Pohjanmaan Opettaja 2/2016

Muutostuulet puhaltavat
Oppilaitosten lukuvuosi on hyvässä
vauhdissa. Syksy on ollut
monella tavalla kiireistä aikaa edunvalvonnan
ja koulutuspolitiikan
alueilla. Perusopetuksessa on otettu
uudet opetussuunnitelmat käyttöön
alakoulujen osalta. Yläkoulut tulevat
mukaan porrastetusti vuosina 2017-
2019. Ammatillisen koulutuksen rakenteet
järkkyvät ja yliopistoillakaan
ei ole helppoa. Varhaiskasvatuksessa
pohditaan, miksi Suomessa osallistuminen varhaiskasvatukseen
jää edelleen alle OECD-keskiarvojen.
Maassamme on uutisoitu lähes vuoden kilpailukykysopimuksen
sisällöistä ja kattavuudesta.
Syksyn aikana sopimusneuvottelut ovat
kärjistyneet muutamiin yksityiskohtiin, joihin
on haluttu vielä varmistuksia ennen kuin nimiä
on kirjoitettu päätöspapereihin. Kuntapuolella
kustannusvaikutukset on haluttu neutraaleiksi,
jotta kunnat eivät olisi joutuneet epäedulliseen
rahoitusasemaan. Tällä on pyritty turvaamaan
kuntatalouden tilanteet kaiken kokoisissa kunnissa.
Hallituksen tavoite oli, että kilpailukykysopimus
kattaa vähintään 90 prosenttia palkansaajista.
Kun tämä lopulta toteutui, verotuksen
on luvattu kevenevän ensi vuonna 515 miljoonalla
eurolla.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti
Opettaja-lehdessä 16/2016, kuinka ammatillinen
koulutus on Suomessa vetovoimaista
ja osaamistamme ihaillaan ympäri maailmaa.
Näin varmaan onkin ollut ja on ehkä vielä tälläkin
hetkellä, mutta miten on tulevaisuudessa.
Ammatillisen koulutuksen reformissa kaiken
ydin on se, mitä opiskelija oppii ja osaa. Yhä
enemmän työmarkkinoilta tulee viestiä, että
ammatillisen koulutuksen käyneet osaavat yhä
vähemmän ja vähemmän. Se ei ole mikään
ihme, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana
oppilaitosten lähiopetusta on leikattu lähes
puoleen siitä, mitä se oli aiemmin. Näin ammattitaitoisten
opettajien antama ohjaus ja opetus
jäävät pintaraapaisuksi ja se näkyy lopputuloksissa.
Ammatillisen puolen opettajat sekä
toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
että ammattikorkeakouluissa
ovat valmiit antamaan oman
ammattitaitonsa täysimittaiseen
käyttöön, mutta sille ei anneta enää
mahdollisuutta.
Ammattikorkeakoulujen osalta
voidaan kysyä, hävitetäänkö ammattikorkeakoulut
kartalta, kuten
OAJ otsikoi. Ammattikorkeakouluja
ollaan "pelastamassa" myymällä ammattikorkeakoulujen
osakkeet vastikkeetta paikallisille
yliopistoille. Kaavailuihin liittyy myös
tutkintojen sekoittaminen niin, että ammattikorkeat
tuottaisivat alempia korkeakoulututkintoja,
joiden pohjalta yliopistoissa suoritettaisiin
maisteritutkinto. Tämä johtaisi suurella todennäköisyydellä
Suomen virallisen linjauksen eli
duaalimallin murenemiseen.
Uudet opetussuunnitelmat on otettu perusopetuksessa
käyttöön alakoulujen osalta elokuun
alusta. Yläkoulujen osalta uudet suunnitelmat
käyttöönotetaan porrastetusti 2017-2019. Lukioiden
osalta siirryttiin myös uusiin opetussuunnitelmiin
tänä syksynä. Keskustelua on
herättänyt, pystytäänkö opetussuunnitelmaa toteuttamaan
tasapuolisesti koko maassa kuntien
erilaisten taloudellisten edellytysten sekä maantieteellisten
eroavuuksien vuoksi. Myös opettajien
täydennyskoulutukseen pitäisi pystyä panostamaan,
jotta opetussuunnitelmaan kirjatut
tavoitteet tulisivat toteutumaan.
Osallistuminen varhaiskasvatukseen jää Suomessa
edelleen alle OECD-keskiarvojen. Varhaiskasvatukseen
osallistui Suomessa vuonna
2013 kolmevuotiaista 68 prosenttia ja neljävuotiaista
74 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa,
Norjassa ja Tanskassa neljävuotiaista 95 osallistuu
varhaiskasvatukseen. PISA 2013 -tutkimuksessa
analysoitiin testissä suoriutumista varhaiskasvatukseen
osallistumiseen. Ne 15-vuotiaat,
jotka olivat olleet ainakin yhden vuoden varhaiskasvatuksessa,
saivat parempia tuloksia kuin oppilaat,
jotka eivät olleet osallistuneet varhaiskasvatukseen.
Ero lukutaidossa vastasi jopa yhden
vuoden opintoja vastaavaa määrää varhaiskas-
8