att planmässigt få lärarna att<br />
tänka skolutveckling<br />
I rektorsskapet finns också ett stänk av oförutsägbarhet<br />
då möten seglar in, planerade möten<br />
och oförutsägbara möten, en oförutsägbarhet<br />
som samtidigt är en gnista i ledarskapet. Karaktären<br />
på samarbete med vårdnadshavarna har<br />
förändrats, vilket är bra för eleven, men det tar<br />
mera tid.<br />
Under de månader jag varit rektor har jag<br />
insett att dagens ledarskap förutsätter en enorm<br />
flexibilitet och därmed delat ledarskap i stora enheter.<br />
Det är en omöjlig uppgift att vara en god<br />
förman för 54 lärare. För att lärarna ska kunna<br />
leverera måste ledarskapet i skolan fungera.<br />
Ledarskapet kan inte generaliseras, man<br />
måste utgå från det unika i varje typ av ledarskap.<br />
Förtronderektorer, rektorer för mellanstora<br />
enheter i helhetsarbetstid, rektorer för stora enheter<br />
i helhetsarbetstid och platschefer alla har<br />
sina utmaningar. Utmaningarna ligger i att ledaren<br />
förväntas utföra adminstrativt arbete och<br />
utvecklingsarbete under en begränsad tid. Något<br />
måste göras för att begränsa arbetet och samtidigt<br />
säkerställa kvaliteten.<br />
OAJ talar för ett begränsat ledarskap för max<br />
20 och minst en förman per enhet för att komma<br />
åt problemet.<br />
Den begränsningen i kombination med delat<br />
ledarskap är en förutsättning för fungerande<br />
skolenheter även efter digiskuttet och LP2016.<br />
Ett fungerande ledarskap ger en lärakår som levererar.<br />
En lärarkår som levererar är det närmaste<br />
garanti för kvalitatitvt god undervisning vi kan<br />
komma. Och att avtala bättre än avtalat för ledarskap,<br />
det är att avtala bättre än avtal för hela<br />
skolsamfundet.<br />
Att ha rektorer som fungerar som släckare av<br />
olika stora bränder i skolan fungera inte om skolan<br />
ska utvecklas. Vi behöver rektorer som även<br />
har tid att se alla i skolan, kan lugna tempot samtidigt<br />
som de själva har tid att reflektera över sitt<br />
arbete. Framtidens skola byggs med framtiden i<br />
sikte, dit finns inga genvägar.<br />
Inger Damlin<br />
25
Varhaiskasvatuksessa<br />
pedogiikan aika<br />
Teksti: Monica Koivumäki<br />
Suomen varhaiskasvatus on muutoksessa ja pedagoginen toimintakulttuuri käännekohdassa.<br />
Elokuussa otetaan käyttöön normipohjaiset varhaiskasvatussuunnitelmien<br />
perusteet, joissa painottuu erityisesti pedagogiikka. Pedagogiikan painottuminen<br />
kaikessa toiminnassa tulee nyt nostaa näkyviin. Kuntatason suunnitelmat turvaavat<br />
koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeatasoiseen varhaiskasvatustoimintaan.<br />
Sisällöissä on otettu huomioon jatkumo esi- ja peruskoulutuksen<br />
suunnitelmiin.<br />
Kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta,<br />
toteuttamisesta ja arvioinnista on<br />
lastentarhanopettajilla. He myös laativat lasten<br />
henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat,<br />
jotka ovat merkityksellisiä pedagogisia asiakirjoja,<br />
ja ovat vastuussa niistä. Tässä kohtaa on<br />
jokaisella työpaikalla kirkastettava lastentarhanopettajien<br />
rooli, ja jokaisen opettajan on otettava<br />
vastuu tästä, vaikka välillä lisääntyvän työmäärän<br />
jakaminen tuntuisikin helpommalta.<br />
Mitä sitten on varhaiskasvatuksen pedagogiikka?<br />
Pedagogiikan merkitys, sisällöt ja keskeiset<br />
menetelmät nähdään monin eri tavoin niin lastentarhanopettajien<br />
keskuudessa kuin kentällä<br />
yleisimminkin. Tulkinnat ovat aina olleet sidoksissa<br />
historialliseen ja kulttuurilliseen kehykseen<br />
ja siihen, mitä eri aikoina on painotettu, mitä<br />
on ajateltu lapsuudesta sekä varhaiskasvatuksen<br />
tehtävästä ja menetelmistä.<br />
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on käytännön<br />
toimintaa, joka todentuu arjen käytännöissä<br />
sekä lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa.<br />
Se on siksi sekä yksittäisten opettajien<br />
työhön että laajemmin päiväkodin kasvatusyhteisöön<br />
ja sen toimintakulttuuriin liittyvä asia.<br />
Myös vuorovaikutustaidot lasten kanssa korostuvat;<br />
kuunteleminen, osallistaminen ja kehitysvaiheen<br />
tuntemus eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia<br />
vaan ammatillista osaamista. Suomalaisessa<br />
varhaiskasvatuspedagogiikassa on korostunut<br />
aina näkemys kasvatuksen, opetuksen ja<br />
hoidon kokonaisvaltaisuudesta. Pedagogiikka<br />
ilmenee siis kaikissa päivän tilanteissa. Päiväkotien<br />
pedagogiikalle ominaista ovat toiminallisuus<br />
ja leikin nykyistä syvempi ymmärtäminen<br />
akateemisten taitojen harjoittamisen sijaan sekä<br />
aktiivinen liikkuminen ja fyysiset taidot.<br />
Esille nousee myös pedagogisen toiminnan<br />
tavoitteellisuus. <strong>Opettaja</strong>n asiantuntijuuteen<br />
kuuluu ymmärtää, miksi jokin tilanne toteutetaan<br />
ja millä perustein tilanne on mielekästä<br />
toteuttaa juuri tietyllä tavalla. Koska juuri opettajalla<br />
tulisi olla tämä haasteellinenkin tietoisuus<br />
toiminnan tavoitteista, juuri lastentarhanopettaja<br />
myös johtaa tiimissä ryhmän pedagogista toimintaa.<br />
Tulkinnat lapsen kehityksestä ja oppimisesta<br />
muodostavat yhden varhaiskasvatuksen<br />
pedagogiikan kulmakivistä. Tosiasia on, että tällä<br />
hetkellä henkilöstön näkemykset ja osaaminen<br />
vaihtelevat suuresti.<br />
Varhaiskasvatuksen perusteissa kuvataan viisi<br />
laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta: ajattelu<br />
ja oppiminen, kulttuurillinen osaaminen, vuorovaikutus<br />
ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja<br />
arjen taidot, monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologian<br />
osaaminen sekä osallistuminen<br />
ja vaikuttaminen. Jokaiseen osa-alueeseen on<br />
kirjattuna tavoite, jota kohti varhaiskasvatuksen<br />
toiminnassa pyritään. Tavoitteita ei siis aseteta<br />
lapselle vaan varhaiskasvatuksen toiminnalle,<br />
pedagogisille järjestelyille sekä oppimisympäristölle.<br />
Taas pian aloitetaan uusien lapsiryhmien<br />
suunnittelu syksyksi. Sosiaalinen oppimisympäristö<br />
on keskeinen laadun kannalta. Varhaiskasvatuksen<br />
järjestäjällä on oikeus muodostaa<br />
lapsiryhmät varsin vapaasti lain ja asetusten<br />
määritysten mukaisesti. Usein resurssit ja määrärahat<br />
sanelevat. Lastentarhanopettajien pedagoginen<br />
näkemys tulee ottaa mukaan lapsiryhmiä<br />
suunniteltaessa, koska heillä on näkemystä lasten<br />
vertaisryhmien pedagogisesta rakentumisesta ja<br />
tukemisesta. Varsinkin lasten siirtyessä ryhmistä<br />
26
toiseen ja esikouluun on lapsen etu, että esim.<br />
kaverisuhteitakin mietitään. Myös tietojen vaihtaminen<br />
etukäteen ja niiden läpi käyminen ovat<br />
tärkeitä lastentarhanopettajien tehtäviä. Pedagogisesti<br />
kriittinen vaihe on myös toiminnallisten<br />
pienryhmien muodostaminen. Ei ole yhdentekevää<br />
pohtia tiimeissä, miksi, miten ja millä<br />
perusteella ryhmät jaetaan. Jokaisessa ryhmässä<br />
on myös tukea tarvitsevia lapsia. Uudet varhaiskasvatuksen<br />
perusteet määrittelevät myös jatkossa<br />
0¬–5-vuotiaille kolmiportaisen tuen tasot ja<br />
keinot.<br />
Tätä kaikkea pedagogiikkaa sitten myös dokumentoidaan<br />
ja arvioidaan!<br />
Juuri tähän jokaisessa lapsiryhmässä tarvitaan<br />
LASTENTARHANOPETTAJAA!<br />
Lastentarhanopettajaliitto vietti valtakunnallista<br />
varhaiskasvatuspäivää 16.3. teemalla vasu<br />
2.0<br />
Materiaalia voi tilata päiväkoteihin lastentarha@lastentarha.fi<br />
Artikkelini tekstissä olen referoinut lastentarhanopettajaliiton<br />
julkaisua ”NYT ON PEDA-<br />
GOGIIGAN AIKA”, joka on kokonaisuudessaan<br />
luettavissa ja tilattavissa liiton sivuilla.<br />
1<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
27
Vaasan ammatillinen<br />
koulutus on<br />
nimeltään Vamia<br />
Lehtori Reima Mänty, varapääluottamusmies,<br />
luottamusmies<br />
Vuodenvaihteessa Vaasassa aloitti uudistettu<br />
ammatillinen koulutus, jolla on myös<br />
uusi nimi, Vamia. Uudessa organisaatiossa ovat<br />
mukana Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus<br />
ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto.<br />
Tällä uudella organisaatiolla<br />
valmistaudutaan koko ammatilliseen koulutukseen<br />
kohdistuvaan uudistukseen. Ammatillinen<br />
koulutus on joutunut rajujen säästöpaineiden<br />
alle ja se on johtamassa ennen kaikkea koulutustarjonnan<br />
vähenemiseen. Tähän ovat koulutuskeskukset<br />
käytännössä pakotettuja.<br />
Vamia aloitti uudistamisen keventämällä<br />
johdon organisaatiota entiseen nähden, ja myös<br />
esimiesten määrä puolittui. Opetushenkilöstöön<br />
muutos ei kovin paljon vaikuta, sillä ammattiopiston<br />
sekä aikuiskoulutuksen opetustilat ovat<br />
olleet saman katon alla jo vuosia, joten käytännössä<br />
opetustyötä on tehty samoissa tiloissa<br />
rinnakkain jo aiemmin. Opetus pidetään opetussuunnitelmien<br />
mukaan kaikessa opetuksessa;<br />
opetussuunnitelmat ovat kurssikohtaiset. Opetushallitus<br />
ohjeistaa niihin tehtävät muutokset.<br />
Opiskelijoiden arvosanat ja valinnat siirretään<br />
opiskelijakohtaiseen opintokorttiin. Opiskelijoiden<br />
tukitoimet säilyvät entisellään.<br />
Tasaisena jatkunut muuttoliike muuttaa seutukunnan<br />
kuntarakennetta ja Vaasa on ollut alueen<br />
kasvukeskus. Puoleensavetäviä tekijöitä ovat<br />
mm. työpaikat, koulutus ja palvelut. Hyvä tarjonta<br />
tuo alueelle yhä uusia muuttajia. Koulutus<br />
on menestystekijä niin yksilötasolla kuin alueellisesti.<br />
Vaasan tunnettu energiaklusteri tarvitsee<br />
tulevaisuudessa osaajia. Alueen monipuolinen<br />
vientiteollisuustuotanto, kuten alihankintayritykset,<br />
sekä monet hoito- ja palvelualan yritykset<br />
ovat kovassa kilpailussa muutosherkkiä ja nopealiikkeisiä.<br />
Vamia kouluttajana on kevyempi ja<br />
ketterämpi, ja näin se pystyy tarjoamaan alueella<br />
monipuolista ja laadukasta koulutusta.<br />
Koulutuksen tarjoamisen tasa-arvoisuus on<br />
vaarassa heikentyä koko Suomessa. Teollistumi-<br />
Sepänkyläntien varressa koulun seinässä on Vamianimikyltit.<br />
sen alkaessa ja voimakkaasti edetessä työmarkkinoille<br />
tarvittiin ja koulutettiin työntekijöitä. Työn<br />
luonne oli alussa erilainen. Liukuhihnan ääressä<br />
toistettiin määrättyä, usein varsin yksinkertaista<br />
työsuoritusta. Nykyisin työtehtävien luonne on<br />
uuden teknologian myötä muuttunut vaativaksi:<br />
tarvitaan laajaa ja riittävän syvällistä osaamista.<br />
Ammatillinen koulutus on tuonut Suomeen<br />
osaamista, joka on osaltaan nostanut maamme<br />
yhdeksi maailman vauraimmista valtioista.<br />
Vamia antaa opiskelijalle mahdollisuuden<br />
opiskella käytännössä ammattiaineita ja käyttää<br />
nykyaikaisia koneita ja laitteita työsalissa ja<br />
laboratorio-olosuhteissa. Pelkkien käsitteiden ja<br />
teorian opiskelu ei ammattiin oppimisessa riitä.<br />
Työssäoppimisessa opitaan työelämätaitoja<br />
ja työpaikan sääntöjen mukaisesti toimimista.<br />
Ammatillisen koulutuksen vahvuuksiin kuuluu<br />
käytännönläheinen työskentely.<br />
<strong>Opettaja</strong>n työ on viime vuosina muuttunut.<br />
Nykyään opiskelijoiden yksilöllinen auttaminen<br />
ja näiden ongelmien huomioon ottaminen ovat<br />
lisänneet ja muuttaneet opettajan työtä. Digitalisaatio<br />
muuttaa tulevina vuosina yhteiskuntaa,<br />
työtä ja ammatteja rajusti. Yhä keskeisemmiksi<br />
tulevat nimenomaan ajattelutaidot ja ymmärrys.<br />
Siihen ammatillisen koulutuksen on ammattilaisia<br />
valmennettava, valmistettava, opetettava ja<br />
ohjattava. Yhteiskunnan tulisi tukea koulutusta,<br />
perheitä ja alueita.<br />
28
Mikä Sedussa muuttuu<br />
ammatillisen koulutuksen<br />
reformissa?<br />
Teksti & kuva: Anna-Kaisa Koitto<br />
Ammatillisen koulutuksen reformi, uudistus<br />
on yksi hallitusohjelman kärjistä. Hallitus<br />
antaa eduskunnalle esityksen keväällä <strong>2017</strong>, ja<br />
uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan<br />
vuoden 2018 alusta alkaen.<br />
Uudistus hyödyttää opiskelijaa; osaamisperusteisuus<br />
tiivistää opiskelua. Osaamisen tunnistaminen<br />
ja tunnustaminen merkitsee, että opiskelija<br />
saa koko ajan opiskella uutta. Aikaisemmin<br />
hankitun osaamisen saa osoittaa näytöillä,<br />
ja osaamista voi kartuttaa luonnollisesti koulun<br />
ulkopuolellakin esim. harrastuksissa, kesätöissä.<br />
Opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi eri tahtiin,<br />
ja Sedussa valmistumispäivä on joka kuukausi.<br />
Jatkuva haku ja opiskelijan laajat<br />
valinnanmahdollisuudet<br />
Opinnot voi aloittaa joustavasti lukuvuoden<br />
aikana. Yhteishaku keväällä säilyy, jotta peruskoulunsa<br />
päättävät voivat hakea toisen asteen<br />
opintoihin.<br />
- Matkailualan tutkinto koostuu moduuleista,<br />
joiden järjestys on selkeä ja melko vapaa,<br />
joten opinnot voi aloittaa joustavasti vaikka kesken<br />
lukuvuoden. Teemme opiskelijan kanssa<br />
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa<br />
kirjaamme, miten opiskelija hankkii tutkinnon<br />
osien vaatiman osaamisen, matkailualan opettaja<br />
Mervi Paussu Lapualta kertoo.<br />
Käsi- ja taideteollisuusalan, matkailualan ja<br />
laboratorioalan opiskelijaryhmissä ikähaitari on<br />
iso; nuorten peruskoulunsa juuri päättäneiden<br />
Tekemällä oppii – ja asiakaspalautteet Sedun opetusravintolassa kehittävät toimintaa.<br />
29
kanssa samassa ryhmässä opiskelee selvästi vanhempia,<br />
jo yhden työuran taakseen jättäneitä.<br />
- Meillä on hyvä yhteishenki, hyvä tekemisen<br />
meininki. Kaikki hyväksytään sellaisina kuin<br />
ovat, ja kaikki on lähtenyt sujumaan tosi hienosti<br />
tekemisen kautta, opettaja Kristiina Peltoniemi<br />
kertoo laboranttien opiskelusta.<br />
Jatkossa nuorten ja aikuisten koulutus toimivat<br />
samalla tavalla: käytössä on yksi tapa osoittaa<br />
osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi.<br />
Osaaminen näytetään pääsääntöisesti käytännön<br />
työtilanteissa. Tutkintojen määrää vähennetään<br />
mutta tutkinnoissa on enemmän valinnaisia tutkinnon<br />
osia.<br />
- Opiskelijalla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia:<br />
hän voi valita tutkinnon osia jopa<br />
toisesta perustutkinnosta mutta ennen kaikkea<br />
hän voi valita, millä tavalla opiskella, esim. perustamalla<br />
NY-yrityksen tai osallistumalla projekteihin,<br />
esim. Oma Onni. Mutta samalla myös<br />
opiskelijan vastuu omista opinnoistaan kasvaa,<br />
kertovat opettajat Aila Ylihärsilä ja Ari Autio<br />
merkonomien ja datanomien yksilöllisistä oppimispoluista.<br />
Koulutussopimukset ja työelämän<br />
osaamisvaatimukset<br />
Opiskelija käyttää 2–3 vuotta tutkinnon<br />
edellyttämän osaamisen hankkimiseen.<br />
- Kukaan ei tiedä, millaiseen työhön kone- ja<br />
tuotantotekniikan perustutkinnon suorittanut<br />
opiskelija menee. Mutta opiskelijan on hyvä valita<br />
niitä tutkinnon osia, joista hän on erityisen<br />
kiinnostunut. Tutkinnon tulee taata riittävän<br />
laaja-alainen osaaminen. Sille pohjalle yritys<br />
pystyy nopeasti kouluttamaan sen tarvitseman<br />
erityisosaamisen, opettaja Janne Tynjälä kertoo<br />
asentajien koneistajien ja levyseppähitsaajien<br />
koulutuksesta.<br />
Työelämän kanssa työssäoppimisen puitesopimuksia<br />
tehdään vuoden loppuun saakka.<br />
Sitten aletaan reformin mukaisesti solmia koulutussopimuksia<br />
tai oppisopimuksia.<br />
<strong>Opettaja</strong>n vastuu ohjaamisesta kasvaa<br />
<strong>Opettaja</strong>n työ on jo Sedussa muuttunut ohjaamista<br />
painottavaksi.<br />
- Ryhmä ei enää istu luokassa opiskelemassa<br />
äidinkieltä vaan parhaimmillaan kieltä ja viestintä-<br />
ja vuorovaikutustaitoja kehitetään monin eri<br />
tavoin yleensä parin tai ryhmän kanssa: jotkut<br />
tekevät juttuja Tiimi-verkkojulkaisuun kirjoittamalla<br />
tai videoimalla, jotkut tekevät asiakastyötä<br />
tai projektityötä ja jotkut tekevät NY-yrityksensä<br />
some-sisältöä, kuvaa äidinkielen opettaja Pyry<br />
Antola.<br />
<strong>Opettaja</strong>n pitää ohjata erilaisten oppijoiden<br />
yksilöllisiä opintopolkuja – ohjauksen tarve kasvaa<br />
huimasti. Digitaalisista menetelmistä haetaan<br />
apua mm. työssäoppimisen ohjaamiseen.<br />
30
Sirpa Kotamäki<br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> uusi<br />
taloudenhoitaja 1.1.<strong>2017</strong> alkaen<br />
Heps!<br />
Olen Sirpa Kotamäki ja olen vaasalainen.<br />
Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri,<br />
pääaineeni on laskentatoimi.<br />
Työskentelen Vaasan yliopiston ja Levón-instituutin<br />
Avoimessa yliopistossa laskentatoimen<br />
ja rahoituksen päätoimisena tuntiopettajana.<br />
Meidän opetuksemme on kaikille avointa, ja tästä<br />
syystä opetusta on iltaisin.<br />
<strong>Opettaja</strong>nurani aloitin 1.1.1999, toisin sanoen<br />
viime vuosituhannella. Sitä ennen olin<br />
työskennellyt laskentatoimen tehtävissä valtiolla<br />
sekä yrityksissä.<br />
Avoimella yliopistolla on yhteistyökumppaneita<br />
ympäri Suomen, joten joudun työni<br />
puolesta myös matkustamaan aika paljon. Tänä<br />
keväänä käyn Tampereella, Seinäjoella ja Ylivieskassa.<br />
Vapaa-aikana harrastan mökkeilyä ja kalastusta.<br />
Mikään ei ole niin rentouttavaa kuin istua<br />
merenjäällä pilkillä auringon paisteessa omien<br />
ajatusten kanssa ja samalla seurata luontoa ja<br />
lintuja. Seuraan aktiivisesti lintuja, ja lintulajien<br />
tuntemukseni on jo kohtuullisen hyvä. Mökkini<br />
sijaitsee Siipyyssä, joka on tunnettu paikka monelle<br />
lintuharrastajalle.<br />
Sirpa<br />
31
Toiminnallisuus ja<br />
pelillisyys opetuksessa<br />
Tämän päivän koululaisia yhdistää usein kaksi asiaa: liikkumattomuus ja lyhytjännitteisyys.<br />
Ruudun ääressä vietetyt lukuisat tunnit passivoivat ja tarjoavat pelien myötä<br />
nopeissa sykleissä tapahtuvia elämyksiä. Niinpä koulussa tuntikausia paikallaan istuminen<br />
on monille lapsille työn ja tuskan takana.<br />
Oppikirjojen harjoitukset tuntuvat pitkästyttäviltä,<br />
ja oppimismotivaatio on tutkimuksien<br />
mukaan, varsinkin pojilta, kateissa. Uusimman<br />
Pisa-tutkimuksen valossa on jouduttu pohtimaan,<br />
miksi pojat ovat kaikissa testeissä tyttöjä<br />
jäljessä.<br />
Rohkenen väittää, että pelillisyydessä ja koulupäivän<br />
liikunnallistamisessa on lääke poikien<br />
koulumotivaation lisäämiseen. Itse kahden pojan<br />
äitinä ja lukuisat pojanviikarit opettaneena<br />
olen huomannut, että kun kouluun on mukava<br />
tulla eikä opiskelu ole pakkopullaa vaan mielekästä<br />
työskentelyä, oppimistulokset paranevat.<br />
Samaa palautetta on tullut lukuisilta vanhemmilta.<br />
Nämä harjoitukset palvelevat kuitenkin<br />
yhtä lailla kaikkia oppilaita, sukupuolesta riippumatta.<br />
Vilkkaat lapset nauttivat toiminnallisuudesta,<br />
ja aremmat rohkaistuvat toimimaan<br />
uudella tavalla pelien ja leikkien kautta.<br />
Peppu Irti Penkistä<br />
Aikuisten ja lasten<br />
liikkuminen on<br />
minulle henkilökohtaisesti<br />
sydäntä<br />
lähellä Pilates-ohjaajataustani<br />
vuoksi.<br />
Monissa opetusleikeissämme<br />
ja -peleissämme<br />
olemmekin<br />
liikuntasalissa<br />
tai ulkona. Menetelmästäni<br />
olen käyttänyt<br />
10 vuoden<br />
ajan nimeä Peppu<br />
Irti Penkistä -metodi. Oppilaat oppivat nopeasti,<br />
että PIP-tunnit ovat päivän parhaita tunteja.<br />
Koulutuksieni kautta tuo nimi on alkanut rantautua<br />
muihinkin kouluihin.<br />
Yli 20 vuotisen opettajuuteni aikana on vah-<br />
vistunut, että kun oppilaille tarjoilee opetettavan<br />
asia leikin tai pelin muodossa ja mielellään muualla<br />
kuin pulpetin ääressä, motivaatio tehdä ja<br />
harjoitella lisääntyy. Näin oppiminen tapahtuu<br />
huomaamatta, siinä sivussa. Vanhemmilta saatu<br />
hieno palaute oppilaiden koulumotivaatiosta ja<br />
oppimisesta on kannustanut minua jatkamaan<br />
valitsemallani tiellä.<br />
Luokassani opitaan siis tekemällä. Kun lapset<br />
saavat päivittäin pelata ja leikkiä, he jaksavat<br />
paremmin keskittyä myös niinä opetushetkinä,<br />
jolloin on pakko olla hiljaa ja kuunnella. Työrauhaongelmia<br />
ei ole tunneillani juurikaan ollut.<br />
Lautapelit ovat olleet<br />
lapsuudestani saakka<br />
minulle itselleni rakasta<br />
ajanvietettä. Tartutin<br />
innon omiin lapsiini<br />
järjestämällä joka lauantai<br />
lautapeli-illan. Siihen<br />
valmistauduttiin asianmukaisin<br />
menoin: varattiin<br />
riittävästi naposteltavaa,<br />
valittiin illan pelit<br />
ja arvottiin peliparit. Ne<br />
ovat nyt rakkaita muistoja,<br />
kun lapset ovat jo aikuisuuden<br />
kynnyksellä.<br />
Mitä pelit sitten koulussa<br />
opettavat? Peleissä<br />
opitaan opettavien asioiden<br />
lisäksi mm. monia<br />
arjen taitoja: kommunikaatiota<br />
ja vuorovaikutusta,<br />
toisen ihmisen<br />
huomioimista ja muita<br />
käytöstapoja. Lisäksi<br />
harjoitellaan häviämistä ja voittamista, loogista<br />
päättelykykyä ja nykytekniikan käyttöä.<br />
Pelissä palaute tulee välittömästi, ja pieni<br />
32
terve kilpailu haastaa yrittämään sellaisessakin<br />
tilanteessa, kun kirjan kanssa olisi jo valmis lyömään<br />
hanskat tiskiin.<br />
Olen kytkenyt paljon opetettavia asioita tuttujen<br />
klassikkopelien sisälle, mutta uusia oivalluksiakin<br />
on tullut matkan varrella.<br />
Huono isäntä, mutta hyvä renki<br />
Digiaika voi olla koulumaailman uhka tai<br />
mahdollisuus. Olen ottanut sen haasteena vastaan<br />
ja halunnut ajatella digiloikan positiivisena<br />
voimavarana. Digitaalisuus nähdään yleensä<br />
passivoivana elementtinä, mutta sen voi kääntää<br />
myös ”hikiloikaksi”: Uudet liikuttavat sovellukset<br />
mahdollistavat liikunnan lisäämisen koulupäivään<br />
hauskalla tavalla. Lisäksi virtuaaliset<br />
oppimisympäristöt ovat huikea mahdollisuus<br />
tulevaisuudessa! Siinä näkisin meillä Suomessa<br />
olevan mahdollisuuden lyödä läpi maailmanlaajuisestikin.<br />
Meiltä löytyy tarvittava digiosaaminen,<br />
meillä on huipputaitavia opettajia, meillä<br />
on nimeä Pisa-tutkimusten kärkimaana jne.<br />
Enää puuttuu se idea/sovellus/oppimisympäristö,<br />
jolla suomalainen tulevaisuuden koulu voisi<br />
toimia edelläkävijänä. Kehitteillä on monenlaisia<br />
hankkeita, joissa mielestäni mennään tekniikka<br />
edellä eikä oppimistilanne ykkösprioriteettina.<br />
Huomioni kiinnitti pari vuotta sitten amerik-<br />
Tietoisku Classcraft- oppimisympristöstä<br />
kalainen Classcraft-oppimisympäristö, jossa on<br />
huikea grafiikka. Siinä oli jotain uutta ja erilaista.<br />
Uteliaana opettajana käytin yhden kesälomani<br />
pelin opettelemiseen ja rohkaistuin kutsumaan<br />
sosiaalisen median avulla muita kiinnostuneita<br />
opettajia mukaan ryhmään. Kun sijoitin luokkani<br />
tuohon oppimisympäristöön, suomalaisia<br />
opettajia oli mukana vasta 4. Nyt jo lähes 300<br />
suomalaisopettajaa on liittynyt Classcraft Suomi<br />
-ryhmään. Suurin osa heistä on kuitenkin<br />
vasta tutustumisasteella, eikä heidän luokkansa<br />
ole vielä Classcraft-oppimisympäristön käyttäjä.<br />
Maailmalla käyttäjiä on yli 20 000 opettajaa 75<br />
maassa.<br />
Kustantajan pyynnöstä olen koonnut kaikki<br />
rakkaimmat pelillistämisohjeeni, leikkini ja materiaalini<br />
yksiin kansiin ja tuo Peppu Irti Penkistä<br />
-kirja tulee ennakkotilaukseen (voi tilata<br />
sähköpostilla) tuota pikaa. Siinä on runsaasti toiminnallisia<br />
ideoita oppiaineiden lisäksi Suomiteemaan,<br />
kielten opetukseen ja juhliin.<br />
Iloa ja intoa koulutyöhön<br />
Sari Salo<br />
luokanopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja,<br />
digi-tutor, PIP-metodin kehittäjä<br />
Alajärvi<br />
sari.salo@alajarvi.fi<br />
Classcraft on roolipeli, jossa jokaiselle<br />
oppilaalle luodaan oma<br />
hahmo. Hahmon luomisen jälkeen<br />
oppilaat jaetaan tiimeihin ja heille<br />
määritellään rooli omassa tiimissään.<br />
Koska kyseessä on roolipeli,<br />
kyse ei ole taistelupelistä, jossa ammutaan ja<br />
räiskitään tai pelataan toisia oppilaita vastaan.<br />
Classcraft on yhteistoiminnallinen luokkayhteisö,<br />
jossa opettaja on gamemasterina<br />
(pelinohjaajana) koko ajan. Kaikki toiminta<br />
perustuu luokassa oppimiseen ja luokkayhteisön<br />
hyvinvoinnin lisäämiseen. Pelin avulla<br />
palkitaan hyviä toimintamalleja mm. läksyistä<br />
huolehtimista, kiusaamattomuutta ja luokassa<br />
käyttäytymistä.<br />
Myös vanhemmat pääsevät pelin sisälle seuraamaan<br />
oppilaan pisteiden kertymistä.<br />
Jokainen opettaja määrittelee pelistään siis<br />
omannäköisensä.<br />
33
OAJ Pohjanmaa kouluttaa<br />
opettajien tai<br />
väh. 5 v. alalla<br />
koulutustapaaminen ENO 7.-<br />
8.4. Härmässä<br />
Lähiesimieskeskusteluillalliset<br />
9.3. (YSI) 6.4. (LTO) Vaasa<br />
Liikettä Keholle 1.4. Kalajoella<br />
X-files 17.-18.3. Kuortane<br />
Rehtorien kesäpäivät, LTOpäivät,<br />
eläketietoutta<br />
Kokkolassa ja paljon muuta!<br />
Katso www.oajpohjanmaa.fi<br />
34
SUOMI 100<br />
POHJALAISEN OPETTAJAN JUHLA<br />
MOP POHJANMAA<br />
FINLAND 100<br />
DEN ÖSTERBOTTNISKA LÄRARENS FEST<br />
MOP ÖSTERBOTTEN<br />
100<br />
SUOMI<br />
FINLAND<br />
LAUANTAI LÖRDAG 7.10.<strong>2017</strong> klo kl 18.30-00.30<br />
Paikka: Anssin Jussin Areena, Vaasantie 22 62375 YLIHÄRMÄ<br />
Ohjelma: Juhlapuhe OAJ:n puheenjohtaja Festtal, OAJ:s ordförande Olli Luukkainen<br />
Ruokailu: Cocktail ruokailu klo. 20.00-21.30. Runsas menu! Cocktailbjudning stående med mingel.<br />
Mångsidig meny!<br />
Bileet: Bilebändi Jean S esiintyy klo 21.30-23.30. Festbandet Jean S uppträder!<br />
Näyttely: Pohjalainen opettaja-osaa näyttely on pystytettynä juhlatilaan koko juhlan ajan. Utställningen<br />
Den österbottniska läraren kan visas i festutrymmet under hela festen.<br />
Videokilpailu: Avoin videokilpailu kaikille kouluille! Aihe: Koulu tänään! Öppen videotävling för alla<br />
skolor! Tema: Skolan i dag!<br />
Hinta: Juhlaan ovat tervetulleita kaikki OAJ:n jäsenet. Omavastuuosuus 35 e/hlö. Alla medlemmar i<br />
OAJ är välkomna. Egen andel 35 euro/pers.<br />
Ilmoittautuminen: Paikallisyhdistykset tai niiden alayhdistykset keräävät SITOVAT ilmoittautumiset<br />
lähtijöistä listan ja lähettävät listan 22.5.<strong>2017</strong> klo 15.00 mennessä alueyhdistyksen toimistolle<br />
taina.saikkonen@netikka.fi . Listassa tulee näkyä paikallisyhdistyksen nimi, yhdyshenkilön nimi ja<br />
sähköpostiosoite, lähtijöiden nimet sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Pohjalaisen opettajan juhla<br />
järjestetään, mikäli ilmoittautuneita on 22.5.<strong>2017</strong> mennessä vähintään 250 jäsentä. Juhlaan otetaan<br />
mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 400 jäsentä.<br />
Lokalavdelningarna eller deras underavdelningar samlar in BINDANDE anmälningar från deltagare<br />
och skickar en lista över dem före 22.5.<strong>2017</strong> kl. 15.00 till regionföreningens kontor taina.saikkonen@<br />
netikka.fi . Följande information bör stå på listan: lokalavdelningens namn, kontaktpersonens namn<br />
och e-postadress, deltagarnas namn och eventuella specialdieter. Festen Den österbottniska läraren<br />
ordnas om minst 250 personer har anmält sig fram till 22.5.<strong>2017</strong>. På festen finns plats för högst<br />
400 medlemmar.<br />
Alueyhdistys lähettää vahvistuksen juhlan toteutumisesta 29.5.<strong>2017</strong> mennessä. Vahvistuksen lähettämisen<br />
jälkeen paikallisyhdistyksillä tai niiden alayhdistyksillä on 12.6.<strong>2017</strong> klo 15 asti aikaa maksaa<br />
omavastuuosuudet ilmoittautuneista OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistyksen tilille: FI 49 3131 3002<br />
9787 08. Maksun viitekenttään tulee kirjoittaa Pohjalaisen opettajan juhla, yhdistyksen nimi ja monestako<br />
ilmoittautuneesta maksetaan. Ilmoittautuminen on virallinen maksun saavuttua alueyhdistyksen<br />
tilille. Huolehdittehan asiat määräpäiviin mennessä!<br />
Regionföreningen skickar en bekräftelse på att festen ordnas före 29.5.<strong>2017</strong>. Efter att be kräftelsen<br />
har skickats bör regionföreningarna eller deras underavdelningar betala den egna andelen av priset<br />
före 12.6.<strong>2017</strong> kl. 15.00 till OAJ Österbottens regionförenings konto: FI 49 3131 3002 9787 08. I<br />
meddelandefältet bör det stå ”Den österbottniska läraren”, föreningens namn och hur många som<br />
anmält sig. Anmälan är officiell efter att summan har betalats till regionföreningens konto. Du ser<br />
väl till att sköta anmälningarna och betalningarna i tid!<br />
Tervetuloa kaikki opettajat Suomi 100 Pohjalaisen opettajan juhlaan!<br />
Vi välkomnar alla lärare till Finland 100 Den österbottniska lärarens fest!<br />
35
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry<br />
OAJ:s regionförening i Österbotten<br />
KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ma 24.4.<strong>2017</strong> Härmän Kuntokeskuksessa.<br />
Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00.<br />
Årsmötet för OAJ:s regionförening i Österbotten hålls to den 24 april <strong>2017</strong> på Härmä Spa Hotel.<br />
Från kl. 17.00 servering och emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl 18.00.<br />
Ohjelma/Program<br />
Avaus/Mötet öppnas: Ari Rousu<br />
Huomionosoitukset/Uppvaktningar<br />
Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig<br />
I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet<br />
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare.<br />
2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare.<br />
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet.<br />
4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista.<br />
II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden<br />
5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande<br />
av verksamhetsberättelse för år 2016.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />
Päätös/Beslut:<br />
6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä<br />
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens<br />
bokslut och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2016 samt fastställande av bokslut<br />
och beviljande av ansvarsfrihet.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet<br />
och beviljas ansvarsfrihet<br />
Päätös/Beslut:<br />
7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av<br />
verksamhetsplan för år <strong>2017</strong>.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />
Päätös/Beslut:<br />
8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja<br />
matkakorvaukset sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/Styrelseordförande<br />
och övriga styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för<br />
år <strong>2017</strong>.<br />
36
Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja<br />
tilintarkastajan palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt<br />
TKA och revisorsarvoden enligt räkning.<br />
Päätös/Beslut:<br />
9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä<br />
kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av<br />
medlemsavgifter för år 2018.<br />
Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL,AKOL,<br />
YLL,SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och<br />
inkassering via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter<br />
medlemmarnas medlemsavgifter enligt överensskommelse.<br />
Päätös/Beslut:<br />
10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av<br />
budgetförslag för år <strong>2017</strong>.<br />
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />
Päätös/Beslut:<br />
11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi/val av styrelseordförande för<br />
följande verksamhetsperiod.<br />
Päätös/Beslut:<br />
12. Valitaan hallituksen jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraavaksi toimikaudeksi/<br />
val av styrelsemedlemmar och suppleanter för följande verksamhetsperiod.<br />
Päätös/Beslut:<br />
13. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan<br />
kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2018.<br />
Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor<br />
Ernst & Young.<br />
Päätös/Beslut:<br />
14. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ:n järjestöjohtaja/organisationsdirektör Pasi Pesonen<br />
15. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden.<br />
Seinäjoella 23.1.<strong>2017</strong><br />
Hallitus/Styrelsen<br />
Ari Rousu<br />
puheenjohtaja/ordförande<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri/sekreterare<br />
VUOSIKOKOUSMATERIAALI LÖYTYY OAJ POHJANMAAN KOTISIVUILTA:<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
37
OAJ Pohjanmaa/Österbotten<br />
Yhteystiedot <strong>2017</strong><br />
Hallitus:<br />
Ari Rousu<br />
puheejohtaja<br />
Monika Koivumäki<br />
varapuheenjohtaja<br />
Maria Hartman-Salminen<br />
vice ordförande<br />
Heli Katajamäki<br />
varapuheenjohtaja<br />
Antti Ylinen<br />
varapuheenjohtaja<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri ja äsen<br />
Tiina Hagström<br />
jäsen<br />
Dieter Heiermann<br />
jäsen<br />
Jyrki Jokinen<br />
jäsen<br />
Pia Latomäki<br />
jäsen<br />
Kari Nieminen<br />
jäsen<br />
Helena Penttilä<br />
jäsen<br />
Kyösti Pihlajamäki<br />
jäsen<br />
Marina Räfsbäck<br />
jäsen<br />
Marja-Liisa Saariaho<br />
jäsen<br />
Christel Sandell<br />
medlem<br />
Margareeta Verronen<br />
jäsen<br />
Erätie 1<br />
60800 Ilmajoki<br />
Erkinlaakso 19 B<br />
65410 Sundom<br />
Packhusgatan 12<br />
67100 Karleby<br />
Hakatie 5<br />
66440 Tervajoki<br />
Ritolantie 428<br />
60720 Tuomikylä<br />
Ala-Vallintie 524<br />
61600 Jalasjärvi<br />
Tallbackantie 33<br />
68550 Kokkola<br />
Linnaleirintie 19 B 5<br />
67100 Kokkola<br />
Isolahdentie 7 as 11<br />
65230 Vaasa<br />
Syliheitontie 6<br />
62100 Lapua<br />
Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />
60220 Seinäjoki<br />
Myllymäentie 35<br />
69600 Kaustinen<br />
Suokonmäentie 54<br />
63540 Hernesmaa<br />
Vettmossvägen 95<br />
64230 Närpes st<br />
Propsikatu 4<br />
60200 Seinäjoki<br />
Alholmsg. 27<br />
68600 Jakobstad<br />
Eerontie 3<br />
65300 Vaasa<br />
044 419 1412<br />
ari.rousu(at)ilmajoki.fi<br />
040 722 9158<br />
monika.koivumaki(at)vaasa.fi<br />
040 132 1680<br />
maria.hartman-salminen(at)edu.kokkola.fi<br />
050 400 7039<br />
heli.katajamaki(at)uva.fi<br />
040 868 0845<br />
antti.ylinen(at)sedu.fi<br />
050 492 1168<br />
paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />
040 832 3467<br />
tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi<br />
044 725 0171<br />
dieter.heiermann(at)kpedu.fi<br />
050 386 4959<br />
jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi<br />
040 521 0360, 044 438 4469<br />
pia.latomaki(at)lapua.fi<br />
040 577 9984<br />
kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />
040 758 3581<br />
helena.penttila(at)kaustinen.fi<br />
050 556 6598<br />
kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi<br />
0400 455218<br />
marina.rafsback(at)narpes.fi<br />
040 868 0118<br />
marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi<br />
044 721 1535<br />
christel.sandell(at)jakobstad.fi<br />
050 505 5460, 040 163 4143<br />
margareeta.verronen(at)vaasa.fi<br />
Alueasiamies:<br />
Tuula Ala-Lantela<br />
38<br />
Länsirannantie 428 C<br />
62620 Ala-Seppä<br />
040 842 1484<br />
tuula.alantela(at)gmail.com
Toimihenkilöt:<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
tiedotussihteeri<br />
Miia Raunio<br />
koulutussihteeri<br />
Outi Pyykkö<br />
yhdistystietouskoul.<br />
Sirpa Kotamäki<br />
taloudenhoitaja<br />
Antti Hynönen<br />
nettivastaava<br />
Risto Haverinen<br />
liikuntavastaava<br />
Valtuutetut:<br />
Martin Ahlskog<br />
FSL<br />
Olli Autio<br />
OAJ-YSI<br />
Inger Damlin<br />
FSL<br />
Minna Herttua-Niemi<br />
LTOL<br />
Hanna Ikonen<br />
LTOL<br />
Jarmo Juupaluoma<br />
OAJ-YSI<br />
Kari Nieminen<br />
OAJ-YSI<br />
Matti Sippola<br />
OAJ-YSI<br />
Jaakko Syrjänen<br />
OAJ-YSI<br />
Susanne Wickström<br />
LTOL<br />
Ulla-Maria Åstrand<br />
OAJ-YSI<br />
Ala-Vallintie 524<br />
61600 Jalasjärvi<br />
Länsitie 2<br />
63500 Lehtimäki<br />
Vennäntie 5<br />
61500 Isokyrö<br />
Riskulankaari 13<br />
60220 Seinäjoki<br />
Pitkäkatu 54 A 2<br />
65100 Vaasa<br />
Putkitie 21<br />
63680 Hakojärvi<br />
Aapunkarintie 98<br />
68210 Marinkainen<br />
Riippavägen 60<br />
68410 Nedervetil<br />
Hovioikeudenp. 2 A 10<br />
65100 Vaasa<br />
Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Hämeenlinnank. 8 H 63<br />
65350 Vaasa<br />
Kulmatie 6 A<br />
62100 Lapua<br />
Pikkukotamäki 4<br />
65380 Vaasa<br />
Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />
60220 Seinäjoki<br />
Metsurinlenkki 16<br />
60200 Seinäjoki<br />
Martantie 2<br />
61800 Kauhajoki<br />
Markusbackantie 113<br />
68410 Alaveteli<br />
050 492 1168<br />
paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />
040 559 4033<br />
lassema(at)suomi24.fi<br />
050 565 0864<br />
miia.raunio(at)vaasa.fi<br />
044 521 2996<br />
outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi<br />
0400 454 312<br />
sirpa.kotamaki(at)uwasa.fi<br />
0400 772 558<br />
antti.hynonen(at)alavus.fi<br />
041 545 9202<br />
risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi<br />
050 377 7188<br />
martin.ahlskog(at)pedersore.fi<br />
040 778 2394<br />
olli.autio(at)edu.vaasa.fi<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
040 755 2907<br />
minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi<br />
040 700 9899<br />
hanna_ikonen(at)hotmail.com<br />
050 355 3056<br />
jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi<br />
040 577 9984<br />
kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />
040 755 2615<br />
matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />
050 354 9175<br />
jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi<br />
044 780 9153<br />
susanne.wickstrom(at)kokkola.fi<br />
040 129 2096<br />
ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi<br />
OAJ:n hallitus:<br />
Inger Damlin Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Matti Sippola Metsurinlenkki 16<br />
60200 Seinäjoki<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong><br />
aluetoimisto<br />
Kauppapuistikko 4 as 20<br />
65100 Vaasa<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
040 755 2615<br />
matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />
050 533 9949<br />
taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
39
40