KYLKIRAUTA
kr3_16
kr3_16
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva suomenvoima.fi<br />
artikkelit<br />
Sähkön<br />
huoltovarmuus huolettaa<br />
Tällä hetkellä Suomen oma, valtaosin<br />
ydin ja vesivoimaan sekä bioenergiaan<br />
nojaava sähköntuotanto kattaa<br />
noin 80 prosenttia sähköntarpeestamme.<br />
Normaaliolosuhteissa vaje katetaan<br />
yleensä yhteispohjoismaiselta sähkömarkkinalta,<br />
joka on tehokkuudeltaan<br />
ja toimivuudeltaan huippuluokkaa. Yhteismarkkinoiden<br />
taloudellinen hyöty ja<br />
sen positiivinen vaikutus kilpailukykyyn<br />
on nähty erityisesti Suomessa. Olemme<br />
päässeet nauttimaan Norjan ja Ruotsin<br />
edullisesta vesivoimasta. Ilman sitä<br />
olisimme joutuneet rakentamaan useita<br />
uusia voimalaitoksia ja olisimme huomattavasti<br />
riippuvaisempia ulkomailta<br />
tuoduista fossiilisista polttoaineista. Fortumin<br />
sähkömarkkinaanalyytikkojen<br />
mallinnuksen mukaan kumulatiivinen<br />
hyöty kansantaloudellemme vuodesta<br />
2000 nousee yli 20 miljardin euron.<br />
Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuoli.<br />
Yhteiskunnan avokätisellä tuella<br />
voimakkaasti lisääntynyt uusiutuvan<br />
energian tuotanto on heikentänyt ilman<br />
tukia toimivien voimalaitosten kannattavuutta<br />
ja johtanut lähes kaikkien<br />
aiemmin varatuotantona toimineiden<br />
lauhdevoimalaitosten sulkemiseen kannattamattomina.<br />
Voimakkaasti kasvanut<br />
uusiutuva tuotanto on myös nakertanut<br />
kaupunkien energiahuollolle tärkeiden<br />
sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten<br />
kannattavuutta. Tämä on herättänyt<br />
aiheellisesti keskustelua huoltovarmuudesta,<br />
jolla tarkoitetaan yhteiskunnalle<br />
kriittisten toimintojen varmistamista<br />
poikkeusoloissa.<br />
Kolme toivetta päättäjille<br />
Ensimmäinen toive liittyy huoltovarmuuteen.<br />
Suomessa huoltovarmuuden<br />
ylläpitämiseen liittyvä suunnittelu ja<br />
operatiivinen toiminta on Huoltovarmuuskeskuksen<br />
tehtävä. Perinteisesti<br />
Huoltovarmuuskeskus on varautunut<br />
sähkömarkkinoiden poikkeustilanteisiin<br />
varastoimalla huoltovarmuuden<br />
kannalta kriittisten lauhdelaitosten<br />
polttoaineita. Polttoaineen varastoimisesta<br />
on kuitenkin vain vähän hyötyä,<br />
mikäli niitä polttavia laitoksia ei enää<br />
ole olemassa.<br />
Olisikin tärkeää muodostaa Suomeen<br />
passiivista huoltovarmuusreserviä,<br />
jolla varmistettaisiin, että<br />
voimalaitoksia on käytettävissä kriisitilanteessa.<br />
Huoltovarmuusreservin<br />
tulisi toimia irrallaan sähkömarkkinasta,<br />
ja sitä otettaisiin käyttöön vain, kun<br />
markkinoiden toimintaedellytykset ovat<br />
vakavasti häiriintyneet ja yhteiskunnan<br />
huoltovarmuus uhattuna. Kansallisesta<br />
huoltovarmuusreservistä tulisi tehdä<br />
Suomessa poliittinen päätös ennen kuin<br />
energiaalan toimijat sulkevat ja purkavat<br />
kaikki jäljellä olevat lauhdelaitoksensa.<br />
Mikäli lauhdelaitokset ehditään<br />
purkaa, tulee huoltovarmuusreservin<br />
perustaminen hyvin kalliiksi.<br />
Toinen toive liittyy sähkön fyysisiin<br />
siirtoyhteyksiin, pohjoismaiseen<br />
yhteistyöhön ja Euroopan yhteisiin<br />
sähkömarkkinoihin. Siirtoyhteyksiä on<br />
tärkeää kehittää edelleen sekä kunkin<br />
Pohjoismaan sisällä että niiden – ja<br />
myös muun Euroopan – välillä. Investointi<br />
uuteen siirtoyhteyteen Suomen ja<br />
Ruotsin välillä parantaisi sähkömarkkinoiden<br />
toimivuutta ja auttaisi varmistamaan<br />
Suomen energiansaantia<br />
kulutushuippujen aikana. Nykyisessä<br />
tilanteessa laajamittainen kaapelihäiriö<br />
esimerkiksi sydäntalven kireällä pakkasjaksolla<br />
aiheuttaisi Suomelle huomattavia<br />
ongelmia.<br />
Pohjoismaista yhteistyötä tulisi varjella<br />
myös muilla energian osaalueilla.<br />
Tavoitteellista ministeritason yhteistyötä<br />
tarvitaan, sillä yhtenäinen energiajärjestelmä<br />
on omiaan vahvistamaan kilpailu<br />
Fortum puhtaan energian edelläkävijänä<br />
Fortumin visio on olla puhtaan energian edelläkävijä. Yhtiö toimittaa asiakkailleen<br />
sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä muita energiaratkaisuja, jotka<br />
parantavat nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Jo 64 prosenttia Fortumin<br />
sähköntuotannosta on päästötöntä, ja yhtiön tavoitteena on kasvattaa<br />
uusiutuvan energian tuotantoa merkittävästi. Kiertotaloutta edistävät ratkaisut<br />
ovat myös keskeinen osa Fortumin strategiaa. Tätä vahvistaakseen<br />
Fortum hankki kesällä 2016 alan pohjoismaisen markkinajohtajan Ekokemin.<br />
Fortumin tärkeimmät markkinaalueet ovat Pohjoismaat, Puola, Baltian<br />
maat, Venäjä, ja Intia. Yhtiön asiantuntijapalveluiden markkinat ovat huomattavasti<br />
laajemmat. Vuonna 2015 Fortumin liikevaihto oli 3,5 miljardia<br />
euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 808 miljoonaa euroa. Fortumin palveluksessa<br />
on noin 8 000 energiaalan asiantuntijaa.<br />
Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Suomen valtio on<br />
Fortumin suurin omistaja 50,76 prosentin osuudella, ja yhtiöllä on lisäksi yli<br />
130 000 suomalaista ja kansainvälistä osakkeenomistajaa. Yhtiön markkinaarvo<br />
syyskuun 2016 alussa oli noin 12,6 miljardia euroa.<br />
Kylkirauta 3/2016 16
Change language