Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tarkista tietosi (s.62)<br />
Hajottajat<br />
1. Sienet, alkeiseliöt ja madot<br />
2. Ne hajottavat kuolleita eliöitä<br />
3. Kaarnakuoriaiset tekevät kosteaa<br />
puupurua joka on hyvä kasvualusta<br />
lahottajasienten rihmastolle<br />
4. Madot, raatokärpästen ja<br />
raatokuotäriaisten munat, bakteerit<br />
5. Lisääntymistä varten<br />
6. Lahottajasienet ovat yhteistyössä eli<br />
symbioosissa puiden kanssa kun taas<br />
loissienet varastavat tarvitsemansa<br />
sokerin<br />
7. kasvaa puunjuuren ympärille ja toimii<br />
juurikarvojen tavoin<br />
Kasvinsyöjänisäkkäät<br />
Tarkista tietosi s. 91<br />
1. Kun myyräkanta on suurimmillaan<br />
taudit leviävät ja ruoka loppuu, myyrät<br />
loppuvat. Kun kansa on vähi<br />
2. Ympäristön kantokyky tarkoittaa<br />
populaation yksilömäärän ylittymistä<br />
ympäristössä, kantokyvyn ravinto ei<br />
riitä ja populaation yksilömäärä<br />
romahtaa.<br />
3. Myrät ovat töpäköitä, lyhythäntäisiäja<br />
korvaisia. Hiirillä on isot korvat ja<br />
pitkä suomuhäntä.<br />
4. Menestyy se laji, joka saa enemmän<br />
poikasia ja lopulta syrjäyttävät<br />
häviävän lajin.<br />
5. Kesäisin pääosin ruohoja puiden ja<br />
pensaiden lehtiä. Talvisin jäkälää.<br />
6. Tulokaslajit voivat olla ongelmallisia,<br />
koska ne voivat syrjäyttää saman<br />
ekolokeron käyttäjiä<br />
S. 92 T.1<br />
T.2<br />
A. 280myyrää<br />
B. Pienentynyt<br />
C. 260 nuorta ja 20 vanhaa myyrää<br />
A. Nokkosperhonen, leppäpirkko, ahven<br />
ja sammakko eivät huolehdi<br />
poikasistaan, varpunen, varis, pulu,<br />
metsämyyrä rotta ja hirvi huolehtivat.<br />
B. Ne jotka huolehtivat poikasistaan,<br />
saavat vähemmän poikasia.<br />
C. Ekosysteemi pysyy tasapainossa.<br />
D. Niitä menehtyy liikatiheyden takia.
Löysimme seuraavat kasvit<br />
Kenttäkerroksen lajit<br />
puolukka<br />
mustikka<br />
juolukka<br />
variksenmarja
Kanerva<br />
suopursu<br />
siankärsämö<br />
ojankärsämö<br />
maitohorsma<br />
ketunleipä
Vanamo<br />
metsätähti<br />
metsäkorte
Metsän linnut<br />
Tarkista tietosi s. 83<br />
1. Reviiri vähintään lajien välistä kilpailua, ravintoa riittää tasapuolisesti<br />
2. Laulu näyttää reviiriä ja on osa soidinta<br />
3. Moniavioiset linnut pesivät joka vuosi uuden puolison kanssa<br />
4. Keino pelastaa poikaset näyttelemällä loukkaantunutta<br />
5. Soitimella varmistetaan etteivät lajit risteydy<br />
6. Lihasmaha jauhaa ruoan hampaiden sijasta<br />
7. Yhteistä kaikille petolinnuille on voimakas ruumiinrakenne, vahvat raatelujalat,<br />
teräväreunainen raatelunokka<br />
8. Petolinnut tappavat saaliinsa terävillä kynsillään<br />
t.3 s. 83<br />
a) Yleispetoja ovat maakotka, kanahaukka, huuhkaja<br />
b) Ravintospesialisteja ovat sääksi, piekana, mehiläishaukka, muuttohaukka, ampuhaukka,<br />
hiiripöllö, sarvipöllö, helmipöllö<br />
c) Pohjois-Suomessa: piekana, sinisuohaukka, hiiripöllö, suopöllö<br />
Etelä-Suomessa: hiirihaukka,<br />
ruskosuojaukka, tuulihaukka, huuhkaja<br />
Viirupöllö, lehtopöllö, sarvipöllö, helmipöllö, varpuspöllö<br />
D)
Metsän nisäkäspedot<br />
Tarkista tietosi s. 97<br />
1. Saaliseläimen kanta pysyy elinvoimaisena kun pedot saalistavat heikoimpia yksilöitä.<br />
2. Kun pedot syövät paljon saaliseläimiä, niiden kanta pienenee. Petoeläimet siirtyvät syömään<br />
jotain muuta ja saaliseläinten kanta kasvaa.<br />
3. Muurahaiskarhu<br />
4. Kärppää ja lumikkoa erottavat hännän koko ja väri<br />
5. Susilauma väijyttää saaliinsa juoksemalla<br />
6. Ahman laajalla reviirillä voi olla jopa kolme naarasta<br />
Tietoa suurpedoista<br />
●<br />
Uusin tieto yksilömääristä<br />
- Karhu: 1720–1840<br />
- Susi: 200–235<br />
- Ahma: 230-250<br />
- Ilves: 2490-256<br />
●<br />
Miten toimit jos kohtaat suurpedon?<br />
- Karhu: Jos karhu käy kiinni, heittäydy mahallesi maahan, suojaa käsilläsi päätäsi ja niskaasi,<br />
ole liikkumatta eli tekeydy valekuolleeksi<br />
- Susi: Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, huuda lujaa, yritä näyttää kookkaalta ja<br />
suurelta sekä heiluttele käsiäsi uhkaavasti tai pyri lyömään sutta kepillä tai karahkalla. Älä<br />
missään tapauksessa anna periksi. Sinun on joko pelästytettävä susi tai saatava se luopumaan<br />
hyökkäyksestä taistelemalla. Mikäli susi puree sinuun kiinni, pyri vahingoittamaan sen silmiä<br />
tai kurkkua.<br />
- Ahma tai ilves: Poistu paikalta samaan suuntaan, josta olet saapunut<br />
T3. s. 98 Nisäkkäiden uhanalaisuus<br />
LIITO-ORAVA<br />
a) Liito-oravan oravan uhanalaisuuden syy ei ole yksilömäärän vähäisyys vaan kannan kova laskuvauhti<br />
ja esiintymisalueen pirstoutuminen.<br />
b) Uhanalainen liito-orava orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen<br />
luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja<br />
heikentäminen on kiellettyä.<br />
c)
Suomen metsäluonto jaetaan kolmeen metsätyyppiin:<br />
- Kuiva kangasmetsä<br />
● jäkälätyyppi<br />
● Kanerva tyyppi<br />
● puolukkatyyppi<br />
Metsätyypit<br />
Kuivia kangasmetsiä syntyy alueille, joiden maaperä on hiekkaa tai soraa, kuten esimerkiksi<br />
harjuille. Kuivalla kankaalla ei kasva useita kasveja, joten lajien monimuotoisuus on pieni.<br />
- Tuore kangasmetsä<br />
● mustikkatyyppi<br />
● käenkaalimustikkatyyppi<br />
Tuoreen kankaan kaan maaperä on moreenia, hienojakoista hietaa tai savea, joka pidättää hyvin vettä<br />
ja ravinteita. Tuoreen kankaan lajien monimuotoisuus on kohtalaisen suuri.<br />
- Lehto
Lehtoja on monenlaisia. Lämpimille harjunrinteille on muodostunut harjulehtoja,<br />
ravinteikkailla rannoilla voi esiintyä tervaleppälehtoja ja puron varsilla saniaislehtoja.<br />
Lehdoissa kasvaa enemmän puu- ja pensaslajeja kuin muissa metsissä.<br />
T. 2 s. 55<br />
D) Lehto<br />
E) Lehto<br />
Pohjakerroksen kasvit<br />
Pohjakerroksen kasveista löysimme:<br />
Sormipaisukarve<br />
naava<br />
palleroporonjäkälä
● Poronjäkälä hirvenjäkälä kynsisammal<br />
Karhunsammal rahkasammal rusorahkasammal<br />
kerrossammal<br />
seinäsammal<br />
Sammaleet löytyivät lähimetsästä
Puiden mittaus<br />
Puu mitataan:<br />
~Pidä kepistä kiinni käsi suorana niin, että kepin toinen pää osuu poskeesi. Pidä edelleen kiinni<br />
samasta kohdasta, mutta nosta keppi pystyasentoon. Kävele niin kauas, että kohta, josta pidät kiinni,<br />
näyttää olevan mitattavan puun tyven kohdalla ja kohta, joka oli poskesi kohdalla, puun latvassa.<br />
Mittaa itsesi ja puun välinen matka, se on sama kuin puun korkeus.<br />
(Tulos n.15m)<br />
Männyntaimen iän määrittäminen<br />
Ikä määritetään:<br />
~Taimen oksakiehkuroiden välit lasketaan yhteen ja summaan lisätään viisi (vuotta), jotka ovat<br />
kuluneet sen kehittymisessä. Laskun tulos on taimen ikä.<br />
(Tulos 23-vuotta)<br />
(Tehtiin kasvukäyrä)
Kasvillisuusruutu<br />
Neliömetrin kokoisella alueella oli mustikan- ja puolukanvarpuja, kerros- ja rahkasammalta.<br />
Kasvillisuusruutu<br />
Kymmenen neliömetrin kokoisella alueella oli<br />
-viisi mäntyä<br />
-kaksi kuusta<br />
-31 pientä pihlajaa<br />
-yksi vaahterantaimi<br />
-kaksi punaviinimarjapensasta<br />
Pohdintaa tuloksista:<br />
Mitattavana meillä oli melko vanha männyntaimi, se olisi voinut olla nuorempikin.<br />
Puun rungon rakenne<br />
Kaarna suojaa puuta tuholaisilta ja kuivumiselta. Männyn rungon alaosan paksu kaarna suojaa puuta<br />
myös metsäpaloilta<br />
Nila on kuoren alla oleva solukko, jossa yhteyteyttämistuote, sokeri, kulkee veteen liuenneina lehdistä<br />
muualle puuhun<br />
Jälsikerroksessa solut jakautuvat ja tuottavat uusia soluja nila- ja puukerrokseen<br />
Puuosan Ohiossa putkiloissa vesi ja ravinteet nousevat juurista lehtisoiluihin<br />
Vuosiliustoissa eli -renkaisssa voi erottaa vaalean suurisoluisen kevätpuun ja tumman pienisoluisen<br />
kesäpuun. Vuosirenkaiden paksuuden vaihtelu kertoo puun kasvuoloista ja kasvunopeudesta<br />
Laskemamme puukiekon vuosirenkaita oli 30.<br />
Vuosirenkaat syntyvät siten että jälsikerroksessa solut jakautuvat ja tuottavat uusia soluja
Silmun puolitus<br />
Puolitimme ja tutkimme haavan silmuja<br />
Tarkista tietosi s. 120<br />
Tunturien luonto<br />
1. Tunturin elinolot ovat karut ja armottoman<br />
2. Mitä korkeammalle tunturilla mennään sitä<br />
kylmempää ja tuulisempaa siellä on<br />
3. Tunturikoivu puolustautuu pajanmakuosella<br />
aineella ja vähentämällä lehtien ravintoarvoa<br />
4. Kesällä tuntureiden niukkaa ruohoa sekä<br />
pajujen ja tunturikoivujen lehtiä. Talveksi<br />
porot vaeltavat havumetsien jäkäliköille<br />
5. Ravinto loppuu ja taudit leviävät
Yhteyttäminen<br />
6H2O (vesi) + 6CO2 (hiilidioksidi) + auringon valo = C6H12O6<br />
(sokeri) + 6O2 (happi)
Change language