KYLKIRAUTA
kr3_16
kr3_16
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
artikkelit<br />
Kadettiupseeri vastaa ja<br />
sotilaspappi kasvattaa<br />
Teksti: Juha Mäkinen<br />
Yleisen palvelusohjesäännön mukaan joukko-osaston<br />
komentajan ensisijaisena tehtävänä on luoda alaisistaan<br />
toiminta- ja suorituskykyinen joukko. Sen tulee pärjätä<br />
Puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä mitä<br />
erilaisimmissa toimintaympäristöissä: tehtävissä, joissa<br />
viimekädessä joutuu käyttämään väkivaltaa ja joissa<br />
tappamiseltakaan ei voi välttyä.<br />
Toisaalla taas todetaan, että<br />
s otilaspappi tarjoaa henkistä ja<br />
hengellistä tukea ja vastaa eettisen<br />
opetuksen ja kasvatuksen toteuttamisesta<br />
joukkoosastossa. Vastuunsa<br />
kantaakseen – myös eettisen toimintakyvyn<br />
osalta – niin kadettiupseerien<br />
kuin sotilaspappienkin tulee itse miettiä<br />
ja jäsentää eettisen kasvatuksensa sekä<br />
opetuksensa perusteita ja periaatteita.<br />
Perinteisesti sotilaat ovat tappaneet<br />
tai tulleet tapetuiksi sotilaspapiston suosiollisella<br />
tuella. Miten kadettiupseeri<br />
voisi tätä moniprofessionaalista yhteistoimintasuhdetta<br />
jäsentää pohtiessaan<br />
motivaatiotaan väkivallan käyttöön ja<br />
pahimmassa tapauksessa myös tappamiseen?<br />
Sotilas ja pappi arjen<br />
kohtaamistilanteissa<br />
Kadettiupseerien fyysistä toimintakykyä<br />
testataan ja arvioidaan vuotuisissa<br />
fyysisen kunnon testeissä. Niiden<br />
avulla rynnäkkökivääri pysyy kadettiupseerin<br />
ja muidenkin Puolustusvoimien<br />
eri henkilöstöryhmien edustajien<br />
käsissä sihteeristä amiraaliin. Myös<br />
psyykkisiltä ja kognitiivisilta toimintakyvyiltään<br />
kadettiupseerit ovat valtakunnan<br />
testatuinta kärkeä, sillä vain<br />
kyvykkäimmät heistä ovat läpäisseet<br />
uransa aikana toistuvat armottomat ja<br />
tieteellisen tarkat psykologiset testit.<br />
Nämä harvat ja valitut pääsevät kehittymään<br />
Puolustusvoimien tehtävissä<br />
niin johtajina kuin opettajinakin. Näitä<br />
valittuja on sotilaspedagogiemme ja<br />
sotilaspappiemme tarkoitus opettaa ja<br />
kasvattaa.<br />
Toimintakyvystä puhuttaessa harvoin<br />
kuitenkin pysähdytään pohtimaan,<br />
mitä sosiaalinen toimintakykyisyys<br />
Suomen puolustusvoimissa ja sen verkostoissa<br />
itse asiassa voisi tarkoittaa.<br />
Keiden kanssa ja millä tavoin sen tulisi<br />
ilmentyä, ja miten sitä arvioidaan ja<br />
jopa kehitetään – siis muutenkin kuin<br />
vastaamalla vuosittain hengästyttävään<br />
määrään mitä erilaisimpia kyselykaavakkeita?<br />
Jätän kysymyksen inspiraation<br />
lähteeksi meille kaikille, myös sotilassosiologeille,<br />
ja jatkan syvemmälle<br />
kasvatuksen ja eettisen toimintakyvyn<br />
pohdintoihin. Miksi? Eikö edellä juuri<br />
todettu, että Yleisen palvelusohjesäännön<br />
mukaan joukkoosaston sotilaspappi<br />
vastaa joukkoosastonsa eettisen<br />
opetuksen ja kasvatuksen toteuttamisesta?<br />
Mitä kommentoitavaa tai edes periaatteessa<br />
lisäarvoa tuottavaa näkemystä<br />
kadettiupseerilla voisi tähän olla?<br />
Valitettavan iso<br />
pähkinä purtavaksi<br />
Kadettiupseeriston merkitystä Puolustusvoimien<br />
sotilaallisen toiminnan<br />
johtamisessa ja vastuiden kantamisessa<br />
ei voi väheksyä. Niin kotimaassa<br />
tapahtuvassa kuin kansainvälisessäkin<br />
toiminnassa tulee olla ammattijohtajat.<br />
Kuva Satu Hujanen / Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen.<br />
Asevelvollisuusarmeijassa lukumääräisesti<br />
suurin osa johtajista on kuitenkin<br />
reserviläisiä, jotka ovat valikoituneet<br />
asevelvollisista ja vapaaehtoisen palveluksen<br />
suorittaneista naisista. Heille, ja<br />
kaikille muillekin kansalaisille viestimme<br />
ja opetamme johtamista tänä päivänä<br />
seuraavasti: ”...sotilaan toimintakyvyn<br />
kannalta keskeinen tekijä on kyky<br />
soveltaa omaksuttuja tietoja ja taitoja<br />
tilanteessa, jossa sotilas joutuu samalla<br />
miettimään väkivallan ja tappamisen<br />
sekä suojelemisen suhdetta.”<br />
Mainittakoon, että oheinen ote on<br />
peräisin Johtajan käsikirjasta (2012),<br />
joka on tarkoitettu kaikkien sotilaiden ja<br />
sellaiseksi aikovien – ei siis pelkästään<br />
sotilaspapiston – luettavaksi ja pohdittavaksi.<br />
”Helppoa kuin…” kommentoi eräs<br />
asevelvollinen, sillä eihän Suomen<br />
armeijassa kukaan kuole väkivaltaisesti<br />
Kylkirauta 3/2016 34