Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kokkonen<br />
Toivo tuo sisäämme<br />
uusia maisemia, uusia<br />
ihmisiä, uusia kokemuksia.<br />
Kevättä ilmassa<br />
Kaatopaikka. Siitä alkaa rouva Kokkosen kevät. Pihatyöt<br />
on tehty aina vain aikaisemmin, ja piha alkaa näyttää<br />
siltä, että krookusten aika on pian. Oksia on yhtä paljon<br />
kuin ennenkin, työmaata riittää kukkapenkeissä. Ja<br />
kaatopaikka on aina paikallaan, odottaa uusia kuormia.<br />
Ja miten mahdottoman hienosti hoidettu kaatopaikka<br />
meillä muuten on, hihkaisi rouva Kokkonen miehelleen.<br />
Katso nyt, jääkaapit ja mikrot tuonne, energia jäte<br />
tänne, pelti ja metalli ovat tuossa ja puu tuolla. Puhumattakaan<br />
puutarhajätteestä, jonne me nyt olemme<br />
menossa! Eikä kaatopaikalla muutu mikään, järjestys<br />
se olla pitää: lokitkin ovat aina siellä, kirkuna tuo kesän.<br />
Rouva Kokkonen muisti kuinka mies kerran vuosia<br />
sitten oli vitsaillut maksaessaan kaatopaikkatoimistovirkailijalle<br />
kuormaansa, minulla on tuolla kuorma<br />
puutarhajätettä, vaimo ja koira, paljonko maksavat? Ja<br />
nyt kaikki on muuttunut, ensimmäinen kevät ja kesä ilman<br />
koiraa. Vain me kaksi ja kuorma kaatopaikalla.<br />
Mutta siis toisaalta, virnisti rouva Kokkonen – vaimo<br />
yhä matkassa, kaikki hyvin!<br />
Toivo ja Tarmo<br />
Eivät ole veljeksiä. Rouva Kokkonen luki jostain kuinka<br />
työntekijän vaikuttavuuteen, työn onnistumiseen ja<br />
elämänhallintaan yleensäkin liittyy vahvasti toivon ja<br />
tarmon osuus. Toivo kantaa päivittäin eteenpäin ja tarmo<br />
taas – eikä tässä nyt kai ole kysymys siitä Tarmosta<br />
joka laskee työelämämme salaisia sekunteja ja tehtäväprosentteja<br />
– tarmo taas antaa sitä iloa ja lihasvoimaa,<br />
jota käymme esimerkiksi ruokatunnilla salilta hakemassa<br />
likkojen kanssa.<br />
Kohta voimme hihkaista, että takana harmaa ja sulanut<br />
maailma, edessä toivoa täynnä oleva kesä! Ja sen<br />
jälkeen tarmolla pää edellä kohti marrasmyrskyjä. Toivo<br />
tuo sisäämme uusia maisemia, uusia ihmisiä, uusia<br />
kokemuksia, ja tarmo rakentaa niille sijaa sydämeen,<br />
myrskysi taikka ei.<br />
G’day ’n’ no worries<br />
Good day and no worries, sanoo australialainen työpaikallaan,<br />
hymyilee, vitsailee, kertoo juttuja, kyselee kiinnostuneena<br />
kaikesta siitä, mistä olet tehty. Kipakka, itseensä<br />
kääntynyt suomalainen huomaa vastaavansa,<br />
kertovansa tarinoita, lepertelevänsäkin ja siinähän se –<br />
yhteys toiseen, tuntemattomaan, on tässä ja nyt, by chatting!<br />
Liekö kyse ilmastosta, lämmöstä, papukaijoista<br />
puissa, vähistä vaatteista? Jospa kaikki muuttuu kesällä<br />
täällä harmaiden sävyjen kotimaassakin, jospa mekin<br />
alamme lämpenemään ja kertomaan asioita toisillemme<br />
– eikä vain työasioita? Jospa kaikki oppisimme juttelemaan<br />
niitä näitä, ihan lämpimiksemme, ihan vaikka<br />
kahvihetkestä aloitettaisiin?<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS 51
Change language