Suomi törmäyskurssilla s.5 Edessä kolmas itsenäisyystaistelu - Fixit s.5

Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja
www.ipu.fi
nro 6/2016 Ilmestynyt vuodesta 1998 Nettinumero
IPU:lla on Mitä-EU-eron-jälkeen -suunnitelma s.2
Suomi törmäyskurssilla s.5
Edessä kolmas itsenäisyystaistelu -
Fixit s.5
Onnittelut Englanti ja tasavalta s.7

Itsenäistymistä ja eroa EU:sta ei tarvitse pelätä
IPU:lla on Mitä-EU-eron-jälkeen -suunnitelma
Brittien EU-eropäätöksen, Brexitin
jälkeen ei ole enää Suomessa näkynyt
väitteitä, että ”EU:sta ei voi
erota”. Olisiko aika täälläkin jo kypsä julkiseen
keskusteluun EU-jäsenyyden vaihtoehdoista?
Itsenäisyyspuolue (IPU) on jo vuosien
ajan tarjonnut omaa vaihtoehtoaan. IPU:n
mielestä Suomen eroamista eurosta ja
EU:sta puoltaa moni asia.
Oma päätösvalta, itsenäisyys tarvitaan
aidon kansanvallan ja hyvinvoinnin rakentamisen
perustaksi. Ilman omaa rahaa ja
talouspolitiikkaa ei ole mahdollisuutta
omaehtoiseen yhteiskuntapolitiikkaan.
EU:sta on erottava myös, kun halutaan
pitää Suomi erossa suurvaltojen ristiriidoista
ja sotilaallisesta liittoutumisesta.
Laillisuuskysymystäkään ei pidä unohtaa.
Perustuslakinsa mukaan Suomi on
itsenäinen valtio, jossa ylin valta kuuluu
Suomen kansalle. EU-jäsenyys on vienyt
valtiollisen itsenäisyyden. Mainittakoon
vain, että EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien
yläpuolella. Ylin valta unionille kuuluvissa
asioissa on EU:n elimillä. Euroon siirtyminenkin
tapahtui perustuslain vastaisesti.
EU:lle menee Suomesta nyt vuodessa jo
yli miljardin euron nettomaksu. Se on vain
osa EU-jäsenyyden vaikutuksista.
Ja mitä siis EU-jäsenyyden jälkeen? Siirrytään
alistussuhteesta yhteistyösuhteeseen.
Siirrytään Norjan ja Islannin malliin
Euroopan talousaluesopimukseen (Eta).
Ihmiset liikkuvat ja kauppa käy edelleen
samaan malliin EU-alueella. Jos Eta-sopimusta
pidetään huonona, voidaan sopia
Sveitsin malliin erillisiä sopimuksia EU:n
kanssa.
Oma raha, keskuspankki ja talouspolitiikka
mahdollistavat omien lähtökohtien
mukaisen yhteiskuntapolitiikan. Irtisanoutuminen
EU:n keskuspankkirahoituskiellosta
antaa mahdollisuuksia turvata
hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
Toivottavasti itsenäinen Suomi panostaa
uusiutuvaan energiaan, suurempaan omavaraisuuteen
ja erityisesti pienyritysten
toimintamahdollisuuksien parantamisen.
EU-Suomi ei niin ole tehnyt.
Omaan rahaan siirtymistä ei velallistenkaan
tarvitse pelätä. Lex Monetae on
kansainvälisesti hyväksytty ja käytetty lakiperiaate,
jonka mukaan itsenäinen valtio
päättää millä rahayksiköllä sopimuksia
maksetaan.
Sotilasliittokehityksestä irtautuminen
mahdollistaa Sveitsin mallisen puolueettomuusaseman
hankkimisen Suomelle.
Samalla avautuu mahdollisuus toimia
kansainvälisissä suhteissa välittäjänä ja
rauhan rakentajana.
Suomi pystyy elämään yhtä aikaa hyvänä
naapurina sekä Euroopan unionin että
Venäjän kanssa. Itsenäinen Suomi voi taas
olla Pohjois-Euroopassa vakauttava tekijä.
Aitoa kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan
entistä enemmän monien suurten ongelmien
käsittelyssä. Omista asioistaan päättävä
Suomi voi tehdä paremmin yhteistyötä
kuin alistussuhteessa oleva EU-Suomi.
Pelko siis pois.
” Laillisuuskysymystäkään
ei
pidä unohtaa.
Perustuslakinsa
mukaan Suomi on
itsenäinen valtio,
jossa ylin valta
kuuluu Suomen
kansalle.
Teksti:
Antti Pesonen
IPUn I vpj.
Itsenäisyyspuolue (IPU) rekisteröityy uudelleen puolueeksi
Itsenäisyyspuolue poistettiin puoluerekisteristä, koska se ei saanut kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa kansanedustajia. Puoluerekisteriin
palaaminen vaatii 5000 kannattajakortin keräämistä. IPU on aloittanut kannattajakorttien keräyksen ja rekisteröityy
uudelleen puolueeksi.
Kannattajakortin täyttäminen ei sido mihinkään, eikä merkitse jäsenyyttä. Korttien tietoja ei tallenneta mihinkään. Kortit hävitetään
oikeusministeriössä niiden tarkistamisen jälkeen.
Voit osallistua kannattajakorttikeräykseen tilaamalla tyhjiä kortteja os. kortit@ipu.fi tai tulostamalla netistä www.ipu.fi
Kortit voi toimittaa os. Lena Wiksten, Sirkankatu 34, 28120 Pori.
Käy täyttämässä kannattajakortti netistä klikkaamalla tätä linkkiä: http://ipu.fi/ole-ystavallinen-ja-tayta-kannattajakortti-2/
- 2 -

Itsenäisyyspuolue
Itsenäisyyspuolue
Kaunisharjunpolku 1 as 10
15800 Lahti
puoluesihteeri(a)ipu.i
Varapuheenjohtajat:
Antti Pesonen 1.vpj
0400 565 366
pesa(a)japo.i
Lappi
Akseli Erkkilä
0405657814
akseli.erkkila@windowslive.com
Jukka Paakki 2.vpj
0400 790 018
psjukka(a)gmail.com
Itsenäisyysnuoret
Marjo Luoto 3.vpj
040 852 4725
marjo.g.e.luoto(a)gmail.com
Puoluesihteeri
pj. Anssi Lehtineva
040 728 6406
anssi.lehtineva(at)hotmail.com
Oulu
Jaakko Impola
jaakko.impola(at)gmail.com
Niko Aleksanteri Kauko
0400 517 596
puoluesihteeri(a)ipu.i
IPU-lehti
Julkaisija: Itsenäisyyspuolue
Päätoimittaja: Niko Kauko
toimitus(a)ipu.i 0400 517 596
ISSN: 1455-6049
Kirjoitukset IPU-lehteen
ja ipu.i -sivulle
päätoimittajan kautta
toimitus(a)ipu.i
Pohjanmaa
Eija Kiviharju-Ketola
040 575 4366
e.kiviharju(at)hotmail.com
Keski-Suomi
Marjo Luoto
040 852 4725
marjo.g.e.luoto(at)gmail.com
Satakunta
Marjatta Herrala Pirkanmaa
040 748 9145 Matti Karvonen
ipu.satakunta(at)gmail.com
050 525 0619
mvonkarne(at)gmail.com
Häme
Tero Ahtola
tahtola(at)gmail.com
Pohjois-Savo
Martti Pohjolainen
0400 570 011
pohjolainenmartti(at)gmail.com
Varsinais-Suomi
Teppo Honkasalo
044 030 6647
teppohon(at)gmail.com
Uusimaa
Stefan Holm
stefan.holm8(at)gmail.com
Helsinki
Anssi Lehtineva
040 728 6406
anssi.lehtineva(at)hotmail.com
Itsenäisyyspuolueen hallitus
Marjatta Herrala
ipu.satakunta(a)gmail.com
Stefan Holm
stefan.holm8(a)gmail.com
Matti Karvonen
mvonkarne(a)gmail.com
Niko Kauko
puoluesihteeri(at)ipu.i
Marjo Luoto
marjo.g.e.luoto(a)gmail.com
Jouko Miettinen
joukomiettinen342(a)gmail.com
Jukka Paakki
ps.jukka41(a)gmail.com
Antti Pesonen
pesa(a)japo.i
Hannu Suomalainen
hannu.suomalainen(a)outlook.com
Mikko Vapa
mikko.vapa(a)gmail.com
Lena Wiksten
lena.wiksten(a)iki.i
- 3 -

ISON-BRITANNIAN Seuraako Suomi Iso-Britannian perässä?
KANSANÄÄNESTYKSEN VAIKUTUKSET SUOMEEN
Iso-Britannian kansanäänestyksen tuloksella
on varmasti vaikutuksia Suomeenkin,
vaikkakin vaikutukset tulevat
koskemaan Suomea todennäköisesti vain
epäsuorasti Euroopan unionin yhtenä jäsenenä
toisten joukossa.
Iso-Britannian kansanäänestystä seurannut
myllerrys kuvastaa, kuinka vähän
ihmiset ymmärtävät unionia saatikka
itseään. Hävinnyt, EU:ssa pysymistä kannattanut
puoli on syyttänyt toista puolta
pirujen maalaamisesta seinälle ja ihmisten
pelottelusta, mikä muka oli ainoa syy,
minkä vuoksi lähtijöiden puoli voitti. On
kuitenkin selvää, että pelottelu ei ollut
lähtijöiden yksinoikeus. Se oli moneen
otteeseen pysyjienkin strategia, eikä sitä
aina julkisuudessakaan peitelty. Tämä
kauhukuvien maalaaminen nyt kansanäänestyksen
jälkeen EU:ssa pysymistä kannattaneiden
joukossa ei ole mikään uusi
asia eikä se varmasti ole sitä objektiivista
tietoa, jota sen väitetään olevan.
Otetaan esimerkiksi taloudelliset vaikutukset.
Varmasti rahaa menetettiin
paljon rahamarkkinoilla kansanäänestyksen
tuloksen osoittauduttua juuri sen
vastaiseksi, mitä talousoppineet olivat
povanneet. Tämä tuskin antaa heille oikeutta
ruveta korjailemaan kansanäänestyksen
tulosta sen mukaiseksi, mitä heidän
vääriksi osoittautuneet ennustuksensa
lupailivat. Yleensäkin rahamarkkinoilla
toimijoita vaivaa se vakava harhaluulo, että
reaalitalouden tulee taipua rahamarkkinoiden
ennustuksiin ja vaatimuksiin. Eiväthän
työttömät äänestäjät voi äänestää
sen mukaan, mikä on hyväksi investoijille.
Jos käännämme katseemme rahamarkkinoilta
reaalitalouteen, punnan heikentyminen
äänestystuloksen selvittyä ei
varmasti ole huono asia. Toinen asia vain
on se, missä määrin reaalitalous enää ketään
kiinnostaa. Maan valuuttakurssi kun
tuntuu toimivan maan vitaalitoimintojen
mittarina, vaikka se ei sitä ole. Reaalitaloudessa
heikko valuutta edistää maan
vientiteollisuutta, sillä tuotteiden hinnat
alenevat ulkomailla. Koska valuutan heikentyminen
tapahtuu suhteessa toiseen
valuuttaan, tässä tapauksessa lähinnä euroon,
tuon toisen valuutan suhteellinen
vahvistuminen saa tuontituotteet kallistumaan,
mikä ei edistä ainoastaan maan
vientiä vaan myös kotimaista myyntiä.
Samalla maan vaihtotase paranee.
Mikään tässä ei ole uutta. Ihmiset
vaan haluavat vähän dramatiikkaa
elämäänsä ja odottelevat nyt maailmanloppua.
Mikä Ison-Britannian tapauksessa
on vaikeampi asia on Skotlannin uhkaus
erota Isosta-Britanniasta ja liittyä EU:-
hun. Tämä on kuitenkin hyvin kaukana
varmasta. Skotlannin ensimmäisen kansanäänestyksen
aikana ei ollut selvää, pääsisikö
Skotlanti EU:hun pelkästään EU:n
jäsenyyden varjolla vai pitäisikö sen hakea
omaa jäsenyyttä. Jälkipyykissä jälkimmäinen
käsitys näytti pääsevän voitolle, ja siinä
yhteydessä tuli selväksi, että Espanja
todennäköisesti äänestäisi mistään maasta
eronneiden alueiden jäsenyyttä vastaan,
sillä Espanjalla on täysi työ omasta takaa
pitää Katalonian itsenäisyyshankkeet kurissa.
Siitä syystä Skotlannin nykyinen pääministeri
eli First Minister Nicola Sturgeon
onkin lobbaamassa Brysselissä Skotlannin
jäsenyyden puolesta. Nähtäväksi jää,
miten siinä käy. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Donald Tusk ei heti Sturgeonia
halunnut tavata, kun taas englantilaisantipatioistaan
kuulu komission puheenjohtaja
Jean-Claude Juncker ei häntä torjunut.
Suomi eroaa tietysti Isosta-Britanniasta
monessa suhteessa. Ensinnäkin Suomen
EU-jäsenyys on paljolti turvallisuuspolitiikan
ajamaa, missä sivussa mönkään
mennyt talouspolitiikkakin kestetään sisulla.
Toiseksi Suomella ei ole omaa rahaa
eikä siis kunnollista keskuspankkiakaan.
Isossa-Britanniassa keskuspankin korjaustoimet
ovat pysäyttämässä punnan alamäkeä
tehokkaasti. Euroalueesta eroavan
valtion, kuten Suomen, oman valuutan
kurssia olisi vaikea ennustaa. Kolmanneksi
Suomi on pieni maa Isoon-Britanniaan
verrattuna. Oma tuotanto on nyt monen
EU-vuoden jälkeen muutenkin retuperällä.
Paljon järeää toimintaa vaaditaan, ennen
kuin maa pääsisi omilleen. Ja senkin jälkeen
tuonti ja näin ollen valuuttakurssit
ovat ratkaisevassa asemassa.
Suomella on paljon opittavaa Ison-Britannian
kokemuksista. Jo nyt on selvää,
että EU:lta ei paljon sympatioita heru
eroavaa jäsenvaltiota kohtaan. Suomen ero
ei ole mahdoton, mutta Ison-Britannian
sekamelska on osoittanut, että suuret sanat
eivät suuta halkaise. Hukassa on selvä
”
Suomella on
paljon opittavaa
Ison - Britannian
kokemuksista.
toimintasuunnitelma sen suhteen, miten
tulevaisuudessa toimitaan. Tätä tulee nyt
Suomen osalta pohtia.
Jonathan Widell, Montréal
Kaikki VS-Kustannuksen kirjat nyt alennusmyynnissä hintaan 10e/kpl + postituskulut
Tilaukset: Nina Palomäki, 0456685990 tai ninnu.palomaki(a)gmail.com VS-Kustannus
- 4 -

Suomi törmäyskurssilla
Radion ykkösaamussa haastateltiin
17.6. Tuntematon Mannerheim -kirjan
tehnyttä Tapio Kuosmaa. Saimme
vakavan muistutuksen unohdetusta ja
roskikseen heitetystä viisaudesta.
Marskin selkeä - kokemuksen ja laajojen
kontaktien ryydittämä - lopputulema Suomen
parhaasta ulkopolitiikasta on ajankohtainen
tänäänkin. Edelleen paras tarjolla
olevista. Suomen ei pidä olla mukana missään,
mikä voi viedä meidät suurvaltojen
kiistoihin mukaan. Meidän pitää siis olla
reippaan itsetuntoisesti itsenäisiä ja hoitaa
itse oman maamme puolustus. Puolueeton,
hyvän puolustuskyvyn ja -tahdon omaava
Suomi on paras Suomi myös kaikille
naapureillemme. Meidän suunnalta eikä
meidän kauttamme uhkaa silloin mikään
ketään. Eikä meitä ole tarvis kenenkään
uhata. Piste.
Tässä ei ole sijaa tunteilulle. Raaka realismi
pitää ottaa ohjenuoraksi. Maantiede
on osattava. Onnettomuudeksemme
Eduskunnassa ei ole yhtään puoluetta, joka
haluaisi Mannerheimin – Paasikiven linjalle
takaisin. Paluu tälle linjalle on enemmän
kuin tarpeen, sillä samat hölmöydet
ja typeryydet kuin 1930- luvulla, toistuvat
jälleen. Valitettavasti Mannerheim ei pystynyt
näitä hölmöilyjä torjumaan. Noista
ajoista ei ole otettu opiksi.
Voisimme olla rauhanvälityksen suurvalta,
lääkäri. Suomi teki valtavan
diplomaattisen urakan 1970- luvun alussa
ETYKin (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö
konferenssin) saamiseksi Helsinkiin.
Saimme 35 maan päämiehet saman pöydän
ääreen käsittelemään turvallisuuskysymyksiä,
talous- ja kulttuurivaihtoa sekä
vapaampaa liikkumista valtioiden välillä.
Mikä diplomaattinen voitto pienelle Suomelle.
Puolueettomuuslinjamme sai siunauksen!
Ja tämä kaikki valtava pääoma on
EU:n myötä unohduksiin haudattu, roskiin
heitetty. Tilalle on tullut isäntämaasopimus
NATOn kanssa.
Nyt Suomi on mukana kaikissa niissä
kärhämissä osapuolena, mihin EU:n
jäsenenä joudummekaan. Britannian äänestystulos
EU:sta eroamisesta täytti juhannusaaton
uutistarjonnan. Unionistit
panikoivat ja itsenäisyyden kannattajat
iloitsivat. Sivistysvaltio Britannia toteutti
suoraa demokratiaa, jota Pertti Salolainen
kiirehti nimittämään kansanäänestysvouhotukseksi.
Kannattaisi huomioida, miten
säännölliset kansanäänestykset toimivat
Sveitsissä. Britannia näytti mallia kansanvallan
toteuttamisesta. Valtion itsenäisyys
on toimivan kansanvallan ja hyvinvoinnin
rakentamisen perusta. EU:n jäsenmaat eivät
ole itsenäisiä valtioita.
Ensi vuonna Suomessa juhlitaan 100
-vuotiasta itsenäisyyttä. Kannattaisi
miettiä aikuisten oikeasti, miten tämä
itsenäisyys määritellään. Kansaltamme
kysyttiin syksyllä 1994 mielipidettä Euroopan
unioniin liittymisestä. Tätä edelsi
voimakas EU:ta myötäilevä valtamedian
vyörytys. Kriittiset mielipiteet eivät päässeet
läpi. On kohtuullista vaatia asian
päivittämistä. Onhan nyt faktatietoa siitä,
miten lobbareiden lupaukset ovat pitäneet.
Vai pelkääkö joku, että koulutettu Suomen
kansa äänestäisi tällä kertaa ”väärin”? Presidentti
Kekkonen kysyi aikanaan: Onko
maallamme malttia vaurastua? Nyt on
syytä kysyä: Onko suomalaisilla rohkeutta
ryhtyä isännäksi omassa maassaan?
Ennen kuin karahdetaan kiville.
”
Tässä ei ole sijaa
tunteilulle. Raaka
realismi pitää ottaa
ohjenuoraksi.
Maantiede on
osattava.
Erkki Heiskanen, Heinola
Alexander Stubb, Romano Prodin
entinen neuvonantaja ja entinen
äärioikeiston euroeliittiin kuuluva pääministerimme
lausahti vahingossa jo
11.7.2003, että ”EU on enemmän kuin
kansainvälinen järjestö, mutta vähemmän
kuin valtio”.
EU ei alkuaankaan ollut valtiosopimus,
vaan Bilderberg-eliitin järjestösopimus,
jolla EU:ta hallitsevat markkinavoimat ja
mahtavimmat eurooppalaiset suuryritykset
ja niiden omistajat kaappasivat vallan
omien kansanedustajiemme tuella vastoin
kaikkia Suomen perustuslakeja.
Itsenäisen Suomen eduskunta mitätöi
kansanvaltaisen perustuslakimme
18.11.1994, kun se päätti äänin 152-45
hyväksyä Martti Ahtisaaren Korfulla allekirjoittaman
EU-liittymissopimuksen.
Silloinen eduskunnan päätös perustui
moninkertaiseen laittomuuteen ja mielivaltaan.
Päätöksellä loukattiin kansansuvereniteettia
ja perustuslakia. Historiallisesti
kansansuvereniteetti ja kansanvalta Euroopassa
on nuorta. Niiden vahvimmat
linnakkeet ovat olleet Englanti, Ranska,
Sveitsi ja Pohjoismaat.
Edessä kolmas itsenäisyystaistelu - Fixit
Suomen hallitusmuoto toteaa yksiselitteisesti:
”valta kuuluu kansalle..” Kansanvaltaisen
perustuslakimme ”kansa” ei
tarkoita ainoastaan kunakin hetkenä vaan
kaikkina ajankohtina elävien suomalaisten,
siis sekä jo kuolleiden että vielä syntymättömien
muodostamaa ja alati kasvavaa kokonaisuutta.
Kansansuvereniteetti on siis
itsenäisen kansan etuoikeus ja velvoite.
Kansansuvereniteetti turvaa luovuttamattoman
oikeuden maahan ja sen perusturvaan.
Täten kullakin kansalla on historiansa
jokaisena ajankohtana täydellinen, pysyvä
ja loukkaamaton valta päättää omista
asioistaan.
Kansansuvereniteetin valossa ei ole edes
mahdollista, että kansan itseään edustamaan
valitsema eduskunta päättäisi luovuttaa
kansalle kuuluvaa korkeinta valtaa
maan rajojen ulkopuolelle, niin kuin nyt
on tapahtunut laittoman EU-hallinnon
toimesta.
EU:n harvainvallan ainoa mahdollisuus
saada voitto kansansuvereniteetista on
ollut kansallisuus-käsitteen ja kansallisvaltioiden
tuhoaminen. Yhtä aikaa liittovaltiokehityksen
kanssa alkoi valtavat
pakolaisvyöryt kohti Eurooppaa?
Sattumaako ? Tuskin !
Suomi ja koko Eurooppa on jo saatettu
pahenevaan sekasortoon totalitäärisen
äärioikeiston pelisäännöillä. Kaaosta
ja epätietoisuutta lisää Englannin Brexit.
Luojan Kiitos !
Englannin Brexit oli riemuvoitto demokratialle,
vapaudelle ja itsenäisyydelle !
Seuraavaksi on Suomen vuoro palauttaa
itsenäisyys ja kansalaisoikeudet !
Myös Suomessa on järjestettävä kansanäänestys
EU:sta eroamiseksi, muis-
taen, että emme edes ole koskaan laillisesti
EU:hun liittyneet. Edes markan syrjäyttämisestä
ei ole eduskunnan päätöstä.
Meidät petettiin !
Siksi mikään kansanäänestyskään ei
enää edes suomalaisia auta, ennen kuin
maahan saadaan riippumaton perustuslakituomioistuin
ja kaikki perustuslakiimme
muklatut EU-aikaiset muutokset mm. rikoslain
pykälät valtiopetoksesta on oikaistu.
Valtiopetos ei vanhene koskaan.
Edessämme on kolmas itsenäisyystaistelu
!
Kiitos Englanti !
Sinikka Tyynelä
- 5 -

Brexit hapatti Suomen kerman
Suomen EU-myönteinen media pois tolaltaan ei-äänten voitettua Iso-Britanniassa
Vähän aikaa on kulunut brittien Brexit-äänestyksen
tuloksesta, ja kuten
arvata saattaa, on suomalainen media
ja ”parempi väki” tullut aivan hulluksi.
Lehtiä lukemalla voisi helposti luulla,
että äänestys käytiin meillä. Niin kovasti
yritetään suomalaisille vakuuttaa, että
brittien päätös oli väärä. Tässä kokoan ja
puin muutamia niistä perusväitteistä, joita
unionistit käyttävät.
Brexitin puolesta äänestivät
vanhat, nuoret taas unionin
puolesta
Muistan, kuinka lukioikäisenä paheksuin
yhteiskuntaopin oppikirjaamme.
Euroopan Unionia koskevassa kurssikirjassa
kun vuoden 1994 kansanäänestyksestä
kuvailtiin selittämällä, kuinka vanhat
ja kouluttamattomat maaseudun asukkaat
äänestivät EU:ta vastaan, ja nuoret ja hyvin
koulutetut puolestaan jäsenyyden puolesta.
Täysin samaa mantraa toistetaan nyt:
kouluttamaton ja iäkäs maaseudun väki
äänesti Britannian pois EU:sta.
Tällä tavalla niitä mielikuvia luodaan.
Mitäpä jos asiasta kerrottaisiin siten, että
”Maaseudulla asuva, iäkäs ja kokenut väestö,
joka on nähnyt maailmaa niin unionissa
kuin sen ulkopuolellakin, äänesti eron
puolesta, ja ulkomailla matkustelevat opiskelijat
ja hyvätuloiset toimistotyöntekijät
äänestivät unionin puolesta”?
Näinhän äänestyksessä nimittäin kävi.
Nuoret kyllä äänestivät jäsenyyden puolesta,
mutta totta kai asia oli tiedossakin.
Nuorethan eivät ole elämää unionin ulkopuolella
edes nähneet. Sen sijaan on täysin
naurettavaa väittää, että nuoret olisivat äänestäneet
paremman tiedon varassa kuin
vanhempi väestö. Muistanpa kerrankin
Ylen haastatelleen EU-kannattajanuorisoa
viikkoa ennen äänestystä, ja vastaus kysymykseen
”Mitä mieltä olet EU:sta?” kuului
suurin piirtein seuraavasti: ”No emmätiä,
kai se on ihan kiva”.
Nuorten äänestysinto oli alhaista, eli
moni nuori jätti päätöksenteon muille,
koska ei kokenut asian olevan tärkeä tai
ajatteli, etteivät omat taustatiedot riitä
päätöksen tekoon.
Brexit-kampanjoijat ovat
joutuneet perumaan puheitaan
Mediassa myllytettiin Yleä myöten,
kuinka Brexit-kampanjoijat olisivat
joutuneet pyörtämään lupauksiaan. Kaikkein
silmiinpistävin oli kuva linja-autosta,
jossa kuvailtiin EU:n kuluja viikossa, ja todettiin,
että tämänkin voisi käyttää vaikka
terveydenhuoltoon. Nigel Farage oli kuulemma
joutunut ”myöntämään” tekstin
olleen virhe.
Ovatko toimittajamme täysin toistaitoisia,
vai luulevatko he että heidän koko lukijakuntansa
on tyhmää? Brexit oli yhden
asian kampanja, siis EU-eron. Sen takana
ei ollut mikään yhtenäinen voima, vaan
sitä ajoivat Itsenäisyyspuolue UKIP sekä
yksittäiset vaikuttajat lähinnä brittien konservatiivipuolueesta.
Eivät he ole luvanneet
eivätkä voineet luvata, mihin rahaa
käytetään EU-eron jälkeen. UKIP ei edes
ole brittiparlamentissa kuin muutaman
kansanedustajan voimin.
Samoin on esitetty Brexit-puolen sanojen
syömisenä se, että esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden
ei tarvitse pakata heti
” Nuorethan
eivät ole
elämää unionin
ulkopuolella edes
nähneet.
laukkujaan. Missäköhän vaiheessa Brexit-kampanja
lupasi, että Britanniasta
ajetaan joka ikinen ulkomaalainen ulos
vaihto-oppilaita myöten, kun EU-ero tulee?
Britannian vasemmistoradikaaleiltako
toimittajamme tietonsa keräävät?
Talouden taantuma ja rommaus
Yle uutisoi eilen kiivaasti siitä, kuinka
punnan arvo on laskenut, ja brittiyhtiöiden
osakkeiden arvosta on osa sulanut.
Tämän pitäisi olla osoitus siitä, että EU:sta
ei kannata erota, sillä muuten maahan repeää
valtava kuilu, joka imaisee eronneen
valtion Helvetin syövereihin. Tietysti oli
aivan selvää, että heti tuloksen jälkeen
punnan arvo alenee hieman, samoin brittiosakkeet
laskevat. Tämä johtuu siitä, että
spekuloijat odottavat muiden spekuloijien
odottavan että kolmannet spekuloijat myyvät
osakkeitaan. Näin typerä on meidän
talousjärjestelmämme tätä nykyä. Osakkeiden
arvo laskee, koska niiden arvon
odotetaan laskevan. Pian ne kuitenkin
taas nousevat, kun päättömän kanan tavoin
ryntäilevät sijoittajat huomaavat, ettei
maailma loppunutkaan. Ja heidän aiheuttamansa
punnan devalvoituminen itse
asiassa auttaa brittiläisiä vientiyrityksiä.
”Tätä Putin haluaa”
Heti äänestyksen jälkeen Suomessa
toisteltiin papukaijamaisesti Brexitin
olleen Venäjän ja Putinin toiveiden täyttymys.
Samaa perustettahan käytettiin
aikanaan Suomen liittämisessä EU:hun,
nimittäin Venäjän-pelkoa. On varmasti aivan
totta, että Venäjälle EU:n hajoaminen
passaa vallan mainiosti. EU:han nimittäin
on täysin amerikkalaisten sylissä ja mukana
mm. talouspakotteissa Venäjää vastaan.
Sen sijaan hämärämpää on, miksi kaikki,
mikä on venäläisten mielestä toivottavaa,
olisi meille muille kauhistus? Tietysti ei
miksikään. Putinista on tehty se uusi Hitler,
jota europrojektin vetäjät tarvitsevat.
Putin on tuhma kaveri, jonka kanssa ku-
” Ovatko
toimittajamme
täysin toistaitoisia
vai luulevatko he,
että heidän koko
lukijakuntansa on
tyhmää?
kaan ei halua olla samalla puolella - siksi
kaikki, mikä on euroeliitin toiveiden vastaista,
yhdistetään Putiniin ja Venäjään.
Summa summarum
Tässä ei ole kaikkia niistä naurettavista
otsikoista, joilla media nyt revittelee.
Kuitenkin poliittisesta lähihistoriasta löytyy
yksi vertailukohta: Suomen EU-kansanäänestys
1994. Silloin mediassa,
varsinkin Helsingin Sanomissa, luvattiin
työllisyyden paranevan, matkustamisen
helpottuvan ja elintarvikkeiden halpuvan
ja mitä vielä. Nyt olemme sitkeässä taantumassa,
koska suomalaiset uskoivat noita
suoranaisia valheita ja osatotuuksia.
EU:sta ja eurosta on erottava, ei siitä mihinkään
pääse.
Akseli Erkkilä
IPUn Lapin piirin pj.
- 6 -

Vääristelyä ja pelottelua Englannin avulla,
onnittelut Englanti ja kansanvalta!
Viime aikoina ovat Venäjä ja sen presidentti
saaneet olla vähemmän valtamediamme
härnäyksen kohteena,
kun Englannin mahdollisesta EU-erosta
on tehty aivan hirmuinen asia. Ylen pääuutiset
televisiossa ovat tässä erityisesti
kunnostautuneet.
Iltauutisissa vaalipäivän jälkeen haastateltiin
noin viittä ihmistä Englannissa.
Kaikki potivat tuskaa, kun kansa äänesti
väärin. Miten on mahdollista, että Yle löysi
vain tätä mieltä olevia, vaikka enemmistö
englantilaisista oli EU:sta eroamisen kannalla?
Aivan hirmuisena asiana on pidetty
valuutan arvon alenemista, vaikka
Englannin talous tulee devalvaatiosta
hyötymään, kuten Suomenkin talous on
piristynyt euron devalvoitumisesta. Sixten
Korkman, nykyisin professori, devalvaatiohyötyyn
Englannille vihjaisi, vaikka viran
puolesta muuten voivottelikin.
On esiinnytty kuin kaupankäynti Englantiin
lakkaisi ja kuin nuoret eivät
pääsisi Englannista muualle opiskelemaan.
Kuitenkin Norja ja Islantikin käyvät
kauppaa ja nuoret opiskelevat ympäri
Eurooppaa, vaikka maat eivät ole EU:n
jäseniä. Minäkin olen opiskellut Kanadassa.
Opiskeluista on maakohtaisia ja kansainvälisiä
sopimuksia. Englanti on myös
alkuperäinen Efta-talousalueen maa, joka
liittyi ennen EU:ta perustettuun Euroopan
talousalueeseen (ETA) vuonna 1994. Näiden
varassa Norja ja Islantikin ovat hyvin
tulleet toimeen.
Sveitsi on Eftassa, mutta kansanäänestyksellä
ei ETAssa. Sveitsi on solminut
asiakohtaiset sopimukset EU:n kanssa. Se
olisi Englannillekin hyvä ratkaisu, mutta
mitään hirmuista kiirettä sopimiseen ei
ole. EU:n perussopimuksen mukaan ero
tulee voimaan kahden vuoden kuluttua
eroilmoituksesta, vaikka erosopimuksen
yksityiskohdista ei olisi päästy yksimielisyyteen.
Tuo on siis takaraja.
Tietenkin eliitin ja valtamedian mesoaminen
eroamisen vaarasta on Suomessa
tähdätty ennakkovaroitukseksi ja
pelotteluksi Suomen rahvaalle ja samalla
perusteluksi sille, miten eduskunta kohtelee
Paavo Väyrysen kansalaisaloitetta eurosta
eroamiseksi. Jälleen on vireillä myös
uusi kansalaisaloite kansanäänestyksestä
koko EU:sta eroamiseksi.
Nuo äänestykset olisivat demokraattisempia,
mikäli meillä olisi edes yksi
tai muutama tv-kanava todellisen opposition
hallussa, kuten on tilanne Venäjällä.
Suomen eduskuntahan on yksipuoluejärjestelmässä
ja radikaali äärioikeistolainen
klikki hallitsee maata yhdessä valtamedian
kanssa. Todellinen oppositio on eduskuntapuolueiden
ulkopuolella.
Onnittelut Englannin kansalle! Näytitte
mallia, miten kansanvaltaa voidaan
puolustaa. Milloinkohan tsuhnatkin sen
tajuavat? Jos EU-parlamentaarikkoja Liisa
Jaakonsaarta (sd) ja Sirpa Pietikäistä
(kok) totellaan, niin kansaa ei pidä päästää
koskaan ilmaisemaan mielipidettään sitä
koskevista tärkeimmistä asioista. EU-demokratian
ja perinteen mukaisesti nyt
puuhataan myös Englannin äänestyksen
uusimista.
Mauri Nygård
Evp kunnanjohtaja,
maakuntaliiton johtaja ja
tutkija toisinajattelija.fi
”
On esiinnytty kuin
kaupankäynti
Englantiin lakkaisi
ja kuin nuoret eivät
pääsisi Englannista
muualle
opiskelemaan.
Kuitenkin Norja ja
Islantikin käyvät
kauppaa ja nuoret
opiskelevat ympäri
Eurooppaa, vaikka
maat eivät ole EU:n
jäseniä.
- 7 -

Kutsu Itsenäisyyspuolueen (IPU) toimintaseminaariin ja vuosikokoukseen 13.-14.8.2016
Itsenäisyyspuolueen vuosikokous pidetään Seinäjoella sunnuntaina 14.8.2016 alkaen klo 11.00 Hotelli Cumuluksessa
(os. Kauppakatu 10). Äänioikeutettuja vuosikokouksessa ovat ne, jotka Itsenäisyyspuolueen hallitus on hyväksynyt
jäseneksi ennen vuosikokousta pitämässään kokouksessa ja jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa ennen vuosikokouksen
alkamista.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, joihin kuuluvat mm. puheenjohtajan valinta tulevaksi kaksivuotiskaudeksi
ja hallituksen valinta yhdeksi toimintavuodeksi. Pj-ehdokkaiden tentti on vuosikokouksen yhteydessä sunnuntaina.
Jäsenmaksu on 40 euroa ja sen voi maksaa IPU:n tilille FI74 5722 4160 9148 99. Viitenumero on 20187. Jäsenmaksun voi
maksaa myös kokouspaikalla ennen kokouksen avausta.
Vuosikokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä (7-17)
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja. Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet
10. Valitaan neuvottelukunta
11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
12. Päätetään hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten, sihteerin, taloudenhoitajan
ja muiden toimihenkilöiden sekä tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista
13. Vuosikokouksen kannanotto
14. Käsitellään hallituksen vuosikokoukselle tekemät esitykset sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat, joista on tehty
kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
15. Kokouksen päättäminen ja puolueen puheenjohtajan päätössanat
Kokouspaikalle hotelli Cumulukseen on matkaa Seinäjoen rautatieasemalta n. 300m. Vuosikokousta edeltävänä
päivänä, lauantaina 13.8.2016 IPU:n väki kokoontuu samaan paikkaan seminaariin, jossa käsiteltäviä aiheita ovat mm.
kuntavaalit, presidentinvaali, maakuntavaalit ja IPU:n markkinointi sekä paikallistoiminta. Lauantain ohjelma alkaa kello
13.00.
Kokouspaketti kahdelle päivälle maksaa 54 euroa ja yhdelle päivälle 27 euroa. Hintaan sisältyy molempina päivinä
lounas sekä kahvi tai tee makean tai suolaisen kahvileivän kera. Kokouspaketin voi maksaa tilille FI74 5722 4160 9148
99. Järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittautumisia 26.7. mennessä sähköpostilla heliteikari@hotmail.com tai puh.
0400 517 596
Majoituksen varaamisesta osanottajat joutuvat huolehtimaan itse. Hotellitasoisia vaihtoehtoja ovat hotelli Cumulus,
Kauppakatu 10, Hotel Sorsanpesä, Törnäväntie 27, Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2 ja Original Sokos Hotel Vaakuna,
Kauppatori 3.
Majoitusvaihtoehtoja voi etsiä netistä esim. www.hotels.com www.booking.com www.airbnb.fi
Itsenäisyyspuolueen työtä tarvitaan. Tule mukaan rakentamaan pohjaa itsenäiselle ja kestävälle tulevaisuudelle!
Tervetuloa Seinäjoelle!
Itsenäisyyspuolueen hallitus
- 8 -