55559_53788_Vihapuheiden_tehostettu_torjunta_raportti

VIHAPUHEIDEN JA -RIKOSTEN TORJUNTAAN 

LIITTYVÄN TOIMINTASUUNNITELMAN 

VALMISTELUA KOSKEVAN TYÖRYHMÄN 

LOPPURAPORTTI 

14.11.2016

SISÄLLYS 

1 YLEISTÄ ..................................................................................................................................5 

Vihapuheeseen puuttuminen.........................................................................................6 

Rasististen motiivien selvittäminen viharikosten esitutkinnassa.........................6 

2 TOIMEKSIANTO....................................................................................................................6 

3 MÄÄRITELMÄT......................................................................................................................7 

Viharikokset..........................................................................................................................7 

Vihapuhe ..............................................................................................................................7 

Vihapuhe vai viharikos .....................................................................................................8 

Taustaa ..................................................................................................................................8 

4 NYKYTILANNE.......................................................................................................................8 

Taustaa...................................................................................................................................8 

Internet ja sosiaalisen median vihapuheet.................................................................9 

Internetissä tapahtuvan vihapuheen torjunnan erityiset haasteet................... 10 

5 POLIISIN TOIMINTA SOSIAALISESSA MEDIASSA......................................................12 

Yleistä.................................................................................................................................. 12 

Näkyvä poliisitoiminta eli ns. nettipoliisitoiminta.................................................. 12 

Internettiedustelu ja nettivinkki................................................................................... 14 

6 VIHARIKOKSIIN LIITTYVIÄ VERKOSTOJA JA TOIMINTAA ........................................14 

Sisä- ja oikeusministeriön hallinnonala.................................................................................14 

Kansainvälinen yhteistyö (EU, FRA, ETYJ ja Euroopan neuvosto)....................... 15 

Järjestöt .............................................................................................................................. 16 

7 KOULUTUS ..........................................................................................................................16 

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET..........................................................................17 

8.1 Vihapuheen tehostetun torjuntamallin organisointi - uusi ryhmä 

Helsingin poliisilaitokselle............................................................................................. 17 

8.1.1 Ennalta estävä toiminta.................................................................................. 17 

8.1.2 Paljastava toiminta........................................................................................... 18 

8.1.3 Esitutkinta........................................................................................................... 18 

8.1.4 Keskittämisen edut nykytilanteeseen verrattuna.................................... 19 

8.2 Verkkorikostutkinnan tehostaminen - Keskusrikospoliisin toimintojen 

vahvistaminen.................................................................................................................. 20 

8.3 Poliisin näkyvän toiminnan lisääminen sosiaalisessa mediassa................ 20 

8.3.1 Nettipoliisitoiminnan tavoitteet................................................................... 20 

8.3.2 Periaatteet........................................................................................................... 21 

8.3.3 Organisointi ja vastuut.................................................................................... 21 

8.3.4 Poliisin ennalta estävä toiminta ja sosiaalinen media........................... 21 

8.3.5 Nettipoliisiverkosto ja sosiaalinen media.................................................. 21 

8.3.6 Näkyvän poliisitoiminnan lisääminen sosiaalisessa mediassa........... 22 

8.4 Viestinnän tehostaminen vihapuheiden ja -rikosten torjunnassa............. 22 

8.5 Viharikoksiin ja niiden torjuntaan liittyvän koulutuksen lisääminen........ 23 

8.6 Viharikoksiin liittyvän tutkimuksen lisääminen............................................... 24 

8.7 Vihapuheiden torjuntaan liittyvä kansalaisten, viranomaisten ja muiden 

toimijoiden valistaminen............................................................................................... 24

8.8 Moniviranomais- eli Ankkuritoiminnan lisääminen viharikoksiin 

liittyen.................................................................................................................................. 24 

8.9 Vihapuheiden ja -rikosten torjunta - väkivaltaisten ääriliikkeiden 

valvonnan lisääminen.................................................................................................... 25 

9 AIKATAULU............................................................................................................................26 

10 TYÖRYHMÄ.........................................................................................................................26 

11 TAUSTA-AINEISTO............................................................................................................26

1 YLEISTÄ 

Sekä varsinaisten järjestäytyneiden ääriliikkeiden toiminta että hyvinkin väkivaltainen vihapuhe ovat 

lisääntyneet Suomessa. Molempien kohteena on laajasti yksittäisiä henkilöitä ja ryhmiä. Vihapuheella 

ja viharikoksilla on yhteys väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin. Toisaalta vihapuhe 

voi kannustaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä viharikoksiin tai liittymään 

väkivaltaiseen ekstremistiseen toimintaan. Toisaalta vihapuheen ja viharikosten kohteena olevien 

yksilöiden ja ryhmien riski radikalisoitua lisääntyy erityisesti silloin, kun he kokevat, että yhteiskunta 

ja viranomaiset eivät riittävällä tavalla puutu asiaan ja turvaa heidän oikeuksiaan. Kaikki ääriliikkeet 

käyttävät vihapuhetta näissä tarkoituksissa omien tavoitteidensa edistämiseen. 

Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 

2016 hyväksyttiin 29.4.2016 sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmässä. Ohjelman 

kohderyhmänä ovat ryhmät ja yksilöt, jotka ovat vaarassa radikalisoitua. Väkivaltaisella ekstremismillä 

tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan 

aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa siihen, että 

henkilö liittyy väkivaltaisiin ekstremistisiin ryhmiin tai toimintaan. Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen 

voi johtaa terroristisiin tekoihin. Rikokset, joiden motiivina on viha tai rasismi, voivat 

olla myös ekstremistisiä rikoksia. Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä voidaan parhaiten 

torjua ennalta estävällä toiminnalla. Ennalta estäminen on aina tehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen. 

Ohjelman tavoitteena on muun muassa varmistaa, että joka puolella Suomea on valmiudet 

ja pysyvät rakenteet ennalta estää väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä viharikosten 

uhrien ja niiden kohteeksi joutuvien yhteisöjen tukeminen. Lisäksi edellytetään, että poliisi ja 

muut lainvalvontaviranomaiset tehostavat toimintaansa viharikosten paljastamisessa ja tutkinnassa 

tavoitteena vähentää väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin taustalla vaikuttavia syitä. 

Erityisesti ohjelmassa halutaan vahvistaa lasten ja nuorten kykyä tunnistaa ja suojautua väkivaltaan 

yllyttäviltä viesteiltä ja vaikuttamiselta. 

Hallitus antoi 19. toukokuuta 2016 ensimmäisen sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle. 

Selonteossa hallitus sitoutuu turvaamaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut 

sekä viranomaisten toimintakyvyn koko maassa. Selonteossa todetaan, että rasismi, viharikokset ja 

ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi. Tilastollisesti tarkasteltuna Suomi on edelleen hyvin 

turvallinen maa. Esimerkiksi rikostaso on kansainvälisesti vertaillen alhainen, ja rikosten määrä on 

laskenut 1990-luvulta lähtien. Terrorismin uhka on kuitenkin kohonnut Suomessakin. Konfliktialueilla 

taisteluihin osallistuneiden saapuminen ja paluu Suomeen sekä ääriliikkeistä kiinnostuneiden 

määrän kasvu ja heidän värväyksensä radikaaliin toimintaan kohottavat uhkaa. Suomeen on muotoutunut 

järjestäytyneitä terrorismin ja ääriliikkeiden tukirakenteita ja yhteydet Suomesta terroristisiin 

ja ääriliike toimijoihin ulkomailla ovat lisääntyneet. 

Selonteossa linjataan poliisitoiminnan osalta, että jatkossa keskitytään toimintaan, joka parhaiten 

ylläpitää ihmisten turvallisuutta. Rikostutkinnan osalta tavoitteena on jatkossa esimerkiksi tutkia 

erityisesti rikoksia, joiden selviämisellä on myönteisiä turvallisuusvaikutuksia. Vaikutukset turvallisuudelle 

vaihtelevat paljon eri rikoslajien välillä. Rikostorjunnan vaikuttavuutta pyritään lisäämään 

poliisin tutkintavelvollisuuden uudelleentarkastelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkossa panostusta 

aiempaa enemmän turvallisuuden kannalta tärkeisiin mutta rangaistusarvoltaan lieviin rikoksiin, 

kuten haavoittuviin uhreihin (lapset, iäkkäät, lähisuhdeväkivalta, jne.) kohdistettuihin rikoksiin, 

rangaistusarvoltaan lieviin viharikoksiin sekä lapsiin ja nuoriin rikosten tekijöinä ja uhreina. Nykyään 

tutkinnan priorisoinnit tehdään usein paikallistasolla ja rikosten rangaistusarvon mukaan, kun jatkossa 

tavoitteena on rangaistusarvon ohella arvioida myös rikoksen yhteiskunnallista merkitystä ja 

vaikutusta turvallisuudelle enemmän. 

Selonteon julkaisun jälkeen elokuussa 2016 on käynnistetty sisäisen turvallisuuden strategian 

valmistelu. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee 

hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa. Strategian on tarkoitus ohjata koko suoma- 

Vihapuheiden tehostettu torjunta 5

laisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi. Strategia toimenpiteineen korvaa sisäasiainhallinnon 

konsernistrategian ja aiemman sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen ohjelman. Strategia 

ja siihen liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä. 

Hallitus sopi 26.9.2016 strategiaistunnossaan, että väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan puututaan 

lainsäädäntötoimilla ja muilla toimilla sekä vahvistamalla viranomaisten resursseja. Hallitus 

linjasi, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. 

Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten 

tutkintaan. Tavoitteena on tehostaa väkiväkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ennalta estämistä, 

paljastamista ja selvittämistä sekä luoda toimintamalleja esitutkintaan ja syyttäjäyhteistyöhön. 

Näkyvällä poliisitoiminnalla myös sosiaalisessa mediassa lisätään kansalaisten turvallisuutta. 

Sisäministeriön ja oikeusministeriön Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttuminen -muistiossa esitetään 

seuraavat toimenpide-ehdotukset havaittuihin ongelmiin puuttumiseksi. 

Vihapuheeseen puuttuminen 

Valtioneuvosto ja poliisihallinto viestivät väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta yhtenäisesti ja 

ajantasaisesti. Viestinnällä tuodaan ilmi nollatoleranssi rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen sekä 

väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Valtioneuvosto on sitoutunut tähän myös 2014 antamassaan ihmisoikeusselonteossa. 

Osoitetaan voimavaroja Keskusrikospoliisille vihapuheeseen keskittyvään verkkorikosyksikköön 

ja Helsingin poliisilaitokselle vihapuhetta paljastavaan, tutkivaan ja ennalta estävään 

yksikköön ja poliisilaitosten nettipoliisitoiminnan vahvistamiselle. 

Tavoitteina ovat tehostaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten aktiivista ennalta estämistä, 

paljastamista ja selvittämistä, luoda toimintamalleja esitutkintaan ja syyttäjäyhteistyöhön, parantaa 

tiedonvaihdon sujuvuutta ja lisätä sosiaalisessa mediassa tapahtuvalla näkyvällä poliisitoiminnalla 

luottamusta valtion nollatoleranssiin ja poliisin objektiivisuuteen. 

Rasististen motiivien selvittäminen viharikosten esitutkinnassa 

Poliisi varmistaa, että rasistiset motiivit selvitetään riittävässä määrin ja kirjataan esitutkintapöytäkirjaan 

viharikosten esitutkinnassa, jotta ne voidaan ottaa huomioon syyteharkinnassa, rangaistusvaatimusta 

ja seuraamuskannanottoa laadittaessa sekä rangaistusta määrättäessä. 

2 TOIMEKSIANTO 

Poliisihallitus asetti 29.9.2016 vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman 

valmistelua koskevan poliisin työryhmän. 

Suomessa väkivaltaisen ekstremismin ja ääriliikkeiden torjunnan päätavoitteena on panostaminen 

ennalta estämiseen. Huolimatta panostuksesta ennalta estämiseen, tarvitaan toimintojen kehittämistä 

edelleen myös toiminnan paljastamiseen, estämiseen ja varautumiseen sekä seurausten 

hallintaan. 

Vakavampien seurausten ennalta estämiseksi vihapuheeseen tulee puuttua uudella, selvästi johdonmukaisemmalla 

ja tehokkaammalla tavalla. Vihapuheeseen tulee puuttua ennalta estävin 

keinoin, ja niiden lisäksi ottaa käyttöön tehostettu rikostutkinta, jossa painopiste tulee olla poliisin 

aktiivisessa vihapuheen paljastamisessa ja puuttumisessa rikostutkinnan keinoin. Esimerkiksi keskittämällä 

osaamista vihapuheen paljastamiseen ja tutkimiseen voidaan saada tehostettua rikosvastuun 

toteutumista ja pidemmällä aikavälillä toiminnalla on myös yhteiskunnan keskusteluilmapiiriin 

tervehdyttäviä ja ennalta estäviä vaikutuksia. 

Työryhmä on kartoittanut vihapuheen ja -rikosten torjunnan nykytilannetta sekä laatinut raportin 

lopussa ilmenevät toimenpide-ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. 

6 

Vihapuheiden tehostettu torjunta

3 MÄÄRITELMÄT 

Viharikokset 

Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Tässä raportissa viharikoksella 

tarkoitetaan henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä 

rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai 

kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, 

sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Viharikoksen määritelmä 

täyttyy jo silloin, jos tekijä olettaa uhrin kuuluvan johonkin yllämainituista viiteryhmistä. Täten uhrin 

todellisella viiteryhmällä ei ole merkitystä. 

Viharikoksen määrittely saa myös tukea rikoslaissa olevasta rangaistuksen koventamisperusteesta. 

Rangaistuksen koventamisperuste on rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen 

tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai 

vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta 

(Rikoslaki 6 luku 5 § kohta 4). Teko voi siis kohdistua myös valtaväestöön. Rasistinen vaikutin säädettiin 

rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoslain yleistä osaa uudistettaessa vuonna 2002. 

Tuolloin hallituksen esityksessä nostettiin myös perusteeksi se, että rikokset, jotka kohdistuvat suojaa 

kaipaaviin vähemmistöryhmiin, ovat keskimääräistä moitittavampia, sillä ne vaarantavat näihin 

ryhmiin kuuluvien asemaa, oikeuksia ja turvallisuutta tavalla, joka usein ylittää vastaavantyyppisen 

keskimääräisrikoksen edustaman haitan. Rasistisista motiiveista tehty rikos saattaa herättää uhrissaan 

vakavia pelkotiloja, koska hän ei ole joutunut rikoksen uhriksi sattumalta, vaan sellaisen yleensä 

näkyvän ominaisuutensa vuoksi, joka altistaa hänet mahdollisesti jatkossakin rikoksen kohteeksi. 

Uhrin ei välttämättä tarvitse kuulua kyseiseen ryhmään, vaan riittää, että tekijä olettaa tämän kuuluvan 

siihen. Uhri voi olla läheisessä suhteessa kyseiseen ryhmään kuuluvan kanssa ja tätä kautta 

valikoitua uhriksi. Uhrilla voi olla myös jonkinlainen yhteys kyseiseen ryhmään. Teko voi esimerkiksi 

kohdistua vastaanottokeskuksen työntekijään tämän työn takia. 

Yksittäinen viharikos voidaan nähdä myös ns. signaalirikoksena, jolloin rikoksen uhrin kautta hänen 

edustamansa vähemmistö voi kokea kollektiivisesti joutuneensa rikoksen kohteeksi - rikos nähdään 

uhkauksena uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Esimerkiksi perheen- ja suvun jäsenet voivat kokea 

myös omakohtaista turvattomuutta, jos heidän sukulaisensa on joutunut viharikoksen uhriksi. Tällainen 

kollektiivinen reaktio saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti koko vähemmistöryhmän suhtautumiseen 

ympäröivään enemmistökulttuuriin ja sen edustajiin, ja jopa heikentää kyseisen ryhmän 

luottamusta yhteiskuntaa ja sen rakenteita kohtaan. 

Mikä tahansa rikoslainsäädännössämme rikokseksi määritelty teko voi periaatteessa olla viharikos. 

Teon motiivi ratkaisee sen, onko kyseessä viharikos. Esimerkiksi yleisimpiä rasistisesta motiivista 

tehtyjä rikoksia ovat pahoinpitely, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus. Kiihottaminen kansanryhmää 

vastaan -rikosta voidaan itsessään pitää jo vihamotiivin sisältävänä, jolloin em. koventamisperustetta 

ei sovelleta. Tuomioistuin voi myös ottaa vihamotiivin huomioon rangaistusta koventavana 

seikkana myös ns. normaalissa rangaistusasteikossa. 

Poliisiammattikorkeakoulussa on vuodesta 1998 tehty vuosittainen selvitys poliisin tietoon tulleista 

epäillyistä viharikoksista. Tilastointimenetelmän uusimisesta johtuen vain vuosien 2008–2015 viharikosselvitysten 

tulokset ovat vertailukelpoisia toistensa kanssa. 

Vihapuhe 

Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20) vihapuhe on määritelty seuraavasti: 

”Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä 


vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. 

Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansallismielisyyttä kuin vähemmistöjen, 

siirtolaisten ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.” Euroopan 

ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että sananvapaus koskee ihmisoikeussopimuksen 

10 artiklan mukaisin varauksin paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä 

pidettyjä, myös loukkaavia, järkyttäviä sekä huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Lauseen loukkaavuus 

ei siten yksistään merkitse sen tunnusmerkistönmukaisuutta, eli rangaistavuutta. 

Yleiskielessä ja julkisessa keskustelussa käytetty termi ”vihapuhe” on muodostunut käsitteenä 

tulkinnanvaraiseksi. Valtakunnansyyttäjäviraston johtama työryhmä on ottanut kantaa rajanvetoon 

21.12.2012 annetussa raportissaan: ”Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä - Rangaistavan 

vihapuheen määrittäminen ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentuminen erilaisiin Internetissä 

toimiviin toimijoihin”. 

Internetissä kuten muualla tapahtuva vihapuhe voi täyttää usean rikoksen tunnusmerkistön, joista 

tavallisin on kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11 luku10 §) tai sen kvalifioitu tekomuoto 

(Rikoslaki 11 luku 10a §). Lausumien kohdistuessa yhteen tai useampaan yksilöitävissä 

olevaan henkilöön kysymykseen voivat tulla kunnianloukkausrikokset (Rikoslaki 24 luku 9 ja 10 §) 

tai laiton uhkaus (Rikoslaki 25 luku 8 §). Lausumien kohdistuessa joko ryhmään tai yksilöön, kysymykseen 

voi myös julkinen kehottaminen rikokseen (Rikoslaki 17 luku 1 §). Vihapuheen yhteydessä 

saattaa joskus kysymykseen tulla myös uskonrauhan rikkominen (Rikoslaki 17 luku10 §). Myös 

sotaan yllyttäminen -rikos (Rikoslaki 12 luku 2 §) voi joskus tulla kysymykseen. 

Vihapuhe vai viharikos 

Taustaa 

Vihapuhe, silloin kun se täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön, katsotaan edellä mainitun määritelmän 

mukaan viharikokseksi. Tämän takia on hyvin vaikea käsitellä näitä erikseen ainakaan silloin 

kun puhutaan poliisin syytteeseen saattavasta toiminnasta. Poliisin ennalta estävällä toiminnalla 

voidaan toki puuttua yleisemminkin vihapuheisiin vaikka pääpainopiste on rangaistavan vihapuheen 

torjunnassa, esimerkiksi tehokkaalla nettipoliisitoiminnalla. 

4 NYKYTILANNE 

Taustaa 

Viharikoksiin ja yleisemminkin vihapuheisiin katsotaan liittyvän korostettua vahingollisuutta ja 

vaarallisuutta niiden luonteen vuoksi. Viharikoksissa uhri ei joudu teon kohteeksi sattumalta, vaan 

valikoituu uhriksi oman henkilökohtaisen, yleensä jonkin näkyvän ominaisuutensa vuoksi. 

Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä on lähtenyt jyrkkään nousuun vuonna 2015. Määrien 

oltua monta vuotta vakio on rikosten määrä noussut yli 50 %:lla edellisvuoteen nähden (822 vuonna 

2014 ja 1250 vuonna 2015). Rangaistavat vihapuheet (kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja kiihottaminen 

kansanryhmää vastaan) ovat niin ikään lisääntyneet (341 vuonna 2014 ja 462 vuonna 2015). On 

odotettavissa että trendi on jatkunut myös tänä vuonna. Kokonaisrikollisuuden määrä on suurempi, 

sillä viharikoksissa katsotaan piilorikollisuuden määrän olevan huomattava. 

Oikeusministeriö teetti alkuvuodesta selvityksen vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista 

eri vähemmistöryhmiin (OM: selvityksiä ja ohjeita 7/2016). Selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä 

vaikuttavat kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Vihapuheella oli myös 

vaikutusta psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen. Selvityksen kohderyhmänä olivat 

8 


vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, 

uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. 

Selvityksen mukaan kyselyyn vastanneista ja viimeisen 12 kuukauden aikana häirinnän tai vihapuheen 

kohteeksi joutuneista vain 21 % oli ilmoittanut siitä jollekin taholle. Niiltä vastaajilta, jotka eivät 

olleet ilmoittaneet kokemastaan vihapuheesta tai häirinnästä kenellekään, kysyttiin ilmoittamatta 

jättämisen syytä. Yleisimpiä syitä olivat, etteivät vastaajat uskoneet, että asialle olisi tehty mitään (65 

% vastaajista) tai että asialle ei olisi voitu tehdä mitään (48 % vastaajista). Ilmoittamatta jättämisen 

syyt liittyvät luonnollisesti myös teon ja tapahtuman luonteeseen, mutta lisäksi myös toistuvuuteen 

tai yllättävyyteen. Useampi henkilö kertoi, että jos jokaisesta kokemastaan häirintätapauksesta tekisi 

ilmoituksen, niitä pitäisi olla tekemässä jatkuvasti. Nämä liittyvät usein henkilöön kohdistuvaan 

vihamieliseen huuteluun tai yleisempään verkkokirjoitteluun. 

Poliisibarometrin mukaan 96 suomalaisista luottaa poliisiin paljon tai melko paljon ja 89 % on sitä 

mieltä, että poliisi kykenee kantamaan vastuun tehtävistään joko kokonaan tai pääosin. OM:n tuottama 

selvitys antaa aihetta huoleen. Selvityksen mukaan monet vähemmistöryhmät eivät luota poliisin kykyyn 

torjua ja selvittää viharikoksia ja -puheita, mikä on syynä siihen, ettei tapauksia ilmoiteta poliisille. 

Huolestuttavaa on myös se, että selvityksen perusteella osa ilmoituksen tehneistä on myös kohdannut 

asenteellista tai vähättelevää kohtelua poliisin puolelta. Lisäksi on nostettu esiin havainto, ettei rasistisia 

ja muita viharikoksia aina tunnisteta ja kirjata. Sillä, miten uhri otetaan vastaan ja uhrille viestitään 

prosessin etenemisestä, voi olla suuri vaikutus uhrin kokemukseen ja tilanteesta toipumiseen. 

Poliisihallitus on 17.12.2015 muistuttanut poliisiyksiköitä siitä, että poliisin tulee puuttua matalalla 

kynnyksellä tekoihin, joissa epäillään olevan vihamotiivi. Vaikka ei olisi syytä epäillä rikosta, on poliisin 

puututtava tekoihin, jotka vaarantavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Epäiltäessä rikoksen tehdyn 

vihamotiivista on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaikki näyttö vihamotiivin puolesta ja vastaan 

huomioidaan esitutkinnassa. Vihamotiiviin voi viitata tekijän tekoa edeltänyt toiminta, iskulauseet 

ja loukkaavat nimittelyt. Vihamotiiviin voi viitata myös tekijän aikaisempi viharikoksiin liittyvä toiminta 

tai viitteet kuulumisesta tiettyihin ryhmiin, joiden toiminta-ajatus perustuu esimerkiksi rasismiin. 

Poliisihallitus on antanut 2013 ohjeen: ”Epäillyn viharikoksen tai sellaisia piirteitä sisältävän rikoksen 

luokitteleminen poliisiasiain tietojärjestelmään”. Ohjeessa korostetaan poliisin velvollisuutta huolehtia 

siitä, että luokittelumerkintä tehdään asianmukaisesti. Luokittelun tarkoituksena on pystyä 

poimimaan poliisiasiain tietojärjestelmästä tapaukset, joissa on mahdollisesti viharikoksen piirteitä. 

Koska ilmiöstä on vaikea saada kuvaa vain tarkastelemalla epäiltyjen viharikosten lukumäärää, 

luokittelun avulla on saatavissa pohja-aineistoa tarkemmalle selvitykselle. Ohje korostaa myös sitä, 

että uhrin subjektiivinen käsitys teon vihamotiivista riittää luokitteluun. Poliisiammattikorkeakoulun 

viharikosselvityksessä on käynyt ilmi, että luokittelua on käytetty heikosti poliisissa. Tuoreimman 

selvityksen mukaan selvityksessä viharikoksiksi todetuista rikoksista vain noin 20 % on sellaiseksi 

luokiteltu. Luku ei kuitenkaan kerro sitä, onko vihamotiivi otettu huomioon esitutkinnassa, niin että 

syyttäjä voisi vaatia rangaistuksen koventamista. Luokitteluprosentti on kuitenkin noussut huomattavasti 

edellisvuoden 14:stä %. 

Lisäksi Poliisihallitus on antanut ohjeen ”Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja 

syyttäjän toimenpiteet”, jossa listataan mm. Esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden 

asiat. Sisäministeriön poliisiosasto on ehdottanut Valtakunnansyyttäjävirastolle ilmoitettavien 

asioiden laajentamista niin, että ne kokisivat kaikkia viharikoksia. Poliisihallitus onkin esittänyt, 

että sisäministeriön ehdottamaa ilmoitusvelvollisuuden laajentamista käsiteltäisiin yhdessä muiden 

viharikosten tunnistamiseen ja uhrien asemaa parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa. 

Internet ja sosiaalisen median vihapuheet 

Internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa ilmenevän rikosoikeudellisesti rangaistavan vihapuheen 

määrä pysyi suhteellisen pienenä vuoteen 2012 asti, koska esimerkiksi vuosina 2010 -2012 

Poliisiammattikorkeakoulun laatimien tutkimuksen viharikosepäilyistä vain 3-4 % koski internetissä 


tapahtuneita viharikoksia. Tuolloin yksittäisiä tapauksia oli laajasti esillä mediassa, joka vääristi kuvaa 

internetistä viharikosten yleisimpänä tapahtumapaikkana. Internetissä tapahtuneiden viharikosepäilyjen 

määrä lähti nousuun 2012, ollen 2014 jo 12,5 % kaikista viharikosepäilyistä. 

Viimeisin muutos internetin viharikoksissa tapahtui syksyllä 2015. Vaikka poliisille kirjattujen internetin 

viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä laski suhteessa viharikosten kokonaismäärään, 

kirjattiin niitä lukumääräisesti aiempaa enemmän. Turvapaikanhakijatilanne vaikutti myös internetissä 

ja sosiaalisessa mediassa siten, että poliisilla oli vaikeuksia vastata lisääntyneeseen vihapuheeseen. 

Tämän seurauksena poliisilla ei ollut enää mahdollisuuksia puuttua kaikkiin tapauksiin - keskustelijoissa 

tämä oli omiaan hämärtämään entisestään laillisen ja laittoman keskustelun rajaa. 

Keskusteluilmapiirin polarisoituminen on ollut omiaan kaventamaan niiden sananvapautta, jotka 

haluaisivat käydä asiallista keskustelua esimerkiksi turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen. Poliisin 

rooli sosiaalisessa mediassa onkin yhtäältä puuttua rangaistavaan vihapuheeseen, mutta taata 

puuttumisellaan sananvapaus myös heille, jotka haluavat sitä sosiaalisessa mediassa toteuttaa. 

Toinen oleellinen muutos toimintaympäristössä on ollut se, että sosiaalisen median avulla on saatu 

ihmiset aktivoitumaan myös reaalimaailmassa. Tämä on näkynyt muun muassa mielenosoituksina 

ja katupartiotoimintana. Internetin vihapuheilla voidaankin todeta olevan nykyään yhä oleellisempi 

vaikutus yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen myös kaduilla. Vastakkainasettelu ääriliikkeiden 

välillä on lisääntynyt. Mielenosoitukset ovat lisänneet poliisin työmäärää ennen mielenosoituksia, 

niiden aikana sekä niiden jälkeen. Vihapuheiden ja ekstremismin torjuntaan on satsattu jo aikaisemmin 

voimavaroja, mikä on näkynyt esimerkiksi ennalta estävänä toimintana ja nettipoliisitoimintana. 

Kadulla ja netissä tapahtuvat asiat ja tilanteet liittyvät yhä selvemmin toisiinsa, jolloin tilanteiden 

hoitaminen vaatii kokonaisvaltaista puuttumista sitoen poliisien resursseja merkittävästi. 

Internetin vihapuheiden tutkinta ohjautuu poliisilaitokselle, jossa viestin lähettäjän oletetaan asuvan. 

Jos epäilty on alustavasti tiedossa, voidaan hänestä tehdä viestin sisällöstä ja muista olosuhteista 

riippuen myös uhka-arvio. Jos tekijän henkilöllisyys tai asuinpaikka ei ole tiedossa, ohjautuu 

tutkinta poliisilaitokselle, joka havaitsee viestin sosiaalisessa mediassa ja kirjaa siitä rikosilmoituksen. 

Vaihtoehtoisesti rikosilmoitus voidaan kirjata kansalaisen tekemän ilmoituksen perusteella, jolloin 

kyseessä voi olla mikä poliisilaitos tahansa. 

Internetissä tapahtuvan vihapuheen torjunnan erityiset haasteet 

Sosiaalisessa mediassa esiintyvä vihapuhe tapahtuu suurimmalta osin yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten 

palveluntuottajien julkaisualustoilla kuten Facebookin, Googlen, Microsoftin ja Kikin palveluissa. 

Ulkomaisten palveluntuottajien tarjoamat suorat viranomaispalvelut perustuvat yhtiöiden 

kansalliseen lainsäädäntöön ja osittain vapaaehtoisuuteen. Suomen viranomaisilla ei ole käytössään 

erityistä lainsäädäntöä tietojen saamiseksi vaan yhteistyö tapahtuu normaalien virka- ja oikeusapumenettelyjen 

mukaisesti. 

Käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä rikosnimike itsessään ei vaikuta tietojen saantiin, mutta kylläkin 

käsittelyn priorisointiin. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvat rikokset ovat korkeasti priorisoituja ja yhtiöiden 

vasteaika siten lyhyempi kuin esimerkiksi petoksia koskevien pyyntöjen suhteen. 

Tietoja, joita käytännössä ovat rekisteröitymistiedot ja palveluun kirjautumistiedot, luovutetaan vain 

sellaisista asiakkaista, jotka toimivat EU:n, EFTA:n ja ETA:n alueella. Vuoden 2015 helmikuussa Microsoft 

kiristi tietojen luovutustaan siten, että he edellyttävät kohteena olevan henkilön käyttävän tiliä 

pyytävän valtion alueella. Tästä voidaan poiketa hyvin perustelluista syistä. Lisäksi Microsoft edellyttää, 

että tutkittavasta teon maksimirangaistus tulee olla vähintään kaksi vuotta vankeutta. Siten esimerkiksi 

kunnianloukkaus -rikosnimike ei tietojen saamisen osalta tule kysymykseen Microsoftin kanssa. 

Suomen poliisin palveluntuottajille lähettämät pyynnöt koskevat lähes poikkeuksetta tilanteita, joissa 

teko on esitutkinnassa. Keskusrikospoliisi on lähettänyt joitakin pyyntöjä rikostiedusteluvaiheessa 

10 


olevissa tilanteissa, mutta tarkoitus ja tavoite tulee olla tällöin selvä ja usein kyse on paljastavasta 

toiminnasta. 

Suomen poliisilla tai muillakaan viranomaisilla ei ole toimivaltaa määrätä ulkomaisia palveluntarjoajia 

poistamaan aineistoa internetistä. Kansallisissa tilanteissa sovellettavaksi tulee sananvapauden 

käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 18 §. Tällöin viestin pitäminen yleisön 

saatavilla sisällön perusteella tulee olla säädetty rangaistavaksi. Tämän säännöksen soveltaminen 

kansainvälisesti ei käytännössä onnistu. Sitä vastoin asianomistaja voi pyytää loukkaavien tietojen 

poistamista suoraan palveluntuottajalta esimerkiksi yhtiön ilmoittaman sähköpostiosoitteen (ns. 

abuse-osoite) kautta. Tällöin palveluntuottaja soveltaa omia sopimusehtojaan ja yhteisösääntöjään, 

jonka pohjalta he arvioivat loukkaako ilmoitettu aineisto heidän käyttöehtojaan. 

Myös nettipoliisit ovat puuttuneet vihapuheisiin sosiaalisessa mediassa siten, että kirjoittelijoita on 

pyydetty poistamaan kommentteja tai materiaalia. Poliisilain 6 §:n mukaan poliisin on toimittava 

asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Poliisin 

tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. 

Nettipoliisitoimintaan liittyy keskeisesti se, että nettipoliisit puuttuvat epäasialliseen toimintaan, 

kuten vihapuheeseen neuvoin ja kehotuksin, esimerkiksi pyytämällä poistamaan epäasiallista 

aineistoa. 

Poliisi voi myös saamansa kansalaispalautteen perusteella pyytää ulkomaista palveluntuottajaa kiinnittämään 

huomiota paheksuttavaan tai lainvastaiseen viestiin (sisältö) ja pyytää palveluntuottajaa 

harkitsemaan viestin poistamista sopimusehtojensa ja yhteisösääntöjensä perusteella. Keskusrikospoliisi 

on lähettänyt tällaisia viestejä palveluoperaattoreille ja tuonut heti alussa selväksi, ettei Suomen 

poliisilla ole toimivaltaa määrätä mitään tietoja poistettavaksi. Tätä seikkaa halutaan korostaa 

ja pidetään tärkeänä, ettei synny väärinkäsitystä siitä, että poliisilla olisi jonkinlainen sensuurioikeus 

sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan viestien välitykseen. Kun tarkastelee ulkomaisten palveluntuottajien 

avoimuusraportteja, on niissä myös maakohtaisia tilastoja viranomaisten poistopyynnöistä. 

Tulee kuitenkin muistaa, että viranomaisten toimivalta tältä osin vaihtelee valtioittain. Yksittäisillä 

EU-valtioilla on kahdenvälisiä sopimuksia sosiaalisen median palveluntuottajien kanssa esimerkiksi 

vihamateriaalin levittämisen estämiseksi. 

Euroopan komissio sekä tietotekniikkayritykset Facebook, Twitter, YouTube ja Microsoft julkistivat 

toukokuussa 2016 käytännesäännöt, jotka sisälsivät joukon sitoumuksia verkossa esiintyvän laittoman 

vihapuheen torjumiseksi Euroopassa. Palvelut ovat sitoutuneet tutkimaan ilmoitukset 24 tunnin 

kuluessa ja poistamaan laittoman sisällön. 

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vallitsee paljon vahvempi sananvapaus 

kuin Suomessa. Siksi he eivät esimerkiksi anna Suomelle virka- tai oikeusapua kunnianloukkausjutuissa 

olipa teko Suomen viranomaisten ja asianosaisten kannalta kuinka tärkeä tahansa. Kun 

esimerkiksi pyydetään tietoja kunnianloukkaus jutussa Facebookilta, he edellyttävät, että pyynnössä 

tuodaan esille yksityiskohtaisesti, missä loukkaava teksti esiintyy profiilissa ja millä tavalla se loukkaa 

asianomistajaa. Heidän tulee itse pystyä todentamaan kyseisen teon ja pyynnön asialliset perusteet 

ja itsenäisesti arvioimaan ovatko ne riittävät pyydettyjen tietojen luovuttamiselle. Tämä vaatimus 

perustuu sikäläiseen voimakkaampaan sanavapausperiaatteeseen. 

Koska on vaikeasti määriteltävissä onko kyse sananvapauden piiriin kuuluvasta vai rangaistavasta 

vihapuheesta, niin pitää myös tarkkaan harkita milloin kansalaispalautteen perusteella välitetään 

viestejä ulkomaisille palveluntuottajille. Poliisin tulee viranomaisena lähteä siitä, että rikoksen tunnusmerkistö 

selvästi täyttyy ja mikä lähinnä olisi kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10) tai 

törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10a). Näissäkin tapauksissa tulee ensin turvata 

rikostutkinnalliset tarpeet, sillä poistettuja tietoja ei voida palauttaa. 


5 POLIISIN TOIMINTA SOSIAALISESSA MEDIASSA 

Yleistä 

Poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa voidaan jaotella usealla eri tavalla. Poliisi organisaationa, 

poliisiyksiköt ja poliisimiehet sekä asiantuntijat osallistuvat viestintään ja vuoropuheluun sosiaalisen 

median kanavia hyödyntäen. Toiminnassa huomioidaan viestintään ja tietohallintoon liittyvät ohjeet 

ja määräykset. Aikaisemmin käytössä oli määräys: Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa. 

Viimeaikoina käytännön haasteet muun muassa laillisuusvalvontaan ja toiminnan ohjaamiseen 

liittyen, ovat johtaneet siihen, että uusi poliisin näkyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa koskeva 

ohje on parhaillaan päivitettävänä ja se on tarkoitus julkaista vuoden 2017 alussa. 

Poliisi lähettää vuosittain noin 13 000 tiedotetta, Poliisi.fi verkkopalvelussa on lähes 10 miljoonaa 

vierailijaa, poliisista tehdään jopa sata jaksoa dokumentaarisia televisio-ohjelmia ja sosiaalisessa 

median profiileilla on yhteensä yli 650 000 seuraajaa. Esimerkiksi seuratuin Suomen poliisin facebook-profiili 

tavoittaa viikkotasolla jopa 1,5 miljoonaa käyttäjää. 

Näkyvä poliisitoiminta eli ns. nettipoliisitoiminta 

Tällä hetkellä Suomessa on kolme kokopäiväistä nettipoliisia Helsingin poliisilaitoksella. Heidän 

tehtävänä on suorittaa näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa. Yhtenä osa-alueena tähän 

tehtävään kuuluvat vihapuheiden torjunta internetissä. Lisäksi Suomesta on noin 30 - 40 sivutoimista 

netissä toimivaa poliisia, jotka käyttävät sosiaalisen median palveluja päätyönsä ohella. Heidän 

mahdollisuudet puuttua netin vihapuheeseen ovat rajallisemmat, koska työhön sosiaalisessa mediassa 

ei käytetä yleensä kuin pieni osa työajasta ja lähes jokaisella nettipoliisilla on oma lähestymistapansa 

netissä toimimiseen. Keskusrikospoliisin internettiedusteluyksikkö ottaa vastaan nettivinkkejä, 

jonka kautta on mahdollista ilmoittaa myös internetin vihapuheista (www.poliisi.fi/nettivinkki). 

Nettipoliisitoiminta kytkeytyy tiiviisti poliisin muuhun ennalta estävään toimintaan. Poliisin ennalta 

estävän toiminnan strategia julkaistiin 2014 ja sen myötä on kehitetty poliisin ennalta estävän toiminnan 

rakenteita, jotka huomioitiin poliisin tulossuunnittelussa 2016 seuraavasti: 

”Poliisilaitos varmistaa ennalta estävän toiminnan osalta selkeät johdetut rakenteet ja prosessit. 

Ennalta estävän toiminnan johdetuilla rakenteilla ja prosesseilla tavoitellaan ennalta estävän toiminnan 

yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen 

ja strategisiin analyyseihin. Toiminnassa korostuu poliisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus 

sekä strategiset kumppanuudet. Osana ennalta estävän toiminnan kokonaisuutta poliisilaitos 

toteuttaa johdettua nettipoliisitoimintaa, jonka vaikuttavuutta kehitetään koko poliisitoimintaa 

tukevista lähtökohdista.” 

12 


Alla olevassa kuvassa on esitetty poliisin näkyvä toiminta mediassa - työryhmän loppuraportista 

kaavio siitä, miten näkyvä poliisitoiminta sosiaalisessa mediassa aloitetaan. 

Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa - Työryhmän loppuraportti 

Ennaltaehkäisevä 

• Paikalliset reaalimaailman tapahtumat, 

vaikuta sosiaalisessa mediassa ennen 

tapahtumaa ja tapahtuman aikana. 

• Nuorisopoliisitoiminta, 

koulupoliisitoiminta; nuorille luonteva 

kanava olla yhteydessä poliisiin. 

• Paikallinen turvallisuusyhteistyö 

erityisesti kansalaisten kanssa. 

• Näkyvä valvonta, Internetin 

keskustelupalstoilla tms. tapahtuva 

näkyvä toiminta. 

• Pelkkä läsnäolo tuottaa jo 

asianomistajien yhteydenottoja. 

• Sosiaalisten verkostojen kautta 

karttuu tiedustelutietoa. 

Rikoksia paljastava 

Rikosten tutkinta 

• Vihjetietojen pyytäminen. 

• Asianosaisten tavoittaminen. 

Poliisilaitosprofiili 

• Viestintäkanava, voi olla useita 

käyttäjiä profiilin takana (virka-aika) 

Poliisimies omalla nimellään 

• Henkilökohtainen virkaprofiili, 

kasvokkain kohtaaminen, 

luottamuksen luonti ja ylläpito 

(työvuoro) 

POLIISITOIMINNALLINEN SISÄLTÖ - 

1. 

2. 

MITEN KONTAKTEJA HYÖDYNNETÄÄN? 

MITEN NÄKYVÄ 

POLIISITOIMINTA 

ALOITETAAN 

SOSIAALISESSA 

MEDIASSA? 

MEKANISMI - 

3. 

4. 

MITEN LUODAAN KONTAKTEJA? 

ORGANISOINTI - 

MITÄ PROFIILEJA JA MILLOIN? 

JOHTAMINEN - 

MITEN TÄTÄ JOHDETAAN? 

Hanki kavereita, seuraajia, verkostoidu, 

ole mielenkiintoinen 

• Poliisimiehen tuottama sisältö 

• Poliisilaitoksen tuottama sisältö 

- tiedotteet 

- operaatiot 

- kampanjat 

- tehostettu viestintä 

• Keskustele, ohjaa, kehota, käske 

• Neuvo tarvittaessa 

• Pyydä vihjeitä, kiitä 

• Muut tavat osallistua 

- gallupit, ideat 

Vuorovaikuta 

Poha / tulosohjaus 

Paikallinen toiminta 

• Paikalliset johtamisjärjestelmät 

toimintalinjoittain 

- Toiminnan tavoitteet 

tulevat poliisitoiminnallisista 

strategioista, esim. 

lähipoliisistrategia, EETstrategia 

ym. 

Valtakunnallinen toiminta 

• Valtakunnalliset yksiköt tietyissä 

tehtävissä 

- Nettivinkki / KRP 

• Paikalliset yksiköt, joilla erikseen 

määriteltyjä valtakunnallisia tehtäviä 

Ohisessa kaaviossa on pyritty tiiviisti kertomaan mitä seikkoja tulee ottaa huomioon, kun 

poliisilaitoksen näkyvää toimintaa aloitetaan sosiaalisessa mediassa 

79 


Internettiedustelu ja nettivinkki 

Internettiedustelun päätehtävänä on suorittaa ei-näkyvää poliisitoimintaa internetissä eli salaista tiedonhankintaa 

(tiedustelua pääsääntöisesti avoimista lähteistä) tietoverkoissa. Lisäksi internettiedustelu 

vastaa Nettivinkistä. Poliisin www-sivujen, ns. ”Nettivinkin” kautta on voinut 11.3.2010 alkaen jättää 

vinkkejä internetissä havaituista epäillyistä rikoksista tai niiden valmistelusta. Kaikki palvelun kautta 

tulevien vinkkien esikäsittely tapahtuu Keskusrikospoliisissa. Internettiedustelu välittää toimenpiteitä 

vaativat ja tiedoksi saatettavat Nettivinkit viipymättä paikallispoliisille tai suojelupoliisille toimenpiteitä 

varten. Mikäli vinkin käsittely edellyttää virka-ajan ulkopuolella esimerkiksi välittömiä kyselyitä teleoperaattoreille, 

data-aineiston taltiointia tai tiedonhankintaa joko poliisin rekistereistä tai avoimista 

lähteistä, internettiedustelu suorittaa tällaiset välittömät ja välttämättömät toimenpiteet. Mikäli Nettivinkki 

johtaa operatiiviseen toimintaan tai esitutkintaan, internettiedustelu avustaa tarvittaessa tiedonhankinnan 

osalta koko poliisihallintoa. 

Kuka tahansa voi jättää vihjeitä Nettivinkin verkkolomakkeella. Vihjeitä voi jättää myös nimettömänä 

vaikka poliisi lähtökohtaisesti pyytää vihjeiden jättäjää ilmoittamaan henkilötietonsa. Kiiretilanteessa 

henkilöä neuvotaan ottamaan yhteys hälytyskeskukseen ja mikäli on joutunut rikoksen uhriksi 

jättämään rikosilmoituksen poliisille. Lisäksi sivuilla tarjotaan kuvake, jonka eri sivustojen ylläpitäjät 

voivat tallentaa sivuilleen ja linkittää sen johtamaan poliisin vihjelomakkeeseen. Lomake on myös 

tarjolla ruotsiksi ja englanniksi. Lomakkeessa valitaan mihin kategoriaan vinkki liittyy; liittyykö asia 

huumausaineisiin, petoksiin, rasistisiin rikoksiin ja syrjintään, ääriajatteluun perustuvaan väkivaltaan 

ja terrorismiin, väkivaltaan, muihin turvallisuusuhkiin tai korruptioon. Nettivinkkipalvelu ei korvaa 

muita poliisin käytössä olevia palveluita kuten vihjepuhelimia ja/tai vihjesähköposteja. 

Palveluun on tullut vuosittain runsaat 10 000 ilmoitusta, joista 1 500–2 000 ilmoituksessa lähettäjä on 

merkinnyt ilmoituksen koskevan rasistisia ja syrjintää koskevia sisältöjä. Vinkkien määrä moninkertaistui 

vuoden 2015 aikana, ilmoituksia oli yhteensä 19 658, joista noin 5 559 koski ilmoittajan mukaan rasistisia 

rikoksia tai syrjintää. Nettivinkkien ilmoitusten perusteella ei voi eritellä, onko kyseessä vihapuhe 

vai jokin muu teko eikä näin ollen pystytä erittelemään tarkkaa lukua eteenpäin välitetyistä viharikosvinkeistä. 

Lisäksi mukana on ns. ”trolleja”, joilla on eriäviä tarkoitusperiä ilmoituksille. Mukana on 

huomattava määrä roskapostia, joten saapuneet luvut vinkeistä ovat paljon suuremmat kuin eteenpäin 

lähetettyjen vinkkien määrä. 

6 VIHARIKOKSIIN LIITTYVIÄ VERKOSTOJA JA TOIMINTAA 

Sisä- ja oikeusministeriön hallinnonala 

Sisäministeriöön on perustettu oma sisäministeriön hallinnonalan perus- ja ihmisoikeusverkosto, 

johon on nimetty Poliisihallituksen edustaja. Verkoston tarkoituksena on kehittää perus- ja ihmisoikeusasioiden 

valmistelua, seurantaa ja raportointia, tehostaa tiedonkulkua osastojen ja erillisyksiköiden 

välillä sekä lisätä perus- ja ihmisoikeusosaamista sisäministeriön hallinnonalalla. Verkosto 

toimii tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön työjärjestyksen (1078/2013) 10 §:n mukaisen säädösvalmistelun 

kehittämistyöryhmän ja 11 §:n mukaisen laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän kanssa. 

Viharikokset ja -puheet ovat usein verkoston agendalla ja joitakin toimenpiteitä on esitetty sisällytettäväksi 

valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston laatimaan toimenpideohjelmaan. 

Sisäministeriö on vuodesta 2014 ollut mukana Pohjois-Irlannin vetämässä EU-rahoitteisessa Good 

Practice Plus-hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty menettelyjä rasistisiin ja uskontoperusteisiin 

viharikoksiin puuttumiseksi. Hankkeen päätavoite on ollut ylläpitää ja lisätä vähemmistöryhmien 

luottamusta viranomaisiin, erityisesti poliisiin. Hankkeessa on järjestetty koulutusta poliiseille 

ja syyttäjille ja on kehitetty toimintamalli, jolla tuetaan rasistisen rikoksen uhria. Poliisihallituksen 

edustaja on toiminut hankkeen suomalaisessa ohjausryhmässä. 

14 


Sisäministeriössä on myös muslimiasioiden verkosto johon Poliisihallituksen edustaja osallistuu. 

Verkostossa käsitellään mm. muslimiväestöön kohdistuvaa vihapuhetta ja syrjintää. 

Oikeusministeriön alaisuudessa toimivan syrjinnän seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida 

syrjinnän ilmenemistä Suomessa. Syrjintäselvitysten lisäksi seurantaryhmä tarkastelee sukupuoleen 

perustuvan syrjinnän ja muiden syrjintäperusteiden tilannetta tehtyjen selvitysten, tutkimusten, 

barometrien ja muiden seuranta-aineistojen pohjalta. Seurantaryhmän tehtävänä on myös määritellä 

vuosittain toteutettavien toimintasuunnitelman mukaisten syrjintäselvitysten tavoitteet ja yksityiskohtainen 

kohdentaminen, kerätä tietoa syrjintätilanteesta eri ikä- ja vähemmistöryhmien osalta ja ylläpitää 

syrjintätietoa yhteen kokoavaa verkkosivua. Seurantaryhmässä on kattava edustus sekä viranomaisista 

että kolmannen sektorin järjestöistä. Poliisihallituksella on oma edustaja ryhmässä. ”Usein joutuu 

miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä” -selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden 

vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, johon on viitattu aikaisemmin tässä raportissa, on yksi esimerkki 

seurantaryhmän alkuun panemista selvityksistä. 

Oikeusministeriö on mukana Espanjan vetämässä EU-rahoitteissa hankkeessa ” Proximity Policing 

Against Racism and Xenophobia and other forms of intolerance”. Suomessa hanke tullaan toteuttamaan 

yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa ja se sisältää selvitystyötä liittyen viharikoksiin ja -puheisiin. 

Kansainvälinen yhteistyö (EU, FRA, ETYJ ja Euroopan neuvosto) 

Euroopan unioni perusti Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tarjoamaan EU:n toimielimille 

ja jäsenvaltioille riippumatonta tutkimustuloksiin perustuvaa neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuksiin 

liittyvissä kysymyksissä. FRA on riippumaton EU:n elin, jonka toiminta rahoitetaan unionin 

talousarviosta. Viharikokset EU:ssa ovat FRA:n yksi aihealue ja siihen liittyen on suoritettu useita kyselytutkimuksia, 

mm. EU:n laajuinen kyselytutkimus maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen 

syrjinnän ja rikosten uhriksi joutumisen kokemuksista, homo- ja biseksuaaleihin sekä transihmisiin 

kohdistuvista viharikoksista ja heidän syrjinnästään, romanien elinoloista ja syrjintätilanteesta sekä 

antisemitismistä. FRA julkaisee vuosittain EU-tason tilastotietoa viharikoksista, josta OM vastaa, 

mutta jotka perustuvat pitkälti Poliisiammattikorkeakoulun tuottamaan viharikosselvitykseen. 

Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutti toimii FRA:n kansallisena yhteyskeskuksena, jonka tehtävänä 

on tuottaa perusoikeusvirastolle vertailukelpoista tietoa perusoikeustilanteesta Suomessa. Ihmisoikeusinstituutti 

toteuttaa marraskuusta 2016 lähtien heinäkuun loppuun 2017 saakka FRA:lle kuukausiraportointia 

pakolaisten ja siirtolaisten tilanteesta Suomessa. Osana kuukausiraporttia toteutetaan 

teemaraportointiosuus turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia vastaan tehdyistä viharikoksista 

syyskuun 2015 jälkeiseltä ajalta. Poliisihallitus toimittaa raportointia varten tietoa viharikostilanteesta. 

FRA:n alaisuudessa on toiminut kolme viharikoksiin liittyvää työryhmää. Poliisi on osallistunut kahteen, 

viharikoskoulutukseen ja viharikosten kirjaamiseen liittyvien työryhmien työskentelyyn. Euroopan 

komissio perusti kesällä 2016 korkea tason ryhmän torjuakseen rasismia, ksenofobiaa ja suvaitsemattomuutta. 

Sen alaisuuteen perustettiin kaksi alaryhmää, jotka keskittyvät netissä tapahtuvaan 

nettivihaan ja viharikosten kirjaamiseen sekä raportointiin. Poliisihallitus osallistuu jälkimmäisen 

alatyöryhmän toimintaan, joka on FRA:n vetämä ja on osallisena myös EU:n korkea tason ryhmän 

toiminnassa. 

Euroopan Turvallisuus ja Yhteistyö Järjestön (ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien 

toimisto (ODIHR) toimii aktiivisesti viharikosten torjunnassa ja Poliisihallituksen edustaja toimii kansallisena 

yhteyshenkilönä (National Point of Contact). Poliisihallitus raportoi vuosittain ODIHR:lle viharikostilanteesta 

Suomessa. Pohjana on Poliisiammattikoulun vuosittainen viharikosselvitys, mutta sen 

lisäksi kerätään tietoa myös oikeushallinnon sektorilta. Käytännössä tämä tapahtuu ODIHR:n sähköisen 

järjestelmän kautta. 


Poliisihallitus on tämän lisäksi solminut yhteisymmärryspöytäkirjan ODIHR:n kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten 

viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. 

Poliisihallitus on myös nimennyt edustajansa Euroopan neuvoston rikoslain yhteistyöyksikköön. 

Yksiköllä on poliisiohjelma liittyen ihmisoikeuksiin, mutta yksikön toiminta on viime vuosina pitkälti 

keskittynyt Kaakkois-Euroopan. 

Järjestöt 

Poliisi toimii valtakunnallisesti aktiivisesti yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä eri verkostojen 

(esim. syrjinnän seurantatyöryhmän) kautta, mutta myös suoraan järjestöjen kautta. Yhtenä 

yhteistyöesimerkkinä voidaan mainita poliisin ja etnisten yhteisöjen yhteistyöfoorumin, joka kokoontuu 

muutaman kerran vuodessa ja jossa poliisiylijohtaja toimii puheenjohtajana. Viharikosten 

ja -puheiden torjumisen osalta voidaan korostaa muun muassa yhteistyötä Ihmisoikeusliiton, 

Punaisen ristin, Rikosuhripäivystyksen, Monika naiset -järjestön ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. 

Punainen risti ylläpitää ”Ei rasismille”-hankkeensa kautta nettilomaketta, jonka kautta voi ilmoittaa 

kohtaamastaan rasismista kun taas Rikosuhripäivystys ylläpitää auttamispalvelua viharikosten 

uhreille, jonne poliisi ohjaa asiakkaitaan. Kirkon Ulkomaanapu kehittää yhteistyössä uskonnollisten 

yhteisöjen kanssa toimintaa, jossa uskontokunnat tulevat toistensa tueksi silloin, kun niitä uhataan 

tai niihin kohdistuu konkreettinen uhka. Kehitetään ja toteutetaan tätä ns. Shoulder to Shoulder 

toimintaa. Poliisi tekee myös paljon yhteistyötä eri järjestöjen (mukaan lukien uskonnolliset yhteisöt) 

kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. 

7 KOULUTUS 

Poliisi on jo pitkään käsitellyt viharikoksiin liittyviä aihealueita sekä peruskoulutuksessa että vuosittain 

järjestettävissä etiikka- ja ihmisoikeusseminaareissa. Poliisilla oli voimassa 2009 saakka ohje 

”Suvaitsevaisuuden lisääminen ja rasismin ehkäiseminen poliisissa”, mikä edellytti muun muassa 

sitä, että poliisihallinnossa kehitetään koulutusta niin, että entistä tehokkaammin kyettäisiin puuttumaan 

havaittuihin tapauksiin. Lisäksi edellytettiin, että etniset kysymykset ja etnisen syrjinnän 

ehkäisy oli otettava huomioon koulutussuunnitelmissa ja että poliisihallinnossa järjestytettäisiin 

koulutusta rasismin ehkäisemiseksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. 

Vaikka ohjetta ei katsottu tarpeelliseksi jatkaa 2010, niin kehitystyötä on jatkettu ja Poliisihallitus on 

poliisiammattikorkeakoululle 21.1.2016 osoittamalla kirjeellään pyytänyt koulua osallistumaan viharikoskoulutusten 

suunnitteluun ja varaamaan tarvittavat resurssit, jotta nämä koulutukset voitaisiin 

toteuttaa. Täydennyskoulutuksen ”viharikosten tunnistaminen ja kohtaaminen poliisin työssä” on 

saatu valmiiksi ja ensimmäinen 81 tunnin pituinen kurssi, joka toteutetaan monimuoto-opiskeluna 

sisältäen ennakkotehtävän, luentoja, harjoituksia, oppimistehtäviä ja itse työskentelyä ja kehittämistehtävän 

toteutetaan joulukuussa 2016. 

Lisäksi Poliisihallitus on solminut yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 

(ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien 

lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. 

Ohjelman mukaan tullaan tammikuussa 2017 järjestämään poliisipäällystölle ja -päälliköille suunnattu 

puolen päivän työpaja viharikoksista sekä myöhemmin keväällä kaksi kahden päivän pituista 

kouluttajakoulutusta poliisilaitoksille. Koulutukselle on jo laadittu opetussuunnitelma. Kouluttajakoulutuksen 

saaneilta tullaan edellyttämään, että toimivat omilla alueillaan viharikoskouluttajina ja 

pystyvät työpaikkakoulutuksena kouluttamaan oman poliisiyksikkönsä henkilöstöä. 

16 


8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 

Poliisihallinnossa on jo aiemmin ollut nollatoleranssi rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen, viharikoksiin 

sekä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Poliisin osaamista vihapuheiden ja -rikosten torjunnassa on pyritty 

kehittämään vuosia. Haasteeksi on osoittautunut osittain toimintaan osoitettujen voimavarojen vähäisyys, 

mikä on johtanut siihen, että huolimatta vahvasta tahtotilasta, ei erityisesti internetissä ilmenneisiin 

vihapuheisiin ja -rikoksiin ole kyetty aiemmin vastaamaan riittävässä laajuudessa eikä viharikoksia 

tunnisteta ensivaiheessa riittävän hyvin. Tässä raportissa on käsitelty ilmiöön nykytilannetta, poliisin 

eri toimijoiden tehtäviä ja vihailmiöön liittyviä kansainvälisiä sekä kansallisia verkostoja. Viharikosten 

torjuntaa edellyttää määrätietoista työtä ja selkeitä kohdennuksia poliisin resursseihin, jotta toiminnan 

vaikuttavuus ja tulokset vastaavat yhteiskunnan poliisille asettamia odotuksia oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen 

ylläpitäjänä. 

Työryhmä esittää seuraavia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia vihapuheiden ja -rikosten torjunnan 

tehostamiseksi. Toimenpiteiden kustannusvaikutukset ja resurssien kohdentamisesitykset on kirjattu 

erillisiin, ei-julkisiin esityksiin, jotka on luovutettu Poliisihallituksen johdolle ja edelleen Sisäministeriöön. 

Yksittäisistä toimenpiteistä on vielä käytävä tarkentavat keskustelut Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden 

välillä. 

8.1 Vihapuheen tehostetun torjuntamallin organisointi - uusi ryhmä Helsingin 

poliisilaitokselle 

Jotta internetin ja erityisesti sosiaalisen median rangaistavaan vihapuheeseen pystyttäisiin puuttumaan 

riittävän tehokkaasti, tulee netissä tapahtuvaa poliisin näkyvää toimintaa vahvistaa olennaisesti 

ja suunnata toimintaa viharikosten suuntaan. Tämän takia tulee perustaa uusi ryhmä, jossa 

yhdistellään näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa esitutkintaan. Lisäksi toiminta tulee 

keskittää siten, että internetin rangaistavia vihapuheita koskevat rikokset tutkitaan valtakunnallisesti 

samassa yksikössä. Ryhmän tehtävänä on ennalta estää, paljastaa ja tutkia internetiin liittyviä rangaistavia 

vihapuheita kokonaisvaltaisesti koko valtakunnan alueella. 

8.1.1 Ennalta estävä toiminta 

Uuden perustettavan ryhmän tehtäviin kuuluu suorittaa näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa 

poliisiprofiileilla siten, että ryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun ja puuttuvat sosiaalisessa 

mediassa vihapuheeseen ennalta estävän toiminnan keinoin seuraavasti: 

Keskustelussa pyritään parantamaan kansalaisten tietoisuutta sananvapauden rajoista osallistumalla 

sosiaalisen median keskusteluihin poliisiprofiilien avulla ja levittämällä tietoja perinteisten tiedotuskanavien 

kautta. Ryhmä välittää faktatietoa erityisesti poliisitoimintaan liittyvistä tapahtumista, jotka 

voivat aiheuttaa vihapuhetta sosiaalisessa mediassa. Lisäksi ryhmän toimialaan kuuluvista rikoksista 

ja niihin liittyvistä esitutkinnoista tiedotetaan aktiivisesti ja avoimesti sosiaalisen median ja myös 

perinteisten tiedotuskanavien kautta. 

Keskustelun kärjistyessä poliisiprofiileja käytetään poliisilain yleisten periaatteiden mukaisesti 

rauhoittamaan tilannetta, joko keskusteluryhmiin ja erilaisille sivustoille kirjoittamalla, tai ottamalla 

suoraan yhteyttä häiriötä aiheuttavaan henkilöön tai tahoon. Kyseistä toimintaa voidaan verrata 

tilanteeseen, jossa poliisi hälytetään paikalle esimerkiksi torille, jossa on häiriöksi olevia henkilöitä. 

Tällöin poliisi pyrkii rauhoittamaan tilanteen neuvoin, ohjein, kehotuksin ja käskyin ennen kuin 

mitään rikoksen tunnusmerkistön mukaista toimintaa tapahtuu. Tällä toiminnalla myös vahvistetaan 

tietoisuutta siitä, että poliisi puuttuu internetin vihapuheisiin riittävällä vakavuudella. Ennalta estävällä 

poliisitoiminnalla internetissä ei ole tarkoitus rajoittaa kansalaisten sananvapautta vaan poliisi 

pyrkii turvaamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden myös sosiaalisessa mediassa. 


8.1.2 Paljastava toiminta 

Ryhmän tehtävänä on myös paljastaa aktiivisesti internetiin liittyviä viharikoksia. Tässä on tarkoituksena 

käyttää apuna poliisiprofiileja, mutta myös lain mahdollistamia salaisia tiedonhankinta ja 

-pakkokeinoja. Paljastavaa toimintaa toteutetaan seuraavin keinoin: 

Ryhmän jäsenet seuraavat keskusteluja sosiaalisessa mediassa ja reagoivat rangaistavaan vihapuheeseen 

yhteistyössä Keskusrikospoliisin internettiedustelun, Suojelupoliisin, Helsingin poliisilaitoksen 

ennalta estävän toiminnan yksikön ja paikallispoliisin ennalta estävää toimintaa sekä nettipoliisitoimintaa 

toteuttavien tahojen kanssa. 

Toimintaa kohdistetaan yleisesti internetin viharikosten lisäksi erityisesti väkivaltaiseen radikalisoitumiseen 

ja ekstremismiin liittyvään toimintaan. Poliisiprofiileja käytetään tiedonhankintaan profiilien 

ominaisuuksien ja erilaisten ryhmän toimesta suoritettavien salaisten tiedonhankinta ja -pakkokeinojen 

avulla (esimerkiksi televalvonta silloin kun edellytykset ovat olemassa). 

Yhteistyötä sosiaalisen median palveluntarjoajien kanssa tehostetaan tiedonsaantimahdollisuuksien 

parantamiseksi ja materiaalin poistamismahdollisuuksien tehostamiseksi. Ryhmän tehtävänä on tunnistaa 

tiettyjä internetin viharikoksiin liittyviä kohteita tai tahoja, joihin voidaan kohdistaa peitetoimintaa 

tietoverkoissa tai avoimien lähteiden tiedustelua Keskusrikospoliisin internettiedusteluyksikön toimesta. 

8.1.3 Esitutkinta 

Ryhmän toimesta paljastettujen vihapuheiden osalta tulee arvioida aktiivisesti syytä epäillä kynnyksen 

täyttymistä ja esitutkinnan käynnistämistä. Lievissä tapauksissa ryhmän jäsenet voivat esitutkintalain 

nojalla huomauttaa valtakunnansyyttäjänviraston kanssa sovittavan linjan mukaisesti vihapuhetta 

levittävää tahoa poliisiprofiililla tai muutoin, ja pyytää vihapuhujaa poistamaan materiaali. 

Kyseistä syytä epäillä linjaa on arvioitu jo aikaisemmin valtakunnansyyttäjänviraston ja poliisin yhteistyönä 

toteuttaman työryhmän toimesta, joka luovutti raporttinsa Rangaistavan vihapuheen levittäminen 

internetissä (Sisäministeriö 21.12.2012 Dnro 17/34/11) vuonna 2012 valtakunnansyyttäjälle. Jos 

henkilöön ei saada yhteyttä, tai hän suhtautuu tilanteeseen vastahakoisesti, taikka kyseessä on lievää 

vakavampi teko, tulee ryhmän kirjata tapauksesta rikosilmoitus ja suorittaa esitutkinta normaalisti. 

Aikaisemmasta nettipoliisitoiminnasta poiketen, myös esitukinta rangaistavissa vihapuhe ja -rikosasioissa 

tullaan suorittamaan ryhmän toimesta. Ryhmän tulee suorittaa esitutkintaa keskitetysti koko 

valtakunnan alueella internetin viharikoksiin liittyen myöhemmin tarkennettavalla tavalla. Lisäksi 

ryhmän tulee tapauskohtaisesti arvioida, onko esimerkiksi jokin tietty väkivaltaiseen ekstremismiin 

liittyvässä mielenosoituksessa tai muussa tilanteessa tapahtunut rikos sellainen, että se tulisi tutkia 

ryhmän toimesta vai aluevastuuperiaatteen mukaisesti. Erityisesti niissä tapauksissa, jossa tapaukseen 

liittyy laittoman materiaalin levittämistä internetissä. Tässä korostuu yhteistyö erityisesti poliisilaitosten 

ennalta estävän toiminnan toimijoiden kanssa, joiden tehtävänä on turvata ääriliikkeisiin 

liittyviä mielenosoituksia. Jatkossa mielenosoituksissa tapahtuvan häiriköinnin puuttumiskynnystä 

on tarkoitus laskea, joka taas on omiaan lisäämään tilanteista kirjattujen rikosilmoitusten määrää. 

Tämän takia myös tehokkaan ja nopean tutkinnan turvaaminen näissä tilanteissa olisi perusteltua. 

Esitutkintaa tullaan suorittamaan seuraavien linjausten mukaisesti: 

Ryhmä suorittaa esitutkinnan kaikissa niissä tapauksissa, jossa poliisille kirjataan rikosilmoitus internetissä 

tapahtuneesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (RL 11:10), törkeästä kiihottamisesta 

kansanryhmää vastaan (RL 11:10a) tai uskonrauhan rikkomisesta (RL 17:10). Esitutkinnan osalta 

syyteoikeus on julkisesti tapahtuneiden viharikosten osalta valtakunnansyyttäjänvirastolla (syytevaltaoikeus), 

jolloin syyteharkinta tehdään lähtökohtaisesti siellä. 

Ryhmän tutkintavastuulla ovat myös kaikki ne internetissä tapahtuneet viharikokset, jotka ovat luokiteltavissa 

Poliisiammattikorkeakoulun viharikostutkimuksen mukaisesti viharikosmotiivilla. Näitä 

ovat yleensä erilaiset yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat kunnianloukkaukset (RL 24:9) ja laittomat 

18 


uhkaukset (RL25:7), joissa on mahdollista esittää koventamisperustetta (RL 6:5.1,4). Jos kyseessä on 

esimerkiksi Facebookin yksityisviestin perusteella tapahtunut viharikos, on tutkintavastuu uudella 

ryhmällä, mutta tutkinnan osalta voidaan pyytää tutkinta-apua asianosaisten asuinkunnan poliisilaitoksilta 

kuulustelujen tai muiden mahdollisten toimien suorittamiseksi. Mahdollista on myös 

se, että ryhmä käyttää poliisiprofiilia esimerkiksi epäillyn huomauttamiseen, jolloin asian tutkinta 

voidaan saada päätettyä ilman asian saattamista syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinta tehdään 

kuitenkin näissä tapauksissa yleensä asianosaisten asuinpaikan mukaan. Jos tapaukseen liittyy myös 

internetin ulkopuolella tapahtuneita rikollisia tekoja, ratkaistaan tutkintavastuu tapauskohtaisesti. 

Perustettava ryhmä tulee toimimaan yhteistyössä muiden poliisiyksiköiden, Keskusrikospoliisin ja 

Suojelupoliisin kanssa. Ryhmän toiminnassa huomioidaan erityisesti olemassa olevat määräykset, 

jotka liittyvät poliisiyksiköiden tehtäviin ja yhteistyöhön sekä uhkien käsittelyyn ja torjuntaan poliisissa. 

Edellä kuvattua vastuunjakoa voidaan selventää vielä seuraavalla kuviolla, jossa näkyvät Helsingin 

poliisilaitoksen eri toimijat: 

8.1.4 Keskittämisen edut nykytilanteeseen verrattuna 

Uuden perustettavan ryhmän tehtävänä on siis hoitaa internetin viharikollisuutta koko valtakunnan 

alueella. Uuden keskitetyn toiminnan avulla saadaan merkittäviä etuja nykytilanteeseen verrattuna. 

Ryhmä pystyy reagoimaan vihailmiöihin nopeasti poliisiprofiileilla, tai tarvittaessa viemään johdonmukaisesti 

läpi koko esitutkintaprosessin. Tällä tavoin myös Sisäministeriön selonteossa mainittuihin 

ns. lieviin viharikoksiin pystytään puuttumaan entistä tehokkaammin. Keskitetyn ryhmän etuna 

nykytilanteeseen ovat esimerkiksi seuraavat seikat: 

• Yhdenmukaisempi, tehokkaampi ennalta estävä toiminta ja paljastava sekä esitutkintaa suorittava 

toimintamalli kaikkien internetin viharikosten osalta. Esitutkintakynnyksen selkeytyminen ja 

pakkokeinojen nopea sekä tarkoituksenmukainen käyttäminen viharikosten torjunnassa. 

• Poliisin osaamisen lisääntyminen viharikoksiin liittyen (erityisesti internetissä tapahtuvat viharikokset). 

Verkkoasioihin ja vihapuheeseen perehtyneet poliisit pystyisivät tutkimaan esimerkiksi 

nimettömiä nettiuhkailuja paremmin erikoistumisen myötä. Lisäksi näiden asioiden keskitetty 

tutkiminen ei kuormittaisi paikallispoliisin yksiköitä, koska verkon luonteen johdosta nämä eivät 


myöskään ole paikallisia rikoksia. 

• Syyttäjäyhteistyön selkeyttäminen ja johdonmukaistaminen viharikosasioissa. Osana toimintaa 

tullaan luomaan toimintamallit puuttumiseen ja syyttäjäyhteistyöhön, ja kerätään kokemuksia 

rikoslain ja esitutkintalain soveltamisesta vihapuheen torjunnassa. 

• Tilannekuva internetin viharikoksista (mukaan lukien viharikosluokittelun yhdenmukainen käyttö 

rikosilmoituksissa) ja nopea sekä aktiivinen tiedottaminen ajankohtaisista asioista 

• Yhteistyötaho palveluntarjoajien, kolmannen sektorin ja muiden kumppaneiden suuntaan 

• Muiden nettipoliisien kouluttaminen esimerkiksi työkierron kautta 

8.2 VERKKORIKOSTUTKINNAN TEHOSTAMINEN - KESKUSRIKOSPOLIISIN 

TOIMINTOJEN VAHVISTAMINEN 

Keskusrikospoliisissa toimii tällä hetkellä internettiedustelu, joka käsittelee Nettivinkkejä ja kyberrikosten 

torjuntakeskus. Lisäksi Keskusrikospoliisi tarjoaa asiantuntijapalveluita (mm. rikoslaboratorio, 

valtakunnallinen Uhkat-toiminto) muulle poliisihallinnolle ja tehtävämääräyksen mukaisesti tutkii 

mm. vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismi- ja sotarikoksia sekä vakavia henkeen ja terveyteen 

kohdistuvia rikoksia itsenäisesti / yhteistyössä muiden poliisiyksiköiden kanssa sekä toimii 

poliisin kansainvälisen toiminnan keskuksessa. Edellä mainittua taustaa vasten on tarkoituksenmukaista 

vahvistaa Keskusrikospoliisin nykyisiä toimintoja, jotta se kykenee tukemaan uutta paikallispoliisiin 

perustettavaa viharikoksiin keskittyvää ennalta estävää, paljastavaa ja tutkivaa ryhmää 

sekä muita poliisin yksiköitä. Työryhmän aikataulusta johtuen resurssien tarkempi kohdentaminen 

Keskusrikospoliisin sisällä jätetään myöhemmin päätettäväksi ja sovittavaksi Poliisihallituksen sekä 

Keskusrikospoliisin välillä. Työryhmätyön aikana on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että resursseja tulisi 

kohdentaa sekä tiedustelu että tutkintatoimintaan kuten internettiedustelun vahvistamiseen, Uhkat-toimintoon, 

teknisten valmiuksien lisäämiseen (rikostekninen laboratorio, kyberrikosten torjuntakeskus) 

ja tutkintaan (KRP:n tutkintavastuulla olevat rikokset). Nykyisiä toimintoja vahvistamalla ja 

osaamista keskittämällä saadaan synergiaetuja. Keskusrikospoliisilla on kokemusta matriisiorganisaatiosta 

ja -johtamisesta, jota voidaan hyödyntää tässä yhteydessä muodostettaessa ”viharikoksiin 

keskittyvä verkkorikosyksikkö”. 

8.3 POLIISIN NÄKYVÄN TOIMINNAN LISÄÄMINEN SOSIAALISESSA MEDIASSA 

Nykyisin poliisi hyödyntää sosiaalista mediaa operatiivisesti ja reaaliaikaisesti muun muassa mielenosoitusten 

yhteydessä. Jatkossa sosiaalisen median hyödyntämistä (nettipoliisitoimintaa) pitää laajentaa 

ja kehittää myös operatiivisen toiminnan osalta koskien kaikkea poliisitoimintaa ja niiden prosessien 

yhteisvaikuttavuutta. Suunnittelussa ja kehittämisessä tulee jatkossa ottaa huomioon muun 

muassa se, miten sosiaalista mediaa (nettipoliisitoimintaa) hyödynnettäisiin tehokkaammin poliisin 

johtokeskuksissa Helsingissä ja Oulussa sekä poliisilaitosten tilannekeskuksissa. Tähän kokonaisuuteen 

liittyvät rajapinnat poliisin viestintään, joka tulee huomioida yhteistyössä. Nettipoliisitoiminnan 

valmiuden tulee olla tarvittaessa niin sanotusti 24/7/365. 

Nettipoliisitoiminnan kehittäminen ja tuottavuuden sekä tehokkuuden saavuttaminen edellyttää jatkossa 

selkeää johtamista ja koordinointia sekä verkostomaista työskentelytapaa ja yhteisiä tavoitteita, jotka 

johdetaan poliisin tavoitteista poliisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus huomioiden. 

Työryhmätyöskentelyn aikana on todettu, että selkeään kokonaisuuteen päästäisiin, jos Helsingin poliisilaitoksen 

yhteyteen perustettava uusi yksikkö koordinoisi valtakunnallista nettipoliisitoimintaa Poliisihallituksen 

ohjauksessa. Tästä asiasta tullaan antamaan Poliisihallituksen määräys vuoden 2017 aikana. 

8.3.1 Nettipoliisitoiminnan tavoitteet 

Poliisi toimii sosiaalisessa mediassa poliisin strategian mukaisesti poliisitoiminnallisin tavoittein. 

Poliisin strategisina tavoitteina on turvallisuuden varmistaminen, rikollisuuden torjuminen ennakolta, 

palvelujen tehokas tuottaminen, luottamuksen ylläpitäminen ja tehokas yhteiskunnallinen 

vaikuttaminen. Poliisin toiminnan sosiaalisessa mediassa tulee olla tietojohtoista ja toiminnassa 

tulee hyödyntää tehokkaasti ennalta estävän toiminnan johdettuja rakenteita ja yhdenmukaisia sekä 

20 


vaikuttavia toimintamalleja. Johdettu ja suunnitelmallinen nettipoliisitoiminta edellyttää myös tiivistä 

yhteistyötä poliisin viestinnän kanssa. 

8.3.2 Periaatteet 

Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa tulee olla luotettavaa, avointa ja suunnitelmallista 

sekä tilanteen edellyttämällä tavalla vuorovaikutteista ja reagoivaa. Toiminnassa tulee huomioida 

soveltuen myös poliisin viestintään koskeva ohjeistus; kuten poliisin viestintästrategia, poliisin visuaalinen 

ilme, poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirja sekä sosiaalisen median käsikirja. 

Poliisin toiminnan sosiaalisessa mediassa tulee täyttää voimassa olevan lainsäädännön, poliisin toimintastrategioiden 

sekä poliisin tietoturvapolitiikan asettamat vaatimukset. Toiminnassa on otettava 

huomioon myös poliisitoiminnan arvot ja eettiset periaatteet. Valtiovarainministeriön julkaisemaa 

Sosiaalisen median tietoturvaohjetta sovelletaan myös poliisin toiminnassa. 

Poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa on yhdenmukaista, verkostomaista ja valtakunnallista, niin 

että toimitaan yhteistyössä muiden poliisin sosiaalisen median toimijoiden kanssa. Yhdenmukainen 

ja verkostomainen toiminta korostuu ja konkretisoituu muun muassa valtakunnallisten kampanjoiden 

yhteydessä kun verkostomaisella sosiaalisen median hyödyntämisellä tehostetaan kulloisenkin 

kampanjan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. 

8.3.3 Organisointi ja vastuut 

Poliisihallitus vastaa poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa -kokonaisuuden suunnittelusta, 

ohjauksesta, kehittämisestä, yhteensovittamisesta, riskien hallinnasta ja seurannasta sekä arvioinnista. 

Jokaisella poliisiyksiköllä on velvollisuus järjestää poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa 

johdettuna toimintana, mukaan lukien johdettu nettipoliisitoiminta. Toiminnan tulee olla selkeästi 

johdettua ja sen vaikuttavuutta kehitetään koko poliisitoimintaa tukevista lähtökohdista poliisin 

kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus huomioiden. 

Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa -vastuut tulee määritellä kaikkien toimijoiden osalta 

poliisiyksiköiden ohjesäännössä ja työjärjestyksessä sekä henkilökohtaisten profiilien osalta myös 

toimenkuvissa 

8.3.4 Poliisin ennalta estävä toiminta ja sosiaalinen media 

Poliisilaitokset vakiinnuttavat tietojohtoisesti ennalta estävän toiminnan johdetut rakenteet ja yhdenmukaiset 

sekä vaikuttavat toimintamallit. Kokonaisuuteen kuuluu johdettu ja suunnitelmallinen 

nettipoliisitoiminta ja tiivis yhteistyö viestinnän kanssa. 

Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa liittyy tiiviisti etenkin ennalta estävään toimintaan ja 

viestintään. Toiminta ei saa kuitenkaan rajoittua näihin, vaan sosiaalisen median mahdollisuuksia 

tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti kaikessa poliisitoiminnassa: valvonta- ja hälytystoiminnassa, 

rikostorjunnassa, liikenneturvallisuudessa ja lupahallinnossa. Lisäksi pitää huomioida poliisien 

kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus kattavasti, tehokkaasti ja tuottavasti. Yhtälailla 

tulee huomioida ja hyödyntää strategiset kumppanuudet ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä 

myös sosiaalisessa mediassa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

8.3.5 Nettipoliisiverkosto ja sosiaalinen media 

Poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa on verkostomaista ja valtakunnallista yhteistyötä toteuttavaa. 

Nettipoliisitoimijoista muodostetaan verkosto, jota hyödynnetään suunnitelmallisesti muun 

muassa poliisin valtakunnallisessa ajankohtaisviestinnässä ja esimerkiksi poliisin eri toimintojen 

teematoiminnassa sekä myös operatiivisissa tarpeissa. 


8.3.6 Näkyvän poliisitoiminnan lisääminen sosiaalisessa mediassa 

Poliisihallitus osoittaa jokaiselle poliisilaitokselle resursseja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseksi. Tavoitteena 

on vähintään yhden päätoimisen nettipoliisin viran täyttäminen jokaisella poliisilaitoksella. 

Nettipoliisi toimii alueellisena yhteyshenkilönä nettipoliisien muodostamassa verkostossa ja tukee 

Helsingin poliisilaitoksen uutta ryhmää sekä osallistuu valtakunnallisiin nettipoliisitehtäviin erillisen 

ohjauskirjeen mukaisesti sekä paikallisesti moniviranomaistoimintaan (Ankkuritoiminta). 

8.4 Viestinnän tehostaminen vihapuheiden ja -rikosten torjunnassa 

Poliisiyksikön viestinnän tehtävät ja prosessit on kuvattu poliisin viestintämääräyksessä, poliisin viestintästrategiassa, 

kehittämisalueissa ja mittareissa 2015 - 2018 sekä poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän 

käsikirjassa. Viestintä poliisissa on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. 

Viestintä perustuu vastaanottajan tarpeisiin ja poliisin strategisiin tavoitteisiin. Viestinnän tehtävänä on 

antaa yleistä informaatiota poliisin toiminnasta, neuvontaa hallinnonalalla käsiteltävistä asioista ja saatavista 

julkisista palveluista sekä pyrkiä edistämään kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista. Sillä 

pyritään vaikuttamaan lisäksi vastaanottajan tietoihin, mielipiteisiin ja asenteisiin sekä käyttäytymiseen. 

Tavoitteisiin pyritään ylläpitämällä ja lisäämällä näkyvyyttä viestinnän keinoin, tarjoamalla mahdollisuus 

vuorovaikutukseen ja pyrkimällä siten ehkäisemään rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta. 

Poliisin viestinnässä on määritetty vuosille 2015 - 2018 viisi kehittämisaluetta ja 12 niitä tukevaa toimenpidettä. 

Tavoitteiden seurantaan on määritetty koko hallinnonalan yhteiset mittarit, joilla toimintaa 

voidaan johtaa ja ohjata osana toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden 

arviointia. Viestinnässä korostuu yhä enemmän strateginen näkökulma: yksi yhtenäinen poliisi 

jolla on yhtenäinen viesti. Viestinnässä pyritään reagoinnista ennakointiin ja ennalta estävään vaikuttamiseen. 

Suunnittelun perustana on poliisin yhteinen viestinnän vuosikalenteri, joka määrittää teemat ja 

avainviestit viikkotasolla. 

Suomen poliisi lisää puhetta vihapuheesta. Työhön osallistuu henkilöstöä hallinnon eri tasoilta 

omien tehtävänkuviensa mukaisesti. Jokainen sosiaalisessa mediassa mukana oleva poliisi voi torjua 

vihapuhetta omalla esimerkillään. 

Yhdenmukaisia toimintamalleja poliisin hallinnossa edistetään sisäisen viestinnän kanavissa. Keskeisessä 

roolissa ovat johto ja esimiehet. 

Vaikuttajaviestinnän tavoitteena on turvata toimintaedellytykset. Keskeisinä toimijoina ovat johto, 

esimiehet ja asiantuntijat, keskeisimpiä sidosryhmiä päättäjät, viranomaiset, järjestöt ja media sekä 

keskeisimpiä kanavia media sekä asiantuntijaviestintään painottuneet twitter ja blogit. 

Kansalaisviestinnän tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja vuorovaikutusta, vaikuttaa erityisesti nuorten 

ja lasten asenteisiin sekä toimia puhemiehenä aiheeseen liittyvissä ilmiöissä. Keskeisinä toimijoina 

ovat vihapuheeseen erikoistuneet asiantuntijat ja nettipoliisit sekä poliisiyksiköiden eri sosiaalisen 

median profiilit. 

Uudet nettipoliisit ja vihapuheeseen erikoistuvat nettipoliisit tuodaan vahvasti esiin viestinnän keinoin. 

Heistä tehdään poliisin näkyvät ja tunnistettavat kasvot verkossa ja näkyvyyttä tuetaan myös 

muissa viestinnän kanavissa. Nettipoliiseja voidaan mainostaa viestintäkampanjoilla samaan tapaan 

kuin televisiosarjoissa esiintyviä poliiseja. 

Tämän lisäksi on tarve markkinoida vihapuheen torjuntaan liittyviä muita palveluita, kuten nettivinkkiä. 

Mittavat mainoskampanjat kaupallisissa kanavissa edellyttävät siihen kohdennettua erillisrahoitusta. 

Pienimuotoiset kampanjat voidaan toteuttaa viestinnän perusrahoituksella. 

Poliisin visuaalinen ilme verkossa perustuu poliisin ilmeeseen virkapuvussa. Kaikissa sosiaalisen median 

kanavissa käytetään yhteneviä profiilikuvamalleja. Poliisin virassa toimivat tunnistetaan sinisestä 

22 


taustaväristä, ja siviilivirassa toimivat vihreästä. Kunkin virkamiehen vastuut ja erityiset osaamisalueet 

voidaan kuvata profiilin kuvaustekstissä. Poliisin verkkopalvelut (poliisi.fi ja some-kanavat) päivitetään 

siten, että sosiaalisessa mediassa toimivat poliisit löytyvät nykyistä helpommin myös poliisiyksiköiden 

omien sivujen ja some-profiilien alta. 

Poliisin viestintäkalenteriin varataan vihapuheeseen liittyvät erillisteemat vuodesta 2017 alkaen. 

Poliisiyksiköiden toimenpiteet sovitetaan yhteen viestintäpäällikkökokouksissa ja viestinnän viikkokokouksissa. 

Vihapuhe otetaan mukaan myös 2017 alussa julkaistavaan poliisin uuteen videokanavaan, jossa 

käsitellään myös muita yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, kuten kiusaaminen ja väkivalta. 

Kanavan tavoitteena on tavoittaa laaja-alaisesti kansalaiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Kanava 

tarjoaa muun muassa lastenohjelmia, nuortenohjelmia, vinkkivideoita ja videoblogeja. Vinkkivideot 

sarjaan tuotetaan yhdessä nettipoliisien kanssa omat jaksot vihapuheesta. Vihapuheen torjuntaan 

osallistuvia poliiseja rekrytoidaan kanavalle videobloggaajiksi. 

Sosiaalisessa mediassa toimivat poliisit osallistuvat aktiivisesti myös aiheeseen liittyvään keskusteluun 

poliisin valtakunnallisissa ja poliisiyksiköiden omissa profiileissa. Suomen poliisin facebook-profiilissä 

toteutetaan #VihapuheChat vastaavalla tavalla kun toteutettiin #TurvapaikkaChat. 

Siinä eri alojen asiantuntijat koottiin yhteen vastaamaan kansalaisten kysymyksiin ennakkoon 

ilmoitettuina aikoina. 

Poliisista päivää -blogeihin haetaan kirjoittaja, joka pystyy käsittelemään ilmiötä hyvin arkisesta ja 

kansalaisille läheisestä näkökulmasta. Poliisin blogien tekninen alusta uudistetaan, jotta se tukisi 

paremmin vuorovaikutusta ja keskustelua. 

Viharikosten torjunnan näkyvyyttä uutismediassa pyritään lisäämään. Tämä edellyttää, että tutkinnanjohtajat 

tehostavat esitutkintaan liittyvää tiedottamista ja vihapuheeseen liittyviä tapauksia 

otetaan mukaan poliisin päivittäistiedotteisiin. 

Mediapalveluiden osalta on varmistettava viestintästrategian tavoitteiden mukaisesti haastateltavien 

tavoitettavuus ja palvelukyky (myös virka-ajan ulkopuolella) sekä yhteistyön tiivistäminen muun 

muassa taustainfojen, toimittajatapaamisten ja toimittajille järjestettävien poliisikurssien osalta. 

Yksittäisten rikosepäilyjen käsittelyn yhteydessä on pyrittävä tuomaan esille laajemmin tapaukseen 

liittyviä ilmiöitä ja annettava vinkkejä rikosten ennalta ehkäisemiseen tai niiden selvittämiseen. 

Poliisi selvittää lisäksi mahdollisuuksia osallistua vihapuhetta torjuviin viestintäkampanjoihin yhdessä 

muiden toimijoiden kanssa. 

8.5 VIHARIKOKSIIN JA NIIDEN TORJUNTAAN LIITTYVÄN KOULUTUKSEN 

LISÄÄMINEN 

Poliisihallitus on solminut yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 

ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten 

viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. Ohjelman 

mukaan tullaan tammikuussa 2017 järjestämään poliisipäällystölle ja -päälliköille suunnattu 

puolen päivän työpaja viharikoksista sekä myöhemmin keväällä kaksi kahden päivän pituista kouluttajakoulutusta 

poliisilaitoksille. Koulutukselle on jo laadittu opetussuunnitelma. Kouluttajakoulutuksen 

saaneilta tullaan edellyttämään, että toimivat omilla alueillaan viharikoskouluttajina ja pystyvät 

työpaikkakoulutuksena kouluttamaan oman poliisiyksikkönsä henkilöstöä. Poliisiyksiköitä velvoitetaan 

komentamaan osallistujat edellä mainittuihin koulutuksiin. 

Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu sopivat vihapuheiden ja -rikosten torjunnan erityispiirteiden 

huomioimisesta tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa. Joulukuussa 2016 täydennyskoulutuksena 


toteutettavaa ”viharikosten tunnistaminen ja kohtaaminen poliisin työssä” -koulutusta tulee arvioida 

ja sopia siitä toteutetaanko se vastaisuudessakin pelkästään täydennyskoulutuksena vai voidaanko 

se myös sisällyttää poliisin tutkintokoulutukseen, esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. 

Poliisihallitus järjestää vuosittaisen ihmisoikeusseminaarin, jossa vastaisuudessakin käsitellään viharikoksia 

ja -puhetta. 

Varmistetaan uusien ja nykyisten nettipoliisien valmiudet viharikosten torjunnassa sekä tekninen 

osaaminen sosiaalisessa mediassa toimimiseen. 

8.6 VIHARIKOKSIIN LIITTYVÄN TUTKIMUKSEN LISÄÄMINEN 

Poliisiammattikorkeakoulu jatkaa vuosittaisen viharikosselvityksen tekemistä. Selvityksessä esille 

nousseet havainnot huomioidaan viharikosten torjunnassa ja siihen liittyvässä koulutuksessa. 

Poliisihallitus ja sen alaiset yksiköt osallistuvat Sisäministeriön poliisiosaston johdolla laadittavan 

selvityksen tekemiseen siitä, miten viharikosten paljastamista ja tutkinnan tehostamista tulee tehostaa 

sekä millaista tutkimuksellista ja tiedollista tukea tarvitaan. 

8.7 VIHAPUHEIDEN TORJUNTAAN LIITTYVÄ KANSALAISTEN, VIRANOMAISTEN JA 

MUIDEN TOIMIJOIDEN VALISTAMINEN 

Rangaistavan vihapuheen esittäjien yhtenä tarkoituksena on kaventaa muiden sananvapautta. Tämä on 

johtanut osittain siihen, että esimerkiksi päättäjät, virkamiehet, tutkijat ja toimittajat ovat joutuneet järjestelmällisten 

vihakampanjoiden kohteiksi pyrkimyksenä rajoittaa asioiden julkista käsittelyä ja keskustelua. 

Poliisin uusi viharikoksiin erikoistuva ryhmä on käytettävissä kansalaisten, viranomaisten ja muiden 

toimijoiden valistamiseen vihapuheisiin ja -rikoksiin liittyen sekä toimii poliisin asiantuntijana näissä 

asioissa tarjoten helpon ja matalan kynnyksen yhteydenottoon. 

8.8 MONIVIRANOMAIS- ELI ANKKURITOIMINNAN LISÄÄMINEN VIHARIKOKSIIN 

LIITTYEN 

Suomessa on kehitetty usean vuoden ajan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta 

estämisen osaamista sekä kapasiteettia. Poliittisesti motivoitu väkivallan käyttö ja väkivaltaiset ääriliikkeet 

ovat yksi torjuntatyön kohteista. Väkivaltaiset ääriliikkeet käyttävät viestinnässään vihapuhetta. 

Eri toimijoiden osaamista ja valmiuksia on ohjannut vuonna 2012 laadittu ja huhtikuussa 2016 

päivitetty väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma. 

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta estäminen on yhteiskunnan eri toimijoiden 

tehtävä, jonka johtamisesta ja kehittämisestä vastaa Sisäministeriö ja poliisilla on erityisrooli tässä 

työssä. Tavoitteena on kansallisten, alueellisten ja paikallisten rakenteiden luominen väkivaltaisen 

ekstremismin ennalta ehkäisyyn niin, että koko maassa on valmius ennalta ehkäistä väkivaltaista 

ekstremismiä ja radikalisoitumista sekä tarvittaessa puuttua yksilö, ryhmä ja yhteisötasolla kielteiseen 

kehitykseen ja laittomaan toimintaan. Paikallispoliisilla on erityinen tehtävä väkivaltaisen 

ekstremismin ennalta estämisessä mm. yhteisöjen, järjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja muiden 

paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. 

Poliisi vastaa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Turvallisuuden ylläpitäminen tarkoittaa yhtäältä 

valtion ja yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavien tekojen estämistä, toisaalta yksityisten henkilöiden 

ja yhteisöjen oikeuksien suojaamista. Viimeksi mainitussa poliisin on erityisesti huolehdittava 

perus- ja ihmisoikeuksien suojelemisesta. Väkivaltainen ekstremismi ja ääriliikkeet uhkaavat ihmisten 

ja yhteisöjen turvallisuutta sekä oikeuksia. Väkivalta ja sen uhka on ihmisten turvallisuutta sekä 

perus- ja ihmisoikeuksia loukkaava teko ja siten myös rikos. Poliisilain mukaan poliisi toimii turvallisuuden 

ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja 

huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. 

24 


Suomessa väkivaltaisen ekstremismin ja ääriliikkeiden torjunnan päätavoitteena on panostaminen 

ennalta estämiseen. Tavoitteeseen pyritään tunnistamalla väkivaltaisen ekstremismin ja ääriliikkeiden 

uhkia, taustasyitä ja vaikuttimia sekä näiden leviämiseen liittyviä tekijöitä mahdollisimman varhaisessa 

vaiheessa. Huolimatta panostuksesta ennalta estämiseen tarvitaan kehittämistä edelleen 

myös toiminnan paljastamiseen, estämiseen ja varautumiseen sekä seurausten hallintaan. 

Poliisin ennalta estävä toiminta on poliisin kaikkeen toimintaan poikkileikkaavasti sisältyvä toimintatapa, 

jota tehdään poliisiorganisaation kaikilla tasoilla alueellinen ja ihmisten yhdenvertaisuus 

huomioiden. Poliisin ennalta estävän toiminnan tavoitteena on poliisitoiminnan eri osa-alueiden 

huomiointi päivittäisessä perustoiminnassa siten, että eri toimintojen (esimerkiksi poliisitoiminta 

sosiaalisessa mediassa ja väkivaltaisen ekstremismin tunnistaminen) synergialla saavutetaan mahdollisimman 

laaja vaikuttavuus ilmiöiden ja rikosten ennalta estämisessä. 

Poliisi kehittää aktiivisesti poikkihallinnollisia toimintatapoja kuten verkostotyöskentelyä eri hallinnonaloille 

yhteisten, usein paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Päämäärään pyrkiessään poliisi 

etsii aktiivisesti kumppanuuksia, joita poliisi tarkastelee myös vapaaehtoistyön ja yksityisen sektorin 

kanssa harjoitetun yhteistyön mahdollisuuksien kautta turvallisuustyön vaikuttavuuden varmistamiseksi. 

Käytännössä moniammatillinen verkostotyöskentely tapahtuu esimerkiksi Ankkuri toimintana, 

jota poliisi soveltaa paikallisiin olosuhteisiin varhaisen puuttumisen työmuodoissa yhdessä eri 

viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. 

Väkivaltaisen ekstremismin tunnistaminen ja ilmiöön liittyvän tiedon saaminen edellyttää luottamuksellisten 

suhteiden rakentamista radikalisoitumisriskissä olevien yhteisöiden kanssa (päivittäinen 

poliisitoiminta). Tämä tarkoittaa käytännössä jalkautuvaa poliisipartiota tai johonkin yhteisöön henkilökohtaisesti 

yhteydessä olevaa poliisimiestä, jotka keskustelevat, kuuntelevat ja rakentavat ihmisten 

välistä luottamusta turvallisuuden varmistamiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi ennakolta. Työtä 

tehdään esimerkiksi mielenosoitusten ja muiden yleisten kokousten yhteydessä. Toisaalta vaaditaan 

erityistoimintaa, jossa poliisi toteuttaa toimenpiteitä ensisijaisena tavoitteenaan ennalta estävä turvallisuuden 

parantaminen. Poliisin pitää pystyä olemaan analyyttinen ja tietojohtoinen havaitakseen 

ilmiöitä, joihin tulee puuttua tarvittaessa ongelmakeskeisesti, jonkun orastavan ja kasvavassa olevan 

ongelman, kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden, kitkemiseksi. Kaiken 

toiminnan pohjana on viranomaisten yhteinen tilannekuva esimerkiksi väkivaltaisista ääriliikkeistä. 

Vahvistetaan poliisilaitosten moniammatillista yhteistyötä, Ankkuritoimintaa, lisäämällä yksi päätoiminen 

poliisimies jokaiselle poliisilaitokselle. Poliisimiehen erityisvastuuna olisivat väkivaltaiset 

ääriliikkeet ja niiden toimintaan kytkeytyviin henkilöihin liittyvät toimenpiteet yhteistyössä muiden 

toimijoiden kanssa sekä vihapuheet ja -rikokset. Ankkuritoiminnassa mukana oleva poliisi muodostaa 

työparin poliisilaitoksen nettipoliisin kanssa he ja verkottuvat kansallisten toimijoiden kanssa 

sekä tukevat Helsingin poliisilaitoksen uutta ryhmää esimerkiksi toteuttamalla toisten poliisiyksiköiden 

pyytämiä kuulusteluita ja muita tutkintatoimia. 

8.9 VIHAPUHEIDEN JA -RIKOSTEN TORJUNTA - VÄKIVALTAISTEN ÄÄRILIIKKEIDEN 

VALVONNAN LISÄÄMINEN 

Nettipoliisitoiminnalla on aikaisemmin pystytty ennalta estämään ja puuttumaan vihapuheisiin internetissä 

ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Poliisiprofiilit ovat ottaneet osaa keskusteluihin ja tarpeen 

mukaan rauhoittaneet sekä tuoneet faktatietoa keskusteluihin. Lisäksi poliisiprofiilit ovat huomauttaneet 

yksittäisiä henkilöitä tai kirjanneet rikosilmoituksen vihapuheisiin liittyen. Keskusteluilmapiirin 

kiristymisen takia tämä ei ole enää kuitenkaan ollut viimeisen vuoden aikana mahdollista. Turvapaikanhakijatilanteen 

kärjistämä tilanne sosiaalisessa mediassa on tuonut mukanaan runsaasti uusia 

ongelmia aiheuttavia keskustelijoita, eikä poliisin resurssit ole enää riittänyt tilanteen rauhoittamiseen. 

Kuten edellä on todettu, liittyvät väkivaltainen ekstremismi ja internetin viharikokset toisiinsa. Tämän 

takia tulee huomioida, että toiminnassa voi tulla esille sellaisia henkilöitä, joiden osalta on tarpeen 

suorittaa selvittäviä toimenpiteitä, vaikka mitään rikosepäilyä ei vielä olisikaan olemassa. Henkilö voi 


esimerkiksi toimia aktiivisesti sosiaalisen median lisäksi myös erilaisissa mielenosoituksissa tai muissa 

tilanteissa tietyn ääriliikkeen jäsenenä. Yksittäisten toimijoiden osalta voi tulla eteen tapauksia, joissa 

henkilö herättää sosiaalisessa mediassa huolta käyttäytymisensä perusteella (esimerkiksi koulusurmaajia 

ihannoiva henkilö), mutta kyseessä ei ole vielä rikoksen tunnusmerkistön täyttävä toiminta. 

Ääriliikkeiden toiminta näkyy sosiaalisen median lisäksi aikaisemmin mainituin tavoin yhä useammin 

myös kadulla. Erilaiset mielenosoitukset ovat työllistäneet esimerkiksi Helsingin alueella, jossa 

toimii erillinen ennalta estävän toiminnan yksikkö. Ennalta estävän toiminnan yksikön tehtävänä on 

tiedustella ja tunnistaa mielenosoituksiin osallistuvia tahoja jo ennen mielenosoitusta sekä tehdä 

yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa väkivaltaisen ekstremismin ennalta estämiseksi. 

Vihapuheiden ja -rikosten torjunta poliisilaitoksissa kytketään kiinteästi osaksi väkivaltaisten ääriliikkeiden 

valvontaa. 

9 AIKATAULU 

Poliisihallitus määrää poliisiyksiköt käynnistämään raportissa mainitut toimenpiteet, kun toiminnan 

organisoinnin edellyttämistä määrärahoista on käyty keskustelut Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden 

välillä ja tehty tarvittavat päätökset. Poliisin viestintä tukee toimenpiteistä tiedottamista. 

10 TYÖRYHMÄ 

Työryhmä on kokoontunut 4.-28.10.2016 välisenä aikana neljä kertaa. Työryhmän puheenjohtajana 

on toiminut Timo Kilpeläinen (Poliisihallitus). Työryhmän työhön ovat osallistuneet Marko Luotonen 

(Poliisihallitus), Pekka Heikkinen (Poliisihallitus), Sari Sarani (Keskusrikospoliisi), Jarmo Heinonen 

(Helsingin poliisilaitos), Marko Forss (Helsingin poliisilaitos) ja työryhmän sihteereinä Måns Enqvist 

(Poliisihallitus) sekä Sami Lipponen (Keskusrikospoliisi). 

11 TAUSTA-AINEISTO 

Raportissa käytetty tausta-aineisto: 

• Esitutkintalaki 

• Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus (R 97 20) 

• Hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteko 2016 

• Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 

2016 

• Laki sananvapauden käytöstä joukkoviestinnässä (460/2003) 

• Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 7/2016 

• Poliisiammattikorkeakoulun selvitykset poliisin tietoon tulleista epäillyistä viharikoksista 

• Poliisihallituksen ohje 2013: ”Epäillyn viharikoksen tai sellaisia piirteitä sisältävän rikoksen luokitteleminen 

poliisiasiain tietojärjestelmään” 

• Poliisihallituksen ohje: ”Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet” 

• Rikoslaki 

• Sisäministeriö: ”Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä” (Dnro 17/34/11) 

• Sisäministeriön työjärjestys (1078/2013) 

• Valtakunnansyyttäjäviraston raportti 21.12.2012: ”Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä 

- Rangaistavan vihapuheen määrittäminen ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentuminen 

erilaisiin Internetissä toimiviin toimijoihin” 

• Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 

26 


Muut lähteet: 

• Ihmisoikeusliitto 

• Suomen Punainen Risti 

• Rikosuhripäivystys 

• Monika naiset-järjestö 

• Kirkon ulkomaanapu 


POLIISIHALLITUS 

Asemapäällikönkatu 14, PL 22, 00521 HELSINKI 

kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi 

Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 

www.poliisi.fi

55559_53788_Vihapuheiden_tehostettu_torjunta_raportti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?