26.08.2016 Views

Seurakunta_4_16

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Seurakunta</strong><br />

EVANKELISLUTERILAINEN JULKAISU 92. VSK 4/20<strong>16</strong><br />

Ymmärrätkö Raamattua?<br />

Elämän aalloilla<br />

Sanassa varmuus


Lastenleiri Kukkialla<br />

on paras leiri maailmassa!<br />

Yksi asia oli haikeana mielessäni tällä lastenleirillä: aika paljon surettaa kun luulen,<br />

että tämä oli luultavasti viimeinen leirini.<br />

Vaikka keittiötyö joskus uuvuttaa ja tuntuu raskaalta, on sen anti sellaista, mitä<br />

en muualta ole saanut. Se lasten riemu, kun tapaavat vanhoja kavereita, ja se laulu,<br />

jonka kuulee – se tarttuu ihan iholle! Uskotko, että leiriläiset laulavat tosissaan ja<br />

riemurinnoin? Minä uskon!<br />

Aamuisin lipun salkoonnostot, joilla päivät alkaa. Ja sitä seuraava hurja juoksu<br />

lippukentältä aamupalajonoon! Yhteinen hiljentyminen kuuntelemaan jonkun leiriläisen<br />

Uudesta Testamentista lukemaa katkelmaa Jeesuksesta hiljentää meidätkin<br />

keittiössä. Ja kun joku sanoo “oli hyvää ruokaa, mä otan lisää” – voi että miten tuntuu<br />

makealta!<br />

Tärkein asia, joka leirillä koskettaa, ovat raamattutunnit. Niillä puhutaan Jeesuksesta<br />

ja sovitustyöstä Golgatan ristillä. Siitä, kuinka ilman omia yrityksiä, juuri<br />

sellaisina kuin olemme, vaikka miltä tuntuu, saamme nyt heti ja tällä paikalla aivan<br />

varmasti uskoa, että sovitus koskee justiinsa ihan minua ja just sinua ja kaikkia maailman<br />

ihmisiä. Meidät on lunastettu Jeesuksen verellä. Ihan mahtavaa, että jokainen<br />

leiriläinen saa kuulla maailman tärkeimmän asian! Siinä syy, miksi leirille kannattaa<br />

tulla – myös keittiöhommiin.<br />

Meillä oli tänäkin kesänä huipputiimi keittiössä: innokkaita ja taitavia, iloisia ja<br />

ahkeria naisia kaksikymppisestä seiskavitoseen. Päävastuuta kantoi Eeva ja me koko<br />

keittiöporukka halusimme tulla sinne leiriläisten – lasten – takia. Toiveenamme on,<br />

että ensikertalaisetkin innostuisivat leirille kokin ja keittiöapulaisen hommiin.<br />

Yhdessä lauloimme “Jeesus ota meidät käyttöösi”. Laulu puhutteli meitä vielä<br />

keittiössäkin. Mieleemme nousivat toisen laulun sanat: ”Kiitos kun saan tässä olla”.<br />

Leirin päätösjumalanpalveluksessa jokainen iso ja pieni leiriläinen sai henkilökohtaisen<br />

siunauksen: “Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan<br />

rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi nyt ja aina”. Minusta<br />

tuntui, kuin olisin jäänyt oman suojelusenkelini siipien suojaan.<br />

Leirin loputtua olimme väsyneitä ja onnellisia.<br />

mummi<br />

kuva:AILA HAAPANIEMI


Ymmärrätkö Raamattua?<br />

Yksi Raamatun omaleimaisimmista kirjoista<br />

on epäilemättä Sananlaskujen kirja. Se<br />

on omien sanojensa mukaan kirjoitettu<br />

”viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen<br />

sanojen ymmärtämiseksi, taitoa tuovan<br />

kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden<br />

saamiseksi, mielekkyyden antamiseksi<br />

yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden<br />

nuorille” (Sananl.1:2–4, KR -33).<br />

Joskus kuulee Jumalan sanaa vastustettavan<br />

sillä perusteella, että sitä on niin vaikea<br />

ymmärtää. Ja tokihan Kaikkivaltiaan viisaus<br />

aina menee mittaamattomasti yli meidän<br />

ymmärryskykymme. Kuitenkin Jumala on<br />

sanansa antanut sellaisessa muodossa ja<br />

tavalla, joka tarpeellisessa määrin kyllä<br />

avautuu aivan tavalliselle ihmiselle. Varsinaiseksi<br />

kysymykseksi nousee, tahdommeko<br />

kuulla, mitä Herra Jumala puhuu. Jumala<br />

itse, sanassaan toimivan Pyhän Henkensä<br />

kautta kantaa kyllä vastuun tarvittavan<br />

ymmärryksen antamisesta.<br />

Ihmiseksi tullut Jumalan Poika, koko<br />

maailman Vapahtaja Jeesus Kristus lupaa<br />

jokaiselle luoksensa tulevalle: ”Joka tulee<br />

minun tyköni, sitä minä en heitä ulos” (Joh.<br />

6:37). Hän on tullut ihmiseksi juuri meidän<br />

tähtemme, ottanut syntimme päälleen ja<br />

sovittanut ne ristin puussa pyhällä kalliilla<br />

verellään. Tottahan sellaisen uhrin puolestamme<br />

antanut Jumala sen ohella ja lisäksi<br />

antaa meille kaiken muunkin tarpeellisen –<br />

myös riittävän ymmärryksen.<br />

Sananlaskujen kirjan yksinkertaisen<br />

selkeä ohje kuuluu näin: ”Turvaa Herraan<br />

kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan<br />

ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi,<br />

niin hän sinun polkusi tasoittaa. Älä ole viisas<br />

omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta<br />

pahaa. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja<br />

virkistävää sinun luillesi.” (Sananl. 3:5–8.)<br />

SEPPO SALO<br />

3<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


Elämän aalloilla<br />

Jeesus sanoi hänelle:<br />

"Minä olen tie ja totuus ja elämä;<br />

ei kukaan tule Isän tykö muuten kuin minun kauttani<br />

(Joh. 14:6).<br />

4<br />

Elämän ilot ja surut Isän kädellä<br />

Elämässä on iloisia päiviä ja surullisia päiviä,<br />

kuten me kaikki tiedämme ja olemme<br />

saaneet viime päivinäkin huomata. Yksi<br />

asia pysyy kuitenkin aina samana, sillä<br />

niin Raamatussa luvataan: Jeesus Kristus<br />

on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti,<br />

Hepr. 13:8. Mutta mitä tämä merkitsee<br />

meidän jokapäiväisessä elämässämme?<br />

Jeesus kanssamme<br />

Jeesus pysyy siis samana ja hän on luvannut<br />

olla kanssamme joka päivä maailman<br />

loppuun asti, vaikka emme voi nähdä häntä.<br />

Kuitenkin Jeesus on varmasti kanssamme,<br />

sillä hän on sanonut niin – ja hänhän<br />

on totuus, kuten hän itse tekstissämme<br />

vakuuttaa.<br />

Siispä kaikki mitä Jeesus teki ja sanoi<br />

on varmasti totta. Tämän hän todisti<br />

monin ihmein: parantaen sairaita ja halvaantuneita,<br />

muuttaen vettä viiniksi ja<br />

ruokkien yli viisituhatta ihmistä 5 leivällä<br />

ja 2 kalalla. Hän käveli veden päällä, eikä<br />

kukaan vihaisesta väkijoukosta voinut<br />

koskea häneen, ellei hän niin halunnut;<br />

Jeesus yksinkertaisesti käveli väkijoukon<br />

läpi pois, kun he yrittivät syöstä hänet<br />

jyrkänteeltä alas. Hän herätti Lasaruksen<br />

kuolleista, kuoli ristillä ja voitti itse kuoleman.<br />

Kaiken tämän hän teki ja todisti jumaluutensa<br />

ja pelastustehtävänsä opetuslapsille<br />

ja suurelle joukolle muita ihmisiä.<br />

Jeesus käski heidän kertoa siitä eteenpäin<br />

ja kirjoittaa kaiken muistiin niin kuin se<br />

oli tapahtunut.<br />

On siis varmasti totta, että Jeesus on<br />

kanssamme joka päivä maailman loppuun<br />

asti, täysin riippumatta siitä onko elämässämme<br />

surullinen tai iloinen päivä. Jeesus<br />

on vierellämme ja hän itse on tie.<br />

Jeesus tie taivaaseen<br />

Saamme uskossa Jeesukseen elää joka päivä<br />

turvallisin mielin tietäen, että olemme


6<br />

matkalla taivaaseen, koska Jeesus on kanssamme<br />

ja hän itse on tie taivaaseen.<br />

Voi olla, että joskus mietimme, kuinka<br />

voimme päästä taivaaseen, kun emme näe<br />

taivasta, emmekä sitä miten taivaaseen voi<br />

päästä. Voi olla, että joku meille rakas ihminen<br />

on jo kuollut, mutta me itse emme<br />

ole nähneet miten ja minne hän meni.<br />

Juuri silloin on hienoa kuulla, kuinka Jeesus<br />

on ristinkuolemallaan avannut meille<br />

tien taivaaseen ja kuinka Jeesus sanoo, että<br />

hän itse on tie taivaaseen. Silloin meidän<br />

ei tarvitse nähdä tietä tai osata kulkea tietä<br />

pitkin.<br />

Kun uskomme Jeesukseen, pääsemme<br />

Jeesus-tietä pitkin varmasti taivaaseen.<br />

Meillä on näkymätön tie koko ajan mukanamme<br />

missä tahansa kuljemmekin<br />

ja mitä tahansa elämässämme kohtaammekin.<br />

Juuri tuota samaa näkymätöntä<br />

Jeesus-tietä ovat menneet taivaan kotiin<br />

nekin rakkaat ystävät, jotka ovat kuolleet<br />

uskossa Jeesukseen.<br />

Kyse ei siis ole meidän omasta uskostamme<br />

ja sen riittävyydestä, ei omasta jaksamisestamme<br />

surujen keskellä tai muistamisestamme<br />

ilojen keskellä. Oleellista<br />

on, että me uskomme Jeesukseen: hän on<br />

luvannut olla kanssamme, hän on totuus<br />

ja hän on tie.<br />

Jeesus on elämä<br />

Siksi Jeesus sanookin, että hän on tie ja totuus<br />

ja elämä! Jeesus on meidän elämämme.<br />

Elämämme ei siis ole siitä riippuvainen,<br />

minkälaisia elämäntilanteita me<br />

kohtaamme, mitä iloja ja suruja elämässämme<br />

on. Meidän elämämme on Jeesuksen<br />

varassa. Hän tietää kaikki elämämme<br />

asiat ja näkee myös eteenpäin tulevaisuuteemme,<br />

sinne, mihin me emme näe. Ja<br />

juuri tämän kaiken keskellä Jeesus lupaa<br />

olla meidän turvamme ja elämämme.<br />

Kaikissa elämäntilanteissa on hyvä rukoilla,<br />

lukea Raamattua ja käydä säännöllisesti<br />

jumalanpalveluksessa. Näin Jumala<br />

saa sanansa kautta vahvistaa uskoamme<br />

siihen tiehen, totuuteen ja elämään, joka<br />

kestää kaikissa elämänvaiheissa ja tilanteissa.<br />

Kehotankin teitä syksyn tullen osallistumaan<br />

taas uudella innolla myös oman<br />

paikallisseurakunnan jumalanpalveluksiin<br />

saamaan turvaa, voimaa ja vahvistusta arjen<br />

haasteisiin. Sillä sitä me jokainen tarvitsemme<br />

ja sitä Jumala haluaa sanansa ja<br />

sakramenttiensa kautta meille säännöllisesti<br />

tarjota.<br />

Toivo, tulevaisuus ja elämä<br />

Jeesuksessa Kristuksessa<br />

Näin yhtenä yönä unta, jossa päädyin<br />

puhumaan suureen tilaisuuteen. Yksi seurakuntalaisistamme<br />

antoi minulle mikrofonin<br />

käteen ja lähdin kävelemään väki-


joukon eteen. Unessa joudun tilanteeseen<br />

yllättäen, ilman valmisteluja, ja siinä mennessäni<br />

mietin, mitä minun tulisi puhua.<br />

Silloin kuulin, että sano näin: Meidän<br />

toivomme, tulevaisuus ja elämä on Jeesuksessa<br />

Kristuksessa, ei tämänhetkisessä<br />

elämäntilanteessamme tai tulevaisuudennäkymissä.<br />

Sillä Jeesus Kristus on tie ja<br />

totuus ja elämä. Aamen.<br />

teksti:HEIKKI SALO<br />

Lyhennelmä saarnasta kesäjuhlilla 18.6.20<strong>16</strong><br />

edellisen aukeaman kuva:JOHANNA SALO<br />

kuvat:VELI MÄNNISTÖ<br />

SUDANin lähetyskentältä<br />

Kesäjuhlilla saimme kuulla esityksen Etelä-Sudanin lähetystyöstä.<br />

Pastori Antti Saarenketo toi tuoreita terveisiä omalta<br />

työalueeltaan sanoin ja kuvin. Uusia seurakuntia on syntynyt,<br />

kirkkoja rakennettu ja paljon nuoria kastettu ja konfirmoitu.<br />

Innokkaita seurakuntalaisia koulutetaan evankeliumin julistustyön<br />

monenlaisiin tehtäviin. <strong>Seurakunta</strong>liiton seurakunnat<br />

ovat tukeneet omalta osaltaan siellä tehtävää koulutustyötä.<br />

Tavoitteena on, että jokainen saa kuulla ilosanoman<br />

Jeesuksesta, syntisten Vapahtajasta, joka on valmistanut<br />

rauhan Jumalan ja ihmisten välillä. Rauhan, joka on uskovan<br />

ihmisen sydämessä ja kestää sotienkin keskellä.<br />

Olemme uutisista kuulleet, että vain muutama vuosi sitten<br />

itsenäisyyden saanut maa on jälleen sodan ja väkivallan<br />

kauheuksien keskellä. Tämä kansa tarvitsee pikaisesti apua.<br />

He itse huutavat taivaallisen isänsä puoleen ja rukoilevat<br />

rauhaa ja siunausta kansalleen ja maalleen. Samoin tulee<br />

meidän täällä tehdä: rukoilla sekä mitä muuta vain voimme<br />

heidän auttamisekseen. “Minä kehotan siis ennen kaikkea,<br />

että pidetään rukoukset ja anomiset, esirukoukset ja<br />

kiitokset kaikkien ihmisten edestä, kuningasten ja kaikkien<br />

hallitusmiesten edestä, jotta saisimme viettää rauhallista ja<br />

hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja arvokkuudessa.”<br />

1. Tim. 2:1-2.<br />

VUOKKO SAVOLA<br />

Tue Sudanissa ja Etelä-Sudanissa tehtävää lähetystyötä.<br />

Sinunkin tuellasi on merkitys evankeliumin leviämiselle!<br />

Kuukausittainen lahjoitus antaa jatkuvan avun.<br />

Helsingin itsenäinen ev.lut.srk<br />

Tilinro: FI662126 2000 1009 00 viite: 2972


Uskonpuhdistuksen viesti meille<br />

Keskiaikaan tultaessa kristillinen kirkko<br />

oli suurelta osin ajautunut opilliseen ja<br />

hengelliseen hätätilaan. Lähes 500 vuotta<br />

aiemmin laadittu Augsburgin tunnustus<br />

ilmaisi kuitenkin sen lohdullisen sanoman,<br />

että Jumala pitää tosi kirkkonsa<br />

pystyssä sen kaikista ahdistuksista huolimatta.<br />

Näin on asianlaita tänäkin päivänä.<br />

Jumala pitää lupauksensa mukaan huolen<br />

kirkostaan.<br />

Kun nyt valmistaudumme viettämään<br />

luterilaisen uskonpuhdistuksen viisisataavuotismuistoa,<br />

on kuitenkin tarpeen<br />

pitää mielessä, ettei uskonpuhdistuksen<br />

sanoman keskeisenä asiana ja huolena<br />

varsinaisesti ole mikään kirkkolaitos vaan<br />

me, jokainen ihmisyksilö. Jumalan tahto<br />

on, että meistä jokainen "pelastuisi ja<br />

tulisi tuntemaan totuuden" (1. Tim. 2:4).<br />

”Sillä ne, jotka hän on edeltä tuntenut,<br />

hän on myös edeltämäärännyt Poikansa<br />

kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen<br />

monien veljien joukossa; mutta jotka hän<br />

on edeltämäärännyt, ne hän on myös<br />

kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne<br />

hän on myös vanhurskauttanut; mutta<br />

jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän<br />

on myös kirkastanut” (Room. 8: 29–30).<br />

On tarpeen pysähtyä ajattelemaan, mitä<br />

kirkon säilyminen ja pystyssä pysyminen<br />

todella merkitsee. Apostoli Paavali vastaa<br />

siihen näin: ”Niin minä Jumalan armahtavan<br />

laupeuden kautta kehotan teitä,<br />

veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi,<br />

Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä<br />

on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.<br />

Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan<br />

mukaan, vaan muuttukaa mielenne<br />

uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä<br />

on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista<br />

ja täydellistä.” (Room. 12:1–2.)<br />

Uskonpuhdistuksen juhlavuosi kutsuu<br />

meidät tunnustuksemme kaikkein pyhimpään<br />

psalmirunoilijan sanoin: ”Minä<br />

mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta<br />

se oli minulle ylen vaikeata, kunnes minä<br />

pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin”<br />

(Ps. 73: <strong>16</strong>–17).


Oikean uskonpuhdistuksen kirkon ja<br />

seurakunnan olemuksena on pitäytyä<br />

Jumalan sanan mukaiseen evankeliumiin<br />

ja sen mukaan hoidettuihin, Kristuksen<br />

asettamiin sakramentteihin. Missä sana<br />

ja sakramentit ovat käytössä, siellä on<br />

Kristuksen tosi kirkko. Sanassa ja sakramenteissa<br />

kuulemme Hyvän Paimenen<br />

äänen. Mutta missä se ei kuulu, sellaiseen<br />

toimintaa Jumala ei meitä tahdo eikä<br />

kutsu (vrt. Tunnustuskirjojen johdantosanat).<br />

”Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka<br />

uskoivat häneen: Jos te pysytte minun<br />

sanassani, niin te totisesti olette minun<br />

opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan<br />

totuuden, ja totuus on tekevä teidät<br />

vapaiksi" (Joh. 8:31–32).<br />

Jumalan tahdon mukainen uskollisuus ja<br />

kristillinen rakkaus seurakuntien jäsenten<br />

kesken on siunattu asia. Apostoli kehottaa:<br />

”Tervehtikää toisianne pyhällä suunannolla.<br />

Kaikki Kristuksen seurakunnat<br />

tervehtivät teitä” (Room. <strong>16</strong>:<strong>16</strong>). Sen<br />

sijaan Jumalan tahdon vastainen, opillisesti<br />

sekaoppinen yhteyden harjoitus on<br />

kauhistus. Siitä apostoli varoittaa: ”Mutta<br />

minä kehotan teitä, veljet, pitämään<br />

silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä<br />

ja pahennusta vastoin sitä oppia,<br />

jonka te olette saaneet; vetäytykää pois<br />

heistä. Sillä sellaiset eivät palvele meidän<br />

Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa,<br />

ja he pettävät suloisilla sanoilla ja<br />

kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.<br />

Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut<br />

kaikkien tietoon; sen tähden minä iloitsen<br />

teistä, mutta minä tahtoisin teidän<br />

olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia<br />

pahaan.” (Room. <strong>16</strong>:17–19.)<br />

Jumala tahtoo apostolinsa kautta ohjata<br />

meitä johdonmukaisesti suojaan uhkaavilta<br />

vaaroilta ja tarpeen vaatiessa ankaraakin<br />

kieltä käyttäen varjella harhautumasta.<br />

Jumala kohdistaakin näin erityisen<br />

huomionsa kristittyyn yksilöön, seurakuntansa<br />

jokaiseen uskovaan ihmiseen<br />

kirkkonsa ylläpitävänä, vastuunalaisena<br />

välineenä. Jumala suokoon, että sen tajuamme<br />

sekä toimiessamme saarnavirassa<br />

että myös saarnaviran ylläpitäjinä!<br />

teksti:AULIS JALONEN kuvat:VELI MÄNNISTÖ<br />

Erinomainen juhlavuoden 2017<br />

Luther-elämäkerta<br />

Reijo Arkkilalta<br />

Sley-Media Oy on julkaissut tohtori Reijo<br />

Arkkilan kirjoittaman uskonpuhdistajan elämäkerran<br />

Kallis oppi-isä Martti Luther (liitteineen<br />

ja lähdeluetteloineen 145 sivua, hinta<br />

19,90).<br />

Kirjoittaja toteaa alkusanoissaan: ”Uskonpuhdistajamme<br />

Martti Lutherin juhla-<br />

9<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


10<br />

vuosi 2017 tuo varmasti tullessaan paljon<br />

kirjoja ja muita tuotteita. Nyt käsillä oleva<br />

suppea elämäkertakirja on sekin juhlavuoden<br />

odotuksen synnyttämä. On olemassa<br />

paljon laajoja kirjoja Lutherista, mutta suomenkielellä<br />

ei löydy tiivistä, pientä/keskikokoista<br />

elämäkertateosta. Tätä aukkoa pyrin<br />

osaltani täyttämään.”<br />

Tuohon tarpeeseen kirja todellakin vastaa<br />

erinomaisesti. Se tarjoaa Lutherin elämänkaaresta,<br />

hänen uskonopillisesta kehityksestään<br />

ja oppitaisteluistaan ehyen ja<br />

tavallisen kristityn vastaanottokykyyn suhteutetun<br />

kokonaisuuden. Munkin ja paavinkirkolle<br />

uskollisen teologian tohtorin uskonpuhdistajaksi<br />

kypsymisen ratkaisevasta<br />

hetkestä kirja kertoo näin: “Omien tekojen<br />

tai mystiikan tiellä ei Luther kuitenkaan<br />

löytänyt rauhaa. Vähitellen Luther alkoi tajuta,<br />

että nöyryyskin voi vääristyä oman minän<br />

tarkkaamiseksi. Omasta sydämestä ei<br />

rauhaa löydy. Rauha löytyi Jumalan sanaa<br />

tutkiessa ja opettaessa. -- Voi hyvin ajatella,<br />

että keskeisen sisällön reformatiiviseen<br />

löytöönsä Luther teki jo psalmiluentojensa<br />

aikana, mutta todella riemastuttava oivallus<br />

evankeliumin ydinsanomasta kirkastui vasta<br />

luostarin tornissa anekiistan jälkeen.” (s.<br />

28 ja 29.)<br />

Paratiisin portti<br />

“Näin Luther kirjoittaa: "Sillä välin (vuoden<br />

1518 lopulla tai vuoden 1519 alussa) olin jo<br />

palannut uudestaan tulkitsemaan Psalttaria.<br />

Luotin siihen, että olin jo harjaantuneempi,<br />

sen jälkeen kun luennoissani olin käsitellyt<br />

Pyhän Paavalin kirjeet roomalaisille ja galatalaisille<br />

sekä sen joka oli osoitettu heprealaisille.<br />

Minut oli vallannut vakaumus, että<br />

minun oli päästävä ymmärtämään hänen<br />

kirjeensä roomalaisille. Ei minun sydämeni<br />

kiveä ollut, mutta tähän hetkeen asti tielläni<br />

oli ollut yksi ainoa ensimmäisen luvun sana<br />

(1:17). Vihasin tuota sanaa 'Jumalan vanhurskaus',<br />

koska minut oli opetettu käsittämään<br />

sillä formaalista eli aktiivista vanhurskautta,<br />

kuten filosofit sitä kutsuvat, jonka<br />

mukaan Jumala on vanhurskas ja rankaisee<br />

synnintekijät.<br />

Elin moitteettomasti munkkina, mutta<br />

omatuntoni oli pohjiaan myöten rauhaton,<br />

enkä tietänyt itsestäni muuta kuin että olin<br />

syntinen. En voinut uskoa, että mitkään ajatukseni,<br />

tekoni tai rukoukseni voisivat lepyttää<br />

Jumalan. En rakastanut Jumalaa, vaan<br />

suorastaan vihasin vanhurskasta ja syntisiä<br />

rankaisevaa Jumalaa. Hyvin tyytymättömänä,<br />

ehkä jopa rienaten minä vihasin Jumalaa<br />

ja sanoin: ikään kuin ei olisi kylliksi, että<br />

kymmenen käskyn laki on jo syntisraukat ja<br />

perisynnin kautta iankaikkisesti kadotetut<br />

kaikinpuolisella onnettomuudella musertanut,<br />

Jumala evankeliuminsa kautta vielä<br />

lisää vaivaa vaivan päälle, ja evankeliumissaankin<br />

uhkaa meitä vanhurskaudellaan ja<br />

vihallaan.<br />

Lopulta minä yötä päivää asiaa pohtiessani<br />

Jumalan armosta kiinnitin huomioni<br />

lauseyhteyteen. "Siinä Jumalan vanhurskaus<br />

ilmestyy, niin kuin kirjoitettu on: "Vanhurskas<br />

on elävä uskosta." Silloin aloin käsittää<br />

Jumalan vanhurskaudeksi sen, minkä<br />

varassa vanhurskas Jumalan lahjana elää nimittäin<br />

uskosta ja että tämän kohdan ajatus<br />

siis on, että evankeliumi paljastaa Jumalan<br />

vanhurskauden, nimittäin hänen passiivisen<br />

vanhurskautensa, jolla armollinen Jumala<br />

vanhurskauttaa meidät uskon kautta,<br />

niin kuin kirjoitettu on: "Uskosta vanhurskas<br />

saa elää." Silloin tunsin itseni kuin uudelleen<br />

syntyneeksi. Oli kuin olisin saanut käydä<br />

avatuista ovista suoraan paratiisiin. Raamatusta<br />

avautui minulle aivan uusi puoli. Yhtä<br />

suurella vihalla kuin olin ennen sanaa Jumalan<br />

vanhurskaus vihannut, yhtä suurella<br />

rakkaudella minä nyt tätä minulle kaikkein<br />

suloisinta sanaa ylistin. Tämä Paavalin jae oli


minulle todellakin paratiisin portti.”” (s. 29.)<br />

Kirjan nimikkoluvusta lainaan vielä toisena<br />

maistiaisena alttarin sakramenttia koskevan<br />

luvun:<br />

Ehtoollinen<br />

“Lutherille tyypillistä on, että hän avaa kristillisen<br />

ehtoollisopin asetussanojen avulla.<br />

Ehtoollisen kannalta keskeisimmät sanat<br />

ovat "tämä on minun ruumiini ja vereni –<br />

syntien anteeksiantamiseksi". Katekismuksessa<br />

Luther määritteleekin ehtoollisen keskeisimmän<br />

sisällön: se on Herran Kristuksen<br />

ruumis ja veri leivässä ja viinissä, jotka Kristus<br />

on sanallaan käskenyt meidän kristittyjen<br />

syödä ja juoda.<br />

Ehtoollisleipä ja viini eivät siis vain merkitse<br />

Herran ruumista eivätkä viittaa jossain<br />

muualla olevaan armoon tai Kristukseen,<br />

vaan ne sisältävät sen, mistä ne puhuvat. Luther<br />

liittyy tässä klassiseen augustinolaiseen<br />

periaatteeseen, jonka mukaan Jumalan sana<br />

luo sakramentin. Lutherin mukaan ehtoollisen<br />

määritelmä ja olemus on Kristuksen todellinen<br />

läsnäolo leivässä ja viinissä.<br />

Tämä opetus merkitsi rajankäyntiä kahteen<br />

suuntaan, vasemmalle eli sveitsiläisiä<br />

ja muita jyrkän linjan reformaattoreita vastaan,<br />

toisaalta oikealle eli keskiajan skolastista<br />

ehtoollisteologiaa vastaan. Reformoidun<br />

linjan kritiikistä on ollut edellä puhetta.<br />

Katolisen opetuksen kohdalla terävin oli<br />

ehdoton messu-uhrin torjuminen. -- Transsubstantiaatio-oppia<br />

(ns. muuttumisoppia)<br />

koskeva erehdys oli Lutherin mielestä messu-uhria<br />

lievempi ja siedettävämpi.<br />

Luther oli tarkka ehtoollisaineiden käsittelystä.<br />

Hän piti tärkeänä, että ehtoollisleipiä<br />

tai viiniä lisättäessä luetaan asetussanat.<br />

Samoin ylijääneiden lahjojen kohdalla<br />

Wittenbergissä oli käytäntö, että papit tai<br />

viimeiset ehtoollisvieraat nauttivat kaiken<br />

loppuun. Luther kirjoitti asiaan liittyvässä<br />

kirjeessä: "Näin meneteltäessä olemme vapaita<br />

ja turvassa kaikilta ratkaisemattomilta,<br />

omaatuntoa vaivaavilta ja pahennusta herättäviltä<br />

kysymyksiltä".” (s. 83.)<br />

Arkkilan kirja antaa juuri tavalliselle lukijalle<br />

riittävän historiallisen annoksen kalliin<br />

oppi-isämme elämästä ja uskonopillisesta<br />

kehityksestä sellaiseksi Jumalan valituksi<br />

aseeksi, jota Kaikkivaltias käytti ja yhä edelleen<br />

käyttää Kristuksen ristin ja siinä kaikille<br />

valmistetun Jumalan armon kirkastamiseksi.<br />

Toivon, että lehtemme lukijat siihen huolella<br />

perehtyisivät.<br />

Pienenä reunamerkintänä todeten (sivujen<br />

86 ja 87 taite) olisin toivonut saarnaviran<br />

apostolisuutta esittelevän Luther-sitaatin<br />

yhteyteen myös selkeää viittausta Raamatun<br />

ja tunnustuksemme ja myös itse Lutherin<br />

korostamiin (uskovan seurakunnan<br />

täysivaltaista roolia saarnavirkaan kutsumisen,<br />

siihen erottamisen ja valtuuttamisen<br />

asioissa) saarnaviran ylläpidon toimintaohjeisiin.<br />

Tällöin Lutherin tekemä pesäero<br />

Rooman kirkon oppitulkintaan apostolisesta<br />

suksessiosta olisi selkeämmin näkyvissä.<br />

Myös esiin nouseva mariologinen kysymys<br />

vaatinee oman raamattukerhotyyppisen<br />

käsittelynsä. Yhtenä uskonpuhdistuksen<br />

juhlavuoden käytännöllisenä toteutuksena<br />

suosittelenkin kirjan nimikkoluvun Kallis<br />

oppi-isä tiivistelmiä (s.78-89) vaikkapa yhdentoista<br />

erillisen raamattu- tai pienpiirin<br />

oppaiksi luterilaisen uskonoppimme keskeiseen<br />

Raamatusta nousevaan sisältöön.<br />

Arkkilan Luther-kirja ansaitsee laajan lukijakunnan.<br />

SEPPO SALO<br />

11<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


"Minä seison vahvalla perustalla.<br />

Juhlivan kansan keskellä<br />

minä kiitän sinua, Herra." Ps. 26:12<br />

kuva:ANNI-MARI SALO


Sanassa varmuus<br />

Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka<br />

uskoivat häneen: ”Jos te pysytte minun sanassani,<br />

niin te todella olette minun opetuslapsiani;<br />

ja te tulette ymmärtämään totuuden,<br />

ja totuus tekee teidät vapaiksi” (Joh.<br />

8:31–32).<br />

Totuus, joka tekee meidät vapaiksi, on<br />

evankeliumin sana: se julistaa, että rikkomuksemme<br />

on ottanut pois Jeesus Kristus,<br />

Jumalan Poika. Jeesus on sovittanut<br />

meidän syntimme pyhällä kalliilla verellään<br />

ja ansainnut meille vapaan armon. Ef.<br />

2:8–9: Sillä armosta te olette autuutetut uskon<br />

kautta; tämä ei ole teistä, se on Jumalan<br />

lahja, ei töistä, ettei kukaan kerskaisi.<br />

Uskovallekin voi tulla aikoja, jolloin<br />

häneltä katoaa esimerkiksi Jumalan koettelemuksen<br />

tai saatanan kiusauksen tähden<br />

tuntemus sekä synnistä että evankeliumin<br />

armon ilosta. Tällöin saatamme ahdistua<br />

ja alkaa epäillä uskomme aitoutta. Kristittykin<br />

saattaa koettelemuksen hetkinä ajatella,<br />

että ei ole oikeasti ”elävässä uskossa”,<br />

eikä siksi pelastu. Tämä epäilys nousee<br />

syntiinlangenneesta lihastamme, joka sotii<br />

autuuttavaa uskoa ja pelastusvarmuutta<br />

vastaan.<br />

Vanha aatami,<br />

elinikäinen seuralaisemme<br />

Koko tämän maallisen elämän ajan pysyy<br />

meissä perisynnin turmelus, vanha aatami,<br />

joka on pysyvästi synnin vallassa. Room.<br />

7:18–19: Sillä minä tiedän, ettei minussa,<br />

se on lihassani, asu mitään hyvää; sillä tahto<br />

minulla on, mutta hyvän täyttämistä ei<br />

ole; sillä hyvää, jota tahdon, minä en tee,<br />

vaan pahaa, jota en tahdo, sitä teen. Vain<br />

Kristuksen sovitustyöhön uskoessamme<br />

olemme uudestisyntyneet evankeliumin<br />

sanan kautta ylhäältä, ja pyhitetyt Jumalan<br />

lapsiksi. Vanha ihmisemme on jatkuvassa<br />

taistelussa uskomme kanssa ja tuottaa himoja,<br />

syntiä ja kiusauksia.<br />

Tämä taistelu ja siitä johtuva tuskailu ei<br />

kuitenkaan merkitse sitä, että uskova olisi<br />

langennut pois armosta, vaan pikemminkin<br />

se on jopa merkki armontilasta. Jos nimittäin<br />

taistelu ja huoli omasta sielusta ja<br />

uskosta on laantunut ja sammunut lihan<br />

mielen päästyä vallalle, on tapahtunut luopuminen<br />

armosta. Jo se, että kauhuissamme<br />

lain tuomion tähden haluamme synneissämme<br />

turvata Jumalan pelastukseen<br />

13<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


14<br />

ja armoon Kristuksen sovituskuolemassa,<br />

on juuri pelastavaa uskoa. Luonnollinen<br />

ihminen kun ei koskaan halua turvautua<br />

Kristuksen armoon, vaan pitää sitä vain ja<br />

ainoastaan hulluutena. 1. Kor. 2:14: Mutta<br />

luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä,<br />

mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle<br />

hulluutta, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska<br />

se on arvosteltava hengellisesti.<br />

Jos edes haluat turvautua yksin Jeesuksen<br />

Kristuksen kuoleman ja veriarmon<br />

suojaan syntiesi tähden, voit olla varma,<br />

että se on tosi uskoa jonka on vaikuttanut<br />

Pyhä Henki. 1. Joh. 1:9: Jos me tunnustamme<br />

syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas,<br />

niin että antaa meille synnit anteeksi ja<br />

puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Älä<br />

turvaa omaan uskollisuuteesi ja vanhurskauteesi,<br />

vaan katso yksin evankeliumin<br />

sanan lupaukseen: Jeesuksen Kristuksen<br />

veriuhriin, jossa on koko meidän vanhurskautemme,<br />

anteeksiantamuksemme<br />

ja pelastuksemme. Ef. 1:13: Hänessä olette<br />

tekin, kuultuanne totuuden sanan, autuutenne<br />

evankeliumin, sitten kun uskoitte, sinetöidyt<br />

lupauksen Pyhällä Hengellä.<br />

Mihin perustuu uskon varmuus?<br />

Jos uskon varmuus ei riipu tunteistamme,<br />

missä sen varmuus sitten on? Usko<br />

on Kristuksen sanan synnyttämää uskoa<br />

Kristukseen ja evankeliumin armolupaukseen.<br />

Room. 10:17: Usko tulee siis saarnasta,<br />

mutta saarna Jumalan sanan kautta; Joh.<br />

15:3: Te olette jo puhtaat sen sanan tähden,<br />

jonka minä olen teille puhunut. Jeesus sanoi<br />

juutalaisille, että hänen sanassaan pysyvät<br />

tulevat tuntemaan totuuden. Totuus<br />

löytyy siis Raamatusta ja sen lupauksista,<br />

ei tunteistamme.<br />

1. Piet. 1:24–25: Sillä ”kaikki liha on<br />

niinkuin ruoho, ja kaikki sen kunnia on<br />

niinkuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu<br />

ja kukkanen lakastuu, mutta Herran sana<br />

pysyy iankaikkisesti”, ja tämä sana on teille<br />

saarnattu evankeliumi. Varmuus armosta ei<br />

siis perustu Hengen hedelmiin, tunteisiin<br />

ja tekoihin, vaan evankeliumin lupauksiin<br />

Kristuksessa vastoin kaikkea näkemistä ja<br />

tuntemista. Usko pitäytyy kaikista meidän<br />

teoistamme ja uskostamme riippumattomaan<br />

armolupaukseen. Sen kohde on<br />

Jeesuksen Kristuksen sijaiskuolema. Hepr.<br />

11:1: Mutta usko on varmuus siitä, mitä<br />

toivotaan, vakuutus näkymättömistä asioista.<br />

Heikkokin usko on elävää uskoa aina,<br />

kun se tarttuu yksin Kristuksen sovitustyöhön.<br />

Teot ja tunteet eivät tee uskosta<br />

elävää, vaan ovat elävän, pelastavan uskon<br />

seuraus. Raamatussa, Jumalan sanassa<br />

on meidän uskomme varmuus siitä, että<br />

juuri meidänkin syntimme ovat sovitetut<br />

Jeesuksen verellä Golgatalla. Me saamme<br />

lukea evankeliumin armolupauksen Raamatusta<br />

itse Kaikkivaltiaan Jumalan taivaallisen<br />

auktoriteetin julistuksena. Kun<br />

luet Kolossalaiskirjeestä ”Hänessä meillä<br />

on lunastus hänen verensä kautta, syntien<br />

anteeksiantamus” (Kol. 1:14), voit olla<br />

varma siitä, että Taivaan Isä julistaa tässä<br />

lunastuksessa sinulle täydellisen armon ja<br />

syntien anteeksiantamuksen.<br />

Kristus riittää<br />

Kun laki syyttää synnistä ja sielunvihollinen<br />

kiusaa kuolleesta uskosta, tartu Raamatun<br />

varmuuteen ja Golgatan ristiin.<br />

Kun perkele yrittää vakuuttaa, ettet ole<br />

oikea uskova vaan pelkkä tapakristitty,<br />

tietouskova tai valehtelija, voit vastata<br />

sille: On totta, että olen täysin syntinen<br />

ja rangaistuksen ansainnut, eikä<br />

minussa paljon rakkauden tekoja näy.<br />

Mutta minun turvani ja varmuuteni ei<br />

olekaan omassa uskossani tai vanhurs-


kaudessani, vaan Jeesuksen Kristuksen<br />

veressä ja sijaiskuolemassa! Kun hän on<br />

jo kuollut ja sovittanut minun syntini,<br />

saan vapaasti uskoa ja omistaa armon.<br />

Jumalan sana on lahjoittanut minulle<br />

armon, jonka Kristus on kuolemallaan<br />

ansainnut, ja sitä et saa syytöksilläsi<br />

turhennettua. Laki kuuluu ristille, sillä<br />

siihen Kristus on sen naulinnut. Minun<br />

turvani on armolupauksessa.<br />

Myös sinulle<br />

Kun Jeesus on Golgatan ristillä sovittanut<br />

koko maailman synnit, ovat myös sinun<br />

syntisi sovitetut. Kun koko maailmalle on<br />

autuus hankittu Kristuksen veressä, kuuluu<br />

se myös sinulle. Täydellinen armo ja<br />

anteeksiantamus on sinulle valmistettu,<br />

voit sen lahjana vapaasti omistaa ja ottaa<br />

vastaan uskon kautta. Kol. 1:19-20: Sillä<br />

Isä näki hyväksi, että kaikki täyteys asuisi<br />

hänessä, ja että hän sovittaisi hänen kauttaan<br />

itsensä kanssa kaikki, tehden rauhan<br />

hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan<br />

kaikki sekä maassa että taivaissa.<br />

”Karitsan kalliin veressä on Elämä autuas,<br />

loppumaton, Avoinna taivas, aukaistu<br />

tie, Minutkin sinne iloon se vie. Sanassa<br />

varmuus, tiedän mä sen, Armo on suuri<br />

ja ihmeellinen. Iloitse taivas, iloitse maa<br />

Katsellen Herraa, Vapahtajaa.” (SL 221)<br />

teksti:ESA YLI-VAINIO kuva:AILA HAAPANIEMI<br />

15<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


Henkilöuutisia<br />

Helsinki<br />

Kristilliseen avioliittoon vihittiin Oulunkylän Vanhassa kirkossa 28.5.20<strong>16</strong> Jarno Tapio<br />

Siitonen Oulunkylän evankelisluterilaisesta seurakunnasta ja Johanna Katariina Koskela<br />

Karstulan vapaa evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Jarnon ja Johannan yhteinen sukunimi<br />

on Siitonen.<br />

Avioliittoon vihkimisen toimitti pastori Seppo Salo.<br />

-<br />

Kristilliseen avioliittoon vihittiin Äänekoskella, Mämmen kesäkirkossa 11.6.20<strong>16</strong> Jeremias<br />

Jaakko Taneli Kalmari Vantaankosken evankelisluterilaisesta seurakunnasta ja Kaisa<br />

Johanna Rahkonen Marttilan vapaa evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Jeremiaksen ja<br />

Kaisan yhteinen sukunimi on Kalmari.<br />

Avioliittoon vihkimisen toimitti pastori Seppo Salo.<br />

Kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki<br />

näitä aviopareja läpi elämän runsaasti siunatkoon!<br />

Marttila<br />

Marttilan seurakuntamme iäkkäin jäsen Aino-Liisa Anttio, joka oli syntynyt 13.11.1922,<br />

kutsuttiin perille taivaan kotiin 25.5.20<strong>16</strong>. Liisa Anttion hautaan siunaaminen toimitettiin<br />

5.6.20<strong>16</strong> seurakunnan omalla hautausmaalla. Siunaustilaisuuden jälkeen laaja sukulaisjoukko<br />

vietti äidin, mummon, isomummon ja isoisomummon muistojuhlaa Ollilan<br />

nuorisoseurantalon suojissa jättäen tämän suvun keskushenkilön taivaallisen Isän huomaan.<br />

Liisa Anttion hautaan siunaamisen toimitti pastori Seppo Salo.<br />

“Kallis on Herran silmissä hänen pyhiensä kuolema.”<br />

<strong>16</strong>


Lempäälä<br />

Tampereen seurakuntamme jäsen Jarmo Antero Laasanen,<br />

joka oli syntynyt 7.9.1950, kutsuttiin perille taivaan kotiin<br />

17.6.20<strong>16</strong>. Jarmo Laasasen hautaan siunaaminen toimitettiin<br />

Tampereella, Lamminpään kappelissa 22.7.20<strong>16</strong>. Ritvan<br />

ja perheväen suuressa surussa ja kaipauksessa mukana Jarmoa<br />

saattamassa oli paljon sukua ja ystäviä sekä laaja joukko seurakuntalaisia.<br />

Monien puheenvuorojen, laulujen ja muisteloiden,<br />

itkujen ja naurujen kantavana ajatuksena oli tietoisuus<br />

siitä, että Jeesuksen Kristuksen verellä ostettu, pyhässä kasteessa<br />

lahjoitettu, läpi elämän uskossa omistettu hyvä osa Jumalan<br />

yhteydessä on saanut täyttymyksen kirkkauden asunnoissa.<br />

Jarmo Laasasen hautaan siunaamisen toimittivat pastorit Seppo<br />

Salo ja Heikki Salo.<br />

”Myrskyt maailman kerran unhotan Jeesustani katsellessa, helmiporttien<br />

maahan riemujen mulle myöskin auetessa. Haavoihinsa<br />

pyhiin nukuttuani saan mä voiton kruunun herätessäni. Myrskyt<br />

maailman kerran unhotan Jeesustani katsellessa.”<br />

kuva:VELI MÄNNISTÖ<br />

seurakuntiemme tilaisuuksia<br />

tilaisuudet löytyvät myös www.seurakuntaliitto.fi<br />

Helsingin seurakunta<br />

Tilaisuudet, Koinonia-keskus, Kalevankatu<br />

53, Hki. Lisäksi raamattuiltoja viikolla,<br />

kysy. Tiedustelut Sirkka-Liisa Mäkelä,<br />

puh. 040 596 7415.<br />

Toiminnan tuki: IBAN: FI66 2126 2000<br />

1009 00, BIC: NDEAFIHH.<br />

su 14.8. klo 11 Jp, S Salo<br />

su 21.8. klo 11 Jp ja nuortenkerho, H Salo<br />

su 4.9. klo 11 Jp, S Salo<br />

ke 25.9. klo 11 Jp, H Salo<br />

su 2.10. klo 11 Jp, S Salo<br />

su <strong>16</strong>.10. klo11 Jp, H Salo<br />

Marttilan seurakunta<br />

Tiedustelut Ulpu Mäkelä, puh. 050 545<br />

8<strong>16</strong>8. Toiminnan tuki: IBAN: FI04 5257<br />

0350 0429 08, BIC: OKOYFIHH.<br />

su 14.8. klo 17 Kotiseurat, S Salo,<br />

Matti ja Helinä Mäkelällä, Pohjolantie<br />

221, Salo<br />

su 4.9. klo 12 SanaJp, Osuuspankin kerhohuone,<br />

A Jalonen<br />

su 18.9. klo 12 Jp, S Salo, Osuuspankin<br />

kerhohuone<br />

su 25.9. klo <strong>16</strong> Jp, H Salo, Mustajärvi,<br />

Parravahantie 331, Mellilä<br />

su <strong>16</strong>.10. klo 12 Jp, S Salo<br />

17<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


seurakuntiemme tilaisuuksia<br />

tilaisuudet löytyvät myös www.seurakuntaliitto.fi<br />

18<br />

Tampereen seurakunta<br />

Tilaisuudet Tampereen seurakuntamajalla,<br />

Tesoman valtatie 26. Seuraa myös Aamulehdestä<br />

Minne tänään -osasto hengellisiä<br />

ilmoituksia. Tiedustelut Heikki Larsen,<br />

puh. 040 513 6405. Perheraamis ja nuortenilta,<br />

tiedustelut Heikki Salo, puh. 044<br />

337 1718.Toiminnan tuki: IBAN: FI47<br />

4510 0010 0311 72, BIC:ITELFIHH.<br />

Viite 2930.<br />

pe 12.8. klo 17.30 Lastenkerho, H Salo ja<br />

M Sulkala<br />

su 14.8. klo 11 Jp, A Jalonen<br />

su 21.8. klo 11 Jp, S Salo ja E Yli-Vainio<br />

su 4.9. klo 17 Jp, S Salo<br />

pe 9.9. klo 17.30 Lastenkerho, H Salo ja<br />

M Sulkala, klo 19 Nuortenilta, H Salo<br />

su 11.9. klo 11 Jp, H Salo<br />

su 18.9. klo 11 SanaJp, A Jalonen<br />

su 25.9. klo 11 Jp, S Salo<br />

su 2.10. klo 17 Jp, S Salo<br />

pe 7.10. klo 17.30 Lastenkerho, H Salo ja<br />

M Sulkala, klo 19 Nuortenilta, H Salo<br />

su 9.10. klo 11 Jp, H Salo<br />

su <strong>16</strong>.10. klo 11 SanaJp, A Jalonen<br />

Raamattukerhot tiistaisin klo 17.30 ja<br />

Perheraamikset 24.8., 21.9. ja 12.10.<br />

Kaikkienleiri Kukkialla<br />

la 27.8. klo 11 - su 28.8. klo 15<br />

sunnuntaina Jp klo 11<br />

ilmoittautumiset:<br />

heikki.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

tai tekstiviestillä 044 337 1718<br />

Karstulan seurakunta<br />

Tiedustelut Reijo Ruuska, puh. 040 573<br />

2120. Toiminnan tuki: IBAN: FI36 1049<br />

3006 1014 43, BIC: NDEAFIHH.<br />

su 7.8. klo 12 Jp, Karstulan Majalla S Salo<br />

su 14.8. klo 12 Saarnatilaisuus, Karstulan<br />

Majalla, Esa Yli-Vainio<br />

su 11.9. klo 12 Jp, Karstulan Evankelisella<br />

Opistolla S Salo<br />

su 9.10. klo 12 Jp, Karstulan Evankelisella<br />

Opistolla S Salo<br />

Vetelin seurakunta<br />

Toiminnasta tiedot yhteyshenkilöltä. Tilaisuudet<br />

seurakuntamajalla Torpantie<br />

237, ellei muuta ilmoitettu. Tiedustelut<br />

Helinä Päiväniemi, puh. 040 764 0249.<br />

Toiminnan tuki: IBAN: FI43 5512 0050<br />

0270 44, BIC: OKOYFIHH.<br />

su 7.8. klo 15 Jp, S Salo<br />

su 14.8. klo 15 Saarnatilaisuus,<br />

E Yli-Vainio<br />

ti 23.8. klo 18.30 Arpajaiset<br />

su 11.9. klo 15 Jp, S Salo<br />

ti 20.9. klo 18.30 Arpajaiset/Raamattukerho,<br />

H Salo<br />

la 1.10. klo 10 Seurakunnan puolukkapäivä<br />

Tuottajainmajalla, A Jalonen<br />

su 9.10. klo 15 Jp, S Salo<br />

ti 18.10. klo 18.30 Arpajaiset<br />

torstai-iltaisin klo 19 Ilosanomapiiri<br />

kokoontuu vaihtelevasti eri kodeissa ja<br />

Majalla. Kysy tarkemmin Helinältä.


<strong>Seurakunta</strong><br />

on Suomen<br />

evankelisluterilaisen<br />

seurakuntaliiton julkaisu.<br />

Vastaava toimittaja:<br />

Seppo Salo<br />

Nahkurintie 3 A 3, 04300 Tuusula<br />

puh 050 514 1030<br />

seppo.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

Toimitussihteeri:<br />

Kaisa Rahkonen<br />

Trillakatu 2c 29, 02610 Espoo<br />

puh 040 300 3318<br />

seurakunta-lehti@seurakuntaliitto.fi<br />

Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutus:<br />

Severi Mäkelä<br />

Kaunistonkulmantie 15, 32620 Rutava<br />

puh 044 517 1891<br />

lehtitilaukset@seurakuntaliitto.fi<br />

Muut toimittajat: Aulis Jalonen,<br />

Pekka Soininen, Esa Yli-Vainio<br />

Taitto: Varpu Savola<br />

Kannen valokuva: Varpu Savola<br />

Kirjapaino: AM Digipaino/AM Print Oy<br />

Tilaushinnat: Lehden vuosikerta: 35 €,<br />

ulkomaille 40 €. Sisältää 6 lehteä.<br />

Tilinumero: IBAN: FI24 5730 0820 2399 66<br />

BIC: OKOYFIHH Tilaus maksetaan erikseen<br />

lähetettävän laskun mukaisesti. Myös<br />

lahjoitukset ovat tervetulleita.<br />

ISSN 1456-4807<br />

Suomen<br />

evankelisluterilainen<br />

seurakuntaliitto<br />

(<strong>Seurakunta</strong>liitto)<br />

on yksi Suomen luterilaisista<br />

kirkkokunnista<br />

ja se on perustettu jo 1920-luvulla.<br />

Esimies, Pastori Seppo Salo<br />

Nahkurintie 3 A 3, 04300 Tuusula<br />

puh 050 514 1030<br />

seppo.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

Pastori Aulis Jalonen<br />

puh 040 827 4477<br />

aulis.jalonen@seurakuntaliitto.fi<br />

Pastori Heikki Salo<br />

puh 044 337 1718<br />

Villilänniemi 8 A 4, 33300 Tampere<br />

heikki.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

www.seurakuntaliitto.fi<br />

Tue <strong>Seurakunta</strong>liiton tekemää työtä<br />

<strong>Seurakunta</strong>liiton ja sen seurakuntien toiminta<br />

perustuu vapaaehtoiseen taloudelliseen<br />

tukeen. Sinunkin tukesi on tärkeä ja tarpeellinen.<br />

Jo pienikin kuukausittainen lahjoitus<br />

on merkittävä ollessaan säännöllinen. Voit<br />

kohdistaa lahjoituksesi valitsemalla toimintaaluetta<br />

vastaavan viitteen. Viitteen käyttö on<br />

suositeltavaa myös pankkien palvelumaksukäytäntöjen<br />

vuoksi.<br />

Alla olevassa lomakkeessa on <strong>Seurakunta</strong>liiton taloudelliseen tukemiseen tarvittavat tiedot.<br />

Säästä lehti tai leikkaa lomake itsellesi talteen muistilapuksi.<br />

Saajan<br />

tilinumero<br />

Saaja<br />

IBAN<br />

FI34 5228 0320 0117 <strong>16</strong><br />

Suomen evankelisluterilainen<br />

seurakuntaliitto<br />

BIC<br />

OKOYFIHH<br />

Valitse tästä lahjoituskohde:<br />

Viite Kohde<br />

2888 Sananjulistustyö<br />

2668 Lapsi-, nuoriso- ja leirityö<br />

2480 Kukkian leirikeskus<br />

Muista ilmoittaa haluamasi kohteen viitenumero maksaessasi.<br />

Säännöllinen lahjoitus varmistaa seurakuntasi toiminnan myös<br />

tulevaisuudessa!<br />

19<br />

<strong>Seurakunta</strong> 4/20<strong>16</strong>


Luther sanoo:<br />

“Jos olen löytänyt Raamatusta<br />

vähemmän kuin Kristuksen<br />

olen jäänyt köyhäksi.<br />

Jos olen löytänyt Raamatusta<br />

enemmän kuin Kristuksen,<br />

olen tullut köyhääkin köyhemmäksi”.<br />

(Kallis oppi-isä Martti Luther -kirjan takakannesta.)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!