Pohjanmaan Opettaja 1/2016

Kuntokortti 2016 

Opettaja:______________________________________________________________________ 

Osoite:________________________________________________________________________ 

Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________ 

Merkitse kuntokorttiin viikkojen 12–21 (21.3.–29.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. Minimiaika 

on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika. 

Palauta kuntokortti 31.5.2016 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie 

98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut 

kolmen repun arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettajan -lehden 

syksyn numerossa. 

vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht. 

2 

3 

4 

5 

6 

7 

8 

9 

10 

11 

liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika___________ 

BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo 

GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit 

KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti 

JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji

Onko julkisen sektorin 

työntekijöiden tehtävä laittaa 

julkistalous kuntoon? 

Ska offentligt anställda 

sätta offentliga ekonomin 

i skick? 

Maahan on väännetty monin 

mutkin työmarkkinaratkaisua, 

jonka tahtipuikko on poikkeuksellisen 

selkeästi työnnetty yksityisen 

sektorin työnantajille. Yksityisen sektorin 

palkansaajat ovat osoittaneet 

solidaarisuuttaan julkisen sektorin 

ahertajille kertomalla julkisesti, että 

heidänkin tavoitteenaan on niin sanottu 

Ruotsinmalli. Sen ydin on siinä, 

että jatkossa aina, siis aina, sopimusten kattotason 

määrittäisi vientiteollisuus tai yksityinen 

sektori. 

Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki julkisen 

sektorin palkat alkaisivat nykyistäkin enemmän 

jäädä jälkeen yksityisen sektorin palkkojen kehityksestä 

niin euroina kuin prosentteina. Syynä 

on se, että palkkataso julkisella sektorilla on nyt 

valmiiksi selkeästi alhaisempi, jatkossa varmuudella 

korotukset olisivat pienempiä tai maksimissaan 

samoja (uskokoon ken tahtoo) ja yksityisen 

sektorin palkkaliukumat kasvattaisivat eroa. 

Maata johtavat poliitikot, KT:n tuella, pitävät 

ratkaisua hyvänä, koska meidän on tasapainotettava 

julkista taloutta ja kuntatalous on 

kriisissä. Ei siis ole varaa maksaa työstäsi niin 

kauhean hyvin niin kuin nyt tapahtuu. Itseasiassa 

KT haluaisi paikallisin sopimuksin tehdä säästösopimuksia, 

joilla paikallisesti sovittaisiin joko 

palkan alentamisesta tai palkattomista lomista. 

I 

Finland har man efter flera turer i 

långdansen diskuterat ett utkast till 

arbetsmarknadslösning där arbetsgivarna 

inom den privata sektorn har 

fått ange takten. Privata sektorns löntagare 

har visat sin ”solidaritet” med 

offentliga sektorns anställda genom 

att öppet ange att även deras mål är 

den så kallade Sverigemodellen. Den 

går ut på att exportindustrin eller 

privata sektorn alltid, jag menar faktiskt alltid, i 

fortsättningen definierar nivån på avtalen. 

Det här skulle innebära att alla löner inom 

den offentliga sektorn skulle släpa ännu mera efter 

löneutvecklingen inom den privata sektorn. 

Både i eurobelopp och procentuellt, eftersom 

lönenivån inom den offentliga sektorn redan nu 

är klart lägre. I fortsättningen skulle förhöjningarna 

vara mindre. Eller högst samma som nu, 

tro den som vill. Och då skulle privata sektorns 

löne glidningar ytterligare öka gapet. 

Våra ledande politiker anser, med stöd av 

KT Kommunarbetsgivarna, att lösningen är bra 

eftersom den offentliga ekonomin måste balanseras 

och kommunekonomin är i kris. Man har 

alltså inte råd att betala lika bra för ditt arbete 

som nu. I själva verket vill KT ingå lokala sparavtal 

om lägre löner eller oavlönade semestrar. 

Dessutom vill man förkorta de längre semestrarna, 

som har kompenserat underdimen- 

3

Lisäksi nyt halutaan lyhentää alimitoitettuja 

palkankorotuksia kompensoivia pitempiä lomia. 

Miksi? No siksi, että tarvittaisiin vähemmän 

työvoimaa ja siten säästettäisiin kustannuksissa. 

Yksityisen sektorin palkansaajien pekkaspäivistä 

ei kukaan uskalla meitä lukuun ottamatta puhua 

mitään. SAK ja AKT voivat suuttua. Naisvaltainen 

julkinen sektori urputtaa, mutta sen ei uskota 

muuhun kykenevän. 

Näin se menee. 

On syytä havaita myös se, että ainakin kaikki 

neljä suurinta puoluetta näyttävät olevan samaa 

mieltä tästä asiasta. Eli tukea julkisen sektorin 

alempipalkkaisten puolesta ei tule mistään. Vastuu 

on otettava omiin käsiin tai sitten on turhaa 

mussuttaa. 

Samaan aikaan KT kertoo, ettei sen ole tarvis 

ottaa palkan piiriin opettajan työhön kuulumattomia 

tai työhön vuosien saatossa liitettyjä lisätehtäviä, 

koska opettajat jo ne nyt ilmaiseksi ne 

tekevät. Miksi niistä nyt heidän kannattaisi alkaa 

maksamaan? 

Julkinen talous ei tule kuntoon sillä, että 

otetaan 500 € tai 1000 € pois vaikkapa lastentarhanopettajan 

tai rehtorin palkasta. Sillä ei pelastu 

edes väliaikaisesti yksikään kunta. Sillä ei 

lähde puhelinten tai moottoreiden tai voin vienti 

tasan yhtään käyntiin. 

Nyt tehdään suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa 

periaatteellisia ratkaisuja, joiden vaikutus 

tuntuu pitkälle tulevaisuuteen. Jos suuntaa 

halutaan muuttaa oikeudenmukaisemmaksi, se 

tapahtuu vain voimalla. 

Oletko siihen valmis? Vai tyydytkö tarjottuun 

ja annettuun osaasi? 

Olli Luukkainen 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 

puheenjohtaja 

sionerade löneförhöjningar. Varför? Nå, för att 

då behövs mindre arbetskraft vilket skulle spara 

pengar. De så kallade pekkasdagarna inom privata 

sektorn vågar ingen nämna förutom vi. FFC 

och AKT kan ju bli arga! Den kvinnodominerade 

offentliga sektorn gnäller och kan inte så 

mycket annat. Tror man. 

Så här ser alltså manuset ut. 

Det är också skäl att notera att åtminstone 

alla de fyra största partierna tycks vara av samma 

åsikt i den här frågan. Det finns inget stöd 

för de lågavlönade inom offentliga sektorn. Vi 

måste själva bära ansvar, annars är det onödigt 

att gnälla. 

Samtidigt säger KT att de inte behöver betala 

lön för uppgifter som inte hör till lärarens arbete. 

Inte heller för extra uppgifter som har pådyvlats 

lärarna under årens lopp, eftersom lärarna utför 

det arbetet gratis redan nu. Varför skulle man nu 

börja betala lärarna? 

Den offentliga ekonomin sätts inte i skick genom 

att man tar bort femhundra eller tusen euro 

av exempelvis lönen för en barnträdgårdslärare 

eller rektor. Med det räddar man inte en endaste 

en kommun ens tillfälligt. Med det börjar inte 

exporten av telefoner, motorer eller smör dra det 

minsta. 

Nu ingås principiella lösningar inom den finländska 

arbetsmarknadspolitiken och effekterna 

kommer att sträcka sig långt in i framtiden. Det 

krävs styrka för att ändra riktningen till en mera 

rättvis sådan. 

Är du beredd? Eller nöjer du dig med den lott 

som erbjuds dig? 

Olli Luukkainen 

Undervisningssektorns Fackorganisation OAJ 

ordförande 

Toimituskunta: 

Lasse Mansikka-aho 

päätoimittaja 

lassema@suomi24.fi 

040 559 4033 

Sara Nyholm, YLL 

Anne Ojalehto, OAO 

Tiina Kankkonen, OAY 

Antti Hynönen, OAY 

Mikko Metsäranta OAY 

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL 

Hanna Ikonen, LTOL 

Taina Saikkonen 

ISSN: 

0785-9260 

Painopaikka: 

Waasa Graphics Oy 

Kansikuva: 

Matti Sippola 

4

Epävarmaa 

aikaa 

Osäkra 

tider 

T 

ätä kirjoittaessani helmikuun 

puolivälissä yhteiskuntasopimusneuvottelut 

ovat taas käynnissä. Niille 

toivon onnistumista. Opettajat ovat 

valmiita vyön kiristykseen, kunhan 

asiat hoidetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. 

Tuntuu, että aina kun näkyy vähän 

valoa Suomen ankeassa taloustilanteessa, 

tulee jokin uusi ulkopuolinen 

isku, joka murentaa toivon paremmasta 

kehityksestä. Venäjän talousvaikeuksiin ajaneet 

pakotteet ovat vaikuttaneet selvästi Suomeen ja 

nyt sama tilanne uhkaa toistua Kiinan kasvun 

hidastuessa. Vain pörssiyhtiöiden osakkeenomistajille 

ennustetaan positiivisia asioita, kun 

yritykset jakavat isoja osinkoja tänä keväänä. Ne 

eivät halua investoida epävarmana aikana uuteen 

tuotantoon ja jakavat voittonsa osinkoina. Palkansaajat, 

jotka ovat onnistuneet säilyttämään 

työpaikkansa, voivat vain haaveilla paremmista 

ajoista ja palkankorotuksista. 

Talousvaikeudet ovat vähentäneet valtion 

ja kuntien verotuloja. Niiden hiipuessa julkisia 

menoja on karsittu isolla kädellä. Koulutusvaroja 

ovat leikanneet kaikki eduskuntapuolueet, myös 

nykyisin oppositiossa olevat edellisellä hallituskaudella. 

Lapsista ja nuorista säästetään, vaikka 

monet talousviisaat ovat varoitelleet tällaisesta 

kehityksestä. Viimeksi OECD Suomi-raportissaan. 

Silti huhutaan, että ensi vuoden budjettiin 

suunnitellaan koulutukseen vielä 300 miljoonan 

euron lisäleikkauksia nykyisten päälle. 

Säästöjen keskellä Suomi tavoittelee koulutuksen 

digiloikkaa. OAJ:n teettämän tutkimuksen, 

”Askelmerkit digiloikkaan”, mukaan tällä 

hetkellä digitalisointi on parhaiten onnistunut 

ammattikorkeakouluissa. Siellä lähes kaikki 

opiskelijat käyttävät digitaalisia välineitä opiskelussaan 

päivittäin. Yliopistoissa tilanne ei ole 

näin hyvä. Toisella asteella sähköiset ylioppilas- 

skrivande stund i mitten av feb ruari 

pågår förhandlingarna om sam- 

I 

hällsfördraget för fullt. Jag hoppas 

att förhandlingarna lyckas. Lärarna 

är beredda på att dra åt svångremmen 

så länge allt sköts på ett jämlikt 

och rättvist sätt. 

Varje gång det börjar se lite ljusare 

ut för vår usla ekonomi verkar 

det alltid komma ett nytt bakslag 

som släcker hoppet på en bättre utveckling. 

De sanktioner mot Ryssland som orsakat 

ekonomiska svårigheter har tydligt påverkat 

Finland, och nu hotas samma situation att 

upprepas då tillväxten i Kina avtar. Det är endast 

aktieägarna i börsbolagen som har något positivt 

att vänta då företagen delar ut stora dividender 

under våren. I osäkra tider vill företagen inte investera 

i ny produktion och delar därför ut sin 

vinst i dividender. De löntagare som lyckats bevara 

sin arbetsplats kan bara drömma om bättre 

tider och löneförhöjningar. 

De ekonomiska svårigheterna har minskat 

statens och kommunernas skatteintäkter. Detta 

har lett till att det gjorts stora nedskärningar i 

de offentliga utgifterna. Alla partier i riksdagen 

har skurit ner på utbildningsanslagen. Även de 

nuvarande oppositionspartierna gjorde samma 

sak under föregående regeringsperiod. Barn och 

unga drabbas av nedskärningar trots att många 

ekonomiska experter varnar för en sådan utveckling, 

senast i OECD:s Finlandsrapport. Trots 

detta går det rykten om att det planeras ytterligare 

300 miljoners tilläggsnedskärningar i utbildningen 

nästa år. 

Mitt i inbesparingarna tar Finland sikte på 

ett digitalt språng i utbildningen. Enligt en undersökning 

som OAJ gjort har digitaliseringen 

hittills lyckats bäst inom yrkeshögskolorna. Där 

använder nästan alla studerande digitala verktyg 

varje dag i sina studier. På universiteten är situationen 

inte lika bra. På andra stadiet tvingas man 

ta i bruk digitala inlärningsplattformar på grund 

5

kirjoitukset pakottavat digitaalisten oppimisalustojen 

käyttöön seuraavina vuosina. Suurin 

osa lukiolaisista hankkinee tarvittavat laitteet 

itse. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden 

omia TVT –laitteita ei juurikaan käytetä, eikä 

niiden käyttöön ole pääsääntöisesti laadittu ohjeita. 

Peruskoulun oppilaista vain viidesosa käyttää 

digitaalisia oppimisvälineitä päivittäin. Pullonkaulana 

ovat laitteiden määrä, opettajien osaamisen 

ja täydennyskoulutuksen sekä digitaalisten 

oppimateriaalien puutteet. Peruskoulussa 

opiskelutarvikkeet ovat ilmaisia. Mahdollinen 

omien välineiden käyttö vaatii tarkkoja ohjeita, 

sillä oppilaiden on oltava tasavertaisessa asemassa. 

Kaikilla ei varmasti ole varaa esimerkiksi älypuhelimiin. 

Nykyisin digioppiminen ei muodosta yhtenäistä 

oppimisen polkua läpi kouluasteiden, 

vaan oppijan digivalmiudet ovat riippuvaisia siitä, 

missä hän käy koulua. Digitalisaation kansallinen 

ohjaus ei myöskään riitä turvaamaan koulutuksellista 

yhdenvertaisuutta. Yhtenä OAJ:n 

tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä onkin, 

että koulutuksen digitalisaatiota on kokonaisuutena 

ohjattava kansallisella tasolla. Näin yritetään 

taata lasten ja nuorten tasavertainen koulutuspolku 

ympäri Suomea. 

Koulutuksen digitalisaatio on tasavallan 

hallituksen kärkihankkeita. Sen soisi onnistuvan, 

sillä kasvatamme lapsia ja nuoria tulevaisuuden 

yhteiskuntaan, jossa digiosaamisella on 

suuri merkitys. Samalla toivoisi näiden uusien 

oppimisalustojen motivoivan lapsia ja nuoria 

oppimiseen, sillä kansallisten ja kansainvälisten 

vertailujen mukaan ainakin peruskouluikäisten 

oppimistulokset ovat laskusuunnassa. Toisaalta 

toteutetut koulutusleikkaukset ja uhkakuvat uusista 

säästöistä eivät motivoi opettajia opetuksen 

modernisointiin. Tuntuu, että päättäjät eivät oikeasti 

arvosta työtä, jota teemme. Lapset ja nuoret 

nähdään vain kulueränä, joiden kasvatuksesta 

ja koulutuksesta voidaan surutta leikata seurauksista 

piittaamatta. 

Toivotan kaikille toimialueemme opettajille 

ja lastentarhanopettajille aurinkoista kevättä jaksamista 

tärkeässä työssänne. 

Ari Rousu 

puheenjohtaja 

OAJ Pohjanmaa 

ari.rousu@ilmajoki.fi 

av de kommande elektroniska studentskrivningarna. 

Största delen av gymnasieeleverna torde 

skaffa sina datorer själva. Inom yrkesutbildningen 

använder de studerande knappt alls sin IKTutrustning, 

och det har i regel inte heller utarbetats 

några anvisningar för hur utrustningen ska 

användas. 

Av eleverna i grundskolan använder endast 

en femtedel digitala läromedel varje dag. Flaskhalsen 

består av antalet apparater, av brister i 

lärarnas kunnande och fortbildning samt av 

bristen på digitala läromedel. I grundskolan är 

studiematerialet gratis. För att använda egen utrustning 

krävs noggranna anvisningar eftersom 

eleverna bör ha en likvärdig ställning. Alla har 

inte råd med till exempel smarttelefoner. 

Den digitala inlärningen utgör ingen enhetlig 

inlärningsstig genom de olika skolstadierna, 

utan elevens digitala beredskap beror på var 

eleven går i skola. Den nationella styrningen 

av digitaliseringen räcker inte heller till för att 

trygga jämlikheten inom utbildningen. En av 

de centrala slutsatserna i OAJ:s undersökning är 

att digitaliseringen inom utbildningen bör styras 

som en helhet på nationell nivå. På så sätt är 

det möjligt att garantera att barn och unga behandlas 

likvärdigt genom utbildningen runtom 

i Finland. 

Digitaliseringen inom utbildningen är ett 

av regeringens spetsprojekt. Förhoppningsvis 

kommer den att lyckas eftersom vi fostrar barn 

och unga till ett framtida samhälle där digitaliseringen 

spelar en stor roll. Samtidigt önskar 

man att de nya inlärningsplattformarna ska motivera 

barn och unga till lärande eftersom både 

nationella och internationella jämförelser visat 

att inlärningsresultaten håller på att försämras, 

åtminstone bland elever i grundskoleåldern. Å 

andra sidan motiverar de genomförda nedskärningarna 

och hotbilderna om nya nedskärningar 

i utbildningen inte lärarna att modernisera undervisningen. 

Det känns som att beslutsfattarna 

verkligen inte uppskattar det arbete som vi utför. 

Barnen och ungdomarna uppfattas enbart som 

utgifter, och man kan bekymmerslöst skära ner 

på deras fostran och utbildning utan att bry sig 

om konsekvenserna. 

Jag önskar alla lärare och barnträdgårdslärare 

en solig vår och kraft att orka i ert viktiga arbete. 

Ari Rousu 

ordförande 

OAJ Österbotten 

ari.rousu@ilmajoki.fi 

6

Yhdessä olemme vahva 

Helmikuun aikana sain yhdessä 

Inger Damlinin kanssa OAJ:n 

hallituksen edustajina pitää järjestövalmiustilaisuuksia 

eri puolilla 

aluettamme. Runsas osanotto kertoi 

asiamme tärkeydestä. Erityisen kiitollisia 

olimme hyvistä kysymyksistä 

ja vilkkaista keskusteluista. 

Työmarkkina-asioita seuraaville 

kevättalvi on ollut hämmentävää. 

Samanaikaisesti on neuvoteltu yhteiskuntasopimuksesta, 

paikallisesta sopimisesta, pakkolakien 

estämisestä ja uudesta keskusjärjestöstä. Tilanne 

on vaihdellut lähes päivittäin. Julkisen sektorin 

asema on ollut erittäin vaikea. Meitä pidetään 

ahneena syöppönä ja pelkkänä kulueränä. Tukea 

on ollut vaikea saada, vaikka mehän luomme 

kaikki edellytykset yksityiselle sektorille toimia 

mm. kouluttamalla huippuosaajat ja työntekijät 

sekä huolehtimalla heidän lapsistaan. 

Opettajat ovat jälleen joutuneet epäoikeudenmukaisen 

huomion kohteeksi. Iänikuinen 

vuodatus helposta puolipäivätyöstä, pitkistä 

lomista ja hyvistä palkoista on ollut masentavaa. 

Kateus sokaisee. Ei ymmärretä työmme ja 

työaikamme erityisluonnetta. Palkan osalta me, 

kuten koko naisvaltainen julkinen sektori, on 

jäänyt jälkeen yksityisaloista. Osittain alempaa 

palkkatasoa kompensoivat pidemmät lomat. Lisää 

tullaan kuitenkin jäämään, jos toteutetaan 

ns. Ruotsin malli, jossa vientiteollisuus määrittää 

palkkatason ja muut saavat loput muruset. 

Kasvatus- ja opetusala on joka tasolla kokenut 

sekä maan hallituksen että kunnallisten 

päätösten kautta erittäin rankat ”säästötoimet” 

irtisanomisina ja resurssien leikkauksina. Sipilän 

hallituksen strateginen valinta 

on väärä. Ainoa keino Suomen nousulle 

on panostus lapsiin, nuoriin ja 

osaamiseen. Innovaatioita ja korkean 

tason osaajia tulee vain laadukkaan 

kasvatus- ja koulutusjärjestelmän 

kautta. Nyt hallitus on leikkaamassa 

tämän mahdollisuuden. 

Vaikka joissain medioissa on yritetty 

nostattaa lakkopelkoa, ei ainakaan 

OAJ:n piirissä ole ollut pyrkimystä lakkoiluun. 

Sekä OAJ että keskusjärjestömme Akava 

on kaikin keinoin tavoitellut sovintoratkaisua 

neuvottelemalla. Juuri siksi pakkolakeihin sisältyväksi 

esitetty sopimusoikeuden rajoittaminen 

onkin meille järjestönä ollut suuri uhka. Emme 

hyväksy sitä, että meiltä vietäisiin mahdollisuus 

itse neuvotella jäsentemme palkoista ja työehdoista 

työnantajatahomme kanssa. On pelottavaa 

jo pelkkä ajatuskin, että vallassa olevat poliitikot 

sanelisivat kaiken omien mieltymystensä 

mukaan. 

Onneksi Suomessa koko kasvatus- ja opetusala 

on keskittänyt voimansa. Vaikka paljon 

negatiivista on koettu, yhtenäinen OAJ on 

pystynyt myös vaikuttamaan. Kunhan jäsenyysasteemme 

pysyy korkeana, olemme vahva 

ammattijärjestö neuvottelupöydissä ja tunnustettu 

koulutuspoliittinen osaaja. Ja jäsenistön 

tuella valmiita tarvittaessa ryhtymään 

toimenpiteisiin, jos… 

Jarmo Juupaluoma 

OAJ:n hallituksen jäsen 

jarmo.juupaluoma@edu.vaasa.fi 

7

Digitaliseringen 

Läser Stubb som läst “The fourt 

industrial revoilution”. Känner 

mig sömnig, lutar huvudet bakåt och 

slumrar in. 

Efter bara några få minuter vaknar 

jag åter till liv och tankarna liksom 

rusar iväg. 

Är tacksam över min gymnasielärare 

som entusiasmerade och fick 

mig att lyssna och allmänbilda en 

aning. Hans prat om fenomen som 

förändrat världen, hans prat om uppfinningars 

betydelse för mänskligheten. Allmänbildarens filosofunderingar 

passar så fint in i dagens tankar 

där digitaliseringen ses som en verklig revolution. 

Ett av dessa fenomen som har betydelse. 

Digirevolutionen bygger på faktorer som mobilers 

framfart, internet tillgängligheten, mindre 

sensorer, konstgjord intelligens ja och lite på att 

lära sig via maskiner. Vårt liv förändras, vårt jobb 

förändras och förhållandet mellan jobb och privatliv 

förändras. 

Digirevolutionen har redan setts dra fram 

och påverkat tex industrin, transporter och konsumtionsvanor. 

Att få ungdomar att föreställa sig 

livet utan smart-telefonen är en omöjlighet. 

Smartgenerationens arbetssätt är andra än 

den generation som jag representerar. Otaliga är 

de arbetsuppgifter som ersatts av maskiner som 

är programmerade för sin uppgift. Den digitaliseringsprocess 

som satts igång kommer att ha 

långtgående konsekvenser. Vi måste jobba smartare 

framåt, inte hårdare. 

Digitaliseringen av utbildningen i vårt land 

går ojämt och är synnerligen spretig framåt. Lärare 

som får fortbildning förhåller sig positivt till 

digitaliseringen. Digitaliseringen inspirerar pedagogiken 

och undervisningsmetoderna förnyas. 

Det krävs input för att åstadkomma output i rätt 

riktning. 

Ett av regeringens spetsprojekt är att främja 

digitaliseringen inom den grundläggande utbildningen. 

Målsättningen är att täppa till den grop 

som finns, höja nivån till den grad att den uppfyller 

läroplanens ikt krav. Den målsättningen är 

inte speciellt anspråkslös, den målsättningen är 

sådan att man ser hur allvarlig situationen 

är. 

För att få ordning i spretigheten 

borde vi utgå från nationellt bindande 

kvalitetskriterier för elevers ikt 

kunnande. Samtidigt vore det oerhört 

viktigt att lärares och rektorers 

kunnande kontinuerligt utvecklas. 

Att bygga ett system som garanterar 

att utbildningens innehåll metoder 

och kvalitet hänger med i digitaliseringens 

svängar är att se framåt med landets 

bästa i fokus. Det behövs digimentorer som planerar 

och utvecklar inlärningssätt, sakkunniga 

för lärare och rektorer. Det behövs digilärare, 

enhetens egna lärare som ger pedagogiskt ikt användarstöd 

till lärarna. Goda modeller och kunnande 

som samlas in och nätverkas ut inspirerar 

till ett digisprång. 

Naturligtvis ska det finns hårdvara, men den 

diskussionen börjar vid det här laget vara lyft till 

den medvetandenivån där alla inser och förstår 

vikten . Det är liksom en självklarhet att elever 

och lärare ska ha maskiner. 

Varje gång någon form av digitalisering lyfts 

träder två skaror fram. Digitaliseringspessimisterna 

slänger sig på bromsen och pratar sig varma 

för den gamla goda tiden. De lyfter begränsningar 

och målar upp faror. Faror som egentligen 

inte finns inom en undervisningssektor som 

domineras av legitimerade lärare som känner sitt 

grunduppdrag. 

På andra sidan står digioptimisterna, applåderar 

och ser möjligheterna. 

Vi lärare och rektorer – ja varendaste kotte, 

måste våga tro att digitalisering är att se nya 

möjligheter. Att med hjälp av utrustning och 

digitalisering åstadkomma någonting som man 

inte kan annars kan åstadkomma. Då vi pratar 

digitalisering kan vi bara se en begränsning, den 

begränsingen är fantasin. 

”E je naa sidan hestan dåo plågan – e je naa 

sidan he vi itt tröösta pråov” 

Inger Damlin, OAJ:s styrelsemedlem 

inger.damlin@edu.vaasa.fi 

8

Kilpailukyky paranee, 

palkansaaja köyhtyy 

Työmarkkinajärjestöjen karkauspäivänä 

julkisuuteen antama 

yhteiskuntasopimusesitys kurittaa 

erityisen ankaralla kädellä julkisella 

sektorilla työskenteleviä. Ensimmäisten 

arvioiden mukaan sen sisältämät 

korotukset työntekijöiden työeläkeja 

vakuutusmaksuihin, lomarahojen 

leikkaus 30 prosentilla ja työajan pidentäminen 

24 tunnilla tulevat vuositasolla 

keventämään bruttopalkkojamme 

keskimäärin noin 2200 eurolla. Julkisen 

sektorin työntekijän tuskaa lisännee vielä se, että 

työnantajamaksujen alennukset tullaan rahoittamaan 

lomarahojen leikkauksesta saatavilla varoilla. 

Meneillään on siis merkittävä tulonsiirto 

työntekijöiltä työnantajille. Pääoman ja työn välistä 

suhdetta ollaan laman varjolla muuttamassa 

ehkäpä pysyvästi pääoman hyväksi. 

Ammattiyhdistystoiminnan kannalta merkittävää 

yhteiskuntasopimusesityksessä on paikallisen 

sopimisen vahvistaminen. Sen mukaan 

palkoista ja työehdoista voidaan jatkossa sopia 

työnantajakohtaisesti. Esitykseen sisältyvän ns. 

selviytymislausekkeen perusteella palkat ja työehdot 

voitaisiin kriisitilanteissa paikallisesti sopia 

työehtosopimuksia alemmalle tasolle. Tämä 

asettaa paikallisyhdistysten toiminnalle aivan 

uudenlaisia haasteita. Kun tähän asti toiminnan 

painopiste on lähinnä ollut virkistystoiminnassa, 

on jatkossa kaikki voimat keskitettävä edunvalvontaan 

liittyviin asioihin. Erityisesti 

pääluottamusmiesten rooli 

kasvaa merkittävästi heidän joutuessaan 

käymään työnantajakohtaisia 

neuvotteluja edustamansa 

yhdistyksen jäsenten työehdoista. 

Tehtävän vaikeusastetta lisää 

työnantajan mahdollisuus tehdä 

tilinpäätöksensä sen verran miinusmerkkiseksi, 

että selviytymislausekkeen 

käyttö realisoituu. 

Paikallisella tasolla käytävät työehtosopimusneuvottelut 

sopivat huonosti opetusalalle. 

Varsinkin pienissä kunnissa asiat vaikeassa 

tilanteessa helposti henkilöityvät ja vaikeuttavat 

näin neuvotteluja käyvän pääluottamusmiehen 

edellytyksiä valvoa edustettaviensa 

oikeuksia. 

Jotta paikallinen sopiminen toimisi, on 

työnantajan annettava luottamusmiehille realistista 

tietoa taloudellisesta tilanteestaan ja 

päästettävä heidät mukaan budjetin valmisteluun 

alusta lähtien. 

Hyvää kevättä Pohjanmaan opettajan lukijoille! 


päätoimittaja 

lassema@suomi24.fi 

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto 

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa 

ma–to klo 9–16, pe klo 9–13 

Puh. 06-317 0867, 050 533 9949 

Fax 06-317 0865 

taina.saikkonen@netikka.fi 

www.oajpohjanmaa.fi 

9

Paikallisyhdistysten työ 

on entistä tärkeämpää! 

Kun kevään mittaan selviää, mitä 

yhteiskuntasopimusten ja pakkolakien 

puserruksesta oikein saadaan 

aikaiseksi, jäljelle jää varmasti läjä 

päätöksiä, joiden toteuttamista joudumme 

opettajien ja opetuksen järjestämisen 

osalta pohtimaan tarkasti 

niin alueellisesti kuin paikallisestikin. 

Samoin koulutukseen jo määrätyt 

leikkaukset toteutuvat jaksoittain ja 

varsinaiset vaikutukset alkavat näkyä 

vaiheittain. Puristuksissa ollaan! 

Monen alueellisen ja paikallisen toimijan 

toiveena on ollut, että palkkaus- ja työehtokysymyksissä 

päästäisiin keskitettyyn ratkaisuun. Isojen 

ratkaisujen aikaansaaminen näyttää mahdottomalta, 

ja niinpä joudutaan päätymään monien 

pienten ratkaisujen summaan, joka todennäköisesti 

joudutaan lopullisesti kokoamaan paikallisesti. 

Paikallinen sopiminen lisääntyy. 

Mitä tämä kaikki merkitsee alueyhdistykselle 

ja paikallisyhdistyksille? Alueyhdistys pyrkii 

erilaisin koulutuksin kokoamaan yhteen paikallisia 

toimijoita ja tarjoamaan niin olemassa 

olevaa tietoa kuin keskusteluyhteyksiä. Alueyhdistys 

kokoaa myös työnantajapuolen keskusteluillallisille 

kuulemaan OAJ:n nostoja. Maakuntajohtajia 

tavataan, ja alueyhdistykseltä saa 

asiantuntija-apua. Alueyhdistys on tukiverkko, 

mutta paikallisyhdistyksissä pitää olla hereillä. 

Paikallisyhdistysten tulisi nähdä tämä tuki ja 

tulla mukaan. Alueyhdistyksellä ei ole paikallisia 

neuvotteluoikeuksia, joten paikallisyhdistyksen 

on itse haettava yhteyksiä päättäjiin ja tuotava 

asioita esille. 

OAJ määritteli alueellisen edunvalvonnan 

loppuraportissaan reilu vuosi sitten paikallisyhdistyksille 

oman kouluttamisvelvoitteen. 

Kouluttamisvelvoitetta ei ole otettu riittävän 

vakavasti. OAJ:n tavoite oli, että jokainen opettaja, 

työskenteli hän millä kouluasteella tahansa, 

tietäisi omaan jäsenyyteensä, palkkaukseensa ja 

työehtoihinsa liittyvät perusasiat. Silti yhä useampi 

jäsen ei jaksa olla kiinnostunut työhönsä 

liittyvistä asioista vaan olettaa jonkun muun hoitavan 

ne hänen puolestaan. Tämä ajattelu antaa 

työnantajalle etulyöntiaseman kokeilla 

erilaisia harmaita ratkaisuja. 

OAJ on rummuttanut Joku Roti 

-kampanjalla opettajia heräämään ja 

huomaamaan, että oman työn kehittäjänä 

ja erityisesti kontrolloijana on 

ensisijaisesti jokainen opettaja itse. Se, 

miten arvostamme työtämme, johtaa 

siihen, että rajaamme työtämme ja 

vaadimme tehdystä työstä palkan. 

Opettajien aktiivisuus ja tuottavuus 

eivät saisi kääntyä meitä itseämme vastaan, vaan 

meidän tulisi nähdä opetustyökin professiona, 

josta on oikeus saada meille kuuluva palkka. 

Monissa paikallisyhdistyksissä on jo pitkään 

tehty loistavaa työtä paikallisen edunvalvonnan 

saralla. Paikallisyhdistykset ovat tulleet esille ja 

avanneet keskusteluja. Paikalliset luottamusmiehet 

ovat kokoontuneet yhteen ja pohtineet 

yhteisiä toimintamalleja. Paikallisia päättäjiä on 

tavattu virallisissa ja epävirallisissa tapaamisissa. 

On juotu kahvia ja nautittu yhdessä päivällisiä. 

Henkilöt ovat tulleet tutuiksi, ja asioista on voitu 

keskustella rakentavasti. 

Joissakin paikallisyhdistyksissä on vasta viime 

aikoina aloitettu yhteistyö ja tartuttu härkää sarvista 

nostamalla pöydälle vaikeita asioita. Palaute 

ei ole ollut kovin mairittelevaa, ja kritiikkiä on 

myös kuultu. Silti asioissa on pikku hiljaa tapahtunut 

edistystä. Joissakin paikallisyhdistyksissä 

tapaamisia työnantajan kanssa on harvakseltaan 

ja usein ne on toteutettu vain Koulut kuntoon 

-rahalla. Työnantajaa tavataan pakon edessä, ja 

keskustelu on kankeaa. 

Jokaisen paikallisyhdistyksen tulisikin miettiä 

omia toimintamallejaan ja kehittämismahdollisuuksiaan, 

sillä jatkossa tarvitaan edunvalvonnallisesti 

yhä aktiivisempia ja toimivampia 

paikallisyhdistyksiä. Paikallisyhdistyksen toimivuus 

ja toiminnan tuottavuus alkavat pian näkyä 

yhä enemmän jokaisen opettajan tilipussissa. On 

hyvä ja hienoa, että paikallisyhdistykset järjestävät 

jäsenistöä virkistäviä tilaisuuksia ja muuta 

mukavaa, mutta talousarviossa olisi oltava reilu 

siivu myös edunvalvontaan suunnattua resurssia, 

jotta yhteistyötä työnantajan suuntaan voitaisiin 

10

kehittää säännölliseksi. 

Paikallisyhdistysten tulisi myös kannustaa 

paikallisia toimijoita reiluilla etuuksilla tai 

palkkioilla. Yhteisten asioiden eteen tehtävään 

työhön tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia paikallisia 

toimijoita. Erityisen huolissani olen yhteysopettajien 

puuttumisesta joillakin alueilla. 

Työstä pitäisi saada myös paikallisestikin siitä 

kuuluva korvaus. 

Ennen kaikkea haluan kiittää kaikkia paikallisia 

toimijoita ahkerasta ja antautuvasta edunvalvontatyöstä. 

Tulkaa mukaan hakemaan voimaa 

alueyhdistyksen tilaisuuksista ja koulutuksista. 

Paikallinen edunvalvontatyö on jatkossa 

entistäkin tärkeämpää! 

Tuula Ala-Lantela 

OAJ Pohjanmaa alueasiamies 

FSL:s arbete för 

svenskspråkig utbildning 

Just nu jobbar vi i FSL en hel del 

med lärarutbildningsfrågor. Det 

gäller bl.a. olika detaljer, som rör 

etableringen av en svenskspråkig 

klasslärarutbildning i Helsingfors. 

FSL har bra koll på sysselsättningen 

bland svenskspråkiga lärare och vi är 

inte övertygade om att det verkligen 

behövs två kompletta klasslärarutbildningar. 

Åtminstone inte på permanent 

basis. 

Vi samarbetar med OAJ också i denna fråga, 

precis som vi samarbetar i de flesta andra frågorna 

som finns på vårt bord. Man kan gott säga att 

FSL är som ett OAJ i miniatyr. Vi sysslar med 

medlemsrådgivning, kursverksamhet, kommunikation, 

utgivning av tidningen Läraren med 

mera. 

Förhandlingarna sköts sedan av OAJ, där vi 

har representation i såväl styrelsen som fullmäktige. 

Också här kan vi alltså påverka, fast vi inte 

har säte vid förhandlingsborden. 

Hur har det blivit så här? En viktig milstolpe 

var bildandet av OAJ på 1970-talet. De svenska 

och finska folkskollärarna, som hade egna organisationer, 

slog sig samman med den tvåspråkiga 

organisationen för läroverkslärare. De svenskspråkiga 

lärarna var aktiva i samgången. Det 

föll sig därmed naturligt att de svenskspråkiga 

lärarna fick en egen organisation; en organisation 

som sedan år 1986 heter Finlands svenska 

lärarförbund FSL. 

Att lärarna har en egen svensk 

organisation stämmer väl överens 

med tankarna i samhället i övrigt. 

Det finns svenskspråkiga enheter 

börjande från daghemmen upp till 

universitetsnivå. Också utbildningsförvaltningen 

är uppdelad på språklig 

grund, så att det i kommunerna 

finns separata nämnder för språkgrupper 

eller så finns det svensk- och 

finskspråkiga sektioner till utbildningsnämnden. 

Här talar vi om viktiga kanaler 

för samarbete mellan lärarna och beslutsfattarna. 

FSL har egna lokala lärarföreningar i nära 

nog alla kommuner, där det finns svenskspråkiga 

skolor. Plus förstås enspråkigt svenska Åland. 

I själva verket är Ålands lärarförening vår allra 

största medlemsförening. 

Jag är heltidsanställd ordförande för FSL. 

Det betyder att jag mer eller mindre dagligen 

samarbetar med anställda vid OAJ. Det samma 

gäller våra driftiga FSL-representanter i olika 

OAJ-organ. Samarbete och goda kontakter är ett 

måste på lokal, regional och central facklig nivå. 

För mig är samarbete och delaktighet centrala 

begrepp i all facklig verksamhet. FSL bygger 

inte murar, utan tvärtom bygger vi samarbete. 

Christer Holmlund 

förbundsordförande för FSL 

christer.holmlund@fsl.fi 

11

OAJ Pohjanmaan 

eduskuntavierailu 

Teksti: Monika Koivumäki 

Junalla tietysti täältä Pohojanmaalta lähärettiin. 

Taina oli tilannut jokaiselle liput omalta 

paikkakunnalta ja matkan edetessä väki lisääntyi. 

Istumapaikat oli tietysti hyvin järjestetty lähekkäin. 

Junassa aina huomaa kuinka maailma ja 

tämä meidän Suomi on niin pieni. Parantaessa 

maailmaa vierusmummon kanssa selviää, että 

hän on tutun luottamusmieskollegan äiti. Matkalla 

Helsinkiin ehtii kyllä aina tutustua paremmin 

myös omaan järjestöväkeen ja tämän reissun 

elämyksenä huomasimme, että meistä naisväestä 

kukaan ei ollut aikaisemmin ruokaillut junassa. 

Ruoka oli kyllä yllättävän maistuvaa. 

Helsingissä vielä Kokkolalaiset liittyivät seuraamme 

ja eduskuntatalon nurkalla vielä taxista 

putkahti omaa aktiivijoukkoamme Akavatalolta 

sekä OAJ:n toimistolta. Olipa mukana myös 

OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä Misukka. 

Eduskuntatalon ollessa remontissa, meidät 

vastaanotettiin Sibeliusakatemian tiloissa, joka 

toimii tällä hetkellä eduskunnan väistötiloina. 

Meitä vastaanotti monille tuttu vaasalainen Risikon 

avustaja Riikka Varila. Turvatarkastuksen 

jälkeen sai valita hissikyydin tai omat jalat viidenteen 

kerrokseen. 

Paula Risikko saapui 

ajallaan ja tuttavallisesti 

tapaamiseen. Meille oli järjestetty 

myös kahvia ja pullaa. 

Paula kertoi roolistaan 

puhemiehenä ja totesi nyt 

pystyvänsä olemaan yhteyksissä 

paremmin moniin 

eri yhteistyötahoihin ja vapaammin 

kuin ministerinä 

pyytää asiantuntijatietoja 

eri aloilta. Hän oli erittäin 

kiinnostunut ammatillisen puolen reformista ja 

kertoi seuraavansa sitä aktiivisesti. Antti Ylinen 

toi kentältä terveiset ja huolemme ammatillisen 

puolen leikkauksista. Saimme sekä aikuisten että 

lasten materiaalia eduskunnasta kotiin vietäviksi. 

Olimme koonneet myös kaikilta koulutusasteilta 

tiivistetyt ajankohtaiset terveiset sekä Paula 

12

Risikolle, että opetusministeri Gran-Laasoselle. 

Opetusministeri Sanni Gran-Laasonen saapui 

kiireisen oloisena myöhässä tapaamiseemme. 

Päätimme ottaa yhteiskuvan heti alkuun. Puheenjohtajamme 

Ari Rousu toi meidän terveiset 

ministerille painottaen tietysti ammatillisten 

suuria leikkauksia. Ministeri kiitti, että meillä 

oli myös kirjallista materiaalia, johon hän lupasi 

tutustua paremmin. Omassa vastineessaan ei tullut 

mitään uutta tai omaa näkemystä hallituksen 

ajamille säästöille. Heljä Misukka otti kantaa siihen, 

että varhaiskasvatuksen asioiden käsittelyssä 

on ohitettu kokonaan asiantuntijoiden kuuleminen. 

Ministerillä ei ollut mitään vastata tähän. 

Lopuksi vielä FSL:n edustajamme Inger Damling 

ehti sanoa muutaman sanan ruotsinkielellä 

opettajakoulutuksen puolesta sekä kaikkia koskevasta 

digitalisoitumisesta. 

Pian jo kellot soivat kutsuen kyselytunnille, 

jonne saimme mennä mukaan tunniksi seuraamaan. 

Uusien turvatarkastusten jälkeen parvella 

oli tiukka kuri ja hiljaisuus, mikä ei kyllä pätenyt 

alakerran keskusteleviin kansanedustajiin. Taisi 

olla sama päivä kun ministeri Stubb oli esittänyt 

”anteeksipyyntönsä” ja hän istui aika hiljaisen 

näköisenä paikallaan. Pääministeri Sipilä sai sen 

sijaan kolmeen otteeseen vastata, miksi suunniteltuja 

pakkolakeja ei voi vetää pois ja hän vetosi 

ammattiliitojen osuuteen päästä sopuun säästöjen 

toteutumiseksi. Peruspalveluministeri Rehula 

sai myös vastata kysymykseen ja selitellä miksi 

eri palvelumaksuja korotetaan. 

Kyselytunnin jälkeen marssimme porukalla 

läheiselle hotellille pohjalaisten kansanedustajien 

kahvitilaisuuteen, mutta päivä osoittautui niin 

kiireiseksi, ettei kukaan ehtinyt paikalle. Siinä 

kahvitellessamme totesimme kuitenkin, että reissu 

ei kuitenkaan ollut turha. Vaikka moni asia 

jäi kiireessä esittämättä, niin meillä on Pohjanmaalta 

hyvä yhteys Paula Risikon kautta eduskuntaan, 

jota tulee hyödyntää jatkossakin. Meidät 

huomioitiin, että olimme lähteneet noinkin 

isolla porukalla viemään tärkeää asiaa eteenpäin. 

Jatkamme alueella järjestettäviä koulutuskaffeja 

ja jokainen jäsen voi omalta osaltaan puhua 

koulutuksen puolesta aina kun tapaa johtavissa 

asemissa tai päättävissä elimissä istuvia henkilöitä 

epävirallisestikin. Vaikuttamistyö jatkuu! 

OAJ Pohjanmaa kouluttaa 

Kevät 2016 

26.1.2016 Yhteysopettajakoulutusta Kurikassa 

18.2.2016 AKTA EDU-info Pedersöressä 

19.−20.2.2016 Järjestöstartti OAJ X-FILES Vaasassa 

22.2.2016 KVTES EDU-info Alavudella 

15.3.2016 Digihien hinta -koulu tustilaisuus Kokkolassa 

19.3. ja 2.4.2016 Liikettä keholle Härmässä 

8.-9.4.2016 NOPE-kurssi Vaasassa 

14.−15.4.2016 Alueelliset luottamusmiesten neuvottelupäivät Jyväskylässä 

Lähiesimieskoulutukset Seinäjoella: 

Ke 9.3.2016 LTO Illalliset eli päiväkodinjohtajat 

Ke 30.3.2016 YSI Illalliset eli perusopetuksen ja lukioiden rehtorit 

Ke 6.4.2016 OAO Illalliset eli ammatillisen toisen asteen lähiesimiehet 

Ke 20.4.2016 YLL Illalliset eli ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lähiesimiehet 

Ke 27.4.2016 Vapaan sivistystyön illalliset eli vapaan sivistystyön lähiesimiehet ja rehtorit 

JOKU ROTI- elokuvaillat keväällä: 

4.4.2016 Kaustinen 

7.4.2016 Alajärvi 

19.4.2016 Ylistaro 

Syksy 2016, alustavia tietoja 

4.−5.8.2016 Rehtorien kesäpäivät Kauhajoella 

Lokakuu Lastentarhanopettajien seminaari Härmässä 

27.−28.10.2016 Alueellinen YT-kurssi Kokkolassa 

9.11.2016 Eläketietouskoulutusta Seinäjoella 

13

Muutosten vuosi 

varhaiskasvatuksessa 

Teksti ja kuva: Monika Koivumäki 

Meneillään oleva vuosi on myös Pohjanmaalla 

käänteen tekevä vuosi Varhaiskasvatuksen 

osalta johtuen valtiovallan suunnasta tehtyjen 

uudistusten myötä. Syksyllä 1.8.2015 saatiin 

Suomeen uusi Varhaiskasvatuslaki, joka korvasi 

1973 asetetun päivähoitolain. Laki määrää uusia 

tavoitteita varhaiskasvatuksen järjestämiseen. 

Varhaiskasvatuksen tulee: 

- tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja 

edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen 

tasa-arvon toteutumista 

- toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, 

taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa 

monipuolista pedagogista toimintaa 

ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset 

- varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, 

terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö 

- tunnistaa lapsen yksilöllinen tuen tarve ja 

järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa 

tarpeen ilmettyä monialaisessa 

yhteistyössä 

Heti uuden lain voimaantulon jälkeen uusi hallitus 

vei läpi asetuksen, jolla muutetaan aikuisten 

ja lasten suhdelukua päiväkotiryhmissä. Aikaisemmin 

sai yli 3 v. ryhmissä olla 7 lasta yhtä kasvatusvastuullista 

kohden. Asetus muutettiin 8/1. 

Tämä asetus toteutuessaan nostaa ryhmäkokoja 

entisestään. 

Tämän jälkeen eduskunta hyväksyi marras 

joulukuun vaihteessa hallituksen esityksen 

subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamisesta 

20 tuntiin, mikäli toinen tai molemmat vanhemmista 

ovat kotona. Mutta tämähän on vain 

hyvä asia, monet ajattelevat! Mutta mitä se käytännössä 

tarkoittaa lapsen kannalta tai miten se 

vaikeuttaa ja hankaloittaa varhaiskasvatuksen 

järjestämistä? Haluemme tuoda esille meidän 

lastentarhanopettajien näkemyksiä asiasta. 

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden keskustelussa 

on luotu mielikuva, että oikeus pakottaa 

vanhemmat viemään lapsensa hoitoon ja että 

päiväkodeissa on runsaasti kotona olevien perheiden 

lapsia ja näillä päiväkodeissa pitkät päivät. 

Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen 

on Suomessa muihin Pohjoismaihin alhaisinta 

n. 70% yli 3v. Muissa maissa lähes 100%. 

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus korostaa 

perheiden itsemääräämisoikeutta ja vanhempien 

vastuuta kasvattajana. Jatkossa viranomainen, 

luultavasti päiväkodin johtajat tekevät 

päätöksen kuka saa kokopäiväpaikan. Rajaus ja 

tarveperustan arviointi lisää hallintoa ja byrokratiaa 

sekä asiantuntijalausunto- ja valitusprosesseja. 

Vaarana on myös se, että varhaiskasvatuksen 

ulkopuolelle jäävät ne lapset, joiden kehitys ja 

kasvu tarvitsevat erityistä tukea ja näistä lankeaa 

myöhemmin suuria kustannuksia erityis- ja 

tukipalveluista, lastensuojelusta sekä vaarassa on 

myös syrjäytymisen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. 

Lapsen oikeutta ei saisi rajata vanhemman 

yhteiskunnallisen statuksen mukaan. Meidän 

näkemys on, että todellisia säästöjä rajauksella 

ei saada aikaan. 

Asetus antaa kunnille oikeuden itse päättää 

rajaavatko lapsen varhaiskasvatusoikeutta. Tämä 

aiheuttaa alueellisesti eriarvoisuutta koko Suomen 

maassa ja haastetta ryhmien muodostamiselle. 

Lapsen pitäisi saada säilyttää oikeus saman 

päiväkodin ja ryhmän jäsenyyteen, vaikka hänen 

varhaiskasvatusoikeutensa laajuus muuttuisi hänen 

vanhempansa työttömyyden tai muun syyn 

vuoksi. Monissa kunnissa puolipäiväryhmien 

perustaminen on haasteellista. 

Miksi sitten 4 tuntia päivässä tai 20 tuntia 

viikossa ei riitä? Lain antamat uudet taavoiteet 

ovat haastavat! 

Laadukas varhaiskasvatus vaatii riittävästi 

aikaa, jolloin mahdollistuu lapsen leikin ja 

opettajan suunnitteleman lapsen kehitystä ja 

oppimista tukevien ikä- ja kehitystason mukaisten 

pedagogisten monipuolisten toimintojen 

vuorottelu. Pienten lasten toiminta edellyttää 

enemmän opettajan tukea, asiat vaativat harjoitusta, 

ja mm. liikkuminen ja toiminta tapahtuvat 

hitaammin ja vievät enemmän aikaa kuin 

isommilla lapsilla. 20 tunnin oikeuden voi nyt 

jakaa 5 päivälle tai 2,5 päivälle. Monissa kunnissa 

pelkkien puolipäiväryhmien järjestäminen ei 

ole kannattavaa ja muutokset kokopäiväryhmi- 

14

Talvinen ulkokuva Huvikummun päiväkodista Vaasassa. 

en sisällä ovat haastavia ja rikkovat arkea. Voiko 

kenties yksityiseltä päiväkotipalveluiden tuottajalta 

kuitenkin jatkossa ostaa kokopäiväpalvelua 

perhe, jolta kuntasektori rajaisi oikeutta? Ei kovin 

tasa-arvoista? 

Suhdeluvun suurentaminen ja varhaiskasvatusoikeuden 

rajaus aiheuttavat päiväkodeissa 

tulevana syksynä paljon uudelleenjärjestelyjä . 

Kun osalta lapsista oikeutta rajataan, se ei vähennä 

ryhmien kokoja vaan todellisuudessa suurentavat 

niitä. Pääluku ryhmissä voi nousta jopa 

30 lapseen, he eivät vaan ole paikalla samaan 

aikaan. Kaksi lasta voi jakaa yhden päivähoitopaikan, 

toinen on paikalla alkuviikon ja toinen 

loppuviikon. Lasten vaihtuminen ja epäsäännöllinen 

paikallaolo aiheuttaa lasten vuorovaikutussuhteille 

stressitekijöitä. Henkilökunta pelkää, 

että päiväkodin ovet käyvät kuin saluunan ovet, 

toista haetaan ja toista tuodaan… Kuitenkin laki 

määrää, että jokaiselle lapselle on tehtävä henkilökohtainen 

varhaiskasvatussuunnitelma ja 

otettava jokainen lapsi yksilöllisesti huomioon 

joka tilanteessa. Kädet eivät kerta kaikkiaan riitä. 

Puolikkaita lapsia ei ole, vaikka näin lasketaan. 

Jokainen lapsi ja perhe tulee jatkossakin kohdata 

yksilöllisesti omana itsenään. 

Erityislasten tarpeita ei ole huomioitu hallituksen 

arvioidessa henkilöstömitoituksen kustannussäästöjä. 

Nykyään lähes kaikissa lapsiryhmissä 

on integroituna erityislapsia, jotka tarvitsevat 

lisähuomiota, aikaa ja tilaa. Isoissa ryhmissä 

myös hygienia ja terveysriskit ovat suuremmat. 

Suuri ryhmä maahanmuuttajia tarvitsevat myös 

päivähoitopalveluita ja heidän lasten kielenoppimisessa 

ja kotouttamisessa on omat haasteet, 

vaikka lapset lasketaan alussa kahden paikalle. 

Suhdeluvun ja ryhmäkoon kasvattamisessa 

monissa päiväkodeissa tulevat tilakysykykset 

vastaan. Nykyiset päiväkodit on suunniteltu 21 

lapsen ryhmille. Kaikille lapsille täytyy olla oma 

paikka ruokailussa, naulakoissa ja päivälevolla, 

WC-tilat jäävät pieniksi. Toimintavälineet jäävät 

riittämättömiksi. Sisäilma on jo nykyisillä ryhmillä 

monissa taloissa huono, melutasosta puhumattakaan. 

Eriarvoisuus lisääntyy, koska käytännössä 

kaikkiin tiloihin ei voida lisätä lapsia. 

Kuka takaa turvallisuuden kasvavissa ryhmissä? 

Henkilökunnan työajat eivät riitä siihen, että 

koko päivän ajan on paikalla kolme aikuista. Aamusta 

ja iltapäivästä on vain kaksi, mutta lähes 

kaikki lapset! Tämä vaikuttaa henkilökunnan 

työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tälläkin 

hetkellä yksi suurin työtä kuormittavista tekijöistä 

on se, ettei työtehtäviä ehdi tekemään kunnolla 

(Työhyvinvointikysely 2015) Riskit työtapaturmiin 

voi lisääntyä. Normaalit lomat eivät 

riitä työn kuormittavuudesta palautumaan ja 

varhaiskasvatushenkilöstö joutuu turvautumaan 

palkattomiin lamavapaisiin. 

Me lastentarhanopettajat odotamme Varhaiskasvatuslain 

toisen osan valmistelua, joka 

selkeyttäisi enemmän päivähoidon kelpoisuusehtoja, 

toisi säädöksiä vuorohoitoon ja johtajuuteen 

sekä muita säädöksiä arjen järjestämiseen. 

Yhteiskuntasopimusta seurataan myös tarkasti, 

sillä hallituksen suunnittelemat pakkolait, koskettavat 

monella tavalla juuri lastentarhanopettajien 

pientä palkkaa!! Työssämme haluamme 

kuitenkin päivittäin tuoda esille ammatillista 

osaamistamme pedagogian kautta ja pitää yllä 

positiivista asennetta sekä puolustaa lapsen näkökulmaa 

muutosten tuulessa! 

15

OAJ Pohjanmaa maakuntajohtajien tapaamisessa: 

Digiloikan onnistumiseksi 

vielä paljon tehtävää 

Teksti ja kuvat: Heli Katajamäki 

– OAJ pitää digiloikkaa tärkeänä, mutta pelkää hypyn jäävän lyhyeksi, aloitti OAJ Pohjanmaan 

puheenjohtaja Ari Rousu terveisensä maakuntajohtajatapaamisessa. Rousu 

pitää tärkeänä myös sitä, että digioppiminen muodostaisi yhtenäisen polun läpi kouluasteiden 

riippumatta siitä, missä oppilas käy koulua. 

OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Ari Rousu ja 

jaostojen puheenjohtajat Monika Koivumäki, 

Antti Ylinen ja Heli Katajamäki tapasivat Pohjanmaan 

liiton maakuntajohtaja Olav Jernin ja 

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko 

Peltolan helmikuussa. Tapaamisessa Ari Rousu 

aloitti nostamalla esille opettajien koulutuksen 

digiloikan edellytykseksi, samoin laitteistohankinnat 

asettavat kouluille haasteita. 

– OAJ pitää digiloikkaa tärkeänä, mutta pel- 

kää hypyn jäävän lyhyeksi, Rousu toteaa. 

Digiloikan onnistuminen vaatii monenlaista. 

OAJ:n selvityksen mukaan perusopetuksessa 

vain viidesosa oppilaista käyttää päivittäin tietoteknisiä 

välineitä. Perusopetuksessa lähtökohtana 

on myös, että kaiken pitää olla ilmaista. 

– Yläkouluissa tilanne näyttää sikäli paremmalta, 

että niissä on opettajia, jotka ovat tietotekniikkaan 

kouluttautuneita ja jopa ATK-lehtoreita 

löytyy muutamista kouluista. Alakouluis- 

Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Olav Jern, OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Ari Rousu ja Etelä- 

Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola keskustelivat koulutusasioista. 

16

Maakuntajohtajat Olav Jern ja Asko Peltola kuuntelivat 

kiinnostuneita opettajien näkemyksiä. 

sa tilanne on kirjavampi: on alakouluja, joissa 

laitteet ovat vähissä eikä kouluttautuneita opettajiakaan 

ole, Rousu sanoo. – Lukioiden sähköisen 

yo-kirjoituksiin valmistautuminen edellyttää 

aikaa valmistautumiseen, niin opettajille kuin 

opiskelijoillekin. 

OAJ selvityksen mukaan myös yliopistoilla 

on kirittävää digitaalisessa opiskelussa. Tilanne 

kuitenkin näyttää vaihtelevan yliopistoissa. Vaasassa 

laitteita on melko hyvin, tietoteknistä tukea 

ja koulutusta saatavilla tarvittaessa. – Tosin parannettavaa 

aina löytyy, Katajamäki toteaa. 

– Suuri ongelma nykytilanteessa on, että digioppiminen 

ei muodosta yhtenäistä oppimisen 

polkua läpi koulutusasteiden, ja oppijan digivalmiudet 

ovat riippuvaisia siitä, missä hän käy 

koulua. Nykyisellään digitalisaation kansallinen 

ohjaus ei riitä turvaamaan koulutuksellista yhdenvertaisuutta, 

Rousu toteaa. 

Rousu näkee yhdeksi ongelman syyksi sen, 

että Suomen opetushallitukselta on puuttunut 

digitalisaatio-osaamista, ja laitteiden ja materiaalin 

hankinta on jätetty liiaksi koulujen ja kuntien 

ja markkinaohjauksen valtaan. 

– Digiloikaksi ei riitä pelkästään se, että kirjat 

muutetaan digitaalisiksi, sillä perinteisen kirjan 

luettavuus on parempi. Digitalisoidun materiaalin 

pitää tukea pedagogisesti muillakin digitaalisilla 

keinoilla oppimista, Rousu sanoo. 

– Ja jotta päästäisiin yhteisölliseen opettamiseen, 

olisi tärkeää ratkaista tekijänoikeudelliset 

kysymykset, Katajamäki lisää. 

Opettajien täydennyskoulutus on keskeisessä 

asemassa digiloikkaa yritettäessä. Rousun mukaan 

koulutuksen pitää olla suunnitelmallista ja 

tapahtua työajalla. TVT:n käytön 

kehittämiseksi tarvitaan laitteita 

opettajille ja teknistä tukea 

niiden käyttöön. Lisäksi tarvitaan 

digimentoriopettajia ja digiopettajia, 

joista pitäisi muodostaa verkosto 

OPH:n kehittämiskouluverkoston 

yhteyteen ja erityisesti 

pitäisi panostaa johtajien täydennyskoulutukseen. 

Pakottamista ei tarvita, 

muutosturvaa kyllä 

Lukion ja ammatillisen puolen 

kehittämistä on liitetty myös 

sotepalvelujen uudistamishankkeeseen. 

OAJ:n pelkona on, että 

koulutuksen kehittäminen jää 

lapsipuolen asemaan soteuudistusta 

tehtäessä. Rousu näkee, että 

lukiot pitäisi edelleen pitää kunnallisina. Tästä 

myös maakuntajohtajat olivat samaa mieltä. 

– Aika yhtenäinen näkemys on siitä, että lukion 

pidetään kunnallisina. Etelä-Pohjanmaan 

liiton ajatuksena on, että tämän uudistamisen 

suhteen ei ainakaan kiirehditä, Peltola toteaa. 

– Samoin nähdään asia Pohjanmaalla. Myös 

OKM:n näkökanta näyttää olevan, että asian voi 

mahdollistaa, mutta ketään ei saa uudistukseen 

pakottaa, Jern jatkaa. 

– OAJ Pohjanmaan ministeritapaamisessa 

viime marraskuussa kävi esille, että esimerkiksi 

puhemies Risikko oli sitä mieltä, että lukiot ja 

2. aste jäisivät kuntien hallinnoitaviksi, Rousu 

toteaa. 

Ammatilliselle toiselle asteelle suunnitellut 

leikkaukset ovat valtavat, yhteensä 190 miljoonaa 

euroa. Jern esimerkitti, että säästötavoitteet 

vastaavat summaa, mikä tulisi, kun kaikkien 

toisen asteen oppilaitosten kiinteistökulut poistettaisiin. 

Vähennyksiä ja leikkauksia on tulossa. 

– Yhteiskuntasopimuksen tekemiseksi opetusväki 

on valmis talkoisiin mutta leikkauksien 

tekemiseen perätään oikeudenmukaisuutta. Toivotaan 

parasta, jotta sopimus syntyisi – ilman 

Ruotsin mallia, Rousu toteaa. – Irtisanomistilanteissa 

opettajille on taattava muutosturva, ellei 

saman työnantajan palveluksesta löydy työtehtäviä, 

kuten lain mukaan ensisijaisesti pitäisi etsiä. 

Myös ammatillisen koulutuksen kehittäminen 

on viime aikoina ollut puheenaiheena. – 

Paljon puhutun työssäoppimisen lisääminen on 

ongelmallista. Yritykset haluavat työharjoitteluihin 

ja töihin opiskelijoita, jotka osaavat perusasiat. 

Jo nyt ammattioppilaitoksissa kolmas opiskeluvuosi 

sisältää paljon työssäoppimista, jota 

opettaja on tukemassa. Yrityksissä tuskin riittää 

työvoimaa opiskelijan ohjaamiseen siinä määrin, 

17

YLL- ja lastentarhanopettajien jaostojen puheenjohtajat Heli Katajamäki ja Monika Koivumäki kertoivat 

kentän kuulumisia maakuntajohtajille. 

kuin se opiskelijan tavoitteiden saavuttamiseksi 

vaatii, Ylinen toteaa. 

Kotouttamisen haasteet 

Maahanmuuttajien kotouttamisessa opettajille 

on suuri rooli. Maakuntajohtajat ja opettajat 

ovat yhtä mieltä siitä, että kotoutumiskoulutus 

pitäisi saada nopeasti käyntiin, kielten opetus 

kuntoon ja nuoret koulun penkille. 

– Monikulttuurisuus on tulossa, ja tietysti 

opettajat tarvitsevat koulutusta. 1/5 pakolaisista 

ei ole edes luku- ja kirjoitustaitoisia, tekemistä 

riittää, Asko Peltola toteaa. 

– Lapset laitetaankin usein heti esiopetukseen 

ja he ovat sopeutuvat hyvin, lapsen kanssa 

aina pärjää, Monika Koivumäki sanoo. 

Monika Koivumäki kertoi myös lastentarhanopettajien 

työhön vaikuttaneista muutoksista, 

kuten subjektiivisen oikeuden rajaamisesta. 

– Liittomme kanta on, että vanhemmilla pitäisi 

säilyttää oikeus valita, koska ja miten paljon 

lastaan hoitoon tuo. Päiväkodinjohtajat eivät 

halua ottaa päättäjän roolia sen suhteen, kuka 

hoitoon pääsee ja kuka ei. Nämä seikat luovat 

eriarvoisuutta. Kartoitamme kuntia, jotka rajaavat 

varhaiskasvatusoikeutta. Esimerkiksi Kuortane 

ja Seinäjoki ovat päättäneet, etteivät rajaat 

oikeutta. 

– Tulevaisuudessa näemme, syntyykö nyt 

tehtävistä säästöistä laskuja myöhemmin hoidettavaksi. 

Oikeuden rajaaminen paitsi lisää 

lastentarhanopettajien työtä, hankaloittaa lasten 

viihtymistä. Kun lapsia tuodaan hoitoon alkutai 

loppuviikosta tai aamu- tai iltapäiviksi, joinakin 

aikoina paikalla on lapsia moninkertainen 

määrä. Suunnitelmallisesta varhaiskasvatuksesta 

huolehtiminen vaikeutuu, ja samaan aikaan päivähoitomaksuja 

korotetaan, Koivumäki toteaa. 

Liitossa seurataan myös yksityisten päiväkohtien 

määrää ja työolosuhteita. Maakuntajohtaja 

Peltola uskoo niiden määrän vain kasvavan, mikäli 

palvelusetelien käyttö lisääntyy, kuten oletettavissa 

on. 

18

Kokkolan järjestövalmiustilaisuus: 

Mistä neuvottelutilanteessa ja 

pakkolakipaketissa on kysymys? 

Förhandlingsläget och 

tvångslagarna – vad händer nu? 

Teksti ja kuvat: Mikko Metsäranta 

OAJ:s styrelsemedlemmar Inger Damlin och Jarmo 

Juupaluoma informerade lärarna om aktuella 

samhällsfrågor i Karleby 11.2.2016. Tillfällena i 

Karleby var också svenskspråkiga. 

OAJ:n hallituksen jäsenet Jarmo Juupaluoma ja Inger Damlin evästivät opettajia ajankohtaisista työmarkkina-asioista 

Kokkolassa 11.2.2016. Kuva suomenkielisestä tilaisuudesta. 

19

Opettajapäivä 

Seinäjoella 16.1.2016 

Teksti ja kuvat: Matti Sippola 

Pohjanmaan perinteiset Opettaja-päivät poikkesivat 

tänä vuonna perinteisestä. Aiemmin 

päiviä on vietetty tammikuussa Törnävä-salissa 

ja sen oheistiloissa. Tänä vuonna koulutuspäivä 

järjestettiin Seinäjoella Framin ja Seinäjoki-salin 

tiloissa. Syynä tapahtuman paikanvaihtoon olivat 

Törnävä-salin kohonneet kustannukset. 

Koulutus- ja kulttuuripäiville osallistui tänä 

vuonna noin 300 opettajaa. Määrä on vähäisempi 

kuin aiemmin. Syynä tähän ovat monien 

kuntien omat ops-koulutukset, jotka oli määritelty 

veso-päiviksi. Lisäksi joissakin kunnissa 

työnantaja ei suostunut maksamaan koulutuspäivän 

kustannuksia opettajille, vaikka kyseessä 

oli maakunnan yhteisen opetussuunnitelman 

suurin yhteinen koulutustapahtuma. Päätökset 

herättävät hieman ihmetystä. 

Lakeuden Taitovoimistelijat esittivät päivien 

avaukseksi henkeäsalpaavia akrobaattisia temppuja. 

Ryhmä on menestynyt myös kansainvälisesti, 

ja se näkyi esityksistä. Pohjanmaalla tehdään 

tälläkin saralla loistavaa työtä. 

Opettaja-päivien virallisen avauksen suoritti 

tänä vuonna rehtori Kimmo Rantanen Seinäjoelta. 

Hän nosti avauksessaan esille yhteisen maakunnallisen 

perusopetuksen opetussuunnitelman 

teemalla OPS 2016 – Pohjalaisin siivin tulevaisuuteen! 

Rantanen nosti myös esiin viime vuosien 

täydennyskoulutuksen mahdollistajan OSAA- 

VA-hankkeen, joka on ollut tärkeä kanava myös 

opettajien opetussuunnitelmakoulutuksessa. 

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kyseli 

puheenvuorossaan, päästäänkö uudella opetussuunnitelmalla 

uusiin koulutusihmeisiin. Hän 

korosti, että opettajat ovat kuninkaita ja kuningattaria, 

jotka tulevaisuudessakin ratkaisevat 

koulutuksen syvimmän olemuksen. Suomessa 

opettajan valta ja vastuu ovat poikkeuksellisen 

vahvoja verrattuna muihin maihin. Opettaja tietää, 

mikä on parasta kullakin hetkellä kullekin 

oppilaalle. Ops antaa raameja ja suuntaa opetukselle 

ja pysäyttää aika ajoin pohtimaan, onko 

opetus ajassa mukana. Tärkeää on jatkossakin 

koko suomalaisen koulutusjärjestelmän ydin, 

opettajan pedagoginen vapaus ja luottamus 

opettajiin. 

Koulutuspäivien juontaja, luokanopettaja Karita 

Koskinen 

Olli Luukkaisen mielestä opetussuunnitelmaa 

pitää tulkita päälinjojen, ei välttämättä yksittäisten 

detaljien kautta. Uuden opetussuunnitelman 

kautta annetaan suunta lapsille ja nuorille 

tulevaisuutta varten. Koulutus on tulevaisuuden 

tekemistä. Puheenjohtaja Luukkainen kyseli 

myös, korvaavatko tekniset välineet inhimillisen 

vuorovaikutuksen opetustyössä. Hän korosti lisäksi, 

että elämisen ja hyvinvoinnin taidot ovat 

osa sivistystä. Luukkaisen mukaan koulutuksen 

peruselementit ovat tällä hetkellä uhattuina. 

KT, Opetusneuvos Martti Hellstöm mietti, 

mitä tarkoittaa pedagogisesti esteetön koulu. 

Hän haluaisi, että jokainen oppilas ja aikuinenkin 

koulussa saisi kasvaa täyteen mittaansa osaamisen 

suhteen. Jokaisen täytyisi löytää oma intohimonsa, 

jonka kautta löytyy onnistumisen ilo. 

Hellström kävi läpi pedagogisen esteettömyyden 

aakkoset uuden perusopetuksen opetussuunnitelman 

näkökulmasta katsottuna. Suomalaisessa 

20

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Ari Rousu 

Lakeuden Taitovoimistelijat 

koulutusjärjestelmässä ei ole vain yhtä oikeaa 

ratkaisua, vaan on otettava huomioon ihmisten 

kykyjen, taitojen, vaatimusten ja mieltymysten 

vaihtelu. Opetuksen suunnittelussa on olemassa 

aina useita vaihtoehtoja. Elämä ja opetus ovat 

välillä fiksujen kompromissien tekemistä. Martti 

Hellströmin mielestä on jotakin jätettävä pois, 

jos haluaa jotakin uutta kouluelämään. 

Koulutuspäivien iltapäivän ohjelmasta vastasi 

luokanopettaja Mari Kyllönen, joka esitti ajatuksia 

kysymykseen, ”nielläänkö tabletti pureksimatta”. 

Hän toi kuulijoille innostavia esimerkkejä 

tabletin pedagogisesta hyödyntämisestä. 

Yhteisopettajuuden mahdollisuuksista perusopetuksessa 

kertoivat Anne Turunen ja Minna 

Peurala. Sanna Leinonen puhui koulutettaville 

ilmiöistä osana opetusta. Sirpa Ojan aiheena oli 

oppimisen ja koulunkäynnin tuki. 

Tänä vuonna ohjelmassa oli keskeisenä lukioopetuksen 

teemana sähköinen ylioppilaskoe. Siitä 

kuulijoille kertoi Eenariina Hämäläinen. 

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen kulttuuriosuuden 

esiintyjänä oli palkittu blueskitaristi, 

lauluntekijä Erja Lyytinen, joka esiintyi koulutuspäivien 

päätteeksi Seinäjoki-salissa. Saliin 

ehtineet opettajat olivat haltioituneita Lyytisen 

lämminhenkisen ja taitavan esiintymisen johdosta. 

21

Kyselyn laati Simo Alanen ja koosti Tuula Ala-Lantela 

Ammatillisen koulutuksen yli 20 % leikkaukset 

tulevat näkymään omalla alueellammekin 

kipeästi. Vielä ei olla saatu selkeää kuvaa siitä 

karsitaanko yksikköhinnasta, aloituspaikoista, 

opetuksesta vaiko koulutettavista aloista. Se tiedetään, 

että suuria muutoksia on jo tehty ja lisää 

on tulossa ja niiden vaikutukset kumuloituvat 

niin opetukseen, opiskelijoihin kuin opettajiinkin. 

Opettajien esille tuomat näkökulmat ovat 

tiedossa. Lähiopetuksen määrää ei voida enää 

karsia, jos aiotaan tarjota opiskelijoille riittävät 

perustiedot ja – taidot. Opetuksen laatua ei saa 

päästää laskemaan. Lähiopetuksen määrä ja koulutuksen 

laatu ovat merkittäviä tekijöitä opiskelijoiden 

työllistymisessä. 

Opettajien esille tuomat asiat eivät vakuuta 

päättäjiä. Ammatillisen koulutuksen puolestapuhujiksi 

on otettava niitä, jotka ottavat kouluista 

vastaan uusia ammattilaisia. On saatava työnantajien 

ääni kuuluviin. Alueyhdistyksessä kartoitettiin 

työnantajien mielipiteitä pienkyselyllä, 

joka toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla tammi-helmikuun 

vaihteessa 2016. Kysely lähetettiin 34 

opettajalle, joilla on yhteyksiä työssäoppimisen 

kautta työnantajiin. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 

12 kpl. 

Näin työnantajat näkivät ammatillisen 

koulutuksen muutoksien vaikutukset työharjoitteluihin 

ja työelämään tulevien opiskelijoiden 

kautta: 

Miten miljoonien säästöt vaikuttavat koulutukseen 

eri ammattialoilla? 

• Miljoonien säästöjen vaikutukset eivät voi 

muuta kuin huonontaa oppilaiden valmiutta 

siirtyä työelämään osaajiksi ja nostaa edelleen 

työnantajien kynnystä palkata uusia vastavalmistuneita 

työntekijöitä. Meillä ei ole varaa ammattitaidosta 

tinkimiseen! 

• Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen 

vähentäminen johtaa perustaidoiltaan ja kädentaidoiltaan 

heikkoihin opiskelijoihin, joille työharjoittelupaikasta 

tulee säilytyspaikka ja joille 

voidaan tarjota työharjoittelussa vain hanttihommia, 

jotka eivät kasvata kokonaisosaamista 

ja työssäolovalmiuksia. 

• Opiskelijoiden itsenäisen opiskelun vaa- 

22 

Ammatillisten tukemiseen 

työnantajat mukaan 

timukset kasvavat. Tutkintojen suorittaneiden 

keskuudessa on paljon sellaisia, joiden ammatillinen 

osaaminen ei riitä työelämässä ja motivaatio 

työntekoon on heikko. Mahdollisuudet 

työllistymiseen on vajavaiset. 

Miten suhtaudutte mahdolliseen työssäoppimisen 

lisääntymiseen (2+1) ja lähituntien 

vähentymiseen? 

• Opiskelijat tulevat työharjoitteluun hatarammilla 

perustaidoilla (pohjatiedot puutteellisia), 

jolloin riski onnettomuuksiin työpaikoilla 

kasvaa eikä työnantajalla ole aikaa opettaa opiskelijaa. 

• Löytyykö kaikille opiskelijoille riittävästi 

työharjoittelupaikkoja, jotka eivät käytä opiskelijoita 

kilpailukeinoina ja ilmaisena työvoimana 

vaan näkevät oman vastuunsa ammattitaidon 

monipuolisena kartuttajana. Työharjoitteluun 

satsatusta ajasta ei ole työnantajalle hyötyä; miksi 

siis hukata kiireessä aikaa. 

• Perusajatus työmarkkinoilla on se, että oppilaitoksissa 

opetetaan asiat ja työpaikalla harjaannutetaan 

taitoja. Työpaikat toivovat hyviä 

ja ammattinsa osaavia opiskelijoita, jotka ovat 

asenteeltaan positiivisia. Työnantajat korostavat 

asiakkaiden palvelua ja kannattavuutta. 

Huolestuttaako nuorten ammattitaito? 

• Opiskelijoiden ammattitaito huolestuttaa, 

koska taustalla on puutteita työtaidoissa, 

elämänhallintataidoissa, vuorokausirytmissä, 

ajanhallinnassa ja ammatillisissa perustaidoissa. 

Näitä ei voida opettaa työpaikoilla. Etäpäivät 

koulusta nähdään vapaapäivinä. Tällaiset opiskelijat 

eivät vakuuta työnantajia. Kasvaako näistä 

ammattitaitoisia työntekijöitä ilman valvontaa? 

• Opiskelijoiden motivaatiossa ja oppimiskyvyissä 

on puutteita, jotka näkyvät työpaikoilla. 

Ammatilliseen kasvuun ei ole koulussa aikaa eikä 

työpaikoilla työnantajilla resurssia. 

• Nykyisten ammatillisesti koulutettavien 

opiskelijoiden joukosta pitäisi löytyä tulevaisuuden 

osaajia; riittääkö koulutuksen anti? 

Muita huomioita? 

• Työelämän kannalta olisi tärkeää, että alueella 

koulutettaisiin sellaisia ammattilaisia, joita 

alueen työelämä tarvitsee. Opiskelupaikan on

oltava riittävän lähellä, jotta opiskelu onnistuu. 

Työharjoittelu on oltava ammatillisen kasvun 

kannalta kokonaisvaltaisesti oikea-aikaista, sisällöltään 

työn kokonaiskuvaa vastaavaa ja ammatillisesti 

vahvistava. 

• Ammatillista koulutusta tulisi tarkastella eri 

koulutusalojen kokonaisuutena ja painotettava 

niille aloille, joille työllistyminen on alueellamme 

mahdollista. Vetovoimatekijät huomioitava! 

Samoin huomioitava sellaisten ammattien koulutus, 

joille löytyy rajoitetusti työtä, mutta joilla 

on alueellisesti kehitysmahdollisuuksia. Nykyiset 

opiskelijat ovat työelämässä vielä 50 vuotta valmistumisensa 

jälkeen. 

• Alueellista yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa 

pitää selkeästi kehittää! 

Työnantajat näkivät siis jo selkeästi sen, että 

nykyisin tehdyillä leikkauksilla on vaikutusta 

opiskelijan osaamiseen ja mahdollisuuksiin toimia 

työpaikoilla. Millaiset ovat vaikutukset silloin, 

kun kaikista leikkauksista on tullut arkipäivää? 

Pohjalaiset työpaikat tarvitsevat osaavia ja 

työhönsä vakavasti suhtautuvia monen alan ammattilaisia 

jatkossakin. Ammatillisen koulutuksen 

puolestapuhujiksi on otettava kaikki tahot; 

kiitos siis työnantajien vahvoista kannanotoista. 

Alueyhdistys vie niitä eteenpäin ja seuraa ammatillisen 

koulutuksen reformin ja leikkausten toteutumista 

alueyhdistyksemme alueella. 

Paikallista riskikartoitusta 

Tilaisuuden ideat kokosi Jarmo Juupaluoma 

Syyskuussa 2015 Vaasan paikallisyhdistys 

mietti yhdistysriskejä. Riskejä mietittiin 

ryhmissä, joiden ideat ja ajatukset olivat 

seuraavat: 

Teema 1: Yhdistyksen edunvalvontaan liittyvät 

riskit? 

Riskit: Sitoutumattomuus. Miksi kuulua 

OAJ:hin? AY-mörkö. Mistä toimijoita? 

Mahdollisia toimenpiteitä: Lähestytään erityisesti 

nuoria ja uusia opettajia; kampanja siitä, 

miksi kannattaa olla OAJ:n jäsen; ”tämän saat, 

kun olet OAJ:n jäsen”; ”A4” eli lyhyt julkaisu 

paperisena tai sähköisenä ja huomiota herättävänä; 

uudet viestintämuodot huomioitava; tärkeää 

oikean tiedon jakaminen turhien pelkojen 

hälventämiseksi; suoralla yhteydenotolla uusia 

toimijoita; uhkaavat ongelmat saattavat herättää 

opettajat tajuamaan järjestäytymisen tärkeyden 

Teema 2: Koulutuspoliittiset riskit? 

Riskit: Resurssit vähenevät → jäsenmaksut 

vähenevät; digi-harhaa (fokus kadonnut); toisen 

asteen ongelmat johtavat eriarvoistumiseen; ryhmäkoot 

suurenevat; opettajien työttömyys. 

Mahdollisia toimenpiteitä: Paikallisyhdistyksen 

kannanotto opettajien tärkeyden puolesta 

(opiskelijat haluavat lähiopetusta, mikään ei korvaa 

opettajaa, opettaja tuottaa hyvää ammattitaitoa 

työelämään); media- ja päättäjäinfot. 

Teema 3: Järjestölliset ja jäsenistöön liittyvät 

riskit? 

Riskit: Mistä saadaan toimijoita? Jäsenet 

eivät koe yhdistystään omaksi; OAJ:n edunvalvonta 

peruskoulu-lukio -painotteista →muut 

ryhmät kokevat jäävänsä sivuun; ei vaikuttamismahdollisuuksia. 

Mahdollisia toimenpiteitä: Järjestörakenteen 

uudistus sisältää suuren mahdollisuuden 

(työnantajakohtaiset opettajien ammattiyhdistykset); 

yhdistyksen tilaisuudet kiinnostavammiksi; 

yksityiset päiväkodit ym. huomioon. 

Teema 4: Viestinnälliset riskit? 

Riskit: OAJ:n/yhdistyksen viesti ei tavoita tai 

viesteihin ei reagoida; liikaa infoa; epätietoisuus 

siitä, mikä info jaettava eteenpäin ja kenelle 

Mahdollisia toimenpiteitä: Kiinnitettävä 

huomiota tiedottamisen tapaan; yhteysopettajajärjestelmä 

kuntoon ja korostetaan yhteysopettajan 

roolia tiedottajana; tiedotetaan vain olennaista 

ja tärkeää; valitaan oikea viestintäkanava; 

tiedottaminen ei saisi jäädä yhden henkilön varaan. 

Toivottiin lisää yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisten 

peruskoulujen välille. Asia otetaan 

huomioon asianomaisten yhdistysten seuraavassa 

tapaamisessa. 

Paikallisyhdistyksen hallitus päätti aloittaa 

nuorten ja mahdollisten uusien jäsenten informoimisesta. 

Tilaisuus järjestetään huhtikuussa. 

23

Valtakunnallinen 

Varhaiskasvatuspäivä 

17.3.2016 

Teksti: Hanna Ikonen 

Valtakunnallista Varhaiskasvatuspäivää vietettiin 

päiväkodeissa eri puolella Suomea. 

Myös Pohjanmaan alueen päiväkodeissa Varhaiskasvatuspäivä 

näkyi hienosti. Päivän tavoitteena 

oli tehdä lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen 

erityisopettajan ja esiopetuksen 

opettajan ammattitaito ja työ näkyväksi. 

Vuoden 2016 Lastentarhanopettajaliiton 

teemana on Varhaiskasvatuksen laaja-alaiset 

osa-alueet – Pedagogiikka näkyväksi. Valtakunnallisen 

varhaiskasvatuspäivän tapahtumallisena 

teemana oli Lapset opettajina -päivä. Päivän 

slogan on varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin 

sopiva Oikeesti, leikisti! På riktigt, på 

låtsas!. 

Varhaiskasvatuspäivänä korostettiin opettajuutta 

ja tehtiin pedagogiikkaa näkyvämmäksi 

ja ymmärrettävämmäksi. Tavoitteena oli lisätä 

myös vanhempien tietoa varhaiskasvatuksesta 

osallistamalla heidät 

mukaan toimintaan 

Lapset opettajina 

-päivänä. 

Mitä tapahtui? 

Lapset opettajina -päivän toimintaa järjestettiin 

päiväkodeissa monin eri tavoin ja sitä 

suunniteltiin yhdessä lasten ja joissakin paikoissa 

myös vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuspäivänä 

järjestettiin Lapset opettajina -päivän tapahtumista 

näyttelyjä, esityksiä tms., joihin kutsuttiin 

esimerkiksi vanhemmat ja isovanhemmat. 

Vanhemmille esiteltiin opettajan työtä havainnollistamalla 

prosessin suunnittelua ja toteutusta. 

Toiminnasta täytyy tehdä myös arviointi, ja se 

voitiin tehdä yhdessä vanhempien kanssa. Myös 

olemassa olevia vanhempainyhdistyksiä otettiin 

mukaan päivän järjestämiseen. 

Maahanmuuttajaopetuksen 

haasteista ja iloista 

Teksti: Aila Sipola 

Lappajärvellä aloitti joulukuun alussa viisi valmistavan 

opetuksen ryhmää ja helmikuun 

alussa vielä kuudes ryhmä, ja nyt meitä valoopettajia 

on Lappajärvellä seitsemän. Kokoonnumme 

parin viikon välein vaihtamaan kuulumisia 

ja tsemppaamaan toisiamme. 

Jo ennen opetuksen alkamista haasteena oli 

oppimateriaalien hankinta. Nykyään materiaalia 

on toki tarjolla enemmän kuin vuosituhannen 

alussa, jolloin itse aloitin maahanmuuttajaopettajana. 

Myös internet ja dokumenttikamerat 

helpottaisivat opetusta monin tavoin, jos vain 

kaikissa luokissa olisi tekniikkaa käytettävissä. 

Huomattavan paljon materiaaleja joutuu kuitenkin 

kasaamaan itse. Jonkin verran olemme 

voineet tehdä siinä valo-opettajien kesken yhteistyötä, 

vaikka oppilaamme ovatkin kovin eriikäisiä. 

Toinen haaste ennen ensimmäistäkään koulupäivää 

oli valmistaa koulu- ja kotiväkeä uusien 

oppilaiden tuloon. Kuitenkin, kuten uskoimmekin 

käyvän, ennakkoasenteet ja pelot ovat selvästi 

laantuneet, kun tuntemattomaan on päästy 

tutustumaan. 

24

Valotiimi: ylärivissä vasemmalta oikealle Jutta Dinga, Heidi Eklund, Kati Pokela ja Tarleena Kuorikoski. 

Alarivissä vasemmalta oikealle Raili Savola, Juha Niemissalo ja Aila Sipola 

Luonnollisesti meillä valo-opettajilla on erilaisia, 

oppilaittemme ikään liittyviä haasteita, 

mutta paljon painiskelemme myös samanlaisten 

ongelmien kanssa. Lienee itsestään selvää, että 

suurimmat haasteet liittyvät kieleen ja kulttuurieroihin. 

Toisaalta haasteet ovat yllättävän usein 

niitä samoja, joita opettajat yleensäkin kohtaavat: 

ne liittyvät esimerkiksi henkilökemioihin, 

koulutavaroista huolehtimiseen, itsekkyyden 

suitsimiseen ja sääntöjen omaksumiseen. 

Olemme joutuneet puuttumaan väkivaltaisiinkin 

riitoihin etenkin alakouluikäisten oppilaittemme 

kanssa, jopa päivittäin. Yleensä on 

mahdotonta tietää, mistä riita lähtee. Taustalla 

voi olla myös jokin vanha kauna, ja eri kieli- 

ja kulttuuritaustoista tulleilla on yhtä lailla 

ennakkoasenteita toisiaan kohtaan kuin meillä 

suomalaisilla tahtoo olla turvapaikanhakijoita 

kohtaan. Usein riita koskee vaikkapa paikkaa 

jonossa tai sitä, kun kaksi tai useampi oppilas 

haluaisi käyttää samaa kouluvälinettä yhtä aikaa. 

Tuttuja syitä, eikö vain? Sen sijaan toiseen 

oppilaaseen kajoaminen riitatilanteissa vaikuttaa 

olevan rajumpaa ja yleisempää kuin natiiveilla. 

Suomalaislapsien kanssa ei toistaiseksi ole ollut 

kuitenkaan mitään kahnauksia ja toivottavasti 

niitä ei tulekaan. Valtaosa niin suomalais- kuin 

valo-oppilaista osaa toimia kaveriporukassa asiallisesti 

ja reilusti, vaikka molempiin porukoihin 

toki mahtuu provosoivia härnääjiäkin. 

Vaikka valo-opetus on intensiivistä ja tuntuu 

imevän kaikki mehut, se on myös antanut 

meille paljon. Oppilaat ovat innokkaita ja motivoituneita, 

he kiinnostuvat kaikesta ja haluavat 

kokeilla ja harjoitella kaikkea. He huolehtivat 

läksyistään tunnollisesti; niitä suorastaan kerjätään. 

Toistaiseksi edes epätietoisuus siitä, saavatko 

he jäädä Suomeen ja onko heille jatkossa 

hyötyä suomen kielen taidosta, ei ole vähentänyt 

motivaatiota. Pienemmät eivät toivottavasti edes 

mieti tulevaisuuttaan, mutta ehkä isommille oppilaille 

koulu ja opiskelu ovat keino pitää itsensä 

kiireisenä ja ikävät ajatukset loitolla. 

Yhteydenpito huoltajiin toimii vain tulkkien 

välityksellä, mutta silti se toimii melkein 

paremmin kuin joihinkin suomalaisvanhempiin. 

Turvapaikanhakijavanhemmat arvostavat 

ja kunnioittavat opettajia, ja he myös osoittavat 

sen kiitollisina. 

Tässä lyhyessä ajassa oppilaisiin on ehtinyt 

kiintyä. Minäkään en halua vielä ajatella tulevaisuutta. 

Väistämättä on edessä myös hyvästelyjä. 

25

Yliopistokoulutuksen 

kehittämistä kansainvälistyneessä 

toimintaympäristössä 

Teksti ja kuva: Heli Katajamäki 

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaisuus olisi ymmärrettävä, jotta niiden molempien 

roolia omanlaisen erityisosaamisen kehittäjinä voidaan jatkossakin vahvistaa. 

Vaasassa tekniikan alalla syksyllä alkava Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston 

yhteistyö antaa mahdollisuuden koulutuksen kehittämiseen. Jotta koulutuksen 

kehittäminen olisi joustavaa, hallituksen pitäisi mahdollistaa yliopistojen notkeampi 

muuttuminen ja uudenlaisten oppiaineiden muodostaminen, toteaa Vaasan yliopiston 

rehtori Suvi Ronkainen. 

Yliopistoa kehitettäessä ei voi jumittua menneisyyteen. 

Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen 

näkee, että yliopistokoulutuksen kehittämisen 

lähtee sen hahmottamisesta, millainen 

on ihmisen nykyinen toimintaympäristö. – Ihmisen 

toimintaympäristö on jo monin tavoin 

kansainvälistynyt maailma. Meidän arkemme on 

muuttunut, mikä kaupallisella alalla näkyy merkittävästi. 

Kun tilaamme jotain verkkokaupasta, 

emme aina edes tiedä, mistä tavarat tulevat, Ronkainen 

sanoo ja jatkaa, että kehitystyössä pitää 

uskaltaa katsoa tulevaisuuteen, ohi oman sukupolven. 

– Yliopistokoulutus on monella tavalla alueellisen 

toimintakyvyn erinomainen toiminnan 

tukija. Koska esimerkiksi Vaasassa talous on kansainvälistynyt 

ja toimintaympäristö monikulttuuristunut, 

tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla 

on sekä tiedollista osaamista että kykyä muuntaa 

tiedollista osaamista käytännöksi. Myös tieteellinen 

tutkimus on monin tavoin laventunut ja 

tuottaa tietoa, joka on käytäntöjen muokkaamisen 

kannalta ehdottoman tärkeää. Tutkijakoulutukseen 

toimintaympäristön muutokset 

asettavat haasteensa, ja OKM onkin linjannut, 

että yliopistojen pitää ottaa askel kohti käytännönläheisempää 

tutkijakoulutusta. 

Vaasan yliopistossa tutkimustoiminnan kehitystyö 

jatkuu. Edellisessä uudistuksessa muodostettiin 

laajempia tutkimusryhmiä, jotka ovat 

kuitenkin tiedekunnan sisäisiä. – Seuraava askel 

on kohti monitieteisiä tutkimusryhmiä. Vahvuu- 

det kannattaa säilyttää, jotta pystytään koko ajan 

sekä aluetta hyödyttävään että kansainväliseen 

tutkimukseen. Vaasassa osataan käytännönläheinen 

tutkiminen, ja sitä kannattaa edelleen vahvistaa, 

Ronkainen sanoo. 

Vaasan yliopiston Ronkainen näkee sitoutuneen 

hyvin vahvasti maakuntaan. Yhteistyö 

tapahtuu erityisesti Seinäjoen yliopistokeskuksen 

kautta. – Edelleenkin yhteistyötä Seinäjoen 

kanssa voisi vahvistaa. 

Erikoisosaamista yhteistyönä ja yksin 

Ronkaisen mukaan yliopistoille tavoitteeksi 

annettua profiloitumista ja nopeiden muutosten 

tekemistä hidastaa se, että yliopistot saavat valtiolta 

rahaa tutkinnoista, jotka valtio on tarkoin 

määritellyt ja tilannut. Tästä syystä yliopistot 

on taloudellisesti sidottu tutkintotavoitteisiin. 

Vaikka uudentyyppinen tutkimus tuottaisi uutta 

tietoa, uusia oppiaineita ei ilman OKM:n siunausta 

voi perustaa. Tutkinnonanto-oikeudesta 

luopumisen jälkeenkin lopetettuun tutkintoon 

hyväksytyistä opiskelijoita pitää huolehtia 10 

vuotta. Suomen nykyhallituksen näkemyksissä 

Ronkainen näkee paradokseja. 

– Yksi tällainen on se, että ammattikorkeakouluja 

ja yliopistoja käsitellään tietyssä mielessä 

samankaltaisina. Pitäisi ymmärtää ylempien korkeakoulututkintojen 

erilaisuus. 

– En silti missään nimessä ole ammattikorkeakoulujen 

ja yliopistojen yhteistyötä vastaan, 

päinvastoin. Olen erittäin iloinen Vaasassa tek- 

26

nisellä alalla tehtävästä yhteistyöstä. 

Näin voidaan 

hakea hyviä kokonaisuuksia, 

yhdistellä tiedollista 

ja käytännön osaamista 

ja lähteä hakemaan selkeämpää 

ideaa siitä, millaisia 

osaamisen tuottajia 

AMK ja yliopisto voivat 

olla. Yhteistyö antaa opiskelijoillekin 

liikkumisvaraa, 

sillä osa opiskelijoista 

ei heti opintojen alussa 

välttämättä tiedä, mihin 

suuntaan on menossa, 


Ammattikorkeakoulujen 

ja yliopistojen yhteistyössä 

Ronkainen näkee 

organisaatioiden tasolla 

enemmän mahdollisuuksia 

kuin uhkia. – Tietysti 

osalle ihmisistä muutokset 

ja eri tavoin ihmisten 

työhön vaikuttavat uudet 

käytännöt ovat pelottavia. 

Koulutusyhteistyötä Vaasassa ja 

Uumajassa 

Vaasan yliopiston tulevaisuuteen Ronkainen 

suhtautuu positiivisesti, varsinkin jos yliopisto 

pystyy tuomaan esille vahvuutensa ja omanlaisuutensa. 

– Lopputekijöissä hallituksen linjaukset 

lukitsevat tulevaisuuteen liittyvät ratkaisut. 

Mutta tällä hetkellä ajattelen, että me olemme 

jo profiloitunut yliopisto, jolla on vahva koulutuksellinen 

osaaminen. Kauppatieteessä on hyvä 

kansainvälinen tutkimusosaaminen ja energiaala 

tuo ihan uuden kentän. Olemme uskaltaneet 

ottaa askelia, joita yliopisto tarvitsee. 

Yliopisto on aloittanut koulutusyhteistyön 

sekä Vaasan ammattikorkeakoulun että Uumajan 

yliopiston kanssa. Yhteistyöstä Uumajan yliopiston 

kanssa on tarkoitus rakentaa systemaattista 

siten, että kansainvälisyydestä tulee toimintaympäristö. 

Yhteistyötä tehdään erityisesti 

maisteritasolla ja työkielenä on englannin kieli, 

mutta jo toimintakulttuuri tekee kielten rajoista 

pehmeämpiä, ruotsi elää toiminnassa mukana, 


Ronkainen uskoo englanninkielisten maisteriohjelmien 

yleistyvän. – Kandidaatintutkintoihin 

pitää edelleen voida kouluttautua suomeksi. 

Lisäksi ne voivat olla yleisempiä, kun taas maisteriohjelmissa 

erikoistutaan siten, että osaamista 

on myös kansainvälisessä toimintaympäristössä 

toimimiseen. 

Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkaisen mukaan 

yliopistoa kehitettäessä on uskallettava katsoa tulevaisuuteen. 

Tutkimuksen hyödyt yhteiskunnalle? 

– Tutkimuksesta saatavat hyödyt ovat asia, 

jota olen joutunut miettimään paljon. Näen, 

että tieteellisen tutkimuksen pitää uskaltaa kysyä 

kysymyksiä, jotka voivat muuttaa vallitsevia käsityksiä. 

Tällöin liikutaan alueella, joka tavallisessa 

puheessa ja toiminnassa näyttäytyy oudolta. Tällaiselle 

alueelle liikkuminen on mahdollistanut 

monet innovaatiot, Ronkainen sanoo. 

– Yliopiston tieteellisen tutkimuksen hyötyjä 

ei ole mahdollista arvioida samaan tapaan kuin 

teollisuuden investoinnin hyötyjä. Tieteellinen 

tutkimus rakentaa meille uutta tulevaisuutta, ja 

siksi pitää olla aidosti liikkumavaraa sen sijaan, 

että ajateltaisiin, että hyöty tulee heti. 

– Humanistinenkin tutkimus voi muuttaa 

maailmaa ja tapaa ajatella maailmasta, vaikkapa 

sosiologia ja yhteiskuntatieteet ovat muuttaneet 

hallinnollista ja valtiollista toimintaa, työtapoja 

ja tapoja toimia ihmisten kanssa. Tieteen kentällä 

tehdyt sukupuolen määrittelyt ovat muuttaneet 

ylipäänsä ajattelutapoja, jotka heijastuvat 

niin yhteiskuntaan kuin lakien säätämiseen. Humanistinen 

tutkimus tuo meille mahdollisuuden 

uuden avaamiselle, Ronkainen toteaa. 

27

Teksti ja kuvat: Miia Raunio 

OAJ X-files Vaasassa 

You Gotta Have A Why 

Naimisissa OAJ:n kanssa? Kiekonheittäjä 

Sanna Kämäräinen rakastaa omaa lajiaan, omaa 

ammattiaan. Suomen ainut kiekonheittäjä-ammattilainen 

Sanna Kämäräinen on naimisissa urheilun 

ja harjoittelun kanssa. Sanna Kämäräinen 

oli OAJ Pohjanmaan vieraana X-files viikonloppuna 

helmikuussa Vaasassa. Kämäräinen luennoi 

aiheesta ”Tasapainottelua työn ja ammattiyhdistystyön 

välillä”. Miten jaksan? ”Pidä mielessäsi, 

MIKSI”, Sanna neuvoo. Urheilija on tottunut 

punnitsemaan jatkuvasti pettymysten ja onnistumisten 

tasapainoa ja sai järjestöväen pohtimaan 

omaa jaksamistaan ja omia tavoitteitaan. Sanna 

Kämäräinen puhuu innostavasti ja oli valmistellut 

huolella kaksi neljänkymmenenviiden mi- 

nuutin luentoaan. Nuori nainen kiteyttää oman 

johtoajatuksensa seuraavasti: ”Minua kiinnostaa, 

miten hyvä voin olla”. Tekemisen on oltava mielekästä 

ja merkityksellistä. Ei ole pakko osata vastata, 

miksi tämä tuntuu mielekkäältä, se voi vain 

olla sitä. Pettymyksiäkin on Sannalle uran aikana 

tullut, luonnollisesti. Entä jos tämä menee 

pieleen? Siihen ajatukseen Sanna antaa neuvon: 

”Päätä, että se VOI myös onnistua. Mitä iloa 

tai hyötyä voisin saada tästä asiasta, kävi kuinka 

kävi?” Vilkaisu kuulijoiden Surveypal-palautteisiin 

paljasti täyttä kymppiä Sannan luennolle: 

tästä on hyvä jatkaa järjestövuoteen. 

OAJ X-files sai reilun viidenkymmenen opettajan 

käymään Vaasassa. 

28

19.−20.2.2016 

OAJ-valtuutettujen keskustelupaneeli ja puheenjohtajan katsaus 

Järjestöstartti pääsi hyvin alkuun, kun puheenjohtaja 

Ari Rousun puhe keskeytyi toistuvasti 

kysymyksiin ja keskusteluihin. Keskustelua 

syntyi lomautuksista ja vuosityöaika-aiheesta. 

Järjestöväki jaksoi yllättävän hyvin työviikon 

päätteeksi nostaa esille kiperiä kysymyksiä. Kaikki 

panelistit osallistuivat keskusteluun ja paneelille 

varattu aika tuntui taas liian lyhyeltä. Paneelia 

veti alueasiamies Tuula Ala-Lantela ja paneeliin 

osallistuivat Jaakko Syrjänen, Matti Sippola, Kari 

Nieminen, Minna Herttua-Niemi, Olli Autio ja 

Jarmo Juupaluoma. 

Toimihenkilöiden esittäytyminen 

OAJ Pohjanmaan toimihenkilöt levittäytyivät 

kahvihuoneessa eri pöydille esittelypisteineen ja 

osallistujat kiersivät, kyselivät ja saivat antaa palautetta. 

Passiin leima ja osallistuminen arvontaan 

oli lunastettu! 

Webex-videoneuvotteluopeissa 

Onneksi joukoistamme löytyy omaa digiosaamista 

ja nettivastaavamme Antti Hynönen 

neuvoi, miten osallistutaan Webex-kokoukseen. 

29

Taitaja tarjoaa 

täyden kattauksen ohjaukseen 

Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Koitto 

Suomen taitavimmat alle 20-vuotiaat nuoret 

kokoontuvat Seinäjoelle 10.–12.5.2016 kilpailemaan 

paremmuudesta 48 eri lajissa. Tapahtumien 

keskiössä on Seinäjoki Areena mutta lajeja 

nähdään tietenkin myös ulkoalueilla Seinäjoki 

Areenan ulkopuolella ja Alaseinäjoenkadun varressa. 

Molemmat jäähallit pursuavat niin ikään 

tekemistä. 9-luokkalaisten omaa kädentaitojen 

Taitaja9-kilpailua pääsee seuraamaan heti tiistaina 

10.5. Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalossa. 

Kolmipäiväinen tapahtuma on yleisölle avoin 

– siis mitä parhain näyteikkuna tutustua ammatteihin 

ja oikeaan tekemiseen livenä! 

Sedun nuoret ohjaavat nuoria 

ammattipoluilla 

Taitaja2016-tapahtumassa erityisesti yläkoululaisille 

tarjotaan ammattitaitokilpailun lisäksi 

ammattipolkuja, siis opastettuja kierroksia tapahtuma-alueella. 

Kierrokseen on valittu lajiperheistä 

teeman mukaisesti kiinnostavat kohteet, 

esim. Auto- ja kuljetustekniikka -polku johdattaa 

lajeihin autonasennus, autokorinkorjaus, 

automaalaus, kuljetuslogistiikka, metsäkoneen 

käyttö, asiakaspalvelu ja myynti. 

Muut ammattipolut: 

– Eläintenhoito ja viherrakentaminen 

– Hyvinvointi ja kauneus 

– It- ja viestintäteknologia 

– Palvelut 

– Rakentaminen 

– Ravitsemispalvelut 

– Teollisuus 

Oppaana toimii Sedun opiskelija, joka kierroksen 

aikana kertoo myös omasta alavalinnastaan 

ja valintaan vaikuttaneista tekijöistä. Opas johdattaa 

ryhmänsä lajialueelle, jossa lajiopas kertoo 

kilpailutehtävästä ja ammattialasta enemmän. 

Lajiopas on tavallisesti jo ammatissa toimiva. 

Joissakin tapauksissa hänellä on myös omakohtaista 

Taitaja-kokemusta. 

Ilmoittautuminen ammattipoluille on käynnissä! 

Ennakkotehtävät auttavat yläkoululaiset 

valitsemaan kiinnostavimman ammattipolun, ja 

todennäköisesti Taitaja-kokemus selkiinnyttää 

omia jatko-opintopohdintoja. 

Sedun opettajavalmentaja 

Konsta 

Jousmäki ja 

kuljetuslogistiikan 

finalisti Juhani 

Virtanen Turun 

Taitaja2015- 

tapahtumassa. 

Heti ennen 

kilpailusuoritusta 

käydään vielä 

tarkentava keskustelu. 

Juhani Virtanen 

saavutti SM-pronssia, 

ja hänet nähdään 

myös Seinäjoella 

Taitaja2016- 

finaalissa. 

30

Tarjoilija-lajiin valmistautuva Sedun Matilda Aly (kuvassa vas.) saa kilpailutsemppiä myös EuroSkillskilpailuihin 

valmistautuvalta jyväskyläläiseltä Eveliina Haapaselta. Tarjoilu- ja asiakaspalveluharjoitus 

helmikuussa 2016 suomeksi ja englanniksi. 

Testaa taitojasi Test the best -pisteillä 

Monen lajin tuntumassa on käytännön tekemiseen 

houkutteleva piste, jossa pääsee testaamaan 

taitojaan kyseisellä alalla. Esimerkiksi vaateenvalmistuksen 

lajialueen lähellä pääsee testaamaan, 

miten onnistuu napin ompelu. Ja eri aikakausien 

tyylejä saa tunnistaa opiskelijat pukeutumisen 

perusteella. 

Taitaja2016-tapahtumassa jokainen kävijä 

voi muodostaa omat polkunsa ja hakea vaikkapa 

vinkkejä puutarhaan, kukkasidontaan, rakentamiseen 

tai sisustukseen. Alan ammattilaisia löytää 

jokaisen lajialueen tuntumasta. 

Ammattitorilla kohdataan 

Seinäjoki Areenassa ammattitorilla kohdataan 

suuri osa Taitaja2016-tapahtuman yhteistyökumppaneista. 

Jokaisen lajitoteutuksen taustalla 

on alan yrityksiä, joista merkittävimmät ovat 

omine osastoineen esillä. Ammattitorilla voi 

mm. tutustua tuote- ja laiteuutuuksiin. 

Seminaari antaa tilaa valita 

Seminaari tarjoaa osallistujille ajateltavaa; tähtitieteen 

professori Esko Valtaoja puhuu tulevaisuuden 

yllättävyydestä, yrittäjä ja kauppias Sam- 

po Kaulanen puhuu uudella tavalla tekemisestä, 

filosofi Maija-Riitta Ollila puhuu ajatusten vallankumouksesta. 

Osallistuja voi valita sessiot ja caset kiinnostuksen 

mukaan: yrittäjyys ja työelämä, elinikäinen 

oppiminen, osaamisperusteisuus, kansainvälisyys. 

Ja seminaari on ilmainen. 

Mikä Taitaja on? 

Ammattitaidon SM-kisoihin Taitaja-tapahtumaan 

osallistujat ovat ammattiin opiskelevia alle 

20-vuotiaita tai kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäviä. 

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu järjestää 

Taitaja2016-tapahtuman Seinäjoella 10.– 

12.5.2016. Edellisen kerran Seinäjoella järjestettiin 

Taitaja-tapahtuma v. 2004. 

Ammattitaidon SM-kilpailut käydään 48 

lajissa Seinäjoki Areenassa ja muilla suorituspaikoilla 

sen välittömässä läheisyydessä. Noin 450 

ammattiin opiskelevaa nuorta kilpailee ammattitaidon 

suomenmestaruuksista oikeaa työpaikkaa 

vastaavissa olosuhteissa. Tapahtumassa nähdään 

myös TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu erityistä 

tukea tarvitseville opiskelijoille ja Taitaja9- 

joukkuekisa peruskoulun 9-luokkalaisille. 

31

Oppikorjaamon kautta 

opiskelemaan 

Teksti: Raija Marttala 

Oppikorjaamo on ainutlaatuinen koulutusneuvontapiste 

keskellä kaupunkia. 

Sedu Oppikorjaamo palvelee Epstorilla Seinäjoella. 

Oppikorjaamo palvelee arkipäivisin 

matalan kynnyksen ohjauspaikkana. Oppikorjaamolla 

ohjaustyötä tekevät säännöllisesti Sedu 

Aikuiskoulutuksen ja Koulutuskeskus Sedun 

työntekijät. Siirtymät sujuviksi, Sisu-hankkeen 

ohjaajat ovat mukana Oppikorjaamon ohjauksessa 

ja auttavat opintoihin hakeutumassa olevia, 

uudelle alalle siirtyviä tai uusia oppimisympäristöjä 

tarvitsevia asiakkaita. 

Oppikorjaamolle tullaan piipahtamaan ja 

kysymään alkavista koulutuksista tai etsimään 

ideaa omiin uravalintoihin. Yleensä ensikontakti 

on lyhyt. Seuraavalla kerralla voidaan varata jo 

pitempi aika, ja asiakkaan kanssa suunnitellaan 

henkilökohtaista polkua kohti tutkinnon suorittamista. 

Nuori voi tulla Oppikorjaamolle yhdessä 

vanhempansa tai tukihenkilönsä kanssa. 

Uudella tapaamiskerralla asiakkaalle voidaan 

antaa kotitehtäväksi kartoittaa omia kiinnostuksen 

kohteitaan ja peilata niitä alueella tarjolla 

oleviin koulutuksiin. Ensimmäisiä pohdintojen 

aiheita asiakkaiden kanssa ovat yleensä alanvalinnan 

lisäksi koulutuksen rahoitusmuodot. Sen 

perusteella pohditaan, sopiiko asiakkaalle parhaiten 

perustutkinto, ammattitutkinto vai oppisopimuskoulutus. 

Siirtymät sujuviksi -ohjaajat suunnittelevat 

yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisen koulutuspolun. 

Tarvittaessa tuetaan myös opintojen 

aloitusta ja niissä sujuvasti eteenpäin pääsemistä. 

Tähän voi joskus liittyä räätälöintiä jo alkaneissa 

opinnoissa ja uusien oppimisympäristöjen 

etsimistä, kuten selvittelyä laajennetun työssäoppimisen 

tai pajaopintojen mahdollisuudesta. 

Monella mielessä on myös opintojen jatkaminen 

oppisopimuskoulutuksella. 

Oppikorjaamolla järjestetään myös teemapäiviä 

ajankohtaisista asioista. Säännöllisesti on 

saatavilla muun muassa TE-toimiston koulutusneuvontaa. 

Alkaviin koulutuksiin liittyviä teemapäiviä 

järjestetään sekä koulutusinfoa hakuaikana. 

Yhteishaun aikaan Sisu-hanke järjestää 

hakukorjaamon Siirtymät sujuviksi. Hakukorjaamolle 

voi tulla ohjatusti täyttämään ja käyttämään 

opintopolku.fi-palvelua. 

Oppikorjaamo on koettu hyväksi matalan 

kynnyksen ohjauspaikaksi. Se on tuonut koulutusmahdollisuudet 

näkyville keskelle ihmisvilinää. 

Oppikorjaamo on lisännyt ohjauksellista 

yhteistyötä Sedu Aikuiskoulutuksen, Koulutuskeskus 

Sedun, Oppisopimustoimiston sekä 

ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten 

TE-toimiston, etsivien nuorisotyöntekijöiden, 

perusasteen ja muiden koulutuksen järjestäjien, 

kanssa. 

Siirtymät sujuviksi (SISU) -hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua 

ja työtä 2014-2020- Suomen rakennerahasto -ohjelmasta, Euroopan 

sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja 

elinikäinen oppiminen. Rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan 

ELY-keskus. 

32

Uudistunut Akava-talo esittelyssä 

OAJ:n hallituksen kokoushuone säilyi remontissa lähes ennallaan. 

Teksti ja kuvat: Lasse Mansikka-aho 

Uudistunut valopiha, jossa tullaan koulutustilaisuuksien lisäksi pitämään myös OAJ:n valtuuston kokoukset. 

33

Myös pienemmät koulutustilat 

on uudistettu täysin. 

Pääsisäänkäynnin uusi komea sähköinen 

informaatiotaulu. 

Akava- talon ravintolan uudistunut ilme. 

34

Pääsisäänkäynti on saanut avaruutta ja valoisuutta. 

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen työpiste. 

35

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry 

OAJ:s regionförening i Österbotten 

KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE 

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään to 21.4.2016 Härmän Kuntokeskuksessa. 

Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00. 

Årsmötet för OAJ:s regionförening i Österbotten hålls to den 21 april 2016 på Härmä Spa Hotel. 

Från kl. 17.00 servering och emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl 18.00. 

Ohjelma/Program 

Avaus/Mötet öppnas: Ari Rousu 

Huomionosoitukset/Uppvaktningar 

Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig 

I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare. 

2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare. 

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet. 

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista. 

II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden 

5. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ:n erityisasiantuntija/specialexpert Jaakko Salo 

6. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande 

av verksamhetsberättelse för år 2015. 

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns. 

Päätös/Beslut: 

7. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään 

tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut 

och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2015 samt fastställande av bokslut och beviljande 

av ansvarsfrihet. 

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet 

och beviljas ansvarsfrihet 


8. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av 

verksamhetsplan för år 2016. 



36

9. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset 

sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/styrelseordförande och övriga styrelsemedlemmars 

mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år 2016. 

Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja tilintarkastajan 

palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt TKA och 

revisorsarvoden enligt räkning. 


10. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä kannettavien 

jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av medlemsavgifter 

för år 2017. 

Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL, AKOL, YLL, 

SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och inkassering 

via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter medlemmarnas medlemsavgifter 

enligt överensskommelse. 


11. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av budgetförslag 

för år 2016. 



12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden 

tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2017. 

Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor 

Ernst & Young. 


13. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden. 

Seinäjoella 19.1.2016 

Hallitus/Styrelsen 

Ari Rousu 

puheenjohtaja/ordförande 

Paula Kotirinta 

sihteeri/sekreterare 

Kokousmateriaali ladattavissa 


37

OAJ Pohjanmaa/Österbotten 

Yhteystiedot 2016 


Hallitus: 

Ari Rousu 

puheejohtaja 

Monika Koivumäki 

varapuheenjohtaja 

Maria Hartman-Salminen 

vice ordförande 

Heli Katajamäki 


Antti Ylinen 



sihteeri ja jäsen 

Tiina Hagström 

jäsen 

Dieter Heiermann 

jäsen 

Jyrki Jokinen 

jäsen 

Pia Latomäki 

jäsen 

Kari Nieminen 

jäsen 

Helena Penttilä 

jäsen 

Kyösti Pihlajamäki 

jäsen 

Marina Räfsbäck 

jäsen 

Marja-Liisa Saariaho 

jäsen 

Christel Sandell 

medlem 

Margareeta Verronen 

jäsen 

Alueasiamies: 

Tuula Ala-Lantela 

Erätie 1 

60800 Ilmajoki 

Erkinlaakso 19 B 

65410 Sundom 

Packhusgatan 12 

67100 Karleby 

Hakatie 5 

66440 Tervajoki 

Ritolantie 428 

60720 Tuomikylä 

Ala-Vallintie 524 

61600 Jalasjärvi 

Tallbackantie 33 

68550 Kokkola 

Linnaleirintie 19 B 5 

67100 Kokkola 

Isolahdentie 7 as 11 

65230 Vaasa 

Syliheitontie 6 

62100 Lapua 

Väättyrintie 12 

60420 Seinäjoki 

Myllymäentie 35 

69600 Kaustinen 

Suokonmäentie 54 

63540 Hernesmaa 

Vettmossvägen 95 

64230 Närpes st 

Propsikatu 4 


Alholmsg. 27 

68600 Jakobstad 

Eerontie 3 

65300 Vaasa 

Länsirannantie 428 C 

62620 Ala-Seppä 

044 419 1412 

ari.rousu(at)ilmajoki.fi 

040 722 9158 

monika.koivumaki(at)vaasa.fi 

040 132 1680 

maria.hartman-salminen(at)edu.kokkola.fi 

050 400 7039 

heli.katajamaki(at)uva.fi 

040 868 0845 

antti.ylinen(at)sedu.fi 

050 492 1168 

paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

040 832 3467 

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi 

044 725 0171 

dieter.heiermann(at)kpedu.fi 

050 386 4959 

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi 

040 521 0360, 044 438 4469 

pia.latomaki(at)lapua.fi 

040 577 9984 

kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

040 758 3581 

helena.penttila(at)kaustinen.fi 

050 556 6598 

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi 

0400 455218 

marina.rafsback(at)narpes.fi 

040 868 0118 

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi 

044 721 1535 

christel.sandell(at)jakobstad.fi 

050 505 5460, 040 163 4143 

margareeta.verronen(at)vaasa.fi 

040 842 1484 

tuula.alantela(at)gmail.com 

38

Toimihenkilöt: 


sihteeri 


tiedotussihteeri 

Miia Raunio 

koulutussihteeri 

Outi Pyykkö 

yhdistystietouskoul. 

Taina Saikkonen 

taloudenhoitaja 

Antti Hynönen 

nettivastaava 

Risto Haverinen 

liikuntavastaava 

Valtuutetut: 

Martin Ahlskog 

FSL 

Olli Autio 

OAJ-YSI 

Inger Damlin 

FSL 

Minna Herttua-Niemi 

LTOL 

Hanna Ikonen 

LTOL 


OAJ-YSI 

Kari Nieminen 

OAJ-YSI 

Matti Sippola 

OAJ-YSI 

Jaakko Syrjänen 

OAJ-YSI 

Susanne Wickström 

LTOL 

Ulla-Maria Åstrand 

OAJ-YSI 

OAJ:n hallitus: 

Inger Damlin 


OAJ:n Pohjanmaan 

aluetoimisto 

Ala-Vallintie 524 

61600 Jalasjärvi 

Länsitie 2 

63500 Lehtimäki 

Vennäntie 5 

61500 Isokyrö 

Riskulankaari 13 


Rantakatu 3 b A 1 

65100 Vaasa 

Putkitie 21 

63680 Hakojärvi 

Aapunkarintie 98 

68210 Marinkainen 

Riippavägen 60 

68410 Nedervetil 

Hovioikeudenp. 2 A 10 

65100 Vaasa 

Låtnevägen 186 

66600 Vörå 

Hämeenlinnank. 8 H 63 

65350 Vaasa 

Kulmatie 6 A 

62100 Lapua 

Pikkukotamäki 4 

65380 Vaasa 

Väättyrintie 12 


Metsurinlenkki 16 


Martantie 2 

61800 Kauhajoki 

Markusbackantie 113 

68410 Alaveteli 

Låtnevägen 186 

66600 Vörå 

Pikkukotamäki 4 

65380 Vaasa 

Kauppapuistikko 4 as 20 

65100 Vaasa 

050 492 1168 

paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

040 559 4033 

lassema(at)suomi24.fi 

050 565 0864 

miia.raunio(at)vaasa.fi 

044 521 2996 

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi 

050 533 9949 

taina.saikkonen(at)netikka.fi 

0400 772 558 

antti.hynonen(at)alavus.fi 

041 545 9202 

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi 

050 377 7188 

martin.ahlskog(at)pedersore.fi 

040 778 2394 

olli.autio(at)edu.vaasa.fi 

045 804 2770 

inger.damlin(at)edu.vaasa.fi 

040 755 2907 

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi 

040 700 9899 

hanna_ikonen(at)hotmail.com 

050 355 3056 

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi 

040 577 9984 

kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

040 755 2615 

matti.sippola(at)seinajoki.fi 

050 354 9175 

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi 

044 780 9153 

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi 

040 129 2096 

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi 

045 804 2770 

inger.damlin(at)edu.vaasa.fi 

050 3553056 

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi 

050 533 9949 

taina.saikkonen(at)netikka.fi 

39

40

Pohjanmaan Opettaja 1/2016

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?