Päätös (pdf) - Aluehallintovirastot
Päätös (pdf) - Aluehallintovirastot
Päätös (pdf) - Aluehallintovirastot
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Etelä-Suomi<br />
<strong>Päätös</strong><br />
Nro 24/2012/1<br />
Dnro ESAVI/84/04.08/2011<br />
Annettu julkipanon jälkeen<br />
7.2.2012<br />
ASIA Alumiinitölkkitehtaan ympäristölupapäätös, johon sisältyy ympäristönsuojelulain<br />
101 §:n mukainen ratkaisu toiminnan aloittamisesta muutoksen<br />
hausta huolimatta. Kyseessä on uusi toiminta.<br />
LUVAN HAKIJA Can-Pack S.A., sivuliike Suomessa<br />
Terminaalitie 10<br />
13430 HÄMEENLINNA<br />
LAITOS Hämeenlinnan juomatölkkitehdas<br />
Itäportintie 5<br />
13430 HÄMEENLINNA<br />
Y-tunnus: 2408 439-2<br />
TOIMINNAN SIJAINTI Juomatölkkitehdas sijoittuu Hämeenlinnan kaupungin Hattelmalan kaupunginosaan.<br />
Kiinteistön rekisteritunnus on 109-22-89-3. Kiinteistön<br />
käyntiosoite on Itäportintie 5. Kysymyksessä on uusi toiminta. Kiinteistöllä<br />
toimii ainoastaan Can-Pack S.A.:n tuotantolaitos. Kiinteistön haltija<br />
ja omistaja on Can-Pack S.A.<br />
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET<br />
Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon<br />
29.3.2011. Hakemusta on täydennetty 22.6.2011 muun muassa päivitetyillä<br />
prosessikaavioilla ja selvityksellä jätevesien käsittelystä. Täydennyksiä<br />
on toimitettu vastineen yhteydessä 18.11.2011 sekä 27.12.2011<br />
selvityksellä tuotantolaitoksen aiheuttamasta melusta. Hakija on<br />
23.8.2011 toimittanut ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen hakemuksen<br />
toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.<br />
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi<br />
puh. 020 636 1040<br />
fax 03 570 8002<br />
kirjaamo.etela@avi.fi<br />
www.avi.fi/etela<br />
Hämeenlinnan päätoimipaikka<br />
Birger Jaarlin katu 15<br />
PL 150, 13101 Hämeenlinna<br />
Helsingin toimipaikka<br />
Ratapihantie 9<br />
PL 110, 00521 Helsinki
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA<br />
Tehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1<br />
momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 6 a)<br />
ja c) mukaan (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta).<br />
Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen<br />
5 §:n 1 momentin kohdan 6 a) ja c) mukaan.<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE<br />
Luvat, päätökset ja sopimukset<br />
Toiminnalla ei ole aiempia ympäristölupia tai muita päätöksiä.<br />
Kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen käytöstä on allekirjoitettu<br />
alustava sopimus HS-Veden kanssa 12.9.2011.<br />
Kaavoitus Tehdaskiinteistö sijaitsee Hattelmalan kaupungin osassa Moreenin lakialueelle<br />
tehdyllä asemakaavamuutosalueella. Asemakaava on vahvistettu<br />
14.6.2010 ja asemakaavassa on kaavamerkintä T-9 (Teollisuus- ja<br />
varastorakennusten korttelialue). Alueelle saa rakentaa toimistotiloja<br />
enintään 10 % pääkäyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeuden<br />
määrästä.<br />
Asemakaava noudattelee yleiskaavaa. Viereisen Itäportintien länsipuolelle<br />
on laadittu juuri lautakuntakäsittelyssä oleva pienempi teollisuustonttien<br />
asemakaava. Alueelle vuonna 2008 tehtyä kehittämissuunnitelmaa<br />
päivitetään parhaillaan ja uusi osayleiskaavaehdotus on valmisteilla<br />
ja tullee luottamuselinten käsittelyyn 2012 vuoden puolella. Uusi<br />
maakuntakaavaluonnos vastaa tilannetta alueella.<br />
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ<br />
Aluekuvaus<br />
Tölkkitehtaan tontin pinta-ala on 45 529 m 2 ja tuotantolaitoksen lattiapinta-ala<br />
noin 14 000 m 2 . Kiinteistö on rajattu noin 2 metriä korkealla aidalla.<br />
Tehdasalueen ympäristö on mäntymetsää. Alueella ei tiettävästi ole ollut<br />
toimintaa aikaisemmin. Lähin pintavesialue on tehdasalueesta luoteeseen<br />
noin 1,7 km päässä sijaitseva Hattelmalanjärvi. Kiinteistö sijoittuu<br />
Helsinki-Tampere valtatien (valtatie nro 3, E12) länsipuolelle. Vajaan<br />
kilometrin päässä tehtaan länsipuolella sijaitsevat Teknologiakes-<br />
2
Maaperä ja pohjavesi<br />
Ilmanlaatu alueella<br />
Melu ja liikenne<br />
LAITOKSEN TOIMINTA<br />
kus Innopark (Moreenin teollisuuspuisto) sekä noin 1,5 kilometrin päässä<br />
eteläpuolella Kiertokapula Oy:n Karanojan kaatopaikka. Lähin asutus<br />
sijaitsee tehdasalueen pohjoispuolella reilun 800 metrin päässä tehtaasta<br />
Pinomäessä.<br />
Tehdas ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee tehtaasta<br />
noin kilometrin päässä koilliseen.<br />
Hakemuksen mukaan Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevan Kaivokadun<br />
mittauspaikasta saatujen mittaustulosten mukaan, Hämeenlinnan<br />
keskustan ilmanlaatu on keskimäärin tasolla hyvä/tyydyttävä. Hetkittäin<br />
ilmanlaatu voi huonontua tasolle välttävä/huono.<br />
Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt Painokankaan-Karanojan liikenneselvityksen<br />
(Luonnos 15.11.2010). Itäportintie, jonka varressa Can-<br />
Packin Hämeenlinnan tehdas sijaitsee, on päättyvä tie. Orsitien keskimääräinen<br />
vuorokausiliikenne on noin 3 300 ajon/vrk valtatien 10 ja<br />
Länsiportintien välillä. Orsitien keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen<br />
osuus on noin 19 %. Nykyisessä maankäytössä Itäportintiellä ei katsota<br />
olevan liikennettä kuin hyvin pieni määriä. Kaavamuutoksen tuoma<br />
muutos kasvattaa Itäportintien vuorokausiliikennemäärän ennusteiden<br />
mukaan 2 000 - 3 000 ajoneuvoa/vrk. Orsitiellä liikenteen on arvioitu<br />
suuntautuvan 23 % Helsingintien suuntaan ja 77 % Turun valtatien<br />
suuntaan.<br />
Can-Packin Hämeenlinna tehtaiden aiheuttama liikennemäärän lisäys<br />
on noin 30 raskasta ajoneuvoa/vrk ja noin 150 henkilöautoa/vrk. Liikenne<br />
lisääntyy noin 360 ajoneuvoa/vrk. Tämä on ennusteiden mukaan<br />
noin 11 - 18 % vuorokausiliikenteestä Itäportintiellä.<br />
Yleiskuvaus laitoksen toiminnasta<br />
Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tölkkitehdas valmistaa panimoteollisuudessa<br />
käytettäviä 0,5 litran alumiinitölkkejä yhdellä tuotantolinjalla.<br />
Alumiinitölkit valmistetaan alumiinilevystä, joka toimitetaan tehtaalle rullissa.<br />
Alumiinilevy syötetään pystypuristimeen, jossa valmistetaan alumiinitölkin<br />
kuppiosa. Kupit siirretään ilmakäyttöisellä kuljettimella vaakapuristimeen,<br />
jossa tölkki saa lopullisen muotonsa. Jotta saavutetaan<br />
oikeat olosuhteet alumiinin muokkaukselle (leikkaus, muotoilu), käytetään<br />
puristimissa öljy-vesi sekoitusta voiteluaineena. Tölkin yläreunan<br />
tasoittamisen (leikkuri) jälkeen tölkit syötetään pesuriin, jossa tölkit puh-<br />
3
Tuotantoprosessi<br />
distetaan epäpuhtauksista ja tölkkien pinnat käsitellään kemiallisesti.<br />
Kemiallisella käsittelyllä varmistetaan lakan tarttuminen tölkin pintaan.<br />
Pesuprosessin jälkeen tölkit siirretään maalaamoon, missä tölkin ulkopintaan<br />
ja pohjaan tehdään tarvittavat maalaukset ja lakkaukset. Tölkit<br />
kuivataan kaasulämmitteisessä uunissa. Kuivausuunin jälkeen tölkit siirretään<br />
koneelle, joka tekee tölkkien yläreunaan kaulan. Kaulan tekemisestä<br />
aiheutuvaa kitkaa vähennetään voitelemalla tölkin yläosa öljyllä.<br />
Tämän jälkeen tölkkien sisäpinta käsitellään ruiskulakkaamalla, minkä<br />
jälkeen tölkit kuivataan uunissa. Kuivauksella varmistetaan maalin lopullinen<br />
tarttuminen.<br />
Tölkit testataan vuotojen varalta valotesterillä ja tölkkien sisäpinnat tutkitaan<br />
kameralla. Testien jälkeen tölkit siirretään pakkaamoon, jossa ne<br />
lastataan puiselle tai muoviselle kuormalavalle.<br />
Tehtaan tuotanto on noin 3 miljoonaa tölkkiä vuorokaudessa ja noin 1,1<br />
miljardia tölkkiä vuodessa. Tehdas toimii ympäri vuorokauden neljässä<br />
vuorossa. Toimintapäiviä vuodessa on 335. Työntekijämäärä on noin<br />
200 henkilöä.<br />
Huoltoseisokkien määräksi vuodessa on arvioitu 720 h eli noin 30 d/a.<br />
4
RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT JA NIIDEN VARASTOINTI<br />
PohjareunalakkaSisälakkaPäällyslaka<br />
1<br />
Päällyslakka<br />
2<br />
Vuosi-<br />
kulutus<br />
Dimetyylietanoliamiini<br />
Pääraaka-aine eli alumiini tuodaan tehtaalle ulkomailta. Alumiininauhan<br />
kulutus on noin 55 tonnia vuorokaudessa eli noin 18 500 t/a. Alumiini<br />
varastoidaan tehtaan sisätiloissa olevassa varastossa.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty raaka- ja lisäaineiden suunniteltu<br />
kulutus:<br />
Raaka-aine/Lisäaine Käyttö Suunniteltu kulutus, t /a<br />
Alumiinirunko Tölkin valmistus 18 000<br />
Lakat Tölkin lakkaus 1 000<br />
Ohenne Laitteiston pesu 3<br />
Öljytuote Emulsioöljy 42,6<br />
Öljytuote Emulsioöljy 67,3<br />
Pesuaine Tölkin pesu 134,7<br />
Pesuaine Tölkin pesu 67,3<br />
Pesuaine Tölkin pesu 94,5<br />
Pesuaine Tölkin pesu 11<br />
Puinen kuormalava Tölkkien pakkaus 2 800<br />
Pahvikehikko Tölkkien pakkaus 3 000<br />
Teräsreunus Tölkkien pakkaus 2 000<br />
Teippi Tölkkien pakkaus 6<br />
Muovikelmu Tölkkien pakkaus 30<br />
Päästöjen kannalta merkittävimmät raaka-aineet ovat tölkkien pintakäsittelyssä<br />
käytettävät erilaiset lakat. Seuraavassa taulukossa on esitetty<br />
käytettävien lakkojen suunniteltu kulutus ja ominaisuudet.<br />
Iso-<br />
butanoli <br />
Ksyleeni <br />
Butoksietanoli <br />
Kevytpetroli <br />
Butoksietoksietanoli <br />
Pentanoli <br />
Trimetyylibentseeni <br />
Mesityleeni<br />
kg % % % % % % % % % %<br />
170<br />
727 342<br />
236 549<br />
6 727<br />
3<br />
3<br />
2,5<br />
3<br />
3<br />
7,5<br />
1,5<br />
0,5<br />
17,5<br />
7,5<br />
11,75<br />
17,5<br />
7,5<br />
3<br />
3<br />
0,35<br />
0,15<br />
5<br />
Liuotin<br />
kerosiini<br />
0,35<br />
Toiminnanharjoittajan arvioima liuottimien vuosittainen kulutus on noin<br />
128 tonnia.<br />
Raaka-aineita säilytetään niille erikseen varatussa raakaainevarastossa.<br />
Lakkoja on varastossa kerrallaan noin 40 - 50 tonnia eli<br />
noin 2 viikon tarve.<br />
Pesurin vieressä voidaan varastoida hetkellisesti yhden tai kahden työvuoron<br />
aikana tarvittava raaka-aine/kemikaalimäärä.<br />
1,5
Hakemuksessa on luettelo tehtaalla käytettävistä kemikaaleista ja liitteinä<br />
on esitetty kemikaalien tuoteturvakortit, jotka kemikaalien valmistajat<br />
kääntävät suomeksi, kun tehtaan toiminta käynnistyy.<br />
ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA<br />
Maakaasun kulutus<br />
Sähkön kulutus<br />
Energiatehokkuus<br />
Maakaasun keskimääräiseksi kokonaiskulutukseksi on hakemuksessa<br />
arvioitu 187 600 m 3 /kk eli noin 2 251 200 m 3 /a. Kulutus tehona vastaa<br />
noin 22 512 000 kWh/a hyötysuhteella 1[m 3 /h]=10 [kWh].<br />
Maakaasun käyttökohteita ovat kuivausuunit, vedenlämmitin/höyrystin<br />
ja jälkipoltin. Kuivausuuneja on kolme, joista kaksi on tölkkien maalaamojen<br />
yhteydessä (ulkomaalaus ja sisälakkaus) ja yksi tölkkien pesurin<br />
yhteydessä. Kuivausuunien maakaasun kulutus on noin 1,75 milj.m 3 /a.<br />
Tölkkien pesuri on varustettu kaasulämmitteisellä vedenlämmittimellä.<br />
Vedenlämmitin käyttää maakaasua enimmillään 110 000 m 3 /a.<br />
Jälkipolttimen maakaasun kulutukseksi on arvioitu 70 nm 3 /h eli noin<br />
330 000 m 3 /a.<br />
Tehtaan sähkönkulutukseksi on arvioitu 2 600 kWh/h eli 20,9 GWh/a.<br />
Jälkipolttimeen liitetään lämmöntalteenotto. Jälkipolttimen poistokaasun<br />
lämmöntalteenottoon asennetaan kaksi hyödyntämistapaa:<br />
1. Jälkipolttimelle johdettavan puhdistettavan kaasun lämpötila on noin<br />
110-150 o C astetta. Myös jälkipolttimelta poistuvan kaasun lämpötila<br />
on kohtuullisen korkea. Puhdistetulla (jälkipolttimen poistokaasu)<br />
kaasuvirralla lämmitetään tölkkien pesurilla käytettävää vettä lämmönvaihtimessa<br />
noin 750 kW:n teholla.<br />
2. Lämmönvaihtimesta tulevaa lämmintä kaasuvirtaa, noin 9 000 m 3 /h<br />
~110-150 o C, käytetään myös tölkkien kuivausuunissa korvausilmana.<br />
Tällöin kaasuvirran mukana tuodaan noin 260 kW lämmitystehoa.<br />
Tämä vastaa noin 26 m 3 /h maakaasua. Samalla tölkkien kuivausuuniin<br />
otettavan ulkoisen korvausilman määrä vähenee. Kaasuvirran<br />
kierrättäminen vähentää myös piipun kautta ulkoilmaan<br />
johdettavan kaasun määrää ja CO2-päästöjä.<br />
6
VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI<br />
Raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Sosiaalijätevedet<br />
johdetaan kunnalliseen viemäriin. Prosessista syntyvät jätevedet käsitellään<br />
laitoksen omassa jätevedenpuhdistamossa ennen kunnalliseen<br />
viemäriin johtamista.<br />
Tehtaan keskimääräinen veden kulutus on 9 000 m 3 /kk ja maksimissaan<br />
10 800 m 3 /kk. Veden kulutus tehtaan prosesseissa jakaantuu niin,<br />
että tölkkien pesurissa käytetään vettä noin 9 m 3 /h (216 m 3 /vrk) ja ioninvaihtimen<br />
puhdistamiseen käytetään keskimäärin 6 m 3 /h (72 m 3 /vrk) joka<br />
toinen päivä.<br />
Talouskäyttöön vettä käytetään noin 10 m 3 /vrk. Talousjätevesiä ei johdeta<br />
omaan jäteveden käsittelyyn, vaan käsittelyn ohi suoraan jätevesiviemäriin.<br />
YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET<br />
Ympäristöriskien arviointi<br />
Riskien tunnistaminen tehtiin Can-Pack UK:n ympäristöriskianalyysin ja<br />
BAT-tarkastelun perusteella. Riskien tunnistamisen ohjeistuksena käytettiin<br />
Suomen ympäristökeskuksen tekemän YMPÄRI-hankkeen suosituksia<br />
”Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi, Suomen ympäristö<br />
2/2006”.<br />
Arviointi perustui riskimatriisiin, jolla arvioitiin riskien merkitystä ja luokiteltiin<br />
riskit riskien hallintatoimenpiteiden kiireellisyyttä kuvaaviin riskiluokkiin.<br />
Nämä tehtiin antamalla jokaiselle riskille pisteytys taajuuden/toden-näköisyyden<br />
ja seurausten perusteella.<br />
Riskienhallintasuunnitelmassa on selvitetty tehtaan mahdolliset riskitekijät<br />
sekä niiden hallintakeinot. Erilaisia riskitekijöitä saatiin 13 kpl kuten<br />
ylitäytöt ja vuodot kemikaalien ja jätteiden kuljetus- ja varastointivaiheessa,<br />
maakaasuvuoto, vahinko jätevedenpuhdistamolla, erilaiset<br />
käyttöhäiriöt prosesseissa/prosessilaitteissa ja tulipalot.<br />
Sammutusvesien keräilyaltaana toimii tulipalotilanteissa tehtaan tuotantohallin<br />
alapuolella kulkevat seinämiltään kestävillä materiaaleilla pinnoitettu<br />
kanaalikäytävät, jotka ovat leveys- ja korkeussuunnassa 2-3 m ja<br />
pituudeltaan kymmeniä metrejä.<br />
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN<br />
Jätevedet ja niiden käsittely<br />
Jätevesiä arvioidaan muodostuvan tuotannosta noin 12 m 3 /h, maksimissaan<br />
15 m 3 /h ja talousvesiä noin 0,4 m 3 /h. Prosessista muodostuvat<br />
7
jätevedet voivat sisältää pesuaineita, rikkihappoa ja voiteluaineita (vesiöljyseos,<br />
saippua, esterit tensidit).<br />
Tehtaan prosessista kertyvät jätevedet käsitellään paineistettuun flotaatioon<br />
perustuvassa fysikaalis-kemiallisessa puhdistusprosessissa. Tulevaisuudessa<br />
jäteveden esikäsittelyn ja ultrasuodatuksen tai käänteisosmoosin<br />
jälkeen on myös mahdollista veden kierrätys ja hyödyntäminen<br />
uudelleen prosessissa.<br />
Käsittelemätön jätevesi johdetaan 40 m 3 :n puskurisäiliöön. Säiliössä on<br />
sisäiset osastot öljyn poistamiseksi, jolloin se toimii myös öljynerottimena.<br />
Pinnalle kerääntynyt öljy poistetaan omaa imuputkea pitkin. Puskurisäiliöstä<br />
jätevesi pumpataan kalvopumpulla koagulointisäiliöön, johon<br />
annostellaan polymeeriä, jolla parannetaan flotaatiota ja veden poistoa<br />
flotaatiossa syntyvästä lietteestä. Flotaatioon johdettavaa vettä käsitellään<br />
myös annostelemalla natriumhydroksidia ja suolahappoa oikean<br />
pH:n saavuttamiseksi.<br />
Jotta flotaatio toimisi moitteetta ilman keskeytyksiä, ioninpoistosta ja<br />
veden pehmennyksestä tuleva elvytysvesi kerätään omaan säiliöön,<br />
josta suolapitoista elvytysvettä voidaan asteittain laskea käsitellyn jäteveden<br />
päävirtaan. Suolapitoisella jätevedellä on suuri vaikutus jäteveden<br />
tasaiseen flokkulaatioon ja myöhemmässä vaiheessa myös ultrasuodatuksen/käänteisosmoosin<br />
kuormitukseen.<br />
Esikäsitelty jätevesi johdetaan kunnalliseen viemäriin ja liete pumpataan<br />
ruuvipumpulla tilavuudeltaan 6 m 3 :n kokoiseen säiliöön, jossa on ilmastusristikko,<br />
jolla varmistetaan lietteen pysyminen tasalaatuisena. Liete<br />
myös kuivataan puristamalla siitä vettä, joka palautetaan jätevesikiertoon.<br />
Lietekakku toimitetaan jätteenä joko kaatopaikalle tai hyötykäyttöön.<br />
Sadevedet<br />
Tehdaskiinteistö jaetaan neljään eri osioon: asfaltti (11 680 m 2 ), sora<br />
(3 550 m 2 ), nurmikko (10 240 m 2 ) ja rakennuksen katto (14 540 m 2 ). Yhteen<br />
laskettu huleveden määrä on noin 400 l/s.<br />
Tontin luoteisosaan tehdään vähintään 270 m 3 kokoinen viipymäallas,<br />
jolla tasapainotetaan hulevesiviemäriin menevän veden määrää. Tontin<br />
koillisosasta hulevedet johdetaan kahden kaivon kautta tontin pohjoisreunassa<br />
olevaan ojaan. Ojasta vedet johdetaan tasausaltaaseen. Tontin<br />
etuosasta (Itäportintien reuna) hulevedet johdetaan seitsemästä kaivosta<br />
tasausaltaaseen.<br />
Kaikki asfaltoiduilta alueilta kertyvät vedet johdetaan öljyn- ja hiilivetyjenerottimen<br />
kautta viipymäaltaaseen.<br />
Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen<br />
Maalaamoissa (ulkomaalaus ja sisälakkaus) ja kuivausuuneissa syntyviä<br />
savukaasuja, jotka sisältävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC),<br />
8
ei johdeta suoraan ulkoilmaan. VOC-päästöjä vähennetään johtamalla<br />
savukaasut jälkipolttimeen ja vasta tämän jälkeen ulkoilmaan. Ennen<br />
jälkipoltinta on kuitusuodatinyksikkö, joka hakijan mukaan poistaa polttimelle<br />
menevästä savukaasuvirrasta alle 10 µm:n hiukkaset. Tehtaan<br />
enimmäishiukkaspitoisuudeksi saadaan 5 mg/nm 3 , joka perustuu<br />
18 500 nm 3 /h:n savukaasuvirtaukseen ja 0,09 kg/h:n massavirtaan. Tiedot<br />
perustuvat vastaavaan Puolan Brzeskon tehtaalla saatuun hiukkaspäästömäärään<br />
0,08 g/h. Suodattimen toimintaa valvotaan paineeromittauksella.<br />
Tölkkien ulkopinnan painomaalauksessa (decorator) käytetään vesiliukoisia<br />
maaleja. Maalauskoneiden (2 kpl) puhdistuksessa käytetään<br />
liuotinpohjaisia pesuaineita. Kummankin maalausyksikön poistokaasulinja<br />
on varustettu syklonilla. Maalauskoneiden pesuvaiheessa osa<br />
päästöistä vapautuu hajapäästönä.<br />
Puolan Brzeskon tehtailla tehdyissä savukaasumittauksissa todettiin jälkipolttimen<br />
tehokkuudeksi 99,6 %. Jälkipolttimeen syötetyn kaasun keskimääräinen<br />
VOC-pitoisuus oli 470 mg/m 3 (292 ppm) ja piipun päästä<br />
mitatun poistokaasun pitoisuus oli 1,87 mg/m 3 (1,13 ppm). Hakemuksen<br />
liitteenä on esitetty tarkemmat mittaustiedot Puolan tehtailta.<br />
Hämeenlinnan tehtaaseen asennettava jälkipoltin on tyypiltään regeneratiivinen<br />
komella pedillä varustettu hapetin (KBA-Regenerative-<br />
Thermal Oxidiser, TYPE RTO 25,000, 3-Canister-Design - for 2 pcs<br />
ovens). Tarkemmat tiedot on esitetty hakemuksen liitteessä. Maksimi<br />
kaasunvirtaus polttimelle on 25,000 nm 3 /h ja maksimi VOC-pitoisuus<br />
kaasussa on 0,3-1,0 g/m 3 . Prosessilämpötila hapettimessa on 800 -<br />
820 o C ja maksimi lämpötila kammion puhdistusvaiheessa 950 o C.<br />
Jäännöshappipitoisuudeksi on Puolan tehtaalla mitattu 19 -19,5 %.<br />
Jälkipolttimen tukipolttoaineena on maakaasu. Maakaasun määrä riippuu<br />
jälkipolttimelle johdettavan savukaasun VOC-pitoisuudesta. Tapauksissa,<br />
jossa jälkipolttimeen johdettavassa kaasussa havaitaan suuria<br />
VOC-pitoisuuksia, jälkipolttimen automatiikka vähentää jälkipolttimen<br />
polttoaineena käytettävän maakaasun kulutusta. Jälkipolttimeen on liitetty<br />
lämmöntalteenotto.<br />
Jos jälkipolttimessa havaitaan vika tai toimintahäiriö, automatiikka keskeyttää<br />
tehtaan tuotannon.<br />
Jälkipolttimen savukaasut johdetaan maanpinnasta noin 15 metriä korkeaan<br />
piippuun. Jälkipolttimesta tulevat päästöt koostuvat typenoksideista,<br />
hiilidioksidista ja vesihöyrystä sekä pienistä määristä haihtuvia<br />
orgaanisia yhdisteitä. Laitetoimittaja on antanut seuraavat takuuarvot<br />
poistokaasulle: kokonaishiili C
Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen<br />
Hakemuksessa on käytetty jätekertymien arvioinnissa pohjana yhtiön<br />
Puolassa sijaitsevan 3-linjaisen tehtaan toteutuneita tilastoja jakamalla<br />
suoraan em. jätemäärät kolmella. Syntyvien jätteiden jätekoodit on esitetty<br />
ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti.<br />
1. Absorboimisaineet, suodatinmateriaalit (mukaan luettuina öljysuodattimet,<br />
joita ei ole mainittu muualla), puhdistusliinat ja suojavaatteet,<br />
jotka ovat vaarallisten aineiden saastuttamia – 15 02 02 - 11 660 kg<br />
2. Muut kuin nimikkeessä 15 02 02 mainitut absorboimisaineet, suodatinmateriaalit,<br />
puhdistusliinat ja suojavaatteet – 15 02 03 - 5 597 kg<br />
3. Muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt – 13 02 08 - 4 870 kg<br />
4. Paperi ja kartonkipakkaukset – 15 01 01- 161 773 kg<br />
5. Muovipakkaukset – 15 01 02 - 72 570 kg<br />
6. Puupakkaukset – 15 01 03 - 53 342 kg<br />
7. Maali- tai lakkalietteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita<br />
vaarallisia aineita – 08 01 13 - 13 800 kg)<br />
8. Maali- ja lakkajätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita<br />
vaarallisia aineita – 08 01 11 – 3 816 kg<br />
9. Pakkaukset, jotka sisältävät vaarallisten aineiden jäämiä tai ovat niiden<br />
saastuttamia – 15 01 10 - 2 476 kg<br />
10. Öljynsuodattimet 16 01 07<br />
11. Muut kuin nimikkeessä 19 08 13 mainitut teollisuuden jätevesien<br />
muussa käsittelyssä syntyvät lietteet – 19 08 14- 128 927 kg<br />
12. Työstöemulsiot ja -liuokset, jotka eivät sisällä halogeeneja – 12 01<br />
09- 30 727 kg<br />
13. Laboratoriokemikaalit, jotka koostuvat vaarallisista aineista tai sisältävät<br />
niitä, laboratoriokemikaalien seokset mukaan luettuina – 16 05<br />
06 - 3 kg<br />
Can-Pack S.A. ei vielä ole tehnyt sopimuksia jätteiden käsittelystä eri<br />
toimijoiden kanssa. Kaikilta jätteiden käsittelijöiltä tullaan vaatimaan<br />
seurantatiedot käsitellyistä jätemääristä. Ainoastaan alumiinijäte viedään<br />
jatkokäsittelyyn Suomen rajojen ulkopuolelle. Alumiinin käsittelystä<br />
vastaa alumiinin toimittaja.<br />
Jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentäminen<br />
Jätteet lajitellaan heti niiden syntypaikalla jäteastioihin. Jätteiden välivarastointi<br />
tehdään tehdasalueella sitä varten rakennetussa varastossa.<br />
Jätteen hyötykäyttö ja kierrätys on mahdotonta toteuttaa tehdasalueella<br />
teknisistä ja taloudellisista syistä. Kaikki jätteet noudetaan ulkopuolisen<br />
yrityksen toimesta, jotka huolehtivat jätteiden kierrätyksestä, hyödyntämisestä<br />
tai loppusijoittamisesta. Jätteiden keräystä ja kierrätystä hoitavilta<br />
yrityksiltä vaaditaan selvitys jätteiden käsittelystä. Työntekijöitä<br />
koulutetaan jätteiden kierrätykseen, keräykseen, varastointiin sekä toimittamiseen<br />
jätteitä kerääville yrityksille ja jätemäärien kirjanpitoon.<br />
10
Tölkkien muotoilun eri vaiheissa syntyvä alumiinin leikkuujäte kerätään<br />
talteen lajiteltuna (puhdas alumiini/maalattu alumiini) ja toimitetaan vihreänä<br />
jätteenä ulkomaille.<br />
Hiukkaserotin puhdistetaan vastapainepuhalluksella ja erottimen pohjalle<br />
kertynyt sakka, joka koostuu lähinnä pienistä lakkahiukkasista, liuotetaan<br />
ja pyritään toimittamaan takaisin käyttöön. Sakkaa kertyy noin 4-<br />
5 000 kg vuodessa.<br />
Jätevesien käsittelystä kertyvää lietettä on arvioitu syntyvän noin 100<br />
m 3 vuodessa. Liete kootaan säiliöön, ja lietteestä puristettaessa irtoava<br />
vesi johdetaan jätevesien käsittelyyn. Liete sisältää pääasiassa alumiinia<br />
ja alumiinihydroksidia Al(OH)3. Liete on tarkoitus saada hyötykäyttöön.<br />
Muilla yhtiön tehtailla se toimitetaan rakennusaineeksi, maanparannusaineeksi<br />
tai kaatopaikoille.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty eri jätetyyppien hyötykäyttö ja käsittelymenetelmät.<br />
Jätetyyppi ja koodi<br />
Jätteen hyötykäyttö (Jäteasetuksen 072/93 Käsittelymukaiset<br />
hyödyntämistoiminnot/koodit) menetelmä<br />
Maali- ja lakkajätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
tai muita vaarallisia aineita – 08 01 11<br />
energian tuottamiseksi (R9). Liuottimien talteenotto ja<br />
uudistaminen.(R1)<br />
Muut kuin nimikkeessä 08 01 11 mainitut maali- ja lakka- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
jätteet – 08 01 12<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Maali- tai lakkalietteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
tai muita vaarallisia aineita – 08 01 13<br />
energian tuottamiseksi (R9). Liuottimien talteenotto ja<br />
uudistaminen.(R1)<br />
Muut kuin nimikkeessä 08 01 13 mainitut maali- tai lakka- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
lietteet – 08 01 14<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Muut kuin nimikkeessä 08 03 17 mainitut värijauhejätteet Muiden epäorgaanisten aineiden talteenotto ja kierrä- Kierrätys<br />
– 08 03 18<br />
tys (R4).<br />
Työstöemulsiot ja -liuokset, jotka eivät sisällä halogeeneja Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
– 12 01 09<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Ei-rautametallien viilaus- ja sorvausjätteet – 12 01 03 Metallien ja metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys<br />
(R3).<br />
Hyötykäyttö<br />
Muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt - 13 02 08 Käytetyn öljyn uudelleenjalostaminen ja muu<br />
uudelleenkäyttö.(R8)<br />
Hyötykäyttö<br />
Pakkaukset, jotka sisältävät vaarallisten aineiden jäämiä Tässä liitteessä mainittuun toimintoon toimitettavaksi Kierrätys<br />
tai ovat niiden saastuttamia – 15 01 10<br />
tarkoitetun materiaalin varastoiminen lukuun ottamatta<br />
väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla ennen<br />
sen poiskuljetusta.(R13)<br />
Paperi- ja kartonkipakkaukset – 15 01 01 ja Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina,<br />
talteenotto kierrätys (R2).<br />
Kierrätys<br />
Muovipakkaukset – 15 01 02 Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina,<br />
talteenotto ja kierrätys (R2).<br />
Kierrätys<br />
Puupakkaukset – 15 01 03 Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina,<br />
talteenotto ja kierrätys (R2).<br />
Kierrätys<br />
Metallipakkaukset – 15 01 04 Metallien ja metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys<br />
(R3).<br />
Kierrätys<br />
Absorboimisaineet, suodatinmateriaalit (mukaan luettuina Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
öljysuodattimet, joita ei ole mainittu muualla), puhdistusliinat<br />
ja suojavaatteet, jotka ovat vaarallisten aineiden saastuttamia<br />
– 15 02 02<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Muut kuin nimikkeessä 15 02 02 mainitut absorboimisai- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö<br />
neet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet<br />
– 15 02 03<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Muut kuin nimikkeissä 16 02 09-16 02 13 mainitut käytös- Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä Hyötykäyttö<br />
tä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet – 16 02 13 R11 mainitussa toiminnossa (R12).<br />
Muut kuin nimikkeissä 16 02 09 -16 02 13 mainitut käytös- Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä Hyötykäyttö<br />
tä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet – 16 02 14 R11 mainitussa toiminnossa (R12).<br />
Sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja muista laitteista poiste- Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä Hyötykäyttö<br />
tut vaaralliset osat – 16 02 15<br />
R11 mainitussa toiminnossa (R12). Metallien ja<br />
metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys. (R3)<br />
11
Jätetyyppi ja koodi<br />
Jätteen hyötykäyttö (Jäteasetuksen 072/93<br />
mukaiset hyödyntämistoiminnot/koodit)<br />
Laboratoriokemikaalit, jotka koostuvat vaarallisista aineis- Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei ole mainittu<br />
ta tai sisältävät niitä, laboratoriokemikaalien seokset muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy sellaisia<br />
mukaan luettuina – 16 05 06<br />
yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään käyttämällä<br />
jotakin tässä liitteessä mainituista<br />
toiminnoista, kuten haihduttamista, kuivausta tai<br />
pasutusta (D9)<br />
Muut kuin nimikkeissä 16 05 06, 16 05 07 ja 16 05 08 Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei ole mainittu<br />
mainitut käytöstä poistetut kemikaalit – 16 05 09<br />
muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy sellaisia<br />
yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään käyttämällä<br />
jotakin tässä liitteessä mainituista toiminnoista, kuten<br />
haihduttamista, kuivausta tai pasutusta (D9)<br />
Alkaliparistot (lukuun ottamatta nimikettä 16 06 03) – 16 Tässä liitteessä mainittuun toimintoon toimitettavak-<br />
06 04<br />
si tarkoitetun materiaalin varastoiminen lukuun ottamatta<br />
väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla<br />
ennen sen poiskuljetusta.(R13) Metallien ja metalliyhdisteiden<br />
talteenotto ja kierrätys (R3).<br />
Rakennus ja purkujätteet 17 01 01, 17 01 81, 17 02 02, 17 Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä<br />
04 05, 17 04 11<br />
R11 mainitussa toiminnossa (R12).<br />
Muut kuin nimikkeessä 19 08 09 mainitut, öljyn erotukses- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin<br />
sa syntyvät rasvan ja öljyn seokset – 19 08 10<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Muut kuin nimikkeessä 19 08 13 mainitut teollisuuden Yhdistäminen tai sekoittaminen ennen toimittamista<br />
jätevesien muussa käsittelyssä syntyvät lietteet –<br />
johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon (D13).<br />
19 08 14<br />
Muut toimenpiteet<br />
Käytetty aktiivihiili - 19 09 04 Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Kyllästyneet tai käytetyt ioninvaihtohartsit - 19 09 05 Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin<br />
energian tuottamiseksi (R9).<br />
Melu<br />
12<br />
KäsittelymenetelmäLoppusijoittaminen<br />
Loppusijoitta-<br />
minen<br />
Loppusijoitta<br />
minen<br />
Hyötykäyttö<br />
Hyötykäyttö<br />
Hyötykäyttö<br />
Hyötykäyttö<br />
Hyötykäyttö<br />
Can-Pack UK (Holyrood Drive, Scunthorpe) on tehnyt vastaavasta tehtaasta<br />
meluselvityksen vuonna 2009. Yöaikaan tehdyissä mittauksissa<br />
todettiin, että noin 500 metrin päässä tehtaasta (tien varressa) keskimääräinen<br />
äänitaso oli noin 50 dB(A). Can-Packin Hämeenlinnan tehtaat<br />
sijaitsevat metsän keskellä hakemuksen mukaan noin kilometrin<br />
päässä lähimmästä asutuksesta.<br />
Mahdollista meluhaittaa voivat aiheuttaa tehtaalla käyvät ajoneuvot ja<br />
tehtaan pihalla käytettävät haarukkatrukit. Haarukkatrukin vierestä tehdyt<br />
mittaukset (3 m etäisyydeltä) antoivat äänentasoksi noin 75 dB(A).<br />
Äänen tasoa, joka syntyy tuotantohallin sisäpuolisista toiminnoista, arvioitiin<br />
vastaavassa tehtaassa tehtyjen mittauksien ja tehtaaseen asennettavien<br />
laitteistojen teknisten tietojen perusteella. Tietojen perusteella<br />
keskimääräinen äänitaso on noin 85 dB. Tuotantohallin seinämät eristävät<br />
ääntä noin 30 dB. Pääasialliset äänilähteet varastorakennuksessa<br />
ovat lastauksessa käytettävät trukit. Keskimääräinen äänitaso on noin<br />
70 dB. Arvion mukaan seinät eristävät ääntä noin 30 dB.<br />
Jälkipolttimen äänen taso on noin 65 dB. Tehtaassa suurimman äänen<br />
tason aiheuttavien koneiden ympärille rakennetaan seinämät, joiden<br />
tarkoituksena on laskea äänen taso alle 85 dB. Tarpeen vaatiessa tehdashallin<br />
seinien äänieristystä parannetaan. Tehtaalle asennetaan äänenvaimentimia,<br />
jos sen katsotaan olevan tarpeellista.<br />
Toiminnanharjoittaja on toimittanut täydennyksenä laskennallisen arvion<br />
tehtaan aiheuttamasta melutasosta käyttäen ympäristömelumalliin kuu-
Päästöt maaperään<br />
Liikenne<br />
luvaa pohjoismaista teollisuusmelumallia. Lähtötietoina olivat pistemäisten<br />
melulähteiden äänitehotasot. Arvion mukaan tehtaan pistemäiset<br />
melulähteet ja seinien läpi kulkeutuva ääni aiheuttavat noin 40 dB keskiäänitason<br />
380 metrin etäisyydellä tuotantohallin keskeltä ja lähimpien<br />
asuinrakennusten kohdalla tuotantolaitoksen toimintojen aiheuttama<br />
melutaso voi olla melun leviämiselle suotuisissa olosuhteissa noin<br />
32 dB.<br />
Hakijan ilmoituksen mukaan päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei<br />
muodostu, koska tehdas- ja varastorakennuksien lattiat ovat pinnoitettu<br />
veden ja kemikaalien kestävällä materiaalilla. Kaikki alueet on viemäröity.<br />
Eniten melua aiheuttavat ajoneuvot, jotka toimittavat tehtaalle raakaaineita<br />
ja kuljettavat valmiita tuotteita. Arvioitu liikennemäärä vuosittain<br />
on noin 10950 raskasta ajoneuvoa. Päivittäin tehdasalueelle johtavilla<br />
teillä lisääntyy liikennekuorma 30 ajoneuvolla. Liikenne ajoittuu pääosin<br />
kahdeksan tunnin aikavälille kello 8-16.00. Yöaikaan tehdasalueella<br />
pääsääntöisesti ei tehdä kuormien lastausta tai purkamista. Tehdasalueen<br />
nopeusrajoitus on 15 km/h.<br />
ARVIO PARHAASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA (BAT) TEKNIIKASTA<br />
Toiminta perustuu Can-Pack S.A. kehittämään prosessiin, joka on käytössä<br />
myös muussa alumiinipakkausten tuotannossa. Prosessille on<br />
tehty BAT-tarkastelu, joka on esitetty hakemuksen liitteenä. Parasta<br />
käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavat poistokaasujen terminen käsittely<br />
ja jätevesien suunniteltu kierrättäminen prosessissa.<br />
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄT<br />
Can-Pack UK Ltd on saanut ISO 14001:2004 sertifikaatin. Suomen tehtaalle<br />
aiotaan hakea samaa sertifiointia.<br />
Hakemuksen liitteenä on esitetty Can-Pack S.A.:n Iso-Britannian tehtaille<br />
tehdyn ISO 14001 järjestelmän sertifikaatti.<br />
TOIMINNAN VAIKUTUKSET VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN<br />
Hakemuksessa todetaan, ettei toiminnalla ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen<br />
tai ihmisten terveyteen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin,<br />
vesistöihin tai niiden käyttöön eikä maaperään tai pohjaveteen. Ilmapäästöillä<br />
ei katsota olevan vaikutuksia ilmaan.<br />
13
TARKKAILU<br />
Käyttötarkkailu<br />
Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tehtailla tullaan suorittamaan hakemuksen<br />
mukaan seuraavaa käyttötarkkailua:<br />
• VOC-yhdisteitä sisältävien raaka-aineiden käyttömäärä (kg/a)<br />
• Jätevesimäärä (m 3 /a)<br />
• Poistokaasujen käsittely ja jälkipoltin:<br />
o Hiukkassuodattimen paine-ero<br />
o Polttokammion lämpötila<br />
o Tilavuusvirta<br />
o Typenoksidit<br />
o Jälkipolttimen polttokammion ylilämpö<br />
o Jälkipolttimen polttokammion alilämpö<br />
o Jälkipolttimen liekin valvonta (liekkitunnistin)<br />
o Polttimelle syötettävän maakaasun paine ja määrä<br />
o Piipulle ohjattavan savukaasun lämpötila<br />
• Tuotantomäärä (kpl)<br />
• Energiankäyttö<br />
Edellä mainittujen tietojen perusteella voidaan ainetasetarkastelun kautta<br />
laskea VOC-päästöt ilmakehään.<br />
VOC-asetuksen 435/2001 liitteessä 1, taulukossa 5a on annettu maalaukselle<br />
ja pinnoitukselle poistokaasujen päästöraja-arvot. Ainetasetarkastelun<br />
perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Can-Packin tehtaalla<br />
syntyy noin 129 tonnia VOC-päästöjä vuodessa, joista ilmakehään pääsee<br />
noin 3,5 tonnia. Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tehtaiden kuivaus-<br />
ja maalausprosessissa syntyvät VOC-yhdisteitä sisältävät kaasut ohjataan<br />
samaan jälkipolttimelle johtavaan kanavistoon.<br />
Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeessa ”Paras käytettävissä<br />
oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä, Suomen<br />
ympäristö 23/2008” ja VOC-asetuksessa 435/2001 on todettu, että<br />
päästöjen rajoittaminen/vähentäminen voidaan tehdä joko noudattamalla<br />
toiminnanharjoittajan esittämää päästöjen vähentämisohjelmaa tai<br />
noudattamalla samanaikaisesti asetuksessa määrättyjä poistokaasujen<br />
päästöraja-arvoa ja hajapäästöjen raja-arvoa tai vaihtoehtoisesti noudattamalla<br />
asetuksessa määrättyä kokonaispäästöraja-arvoa.<br />
Jätevesien tarkkailu<br />
Hakemuksessa ehdotettu tarkkailuohjelma:<br />
Laitokselta viemäriin johdettavasta vedestä voidaan ottaa näytteitä jatkuvatoimisella<br />
näytteenottimella. Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tehtaiden<br />
laboratorio tutkii käsitellyistä jätevesistä joko automaattisesti tai<br />
laboratorioanalyysisuunnitelman mukaan kutakin seuraavaa kohdetta<br />
- COD<br />
- sulfaatit<br />
- kloori<br />
14
Päästötarkkailu<br />
- TSS<br />
- TDS<br />
- metallit (Hg, Cd, Cr, Cr+6, Cu, Pb, Ni, Zn, As, V)<br />
- BOD<br />
- ammoniumtypp,<br />
- kokonaistyppi<br />
- pH ja sähkönjohtavuus<br />
Viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan lisäksi kahdesti vuodessa<br />
ulkopuolisen näytteenottajan toimesta 24 h kokoomavesinäytteet, joista<br />
analysoidaan edellä mainittujen parametrien lisäksi:<br />
- fosfori<br />
- liuottimet<br />
- öljyhiilivedyt<br />
Näytteet analysoidaan laboratoriossa, joka on akkreditoitu. Tulokset raportoidaan<br />
Hämeenlinnan seudun vedelle näytteenoton valmistumisen<br />
jälkeen ja vuosittain valvovalle viranomaiselle vuosiraportissa.<br />
Ehdotus Hämeenlinnan tehtaiden VOC-päästöjen tarkkailusta<br />
• Tehtaan ensimmäisenä tuotantovuotena mitataan jälkipolttimen tulo- ja<br />
poistokaasuvirrasta VOC-päästöt kertanäytteenotolla asetuksen<br />
435/2001 mukaisesti. Päästöt ilmoitetaan pitoisuutena normaalikuutiometrissä<br />
(0 o C ja 1,013 bar) [mgVOC/Nm 3 ] ja [mgC/Nm 3 ]. Poistokaasuvirrasta<br />
mitataan myös lämpötila [ o C] sekä virtaus [Nm 3 /h]. Mittauksien<br />
aikana seurataan ja rekisteröidään myös prosessin toimintaa siten,<br />
että mittauksen aikaista tuotantotilannetta voidaan verrata pidemmän<br />
ajan tuotantoon.<br />
• Tämän jälkeen mittauksia suoritetaan jälkipolttimen tulo- ja poistokaasuvirrasta<br />
kolmen vuoden välein.<br />
• Mittausten välivuosina raportoidaan ainetasetarkastelulla ilmakehään<br />
johdettavien VOC-yhdisteiden määrä. Ainetaselaskelma toimitetaan viranomaisille<br />
vuosittain huhtikuuhun mennessä.<br />
Mittaukset suorittaa ulkopuolinen todentaja. Mittauksissa tulee käyttää<br />
ja soveltaa ensisijaisesti standardisoituja menetelmiä (SFS, CEN, ISO,<br />
ASTM, VDI, US EPA). Mittaustulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle<br />
korkeintaan kolmen kuukauden kuluttua mittaustulosten valmistumisesta.<br />
Jätevesien tarkkailuohjelma, joka noudattaa toiminnanharjoittajan ja<br />
HS-Veden välistä liittymissopimusta:<br />
Tarkkailutiheys: Ensimmäisen puolen vuoden ajan näytteet otetaan kerran<br />
kuukaudessa ja sen jälkeen, jos tulokset ovat tasaantuneet ja saavutetut<br />
laatuvaatimukset täyttyvät, näytteet otetaan neljännesvuosittain.<br />
Kerran vuodessa tehdään lisäksi laajempi liuotinpaketti. Näytteet ovat<br />
15
Vaikutustarkkailu<br />
vuorokauden mittaisia kokoomanäytteitä. Näytteiden keräys tehdään<br />
HS-Veden hyväksymällä tavalla.<br />
Yleiset tarkkailtavat suureet:<br />
Suure maks. pitoisuus maks. kuormitus maks. kuormitus<br />
Q 300 m 3 /d 15 m 3 /h; 4,17 l/s<br />
pH 6 - 11<br />
BHK7 250 kg/d<br />
CODCr 500 kg/d<br />
SS 500 mg/l 120 kg/d<br />
P 25 kg/d<br />
N 50 kg/d<br />
Erityistarkkailtavat suureet:<br />
Suure maks.pitoisuus maks. kuormitus<br />
(mg/l)<br />
(g/d)<br />
Hg 0,005 0,25<br />
Cd 0,005 0,2<br />
Cr 1,0 20<br />
Cr +6 5<br />
Cu 1,0 50<br />
Pb 1,0 10<br />
Ni 1,0 10<br />
Zn 5,0 30<br />
As 0,1 10<br />
V 5,0 40<br />
Öljy 200<br />
Rasvat 500<br />
10<br />
Hakemuksessa todetaan, että vaikutustarkkailusta ei ole katsottu tarpeen<br />
laatia ohjelmaa.<br />
HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA<br />
Toiminnalle haetaan ympäristölupaa mahdollisesta muutoksenhausta<br />
huolimatta. Yrityksellä on muissa EU-maissa vastaavia laitoksia, joissa<br />
ympäristönsuojelun taso on korkea ja kansallisen sekä EUlainsäädännön<br />
mukainen. Yritys noudattaa ympäristölupapäätöksessä<br />
esitettyjä määräyksiä, ja katsoo niiden mukaan toimimisen olevan riittävän.<br />
Ympäristön saattamiseksi ennalleen esitetään asetettavaksi 5 000<br />
euron vakuus. Tämä vastaa jätevesisäiliön (18 m 3 ) tyhjentämisestä, vesien<br />
käsittelemisestä ja analysoinnista sekä jäteveden puhdistamon lietteen<br />
tai muiden pienten jätemäärien kuljettamisesta ja käsittelemisestä<br />
aiheutuvat kustannukset.<br />
16
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY<br />
Hakemuksesta tiedottaminen<br />
Lausunnot<br />
Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti tiedotettu<br />
kuuluttamalla siitä 9.9. - 10.10.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa<br />
ja Hämeenlinnan kaupungissa. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu<br />
Hämeen Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen<br />
annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.<br />
Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti pyydetty<br />
lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Hämeen<br />
ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Etelä-<br />
Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -<br />
vastuualueelta, Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta,<br />
Hämeenlinnan kaupungilta, HS-Vedeltä sekä<br />
Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.<br />
Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto<br />
19.10.2011:<br />
Jätevedet<br />
Jätevedet on esikäsiteltävä siten, että lupahakemuksen liitteessä 13 A<br />
mainitut raja-arvot täyttyvät. Lupaviranomaisen tulee harkita, onko tarpeen<br />
asettaa raja-arvo myös jätevesien VOC-päästölle. Jäteveden pitoisuus-<br />
ja kuormitusraja-arvojen tulee vastata HS-Veden kanssa solmittavan<br />
teollisuusjätevesisopimuksen mukaisia raja-arvoja. Teollisuusjätevesisopimus<br />
tulee lähettää tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle.<br />
Jätevesien pääsy viemäriin on estettävä, jos jätevesipäästöille asetetut<br />
vaatimukset eivät täyty. Lupahakemuksen riskitarkastelussa, liitteessä<br />
14, on esitetty, että jos jäteveden pääsy viemäriin joudutaan keskeyttämään,<br />
jätevesi johdetaan 18 m 3 :n varasäiliöön. Lupahakemuksessa on<br />
arvioitu kokonaisvedenkulutuksen olevan noin 298 m 3 /vrk, korkeintaan<br />
370 m 3 /vrk. Näillä vedenkulutusmäärillä varasäiliön kapasiteetti riittää<br />
noin tunniksi. Ennen luvan myöntämistä on selvitettävä, miten mahdollisessa<br />
poikkeuksellisessa tilanteessa toimitaan sen jälkeen, kun varasäiliö<br />
on täynnä.<br />
Lupahakemuksen tarkkailuohjelmassa, liitteessä 25 B, esitetään, että<br />
viemäriin johdettavasta jätevedestä analysoidaan kahdesti vuodessa<br />
fosfori, liuottimet ja öljyhiilivedyt. Kyseiset parametrit tulisi analysoida tiheämmin<br />
ainakin alkuvaiheessa, ennen toiminnan vakiintumista.<br />
Lupahakemuksessa ei ole aikataulutettu vedenkierrätysyksikön toteuttamista.<br />
Lupahakemuksen BAT-tarkastelussa, liitteessä 21, on esitetty,<br />
että veden kierrättäminen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Veden-<br />
17
kierrätysyksikön toteuttamista tulee kiirehtiä ja ympäristöluvassa tulee<br />
asettaa aikataulu vedenkierrätysyksikön toteuttamiselle.<br />
Melu<br />
Lupahakemuksessa on kerrottu, että Can-Pack UK on tehnyt vastaavasta<br />
tehtaasta meluselvityksen. Yöaikaan tehdyissä mittauksissa todettiin,<br />
että noin 500 m:n päässä tehtaasta keskimääräinen äänitaso oli<br />
noin 50 dB(A). Hämeenlinnan tehtaasta on kartoitettu äänilähteet mutta<br />
meluselvitystä ei ole tehty. Lupahakemuksen mukaan Can-Packin Hämeenlinnan<br />
tehtaat sijaitsevat keskellä metsää noin kilometrin päässä<br />
lähimmästä asutuksesta. Lupahakemuksen kohdassa 24 A, etäisyydeksi<br />
lähimpään asutukseen arvioidaan 1,2 km. Kartan perusteella voidaan<br />
kuitenkin todeta, että lähin asutus sijaitsee vain noin puolen kilometrin<br />
päässä laitoksesta. Metsää ei voida pitää meluesteenä: kasvit eivät voi<br />
tuntuvasti vaimentaa etenevän ääniaallon energiaa, toisaalta ympäristöluvassa<br />
ei voi määrätä, että metsää ei saa hakata pois. Laitos sijaitsee<br />
lisäksi maastossa ylempänä kuin Pinomäen asuinalue.<br />
Ennen luvan myöntämistä laitoksen melutaso tulee selvittää laskennallisesti<br />
ohjelmalla, joka perustuu yhteispohjoismaiseen laskentamalliin.<br />
Selvityksessä tulee esittää meluvyöhykkeet kartalla selkeästi. Myös impulssimainen<br />
ja kapeakaistainen melu on huomioitava. Ympäristöluvassa<br />
tulee asettaa melulle raja-arvot, jotka vastaavat VNp 993/1993 mukaisia<br />
melutason ohjearvoja. Toiminnan käynnistyttyä on mittauksin<br />
varmistettava, että melutaso pysyy asetetuissa rajoissa. Jos melutaso<br />
ylittää asetetut raja-arvot tai laitoksen melu aiheuttaa muusta syystä<br />
viihtyisyyshaittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin<br />
asian selvittämiseksi ja haitan poistamiseksi. Hämeen ELY-keskus suosittelee,<br />
että meluselvitys merkitään meluntorjunnan tietojärjestelmään.<br />
Kemikaalien käsittely ja varastointi<br />
Laitoksella käytetään tölkkien pesuun mm. 50 % rikkihappoliuosta ja<br />
muita pesuaineita, jotka sisältävät ainakin seuraavia ympäristölle haitallisia<br />
aineita: rikkihappoa, fluorivetyhappoa, fluorizirkoniumhappoa, ortofosfaatteja<br />
ja kromioksidia. Lupahakemuksessa ei ole esitetty tölkkien<br />
pesuaineiden käyttömääriä, varastointimääriä eikä kuvausta siitä, millaisissa<br />
tiloissa tai säiliöissä pesuun käytettävät aineet varastoidaan.<br />
Ympäristöluvassa tulee antaa riittävät määräykset kemikaalien varastoinnista<br />
ja käsittelystä. Ympäristölle haitallisia aineita ei onnettomuustilanteessakaan<br />
saa joutua maaperään, pinta- tai pohjavesiin.<br />
Jätteet<br />
Lupahakemuksessa ei ole kuvausta ongelmajätteiden tai tavanomaisten<br />
jätteiden varastointia varten rakennettavasta tilasta eikä siitä miten<br />
usein tai mihin jätteet toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Erityisesti ongelmajätteiden<br />
ja jätevesilietteen varastoinnista on annettava riittävät<br />
määräykset maaperän suojelemiseksi, ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi<br />
ja hajuhaittojen torjumiseksi. Lisäksi tulee edellyttää, että<br />
jätteen vastaanottajalla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä ja että jät-<br />
18
teen kuljettajat ovat rekisteröityneet ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.<br />
Jätevesilietteen vastaanottopaikka tulee selvittää ennen luvan<br />
myöntämistä.<br />
Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain valvontaviranomaiselle<br />
laitoksella muodostuneiden ja varastoitujen jätejakeiden määrä ja laatu<br />
sekä tiedot jätteiden hyötykäyttöön, käsittelyyn tai kaatopaikalle toimittamisesta.<br />
Ympäristöluvassa on annettava määräykset jätetietojen kirjanpidosta<br />
ja raportoinnista. Vaihtoehtoisesti kirjanpito ja raportointi voidaan<br />
kuvata viranomaisen hyväksymässä päästöjen tarkkailuohjelmassa.<br />
Lupahakemuksessa on todettu, että alumiinijäte viedään jatkokäsittelyyn<br />
Suomen rajojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää<br />
Suomen ympäristökeskukselta, edellyttääkö jätteen vienti ilmoitusta<br />
SYKE:lle tai SYKE:n vientilupaa.<br />
Päästöt ilmaan<br />
Ympäristölupahakemuksessa on esitetty ilmaan johdettavien VOCpäästöjen<br />
tarkkailuohjelma, jonka mukaan jälkipolttimen tulo- ja poistokaasuvirrasta<br />
mitattaisiin VOC-päästöt kertanäytteenotolla ensimmäisenä<br />
tuotantovuonna ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein.<br />
Ympäristöluvassa tulee asettaa raja-arvo sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset<br />
ilmaan johdettaville VOC-päästöille. Hämeen ELY-keskus<br />
katsoo, että ainakin laitoksen toiminnan alkuvuosina VOC-päästöt tulisi<br />
mitata vuosittain. VOC-päästöjen mittaamisesta on annettava riittävän<br />
tarkat määräykset siten, että eri vuosina toteutettavat mittaukset eivät<br />
tarvitse valvontaviranomaisen erillistä hyväksymispäätöstä.<br />
Ympäristöriskianalyysin kohdassa 3.5 on mainittu, että käyttöhäiriö<br />
hiukkassuodattimessa keskeyttää laitoksen toiminnan automaattisesti.<br />
Lupahakemuksesta ei löydy kuvausta tai muuta mainintaa hiukkassuodattimesta.<br />
Luvan hakijan tulee kuvata hiukkassuodattimen tarve,<br />
toimintaperiaate ja prosessin osa, jossa suodatin sijaitsee. Ympäristöluvassa<br />
tulee tarvittaessa asettaa hiukkaspäästöille raja-arvot ja tarkkailuvelvoite.<br />
Ympäristöriskit ja toiminta poikkeuksellisessa tilanteessa<br />
Lupahakemuksen liitteenä on ympäristöriskianalyysi. Riskianalyysi ja<br />
suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi tulee<br />
päivittää toiminnan käynnistyttyä ja pitää ajantasaisena. Toiminnanharjoittajan<br />
tulee ilmoittaa valvovalle viranomaiselle poikkeuksellisista tilanteista<br />
ja onnettomuuksista, joista aiheutuu poikkeuksellisen suuria päästöjä,<br />
hajua, melua tai muuta ympäristöhaittaa. Toiminnanharjoittajan on<br />
laadittava ja ylläpidettävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistoa ilmoitusmenettelystä.<br />
19
Ympäristönsuojeluvastaava<br />
Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että laitoksella on nimetty ympäristönsuojeluvastaava<br />
ja hänelle sijainen. Mikäli yhteyshenkilön tiedot<br />
muuttuvat, tulee muutoksesta ilmoittaa Hämeen ELY-keskukselle.<br />
Raportointi<br />
Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain Hämeen ELYkeskukselle<br />
sähköisesti TYVI-palvelun kautta tiedot tuotannosta, veden<br />
otosta, päästöistä jätevedenpuhdistamolle, energian käytöstä, polttoaineista,<br />
päästöistä ilmaan, kemikaaleista ja jätteistä.<br />
YSL 101 §:n mukainen toiminnan aloittaminen<br />
Hämeen ELY-keskus ei näe estettä toiminnan aloittamiselle YSL 101<br />
§:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta ympäristölupamääräyksiä<br />
noudattaen, jos meluselvityksen perusteella ei ilmene estettä toiminnan<br />
käynnistämiselle ja jätevesilietteen sijoittamiselle löydetään ratkaisu.<br />
Lupahakemuksessa esitetään YSL 101 §:n mukaisen vakuuden suuruudeksi<br />
5000 € ympäristön saattamiseksi ennalleen. Summa kattaa jäteveden<br />
varasäiliön (18 m3) tyhjentämisestä, vesien käsittelemisestä ja<br />
analysoinnista sekä jäteveden puhdistamon lietteen tai muiden pienten<br />
jätemäärien kuljettamisesta ja käsittelemisestä aiheutuvat kustannukset.<br />
Hämeen ELY-keskus ei pysty arvioimaan, onko vakuuden suuruus riittävä,<br />
sillä laitoksella välivarastoitavien jätejakeiden määriä ei ole arvioitu.<br />
Mahdollisesti myös jäteveden varasäiliön kokoa on syytä kasvattaa.<br />
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat<br />
-vastuualue 12.10.2011:<br />
Hakemuksen mukaan lähin asutus sijaitsee 1,2 km päässä laitoksesta.<br />
Liitteinä olevien karttojen perusteella lähin asutus sijaitsee kuitenkin n.<br />
600 metrin päässä. Hakemuksessa todetaan, että Can-Pack UK on<br />
tehnyt vastaavasta tehtaasta meluselvityksen, jonka mukaan yöaikaan<br />
tehdyssä mittauksessa keskimääräinen äänitaso oli 50 dB(A) n. 500<br />
metrin päässä tehtaasta. Aluehallintovirasto toteaakin, että Hämeenlinnan<br />
alumiinitölkkitehtaan melutaso tulee varmentaa mittauksin toiminnan<br />
käynnistyttyä täyteen volyymiinsä ja varautua tarvittaessa lisäeristämään<br />
melua aiheuttavat lähteet siten, että melun ohjearvot eivät ylity<br />
lähimmissä häiriintyvissä kohteissa missään olosuhteissa.<br />
Laitoksen piha-alueen hulevesiä johtaessa tulee varmistua siitä, että lähiympäristössä<br />
ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja, ja ottaa nämä<br />
huomioon laitosalueen pintavesien käsittelyssä ja johtamisessa. Toiminta<br />
ei saa aiheuttaa riskiä talousvesikäytössä olevien kaivojen veden<br />
laadulle tai antoisuudelle.<br />
20
Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto, rakennusvalvonta<br />
ja ympäristöyksikkö 11.11.2011:<br />
Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan juomatölkkitehdas sijaitsee Hattelmalan<br />
kaupunginosassa, Moreenin lakialueelle tehdyllä asemakaavamuutos<br />
alueella. Asemakaava noudattelee yleiskaavaa. Viereisen Itäportintien<br />
länsipuolelle on laadittu juuri lautakuntakäsittelyssä oleva pienempi teollisuustonttien<br />
asemakaava. Alueelle vuonna 2008 tehtyä kehittämissuunnitelmaa<br />
päivitetään parhaillaan ja uusi osayleiskaavaehdotus on<br />
valmisteilla ja tullee luottamuselinten käsittelyyn ensi vuoden puolella.<br />
Uusi maakuntakaavaluonnos vastaa tilannetta alueella.<br />
Hakemuksessa on lueteltu tällä hetkellä olemassa olevia lähimpiä häiriintyviä<br />
kohteita mm. melu- ja ilmapäästöjen osalta. Koska tehdas on<br />
ensimmäisiä alueelle tulevia toimijoita, tulee ympäristöluvassa huomioida<br />
myös muut alueelle asemakaavan mukaan jatkossa sijoittuvat toiminnot.<br />
Lähin asutus sijaitsee noin 700 metrin päässä.<br />
Yleiseen viemäriverkostoon johdettavien jätevesien osalta on tärkeää<br />
täyttää vesiyhtiön asettamat raja-arvot ja kuormituspitoisuudet sekä<br />
seurata muodostuvan jäteveden laatua. Häiriötilanteiden osalta tulee<br />
tehtaalla olla selkeä suunnitelma lisävahinkojen estämiseksi kuten esim.<br />
verkoston sulkeminen sekä jäte- että sadevesiverkoston osalta.<br />
Puhdistuslaitteiden läpi johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden,<br />
savukaasujen sekä hiukkaspäästöjen osalta tulee varmistaa riittävä sekoittuminen<br />
ennen niiden vaikutusta lähiympäristön ihmisiin ja luontoon.<br />
Hajapäästöt ja hallitsemattomat liuotinainepäästöt tulee minimoida.<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteista tulee tehdä ilmoitus myös kunnan ympäristöviranomaiselle.<br />
Yrityksen tulee osallistua Hämeenlinnan kaupungin järjestämään ilmanlaadun<br />
jatkuvatoimisen mittausaseman käyttökustannuksiin muiden ympäristölupavelvollisten<br />
yritysten tavoin päästöjen suhteessa.<br />
Hulevedet<br />
Hulevesistä on hakemuksessa yksi kappale ja siihen liittyvä kaavio.<br />
Can-Packin tehdaskiinteistön katoilta (14 540 m2) ja päällystetyiltä alueilta<br />
(11 680 m2) kertyy merkittävä määrä hulevesiä, joten Hämeenlinnan<br />
kaupungin hulevesistrategian keskeiset tavoitteet, hulevesien määrän<br />
vähentäminen, hulevesien vesistöihin aiheuttaman kuormitusvaikutuksen<br />
vähentäminen ja kaupunkitulvien ehkäisy ja hallinta tulee huomioida<br />
kiinteistön rakentumisessa ja toiminnassa. Rakennettava alue sijoittuu<br />
lähelle Painokankaan lakea ja hulevedet valuvat pääasiassa etelään.<br />
Alueelle valmisteltavaan yleiskaavaan on liittynyt Moreenin alueen<br />
hulevesiselvitys (2010), jossa on tarkastelut hulevesien hallintaa laajemmasta<br />
näkökulmasta.<br />
21
Asemakaava edellyttää läpäisemättömiltä alueilta tulevien hulevesien<br />
viivyttämistä kiinteistöllä kuutiometreinä (1 m 3 ) kutakin 100 päällystettyä<br />
m 2 kohti ja viivytysrakenteiden tyhjenemisajan (12 t). Läpäisemätöntä<br />
pintaa on 26 220 m 2 eli viivytystilavuutta tarvitaan minimissään<br />
262,2 m 3 , joka täyttyy suunnitelman mukaisesti rakentuvan 270 m 3 altaan<br />
osalta. Altaan viipymäaikaa ei ole suunnitelmissa ilmoitettu, mutta<br />
sen siis tulee olla vähintään 12 tuntia.<br />
Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää esim. käyttämällä pysäköintialueella<br />
tietynlaista asfalttia, rakokiveyksiä ja istutuskaistoja ja<br />
rakennuksissa virherkattoja tulvahuippujen tasaamiseksi. Hämeenlinnan<br />
kaupungin hulevesistrategian mukaan hulevesiin joutuvia ympäristölle<br />
haitallisia aineita vähennetään puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin<br />
ja syntymekanismeihin, ja tarvittaessa haitallisia aineita sisältävät hulevedet<br />
puhdistetaan. Hulevesien käsittelyyn on esitetty hiekanerotussadevesikaivoja.<br />
Koska alueen liikenne on varsin runsasta, on asianmukaista<br />
varautua myös öljy- ja kemikaalivuotoon. Öljyonnettomuuteen varautumiseksi<br />
viipymäaltaaseen tulee suunnitella rakenne, jonka avulla<br />
on mahdollista kerätä talteen karannut öljy. Osa hulevesistä johdetaan<br />
kahden sadevesikaivon läpi pohjoispuolella kulkevaan ojaan. Näiden<br />
sadevesikaivojen osalta tulisi ympäristöluvassa edellyttää öljynerotuksen<br />
toteuttamista. Ehkä voidaan harkita Bypass-järjestelmää hyödyntäen<br />
(95 % sademäärästä käsitellään erotinjärjestelmällä, ja vain rankkasadetilanteessa<br />
huippuvirtaamaa ohjataan järjestelmän ohi). Suurin osa<br />
haitta-aineista kulkeutuu sadetapahtuman alussa. Sadevesien erotusjärjestelmän<br />
toimivuutta tulee selvittää sen rakennuttua valvontanäytteenottoon<br />
pohjautuen ja tarvittaessa parantaa sitä.<br />
Ympäristölupahakemusmateriaalista poiketen rakennuslupaan liittyvissä<br />
papereissa Can-Packin toimeksiannosta toimivat Lemminkäinen ja edelleen<br />
aliurakoitsija Geo-Ykkönen Oy ovat esittäneet sadevesiviemäröintisuunnitelman,<br />
pintavesisuunnitelman ja viipymäaltaan leikkauspiirustukset,<br />
joista ilmenee mm. lietteen- ja öljynerottimien sijoittaminen ennen<br />
viipymäallasta, mikä on hyvä. Viipymäaltaan syvyys on leikkauspiirustuksen<br />
mukaan 3,38 m. Kuvista ilmenee myös se, että hulevedet joudutaan<br />
pumppaamaan maan pinnalle tontin ulkopuolella, mikä ratkaisuna<br />
ei ole optimaalinen, mutta tähän lienee jouduttu erinäisistä syistä.<br />
Jätteet<br />
Hakemuksessa on esitetty jätejakeet jätekoodeittain ja syntypaikoittain.<br />
Jätteiden määrät on arvioitu Puolan Brzeskon tehtailla syntyvien jätteiden<br />
perusteella.<br />
Jätteet lajitellaan syntypaikalla jäteastioihin ja välivarastoidaan tehdasalueella<br />
sitä varten rakennetussa varastossa. Jätteet noudetaan ulkopuolisen<br />
yrityksen toimesta eikä niitä hyödynnetä omissa prosesseissa.<br />
Jätteiden määrästä ja toimittamisesta hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi<br />
tulee raportoida vuosiraportissa tarkemmin. Toiminnanharjoittajan tulee<br />
olla riittävän hyvin selvillä tuotannossaan ja tuotteestaan syntyvästä<br />
22
jätteestä ja pyrkiä kehittämään tuotettaan siten, että jätteen määrä ja<br />
haitallisuus vähenee.<br />
Ympäristöterveydenhuolto<br />
Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristöyksiköllä ei ole<br />
huomautettavaa terveydensuojeluviranomaisena ympäristölupahakemukseen.<br />
Elintarvikevalvontaviranomaisena Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta<br />
ja ympäristöyksikkö toteaa seuraavaa:<br />
Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita<br />
(eli kontaktimateriaaleja) markkinoille saattaville toimijoille on 1.9.2010<br />
voimaan tulleella elintarvikelain (23/2006) muutoksella säädetty velvollisuus<br />
ilmoittaa toimipaikastaan ja toiminnastaan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.<br />
Tuotteiden valmistajalla on oltava omavalvontajärjestelmä tuotteiden<br />
vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvontadokumentaation<br />
perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden<br />
vaatimustenmukaisuus.<br />
HS-Veden lausunto 12.9.2011:<br />
Can-Pack S.A. ja HS-Vesi ovat allekirjoittaneet käyttö- ja liittymissopimuksen<br />
sekä niitä tarkentavan teollisuusjätevesien johtamissopimuksen<br />
koskien kyseessä olevan yrityksen toimintaa. Teollisuusjätevesien johtamissopimus<br />
liitteineen on lausunnon liitteenä. Teollisuusjätevesien<br />
johtamissopimuksessa määritetään mm. viemäriverkkoon johdettavan<br />
jäteveden määrä- ja laatuvaatimukset.<br />
Lisäksi sopimuksen liitteenä on tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti liittyjä<br />
velvoitetaan tarkkailemaan jätevesiviemäriin johtamansa jäteveden<br />
laatua. Tarkkailuohjelmassa liittyjältä edellytetään aluksi tiiviimpää laaduntarkkailua<br />
ja mikäli laadussa ei ole havaittavissa ongelmia voidaan<br />
sitä ohjelman mukaisesti alun jälkeen väljentää (sopimuksen liite 3).<br />
Tarkkailuohjelmassa sovitaan myös julkisen valvonnan alaisen ulkopuolisen<br />
akkreditoidun laboratorion käyttämisestä näiden näytteiden analysoinnissa,<br />
joten tämän tarkkailuohjelman sisältö on lisättävä ympäristölupahakemuksen<br />
liitteessä 25 B esitettyyn tarkkailuun.<br />
Can-Pack S.A.:n jätevesien käsittelystä syntyvän lietteen hävittämisestä<br />
ei lupahakemuksessa ole mainintaa ja HS-Vesi muistuttaa, ettei näitä<br />
lietteitä saa johtaa viemäriverkkoon tai HS-Veden puhdistamolle.<br />
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto 13.10.2011:<br />
Riskikartoitus ja onnettomuuksiin varautuminen<br />
Hakemukseen on liitetty ympäristöriskianalyysi sekä riskien arviointi.<br />
Niissä on selvitetty, millaisia rakenteellisia ja käyttöön liittyviä keinoja<br />
23
toiminnanharjoittajalla on torjua onnettomuuksia ja ei-toivottuja tapahtumia.<br />
Esitettyjen keinojen lisäksi seuraaviin asioihin tulee kiinnittää<br />
huomiota:<br />
- palo- ja pelastussuunnitelman tulee sisältää Pelastuslain (379/2011)<br />
15 §:ssä mainitut pelastussuunnitelmalta edellytetyt asiat.<br />
- lakat ja maalit tulee varastoida siten, että mahdolliset vuodot voidaan<br />
kerätä talteen (varaston allastus tms.) sekä mahdollisia vuotoja<br />
varten hankkia riittävästi imeytysainetta.<br />
-<br />
Pelastustoiminnan onnistumismahdollisuudet<br />
Toiminnassa syntyvät jätevedet esikäsitellään omassa jäteveden puhdistamossa<br />
ja hulevedet ohjataan viivytysaltaan kautta eteenpäin. Pelastustoiminnan<br />
onnistumisen turvaamiseksi näiden järjestelmien osalta<br />
tulee huomioida myös mahdolliset haitallisia aineita sisältävät sammutusvedet<br />
sekä niiden osalta ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin myös ympäristölle<br />
aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi (esim. sammutusjätevesien<br />
mahdollisen keräilyn järjestäminen, Kemikaaliturvallisuuslaki<br />
390/2005, 10 §). Lisäksi on suositeltavaa, että viemärin sulkukaivojen<br />
kannet maalataan keltaisella tunnusvärillä niiden havaittavuuden parantamiseksi<br />
PelL 379/2011, 9 §, vrt. standardi SFS 3352 kohta 14.1).<br />
Prosessissa käytetään energialähteenä maakaasua. Vaikka se onkin tiheydeltään<br />
ilmaa kevyempää, mahdollisia kaasuvuototilanteita varten<br />
alueelle tulee järjestää tuulen suuntaa osoittava järjestelmä, esimerkiksi<br />
tuulipussi, PelL 379/2011, 9 §).<br />
Muita havaintoja<br />
Riskinarvioinnin kohdassa "Tulipalo päärakennuksessa" on yhdeksi varotoimenpiteeksi<br />
määritelty automaattinen sammutuslaitos. Viittaus ei<br />
ole relevantti, sillä kohteen suojaustasoksi on rakennusluvassa määritelty<br />
suojaustaso 2 (automaattinen paloilmoitin).<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine<br />
Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 18.11.2011. Annetut<br />
lausunnot on toimitettu sähköisinä niiden saavuttua viranomaiselle. Hakija<br />
on toimittanut aluehallintovirastolle 18.11.2011 sähköpostilla seuraavan<br />
vastineen.<br />
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto<br />
Jätevedet<br />
Lausunnossa todetaan: ”Ennen luvan myöntämistä on selvitettävä, miten<br />
mahdollisessa poikkeuksellisessa tilanteessa toimitaan sen jälkeen,<br />
kun varasäiliö on täynnä.” Tähän esitämme seuraavaa: Lupahakemuksen<br />
jättämisen jälkeen vedenkäsittelyprosessia on päivitetty, jolloin varasäiliön<br />
kokoa on suurennettu 18 m 3 :stä 28 m 3 :iin. Tällöin säiliön koko<br />
riittää yli kolmen tunnin tuotannolle. Tölkkien pesu 9 m 3 /h. Talousjätevettä<br />
ei johdeta jv-laitoksen kautta. Ioninvaihtimen pesua ei tehdä mahdollisessa<br />
jv-laitoksen häiriötilanteessa. Hakemuksen liitteen 14 mukai-<br />
24
sessa riskitarkastelussa on esitetty puutteellisesti toimenpiteet häiriötapauksessa.<br />
Täydennyksenä tähän esitämme, että varasäiliön täyttyessä<br />
tuotantoprosessi pysäytetään. Lausunnossa todetaan: ”Vedenkierrätysyksikön<br />
toteuttamista tulee kiirehtiä ja ympäristöluvassa tulee asettaa<br />
aikataulu vedenkierrätysyksikön toteuttamiselle.” Tulemme toteuttamaan<br />
vedenkierrätyksen, kun se on teknis-taloudellisesti kannattavaa.<br />
Melu<br />
Lausunnossa todetaan: ”Ennen luvan myöntämistä laitoksen melutaso<br />
tulee selvittää laskennallisesti ohjelmalla, joka perustuu yhteispohjoismaisen<br />
laskentamalliin.” Lausunnossa on todettu asuinalueen sijaitsevan<br />
500 m:n etäisyydellä tehtaasta. Hakemuksessamme on etäisyydeksi<br />
mainittu virheellisesti tuo 1,2 km. Oman tarkistuksemme mukaan tämä<br />
etäisyys on todellisuudessa yli 800 m. Tulemme tekemään melumittaukset<br />
ennen tehtaan tuotannon käynnistämistä sekä tuotannon ollessa<br />
täydessä käytössä kuten Etelä-Suomen AVI:n asiaa käsittelevässä<br />
lausunnossa todetaan. Mittaukset tullaan ulottamaan myös läheiselle<br />
asuntoalueelle saakka. Tulemme teettämään vaatimuksen mukaisen<br />
laskennallisen meluselvityksen, mikäli sen teettämiselle on perusteltu<br />
tarve. Oman käsityksemme mukaan ko. laskelmalle ei ole tällä hetkellä<br />
perusteltua tarvetta, sillä Englannin tehtaalla suoritettujen mittausten<br />
mukaan 500 m:n etäisyydellä tehtaasta melutaso on n. 50dB. Tässä tapauksessa<br />
etäisyys asutukseen on yli 800 m (50 % pidempi kuin vertailukohteessa).<br />
Lisäksi on otettava huomioon, että ko. asutusalue rajoittuu<br />
moottoritiehen, VT 3 (etäisyys tehdasta lähinnä olevaan pisteeseen<br />
n. 250 m moottoritiestä). Lisäksi on huomattava, että Moreenin alueella<br />
sijaitsee lukuisia logistiikkatoimijoita, jotka käyttävät Orsitietä liikenneväylänään,<br />
etäisyys asutusalueelta tälle tielle on alle 200 m.<br />
Jätteet<br />
Lausunnossa todetaan: ”Jätevesilietteen vastaanottopaikka tulee selvittää<br />
ennen luvan myöntämistä.” Vastineenamme tähän esitämme, että<br />
vastaanottosopimuksen puuttuminen ei estä luvan myöntämistä, vaan<br />
tämä tulee lupaan ehtona toiminnan aloittamiselle. Perusteluina tälle on<br />
se, ettei kyseinen liete ole ongelmajätettä. Täydennyksenä lupahakemuksen<br />
aineistoon toteamme, että liete kerätään talteen eikä sitä lasketa<br />
viemäriverkostoon. Lietteen arvioitu (perustuu usean tehtaamme todellisiin<br />
määriin) määrä on 100 tn/70 m 3 vuodessa. Liete sisältää pääasiassa<br />
(98%) alumiinia (Al) ja alumiinihydroksidia (Al(OH)3). Ko. liete<br />
toimitetaan muilla tehtaillamme kierrätyksen kautta rakennusaineeksi,<br />
maanparannusaineeksi sekä joissakin tapauksissa kaatopaikalle.<br />
Lausunnossa todetaan: ”Lupahakemuksessa on todettu, että alumiinijäte<br />
viedään jatkokäsittelyyn Suomen rajojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan<br />
tulee selvittää Suomen ympäristökeskukselta, edellyttääkö jätteen<br />
vienti ilmoitusta SYKE:lle tai SYKE:n vientilupaa.” Korostamme,<br />
ettei tuotannosta jäävä alumiini ole jätettä, vaan tuotannosta jäävä alumiini<br />
toimitetaan takaisin valmistajalle raaka-aineeksi, joka kierrätetään<br />
sulatuksen kautta uudelleen käyttöön. Tulemme hankkimaan tarvittavat<br />
luvat tuotannosta jäävän alumiinin toimittamisesta uusiokäyttöön.<br />
25
4. Päästöt ilmaan<br />
Lausunnossa todetaan: ”Lupahakemuksesta ei löydy kuvausta tai muuta<br />
mainintaa hiukkassuodattimesta. Luvan hakijan tulee kuvata hiukkassuodattimen<br />
tarve, toimintaperiaate ja prosessin osa, jossa suodatin sijaitsee.”<br />
Hakemuksen Liitteen 17B ”Inside Spray Baghouse” on riskianalyysin<br />
kohdan 3.3 mainitsema hiukkassuodatin, joka on juuri ennen hapetinta.<br />
Lisäksi maalauksen/päällyslakkauksen (Decorator) poistoilman<br />
esikäsittelyssä hiukkaset erotetaan sykloneilla (2 kpl). Sykloneista ilma<br />
johdetaan em. hiukkaserottimen läpi hapettimelle. Em. täydennykset on<br />
esitetty Liitteen 1.1. mukaisessa kaaviossa ja kuvissa.<br />
5. YSL 101 §:n mukainen toiminnan aloittaminen<br />
Lausunnossa todetaan: Hämeen ELY-keskus ei näe estettä toiminnan<br />
aloittamiselle YSL 101 §:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta ympäristölupamääräyksiä<br />
noudattaen, jos meluselvityksen perusteella ei<br />
ilmene estettä toiminnan käynnistämiselle ja jätevesilietteen sijoittamiselle<br />
löydetään ratkaisu. Kohdissa 1-3 mainituista lausunnon osissa todetaan,<br />
että asiat on esitettävä ennen luvan myöntämistä. Kuitenkin yo.<br />
kohdan mukaan em. asioiden selvittäminen on toiminnan aloittamisen<br />
ehtona.<br />
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto<br />
1. Riskikartoitus ja onnettomuuksiin varautuminen<br />
Lausunnossa todetaan: Lakat ja maalit (ympäristöriskianalyysi kohta<br />
3.11) tulee varastoida siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen<br />
(varaston allastus tms.) sekä mahdollisia vuototilanteita varten tulee<br />
hankkia riittävästi imeytysainetta. Asiaa käsiteltiin neuvottelussa<br />
4.11.2011, jossa oli mukana mm. lausunnon laatinut Raimo Niemi. Hänelle<br />
esiteltiin varastointiin liittyvät asiat. Hänellä ei ollut tällöin huomautettavaa<br />
ratkaisuun liittyvästä tekniikasta, kunhan ympäristöriskit<br />
saadaan torjutuksi. Lakat ja maalit varastoidaan materiaalivarastossa,<br />
tila 145, jossa on lattiassa suljetut Aco-kourut, jotka tyhjennetään tarvittaessa.<br />
2. Pelastustoiminnan onnistumismahdollisuudet<br />
Lausunnossa todetaan: Tulee huomioida myös mahdolliset haitallisia<br />
aineita sisältävät sammutusjätevedet sekä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin<br />
toimiin myös ympäristölle aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi (esim.<br />
sammutusjätevesien mahdollisen keräilyn järjestäminen). Tätä asiaa<br />
käsiteltiin Raimo Niemen kanssa pidetyssä neuvottelussa 4.11.2011.<br />
Tuotantohallin sammutusvedet keräytyvät siellä oleviin kanaaleihin (leveydet<br />
ja korkeudet 2-3 m, ja pituudet kymmeniä metrejä), siis tilavuudet<br />
riittävät sammutusvesille. Kyseiset kanaalit on vuorattu nesteiden<br />
kestävällä tiivistyksellä, joka estää kanaaleissa olevien nesteiden imeytymisen<br />
maaperään. Kanaaleihin kertyneet nesteet joko pumpataan jäteveden<br />
puhdistamolle (normaalissa käyttötilanteessa) tai jätetään<br />
pumppaamatta puhdistamolle ja pumpataan erikseen jätekuljetusautoon<br />
(esim. haitallisia aineita sisältävät sammutusvedet) edelleen käsittelyä<br />
varten. Alueen kaikki piha-alueen hulevedet johdetaan kiinteistön sade-<br />
26
vesijärjestelmään, joka varustettu öljyn-/hiilivetyjenerottimella. Tämän<br />
jälkeen hulevedet johdetaan pumppauksen avulla yleiseen sadevesiverkostoon.<br />
Öljynerottimen jälkeinen sulkuventtiili sulkemalla voidaan<br />
tarvittaessa estää esim. haitallisia aineita sisältävien sammutusvesien<br />
pääsy yleiseen sadevesiverkostoon. Kiinteistö varustetaan tuulensuuntaa<br />
osoittavalla järjestelmällä (esim. tuulipussilla).<br />
3. Muita havaintoja<br />
Lausunnossa todetaan: Yhdeksi varotoimeksi on määritelty automaattinen<br />
sammutuslaitos. Viittaus ei ole relevantti, sillä kohteen suojaustasoksi<br />
on rakennusluvassa määritelty suojaustaso 2 (automaattinen<br />
paloilmoitin). Lausunnon toteamus on oikea, sillä lupahakemuksessamme<br />
on virheellisesti varotoimenpiteeksi esitetty automaattinen<br />
sammutuslaitos, vaikka kyseessä on automaattinen paloilmoitin.<br />
HS-Veden lausunto<br />
1. Tarkkailuohjelma<br />
Lausunnossa todetaan: Sopimuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman<br />
sisältö on lisättävä ympäristölupahakemuksen liitteessä 25B esitettyyn<br />
tarkkailuun. Tarkkailuohjelma tai sen sisältö lisätään lupahakemuksen<br />
liitteeseen 25B. Tämän vastineen Liite 3.1.<br />
2. Lietteen käsittely<br />
Lausunnossa todetaan: Can-Pack S.A:n jätevesien käsittelyssä syntyvän<br />
lietteen hävittämisestä ei lupahakemuksessa ole mainintaa ja HS-<br />
Vesi muistuttaa, ettei näitä lietteitä saa johtaa viemäriverkkoon tai HS-<br />
Veden puhdistamolle. Täydennyksenä lupahakemuksen aineistoon toteamme,<br />
että liete kerätään talteen eikä sitä lasketa viemäriverkostoon.<br />
Tämä on ollut tarkoitus jo alkujaankin, mutta asia oli jäänyt mainitsematta<br />
lupahakemuksessa.<br />
Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto<br />
1. Melu<br />
Lausunnossa todetaan: Hakemuksen mukaan lähin asutus sijaitsee<br />
1,2 km päässä laitoksesta. Liitteinä olevien karttojen perusteella lähin<br />
asutus sijaitsee kuitenkin n. 600 metrin päässä. Lupahakemuksessamme<br />
on virheellisesti todettu asutuksen sijaitsevan 1,2 km:n etäisyydellä<br />
tehtaasta. Tarkistuksemme jälkeen oikea etäisyys asutusalueen reunalle<br />
(ei lähimpään asuinrakennukseen) on hieman yli 800 m. Tulemme tekemään<br />
melumittaukset ennen tehtaan tuotannon käynnistämistä sekä<br />
tuotannon ollessa täydessä käytössä. Mittaukset tullaan ulottamaan<br />
myös läheiselle asuntoalueelle saakka.<br />
2. Hulevedet<br />
Lausunnossa todetaan: Laitoksen piha-alueen hulevesiä johtaessa tulee<br />
varmistua siitä, että lähiympäristössä ei ole talousvesikäytössä olevia<br />
kaivoja, ja ottaa nämä huomioon laitos-alueen pintavesien käsittelyssä<br />
ja johtamisessa. Kaikki piha-alueen hulevedet johdetaan kiinteis-<br />
27
tön sadevesijärjestelmään, joka on varustettu öljyn-/hiilivetyjen erottimella.<br />
Tämän jälkeen hulevedet johdetaan pumppauksen avulla yleiseen<br />
sadevesiverkostoon. Öljyn-/hiilivetyjenerottimen ja pumppaamon<br />
väliin asennetaan sulkuventtiili, jolla voidaan tarvittaessa estää esim.<br />
haitallisia aineita sisältävien sammutusvesien pääsy yleiseen sadevesiverkostoon.<br />
Siis järjestelmä on täysin suljettu. Lisäksi pyydämme<br />
huomioimaan, että asuntoaluetta lähempänä on muitakin teollisuus-<br />
/liikekiinteistöjä. Tarvittaessa olemme valmiit myös kartoittamaan lausunnossa<br />
mainittujen talousvesikaivojen sijainnit.<br />
Vastineen liitteinä olivat prosessikaavio, johon on merkitty syklonit ja<br />
hiukkassuodatin, kuvat sykloneista ja hiukkassuodattimesta sekä HS-<br />
Veden laatima Can-Pack S.A.:n jätevesien tarkkailuohjelma.<br />
Muistutukset ja mielipiteet<br />
Hakemuksen johdosta ei aluehallintovirastoon tullut muistutuksia eikä<br />
esitetty mielipiteitä.<br />
Neuvottelut ja tarkastukset<br />
Hakemuksen johdosta on pidetty alustava neuvottelu 24.5.2011 sekä<br />
tehty laitoskäynti tehtaalla 25.1.2012. Neuvottelumuistio sekä tiedot tarkastuksesta<br />
on liitetty asiakirjoihin.<br />
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU<br />
Lupamääräykset<br />
Yleiset määräykset<br />
Aluehallintovirasto on tarkastanut Can-Pack S.A Hämeenlinnan juomatölkkitehtaan<br />
toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen ja myöntää<br />
toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen<br />
mukaisesti sekä seuraavia lupamääräyksiä noudattaen.<br />
1. Tehdas ja toiminta tehdasalueella tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että<br />
toiminnasta ei aiheudu maaperän, pintaveden, pohjaveden eikä ilman<br />
pilaantumista, pöly-, haju- tai meluhaittaa, roskaantumista eikä muutakaan<br />
haittaa ympäristölle tai terveydelle.<br />
2. Prosessilaitteet ja toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet<br />
on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on huollettava ja testattava<br />
säännöllisesti. Korjaus- ja tarkastustoimenpiteet on kirjattava niin, että<br />
dokumentit voidaan tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle. Tehdasalueelle<br />
on hankittava tuulipussi.<br />
3. Tehtaalla on oltava ympäristöasioista vastaava henkilö ja hänellä sijainen,<br />
ja heidän ajan tasalla olevat yhteystiedot on oltava Hämeen elin-<br />
28
keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin<br />
ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa.<br />
4. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan<br />
taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sitä on hyödynnettävä<br />
kaikessa tehtaan toiminnassa niin, että päästöt ja tehtaan<br />
ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energian käyttö<br />
tehokasta.<br />
Päästöt ilmaan<br />
5. Päästöraja-arvo tehtaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden prosessipäästöille<br />
eli VOC-päästöille ulkoilmaan on 50 milligrammaa normaalikuutiometrissä<br />
laskettuna orgaanisena kokonaishiilenä eli 50 mg<br />
C/Nm 3 .<br />
6. Tölkkien pinnoitus- ja kuivausprosesseista vapautuvat VOC-pitoiset<br />
päästöt on käsiteltävä jälkipolttimessa. Jälkipolttimen toimintaa on seurattava<br />
jatkuvatoimisen lämpötila-, häkä(CO)- ja tilavuusvirtausmittauksen<br />
avulla. CO-mittaus on aloitettava vuoden 2013 alusta. Lisäksi savukaasujen<br />
jatkuvatoiminen typenoksidimittaus on toteutettava hakemuksen<br />
mukaisesti. Jälkipoltinyksikkö on varustettava häiriötilanteiden hälytysjärjestelmällä.<br />
Häiriötilanteissa, joissa jälkipolttimen VOC-päästöraja-arvo ylittyy tai<br />
hiukkaspäästöt kohoavat yli normaalin päästötason hiukkassuodattimen<br />
toimintavikojen vuoksi, on päästöt saatava normaalitilaan mahdollisimman<br />
pian tai tehtaan tuotanto on keskeytettävä.<br />
Tarkempi selvitys menettelytavoista jälkipoltinyksikön häiriötilanteissa<br />
on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
tehtaan tuotantotoiminnan alettua.<br />
7. Tehtaan VOC-hajapäästöt tulee pitää mahdollisimman pienenä optimoimalla<br />
yleisilmanvaihtoa, parantamalla prosessilaitteistojen tiiviyttä,<br />
kiinnittämällä huomiota työtapoihin kuten kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn,<br />
varastosäiliöiden täyttöön sekä vahinko- ja häiriötilanteisiin.<br />
Kemikaalien käyttö, käsittely ja varastointi<br />
8. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haitta-vaikutuksista.<br />
Tuotannossa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava<br />
ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Syöpävaaraa<br />
aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisiksi<br />
luokiteltuja aineita (R45, R46, R49, R60 ja R61) ei saa ottaa käyttöön.<br />
Aineet, joiden epäillään aiheuttavan syöpävaaraa (R40), on korvattava<br />
mahdollisuuksien mukaan vähemmän haitallisilla aineilla.<br />
9. Kemikaalien varastotilat on suunniteltava niin, ettei vuototilanteissa kemikaaleja<br />
pääse leviämään varastotilojen ulkopuolelle. Varastotilojen<br />
29
lattiapintojen ja -saumausten tulee kestää siellä varastoitavia kemikaaleja.<br />
Kemikaalien varastotiloissa ei saa olla lattiakaivoja, joista on suora<br />
yhteys viemäriin.<br />
10. Piha-alueilla, joilla puretaan tai lastataan kemikaaleja tai kemikaalipitoisia<br />
jätteitä, pinnoitteiden kuntoa ja tiiviyttä tulee valvoa ja havaittujen<br />
halkeamien ja vioittuneiden alueiden korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä<br />
viipymättä. Mahdolliset alueella tapahtuvat kemikaalivuodot on pystyttävä<br />
keräämään välittömästi talteen ja alueen sadevesikaivot on voitava<br />
tarvittaessa sulkea tai peittää. Kemikaalien purkaus- ja lastaus on<br />
tapahduttava valvotusti.<br />
11. Kemikaalit on varastoida kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja<br />
asianmukaisesti merkityssä astiassa. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä<br />
on otettava huomioon aineiden ominaisuudet niin, etteivät yhteen<br />
sopimattomat aineet pääse vuoto- ja onnettomuustilanteissa reagoimaan<br />
keskenään. Varastoinnissa on otettava huomioon palo- ja pelastuslaitoksen<br />
ohjeet ja määräykset.<br />
12. Kaikista käytössä olevista kemikaaleista on oltava voimassa olevat<br />
käyttöturvallisuustiedotteet käyttäjien saatavilla ja ne on tarvittaessa esitettävä<br />
valvontaviranomaisille. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella<br />
ja Hämeenlinnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilla<br />
on oltava käytössään päivitetty luettelo kaikista tehtaalla käytettävistä<br />
luokitelluista kemikaaleista, josta selviävät kemikaalien varoitus-<br />
ja vaaralausekkeet, käyttötarkoitus, vuosikulutus sekä suurin varasto.<br />
Päästöt vesistöön ja viemäriin<br />
13. Tehtaalta jätevesiviemäriin johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa haittaa<br />
tai vaaraa viemäriverkostolle tai verkoston varrella oleville kiinteistöille,<br />
pumppaamoille eikä jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä vaikeuttaa<br />
puhdistamon jätevesilietteen jatkokäsittelyä.<br />
Jätevesiviemäriin johdettavat prosessivedet tulee esikäsitellä ennen<br />
viemäriin johtamista niin, että ne täyttävät viemärilaitoksen asettamat<br />
vaatimukset. Viemäriin johdettavan esikäsitellyn jäteveden haihtuvien<br />
orgaanisten yhdisteiden pitoisuus tehtaalta lähtevässä vedessä saa olla<br />
korkeintaan 3 mg/l. Viemärilaitokselle on välittömästi ilmoitettava merkittävistä<br />
poikkeustilanteista ja pyrittävä sopimaan toimintatavoista, miten<br />
menetellään, mikäli jätevesi on laadultaan tai määrältään normaalista<br />
poikkeavaa. Viemäri tulee voida tarvittaessa sulkea ja jätevesien pääsy<br />
kunnalliseen viemäriin estää.<br />
14. Prosessijätevesien varasäiliö on mitoitettava vähintään 28 m 3 :n suuruiseksi<br />
niin, että häiriötilanteissa kaikki käsittelemättömät jätevedet pystytään<br />
keräämään talteen. Riskienhallintasuunnitelmaa tulee tältä osin<br />
täydentää niin, että siitä selviävät jätevesien käsittelyn toimintaohjeet ja<br />
esitetyn säiliötilavuuden riittävyys tilanteissa, joissa jätevesien johtami-<br />
30
nen viemäriverkostoon joudutaan sulkemaan. Täydennykset tulee toimittaa<br />
Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan<br />
kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ensimmäisen vuosiraportoinnin<br />
yhteydessä.<br />
15. Tehtaalta ja tahdasalueelta kertyvien jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa<br />
valtioneuvoston asetusta (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista<br />
ja haitallisista aineista. Asetuksen liitteessä A mainittuja aineita sisältäviä<br />
vesiä ei tule päästää viemäriin. Mikäli tällaisia aineita on tehtaalla<br />
käytössä, toiminnanharjoittajan on ennen tuotantotoiminnan käynnistymistä<br />
toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
ja Hämeenlinnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille tiedot<br />
tällaisista aineista ja niiden käyttömääristä.<br />
16. Hulevedet asfaltoiduilta piha-alueilta tulee johtaa hallitusti tasausaltaalle<br />
niin, että tarvittaessa yksittäiset sadevesikaivot voidaan sulkea tai peittää.<br />
Tasausaltaan jälkeen vedet tulee käsitellä öljynerotusjärjestelmällä<br />
ja tasausaltaan ja öljynerotuksen jälkeen oleva sadevesikaivo tulee varustaa<br />
sulkuventtiilillä ja tarkastuskaivolla, josta on mahdollisuus tarvittaessa<br />
ottaa valvontanäytteitä.<br />
Jätteiden käsittely<br />
Kaikki kiinteistöllä olevat sadevesi-, tarkastus- ja öljynerotuskaivot sekä<br />
tasausallas on puhdistettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein sinne<br />
kertyneistä lietteistä ja öljystä. Toimenpiteet on kirjattava huoltokirjanpitoon.<br />
Kirjanpito on pystyttävä pyydettäessä esittämään valvontaviranomaisille.<br />
Kaivoista ja tasausaltaasta kertyvät puhdistusjätteet on toimitettava<br />
jätteen laadun edellyttämään asianmukaiseen käsittelyyn. Tyhjennykset<br />
ja käsittelyn saavat suorittaa vain ko. toimintaan luvan saaneet<br />
yritykset. Jätteen kuljettajien tulee olla rekisteröityjä ympäristönsuojelun<br />
tietojärjestelmään.<br />
17. Tehtaan jätehuolto on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jätettä syntyy<br />
mahdollisimman vähän ja kaikki hyödyntämiskelpoinen jäte pystytään<br />
toimittamaan ensisijaisesti uudelleenkäyttöön ja toissijaisesti materiaalina<br />
kierrätykseen, kierrätykseen kelpaamaton jäte muuhun hyötykäyttöön<br />
ja jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.<br />
Kierrätykseen, hyödynnettäväksi tai loppukäsittelyyn menevät jätteet<br />
saa toimittaa vain sellaisille vastaanottajille, joilla on lupa ko. jätteiden<br />
vastaanottoon ja käsittelyyn. Eri jätejakeille on oltava tehdasalueella<br />
asianmukaiset lajittelun mahdollistavat säilytystilat ja -astiat.<br />
18. Loppukäsittelyyn menevän jätteen määrä tulee minimoida. Kaatopaikoille<br />
saa toimittaa vain kaatopaikkaluokituksen mukaisia jätteitä ja jätteiden<br />
kaatopaikkakelpoisuus tavanomaista yhdyskuntajätettä lukuun ottamatta<br />
on kyettävä osoittamaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen<br />
(861/97) mukaisesti.<br />
31
19. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä,<br />
niitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet<br />
on varastoitava lukitussa, katetussa tilassa, jossa on nesteenpitävä<br />
pohja ja allastukset tai kaadot suunniteltu niin, ettei vuototapauksissakaan<br />
nestemäisiä ongelmajätteitä pääse valumaan ympäristöön ja<br />
josta valumat saadaan korjattua talteen.<br />
20. Ongelmajätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa asianmukaisesti<br />
pakattuina, merkittyinä ja siirtoasiakirjattuina laitokseen, jonka ympäristöluvassa<br />
kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.<br />
Myrkyllisiä, haitallisia tai ympäristölle vaarallisia käyttämättömiä<br />
kemikaaleja ei saa hävittää viemäröimällä.<br />
21. Kemikaalien kuljetus- ja säilytysastiat ja pakkaukset tulee käsitellä määräyksen<br />
17 mukaisesti. Mikäli astiat sisältävät haitallisia aineita, tulee ne<br />
toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle käsittelijälle. Käytetyt, jäämiä<br />
sisältävät kemikaaliastiat tulee säilyttää suljettuina sisätiloissa tai hyvin<br />
suojattuna pinnoitetulla alueella.<br />
22. Jätevesien esikäsittelystä kertyvä liete on käsiteltävä ja varastoitava<br />
niin, ettei lietteestä aiheudu hajuhaittaa eikä valumia ympäristöön. Lietteestä<br />
erottuva vesi on ohjattava jätevesien esikäsittelyyn. Lietesäiliö on<br />
puhdistettava ja tyhjennettävä säännöllisesti ja tyhjennykset on kirjattava<br />
huoltokirjanpitoon. Lietteen hyötykäyttöselvitys ja käsittelytiedot on<br />
ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen ensimmäistä<br />
tyhjennyskertaa.<br />
Melu<br />
23. Tehtaan toiminta on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei toiminnan<br />
aiheuttama melutaso ylitä eniten melulle altistuvien asumiseen käytettävien<br />
kohteiden piha-alueilla päivällä (klo 7.00 – 22.00) melun<br />
A-painotettua ekvivalenttitasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22.00 – 7.00)<br />
ekvivalenttitasoa LAeq 45 dB.<br />
Ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan vakiinnuttua tulee toiminnanharjoittajan<br />
mittauksin ja/tai asianmukaisin laskennallisten melumallinnusten<br />
avulla osoittaa, että asetetut meluohjearvot saavutetaan.<br />
Mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskukselle tiedoksi. Mittaustulokset sekä yhteenveto<br />
tuloksista ja johtopäätökset ohjearvojen toteutumisesta on toimitettava<br />
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan<br />
kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle.<br />
24. Toiminnanharjoittajan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon<br />
meluntorjuntatoimenpiteet ja edistää pitkän aikavälin torjuntatoimia<br />
suunnitelmallisesti. Toiminnan laajentuessa ja prosesseja ja laitteita uudistettaessa<br />
on käytettävä melun suhteen parhaan käytettävissä olevan<br />
32
tekniikan mukaisia laitteita ja tavoitteena tulee olla, että melutaso ei lisäänny<br />
nykyisestään.<br />
Riskienhallinta, häiriö- ja onnettomuustilanteet<br />
25. Toiminnan ympäristö- ja terveysriskien tunnistaminen ja vaikutusten arviointi<br />
tulee sisältyä riskienhallintasuunnitelmaan. Ympäristön kannalta<br />
riskialttiit toiminnat tulee ohjeistaa, ennaltaehkäiseviä toimia kehittää ja<br />
henkilökunta kouluttaa toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja poikkeustilanteissa.<br />
Riskienhallintasuunnitelmaan tulee myös sisällyttää yhteystiedot<br />
laitoksen käyttämistä sellaisista asiantuntijatahoista, joilla on riittävä<br />
osaaminen vahinkotilanteissa mahdollisesti esiin nousevien kemikaalien<br />
analysoinnista, näytteenotosta ja ympäristövaikutusten arvioinnista.<br />
26. Tehtaan palo- ja pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet onnettomuus-<br />
ja poikkeustilanteissa on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne<br />
ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristön- ja<br />
terveydensuojeluviranomaiselle. Toimintaohjeisiin tulee sisällyttää tiedottamiseen<br />
ja tiedonvälitykseen liittyvät järjestelyt vahinkotilanteessa.<br />
Suunnitelma ja ohjeet on pidettävä ajan tasalla ja päivitykset on saatettava<br />
em. viranomaisten tietoon.<br />
27. Vahinko- ja onnettomuustilanteita varten tehdasalueelle tulee riskikohteiden<br />
kuten kemikaalien käsittely- ja varastoalueiden läheisyyteen varata<br />
riittävästi sopivaa imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa.<br />
28. Sammutusvesien keräily on suunniteltava niin, ettei tulipalon sattuessa<br />
kemikaalipitoisia ja ympäristölle haitallisia vesiä pääse ympäristöön, pinta-<br />
ja pohjaveteen eikä viemäriin. Palo- ja pelastussuunnitelmaa on täydennettävä<br />
sammutusvesien käsittelysuunnitelmalla. Piha-alueen sadevesi-<br />
ja tarkkailukaivot on tarpeen mukaan pystyttävä sulkemaan tai<br />
peittämään onnettomuus- ja vuototapauksissa. Sulkuventtiileillä varustetut<br />
kaivot on merkittävä selvästi palo- ja pelastusviranomaisen ohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
29. Onnettomuus- ja häiriötilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön<br />
ja joista voi aiheutua pilaantumista tai muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle<br />
ja terveydelle, tulee ilmoittaa välittömästi Hämeen elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskukselle, Hämeenlinnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle<br />
sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle.<br />
Mikäli onnettomuus- tai häiriötilanteen seurauksena ympäristöön aiheutuu<br />
haitallisia päästöjä, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi<br />
vahingon edellyttämiin torjuntatoimiin sekä aloittaa tilanteen vaatimat<br />
tutkimukset ja selvitykset vahingon aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen<br />
selvittämiseksi ja vahingon laajuuden arvioimiseksi. Vahingon<br />
jälkeen tulee selvittää korjaavat toimenpiteet vastaavan vahingon toistumisen<br />
estämiseksi.<br />
33
Tarkkailu<br />
30. Toiminnan vakiinnuttua toiminnanharjoittajan on ensimmäisen toimintavuoden<br />
aikana ja sen jälkeen kerran vuodessa mitattava jälkipolttimen<br />
tulo- ja poistokaasuista VOC-pitoisuus yksiköissä VOC mg/nm 3 ja orgaaninen<br />
C mg/nm 3 sekä lisäksi poistokaasun lämpötila o C ja tilavuusvirtaus<br />
nm 3 /h käyttäen ulkopuolista pätevää mittaajaa. Mittausolosuhteiden<br />
tulee edustaa toiminnallisesti tavanomaista tuotantotilannetta. Mittauksen<br />
ajankohdasta ja toteuttamisesta on etukäteen ilmoitettava Hämeen<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.<br />
Määräajoin tehtävään VOC-mittaukseen on sisällytettävä vähintään<br />
kolme mittauslukemaa yhden mittausjakson aikana. Päästöraja-arvoa<br />
katsotaan noudatetun, jos yhden mittausjakson aikana kaikkien lukemien<br />
keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa ja mikään tuntikeskiarvoista ei ylitä<br />
päästöraja-arvoa yli 1,5-kertaisesti.<br />
Jälkipolttimen savukaasujen hiukkaspitoisuus on mitattava toiminnan<br />
vakiinnuttua ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen kolmen<br />
vuoden välein ulkopuolisen pätevän mittaajan toimesta.<br />
31. Tehtaan on laadittava VOC-asetuksen (435/2001) liitteen 3 mukainen<br />
liuottimien hallintasuunnitelma tai sitä vastaava suunnitelma liuottimien<br />
käytöstä ja sen avulla esitettävä laskelma vuosittaisista hajapäästöistä.<br />
Suunnitelmassa on otettava huomioon mm. jätteen sisältämät liuottimet<br />
ja jätteen uudelleenkäytöstä aiheutuvat liuotinpäästöt. Hallintasuunnitelmassa<br />
on esitettävä selkeästi laskentakaavat ja laskentaperusteet.<br />
Hallintasuunnitelma on toimitettava Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
ensimmäisen vuosiraportoinnin yhteydessä ja sen<br />
jälkeen sitä on ylläpidettävä ja päivitettävä vuosittain.<br />
32. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava tarvittaessa Hämeenlinnan kaupungin<br />
ilmanlaadun yhteistarkkailuun erikseen laadittavan sopimuksen<br />
mukaisesti.<br />
33. Prosessijätevesien tarkkailu tulee toteuttaa HS-Veden kanssa tehdyn<br />
teollisuusjätevesisopimuksen tarkkailuohjelman mukaan (päätöksen sivu<br />
16). Tarkkailuun tulee sisällyttää myös haihtuvat orgaaniset liuottimet<br />
(VOC). Liuotinmääritys tehdään muista määrityksistä poiketen kertanäytteestä.<br />
Mikäli tehtaalla on käytössä aineita, jotka sisältävät valtioneuvoston<br />
asetuksen (1022/2006) liitteen A luetteloon kuuluvia kemikaaleja,<br />
on edellä olevien tarkkailtavien parametrien lisäksi tarkkailuun<br />
sisällytettävä em. luettelossa mainitut yksittäiset kemikaalit.<br />
Tulokset tulee ilmoittaa sekä pitoisuutena (mg/l) että mitatun virtaaman<br />
mukaan laskettuna kuormituksena g/d. Jätevesien tarkkailutulokset tulee<br />
toimittaa niiden valmistuttua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle,<br />
Hämeenlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle<br />
sekä HS-Vedelle. Jos teollisuusjätevesisopimuksen<br />
34
mukaista tarkkailuohjelmaa muutetaan, muutoksista on ilmoitettava<br />
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.<br />
34. Toiminnanharjoittajan on laadittava seuraavan vuosiraportoinnin yhteydessä<br />
tarkennettu käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma, joka perustuu<br />
hakemuksen ja päätösmääräysten mukaiseen tarkkailuun. Hämeen<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarkentaa tai muuttaa<br />
tarkkailuohjelmaa saatujen tulosten perusteella edellyttäen, että muutokset<br />
eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja lupapäätöksen noudattamisen<br />
valvottavuutta.<br />
Tarkkailuun liittyvät mittaukset, näytteiden otto ja analysointi on suoritettava<br />
Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai niiden puutteessa<br />
ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen<br />
yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti.<br />
Kirjanpito ja raportointi<br />
35. Tehtaan käytöstä ja valvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun<br />
kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä,<br />
päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjaa.<br />
Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat<br />
tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen<br />
käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset,<br />
tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat,<br />
on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Kirjanpito on<br />
pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille<br />
36. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava<br />
toimintaa koskeva vuosiraportti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja<br />
ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Raportointitiedot käsittävät ainakin seuraavat<br />
tiedot<br />
� tuotanto (kpl/a), toiminta-aika (h/a)<br />
� raaka-aineiden kulutus (t/a)<br />
� luokiteltujen kemikaalien päivitystiedot taulukkomuodossa<br />
� VnA:ssa (1022/2001) liitteessä A mainitut aineet<br />
� energian kulutus (GWh/a)<br />
� uunien ja jälkipolttimen käyttöajat (h/a), maakaasun kulutus (m 3 /a)<br />
kulutuskohteittain, jälkipolttimelle ohjatun liuotinpitoisen kaasun<br />
määrä (m 3 /h) ja VOC-pitoisuus (mg/m 3 ) ennen ja jälkeen polton,<br />
laskettu puhdistusteho (%)<br />
� liuottimien käytön hallintasuunnitelma ja arvio VOC-hajapäästöistä<br />
(t/a)<br />
� jatkuvatoimisiin mittauksiin perustuva arvio typenoksidien vuosipäästö<br />
(t/a) ja laskennallinen arvio hiukkaspäästöstä (t/a) sekä<br />
päästöjen vertailu esitettyihin päästötasoihin<br />
� veden kulutus (m 3 /a)<br />
35
� jätevesimäärä (m 3 /a), jätevesipäästöt (mg/l) ja vuosikuormitus<br />
(kg/a)<br />
� jätetiedot – määrät, käsittely, toimituspaikka, jätteiden kuljettajat,<br />
vuoden lopun jätevarastotiedot<br />
� jätevesilietteen käsittely/hyötykäyttö<br />
� listat häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden päästöistä<br />
� tehdyt ympäristöinvestoinnit<br />
� arvio lupamääräysten toteutumisesta<br />
Vuosiraportti tehdään sähköistä ympäristötietojen raportointijärjestelmää<br />
käyttäen.<br />
Syntyvät jätteet luokitellaan ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden ja<br />
ongelmajätteiden luettelosta antaman asetuksen mukaisesti (YmA<br />
1129/2001).<br />
Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tulokset erikseen lupamääräyksissä<br />
velvoitetuista tai sovituista mittauksista ja selvityksistä.<br />
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen<br />
37. Toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai<br />
lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan<br />
on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle<br />
ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.<br />
38. Tehtaan toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava<br />
seuraavista toimenpiteistä:<br />
� Kiinteistöllä olevat toiminnasta kertyneet normaalit prosessijätteet<br />
ja kaivoihin ja altaisiin kertyneet lietteet toimitetaan kolmen kuukauden<br />
kuluessa toiminnan lopettamisesta asianmukaiseen lupapäätöksen<br />
mukaiseen käsittelyyn.<br />
� Kiinteistöllä tehdään maaperän pilaantumista ja roskaantumista<br />
koskeva kuntotutkimus.<br />
� Laaditaan tarpeen mukaan tuotantotilojen ja laitteistojen purkusuunnitelma<br />
ja selvitys purkujätteen käsittelystä.<br />
RATKAISUN PERUSTELUT<br />
Tarkempi aikatauluarvio lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on mahdollisuuksien<br />
mukaan toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
ennen tuotannon lopettamista.<br />
Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset<br />
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon<br />
ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä<br />
36
näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan<br />
ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot.<br />
Lähtökohtana luparatkaisussa on ollut lupahakemus ja valtioneuvoston<br />
asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa<br />
aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta<br />
eli ns. VOC-asetus (435/2001).<br />
Toiminta, kun sitä harjoitetaan tämän mukaisesti, ei aiheuta ennalta arvioiden<br />
terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista<br />
tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden<br />
huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden<br />
vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei<br />
aiheuta myöskään sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan<br />
eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä. (YSL 41 §, 42 §)<br />
Toiminnan sijoittumiselle lupahakemuksen mukaiselle paikalle ei ole<br />
kaavallisia esteitä.<br />
Lupamääräysten perustelut<br />
Yleiset perustelut<br />
Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain<br />
43 §:n mukaan toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla<br />
toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena,<br />
pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys<br />
ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet<br />
toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen<br />
ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten on perustuttava<br />
parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettava huomioon<br />
tarpeen mukaan energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien<br />
ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.<br />
Juomatölkkitehdas on ensimmäinen Suomessa, sillä panimoteollisuuden<br />
tarvitsemat alumiiniset juomatölkit on tähän asti tuotu ulkomailta.<br />
Juomatölkkitehdas sijoittuu Hämeenlinnaan alueelle, joka on kaavoitettu<br />
teollisuusalueeksi ja jonka ympärille ollaan kaavamuutoksella lisäämässä<br />
teollisuustontteja. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä<br />
ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja ja suojeltuja kohteita.<br />
Tehdaskiinteistö sijaitsee metsäisellä alueella, josta lähimpiin asuinalueisiin<br />
on matkaa tehtaan 7.12.2011 toimittaman tarkennusmittauksen<br />
mukaan yli 800 metriä. Tehdas on toimittanut 22.12.2011 tehtaan aiheuttamasta<br />
melusta ympäristöön melumalliin perustuvan arvion, jonka<br />
mukaan melutaso lähimmällä Pinomäen asuntoalueella on noin 32 dB<br />
eli selvästi alle melutason ohjearvojen.<br />
Tehtaan merkittävimmät päästöt ovat tölkkien pintakäsittelyssä muodostuvat<br />
orgaanisia haihtuvia yhdisteitä sisältävät VOC-päästöt. Orgaanisia<br />
37
liuottimia käyttävän pintakäsittelyn toimialalta on valmistunut BATvertailuasiakirja<br />
parhaista käytettävissä olevista tekniikoista vuonna<br />
2007 ja vastaava kansallinen selvitys 2008. Tehtaan liuotinpäästöjen<br />
käsittely toteutetaan em. asiakirjojen mukaisesti parasta käytettävissä<br />
olevaa tekniikkaa hyödyntämällä niin, että tölkkien pintakäsittelystä kertyvät<br />
VOC-päästöt ohjataan maalaamoista ja kuivatusuuneista jälkipolttimeen.<br />
Myös tehtaan jätevesien käsittelyn voidaan katsoa edustavan parasta<br />
käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tehtaan prosessijätevedet johdetaan<br />
kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Ennen kunnalliseen viemäriin johtamista<br />
ne esikäsitellään tehtaan omassa prosessijätevesien esikäsittelylaitoksessa.<br />
Lupapäätöksessä on annettu määräykset jätevesien tarkkailemisesta.<br />
Lupamääräyksissä on erityisesti otettu huomioon myös tehtaan varautuminen<br />
ja valmiudet toimimaan erilaisissa toimintahäiriöissä ja onnettomuustilanteissa<br />
sekä jätehuollon asianmukainen hoitaminen.<br />
Erillisiä typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen päästöraja-arvoja koskevia<br />
määräyksiä ei ole katsottu tarpeellisiksi antaa. Lähtökohtana tehtaan<br />
toiminnassa on kuitenkin pidettävä, että lupahakemuksessa jälkipolttimen<br />
toimittajan takuuarvona esittämään typenoksidien päästötasoon<br />
NOx < 50 mg/nm 3 päästään ja neuvottelussa toiminnanharjoittajan esittämässä<br />
arviolaskelmassa ja yhtiön Puolan tehtaan mukaisessa hiukkaspäästötasossa<br />
5 mg/nm 3 pysytään.<br />
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut<br />
Kyseessä on uusi toiminta, jolloin tehtaan ja tehdasalueen suunnitteluvaiheessa<br />
pystytään ottamaan ympäristönsuojelunäkökohdat huomioon<br />
niin, että ympäristönsuojelulain 4 §:n yleisten periaatteiden toteutuminen<br />
toiminnassa on mahdollista. (lupamääräys 1)<br />
Toiminnan suunnitelmallinen valvonta ja erityisesti riskitoimintoihin liittyvien<br />
hälytysjärjestelmien toiminnan varmistaminen on osa vahinkotilanteisiin<br />
varautumista. Tehtaalla käytetään haihtuvia ja herkästi syttyviä<br />
kemikaaleja, joiden palamistuotteina voi esiintyä haitallisia ja vaarallisia<br />
kaasuja. Tuulen suunnan ilmaiseva tuulipussi on katsottu tarpeelliseksi<br />
osaksi varautumista. (lupamääräys 2)<br />
Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi<br />
selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tehtaalle nimettyjen<br />
tehtaan toiminnan ja ympäristöasiat sekä ympäristölainsäädännön hyvin<br />
tuntevien ja niistä vastaavien henkilöiden yhteystiedot on oltava valvovilla<br />
viranomaisilla tiedossaan, jotta yhteydenpito puolin ja toisin on sujuvaa.<br />
Esimerkiksi raportointitietojen päivittämisessä ja erilaisissa ongelma-<br />
ja poikkeustilanteissa asiantuntevan henkilöstön tavoittaminen on<br />
tärkeää oikean ja asianmukaisen tiedonkulun turvaamiseksi. (lupamääräys<br />
3)<br />
38
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö on yksi yleisistä ympäristönsuojelunlain<br />
5 §:n periaatteista. Se edellyttää oman alan tekniikoiden<br />
kehittymisen jatkuvaa seuraamista niin, että tehtaalla on valmiudet esimerkiksi<br />
huoltoseisokkien tai remonttien yhteydessä jatkossa myös toteuttaa<br />
periaatteen edellyttämiä uudistuksia kaikessa toiminnassaan.<br />
(lupamääräys 4)<br />
Tölkkien pinnoituksessa käytetään lakkoja, jotka sisältävät erilaisia orgaanisia<br />
liuottimia. Päätöksessä on poistokaasun liuotinpitoisuudelle<br />
annettu päästöraja-arvo 50 mgC/nm 3 . Ko. raja-arvo noudattaa päästöraja-arvoa,<br />
joka on orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa<br />
ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen<br />
rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (435/2001) eli<br />
VOC-asetuksessa liitteessä 1 taulukossa 5a asetettu laitoksille, joissa<br />
liuottimien kulutus on suurempi kuin 15 t/a. (lupamääräys 5)<br />
Liuotinpäästöt pinnoituksesta ja kuivausuuneista johdetaan maakaasua<br />
tukipolttoaineena käyttävälle jälkipolttimelle. Jotta voidaan varmistua, että<br />
liuotinpitoiset kaasut palavat jälkipolttimessa ja vallitsevat polttoolosuhteet<br />
ovat palamiselle parhaat mahdolliset, on palamislämpötilaa<br />
ja kaasun tilavuusvirtaa kyettävä valvomaan jatkuvatoimisesti. Häkäpitoisuuden<br />
jatkuvatoiminen mittaus on katsottu tarpeelliseksi, koska häkäpitoisuuden<br />
on todettu korreloivan suoraan haitallisten hiilivetypäästöjen<br />
kanssa ja CO-tulosten perusteella pystytään siten ennakoimaan<br />
mahdollisia häiriöitä palamistapahtumassa. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan<br />
esittänyt, että koko prosessi pysäytetään, mikäli jälkipoltin<br />
sammuu tai se joudutaan pysäyttämään. Määräyksessä 5 annettua<br />
päästöraja-arvoa ei tulisi ylittää häiriötilanteissakaan. Jälkipolttimen savukaasujen<br />
typenoksidipäästöjä on edellytetty valvomaan jatkuvatoimisen<br />
mittauksen avulla hakijan esityksen mukaisesti. (lupamääräys 6)<br />
Tehtaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hajapäästöjä koskee VOCasetuksen<br />
(435/2001) liitteessä 1 taulukossa 5a annetut raja-arvot. Taulukon<br />
mukaan hajapäästön osuus saa olla korkeintaan 20 % tehtaan<br />
vuosittain käytetyistä liuottimista. Hajapäästön osuutta ei hakemuksessa<br />
ole arvioitu. Liuottimien kulutuksesta ja arvioidusta kokonaispäästöstä<br />
voidaan kuitenkin hajapäästön olettaa olevan suhteellisen pieni, selvästi<br />
em. asetuksessa annettua %-osuutta alhaisempi. Päätöksessä on lähdetty<br />
siitä, että hajapäästön osuus on vain joitakin prosentteja liuottimien<br />
kulutuksesta. Jos hallintasuunnitelma ja laskelmat osoittavat kuitenkin,<br />
että päästö on huomattavasti suurempi ja asetuksen päästöraja-arvo<br />
uhkaa ylittyä, lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan<br />
muuttaa lupaa tältä osin.<br />
Hajapäästöjä kyetään pienentämään käsittelemällä liuottimia sisältäviä<br />
materiaaleja huolellisesti, säilyttämällä liuotinpitoisia pesu- ja puhdistusjätteitä<br />
ja likaantuneita työvälineitä asianmukaisissa suljettavissa jäte- ja<br />
säilytysastioissa sekä pitämällä liuotinastiat ja tyhjentyneet raakaaineastiat<br />
suljettuina. (lupamääräys 7)<br />
39
Syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia<br />
aineita eli ns. CTM-aineita koskeva määräys on annettu kemikaaleista<br />
aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien<br />
käytöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on parhaaseen käyttökelpoiseen<br />
tekniikkaan liittyen toiminnanharjoittajan oltava selvillä mahdollisten<br />
vaihtoehtoisten kemikaalien tai prosessiteknisten ratkaisujen olemassaolosta.<br />
Jos vaihtoehtoinen ratkaisu osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi,<br />
eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin, on päätöksessä edellytetty<br />
valittavaksi ympäristön kannalta paras vaihtoehto. (lupamääräys 8)<br />
Onnettomuus- ja vuototapauksissakaan haitallisia aineita ei saa joutua<br />
hallitsemattomasti ympäristöön eikä viemäriin. Varastotiloissa ei voi olla<br />
lattiakaivoja, joista on yhteys viemäriin. Kemikaali- ja raaka-ainevarastot<br />
pitää suunnitella rakenteellisesti sellaiseksi ja pintamateriaalit valittava<br />
niin kestäviksi, ettei tiloista joudu päästöjä varastojen ulkopuolelle tai<br />
imeytymään maaperään vuotojen seurauksena tai materiaalien syöpymisen<br />
vuoksi. (lupamääräys 9)<br />
Määräyksellä on haluttu varmistaa, että erityisesti ulkoalueet, joilla siirrellään<br />
haitallisia raaka-aineita/kemikaaleja, jätteitä tai lietteitä, toteutetaan<br />
ja alueita hoidetaan ja toimintoja valvotaan niin, että mahdolliset<br />
vahingot ja niiden seurauksena syntyvät päästöt ympäristöön pystytään<br />
estämään. (lupamääräys 10)<br />
Käsiteltävät raaka-aineet ja kemikaalit voivat vuototilanteissa reagoida<br />
keskenään, jolloin voi muodostua esimerkiksi palavia seoksia ja palamisen<br />
seurauksena muodostua myrkyllisiä kaasuja. Ympäristö- ja terveysriskien<br />
estämiseksi tämä on otettava etukäteen huomioon suunniteltaessa<br />
varastotiloja ja niiden käyttöä. (lupamääräys 11)<br />
Ympäristö- ja terveysriskien estämisen kannalta raaka-aineiden ja kemikaalien<br />
oikea ja turvallinen käsittely kaikissa tilanteissa on tärkeää, ja<br />
siksi edellytetään, että kaikilla aineiden kanssa tekemisiin joutuvilla työntekijöillä<br />
on käytettävissään omalla äidinkielellään olevat käyttöturvatiedotteet<br />
aineista. Valvonnan kannalta on tarpeellista, että myös valvontaviranomaisilla<br />
on ajantasainen tieto tehtaalla käytettävistä ympäristölle<br />
ja terveydelle haitallisista tai vaarallisista kemikaaleista. (lupamääräys<br />
12)<br />
Jätevesiin kohdistuvat yleiset määräykset on annettu puhdistamolle asetettujen<br />
puhdistustavoitteiden saavuttamiseksi ja puhdistamon ja putkistojen<br />
ja niihin liitettyjen laitteistojen toimivuuden turvaamiseksi. Jätevesi<br />
ei saa syövyttää putkistoja, aiheuttaa hajuhaittaa putkiston varrella oleville<br />
kiinteistöille eikä aiheuttaa putkistolle tukkeutumisvaaraa. Jäteveden<br />
mahdollisesti sisältämät ympäristölle ja terveydelle haitalliset, huonosti<br />
hajoavat aineet heikentävät lietteen laatua ja siten vaikeuttavat<br />
puhdistamolla muodostuvan lietteen jatkokäsittelyä. Näillä määräyksillä<br />
on tarkoitus turvata viemäriverkoston ja kunnallisen jätevedenpuhdista-<br />
40
mon normaali toiminta sekä tiedonkulku tilanteissa, joissa normaali toiminta<br />
voi tavallisuudesta poikkeavien päästöjen vuoksi vaarantua.<br />
Viemäriin johdettavan veden tulee täyttää viemärilaitoksen asettamat<br />
laatuvaatimukset, jotka on esitetty tämän päätöksen sivulla 16 ja jotka<br />
on kirjattu tehtaan ja HS-Veden väliseen teollisuusjätevesien johtamissopimukseen.<br />
Tehtaan prosessivesien esikäsittely ennen kunnalliseen<br />
jätevesiviemäriin johtamista on parhaan käytettävissä olevan tekniikan<br />
mukaista. Viemärilaitoksen asettamien laatuvaatimusten lisäksi orgaanisille<br />
haihtuville liuottimille on asetettu raja-arvo viemäriverkossa mahdollisesti<br />
aiheutuvien hajuhaittojen ja turvallisuusnäkökohtien kuten räjähdysvaaran<br />
takia. Raja-arvo noudattaa yleisesti viemärilaitoksissa käytössä<br />
olevaa raja-arvoa ko. aineille. (lupamääräys 13)<br />
Vastineessa toiminnanharjoittaja on ilmoittanut Hämeen elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta suurentavansa jätevesien<br />
varasäiliötä hakemuksessa ilmoitetusta 18 m 3 :sta 28 m 3 :oon.<br />
Toiminnanharjoittajan tulee pystyä osoittamaan, että esitetyllä varasäiliökapasiteetilla<br />
viemäriin kelpaamattomien jätevesien asiallinen käsittely<br />
pystytään takaamaan siihen asti, kun tuotanto on ajettu alas, kuten<br />
toiminnanharjoittaja on hakemuksessa ilmoittanut ja että asia on myös<br />
ohjeistettu riittävästi riskienhallintasuunnitelman toimintaohjeissa. (lupamääräys<br />
14)<br />
Valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman<br />
asetuksen (1022/2006) liitteissä A on lueteltu aineet, joita ei saa<br />
laskea vesistöön tai viemäriin – asetuksen 4 § päästökielto pintaveteen<br />
ja vesihuoltolaitoksen viemäriin. Kyseisessä pykälässä todetaan, että<br />
mikäli tällaisia aineita vähäisessä määrin pääsee vesihuoltolaitoksen<br />
viemäriin, on toiminnanharjoittajan osoitettava valvontaviranomaiselle,<br />
ettei päästöstä voi aiheutua haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle nyt<br />
tai tulevaisuudessa. Mikäli tällaisia aineita tehtaalla käytetään, tieto niistä<br />
on oltava valvontaviranomaisen käytettävissä tarkkailua ja valvontaa<br />
varten. (lupamääräys 15)<br />
Pääosa tehdasalueen hulevesistä kootaan tasausaltaalle ja sieltä öljynerotuksen<br />
kautta maastoon. Toiminnanharjoittajan on varauduttava tilanteisiin,<br />
joissa hulevesiä onnettomuuden tai muun vahingon takia on<br />
tarpeellista tarkkailla tai hulevesien johtaminen maastoon joudutaan kokonaan<br />
estämään.<br />
Jätevesien ja hulevesien käsittelyjärjestelmien moitteeton toimivuus<br />
edellyttävät järjestelmään kuuluvien kaivojen ja muiden laitteiden säännöllistä<br />
huoltoa, kunnossapitoa ja puhdistusta. Puhdistuksesta kertyvät<br />
jätteet vaativat öljyisten ja rasvaisten lietteiden osalta erityiskäsittelyä,<br />
josta on etukäteen sovittava valvovien viranomaisten kanssa ja varmistettava<br />
muun muassa tyhjennysten ja kuljetusten asianmukaisuus. (lupamääräys<br />
16)<br />
41
Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu jätelain ja sen nojalla annettujen<br />
asetusten sekä valtakunnallisten ja alueellisten suunnitelmien<br />
tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätelain 4 ja 5 § huolehtimisvelvollisuuksien<br />
mukaisesti jätehuolto on järjestettävä ensisijaisesti niin, että jätettä<br />
syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä<br />
haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa<br />
terveydelle tai ympäristölle, jätettä kierrätetään ja hyötykäytetään mahdollisuuksien<br />
mukaan. Määräyksessä 17 esitetty jätteenkäsittelyjärjestys<br />
noudattaa uuden jätelain mukaista etusijajärjestystä (jätehierarkia), jonka<br />
mukaan jätteen hyödyntämisessä uudelleenkäyttö on ensisijainen<br />
käsittelytapa, sen jälkeen tulee materiaalin kierrätys ja edelleen muu<br />
hyötykäyttö esimerkiksi energiana ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteen<br />
loppusijoittaminen. Jätelain 19 § roskaamiskiellon mukaan jätteistä ei<br />
saa aiheutua esimerkiksi ympäristön epäsiisteyttä, maiseman rumentumista<br />
tai viihtyisyyden vähentymistä.<br />
Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/97) mukaan<br />
kaatopaikat on luokiteltu niille hyväksyttävien jätteiden mukaisesti eri<br />
kaatopaikkaluokkiin. Tämän johdosta jätteen tuottaja on myös velvollinen<br />
osoittamaan tuottamiensa jätteiden kaatopaikkakelpoisuudet päätöksen<br />
mukaisesti. Hakemuksen mukaan jätevesiliete on ensisijaisesti<br />
tarkoitus toimittaa hyötykäyttöön ja vaihtoehtoisesti kaatopaikalle. Valvonnallisista<br />
syistä lopulliset käsittelymenetelmät tulee olla etukäteen<br />
valvovan viranomaisen tiedossa. (lupamääräykset 17,18, 21 - 22)<br />
Ongelmajätteiden (uuden jätelain mukaisesti vaarallinen jäte) käsittelylle<br />
on asetettu erityisvaatimukset niiden ympäristö- ja terveyshaittojen takia.<br />
Suurien varastokertymien estämiseksi on määräyksellä rajoitettu jätteiden<br />
varastointiaikoja. Ongelmajätteiden pakkaamisesta ja kuljettamisesta<br />
ja luovuttamisesta käsittelyyn on säädetty valtioneuvoston päätöksessä<br />
ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden<br />
pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96). Tyhjien kemikaalikonttien ja<br />
-astioiden hyötykäyttö ja käsittely vaativat sisältämiensä jäämien vuoksi<br />
erityiskäsittelyä. Esimerkiksi jäämiä sisältävien konttien ja astioiden varastointia<br />
ulkotiloissa tulee välttää. Jos varastointia joudutaan tekemään<br />
ulkotiloissa, tulee varastoinnin tapahtua suunnitelmallisesti niin, että riittävin<br />
suojaustoimin varmistetaan, ettei valumia huuhtoudu sade- ja sulamisvesien<br />
mukana ympäristön maaperään ja pinta- tai pohjavesiin.<br />
(lupamääräykset 19 - 20)<br />
Annetut meluohjearvot noudattavat valtioneuvoston päätöstä melutason<br />
ohjearvoista (993/92). Tehtaan toimintaan on sovellettu yöaikaisen melun<br />
A painotetun ekvivalenttitason tiukempaa, LAeq=45 dB, ohjearvoa.<br />
Tiukempaa ohjearvoa sovelletaan uusilla asuinalueilla, ja on katsottu,<br />
että parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntämällä tiukemman ohjearvon<br />
alittamista voidaan edellyttää myös uudelta teolliselta toiminnalta.<br />
Koska toiminnan meluvaikutuksista ei ole voinut olla tietoa luvan hakuvaiheessa,<br />
on toiminnanharjoittajan selvitettävä toiminnasta aiheutuvat<br />
melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa heti, kun toiminta on<br />
vakiintunut. Jotta toiminnan todellista meluvaikutusta olisi helpompi ar-<br />
42
vioida, olisi hyödyllistä tehdä vastaavat mittaukset jo ennen toiminnan<br />
käynnistämistä. (lupamääräys 23)<br />
Meluntorjunnan suunnitelmallinen huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa<br />
on katsottu tarpeelliseksi antaa erillisenä määräyksenä. Suunnitelmallisuus<br />
tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi tietoon tulevien<br />
toiminnan muutosten tai laajennusten vaikutukset melupäästöihin otetaan<br />
huomioon etukäteen ja ne toteutetaan myös meluvaikutusten osalta<br />
parhaita käytettävissä olevia tekniikoita hyödyntäen. (lupamääräys<br />
24).<br />
Riskienhallintaa sekä häiriö- ja onnettomuustilanteita koskevissa määräyksissä<br />
toiminnanharjoittaja velvoitetaan etukäteen laatimaan koko<br />
toimintaa koskevat palo- ja pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet,<br />
joiden mukaan osataan varautua vahinkotilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn<br />
ja jotka laaditaan niin, että niissä on ympäristönsuojelulliset näkökohdat<br />
selkeästi otettu huomioon. Onnettomuus- ja vahinkotilanteissa<br />
on ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyssä tärkeää, että torjuntatoimet<br />
pystytään aloittamaan osaavan henkilökunnan toimesta ja oikein suunnitelluin<br />
toimenpitein välittömästi. Tehtaalla on päätöksessä ilmenevä<br />
sammutusvesien keräilyjärjestelmä, joka on käytävä ilmi palo- ja pelastussuunnitelmasta<br />
ja joka tulee olla selvästi myös ohjeistettu.<br />
Toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan velvollisuus<br />
ilmoittaa valvontaviranomaisille välittömästi päästöistä, joista voi<br />
aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Valvontaviranomainen<br />
voi päättää tarvittavista jatkotoimista arvioituaan tilanteen.<br />
Toiminnanharjoittajalla ja heidän tiedossaan olevilla erityisasiantuntijoilla<br />
on paras tietämys tehtaalla käytettävistä aineista, niiden fysikaaliskemiallisista<br />
ominaisuuksista ja käyttäytymisestä. Siksi toiminnanharjoittaja<br />
on velvoitettu poikkeustilanteissa itse aloittamaan välittömästi selvitykset<br />
tilanteen edellyttämistä varo- ja suojelutoimista sekä varautumaan<br />
ympäristövaikutusten selvittämiseen. (lupamääräykset 25 - 29)<br />
Tarkkailuvelvoitteet on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava<br />
tietoinen kaikista toiminnasta aiheutuvista päästöistä sekä niiden ympäristövaikutuksista.<br />
Jotta tarkkailusta saatavat tulokset ovat keskenään<br />
vertailukelpoisia ja niiden perusteella pystytään myös vertailemaan toiminnasta<br />
aiheutuvia päästöjä muiden samankaltaisten toimintojen päästöihin<br />
sekä arvioimaan parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden toteutumista,<br />
on näytteenoton ja mittausmenetelmien oltava yleisesti hyväksyttyjä<br />
ja käytössä olevia. Savukaasujen tarkkailua on tarpeen aluksi<br />
toteuttaa tiheämpänä, koska ei ole vielä näyttöä ja käytännön kokemusta<br />
tehtaan oman käsittely- ja tarkkailujärjestelmän tehokkuudesta ja toimivuudesta.<br />
Liuottimien käytön hallintasuunnitelma on VOC-asetuksen<br />
mukainen ja on tehtaan hajapäästötietojen tarkentamisen ja seurannan<br />
kannalta oleellinen. (lupamääräykset 30 ja 31)<br />
43
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista<br />
laajemmin. Hämeenlinnan kaupunki, joka vastaa alueensa ilmanlaadun<br />
tarkkailusta, on lausunnossaan katsonut toiminnanharjoittajan osallistumisen<br />
yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun tarpeelliseksi. Sen yksityiskohdista<br />
sovitaan erikseen kaupungin ja alueen toiminnanharjoittajien<br />
välisessä sopimuksessa, eikä ympäristölupapäätöksessä voida antaa<br />
itse tarkkailua koskevia määräyksiä. (lupamääräys 32)<br />
Jätevesien tarkkailu noudattaa pääosin viemärilaitoksen vaatimuksia ja<br />
toiminnanharjoittajan esittämää tarkkailua. Liuottimia käyttävänä laitoksena<br />
on syytä seurata jäteveden liuotinpitoisuuksia ainakin toiminnan<br />
alkuaikoina. Tarkkailumääräyksessä on myös otettu huomioon valtioneuvoston<br />
asetuksessa (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista mainitut tehtaalla mahdollisesti käytettävät aineet.<br />
Jotta lupaviranomainen voi arvioida tarkkailussa tapahtuvien muutosten<br />
vaikutuksia luvan muutostarpeeseen, on valvontaviranomaiselle toimitettava<br />
tiedot tarkkailuohjelmassa tapahtuvista muutoksista. (lupamääräys<br />
33)<br />
Valvonnan helpottamiseksi toiminnanharjoittajan on laadittava päätöksen<br />
edellyttämistä tarkkailuista yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jossa eri<br />
tarkkailut on koottu yhteen. Jotta tarkkailuohjelmat olisivat mahdollisimman<br />
toimivia ja tarkoituksenmukaisia, on ohjelmia kyettävä tarvittaessa<br />
joustavasti muuttamaan saatujen kokemusten ja valvontaviranomaisen<br />
arvioiman tilanteen mukaisesti. Jotta saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia<br />
mittaustuloksia, tulee sekä näytteenotto ja määritykset suorittaa<br />
yhdenvertaisia ja yleisesti hyväksyttäviä menetelmiä ja käytäntöjä noudattaen.<br />
(lupamääräys 34)<br />
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toimintaan<br />
liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja<br />
toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Jäteasetuksen<br />
22 §:n nojalla jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kolme<br />
vuotta.<br />
Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksilla on valvontaviranomaisina<br />
velvollisuus huolehtia ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ajan tasalla<br />
olemisesta, minkä vuoksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu lupamääräyksissä<br />
eriteltyjen tietojen raportointiin valvontaviranomaisille käytössä<br />
olevia sähköisiä järjestelmiä käyttäen. Koska kaikkia tarvittavia valvontatietoja<br />
ei voida antaa sähköisessä muodossa suoraan tietojärjestelmään,<br />
tulee toiminnanharjoittajan antaa tietoja toiminnasta ja tarkkailusta<br />
myös valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla muulla tavalla.<br />
(lupamääräykset 35 ja 36)<br />
Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä<br />
tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyyttä ja uuden lupakäsittelyn<br />
tarpeellisuutta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle<br />
hyvissä ajoin. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mu-<br />
44
kaan luvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä<br />
toimista. Tehdasalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen<br />
ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen<br />
sekä pitkäaikaisten haittojen ehkäiseminen. Toiminnan lopettamisilmoitus<br />
ja määräyksen 38 mukaiset selvitykset on toimitettava Hämeen elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka arvio toimenpiteiden riittävyyden<br />
mm. ympäristönsuojelulain 90 §:n kannalta. (lupamääräykset<br />
37 ja 38)<br />
Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin<br />
Lausunnot on otettu luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla<br />
pääosin huomioon. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
lausunnossa esille tuoma prosessivesien kierrätys on sisällytetty<br />
tehtaan tarkistushakemukseen.<br />
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN<br />
Luvan voimassaolo<br />
Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen<br />
ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)<br />
Lupamääräysten tarkistaminen<br />
Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten<br />
tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2016. (YSL 55 §)<br />
Hakemukseen on liitettävä selvitys parhaan käytettävissä olevan tekniikan<br />
seurannasta ja hyödyntämisestä laitoksen toiminnassa muun muassa<br />
prosessivesien kierrätyksen ja VOC-päästöjen jatkuvatoimisen<br />
mittauksen osalta. Hakemukseen on liitettävä myös yhteenveto tehdyistä<br />
tarkkailuista ja päästömittauksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen<br />
8 - 11 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.<br />
Perustelu<br />
Hakemuksen tarkistaminen on edellytetty tehtäväksi tavanomaista aikaisemmin<br />
vajaan viiden toimintavuoden jälkeen, koska laitoksen toimiala<br />
on Suomessa uutta ja toiminnan käynnistyttyä ja toimintatapojen vakiintuessa<br />
voi ilmetä seikkoja, joita suunnitteluvaiheessa ei ole osattu<br />
riittävästi ottaa huomioon.<br />
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen<br />
Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän<br />
päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan<br />
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä<br />
noudatettava. (YSL 56 §)<br />
45
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANO<br />
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus<br />
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen<br />
ei haeta muutosta. (YSL 100 §)<br />
Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta<br />
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET<br />
Tämän ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen<br />
määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta<br />
huolimatta. Toimintaa on harjoitettava lupamääräysten mukaisesti.<br />
Can-Pack S.A.:n on ennen toiminnan aloittamista asetettava 7 000 euron<br />
suuruinen hyväksyttävä vakuus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen<br />
ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön<br />
ennalleen saattamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten<br />
muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena<br />
tai pankkitalletuksena. (YSL 101 §)<br />
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.<br />
(101 a §)<br />
Perustelut<br />
Lupaviranomainen voi ympäristönsuojeluasetuksen 101 §:n mukaisesti<br />
perustellusta syystä määrätä, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta<br />
huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hyväksyttävä<br />
vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen<br />
kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Täytäntöönpano<br />
ei saa tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi.<br />
Can-Pack S.A. on esittänyt perusteet täytäntöönpanoa koskevan määräyksen<br />
antamiseksi. Tehdas toimii ympäristölupapäätöstä noudattamalla<br />
lainsäädännön mukaisesti. Tehtaan toiminnasta ei myöskään voida<br />
katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista. Toiminnan<br />
aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakutuomioistuin<br />
voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai muuttaa täytäntöönpanopäätöstä.<br />
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 § - 8 §, 28 §, 36 – 38 §, 41 - 43 §, 45<br />
- 47 §, 52 - 56 §, 58 §, 62 §, 76 §, 81 §, 90 §, 96 §, 97 §, 101 §, 101 a §,<br />
105 §, 108 §<br />
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 5 §, 16 - 19 §, 30 §, 36 §, 36a<br />
§, 37 §<br />
Jätelaki (1072/1993) 3 - 4 §, 6 §, 8 §, 12 §, 15 §, 19 §, 27 §, 51 - 52 §<br />
Jäteasetus (1390/1993) 3 - 3a §, 4 §, 5 - 6 §, 22 §<br />
46
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN<br />
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §<br />
Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa<br />
ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden<br />
päästöjen rajoittamisesta (435/2001)<br />
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)<br />
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97)<br />
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä<br />
ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96)<br />
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista<br />
(1022/2006)<br />
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden<br />
luettelosta (1129/2001)<br />
Valtion maksuperustelaki (150/1992)<br />
Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012<br />
ja 2013 (1572/2011)<br />
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)<br />
Tämän ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on 12 934 euroa.<br />
Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon<br />
palvelukeskuksesta Joensuusta.<br />
Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä<br />
peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain<br />
(150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja<br />
2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen<br />
7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut<br />
vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu tämän asetuksen voimaan<br />
tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen<br />
vireille tullessa voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen<br />
aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon<br />
mukaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävien toimintojen<br />
ympäristöluvan käsittelystä perittävä perusmaksun suuruus on 9 580 €.<br />
Maksu peritään maksutaulukon mukaista maksua 35 %:a korkeampana<br />
tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi.<br />
47
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN<br />
<strong>Päätös</strong> Can Pack S.A. sivuliike Suomessa<br />
Terminaalitie 10<br />
13430 HÄMEENLINNA<br />
Jäljennös päätöksestä<br />
Ilmoitus päätöksestä<br />
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)<br />
Hämeenlinnan kaupunginhallitus<br />
Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta<br />
HS Vesi<br />
Kanta-Hämeen pelastuslaitos<br />
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -<br />
vastuualue<br />
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)<br />
Ilmoitus päätöksestä lähetään asianosaisille listan dpoESAVI-84-04-08-<br />
2011 mukaan.<br />
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä<br />
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston<br />
ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan<br />
Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.<br />
Kuulutuksesta ilmoitetaan Hämeen Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.<br />
48
MUUTOKSENHAKU<br />
Liite Valitusosoitus<br />
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.<br />
Harri Majander<br />
Hilkka Hirvikallio<br />
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja<br />
Hilkka Hirvikallio<br />
HH/ts<br />
49
VALITUSOSOITUS Liite<br />
Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta<br />
Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan<br />
samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.<br />
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen<br />
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.3.2012.<br />
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä<br />
vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön<br />
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset<br />
kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset<br />
ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.<br />
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
- päätös, johon haetaan muutosta<br />
- valittajan nimi ja kotikunta<br />
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa<br />
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,<br />
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,<br />
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta<br />
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää<br />
toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)<br />
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä<br />
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin<br />
toimitettu viranomaiselle<br />
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys<br />
asiamiehen toimivallasta<br />
Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle<br />
Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.<br />
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen<br />
virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää<br />
postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun<br />
valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa<br />
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan<br />
päättymistä.<br />
käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki<br />
postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki<br />
puhelin: (vaihde) 020 636 1040<br />
fax: 09 6150 0533<br />
sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8 - 16.15<br />
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu<br />
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista<br />
perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä<br />
tapauksista, joissa maksua ei peritä.