K&F ı Nro 5/2006 Kiitosta hyvästä työstä Kuntosaliharjoittelu on lyönyt itsensä todella läpi. Uusimman TNS Gallup Oy tekemän tutkimuksen mukaan kuntosaliharjoittelu on eniten harrastajamääräänsä kasvattanut urheilu-, kunto- ja terveysliikuntamuoto. Kesäkuun lopulla Suomen Kuntoliikuntaliitto ry julkaisi yhdessä yhteistyökumppaniensa sekä yhteistyössä opetusministeriön kanssa joka neljäs vuosi teettämänsä Kansallisenliikuntatutkimuksen 2005 - 2006 tulokset. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin aikuisväestö harrastaa liikuntaa tai urheilua, mitä lajeja he harrastavat ja mitä palveluja he käyttävät harrastuksissaan. Meidän, kuntokeskustoimialan osalta, tutkimuksen tekee mielenkiintoiseksi se, että kaikista liikuntamuodoista parhaiten menestynyt oli kuntosaliharjoittelu. Viimeisten neljän vuoden aikana harrastajamäärässä on saatu 165.000 lisäys, mikä vastaa yli 40 prosentin kasvua. Kaiken kaikkiaan kuntosaliharjoittelun omaksi kuntoilulajikseen ilmoittaa nyt 524.000 suomalaista. Jos lisäämme tähän aerobic-kuntoilijoiden osuuden 190.000, niin saliliikuntaakuntokeskustyyppisesti harrastaa 715.000 suomalaista. Tämä on 17 prosenttia aikuisväestöstä. Lisäksi lähes 300.000 kertoo harrastuksekseen voimistelun. - Nämä luvut heijastelevat selvästi kuntokeskusalan viimeaikaista kehitystä. Tästä kehityksestä voidaan mainita mm. kuntokeskusten määränja koon kasvu. Myös ammattimaisesti toteutettu kuntokeskuspalveluiden markkinointi on lisääntynyt ja kehittynyt, ainakin klubiperiaatteella toimivissa kuntokeskuksissa, kertoo Suomen Kuntoliikuntaliiton hallituksen jäsen, siviilissä porilaisen Bobby Wellness Centerin toimitusjohtaja Kari-Pekka Toivonen. Eikä tutkimuksen mukaan uusistakaan harrastajista ole pulaa tulevaisuudessa, sillä 202.000 tuhatta ihmistä miettii kuntosaliharrastuksen aloittamista päivittäin. Tutkimuksen mukaan mikäli puolet yli 50-vuotiaista kiinnostuneista aloittaisi kuntosaliharrastuksen, nousisi ikäluokan harrastajamäärä yli 100.000 tason. Kari-Pekka Toivonen Näin ollen kuntosaliharrastuksesta on tulossa myös varttuneiden ikäluokkien hyväksymä kuntoilulaji. Toivonen muistuttaa terveysliikuntatrendin vahvistuneen tällä vuosituhannella. Samoin mm. poliittisessa keskustelussa on kiinnitetty paljon huomiota elintapasairauksien nopeaan lisääntymiseen Suomessa (aikuisiän II tyypin diabetes, tuki- liikuntaelin sairaudet, sydän- ja verenkiertoelin sairaudet) ja niiden mukanaan tuomiin suuriin kustannuksiin yksittäisille ihmisille ja puhumattakaan siitä jättilaskusta, joka tulee lähitulevaisuudessa yhteiskunnan maksettavaksi terveydenhoidon kustannuksista, jos meno jatkuu tällaisena kuin nyt. - Monet arvovaltaisetkin tahot ovat usein todenneet, että omasta kunnostaan ja sen avulla parantuneesta terveydestään jokaisen pitää ottaa itse enemmän vastuuta. Tällöin kuntosaliharjoittelu on yksi turvallisimmista ja helpommista tavoista päästä alkuun kuntoiluharrastuksessa, kertoo Kari-Pekka Toivonen. Työtä asiakkaiden hyväksi Kari-Pekka Toivonen näkee kuntokeskusten/-klubien etuna monia seikkoja, jotka antavat kuntoilijoille helpon, turvallisen ja innostavan tavan aloittaa uusi energisempi elämäntapa. - Kuntosaleille/-klubeille on rakentunut toimiva tukiverkosto (ammattitaitoiset ohjaajat, palveleva ja osaava muu henkilökunta sekä muut alan asiantuntijayhteistyökumppanit), joka helpottaa yksittäisen kuntoilijan sitoutumista säännölliseen kuntoiluun. Yhtenä tärkeänä osana tukiverkostossa on sosiaalinen puoli kuntoilukavereineen. Klubien jäsenilleen järjestämien yhteisten tapahtumien myötä moni kuntoilija löytää uusia ystäviä, joilla on samat terveyttä ja kuntoilua arvostavat elämäntavat ja arvot. Samoin kuntokeskusten ammattitaitoinen henkilökunta mataloittaa kynnystä aloittaa kuntoilu ja samalla varmistaa ammattitaidollaan energisemmän ja terveellisemmän elämäntavan muutoksen, kuvailee Kari-Pekka Toivonen kuntokeskusten etuja. Työnantajat avainasemassa Yksi tutkimuksen antamia suuntaviivoja on yritysten lisääntynyt panostus työntekijöiden liikuntaan ja sitä kautta parempaan työkuntoon. Voidaan laskea, että lähes puolet kuntokeskuskäynneistä on jollain lailla yhteydessä kuntoilijan työpaikan tukeen. Voidaan todeta myös yhtenä merkittävänä seikkana verottajan myönteinen suhtautuminentyöpaikkakuntoilun verottomuuteen. Toisaalta verottomuuden määrään se on puuttunut vasten lainlaatijan, eli eduskunnan tahtoa ja näin ollen kohtuullisuusraja on monessakin tapauksessa aiheuttanut ongelmia yrityksissä liikuntarahan määrän arvioinnissa. Osaltaan tämä on näkynyt myös Liikuntasetelin vahvana lisääntymisenä kuntokeskuspalveluidenmaksutapana. Haasteita riittää Kuntosaliharjoittelu on selkeästi noussut keski-ikäisten joukossa. Heille kuntokeskusten tarjoamat elämäntapa- ja painonhallintaohjelmat ovat helppoja ja turvallisia ottaa osaksi omaa terveellistä elämäntapaansa. - Meistä kuntokeskusihmisistä onkin viime vuosina tullut ehkä enemmän elämäntapakonsultteja kuin kuntosaliohjaajia sen perinteisessä roolissa, kuvaa Toivonen toiminnan muuttumista kuntosaleilla/-klubeilla. - Suuri haaste ja mahdollisuus tulee olemaan suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, heidän liikunnallisista vapaa-ajan tarpeista huolehtimsessa lähivuosina, tähdentää Kari-Pekka Toivonen. - Ainakin niiden kuntoklubien, jotka pitävät tätä kohderyhmää itselleen tärkeänä, viimeistään nyt kannattaa alkaa kehittämään palvelujaan ja tilojaan sen kaltaisiksi, että ne kiinnostavat heitä tulevaisuudessa. Kaupalliselle kuntokeskussektorille haastetta tuo myös suurten kaupunkien liikuntapanostusten painopisteen suuntaaminen lasten- ja nuorten liikuntaan sekä erityisryhmien liikuttamiseen. Kuntokeskukset mukaan aktivoimaan ihmisiä säännöllisen kuntoilun pariin Vieläkin liian harva kuntoilee riittävästi. Kyseisen tutkimuksen mukaan terveyden kannalta riittävästi liikuntaa harrastaa vain 36 prosenttia suomalaisista.Kuntosaliharjoittelijoilla liikkumisen taso on paljon keskimääräistä parempaa sillä kuntoilijoista 54 prosenttia eli 250.000 suomalaista harjoitteli riittävän tehokkaasti. Ryhmäliikunnan osalla luvut olivat samansuuntaiset. - Ainakin meillä Porissa kuntosaliharjoittelun suosio on ollut nopeassa kasvussa koko alkuvuoden. Uusia jäseniä liittyy klubiimme päivittäin. Bobbyssa meidän tärkein painopistealueemme onkin jäsenien uuden, liikunnallisen ja energisemmän elämäntavan vakiinnuttaminen heidän päivittäiseen elämäänsä ja vain näin voimme taata tulosten saavuttamisen jäsenille. Kaikkihan me kuntokeskusalalla toimivat tiedämme, että kuntoilu toimii ja tuo tuloksia kunhan sitä vain toteuttaa säännöllisesti, ja siksi ne klubit tulevat menestymään tulevaisuudessa entistä paremmin, jotka osaavat vakiinnuttamisen, kertoo Kari-Pekka Toivonen. K&F Kuva: Fysioline
Valio rasvaton raejuusto 36 g proteiinia, 0,6 g rasvaa yhdessä pakkauksessa Sisältö / 100 g: 18 g proteiinia ja 0,3 g rasvaa. Lisätietoja osoitteessa www.valio.fi
Change language