20.10.2016 Views

Pohjanmaan Opettaja 2/2016

  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

mennessään, että minun vauhdillani hän ei pääse<br />

ylös laisinkaan. Yritin lohduttaa itseäni sillä, että<br />

miehellä oli erityinen motivaatio kiirehtiä. Saariselällä<br />

oli nimittäin hiljattain nähty virtavästäräkkipesue,<br />

ja sellaista harvinaisuutta ei hänkään<br />

ollut ennen nähnyt.<br />

Siitäkin noususta selvittiin, ja mitä lähemmäksi<br />

virtavästäräkkipaikkaa tulimme, sitä kovemmaksi<br />

vauhti kiihtyi. Ehkä ei olisi kannattanut<br />

kiirehtiä, sillä heti kun asiantuntijamme oli<br />

kadonnut etsimämme paikan rantapöpelikköön,<br />

minä, Matti ja Janne näimme ylitsemme lentäneen<br />

pienen västäräkkiparven, ainoan niillä tienoin.<br />

Virta- vai perussellaisia, jäi arvoitukseksi.<br />

Kenties ensi kerralla parempi onni.<br />

Seuraavana aamuna oli sitten aika saatella<br />

Terho vuorobussiin. Kyse ei ollut edellisillan<br />

pettymyksestä vaan jo ennakkoon tiedetystä aikataulutuksesta.<br />

Me kolme muuta pyöräilijää ja<br />

Mikko auton ratissa jatkoimme.<br />

Vähemmän virikkeitä, enemmän<br />

suorittamista<br />

Tiedossa oli, tästä eteenpäin homma muuttuisi<br />

enemmän suorittamiseksi. Liikennemäärät<br />

alkoivat kasvaa, pientareet kaventua ja auringon<br />

vaikutus kertaistua. Pienetkin pilvenlonkareet<br />

olivat jo taivaanlahjoja. Huolto- ja tankkausvälien<br />

merkitys alkoi korostua.<br />

Asiaan perehtymättömälle saattaa tulla yllätyksenä,<br />

kuinka harvassa ruokailupaikat ovat<br />

Sodankylän yläpuolella. Meillä tämä oli tiedossa,<br />

kiitos netin pyöräilyblogien. Oma liikkuva<br />

huoltorakennuksemme oli meidän pelastuksemme.<br />

Muuten tällaisten tavallisten retkipyöräilijöiden<br />

olisi suunniteltava reittinsä todella tarkoin<br />

tai kannettava melkoinen määrä juomaa ja<br />

kuivamuonaa mukanaan. Meillä ruokahuollon<br />

kruunasi mukana kulkenut kaasugrilli, jonka<br />

tuoksut herättivät huomiota ja ehkä kateuttakin<br />

tienvarsien taukopaikoissa.<br />

Ajopäivät Kakslauttasesta Rovaniemelle eivät<br />

tarjonneet maisemallisesti ja matkailullisesti<br />

samanlaisia virikkeitä kuin aiemmat. Poikkeuksena<br />

oli lähinnä tutustuminen Lemmenjoen<br />

kullankaivualueeseen ja saksalaissotilaiden<br />

hautausmaahan Norvajärvellä. Kompensaationa<br />

päätimmekin asuntoauton ahtauden sijaan<br />

palkita itsemme luksusmajoituksilla, mikä tässä<br />

tapauksessa tarkoitti mökkiyötä Sodankylässä<br />

ja hotellioloja Rovaniemellä. Eipähän tarvinnut<br />

niinä öinä koko retkikunnan herätä yhden miehen<br />

vessakäynnin vuoksi.<br />

Rovaniemeltä laskeuduimme – siltä se jopa<br />

hetkittäin tuntui – Kemijoen vartta Kemiin<br />

saakka, minkä jälkeen päätimme alkuperäissuunnitelmien<br />

mukaan turvallisuussyistä siirtyä<br />

Päätepysäkki Oulun Rotuaarilla.<br />

nelostietaipaleen Iihin saakka autolla. Liikennemäärät<br />

ovat suuria, eikä tuo väli tosiaan ole kovin<br />

suotuisa pyöräilyyn. Iin Kuivaniemessä vietetyn<br />

leirintäalueyön jälkeen jäljellä oli viimeisen<br />

aamupäivän siirtymätaival Oulun Rotuaarille.<br />

Ilmeisesti keho oli jo oppinut jotain, sillä edellisillan<br />

väsymyksestä huolimatta vajaan 40 km:n<br />

pätkä ei tuntunut enää juuri missään.<br />

Lapin lisää<br />

täydellä kauhalla<br />

Mitä matkasta jäi käteen paitsi tietoisuus, että<br />

on tullut poljettua pyörällä viikossa noin 720 kilometriä?<br />

Vakuutuimme, että tällä tavalla taivaltaen<br />

näkee ja kokee aika tavalla enemmän kuin<br />

satasen vauhdissa lasin läpi. Yhteisöllisenä kokemuksena<br />

homma toimii, kun on hyvä porukka.<br />

Jo itse suoritus on sujuvampi, kun vetovuorot<br />

jaetaan, ja kyllähän joukkuehenkeä vaaditaan jo<br />

siinäkin, kun jaetaan paikat viikon ajan matkailuauton<br />

kapeissa parisängyissä. Parhaimmillaan<br />

kasvattava kokemus sekin. Ehkäpä kaikkein hienoimpia<br />

hetkiä olivat ne, kun ajopäivän päätteeksi<br />

sai kolottavia lihaksia hellineessä saunan<br />

löylyssä avata kylmän palautusjuoman – ja vain<br />

palautua. Kokemukseen taisi tulla sitä ansaittua<br />

Lapin lisää.<br />

17

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!