Pohjanmaan Opettaja 2/2016

More documents

Recommendations

Info

Opettajien toimenkuva K ilpailukykysopimus lisäsi kaikkien sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työaikaa 24 tuntia vuodessa. Lisäksi julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosenttia nykytasosta vuosina 2017–2019. Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020. Työttömyysvakuutusmaksu nousee samalla ajanjaksolla 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajien maksut kevenevät vastaavasti saman verran. Valtion palkansaajille lupaamat verohelpotukset eivät näitä leikkauksia kompensoi. Toisaalta sopimalla vältyimme hallituksen uhkaamilta pakkolaeilta. Toivottavasti Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla paranee, kun palkat jäädytetään ja työaika pitenee. Edellä kerrotun sopimuksen syntyä on seurattu kuin jännitysnäytelmää reilun vuoden verran. Vielä pitempään on uutisoitu SOTE– uudistuksen vaiheita. Opettajien toimenkuviin hivuttamalla tulevat muutokset sen sijaan eivät ylitä uutiskynnystä. Hyvä esimerkki on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistama Lääkehoidon suunnitelma koululaisille ja opiskelijoille. Siinä vanhempien lisäksi velvoitetaan koulujen henkilökuntaa huolehtimaan oppilaiden lääkehoidosta koulupäivän aikana. Lisäksi rehtoreiden pitäisi valvoa toimintaa ja huolehtia siitä, että kouluissa on tarpeeksi tällaiseen toimintaa perehtynyttä henkilökuntaa, esimerkiksi kouluavustajia, joilla on lähihoitajan tutkinto. Käytäntö vaihtelee kunnittain. Paras tilanne on kouluissa, joissa kouluterveydenhoitaja on päivittäin paikalla. Tosin heitäkin on monenlaisia. Joidenkuiden mielestä terveydenhoitajan päätehtävä on keskittyä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, akuuttitilanteet ja jatkuvaa lääkintää vaativat tapaukset kuuluisivat muiden hoidettaviksi. Kouluterveydenhoitaja on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen. On pöyristyttävää yrittää sysätä vastuu em. tapauksissa vaikkapa opettajille, joilla ei yleensä ole mitään terveysalan koulutusta. Lärarnas befattningsbeskrivning Konkurrenskraftsavtalet innebar att arbetstiden för alla anställda som omfattas av avtalet förlängs med 24 timmar per år. Under åren 2017–2019 skär man dessutom ner 30 procent på semesterpenningen inom den offentliga sektorn. Under åren 2017–2020 ökar arbetstagarens pensionsavgift gradvis med sammanlagt 1,2 procentenheter. Under samma period stiger även arbetslöshetsförsäkringsavgiften med 0,85 procentenheter. Arbetsgivarnas avgifter sänks samtidigt i motsvarande grad. De skattelättnader som staten utlovat åt löntagarna kan inte kompensera dessa nedskärningar. Genom avtalet undviker vi visserligen de tvångslagar som regeringen hotat med. Vi får hoppas att frysningen av lönerna och förlängningen av arbetstiden får Finlands konkurrenskraft att öka på världsmarknaden. Uppkomsten av det ovan nämnda avtalet har varit en spännande följetong som pågått i drygt ett år. Nyheter om socialoch hälsovårdsreformens olika skeden har varit på tapeten ännu längre. De förändringar som smygs in i lärarnas arbete överstiger emellertid inte nyhetströskeln. Ett bra exempel är medicinvårdsplanen för skolelever och studerande som innehåller anvisningar från Social- och hälsovårdsministeriet. I planen förpliktas skolans personal att ansvara för elevernas medicinvård under skoldagen utöver föräldrarna. Samtidigt borde rektorerna övervaka verksamheten och se till att det finns tillräckligt med sådan personal i skolorna som är insatta i ämnet, såsom skolgångsbiträden med närvårdarexamen. Praxisen varierar skolorna emellan. Bäst är läget i sådana skolor där det finns en skolhälsovårdare på plats varje dag. Av dem finns förstås också många sorter. En del tycker att hälsovårdarens främsta uppgift är att koncentrera sig på förebyggande hälsovård. Akuta situationer och fall som kräver regelbunden medicinering borde skötas av andra. En skolhälsovårdare är en legitimerad expert på hälsovård. Det är chockerande att man försöker fösa över ansvaret i ovan nämn- 6
Toisaalta monet kunnat, esimerkiksi Seinäjoki, ovat antaneet selkeät kirjalliset ohjeet siitä, kenellä on oikeus antaa lääkehoitoa kouluissa tai päiväkodeissa. Tällaiset ohjeet ovat hyvin tarpeellisia, sillä pienissä yksiköissä ei useinkaan ole terveydenhoitajaa päivittäin paikalla. Niissä on pakko kiinnittää huomiota siihen, että avustavassa henkilökunnassa on sellaisia, joilla on oikeus antaa lääkehoitoa. Opettajien tehtävä se voi olla vain äärimmäisissä hätätilanteissa. Opiskeluhuoltolainsäädäntö on niin ikään esimerkki sosiaali- ja terveyspuolen lainsäädännön hivuttamisesta osaksi koulujen arkea. Laki on sinällään hyvä ja tarpeellinen mutta erittäin byrokraattinen ja kankea, koska yksilön oikeuksia jopa ylikorostetaan. Esimerkiksi huoltajilla tai oppilaalla on oikeus valita, ketkä hänen asiaansa saavat käsitellä. Koulujärjestelmä on suunniteltu ison joukon kouluttamiseen. Siinä ei pääsääntöisesti hoideta yksittäisen oppilaan asioita vaan opetetaan ja kasvatetaan koko luokkaa. Lainsäädäntö, jossa lähtökohtaisesti ajatellaan, että ”vastaanotolle” tulee yksi henkilö ja asiantuntijalla on silloin aikaa perehtyä yksilöön ja hänen ongelmiinsa, on koulumaailmalle vieras. Tiedän, että opettajat ja lastentarhanopettajat koettavat parhaan kykynsä mukaan ottaa lapset ja nuoret huomioon yksilöinä, mutta se ei ole useinkaan isoissa ryhmissä helppoa. Koululainsäädäntökin toki tuntee yksilön oikeudet. Perusopetuslain pykälät kolmiportaisesta tuesta ottavat huomioon yksilöiden oppiseen liittyvät erot. Byrokratiaahan nämäkin säädökset ovat lisänneet, mutta opillisten erojen huomioon ottaminen on kuitenkin opettajan perusosaamista. Tuntuu, että opettajien työhön yritetään hivuttaa erilaisia sosiaali- ja terveystoimelle kuuluvia velvoitteita. Moni opettaja sanoo, että perustehtävä, opettaminen, jää eri suunnasta tulevien vaateiden jalkoihin. Opettajien arvokasta työtä ei saa kuormittaa jatkuvilla perustyölle vierailla tehtävillä. Toivotan hyvää alkanutta syksyä kaikille OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> toimialueen opettajille ja lastentarhanopettajille. Ari Rousu puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa da situationer till exempel till lärarna, som oftast helt saknar utbildning inom hälsovård. Många kommuner, till exempel Seinäjoki, har gått ut med tydliga skriftliga anvisningar för vem som har rätt att ge medicinsk vård i skolorna och daghemmen. Dessa anvisningar är mycket nödvändiga eftersom det ofta inte finns någon hälsovårdare på plats varje dag i mindre enheter. I dessa enheter är man tvungen att fästa uppmärksamhet vid att det finns sådana personer bland assisterande anställda som har rätt att ge medicinsk vård. Lärarens uppgift är det endast i krissituationer. Även elevvårdslagstiftningen är ett exempel på hur man föser över lagstiftning inom socialoch hälsovården till en del av skolornas vardag. Lagen i sig är bra och nödvändig, men den är ytterst byråkratisk och styv eftersom man till och med överbetonar individens rättigheter. Till exempel vårdnadshavarna eller eleverna har rätt att välja vilka som får behandla deras ärenden. Skolsystemet är planerat för att ge utbildning åt en stor grupp elever. I systemet ingår i regel inte att sköta enskilda elevers ärenden, utan man undervisar och fostrar en hel klass. En lagstiftning där man utgår från att en person kommer till ”mottagningen” och experten då har tid att fördjupa sig i individen och dennas problem är inte bekant i skolvärlden. Jag vet att lärarna och barnträdgårdslärarna försöker beakta barn och unga som individer så gott de kan, men det är oftast inte lätt i stora grupper. Skollagstiftningen känner visserligen till individens rättigheter. Paragraferna om trestegsstöd i lagen om grundläggande utbildning beaktar inlärningsskillnaderna mellan individerna. Dessa bestämmelser har naturligtvis även ökat byråkratin, men att beakta inlärningsskillnader är i vilket fall som helst en del av lärarens grundläggande kompetens. Det känns som att man försöker smyga in olika krav från socialoch hälsovården i lärarnas arbete. Många lärare säger att den grundläggande uppgiften, undervisningen, hamnar i skymundan på grund av alla krav från olika håll. Lärarnas värdefulla arbete får inte belastas med fortlöpande uppgifter som inte ingår i det grundläggande arbetet. Jag önskar en god fortsättning på hösten till alla lärare och barnträdgårdslärare i OAJ Österbottens verksamhetsområde! Ari Rousu ordförande OAJ Österbotten 7
Page 2 and 3: ILMOITUS Ainutlaatuista Turvaa OAJ:
Page 4 and 5: distaminen jatkuu. Sitähän OAJ on
Page 8 and 9: Muutostuulet puhaltavat Oppilaitost
Page 10 and 11: 10 Paikallisyhdistys avainasemassa
Page 12 and 13: ”Elämäntyönä tulevaisuus” J
Page 14 and 15: Satulassa Jäämereltä Ouluun Teks
Page 16 and 17: Inarijärven risteilyllä Ukonkiven
Page 18 and 19: Vuoden opettaja Vaasassa Anssi Terv
Page 20 and 21: Lapualaisia lastentarhaopettajia La
Page 22 and 23: Ammatilliset kokoontuivat 8.9.2016
Page 24 and 25: Jani Salo aloitti tammikuussa 2015,
Page 26 and 27: OAJ Pohjanmaan golfkilpailu Teksti
Page 28 and 29: Vaasan yliopistossa muutosten vuosi
Page 30 and 31: Lähiesimieskeskusteluillalliset Te
Page 32 and 33: OAJ on the Road Kokkola 3.10.20 OAJ
Page 34 and 35: Läppäreitä vai lapioita päiväk
Page 36 and 37: OAJ Pohjanmaa kouluttaa Syksy 2016
Page 38 and 39: OAJ Pohjanmaa/Österbotten Yhteysti
Page 40: 40

Pohjanmaan Opettaja 2/2016

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?