MIELENTERVEYS- PÄIHDE- AIKUISSOSIAALITYÖN UUDISTAMINEN KESKI-SUOMESSA
87971_marja_heikkilan_raportti_valmis_2_1
87971_marja_heikkilan_raportti_valmis_2_1
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keski-Suomen SOTE 2020 – hanke<br />
<strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>-<br />
<strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> <strong>UUDISTAMINEN</strong><br />
<strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong><br />
Marja Heikkilä<br />
Kuva: Merja Huovelin
2<br />
Sisällys<br />
1 TIIVISTELMÄ .........................................................................................................................4<br />
2 ESIPUHE................................................................................................................................6<br />
3 <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA <strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> KEHITTÄMISEN<br />
TAUSTAA <strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong> .............................................................................................8<br />
3.1 Keski-Suomen kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiat .....................................8<br />
3.2 Maakunnalliset kehittämishankkeet ......................................................................... 10<br />
3.2.1 Arjen mieli -hanke................................................................................................ 10<br />
3.2.2 Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma ................................. 10<br />
3.2.3 Aikuissosiaalityön hankkeet ............................................................................... 11<br />
3.2.4 Hoitoketjutyö ........................................................................................................ 11<br />
4 TILASTOJEN KERTOMAA <strong>KESKI</strong>SUOMALAISTEN MIELENTERVEYDESTÄ,<br />
<strong>PÄIHDE</strong>TILANTEESTA JA <strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> TARPEESTA .............................. 13<br />
5 <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA <strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> TYÖRYHMÄN<br />
TYÖSKENTELY .................................................................................................................... 21<br />
5.1 Vertailumallina Eksote -ideointia Timo Salmisaaren kanssa ............................... 25<br />
6 <strong>KESKI</strong>-SUOMEN SOTE-MALLI <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA<br />
<strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> PALVELUMALLIN POHJANA .................................................. 31<br />
6.1 Yhteistyö ...................................................................................................................... 32<br />
6.2 Palveluohjaus .............................................................................................................. 33<br />
6.3 Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito .................................................................. 35<br />
6.4 Yksi asiakas, yksi suunnitelma ................................................................................. 36<br />
6.5 Liikkuvat palvelut ........................................................................................................ 36<br />
7 <strong>KESKI</strong>-SUOMEN <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA <strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong><br />
PALVELUMALLI .................................................................................................................... 38<br />
7.1 Mallin taustaoletuksia ................................................................................................. 38<br />
7.2 Keski-Suomen mallin rakentaminen ........................................................................ 42<br />
7.3 Palvelurakenteesta ..................................................................................................... 46<br />
7.4 Kehittäminen ............................................................................................................... 48<br />
8 MITEN EHDOTUKSIA VOISI LÄHTEÄ KOKEILEMAAN? .......................................... 49
3<br />
KUVAT<br />
KUVA 1. JÄRJESTELMÄSTÄ IHMISEEN ....................................................................................................... 8<br />
KUVA 2. NUOREN JA AIKUISEN <strong>MIELENTERVEYS</strong>- JA <strong>PÄIHDE</strong>POTILAAN HOITOKETJU. LUONNOS. ......... 12<br />
KUVA 3. <strong>KESKI</strong>-SUOMEN YHTEINEN KIPUKOHTA .................................................................................... 14<br />
KUVA 4. TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS <strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong> 6/2016 ................................. 15<br />
KUVA 5. KELAN TYÖKYVYTTÖMYYSINDEKSI <strong>KESKI</strong>- JA ITÄ-<strong>SUOMESSA</strong> VUONNA 2014 ........................ 16<br />
KUVA 6. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT SEKÄ MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN<br />
HÄIRIÖIDEN VUOKSI TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT <strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong>............................. 16<br />
KUVA 7. <strong>MIELENTERVEYS</strong>INDEKSI, IKÄVAKIOITU ................................................................................... 17<br />
KUVA 8. TYÖIKÄISTEN ALKOHOLIKUOLLEISUUS <strong>KESKI</strong>- JA ITÄ-<strong>SUOMESSA</strong> VUONNA 2014 ................... 18<br />
KUVA 9. KUNNAN YLEINEN JA LASTEN PIENITULOISUUSASTE <strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong> VUONNA 2014 ......... 19<br />
KUVA 10. TOIMEENTULOTUKI, EUROA/ASUKAS <strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong> VUONNA 2014 ............................... 20<br />
KUVA 11. LASKUTUKSELTAAN 3 SUURINTA DIAGNOOSIRYHMÄÄ IKÄLUOKITTAIN <strong>KESKI</strong>-SUOMEN<br />
SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 2013 ........................................................................................................ 23<br />
KUVA 12. DIAGNOOSIRYHMÄ F00 -99 PSYKIATRIA. OSUUS KOKONAISLASKUTUKSESTA JA OSUUS<br />
POTILASPOPULAATIOSTA <strong>KESKI</strong>-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSA VUONNA 2014 ....................... 23<br />
KUVA 13. DIAGNOOSIRYHMÄ F00 – 99. OSUUS KUNNAN LASKUTETUISTA HOITOKUSTANNUKSISTA<br />
<strong>KESKI</strong>-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUONNA 2014 ............................................................... 24<br />
KUVA 14. PALJON PALVELUITA TARVITSEVIEN ASIAKKAIDEN JAKAUTUMINEN ERI RYHMIIN ................... 25<br />
KUVA 15. NETTOTOIMINTAMENOJEN SUHTEELLINEN KEHITYS 2010 – 2015 (VERTAILUVUOSI<br />
2010=100) ................................................................................................................................... 27<br />
KUVA 16. YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN PALVELUT OSANA EKSOTEN PERHE- JA<br />
SOSIAALIPALVELUITA VUODEN 2016 ALUSTA ................................................................................ 28<br />
KUVA 17. ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT .............................................................................. 28<br />
KUVA 18. 24/7 TOIMINTAKOKONAISUUDEN OSAT .................................................................................. 30<br />
KUVA 19. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ............................................. 32<br />
KUVA 20. PALVELUOHJAUKSEN MUODOT JA PALVELUTARVE ............................................................... 34<br />
KUVA 21. <strong>KESKI</strong>-SUOMEN SOTE 2020 JA ALUEELLINEN ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ<br />
TYÖRYHMÄ/UUSI SAIRAALA. <strong>KESKI</strong>-SUOMEN SOTE:N YLEINEN PROSESSI. ................................ 36<br />
KUVA 22. KUNTALAISEN TUKEMINEN MAASEUTUMAISILLA REUNA-ALUEILLA: KRISTILLISEN<br />
<strong>PÄIHDE</strong>JÄRJESTÖJEN AUTTAMISTYÖ JA ”YHDEN IHMISEN PERIAATE” JULKISTA SOSIAALITYÖTÄ<br />
TUKEVANA KÄYTÄNTÖNÄ ................................................................................................................ 37<br />
KUVA 23. ASIAKASSEGMENTOINTI ......................................................................................................... 39<br />
KUVA 24. PERUUTTAMATTOMAT POISJÄÄNNIT ERIKOIALOITTAIN <strong>KESKI</strong>-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA<br />
2012-2014 .................................................................................................................................... 40<br />
KUVA 25. TULEVAISUUDEN PALVELUMUOTOJEN MÄÄRITTELYÄ ............................................................. 41<br />
KUVA 26. PALVELUPERIAATTEITA .......................................................................................................... 42<br />
KUVA 27. INTEGROITU LÄHIPALVELUMALLI ............................................................................................ 43<br />
KUVA 28. NYKYINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTIKESKUS ....................................................................... 44<br />
KUVA 29. <strong>KESKI</strong>-SUOMEN <strong>MIELENTERVEYS</strong>- <strong>PÄIHDE</strong>- JA <strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> PALVELUIDEN<br />
ORGANISOINTI ................................................................................................................................ 45<br />
KUVA 30. MAAKUNNALLINEN AIKUISTEN TALO ....................................................................................... 47<br />
KUVA 31. <strong>PÄIHDE</strong>- JA <strong>MIELENTERVEYS</strong>ONGELMIEN YHTEISKUNNALLE AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET50<br />
KUVA 32. PROSESSIN HAHMOTUSTA ..................................................................................................... 51<br />
TAULUKOT<br />
TAULUKKO 1. <strong>KESKI</strong>-SUOMEN EHKÄISEVÄN <strong>MIELENTERVEYS</strong>- JA <strong>PÄIHDE</strong>TYÖN RAKENTEET .................. 9
4<br />
1 TIIVISTELMÄ<br />
Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uudistaminen Keski-Suomessa<br />
perustuu hankkeen työryhmätyöskentelyyn. Työryhmä aloitti työskentelynsä<br />
mielenterveys- ja päihdetyöryhmänä, mutta työskentelyn edetessä aihepiiri<br />
laajeni aikuissosiaalityöhön. Tähän vaikutti suuresti työskentely Eksoten kyseisen<br />
toimialueen (Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut) johtajan, Timo<br />
Salmisaaren kanssa.<br />
Uuden mallin luomisen pohjaksi käytiin läpi maakunnassa jo tehtyä kehitystyötä,<br />
jonka pohjalle uutta voidaan rakentaa. Aikaisempi palvelurakennetyö, jossa<br />
voimavaroja on siirretty laitoshoidosta avohoitoon, kehitetty uusia työmuotoja<br />
ja parannettu ammattilaisten osaamista, muodostaa hyvän pohjan jatkuvalle<br />
uudistamiselle. Lisäksi keskisuomalaisten palvelutarvetta ja palvelujen tilaa<br />
mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluissa kartoitettiin erikseen<br />
tilastokatsauksella.<br />
Uuden mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelumallin rakennusapuina<br />
käytettiin Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa luotuja perusmalleja,<br />
kuten lähipalvelulähtöistä palvelumallia, terveyshyötymallia, palvelulogiikkaa,<br />
asiakassegmentoinnin hyödyntämistä, johtamiskoulutuksen oppeja sekä<br />
asiakaslähtöisyyden asettamista keskiöön. Uuden mallin hahmottamisessa<br />
työryhmä sai tukea kolmesta eri tapaamiskerrasta Eksoten palvelualuejohtaja<br />
Timo Salmisaaren kanssa sekä dosentti Jorma Niemelän alustuksesta ja sparrauksesta.<br />
Suurin merkitys oli työryhmäläisten omilla ehdotuksilla ja työskentelyllä. Työryhmäläiset<br />
tuottivat raportin kokoajalle Marja Heikkilälle aineistoa ja ehdotuksia<br />
uuden mallin pohjaksi. Työryhmäläisten ehdotukset kiteytyivät kahdeksaan<br />
keskeiseen periaatteeseen, jotka toteutettuina muuttaisivat Keski-Suomen<br />
palvelujärjestelmää radikaalilla tavalla.
5<br />
Keskeiset periaatteet:<br />
1. Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen<br />
2. Asiakas/potilas ensin!<br />
3. Matalat kynnykset/kynnyksettömyys: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus,<br />
vertaistuki, järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan<br />
4. Lähipalvelulähtöisyys: panostaminen peruspalvelutasolle – nopea apu<br />
sekä erityistason tuki ja mutkaton vuorovaikutus<br />
5. Sote – integraation toteuttaminen (horisontaalinen – vertikaalinen): kootut<br />
mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski-Suomen<br />
maakunnassa<br />
6. Asiakastiedon hyödyntäminen → asiakassegmentointi → yksilöllinen<br />
apu<br />
7. Nykyiset toimivat mallit käyttöön laajasti koko maakunnassa<br />
8. Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote<br />
- Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu<br />
resursseja uudenlaiseen toimintaan<br />
Tältä pohjalta lähdettiin rakentamaan mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön<br />
organisointia Keski-Suomessa sellaisen mallin pohjalle, joka rakentuu<br />
asukkaiden toimivalle arjelle. Asuminen, arjen yhteisöt ja verkostot, työ ja<br />
toimentulo, harrastukset, kaupat ja muut lähipalvelut ovat avainasemassa ihmisen<br />
hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyvät tarpeen mukaiset matalan kynnyksen<br />
avoimet peruspalvelut hyvinvointiasemilla tai -keskuksissa tukevat silloin,<br />
kun tarvitaan ammattilaisen tai vertaisen tukea. Hyvinvointikeskuksissa<br />
on tärkeää turvata monipuolinen tuki sote-palvelujen lisäksi: mm. TE-toimiston<br />
ja Kelan palvelut ovat tärkeitä – samoin kulttuuri, liikunta, 3.sektori ja seurakunta.<br />
Hyvinvointikeskuksissa työskennellään joustavasti asiakkaan osallisuuden<br />
sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointikeskuksen<br />
asiakastyön ammattilaisilla on keskeinen rooli mielenterveys-, päihde- ja<br />
aikuissosiaalityön nopean avun mallissa. Tässä tukena ovat liikkuvat ja sähköiset<br />
palvelut. Sähköiset palvelut toimivat sekä kotiin neuvontana ja ohjauksena<br />
ja yhteyksinä esimerkiksi terapeutteihin ja muihin erityisosaajiin tai ver-
6<br />
taisiin, että hyvinvointikeskuksiin, joihin saadaan tukea erityis/erikoispalveluista.<br />
Maakunnallisesti kootut erityis 1 palvelut turvaavat sen, että meillä on 24/7 apua<br />
saatavissa ympäri maakuntaa sekä korkeatasoista sairaalahoitoa, riippuvuuksien<br />
hoitoa ja kuntoutusta sekä osaamista, jota jaetaan ja kehitetään mielekkäällä<br />
tavalla. Malli edellyttää tuekseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä.<br />
Koska palveluiden tuottamisen painopiste siirretään lähi- ja perustasolle, esimerkiksi<br />
palveluiden järjestämissopimus, jonka JYTE-alue ja Seututerveyskekusalue<br />
ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa tehneet, puretaan (Tosin<br />
se tulisi purettavaksi sote-uudistuksessa joka tapauksessa). Eri tarkastelut<br />
ovat osoittaneet, että nykyisellä tavalla järjestetyt palvelut lisäävät kustannuksia<br />
ja ovat asiakkaiden ja potilaiden kannalta vaikeasti saavutettavissa. Näin<br />
suuri muutos vaatii toteutuakseen omaa resursointia. Muutoksen tekemiseen<br />
tulisi varata joko olemassa olevasta henkilöstöstä resurssia tai palkata ulkopuolinen<br />
tekijä.<br />
2 ESIPUHE<br />
Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan<br />
25.2.2016, että maakunnassa tarvitaan perusteltu ehdotus ja yhteinen näkemys<br />
siitä, miten päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä aikuissosiaalityö olisi<br />
järkevää organisoida uudessa maakunnallisessa mallissa, jossa sosiaali- ja<br />
terveydenhuolto on integroitu.<br />
Hankkeen tulosten kannalta keskeinen kysymys on: Miten Keski-Suomessa<br />
parannetaan erityisesti haavoittuvassa olevien aikuisten palveluja ja kuntoutusta?<br />
Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaissa on runsaasti<br />
1 Kaikki ryhmäläiset eivät halunneet käyttää erikois- tai erityispalvelu nimikettä, koska kokivat<br />
sen asiakasta kehittämisen fokuksessa pitävän ajattelun vastaisena. Asiakkaan tueksi kootaan<br />
erilaista osaamista ja moniammatillista työtä hänen tarpeensa mukaan yhdessä asiakkaan<br />
kanssa. Porrastus ei tue asiakkaan toipumista, vaan pönkittää organisaatiorakenteita.<br />
Samaan asiaan kiinnitti huomiota kustannusnäkökulmasta hankkeen arvioitsija Pasi-Heikki<br />
Rannisto Peurunka4 -seminaarissa 13.9.2016.
7<br />
niitä henkilöitä jotka tarvitsevat monia palveluita. Tätä problematiikkaa oli käyty<br />
läpi hankeen mielenterveys- ja päihdetyöryhmässä.<br />
Keskeisiksi ongelmakohdiksi nykyisessä palvelujärjestelmässä päihde- ja mielenterveystyöryhmän<br />
jäsenet olivat nostaneet seuraavat asiat:<br />
1. Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden pirstaleisuus<br />
2. Kustannusten painottuminen kalliisiin erityis- ja erikoissairaanhoidon<br />
palveluihin<br />
3. Asiakkaan/potilaan vaikeus löytää oikeaa palvelua oikeaan aikaan<br />
Keski-Suomen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön ongelmana eivät<br />
pääsääntöisesti ole hoitoketjut, vaan palveluiden pirstaleisuus. Tämä ongelma<br />
ei vaivaa yksin mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluita, vaan<br />
se on tunnistettu monissa muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa,<br />
mm. sydänpotilailla 2 . Tutkimustulokset osoittavat, että asiakkaan nostaminen<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon keskiöön voi sekä hillitä kustannusten nousua,<br />
että parantaa palveluja, jos sirpaleisista hoitopoluista pystytään tekemään tehokkaampia.<br />
Lisäksi tutkimustulokset alleviivaavat osaoptimoinnin estämisen<br />
ja nykyistä paremman tiedonkulun tarvetta.<br />
Katsottaessa tämän päivän Keski-Suomen tilannetta asiakastarpeiden sekä<br />
horisontaalisen ja vertikaalisen sote-integraation toteutuksen näkökulmasta,<br />
tarvitaan uusi, innovatiivinen tarkastelu, joka hyödyntää maakunnassa tehdyn<br />
työn, mutta tarjoaa myös uusia toimintakäytäntöjä ja palvelumalleja maakunnan<br />
asukkaiden käyttöön. Näistä aineksista on mahdollista rakentaa 2020-<br />
luvun mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön keskisuomalaista mallia.<br />
Ajatusmaailman ja asenteiden tulisi vähitellen muuttua hoitoketjuista asiakkaiden<br />
polkuihin (kuva 1). Varsinkaan mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityössä<br />
kuntoutumista ei tapahdu, elleivät asiakkaat ja heidän läheisensä itse<br />
työskentele aktiivisesti oman hyvinvointinsa, paranemisensa ja kuntoutumisensa<br />
hyväksi. Ammattilaiset ovat ohjaajia, valmentajia, tukijoita, neuvojia,<br />
2 http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/sydanpotilaiden-pirstaleinen-polkuparanisi-asiakaslahtoisyydella
8<br />
jne. Vertaistuella ja kokemuksellisuudella on merkittävä paikka työskentelyprosessissa.<br />
Kuva 1. Järjestelmästä ihmiseen 3<br />
3 <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA AIKUISSOSIAALI-<br />
TYÖN KEHITTÄMISEN TAUSTAA <strong>KESKI</strong>-<strong>SUOMESSA</strong><br />
3.1 Keski-Suomen kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiat<br />
Suomen alueella” – raportin mukaan (AVI:n julkaisu 29.2.2014) 4 kunta- tai<br />
3 Sydänpotilaalle sujuva hoitopolku, Sitra<br />
4<br />
Keski-Suomessa on jokaisessa kunnassa lukuun ottamatta joitakin Seututerveyskeskuksen<br />
kuntia ”Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Länsi- ja Sisä-<br />
https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/ehkaisevan_paihdetyon_rakenteet.pdf/3cef3f0a-<br />
127c-43fe-aeeb-1cb50c62b272
9<br />
seutukuntakohtainen mielenterveys- ja päihdestrategia. Kinnulan tilanne on<br />
raportin julkaisemisen jälkeen korjaantunut.<br />
Taulukko 1. Keski-Suomen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenteet<br />
Päihde- ja mielenterveysstrategioissa on kuvattu pääsääntöisesti kunnan<br />
päihde- ja mielenterveyspalveluiden nykytila, palveluiden kehittämistarpeet ja<br />
kehittämistoimenpiteet. Eri kunnat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin eri tarmokkuudella.<br />
Viimeisimpänä on hyväksytty Jyväskylän kaupungin mielenterveysja<br />
päihdeohjelma kaupungin perusturvalautakunnassa 31.3.2016. Varsinkin<br />
palveluiden ongelmakohdat on kuvattu hyvin samaan tapaan kuin mielenterveys-,<br />
päihde- ja aikuissosiaalityön työryhmän kokouksissa on tullut ilmi. Näitä<br />
suunnitelmia käsiteltiin myös Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen mielenterveys-<br />
ja päihdetyöryhmän kokouksessa 15.4.2015 5 . Niistä löytyy hienoja<br />
toimintamalleja ja monia hyviä käytäntöjä. Mutta samat työntekijät, jotka ovat<br />
5<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/82567_K-S_mielenterveys-<br />
_ja_paihdepalvelujen_ohjausryhma_17_4_15_poytakirja.pdf
10<br />
olleet näitä strategioita työstämässä, ovat esittäneet, että kun kyseessä ovat<br />
kunta- tai seutukuntakohtaiset ohjelmat/strategiat, ei päästä tarkastelemaan<br />
tarpeeksi laajoja kokonaisuuksia ja esittämään tarvittavia rakenteellisia muutoksia.<br />
3.2 Maakunnalliset kehittämishankkeet<br />
Useat kunnat ja kuntayhtymät olivat tehneet mielenterveys- tai päihdestrategiatyötä<br />
jo aikaisemmin, mutta viimeistään Arjen mieli -hankkeen aikana ne<br />
ryhtyivät työstämään yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdestrategioita.<br />
3.2.1 Arjen mieli -hanke<br />
Arjen mieli -hankkeessa (1.1.2011 – 31.1.2013) tuettiin kuntia strategioiden<br />
tekemisessä ja järjestettiin laaja koulutussarja mielenterveystyöstä sekä koulutettiin<br />
maakuntaan ensimmäiset kokemusasiantuntijat. Tietoa hankkeen<br />
työskentelystä ja tuloksista löytyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kotisivuilta<br />
osoitteesta http://www.ksshp.fi/fi-<br />
FI/Sairaanhoitopiiri/Kehittamistoiminta/Paattyneet_hankkeet/KeskiSuomen_Arj<br />
en_mielihanke. Hankkeen Keski-Suomen projektivastaavana toimi Liisa Rauhala,<br />
joka on ollut jäsenenä Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen mielenterveys-,<br />
päihdetyöryhmässä ja aikuissosiaalityön ryhmässä. Hän on ollut tärkeä<br />
linkki tulosten siirtymisessä eteenpäin.<br />
3.2.2 Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma<br />
Viimeisin hanke, jonka voidaan ajatella vastaavan koko Keski-Suomen maakunnan<br />
mielenterveys- ja päihdesuunnitemaa on ollut Keski-Suomen aikuispsykiatrian<br />
kokonaissuunnitelma http://www.ksshp.fi/fi-<br />
FI/Sairaanhoitopiiri/Kehittamistoiminta/Paattyneet_hankkeet/Aikuispsykiatrian<br />
_hankkeet/Aikuispsykiatrian_kokonaissuunnitelma(45148). Siinä toteutettiin<br />
suuri palvelurakennemuutos ja koulutuskokonaisuus. Hanke toteutettiin mm.<br />
lakkauttamalla psykiatrisia laitospaikkoja ja siirtämällä hoidon painopistettä ja<br />
resursseja avohoitoon. Muutostyö pantiin toimeen sairaanhoitopiirin johdolla ja
11<br />
samassa yhteydessä siirrettiin mielenterveystyön resursseja perustasolta erikoistasolle.<br />
Kyseessä oli järjestelmällisesti toteutettu ja johdettu hanke (hankkeesta<br />
vastasivat tuolloinen ylilääkäri Timo Männikkö ja erikoissuunnittelija,<br />
psykologi Hannu Priha), joka sopi erinomaisesti omaan aikaansa.<br />
3.2.3 Aikuissosiaalityön hankkeet<br />
Aikuissosiaalityön osalta viimeisin lähes koko maakuntaa koskettava kehittämishanke<br />
on ollut Aikuissosiaalityön kehittämishake Keski-Suomessa (2007 –<br />
2009). Hankkeessa keskityttiin aktivoinnin ja työllistämisen, päihde- ja mielenterveystyön<br />
sekä palveluohjauksen kehittämiseen sosiaalitoimiston työssä.<br />
Lisäksi hankkeessa avattiin tehtävä- ja ammattirakenteita ja kirkastettiin aikuissosiaalityön<br />
yhteiskunnallista roolia. Hankkeen aineisto ja tulokset löytyvät<br />
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta osoitteesta<br />
http://koskeverkko.fi/hankkeet/paattyneet-hankkeet/aikuissosiaalityonkehittamishanke-keski-suomessa-2007-2009/<br />
.<br />
Sosiaalihuoltolain uudistuksen (2014) myötä maakunnassa on virinnyt ajatuksia<br />
sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen uudelleen organisoinnista. Tätä<br />
varten Jyväskylä ja Laukaa ovat mukana THL:n hallinnoimassa SOSKU -<br />
projektissa (Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke 2015 - 2018). Hankkeen<br />
tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä sosiaalisen kuntoutuksen osaamista,<br />
yhteistyötä ja vaikuttavuutta aikuissosiaalityössä. Tietoa meneillään<br />
olevista hankkeista löytyy hankkeen kuntakohtailta tai THL:n kotisivuilta<br />
http://www.jyvaskyla.fi/hankkeet/sosiaalinen_kuntoutus tai<br />
http://www.laukaa.fi/palvelut/sosku-laukaa tai https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku<br />
3.2.4 Hoitoketjutyö
12<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on tehty hoitoketjutyötä jo vuosia. Mielenterveys<br />
ja päihdetyön alueelta löytyy valmis hoitoketju päihteitä käyttävälle,<br />
raskaana olevalle äidille (HAL huumeet, alkoholi, lääkkeet). Lisäksi on tehty<br />
näitä aiheita sivuava läheisväkivallan hoitoketju Keski-Suomessa. Tällä hetkellä<br />
on tekeillä ja jo varsin pitkällä nuoren ja aikuisen mielenterveys- ja<br />
päihdepotilaan hoitoketju (kuva 2).<br />
Kuva 2. Nuoren ja aikuisen mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoketju. Luonnos.<br />
Tätä työtä on tehnyt jo usean vuoden ajan aktiivinen, moniammatillinen työryhmä,<br />
jonka työskentelystä on kirjoitettu Hyvinvoiva Tulevaisuus blogissa<br />
kuvaavalla otsikolla ” Hoitoketjuyhteistyötä asiakkaan hoitoviidakossa” 6 Kuten<br />
kuvasta näkyy, hoitoketjusta pyritään tekemään monipuolinen ja kattava ja se<br />
on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2017 alkupuolella. Hoitoketjut on tarkoitettu<br />
ammattilaisten käyttöön, mutta jatkossa tulisi harkita varsinkin mielenterveys-,<br />
päihde ja aikuissosiaalityön palveluissa niiden avaamista asiakkaiden<br />
hyödyksi. Samaan aikaan maakunnassa ollaan raivaamassa toista viidakkoa:<br />
6 https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/09/06/hoitoketjuyhteistyota-asiakkaanhoitoviidakossa/
13<br />
psykologi Eeva-Liisa Liimataisen johdolla kootaan asiakkaan reittiopasta terapiaviidakkoon<br />
7 . Tämä opas hyödyttää varmasti yhtä lailla ammattilaisia. Luultavasti<br />
olisi järkevää kirjoittaa eri aineistot niin selkeällä kielellä, että sekä asiakkaat<br />
että moniammatillisten työryhmien kaikki jäsenet ymmärtäisivät niitä.<br />
4 TILASTOJEN KERTOMAA <strong>KESKI</strong>SUOMALAISTEN<br />
MIELENTERVEYDESTÄ, <strong>PÄIHDE</strong>TILANTEESTA JA AI-<br />
KUISSOSIAALITYÖN TARPEESTA<br />
Hankkeen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön selvityksen taustaksi<br />
on koottu tietoa näiden palveluiden tarpeesta, käytöstä ja saannista Keski-<br />
Suomessa 8 . Tilastokoonti julkaistaan tämän raportin liitteenä 1. Tässä raportissa<br />
nostetaan esiin vain joitakin keskeisimpiä kipukohtia ja palvelutarpeita<br />
aiheuttavia taustatietoja. Ehkä kaikkein keskeisin taustatekijä keskisuomalaisten<br />
mielenterveys- ja päihdeongelmille on pitkään jatkunut epävarmuus työllistymisestä<br />
ja sen mukana taloudellisesta ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tämä<br />
näkyy selvästi mm. valtakunnallisessa selvityksessä, jossa Keski-Suomi<br />
nousee esiin rakennetyöttömyyden huippumaakuntana.<br />
7 https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/08/30/asiakkaan-reittiopaspsykoterapiaviidakkoon/<br />
8 Sivi Talvensola: Tilastotietoa aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista<br />
Keski-Suomessa vuonna 2014<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/84531_Tilastokoonti_v.10.8.2016_2_.pdf
14<br />
Vaikka Timo Aron sote-analyysin materiaali on vuodelta 2014, ei Keski-<br />
Suomen tilanne pitkäaikaistyöttömyyden osalta ole kohentunut suhteessa<br />
muuhun Suomeen (kuva 3.). Tässä tarvitaan edelleen kuntien, elinkeinoelämän,<br />
maakunnan, järjestöjen ja asukkaiden yhteisiä ponnistuksia. Uusi maakuntamalli<br />
antaa mahdollisuuden yhdistää voimavaroja uudella tavalla (aluekehitys,<br />
työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali -ja terveydenhuolto), hyödyntää yhteisiä<br />
tietovarantoja ja kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja työllistymiseen ja<br />
kuntotutumiseen. Mutta se sisältää myös suuria riskejä entistä etääntyneempään,<br />
kankeampaan ja monimutkaisempaan hallintoon, joka hukkaa heikossa<br />
asemassa olevan ihmisen elämäntilanteen ja tarpeet.<br />
Kuva 3. Keski-Suomen yhteinen kipukohta 9<br />
9 Aro – Laaksonen, 2016: SOTE-vertailuanalyysi. Vertailuanalyysi maakuntien väestöllisestä,<br />
sosiaalisesta ja taloudellisesta kantokyvystä
15<br />
Saarijärvi<br />
Jyväskylä<br />
Äänekoski<br />
Kannonkoski<br />
Viitasaari<br />
Keski-Suomi<br />
Jämsä<br />
Kinnula<br />
Karstula<br />
Kivijärvi<br />
Joutsa<br />
Kuhmoinen<br />
Keuruu<br />
Hankasalmi<br />
Pihtipudas<br />
Toivakka<br />
Laukaa<br />
Konnevesi<br />
Luhanka<br />
Uurainen<br />
Petäjävesi<br />
Kyyjärvi<br />
Multia<br />
Muurame<br />
7,6<br />
18,8<br />
7,6<br />
18,6<br />
4,9<br />
18,4<br />
5,3<br />
18,1<br />
7,3<br />
17,4<br />
6,7<br />
17,3<br />
6,5<br />
17,3<br />
5,1<br />
17,2<br />
4,1<br />
17<br />
4,8<br />
16,6<br />
8,2<br />
16,4<br />
4,9<br />
16,2<br />
5,0<br />
15,5<br />
9,2<br />
15,1<br />
6,4<br />
14,7<br />
6,6<br />
14,3<br />
8,7<br />
14,3<br />
5,7<br />
14,3<br />
7,3<br />
14,2<br />
7,3<br />
14,1<br />
7,5<br />
13,2<br />
6,9<br />
13<br />
6,6<br />
12,3<br />
5,2<br />
11,7<br />
0 5 10 15 20<br />
Pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta<br />
Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta<br />
Kuva 4. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Keski-Suomessa 6/2016, %-työvoimasta (Lähde:<br />
TEM, työllisyyskatsaus, kesäkuu 2016)<br />
Myös työkyvyttömyys on Keski-Suomessa muuta Suomea korkeammalla tasolla.<br />
Vaikka kuvan 4 perusteella Keski-Suomen työkyvyttömyysindeksi on Itäja<br />
Keski-Suomen yhteistyöalueen matalin, on Keski-Suomen kuntien välillä<br />
valtavia eroja. Kivijärvellä indeksi on 170,9 ja Muuramessa 77,4.<br />
Tämä aiheuttaa maakunnassa melkoisia palveluhaasteita. Samat erot näkyvät,<br />
kun työkyvyttömyyseläkettä saavien kuntatilastoon lisätään sekä mielenterveyden<br />
ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat<br />
Keski-Suomessa (kuva 5). Tässä tilastossa työkyvyttömyyseläkettä saavien
16<br />
osuus työikäisestä väestöstä on Kivijärvellä (14,9 %)kolme kertaa suurempi<br />
kuin Muuramessa (5 %). Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä on<br />
Kivijärvellä (8,1 %) eläkkeellä neljä kertaa enemmän väkeä kuin Muuramessa<br />
(2 %).<br />
Kuva 5. Kelan työkyvyttömyysindeksi Keski- ja Itä-Suomessa vuonna 2014, ikävakioitu (Lähde:<br />
SOTKAnet Info 2495)<br />
Kuva 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden<br />
vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat Keski-Suomessa, % 16–64-vuotiaista (Lähde: SOTKAnet,<br />
info ind 2424, info ind. 3218
17<br />
Maakunnan ”mielenterveyskartta” on varsin värikäs ja saa uusia piirteitä, kun<br />
se rakennetaan mielenterveysindeksin 10 pohjalta (kuva 7). Indeksi koostuu<br />
vaikeista mielenterveysongelmista kertovista tiedoista, kuten itsemurhatiedoista,<br />
psykoosilääkityksen tiedoista ja mielenterveyssyyperusteisesta eläköitymistiedosta.<br />
Kunnat asettuvat tällä tarkastelulla taas eri järjestykseen, kun<br />
kokonaisuuteen tuodaan umpikujaan ajautuneet elämäntilanteet: itsemurhat ja<br />
sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset.<br />
Kuva 7. Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (Lähde: Terveytemme Atlas, Terveytemme.fi, luokitteluperuste:<br />
Luonnollinen jako, 5 luokkaa)<br />
10 http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/2012/notes/notes.htm#mielenterveys
18<br />
Alkoholin liikakäyttö näyttää tilastotiedon valossa olevan Keski-Suomessa (29<br />
%) jonkin verran yleisempää kuin koko maassa (28 %). Ilmeisesti tästä syystä<br />
myös alkoholikuolleisuus on keskimääräistä korkeampaa.<br />
Alkoholikuolleisuus 35–64-vuotiailla / 100 000 vastaavan ikäistä<br />
miehet naiset yhteensä<br />
Koko maa 90,8 22,9 57<br />
Etelä-Savo 109,1 36,2 73,1<br />
Keski-Suomi 101,4 21,3 62<br />
Pohjois-Karjala 104,4 25 65,6<br />
Pohjois-Savo 92,3<br />
Kuva 8. Työikäisten alkoholikuolleisuus Keski- ja Itä-Suomessa vuonna 2014
Kuva 9. Kunnan yleinen ja lasten pienituloisuusaste Keski-Suomessa vuonna 2014 (Lähde:<br />
Sotkanet, ind. 3099, ind. 228)<br />
19
20<br />
Jyväskylä<br />
Koko maa<br />
Äänekoski<br />
Keski-Suomi<br />
Kivijärvi<br />
Kinnula<br />
Jämsä<br />
Multia<br />
Petäjävesi<br />
Keuruu<br />
Hankasalmi<br />
Viitasaari<br />
Saarijärvi<br />
Joutsa<br />
Kuhmoinen<br />
Laukaa<br />
Uurainen<br />
Pihtipudas<br />
Konnevesi<br />
Muurame<br />
Karstula<br />
Kyyjärvi<br />
Toivakka<br />
Luhanka<br />
Kannonkoski<br />
55<br />
55<br />
53<br />
50<br />
44<br />
42<br />
39<br />
33<br />
67<br />
65<br />
68<br />
79<br />
79<br />
85<br />
121<br />
118<br />
111<br />
109<br />
107<br />
106<br />
100<br />
97<br />
96<br />
136<br />
151<br />
0 20 40 60 80 100 120 140 160<br />
Kuva 10. Toimeentulotuki, euroa/asukas Keski-Suomessa vuonna 2014 (Lähde: SOTKAnet,<br />
id:451)<br />
Kunnan yleinen ja lasten pienituloisuusaste näyttää jonkin verran korreloivan<br />
toimeentulotuen saajiin Keski-Suomessa. Toisaalta taas näillä ei näytä olevan<br />
mitään yhteyttä esimerkiksi Kannonkosken kohdalla! Sen sijaan Jyväskylässä<br />
yhteys on selvä.
21<br />
5 <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA AIKUISSOSIAALI-<br />
TYÖN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY<br />
Mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön työryhmä aloitti työskentelynsä<br />
mielenterveys- ja päihdetyöryhmänä. Sen pohjana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin<br />
mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä, joka on toiminut maakunnassa<br />
jo pitkään - aina Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma<br />
-hankkeen valmistumisesta saakka. Keski- Suomen SOTE 2020 -<br />
hankkeen myötä työryhmää täydennettiin hankkeen työntekijöillä, joillakin järjestöedustajilla<br />
ja maakunnan aikuissosiaalityön ja päihdehuollon osaajilla.<br />
Näin ryhmästä saatiin entistä kattavampi ja monipuolisempi.<br />
Ryhmän kokoonpano:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Leila Lindell (pj), hallituksen puheenjohtaja K-S shp<br />
Tarja Lappi (siht.), päihdepalvelukoordinaattori K-S shp<br />
Leena Yksjärvi, valtuuston puheenjohtaja K-S shp<br />
Vesa Kataja, johtaja ylilääkäri K-S shp<br />
Juha Kinnunen, sairaanhoitopiirin johtaja K-S shp<br />
Päivi Heikkilä-Kari, vastuualueen johtaja, ylilääkäri K-S shp<br />
Tarja Seuri, toimialueen johtaja, yliääkäri K-S shp<br />
Sirkka Keikkala, palvelualueen johtaja, Jyväskylän kaupunki<br />
Tarja Saharinen, toimialueen ylihoitaja K-S shp<br />
Janne Mäntynen, vastuualueen johtaja, yl K-S shp<br />
Asko Juuti, työsuojeluvaltuutettu, K-S shp<br />
Riitta Teittinen, ylilääkäri K-S shp<br />
Juha Katajamäki, ylilääkäri, K-S shp<br />
Pertti Peltonen, apulaisylilääkäri Jyväskylän kaupunki<br />
Päivi Ylä-Kolu, toimitusjohtaja Seututerveyskeskus<br />
Riitta Vanhanen, perusturvajohtaja Keuruun kaupunki<br />
Raija Kolehmainen, perusturvajohtaja Äänekosken kaupunki<br />
Jouni Levonen, palveluvastaava Saarikka<br />
Tytti Mäkinen, perhe- ja mielenterveyspalvelujohtaja Wiitaunioni<br />
Jussi Suojasalmi, toimitusjohtaja, Sovatek - säätiö<br />
Pirjo-Riitta Viinikka, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen mielenterveysomaiset<br />
FinFami<br />
Marja Heikkilä, hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke<br />
Mari Manninen, osastonhoitaja, K-S shp<br />
Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, K-S shp<br />
Niina Aivio, mielenterveys - ja päihdepalvelujohtaja, Äänekosken kaupunki
22<br />
Anu Paananen, sosiaalityöntekijä, Saarikka<br />
Tuija Hauvala, johtaja Kriisikeskus Mobile, Jyväskylän seudun mielenterveysseura<br />
Erkki Keski-Lusa, toiminnanjohtaja, Jyväskylän Katulähetys ry<br />
Liisa Rauhala, palveluesimies, Jyväskylän kaupunki<br />
Jani Korpela, kehittäjäosastonhoitaja, K-S shp<br />
Ulla Kuittu, palvelujohtaja, Jyväskylän kaupunki<br />
Seija Kinnunen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki<br />
Laura Vänttinen, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki<br />
Päivi Koikkalainen, hanketyöntekijä, Keski-Suomen SOTE 2020 -<br />
hanke/Campus.fi<br />
Mauri Roivas, osastonhoitaja, Seututerveyskeskus<br />
Ryhmän työskentelyn keskeinen kysymys on kiteytynyt seuraavasti:<br />
”Miten Keski-Suomessa parannetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien<br />
aikuisten palveluja ja kuntoutusta?”<br />
Työskentelyn taustaksi kerättiin tilastotietoa, jota ensin kokosi hanketyöntekijä<br />
Päivi Koikkalainen 11 ja aihetta käsiteltiin työryhmän kokouksessa 31.3.2015.<br />
Lisäksi työryhmää ja tätä raporttia varten tilattiin Keski-Suomen sosiaalialan<br />
osaamiskeskuksen suunnittelijalta Sivi Talvensolalta tilastokatsaus, joka on<br />
tämän raportin liitteenä ja jota käsiteltiin luvussa 3. Työryhmä käsitteli myös<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian kustannuksia ja totesi sen olevan<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kallein diagnoosiryhmä. Aiheesta on ilmestynyt<br />
myöhemmin Lääkärilehdessä 6/2016 artikkeli 12 , jossa asia näytetään selkein<br />
perusteluin (kuva 11).<br />
11<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/77427_Suuret_kaupungit_Mielenterveys_ja_paihdepalvelujen_tilastoja.pdf ja<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/74335_Sotkanet_Kunnan_paihdeavainindikaattorit_2014.pdf ja<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/74295_Tyoikaiset_findikaattori.pdf<br />
12 Purmonen, Tyrväinen, Purmonen, Rytkönen, Kataja: Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Suomen lääkärilehti 6/2016,
23<br />
Kuva 11. Laskutukseltaan 3 suurinta diagnoosiryhmää ikäluokittain Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä<br />
2013<br />
Työryhmän kokouksessa Äänekoskella 7.9.2015 johtajaylilääkäri Vesa Katajan<br />
alustuksen pohjalta kävi selväksi, että psykiatrian osuus kokonaislaskutuksesta<br />
vaihtelee suuresti maakunnan alueella. Samoin vaihtelee psykiatrian<br />
potilaiden osuus potilaspopulaatiosta (kuva 12).<br />
Kuva 12. Diagnoosiryhmä F00 -99 Psykiatria. Osuus kokonaislaskutuksesta ja osuus potilaspopulaatiosta<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissa vuonna 2014
24<br />
Eräänä selityksenä tähän pidettiin mielenterveystyön järjestämisvastuun siirtoa<br />
sairaanhoitopiirille JYTE-alueella ja Seututerveyskeskuksen alueella (lukuun<br />
ottamatta Keuruuta ja Multiaa), jolloin kaikki kustannukset kerääntyvät<br />
todennäköisesti erikoissairaanhoitoon. Tosin tilastokatsauksista ilmenee, että<br />
myös näillä alueilla tehdään mielenterveystyötä perusterveydenhuollossa. Aineistosta<br />
on myös puhdistettu pois psykiatrinen palveluasuminen 13 , joten se ei<br />
selitä suurta kustannusosuutta. Kuntakohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti<br />
aina Luhangan 1, 39 %.sta Jyväskylän 18.42 %: iin (kuva 13).<br />
Kuva 13. Diagnoosiryhmä F00 – 99. Osuus kunnan laskutetuista hoitokustannuksista Keski-<br />
Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2014<br />
Keskeisenä selittävänä tekijänä pidettiin mielenterveyspalvelujen järjestämisvastuun<br />
siirtoa erikoissairaanhoitoon. Koska nämä kustannukset ovat erityisen<br />
suuria, haluttiin selvittelytyötä jatkaa. Kun vielä tiedetään, että mielenterveysja<br />
päihdeasiakkaissa on runsaasti niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat monia palveluita<br />
(kuva 14), päätettiin hakea lisätietoa niiltä alueita, joilla on tehty muutoksia<br />
organisaatiorakenteessa. Tällainen on mm. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali-<br />
ja terveyspiiri), jossa on yhdistetty mielenterveys-, päihde- ja aikuis-<br />
13 Ema s. 420
sosiaalityön palvelut yhteiskunnallisen osallisuuden palveluiksi. Näiden palveluiden<br />
johtaja Timo Salmisaari tuli mukaan kehittämistyöhömme.<br />
25<br />
Timo Salmisaari oli mukana ensin Peurunka3 -seminaarin mielenterveys- ja<br />
päihdetyöpajassa 27.9.2015 ja sen jälkeen kahdessa työryhmän kokoontumisessa<br />
4.2.2016 ja 13.5.2016.<br />
Kuva 14. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden jakautuminen eri ryhmiin, kuva Juha Teperi<br />
5.1 Vertailumallina Eksote -ideointia Timo Salmisaaren kanssa<br />
Moni työryhmän jäsen oli kuullut, että Eksotessa oli uudistettu mielenterveys-,<br />
päihde- ja aikuissosiaalityön palveluita radikaalilla tavalla. Tästä syystä haluttiin<br />
kuulla, mitä siellä oli tehty ja miten siellä oli toimittu. Erityisen vaikuttavalta<br />
kuulosti se, että kaikki asiakkaat pääsevät nopeasti, matalalla kynnyksellä<br />
palvelujen piiriin ja samaan aikaan kustannukset on saatu pysymään kurissa.<br />
Timo Salmisaari kuvaa Eksotessa tehtyä työtä seuraavasti:<br />
”Kovin usein meiltä pyydetään tiivistettyä reseptiä siitä, kuinka tämä palvelujärjestelmämme<br />
muutos tehtiin. Haluan heti aluksi todeta, ettei sellaista reseptiä<br />
ole, joskin ilman tiettyjä yksittäisiä ratkaisuja en usko aikaansaatavan toimivaa<br />
palvelujärjestelmää. Tällaisia ovat matalan kynnyksen palvelut, 24/7 -
26<br />
toiminta, elinympäristöön tehtävä työ, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä<br />
aikuissosiaalityön integraatio, kaikkien asiakkaiden kuuluminen kaikille, johtamisen<br />
uudenlaiset vaatimukset ja johtamisjärjestelmän keskeisyys. Kaikkein<br />
tärkeimpänä osa-alueena pidän johtamista, sillä tarvittavat ja tuottavat ratkaisut<br />
ovat jo kaikkien ulottuvilla, mutta oleellisinta on, kuinka ne laitetaan toimeen.<br />
Tämä taas kulminoituu kahteen teemaan – valtaan ja psykologiaan.<br />
Mikä on oleellista? Meille tulee ihminen ja hän tarvitsee jotakin hyvinvointinsa<br />
tukemiseen. Kaikki lähtee tästä. Meillä tulee olla keinot ja välineet tämän tuottamiseen.<br />
Otetaan hänet sisään, kysytään hänen tilastaan ja asettaudutaan<br />
hänen kokemus- ja merkitysmaailmaansa. Kuinka hän pärjää elämässään?<br />
Tähän meillä on käytössä palvelujärjestelmä, joka pyrkii ketterän organisaation<br />
periaattein tuottamaan tarvittavat palvelut. Järjestelmäämme on sisäänrakennettuna<br />
kolme keskeistä mekanismia a) tilaaja-tuottaja-malli b) kaikki asiakkaat<br />
ovat yhteisiä -periaate ja c) päihdetyö kuuluu kaikille -ideologia, jossa<br />
kaksi merkittävintä ulottuvuutta ovat asenne ja päihdeongelmaisten huomioiminen<br />
palvelurakenteen muodostuksessa.<br />
Jokainen organisaatio syntyy siellä olevien yksilöiden ympärille paikallisia<br />
vahvuuksia hyödyntäen, heikkouksia kompensoiden ja lisävalmiuksia hankkien.<br />
Tämän takia muutos on mahdollinen kaikkialla. Sitä ei kannata rakentaa<br />
muiden malleille, vaan joka tahon kannattaa luottaa itseensä. Organisaatioiden<br />
kovaäänisimmät eivät välttämättä ole osaajia ja hiljaisuudessa saattavat<br />
lymytä arvokkaat ja uraauurtavat ratkaisut. Jokainen organisaatio pystyy parempaan.<br />
Järjestelmien uudistamisen haitallisin ilmiö on osaoptimointi. Tällöin jokainen<br />
taho pyrkii luomaan omalta kannaltaan parasta mahdollista muista välittämättä.<br />
Syntyy kangastuksia eli näkyjä, jotka ovat vain tiettyjen katsojien silmissä<br />
ja jota muut eivät edes voi havaita. Organisaatio ei voi rakentua kangastusten<br />
verkostolle, vaan se tehdään yhdessä ja tällöin kaikki joutuvat tekemään<br />
kompromisseja. 14<br />
14 Timo Salmisaari: Tuollainen voikin onnistua – viiden vuoden tarkastelua kaleidoskoopin<br />
läpi, artikkeli THL:n Työpaperissa 20/15 s. 184.
27<br />
Timo Salmisaari esitti 13.5.2016 pidetyssä tapaamisessa seuraavan talouskehitystä<br />
kuvaavan kaavion (kuva 15). Sen perustella voidaan todeta toteutettujen<br />
työskentelytapojen olleen taloudellisesti varsin edullisia.<br />
Kuva 15. Nettotoimintamenojen suhteellinen kehitys 2010 – 2015 (vertailuvuosi 2010=100)<br />
Eksote vs. Mielenterveys- ja päihdepalvelut (vanha rakenne) Timo Salmisaari 3.2.2016
Vuoden 2016 alusta lähtien organisaatio on muuttunut siten, että aikuissosiaalityö<br />
on liitetty mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuuteen.<br />
28<br />
Organisaatiokuva näyttää seuraavalta:<br />
Kuva 16. Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut osana Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluita<br />
vuoden 2016 alusta<br />
Kuva 17. Asiakassegmentit vs. hallintorajat<br />
Eksotessa palvelujärjestelmä on luotu asiakkaan tarpeista lähtien. Palveluihin<br />
pääsy ja asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin puuttuminen on priorisoitu tuotantolähtöisten<br />
organisaatiomallien ja oppiaineiden edelle. Organisaatiota on kehitetty<br />
asiakassegmentoinnin tuottaman tiedon pohjalta (kuva 17).<br />
Eksotessa noudatetaan Tervetuloa! – ajattelua. Sieltä ei käännytetä asiakkaita,<br />
vaan heidän palvelunsa on auki 24/7 apua tarvitseville kansalaisille. Tämä
29<br />
periaate lähtee asiakaslähtöisyyden korostamisesta. Asiakaslähtöisyyden sisältö on<br />
Eksotessa määritelty neljällä eri tasolla 15 :<br />
1. Yksilötaso - Kohtaaminen<br />
Palvelujen räätälöinti, ”Just for me”<br />
2. Palvelujen taso - Ketteryys<br />
Matala kynnys – nopea avun saanti<br />
Sopiva ja toimiva palveluvalikko asiakkaiden muuttuvien<br />
tarpeiden mukaan<br />
Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden<br />
saatavuudesta.<br />
Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja<br />
niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa<br />
käyttää muualla.<br />
3. Väestötaso - Mahdollistaminen<br />
Säännöt ja rakenne<br />
Oikeudenmukaisuus ja tasavertainen saatavuus maakunnan<br />
eri alueilla<br />
Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen<br />
tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan<br />
(positiivinen priorisointi)<br />
4. Tuottavuuden taso - Vastuullisuus<br />
a) tarpeen ja<br />
b) vasteen mukaan<br />
Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen<br />
kansallinen haaste<br />
Mihin on varaa?<br />
Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja<br />
tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä<br />
Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja<br />
niihin pääsy on mielivaltaista<br />
15 Salmisaari mt. s. 192
30<br />
Matalan kynnyksen 24/7 – toimintaan siirtyminen edellyttää monitahoista muutostyötä<br />
organisaatiossa. Timo Salmisaari on jaotellut sen kuvaan 18 16 , josta<br />
selviävät sekä toiminnan edellyttämät osa-alueet, muutosvaatimukset, toimintakulttuuri<br />
ja seuraukset.<br />
Kuva 18. 24/7 toimintakokonaisuuden osat<br />
Toiminnallinen muutos edellyttää vahvaa tietojohtamista ja kokonaisuuden<br />
hallintaa. Ei riitä, että muutos tapahtuu vai yhdessä kohdassa: matalan kynnyksen<br />
malli ei voi toimia, jos sitä ei tueta muun organisaation toiminnalla.<br />
Eksoten mallia on arvioitu mm. osana Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpotentiaalin<br />
arviointia 17 . Torkki, ym. kirjoittavat Eksoten kokemuksiin viitaten: ”<br />
On esitetty arvioita, että nykyiset päihde- ja mielenterveyspalvelut saavuttavat<br />
vain osan palveluiden tarpeessa olevista. Arvioiden mukaan päihdepalveluita<br />
saa noin kolmasosa vakavasta päihderiippuvuudesta kärsijöistä ja mielenterveyspalveluiden<br />
piirissä puolet niitä tarvitsevista. Mahdollisia syitä tälle ovat<br />
16 Timo Salmisaari: Kokemuksia palvelujärjestelmän uudistamisesta; mitä, kenelle ja miten?,<br />
puheenvuoro Peurunka3-seminaarissa 27.10.2015<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/82285_78754_Salmisaari_Peurunka.pdf ja<br />
https://www.youtube.com/watch?v=VJ_J9V-l7mE&feature=youtu.be<br />
https://www.youtube.com/watch?v=VJ_J9V-l7mE&feature=youtu.be<br />
17 Torkki, ym.: Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpotentiaalin arviointi, VN:n tutkimus- ja<br />
selvitystoiminnan julkaisusarja 42/16
31<br />
palveluiden huono saatavuus sekä palveluiden käyttöön liittyvä stigma. Yllä<br />
esitetyt säästöpotentiaalilaskelmat osoittavat, että nykyiset asiakkaat olisi<br />
mahdollista palvella pienemmällä panostuksella kuin nykyään. Eksoten esimerkki<br />
osoittaa myös, että muuttamalla toimintamalleja asiakasmääriä on<br />
mahdollista mahdollista jonkin verran kasvattaa ja asiakastyytyväisyyttä parantaa<br />
samalla, kun kustannuksia vähennetään. On kokonaan toinen kysymys,<br />
tulisiko tällä tavoin säästyneet rahat säästää, vai kohdentaa niille, jotka<br />
tällä hetkellä ovat palvelujärjestelmän ulkopuolella. Tällä todennäköisesti olisi<br />
merkittäviä säästövaikutuksia, mutta ensisijaisesti muissa yhteiskunnallisissa<br />
kustannuksissa.” 18<br />
6 <strong>KESKI</strong>-SUOMEN SOTE-MALLI <strong>MIELENTERVEYS</strong>-,<br />
<strong>PÄIHDE</strong>- JA <strong>AIKUISSOSIAALITYÖN</strong> PALVELUMALLIN<br />
POHJANA<br />
Keski-Suomen sote-mallin lähtökohtana on maakunnan asukkaiden hyvä arki.<br />
Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke toteutti jokaisessa 21 hankkeeseen osallistuvassa<br />
kunnassa kuntalaisille suunnatut kuntalaisillat 19 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
ammattilaisille ja päättäjille suunnatut työpajat 20 . Kuntalaisilloissa<br />
(osallistujia noin 650) keskusteltiin sote-uudistuksen lisäksi erityisesti<br />
lähipalveluista ja henkilöstötilaisuuksissa (osallistujia noin 850) asukas- ja<br />
asiakaslähtöisyydestä omassa työssä 21 .<br />
Lähipalveluja koskevassa keskustelussa nousi korostetusti esiin, että sosiaali-<br />
ja terveyspalvelujen lisäksi ovat ensisijaisen tärkeitä muut lähipalvelut, kuten<br />
kaupat, tiet ja toimiva netti sekä esimerkiksi liikuntamahdollisuudet ja kulttuuripalvelut.<br />
Paljon keskustelua herättivät myös yksinäisyyteen ja turvattomuuteen<br />
liittyvät tuntemukset ja kokemukset. Ne purkautuivat useimmiten vaatimuksina<br />
siitä, että paikkakunnalle pitäisi saada lisää lääkäreitä, poliiseja ja<br />
18 Emt., s. 51<br />
19 Keski-Suomen SOTE 2020/Uutiskirje 19.3.2015<br />
20 Keski-Suomen SOTE 2020/Uutiskirje 11.6.2015<br />
21 Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeen väliraportti 1.11.2014-31.10.2015.
32<br />
ambulansseja. Koska tämä ei ole mahdollista, on tärkeää kiinnittää kasvavaa<br />
huomiota ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja luottamuksen lisäämiseen.<br />
Tätä voidaan turvata siten, että otetaan kansalaiset mukaan palvelujen tuotantoon<br />
ja kehittämiseen. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen palvelumalli (kuva<br />
19) korostaa asukkaiden lähiyhteisöjen toimivuuden merkitystä. Niiden tukeminen<br />
on myös sote-palvelujen ensisijainen tehtävä. Vasta sitten, jos arki ei<br />
suju ja lähiyhteisö ei kykene auttamaan, tulevat sote-palvelut apuun. Joissakin<br />
harvoissa tapauksissa tarvitaan erityispalveluita. Nekin pyritään organisoimaan<br />
joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Näitä kaikkia yhdistää toimintaperiaatteina<br />
viisi läpileikkaavaa asiaa: yhteistyö, palveluohjaus, sähköiset<br />
palvelut ja –asiointi, yksi asiakas – yksi suunnitelma ja liikkuvat palvelut.<br />
Näitä käsitellään tarkemmin mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön näkökulmasta<br />
seuraavassa kokonaisuudessa.<br />
Kuva 19. Palvelujen järjestäminen uudessa sote-rakenteessa<br />
6.1 Yhteistyö<br />
Yhteistyö uudessa maakunnallisessa rakenteessa edellyttää vahvaa näkemystä<br />
siitä, miten kunnan vastuu asukkaiden hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimasta<br />
toteutuu. Sitä voidaan toteuttaa vain yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten,<br />
yritysten, maakunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteisiä<br />
asioita, jotka koskettavat mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaita<br />
ovat kaavoituksen ja asumisen kysymykset. Nämä ovat myös keskeisiä<br />
ennaltaehkäisyn keinoja. Jos asuntopolitiikka unohtaa nämä ryhmät, ei sosi-
33<br />
aali- ja terveydenhuollon toimillakaan ole paljon mahdollisuuksia auttaa. Yhteistyössä<br />
tulee jatkossakin huolehtia riittävästä asuntokannasta, kehittää mm.<br />
yhteisöasumista ja muita uusia asumismuotoja. Vanhoihin laitosmaisiin, eristettyihin<br />
ja kalliisiin ratkaisuihin ei enää ole paluuta.<br />
Toiseksi liikkumiseen, liikenteeseen ja kuljetuspalveluihin liittyvät ratkaisut<br />
ovat niitä, joita tulee ratkaista yhteistyössä. Tämän asiakasryhmän kohdalla<br />
kuljetuspalvelujen turvaaminen eri puolilla maakuntaa on erityisen tärkeää,<br />
sillä moni heistä ei omista omaa autoa. Kuljetuspalveluratkaisuissa saattaa<br />
uudesta maakunnallisesta toimintamallista olla paljon hyötyä, kun kuntarajat<br />
eivät enää estä joustavaa asiointia ja reittisuunnittelua. Myös kuljetuspalveluiden<br />
uudenlaiset yhdistelymahdollisuudet ja logistiikan hyödyntäminen antavat<br />
mahdollisuuden löytää säästöjä. Näihin ratkaisuihin liittyvät myös tietoliikenneratkaisut,<br />
jotka edesauttavat palveluiden tuottamista asiakkaiden koteihin tai<br />
lähipalvelupisteisiin.<br />
Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka ovat keskeisiä yhteisesti hoidettavia<br />
asioita, joilla on suuri merkitys kuntien, maakunnan ja sen asukkaiden menestyksen<br />
kannalta. Jos asukkailla ei ole työtä ja toimeentulon mahdollisuuksia,<br />
heillä ei ole myöskään toivoa tulevaisuudesta Keski-Suomessa. Mielenterveys-,<br />
päihde- ja aikuissosiaalityössä juuri toivo paremmasta kannattelee asiakkaita<br />
ja antaa myös ammattilaisille välineitä tukea ja hoitaa heitä. Motivaatiota<br />
on vaikeaa pitää yllä, jos elinkeinoelämän näkymät ovat synkät. Uudet yhteistyömahdollisuudet<br />
maakuntien TE-keskusten ja kuntien työllisyydenhoidon<br />
sekä kuntotuttavan työtoiminnan kesken avaavat uusia mahdollisuuksia löytää<br />
kuntotutumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia henkilöille, jotka ovat nykyjärjestelmässä<br />
joutuneet sivuraiteelle.<br />
Myös maahanmuuttajapalvelut ovat jatkossa yhteistyötä vaativia palveluita.<br />
Yhä laajeneva maahanmuuttajien joukko kaipaa yhdenvertaisia palveluita.<br />
Niitä on järkevää hoitaa yhdessä yhteistyössä. Ko. asiakasryhmän osalta juuri<br />
mm. työllistymiseen tai traumoihin liittyvä osaaminen on tärkeää organisoida<br />
niin, että se tavoittaa sitä tarvitsevat ihmiset.<br />
6.2 Palveluohjaus
34<br />
Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa kehitettiin palveluohjausmalli, jota<br />
voidaan soveltaa maakunnan eri palveluissa. Kun maakunnan tasolla toteutetaan<br />
samaa palveluohjausmallia, joka pohjautuu yhteisiin tietojärjestelmiin ja<br />
sujuvaan tiedonkulkuun, voidaan turvata asukkaille oikea-aikainen apu ja hoito<br />
oikeassa paikassa (kuva 20). Tähän pääseminen vaatii vielä paljon työtä ja<br />
sopimista sekä paikallisesti että maakunnallisesti.<br />
Vaikka palveluohjaus toteutettaisiin maakunnallisesti, palveluohjausta tulisi<br />
olla saatavilla myös lähipalveluna monikanavaisesti. Keski-Suomen palvelumallissa<br />
painotetaan lähiyhteisön voimavarojen hyödyntämistä, asiakkaan<br />
voimavarojen tukemista ja ratkaisukeskeisyyttä, joten tasapuolisuuden ja yhdenmukaisuuden<br />
lisäksi palveluohjauksen ulottuvuutena ovat myös paikallisten<br />
olojen ja alueellisen palvelujärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien tuntemus.<br />
Tästä syystä maakunnallisen contact centerin työntekijöillä tulisi olla<br />
monialaista osaamista. 22 Tärkeää on myös muistaa, että palvelujärjestelmää<br />
ei enää monimutkaistettaisi ja siten lisättäisi palveluohjauksen tarvetta. Asiakkaiden<br />
mukanaolo palveluohjausjärjestelmän kehittämisessä on välttämätöntä.<br />
Muuten järjestelmä ei palvele heitä, joille se on tarkoitettu.<br />
Kuva 20. Palveluohjauksen muodot ja palvelutarve 23<br />
Koska mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaissa on paljon heikossa<br />
asemassa olevia ihmisiä, tulee heidän palveluohjaukseensa kiinnittää<br />
erityistä huomiota. Jo ensikontaktin tulee olla voimaannuttava, eikä lamaan-<br />
22 Päivi Koikkalainen. Yhdessä hyvästä parempaan. Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat<br />
sote-palvelut s. 75.<br />
23 http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/palveluohjaus
35<br />
nuttava. Heidän asiakaskokemuksensa nykyisestä palvelujärjestelmästä on<br />
torjuva ja vaikeasti lähestyttävä, vaikka juuri he ovat useimmiten eniten avun<br />
tarpeessa. 24<br />
6.3 Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito<br />
Uuden toimintamallin tulee tarjota mahdollisuus sähköiseen asiointiin aina ensimmäisenä<br />
vaihtoehtona, MUTTA myös muut vaihtoehdot pitää olla tarjolla<br />
niille, jotka eivät halua tai voi tätä vaihtoehtoa käyttää. Tämä edellyttää, että<br />
meillä on maakunnassa yksi helppo yhteinen kanava, jonka kautta pääsee<br />
palveluiden piiriin. Olemme tehneet paljon työtä ja käyttäneet rahaa Hyvis –<br />
portaaliin 25 . Sen käytettävyyttä tulee edelleen parantaa ja ottaa asiakkaita/potilaita<br />
mukaan kehitystyöhön. Samaan aikaan olisi järkevää vähentää<br />
muiden kanavien perustamista ja kehittämistä. Ne vain sekoittavat ja sotkevat<br />
asiakkaiden mahdollisuuksia löytää apua.<br />
Monelle mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelujen asiakkaalle<br />
sähköisten palvelujen käyttö on miellyttävämpi tapa asioida ja saada varhaisessa<br />
vaiheessa tietoa palveluista ja hoidosta. Myös anonymiteetti on mahdollista<br />
säilyttää näissä palvelumuodoissa paremmin. Mielenterveystalo.fi 26 ,<br />
Päihdelinkki.fi 27 , erilaiset chatit ja ryhmät sekä suunnitteilla oleva Asiakkaan<br />
reittiopas psykoterapiaviidakkoon 28 turvaavat apua, kuntotutusta ja hoitoa 24/7<br />
avun tarpeen eri vaiheissa.<br />
Uuden toimintamallin tulee tukea ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen<br />
elämään ja arjessa pärjäämiseen. Tällöin ammattilainen on pikemminkin<br />
tukija, valmentaja tai rinnalla kulkija kuin kaikkitietävä osaaja.<br />
Omahoidon toteutus edellyttää palvelujärjestelmältä suurta asennemuutosta<br />
asiakaslähtöiseen suuntaan.<br />
24 Jyväskylän mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2016 – 2020, s. 2<br />
25 http://www.hyvis.fi/keskisuomi/fi/Sivut/default.aspx<br />
26 https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx<br />
27 http://www.paihdelinkki.fi/<br />
28 https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/08/30/asiakkaan-reittiopaspsykoterapiaviidakkoon/
36<br />
6.4 Yksi asiakas, yksi suunnitelma<br />
Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen palveluohjausosiossa laskettiin, että<br />
sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimessa on tällä hetkellä 16 eri<br />
lakia 29 , joissa edellytetään hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelman tekoa<br />
asiakkaalle. Näin ollen samalla asiakkaalla voi olla useita erilaisia, keskenään<br />
jopa ristiriitaisia suunnitelmia oman selviytymisensä ”tueksi”. Pyrkimyksenä<br />
tulee olla, että jatkossa on yksi asiakkaan suunnitelma, joka on hänen ja hänen<br />
läheisverkostonsa kanssa yhteistyössä tehty. Tässä suunnitelmassa tulee<br />
olla koottuna eri palveluntuottajien ja toimijoiden palvelut, roolit ja tehtävät asiakkaan<br />
ja hänen läheisverkostonsa asettamien tavoitteiden suuntaisesti.<br />
Tulevaisuudessa maakunnassamme toimiva yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä<br />
(kuva 21) tukee tätä tavoitetta. Tavoitteena on, että järjestelmä<br />
on toiminnassa samaan aikaan, kun uusi Keski-Suomen sairaala Nova avaa<br />
ovensa vuonna 2020.<br />
Kuva 21. Keski-Suomen SOTE 2020 ja Alueellinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä työryhmä/Uusi<br />
sairaala. Keski-Suomen SOTE:n yleinen prosessi.<br />
6.5 Liikkuvat palvelut<br />
Liikkuvien palveluiden lisääminen on erityisen tärkeää mielenterveys-, päihde-<br />
ja aikuissosiaalityön asiakkaiden näkökulmasta. Erityisesti haavoittuvassa<br />
29<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/83694_18_2_anun_alustustaaiheeseen_ToinenkokousAnu.pdf
37<br />
asemassa olevien ihmisten palveluiden on jo todettu heikentyneen kunta- ja<br />
palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Tätä on selvittänyt mm. Sininauhaliiton<br />
tutkija Päivi Kivelä tutkimuksessaan ”Syrjässä syrjäytyneet. Pelon sosiaalipolitiikka<br />
ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet maaseudulla” 30 . Päivi Kivelä<br />
toteaa, että ilman järjestölähtöistä joustavaa auttamistyötä kaikkein heikoimmassa<br />
asemassa olevat ihmiset jäisivät ilman tarvitsemaansa tukea ja apua.<br />
Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen lähipalveluseminaarissa 1.9.2015 hän<br />
esitti kuvan 22. mukaisen jaottelun ”virallisen” ja järjestölähtöisen työotteen<br />
eroista.<br />
Kuva 22. Kuntalaisen tukeminen maaseutumaisilla reuna-alueilla: kristillisen päihdejärjestöjen<br />
auttamistyö ja ”yhden ihmisen periaate” julkista sosiaalityötä tukevana käytäntönä<br />
Verkostomaisella, liikkuvalla työotteella voidaan tehdä vaikuttavaa, oikeaaikaista<br />
työtä juuri siellä, missä sitä tarvitaan kipeimmin.<br />
Nykyiset työvälineet antavat mahdollisuuden perustaa pop up – palvelupisteitä<br />
sinne, missä asukkaatkin ovat - kouluissa, ostoskeskuksissa, päiväkodeissa,<br />
hyvinvointituvissa, palvelukodeissa, kodeissa, kylä-/ja korttelitalossa tai urheiluhalleissa.<br />
Myös mobiilit palvelut, kuten moderni ensihoito 31 , 24/7 kotihoito tai<br />
päivystys olohuoneessa kohtaavat paljon mielenterveys- ja päihdeongelmista<br />
kärsiviä ihmisiä. Kannattaisi ehkä miettiä juuri näiden asiakasryhmien hoidon<br />
osaajien lisäämistä myös näissä palveluissa. Keskussairaalan yhteispäivystyksessä<br />
on jo saatu hyviä kokemuksia päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityön<br />
osaamisen vahvistamisesta. 32<br />
30 http://www.sininauhaliitto.fi/sites/default/files/syrjassa_syrjaytyneet_kirja_sininauhaliitto.pdf<br />
31 Esimerkiksi: https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/08/05/crp-laitteenambulansseihin/<br />
tai http://yle.fi/uutiset/3-9230336 Terveydenhuollon digitalisaation aamunkoitto<br />
– ote on irtoamassa paperista<br />
32<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws
38<br />
Kun jatkossa siirrytään maakunnalliseen toimintamalliin ja työntekijät siirtyvät<br />
maakunnan liikelaitoksen palvelukseen, on luontevaa, että ainakin osan toiminta-alue<br />
on laaja ja he ovat koko maakunnan tai maakunnan osa-alueen<br />
käytettävissä. Näin osaamisen jakaminen, konsultaatiot ja erilaiset koordinaatiotehtävät<br />
saadaan luontevasti hoidettua.<br />
7 <strong>KESKI</strong>-SUOMEN <strong>MIELENTERVEYS</strong>-, <strong>PÄIHDE</strong>- JA AI-<br />
KUISSOSIAALITYÖN PALVELUMALLI<br />
7.1 Mallin taustaoletuksia<br />
Keski-Suomen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelumallin keskeisimmät<br />
rakennuspuut muodostuivat työryhmäläisten omista ehdotuksista.<br />
Työryhmä koostui kokeneista ja maakunnan hyvin tuntevista ammattilaisista.<br />
Työryhmän ehdotukset kiteytyivät kahdeksaan keskeiseen periaatteeseen,<br />
jotka toteutettuina muuttavat Keski-Suomen palvelujärjestelmää radikaalilla<br />
tavalla.<br />
Nämä periaatteet ovat:<br />
1. Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen<br />
2. Asiakas/potilas ensin!<br />
3. Matalat kynnykset/kynnyksettömyys: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus,<br />
vertaistuki ja järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan<br />
4. Lähipalvelulähtöisyys: panostaminen peruspalvelutasolle – nopea apu<br />
sekä erityistason tuki ja mutkaton vuorovaikutus<br />
5. Sote - integraation toteuttaminen (horisontaalinen ja vertikaalinen): kootut<br />
mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski-Suomen<br />
maakunnassa<br />
6. Asiakastiedon hyödyntäminen -> asiakassegmentointi -> yksilöllinen<br />
apu<br />
tructure/81675_V-Paivin_21-3-<br />
Raportti_paivystyksen_ja_sosiaalityon_pilotti_17032016_wordver.pdf
39<br />
7. Nykyiset toimivat mallit käyttöön laajasti koko maakunnassa<br />
8. Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote<br />
– Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu<br />
resursseja uudenlaiseen toimintaan<br />
Nämä periaatteet syntyivät työryhmän jäsenten keskinäisessä keskustelussa,<br />
uuteen materiaalin tutustuttaessa, työpajatyöskentelyssä ja raportin kokoajalle<br />
toimitetuissa viestien yhteensovituksessa. Mallin suunnittelussa kuultiin Timo<br />
Salmisaaren lisäksi dosentti Jorma Niemelää Diakonia ammattikorkeakoulusta<br />
ja hanketyöntekijä Päivi Koikkalaista SOTE 2020 -hankkeesta. Jorma Niemelä<br />
korosti puheenvuorossaan mm. paikallistason kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa<br />
ja yhteen sovittavaa johtamista kustannustehokkaan sote-muutoksen<br />
avaintekijöinä. 33<br />
Päivi Koikkalainen nosti puheenvuorossaan esiin palvelulogiikan merkityksen<br />
tuotantologiikan korvaajana. Hän perusti ajatuksensa terveyshyötymallille ja<br />
esitteli asiakassegmentoinnin merkitystä ja mahdollisuuksia 34 . Asiakassegmentointi<br />
avaa varsinkin näissä palveluissa uusia näkökulmia asiakastyön<br />
kehittämiseen ja uudelleenorganisointiin (kuva 23). Se herättikin työryhmässä<br />
paljon ajatuksia ja innostusta.<br />
Kuva 23. Asiakassegmentointi Lähde: Koivuniemi & Simonen, 2011, Kurkiaura -hanke, Pirkanmaan<br />
shp/Doris Holmberg-Marttila<br />
33<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/85987_KS_sote_17_8_2016_Niemela_1_.pdf<br />
34<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/85988_Keski-Suomen_mielenterveys-_ja_paihdepalvelujen_Sote_2020_-<br />
tyoryhman_kokous.pdf
40<br />
Uusi palvelumalli edellyttää myös palveluasenteen muuttamista.<br />
Asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei enää tiedä paremmin,<br />
mikä on asiakkaan tilanne. Poiskäännyttäminen tai varatulta ajalta pois<br />
jääminen vaikuttaa eri tutkimusten mukaan olevan erityisesti mielenterveys-,<br />
päihde- ja aikuissosiaalityön palveluita vaivaava ongelma. Paula Saikkonen<br />
kirjoittaa ”… vaikeat asiakastapaukset jäävät suurimman osan mukaan suunnitelmallisen<br />
työn ulkopuolelle. Tällaisia ovat mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset,<br />
moniongelmaiset, kriminaalit ja aggressiivisesti käyttäytyvät<br />
asiakkaat. Näihin tapauksiin voi lukea myös ne asiakkaat, jotka jäävät ulkopuolelle<br />
siksi, etteivät kykene sitoutumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn<br />
tai jättävät saapumatta varatuille ajoille.” 35<br />
Sama vaikeus näyttäytyy, kun Jyväskylän yliopiston tutkijat tekivät dataanalyysiä<br />
Keski-Suomen keskussairaalan peruuttamattomista poisjäänneitä<br />
eri erikoisaloilta vuosina 2012 - 2014. Psykiatria ja nuorisopsykiatria erottuivat<br />
joukosta aivan omaan luokkaansa (kuva 24).<br />
Kuva 24. Peruuttamattomat poisjäännit erikoialoittain Keski-Suomen keskussairaalassa 2012-<br />
2014<br />
35 Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen<br />
& Peppi Saikku: Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa, THL:n raportti 4/2016, s. 37
41<br />
Kun selvitystyön alkaessa listattiin kolmeksi keskeiseksi ongelmakohdaksi<br />
1.Asiakkaan/potilaan vaikeus löytää oikeaa palvelua oikeaan aikaan, 2.<br />
Mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden pirstaleisuus ja 3.<br />
Kustannusten painottuminen kallisiin erityis- ja erikoissairaanhoidon<br />
palveluihin, vaaditaan uudelta mallilta selkeyttä, tietopohjaisuutta,<br />
lähipalvelupainotteisuutta ja vahvaa palveluohjauksellisuutta. Sitä voidaan<br />
tarkastella Timo Salmisaaren luoman jaottelun pohjalta.<br />
Kuva 25. Tulevaisuuden palvelumuotojen määrittelyä 36<br />
Uuden mallin aineksia on Keski-Suomessa jo paljon olemassa. Meillä on mm.<br />
pitkälle kehitetty palveluohjasmalli, johtamiskoulutuksen yhteydessä<br />
lanseerattu ajatus asiakaskokemuksen parantamisesta, sote-integraation<br />
perusteita pohjustaneet raportit, joista viimeisimpänä ”Yhdessä hyvästä<br />
parempaan” 37 sekä vahva ajatus asiakaslähtöisyydestä. Uutta mallia ei<br />
kuitenkaan voi lähteä toteuttamaan ilman kulttuurista ja asenteellista<br />
muutosta. Se edellyttää tiettyjen palveluperiaatteiden omaksumista ja<br />
syvällistä ymmärtämistä.<br />
Tässä vaiheessa ne näyttävät seuraavilta:<br />
36 Timo Salmisaari: Jyväskylä 13.5.2016<br />
37<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/82444_Yhdesssa_hyvasta_parempaan_Keski_Suomessa_valmis_3_.pdf
42<br />
Kuva 26. Palveluperiaatteita<br />
7.2 Keski-Suomen mallin rakentaminen<br />
Keski-Suomen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön mallia lähdettiin<br />
rakentamaan asukkaiden toimivan arjen ympärille. Asuminen, arjen yhteisöt ja<br />
verkostot, työ ja toimeentulo, harrastukset, kaupat, liikenne ja muut lähipalvelut<br />
ovat avainasemassa ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Merkityksellinen ja<br />
toiminnallinen arki, jossa olennaisena elementtinä ovat kannattelevat ihmissuhteet,<br />
luo perusta hyvinvoinnille.<br />
Keski-Suomen sote-mallissa hyvinvointipalveluita kootaan hyvinvointiasemille<br />
(kuva 27.), jotka on rakennettu terveyshyötymallin ja sote-integraation periaatteiden<br />
mukaisesti. Tätä mallia on kuvattu yksityiskohtaisesti Päivi Koikkalaisen<br />
raportissa ”Yhdessä Hyvästä parempaan: Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat<br />
sote-palvelut.”
43<br />
Kuva 27. Integroitu lähipalvelumalli<br />
Hyvinvointikeskusmallissa on tärkeää, että se rakentuu yhteisöllisyydelle sekä<br />
asukkaiden ja asiakkaiden osallisuudelle. ”Hyvinvointituvan” merkitys on keskeistä.<br />
Se kokoaa soten yhteyteen muita asukkaiden tarvitsemia resursseja.<br />
Varsinkin mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaille tärkeitä ovat<br />
TE-toimiston ja Kelan palvelut sekä järjestöjen toiminta. Hyvinvointikeskuksissa<br />
työskennellään joustavasti asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen<br />
näkökulmasta. Hyvinvointikeskus rakentuu kunnan väestömäärän, väestörakenteen<br />
ja sijainnin mukaisesti. Niiden ideaalityyppi on kaikkialla sama<br />
mutta ne eivät tietenkään voi olla samanlaisia maakunnan jokaisessa kunnassa.<br />
Uuteen sote-rakenteeseen on hyvä miettiä myös aivan uusia ratkaisuja ja<br />
uusia ammattilaisia – esimerkiksi hyvinvointivalmentajia.
44<br />
Kuva 28. Nykyinen terveys- ja hyvinvointikeskus (kuva: Risto Mäkinen 7.9.2016) 38<br />
Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen arvioija Pasi-Heikki Rannisto varoittaa<br />
yllä olevan kuvan mukaisesta toimintamallista, jossa eri toimintoja on kyllä<br />
koottu saman katon alle, mutta jokainen jatkaa omassa lokerossaan entisellä<br />
toimintamallilla. Tästä ei tietenkään ole hyötyä niille asiakkaille, jotka tarvitsevat<br />
monialaista tukea ja apua. Tähän malliin luisutaan helposti ilman määrätietoista<br />
johtamista - johtamista joka jatkuvasti muistuttaa siitä, miksi olemme<br />
olemassa.<br />
Hyvinvointikeskusmallin mukaiseen työskentelyyn kuuluu, että näkökulmana<br />
on ensisijaisesti hyvinvoinnin mahdollistaminen ja kansalaisten tukeminen hyvän<br />
arjen elämisessä siten, että myös erityispalvelut olisivat käytettävissä lähipalveluina<br />
silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Malli edellyttää myös<br />
asiakassegmentointia, jotta palvelu olisi nykyistä sujuvampaa. Kaikille ei tarjota<br />
samaa 45 minuutin vastaanottoaikaa, vaan jo aikaa varattaessa pyritään<br />
löytämään kullekin sopiva palvelumalli. Päivi Koikkalaisen työryhmälle esittelemä<br />
asiakassegmentointimalli (kuva 23., sivu 28) on erityisen hyödyllinen<br />
kehittämistyön lähtökohta mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluissa.<br />
Se vaatii tuekseen palveluohjauksen (kuva 20., sivu 24.) kehittämisen<br />
maakunnassa kokonaisvaltaisena toimintana. Näiden mallien yhdistäminen<br />
tuottaa esimerkiksi sellaisen toimintamallin, jossa huolenpitoasiakkailla tulee<br />
38 Pasi-Heikki Rannisto 13.9.2016<br />
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws<br />
tructure/85278_pasi_heikki_rannisto.pdf ja<br />
https://www.youtube.com/watch?v=UlI6oAZ5_VQ&feature=youtu.be
45<br />
olla oma työntekijä. Kaikki tämä vaatii pohjakseen asiakas- ja potilastietojärjestelmien<br />
yhteensopivuutta, tiedon joustavaa kulkua ja osaavaa käyttöä sekä<br />
tietojohtamisen parantamista.<br />
Kuva 29. Keski-Suomen mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden organisointi<br />
Kuvaan 29 on sijoitettu luonnosmaisesti mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön<br />
palvelut hyvinvointikeskuksiin Keski-Suomen kartalle. Ajatuksena on,<br />
että painopiste on helposti saavutettavissa, kynnyksettömissä lähipalveluissa<br />
ja ennaltaehkäisevässä työssä. Sen lisäksi, että meillä on joka kunnassa toimivat<br />
ja sen väestörakenteen mukaan räätälöidyt hyvinvointikeskukset, tarvitaan<br />
maakunnallisia (erityis) 39 palveluita. Harkittavaksi jää tarvitaanko koottuja<br />
palveluita seutukunnissa vai riittääkö, että ne on koottu Jyväskylään. Koottujen<br />
palvelujen luonteeseen kuuluu lähtökohtaisesti digitalisaatio ja liikkuvuus.<br />
39 Kaikki ryhmäläiset eivät halunneet käyttää erikois- tai erityispalvelu nimikettä, koska kokivat<br />
sen asiakasta kehittämisen fokuksessa pitävän ajattelun vastaisena. Asiakkaan tueksi kootaan<br />
erilaista osaamista ja monialaista työtä hänen tarpeensa mukaan yhdessä asiakkaan<br />
kanssa. Porrastus ei tue asiakkaan toipumista, vaan pönkittää organisaatiorakenteita. Samaan<br />
asiaan kiinnitti huomiota kustannusnäkökulmasta hankkeen arvioitsija Pasi-Heikki Rannisto<br />
Peurunka4 -seminaarissa 13.9.2016.
46<br />
Niiden tulee olla käytettävissä perus- ja lähipalveluiden yhteydessä tai asiakkaiden<br />
kotona silloin, kun se on asiakkaan hoidon, kuntoutuksen tai palvelun<br />
kokonaisuuden näkökulmasta on perusteltua. Lisäksi tulee turvata sähköisten<br />
palveluiden toimivuus kokomaakunnassa. Tätä järjestelmää on kuvattu tarkemmin<br />
raportin luvussa 4.<br />
Tärkeää tässäkin uudessa kokonaisuudessa on lähteä rakentamaan palvelua<br />
asiakkaiden tarpeista käsin. Esimerkiksi Laukaassa meneillään olevassa sosiaalisen<br />
kuntoutuksen kehittämishankkeessa SOSKUssa 40 on saatu hyviä kokemuksia<br />
siitä, että asiakkaita tuetaan tekemään heille oikeita päätöksiä ja<br />
valintoja heidän elämässään. Vaikka tämä kuulostaa liiankin yksinkertaiselta,<br />
näyttää siltä, että nykyjärjestelmämme kykenee tähän huonosti varsinkin monitahoisista<br />
ongelmista kärsivien ihmisten kohdalla. SOSKU- hankkeen asiakkaat<br />
ovat elämänsä varrella käyttäneet varsin monia palveluja. Heidän palvelupolkunsa<br />
ovat pitkiä ja päällekkäisiä. Hankkeen tekemissä selvityksissä on<br />
todettu, että vääränlaista työtä tehdään paljon. 41 Yhteiskunnan resursseja<br />
tuhlataan sillä, että sosiaalinen kuntoutus järjestetään erityispalvelujen oheispalveluina<br />
eikä asiakkaan sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetä asian vaatimaa huomioita.<br />
Eräänä esimerkkinä Laukaassa on yhteistyö psykiatrisen kuntouksen kanssa.<br />
Molemmilla on asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työote. Sosiaalisella<br />
kuntoutuksella arjen hallinnan ja asioiden hoidon tukeminen yhdessä psyykkisen<br />
terveydenhoidon kanssa on saatu asiakkaita aidosti tuettua eteenpäin<br />
heidän elämässä. ”Ihmisen sosiaalisuuden merkitys tulisi yleisesti ottaen tunnistaa<br />
ja tunnustaa. Ihminen tarvitsee merkityksiä elämäänsä ja merkitykselliset<br />
asiat liittyvät ihmisten välisiin asioihin ja suhteisiin. Terveelläkään jalalla ei<br />
tee mitään, jos ei ole syytä kävellä.” Seija Kerkelä kirjoittaa.<br />
7.3 Palvelurakenteesta<br />
40 http://www.laukaa.fi/palvelut/sosku-laukaa<br />
41 Projektipäällikkö Seija Kerkelän muistio 4.10.2016
47<br />
Työryhmän jäsenet tekivät erilaisia ehdotuksia maakunnan palvelurakenteesta<br />
42 . Kuvaan 30. on hahmoteltu maakunnallista ”Aikuisten taloa”, joka kokoaa<br />
monipuolisesti aikuisten mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluja<br />
muiden hyvinvointi- ja sote-palvelujen yhteyteen. Ajatuksena on kytkeä laajasti<br />
ennaltaehkäisevät, perus- ja erityispalvelut saman katon alle siten, että asiakkaiden<br />
on helppo löytää palveluiden piiriin ja ammattilaiset hyötyvät toistensa<br />
osaamisesta. Mallin pohjana on hyödynnetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnosta,<br />
jossa nämä palvelut ovat suurelta osin ainakin uudistuksen<br />
alkuvaiheessa palvelulaitoksen vastuulla. Osa palveluista, kuten esimerkiksi<br />
asuminen, kuntoutus ja terapiat tulevat hankintojen piiriin niin kuin<br />
tälläkin hetkellä. Osaan voitaneen soveltaa asiakasseteliä tai henkilökohtaista<br />
budjetointia, mikäli valinnanvapauslainsäädäntö laajenee.<br />
Vastaavia, vaatimattomampia ”Aikuisten taloja” voisi olla esimerkiksi eteläisessä<br />
ja pohjoisessa Keski-Suomessa, mikäli tähän toimintaan halutaan panostaa.<br />
Kuva 30. Maakunnallinen Aikuisten talo<br />
Koottuihin/erityispalveluihin kuuluisivat tässä mallissa mm:<br />
42 Liite 2. Esimerkki: Työryhmä 1:n tuotos, työpaja 17.8.2016
48<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
24/7 -päivystys, joka sisältää kriisi- ja sosiaalipäivystyksen sekä päihde-,<br />
mielenterveys- ja sosiaalityön monialaisen tiimin (vrt. esim. Essote<br />
43 )<br />
selviämisasema<br />
ensihoito, jolla on osaamista myös mielenterveys, päihde- ja sosiaalityön<br />
kysymyksissä<br />
vaativaa erityisosaamista, -välineistöä ja -tiloja edellyttävä vastaanottotoiminta<br />
psykiatrinen osastohoito<br />
päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien laitoskuntoutus<br />
em. monialaisten ongelmien yhdistelmähoidot<br />
ensi- ja turvakoti<br />
Erityispalveluilta odotetaan mahdollisimman helppoa ja joustavaa konsultaatiomahdollisuutta.<br />
Juuri ”etulinjassa” asiakkaiden kanssa työskentelevät tarvitsevat<br />
tukea ja nopeita konsultaatiomahdollisuuksia, jotta ongelmat ja sairaudet<br />
eivät ehdi pahentua. Konsultaatiomallien kehittämisessä on tärkeää<br />
pitkäaikaisten yhteistyörakenteiden ja -suhteiden synnyttäminen erityisosaajien<br />
ja paikallisten palvelujen tuottajien kesken, koska useimmiten tämän tyyppinen<br />
toiminta edellyttää myös kulttuurin tuntemusta ja luottamusta. Mielenterveys-<br />
päihde ja aikuissosiaalityön palveluissa saadaan useimmiten hyviä<br />
tuloksia aikaan perhe- ja yhteisölähtöisellä toiminnalla. Tässä mallissa tuki<br />
suunnataan kotiin, perhekeskukseen, aikuisten taloon, yhteisöön - koko perheelle<br />
- oli identifioitu asiakas sitten lapsi tai vanhempi.<br />
7.4 Kehittäminen<br />
Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen niin kuin<br />
muihinkin sote-palveluihin tulee sisällyttää niiden kehittäminen. Esimerkiksi<br />
osaksi maakunnan aikuisten taloa voitaisiin suunnitella kehittämiskeskus/tukija<br />
osaamiskeskus, joka paneutuisi nimenomaan näiden palvelujen jatkuvaan<br />
parantamiseen. Keskuksen tehtävänä olisi huolehtia, että koko maakunnan<br />
43 https://www.innokyla.fi/web/malli4023183
49<br />
toimijat pysyisivät mukana kehittämistyössä. Erityisesti näissä palveluissa kehittäminen<br />
ja uusien innovaatioiden synnyttäminen tulisi toteuttaa yhdessä<br />
asiakkaiden kanssa, koska hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus syntyy pääosin<br />
asiakkaiden motivoitumisen kautta.<br />
Kehittämiskeskuksen tulee toimia maakunnan muun kehittäjäverkoston (Keho<br />
– Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, tuleva sote- kehittämisyksikkö,<br />
jne.) kanssa kiinteässä yhteistyössä. Sen toimialaan voisivat kuulua<br />
aihealueen hyvien ja tutkittuun tietoon perustuvien käytäntöjen levittäminen,<br />
käytäntöä palveleva tutkimustoiminta ja tiedontuotanto sekä tutkimustarpeiden<br />
välittäminen. Lisäksi sen yhteydessä voisi toimia monitieteinen- ja ammatillinen<br />
opetusklinikka.<br />
Kehittämisyksikön tulisi myös huolehtia, ettei maakunnassa toimisi kovin monia<br />
päällekkäisiä ja eri suuntiin vieviä hankkeita, vaan niitä koordinoitaisiin yhteen.<br />
Näin asiakkaat hyötyisivät ja rahoitus tulisi käytettyä tehokkaasti.<br />
8 MITEN EHDOTUKSIA VOISI LÄHTEÄ KOKEILEMAAN?<br />
Torkki ym. toteavat valtioneuvostolle tekemässään selvityksessä ”Sosiaali- ja<br />
terveysterveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi”, että vain<br />
osa mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevista asiakkaista saa tarvitsemansa<br />
palvelut. 44 Yhteiskunnallisesti olisi tavattoman tärkeää, että nämä<br />
henkilöt saisivat tarvitsemansa palvelut ajoissa ja näitä palveluita voitaisiin<br />
parantaa ja kehittää, jotta niitä riittäisi tarvitseville. Se tuottaisi huomattavat<br />
säästöt muissa palveluissa (kuva 31.) puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen<br />
säästöistä sekä lapsiperheissä että yhteisöissä.<br />
44 mt. s. 45
50<br />
Kuva 31. Päihde- ja mielenterveysongelmien yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset<br />
Jos Keski-Suomessa haluttaisiin koko maakunnan mittakaavassa siirtää palveluiden<br />
painopistettä ennaltaehkäisyyn sekä lähi- ja perustasolle, edellyttäisi<br />
se suuria muutoksia erityisesti JYTE- ja Seututerveyskeskuksen alueella. Pohjoisen<br />
Keski-Suomen alueella ollaan tässä suhteessa pidemmällä. Jotta muutostyötä<br />
päästäisiin tekemään JYTE- ja Seututerveyskeskuksen alueella (lukuun<br />
ottamatta Keuruuta ja Multiaa) pitäisi purkaa se järjestämissopimus, jonka<br />
nojalla ne ovat siirtäneet mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisvastuun<br />
sairaanhoitopiirille ja toteuttaa sote-integraatio. Tosin tämä sopimus on<br />
menossa purkuun sote-uudistuksen myöstä joka tapauksessa ja soteintegraatiotakin<br />
sote-uudistuksessa tavoitellaan.<br />
Muutos vaatii pohjakseen joko isoa muutoshanketta tai useita pienempiä kokeiluja<br />
tai molempia. Joka tapauksessa maakunnassa tulee tehdä näihin asioihin<br />
liittyvää strategista työtä palvelustrategia muodossa. Jos sote- ja maakuntauudistuksen<br />
suomat mahdollisuudet käytetään täysimääräisesti hyväksi,<br />
liitetään tähän kokonaisuuteen myös työllisyyden hoidon palveluja, mm. kuntouttavaa<br />
työtoimintaa.<br />
Uudistustarve on niin suuri, että työtä varten tulisi irrottaa henkilöstöä ja/tai<br />
hakea ulkopuolista rahoitusta. Sitä on saatavissa mm. vuonna 2017 Keski-<br />
Suomen ELY-keskukselta. Siellä on haettavana Keski-Suomen alueellisesta<br />
rahoituskehyksestä noin 6,1 miljoonaa euroa ESR-tukea hankkeille, joilla tuetaan:<br />
1. Työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuutta (toimintalinja 3, ESR)
51<br />
2. Koulutusta, ammattitaidon ylläpitoa ja elinikäistä oppimista (toimintalinja<br />
4, ESR) sekä<br />
3. Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaa (toimintalinja 5, ESR)<br />
Varsinkin kohdat 2. ja 3. sopivat tähän tarkoitukseen!<br />
Kuva 32. Prosessin hahmotusta Jorma Niemeltä 17.8.2016<br />
Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön ryhmän kokouksessa 17.8.2016<br />
dosentti Jorma Niemelä hahmotti uudistusprosessia oheisen kuvion (kuva 32)<br />
mukaisesti. Se perustuu Diakonia ammattikorkeakoulun julkaisuun ”Sote sosiaalisen<br />
kestävyyden vahvistajana” 45 . Mm. tästä lähtökohdasta saa erinomaisen<br />
kehyksen uudistustyölle.<br />
45 http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/Sivut/Diak-Puheenvuoro.aspx Niemelä Jorma, toim.<br />
(2016) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana
Change language