KYLKIRAUTA

Recommendations

Info

Kuva SA-kuva, Hannu Liimatta, kuvanm. Pasi Väätäinen. Kuva SA-kuva, Hannu Liimatta, kuvanm. Pasi Väätäinen. historiakatsaus kouluttajiksi. Ensimmäinen kurssi järjestettiin toukokuun 1944 lopussa, eli pari viikkoa ennen suurhyökkäyksen alkamista. Asemasodan tarpeisiin suunniteltu koulutusjärjestelmä oli varmasti perusteellinen, mutta – jälleen jälkiviisaasti myöhempien tapahtumien valossa todettuna – myös auttamattoman hidas. Apua aseveljeltä Panssarinkauhu ja sen käyttöohjeet. Näytösammuntoja lukuun ottamatta koulutuksessa oli kielletty käyttämästä ”kovia” aseita. Tarkoitus oli valmistuttaa koulutusvälineiksi harjoitus ja sisäpiippulaitteita. Viidettä vuotta sotivia rintamamiehiä neuvottiin puhdetöinä valmistamaan opetusvälineikseen puisia harjoituspanssarinyrkkejä. Puupyssyjen ja muiden harjoitusvälineiden tuotantolinjat eivät liene vielä ehtineet käynnistyä, kun punaarmeijan suurhyökkäys jo alkoi täydellä voimallaan 10. kesäkuuta 1944. Esimerkiksi Valkeasaaren tulihelvettiin joutuneessa Jalkaväkirykmentti 1:ssä aseiden jako oli tuolloin vasta käynnistymässä, eivätkä ne ehtineet ajoissa torjuntataisteluihin. Rintaman alkaessa murtua Suomen sodanjohdon katseet kääntyivät jälleen Saksaan. Välittömänä apuna saksalaiset lennättivät Rovaniemeltä Immolaan kolmisen sataa panssarinyrkkiä ja panssarinkauhua ampumatarvikkeineen. Aseiden toimintaperiaatteet selvisivät mukana tulleista yksinkertaisista ohjeista. Niitä noudattaen esimerkiksi 19vuotias sotamies – myöhempi Mannerheimristin ritari – Eero Seppänen romutti panssarinkauhulla vuorokauden aikana kuusi vihollisen panssarivaunua Siiranmäessä. Loppukesään mennessä Saksa oli jo toimittanut Suomeen nyrkkejä 25 000, kauhuja 1 800 ja niiden ontelokranaatteja 18 000 kappaletta. Yhdessä muun aseistuksen ja avun, kuten lentoosasto Kuhlmeyn, kanssa ne lujittivat merkittävällä tavalla suomalaisten puolustusta. Tietoisuus siitä, että tekijämies kykeni peltitorvelta näyttävällä kapineella pysäyttämään pahimman vihollisensa, raskaan panssarivaunun, antoi uskoa oman puolustuksen kestämiseen. Panssarintorjunnan kriisistä selvittiin ja punaarmeijan suurhyökkäys tuhansine panssarivaunuineen saatiin torjutuksi. Aseavun saaminen Saksasta ei ollut itsestäänselvyys. Kuten tunnettua, avun poliittinen puoli hoitui Suomen valtionpäämiehen henkilökohtaisesti allekirjoittamalla sopimuksella, jonka hyväksymiseen ei kansanäänestystä tarvittu. Sotaa käyvällä Saksalla oli kuitenkin omiakin ongelmia riittämiin; panssarintorjuntakyvyn lisäksi suomalaiset olisivat halunneet parantaa jalkaväen liikkuvuutta korvaamalla raskaat konekiväärit tulivoimaisella ja painoltaan kevyellä saksalaisella MG42konekiväärillä. Liittoutuneiden pommituksista kärsinyt Saksan sotateollisuus ei näitä aseita enää pystynyt toimittamaan. Entä mikä sitten jälkiviisauden ohella voisi olla tämän tarinan opetus? Lehden teemaan liittyen opetus voisi olla vaikkapa se, että alivoimainen puolustaja tarvitsee selviytyäkseen parhaat mahdolliset välineet, jotka rahalla ikinä voi ostaa. Jos niitä ei ole rauhan aikana mahdollista hankkia välttämätöntä koulutustarvetta enempää, on sopimusten ja varsinkin kumppanuussuhteiden ulkovaltoihin hyvä olla sellaisessa mallissa, että hädän uhatessa todennäköisyys avun saamiselle on mahdollisimman suuri. Eversti evp Hannu Liimatta on Kylki raudan artikkelitoimittaja. Hän valmistelee tutkimusta jalkaväkitaktiikan kehittämisestä. Ensiapua tarvittiin ja sitä saatiin nopeasti. Päämajan yleisesikuntapäällikön ilmoitus päämajoitusmestarille. Kylkirauta 3/2016 38
Johtaja on vastuunkannon ammattilainen ja organisaation ylin päättäjä. Jokainen tietää, kuka hänen omassa organisaatiossaan viime kädessä vastuun kantaa. Kutsuttakoon häntä tässä kirjoituksessa vaikkapa toimitusjohtajaksi. Jos yrityksen strategia ei tuota toivottua tulosta, katseet kääntyvät toimitusjohtajaan. Epäily lahjusskandaalista? Toimitusjohtajan on selvitettävä asia ja varmistettava, ettei vastaavaa pääse enää jatkossa tapahtumaan. Toimenkuva kattaa kaiken mahdollisen liiketoimintaa hyödyttävän toiminnan ja esteiden raivaamisen sen tieltä. Säännöt ovat yksinkertaiset: menestyksekkäälle liiketoiminnalle esteeksi muodostuva toimitusjohtaja on pian entinen toimitusjohtaja. Toimitusjohtajasta sukeutuu nopeasti riskienhallinnan ammattilainen. Jokaisen päätöksen vaikutukset on punnittava uhkien ja mahdollisuuk sien kautta. Vastuuta ei voi paeta – myös päättämisestä pidättäytyminen on päätös. Entäpä miten on kyberturvallisuuden laita? Yritysjohtajien kanssa keskustellessani johdattelen keskustelun usein kyberturvallisuuteen. Haluan kuulla, millaisia ajatuksia aihe heissä herättää. Mitä johtamishaasteita vastaan on tullut, ja millaiset lähestymistavat ovat tuottaneet tulosta? Käytyjen keskustelujen perusteella oloni on hieman levoton. Vastaukset ovat olleet pinnalta hyviä, mutta sisältä raakoja: ”Kyberturvallisuus on yksi niistä asioista, jotka pitävät minut hereillä öisin.” Vastauksesta voisi päätellä asioiden olevan kunnossa. Kysyn kuitenkin, tietääkö toimitusjohtaja ne tietojärjestelmät, joihin murtautuminen aiheuttaisi suurimmat vahingot? Miten niiden suojaamiseen on paneuduttu, kuinka sitä on käytännössä testattu, ja millä tavalla hyökkäyksestä toipumista on harjoiteltu? Keskustelu tökkää useimmiten jo ensimmäiseen kysymykseen. Monesti vastaus kuuluu: ”Meillä tämä asia on hoidossa.” Tietenkin hyvä johtaja delegoi, valtuuttaa ja antaa alaisilleen vapauden järjestää työnsä parhaalla kolumni Ajan kaikuja mahdollisella tavalla – kuka nyt olan takaa kyttääjää pomokseen haluaisi! Valitettavan usein kyberturvallisuus nähdään vain huipputekniikkana ja käsittämätöntä kieltä puhuvien hämärien hupparityyppien omana alueena. Yrityksen suojaksi on hankittu hienointa ja kalleinta tekniikkaa ymmärtämättä, että ammattimaiset hyökkääjät marssivat sen läpi niin halutessaan. Psykologi näkisi tässä arkkityyppisen kognitiivisen dissonanssin: ollaan huolissaan uhasta, jota ei ymmärretä, mutta luotetaan toisen sanaan siitä, että ongelma on ratkaistu tavalla, jota kuitenkaan ei ymmärretä. Ei ihme, ettei uni tule. Myös kyberturvallisuuden tulisi olla johdettu tila. Se tarkoittaa tavoitteita, seurantaa, päätöksiä ja ennen kaikkea riskien punnintaa. Ilman johtajuutta kyberturvallisuutta tehdään poukkoilevasti, sännäten kulloinkin kiiltävimmän mahdollisuuden perään tai pakenemalla kovaäänisimmin huudettua uhkaa. Useimmilta puuttuu kognitiivinen malli kybertoimintaympäristön lainalaisuuksien ja riippuvuusketjujen hahmottamiseen. Moni joutuu pinnistelemään ymmärtääkseen, että sähköpostissa tulleen liitteen avaaminen saattaa johtaa kymmenien miljoonien eurojen tappioihin. Jopa omalta henkilökunnalta visusti suojatut asiakastiedot saattavat päätyä iltapäivähakkeroinnin sivutuotteena teiniikäisen haltuun. Jälkiselvittelyissä käy ilmi, että yksinkertaiset laiminlyönnit ja suojauksen puutteet ovat kostautuneet ikävällä tavalla. Niistä ei vain oltu tietoisia – kuka nyt omia järjestelmiään vastaan haluaisi hyökätä. Kriittisten järjestelmien suojauksia ei ole testattu eikä toipumista harjoiteltu. Toimitusjohtajan tulee ottaa hänelle kuuluva rooli kyberturvallisuuden johtamisessa. Jos priorisointi on organisaatiolle epäselvää, tulee johtajan ensin määrittää tärkeimmät suojattavat kohteet. Kannattaa aloittaa niistä, joiden vahingoittaminen vaarantaisi yrityksen toiminnan vakavimmin. Mitkä tiedot eivät missään nimessä saisi vuotaa kilpailijalle tai julkisuuteen? Entä millaisen hintalapun asettaisit maineellesi tai valvovan viranomaisen hyväksynnälle? Asiakkaidensa pyynnöstä FSecure tunkeutuu jatkuvasti näiden tärkeimpiin tietojärjestelmiin. Tilattu hyökkäys onnistuu yleensä helpohkosti. Asiakas saa paljon oppia onnistuneista murtautumisista. Seuraavalla kerralla ei sama murtautumistapa enää ehkä toimikaan. On hyvä antaa asiantuntijoiden kokeilla, miten helppoa suojausten murtaminen on. Sen perusteella selviävät tarvittavat korjaustoimet. On hyvä tiedostaa myös ”pehmeät kohteet”, joiden suojaamiseksi ei ole teknistä ratkaisua. Niissä täytyy luottaa oman henkilökunnan, kumppanien ja jopa asiakkaiden hoksottimiin. Tunnistavatko he nämä uhat, osaavatko he toimia oikein, ja miten osaamista luodaan ja harjoitellaan? Johtamisen rooli korostuu vielä entisestään silloin, kun turvallisuuden parantaminen edellyttää investointeja tai resursointia, monen yhtäaikaisen toimenpiteen yhteensovittamista tai kokonaista kulttuurin muutosta. Sellaisia päätöksiä ei voi tehdä ”joku jossakin”, vaan ne kuuluvat toimitusjohtajalle. Jos kyberturvallisuuden huomioon ottaminen ei jo ennestään kuulu yrityksen toimintakulttuuriin, edellyttää elintilan saaminen aina johtajan myönteistä esimerkkiä. Muutos lähtee ylhäältä! Hakkeroi yrityksesi jo tänään – nukut yösi paremmin. Risto Siilasmaa 39 Kylkirauta 3/2016
Page 1 and 2: KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 3/2016 Kad
Page 3 and 4: pääkirjoitus Huoltovarmuus yhteis
Page 5 and 6: näkymiä Mitä jos ”Nasu huoleht
Page 7 and 8: artikkelit Elinkeinoelämä arvosta
Page 9 and 10: Kuva Puolustusvoimat, Tkomitea.fi,
Page 11 and 12: artikkelit Brexit ravistelee Euroop
Page 13 and 14: artikkelit Kuvat euobserver.com the
Page 15 and 16: Suojaa ja suorituskykyä kaikissa o
Page 17 and 18: artikkelit Energiaturvallisuus ja k
Page 19 and 20: Kuva Fortum. Kuva aurinkovirta.fi a
Page 21 and 22: artikkelit Yhteiskunnan rooli sotil
Page 23 and 24: Kuva Lisa Hentunen / Puolustusvoima
Page 25 and 26: artikkelit Ei tuurilla vaan taidoll
Page 27 and 28: Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. ar
Page 29 and 30: artikkelit Huoltovarmuus edellyttä
Page 31 and 32: artikkelit Robonicin neljännen suk
Page 33 and 34: artikkelit Vapaa ja riippumaton med
Page 35 and 36: artikkelit Kuvat yle.fi, kuvanmuokk
Page 37 and 38: artikkelit muuten kuin korkeintaan
Page 39: Kuva SA-kuva. historiakatsaus Vaunu
Page 44 and 45: toiminta Kadettikunta ry:n syyskoko
Page 46 and 47: toiminta Kadettikunnan toimisto tie
Page 48 and 49: Ensimmäiset Sotilasurheiluliiton u
Page 50 and 51: ajankohtaista 26. Kadettikurssi ei
Page 52 and 53: ajankohtaista 46. Kadettikurssi Jyv
Page 54 and 55: ajankohtaista 50. Kadettikurssi ja
Page 56 and 57: ajankohtaista 55. Kadettikurssin ja
Page 58 and 59: Vuonna 1992 opiskelunsa 79. Kadetti
Page 60 and 61: ajankohtaista Kadettivääpeleiden
Page 62 and 63: kirja-arvio Menettämätön kunnia
Page 64 and 65: kirja-arvio Uutisia ja ajanvietett
Page 66 and 67: Mirkka Danielsbacka Sotavankikohtal
Page 68 and 69: Kuva Onni Kalin. ajankohtaista 12.8
Page 70 and 71: Kuva Onni Kalin. Kuva Onni Kalin. a
Page 72 and 73: ajankohtaista Hautakivitunnus kadet
Page 74: IN MEMORIAM Laatikainen Erkki Anter

KYLKIRAUTA

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?