You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SUOMEN POLIISIJÄRJESTÖJEN LIITON JÄSENLEHTI<br />
Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi<br />
NUORTEN MAAILMAA<br />
ON YMMÄRRETTÄVÄ<br />
AJASSA<br />
Rahaa ja<br />
raameja<br />
28<br />
PINNALLA<br />
Heidin<br />
hyväksi<br />
keräys<br />
34<br />
TYÖSSÄ<br />
Vartijan tehtävissä<br />
koulutus on<br />
avainasemassa<br />
42<br />
2<br />
2O15
Lapsen<br />
JÄRJESTÖSI<br />
NEUVOTTELEMA<br />
jäsenetu<br />
TAPATURMAVAKUUTUS<br />
NOIN 3 €/kk<br />
Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja<br />
kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan<br />
ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen<br />
Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta<br />
lapsenturva.fi<br />
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.<br />
010 19 19 19<br />
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
pääkirjoitus<br />
HANNELE LOTSARI-COFFENG<br />
Rastia ruutuun<br />
hannele.lotsari@spjl.fi<br />
twitter.com/SPJL_PO<br />
facebook.com/SPJL.PO<br />
Katja Almgren<br />
Ryhtyisikö uhkapelaajaksi ja lottoaisi kesäloman<br />
kunnaksi. Ajatus tuli mieleen, kun törmäsin<br />
suomalaisen lottovoittajan lausahdukseen:<br />
”On ihanaa, kun nyt voi<br />
Jotain<br />
piristysruisketta<br />
kaipaisi työhönsä<br />
moni muukin.<br />
tehdä töitä tekemisen ilosta.” Jos<br />
lottovoittaja tuumaa näin miljoonat<br />
taskussaan, niin onhan sen oltava<br />
lähellä totuutta. Joka tapauksessa<br />
jotain piristysruisketta<br />
kaipaisi työhönsä aika moni muukin.<br />
Näin päättelen, kun luen Pardian<br />
tutkimusta henkilöstön mahdollisuudesta osallistua<br />
muutoksia koskevaan päätöksentekoon.<br />
Työpaikkojen uudelleen organisoinnin Euroopan<br />
mestarina komeilevat suomalaiset, ja valtionhallinto<br />
on häärinyt aktiivisimmin orga nisaatiomuutosten<br />
toteuttamisessa.<br />
Tyytyväisyys osallistua muutoksia koskevissa<br />
päätöksenteoissa vaihteli eri hallinnonaloilla. Vähintään<br />
puolet oli tyytyväisiä muutoksen vaikutuksiin<br />
OKM:ssä, UM:ssä, OM:ssä ja YM:ssä. Yksi hallinnonala<br />
poikkeaa selvästi yleisestä linjasta. Lähes<br />
70% SM:n vastaajista koki muutosten vaikutukset<br />
kielteisenä. OM:ssä vastaava prosenttiluku oli reilu<br />
45%. Tutkimustuloksissa on pureskeltavaa sisäministeriön<br />
johdolle ja uudelle poliisiylijohtajallekin.<br />
Muutoksessa tavoitteiden ja visioiden yhdistämisen<br />
taito muodostavat yhden elementtiparin, jolla<br />
luodaan toiminnalle suunta.<br />
Professori Henrikki Tikkanen Aalto-yliopistosta<br />
hakee muun muassa strategiatyön ja johtamistaidon<br />
oppeja nykypäivän lisäksi historiasta. Hän<br />
toteaa AEE:n nettiartikkelissa ”Johtaja, katso menneeseen!”:<br />
”Kun mennään ihmisten johtamiseen,<br />
astuvat voimaan<br />
suuremmat lainalaisuudet.<br />
Silloin historiastakin<br />
voidaan oppia.<br />
Näen paljon yhtäläisyyttä<br />
historiasta<br />
nykypäivään.”<br />
Mielenkiintoinen<br />
esimerkki on ensimmäisessä maailmansodassa<br />
laivastojohtaminen<br />
Britannian ja Saksan välillä.<br />
Kilpavarustelu oli näyttävää,<br />
mutta lopulta brittilaivasto<br />
oli tositoimissa<br />
ylivoimainen. On kiinnostavaa<br />
analysoida, miksi<br />
toista laivastoa johdettiin<br />
paremmin.<br />
Vaikkei historiastakaan<br />
mitään ehdottomia totuuksia<br />
johtamisoppeihin löydy, voisi kesäkirjoihinsa<br />
lisätä sotahistoriaan<br />
liittyvän teoksen. Ehkäpä suurista<br />
sotakertomuksista kumpuaisi viisautta<br />
jaettavaksi myös kesäisiin mökkielämän<br />
pakollisiin työnjakoihin, joista aika-ajoin<br />
räjähtää myrskypilven kaltaisia<br />
sanasotia. Rentouttavaa kesää!<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
3
tässä numerossa<br />
KANNESSA<br />
AJASSA<br />
12<br />
28<br />
PINNALLA<br />
TYÖSSÄ<br />
34<br />
42<br />
POLIISI & OIKEUS<br />
86. vuosikerta<br />
Julkaisija<br />
Suomen Poliisi–<br />
järjestöjen Liitto<br />
Toimitus<br />
Asemamiehenkatu 2<br />
00520 Helsinki<br />
toimitus@spjl.fi<br />
www.spjl.fi<br />
Päätoimittaja<br />
viestintäpäällikkö<br />
Hannele Lotsari-Coffeng<br />
040 940 2065<br />
hannele.lotsari@spjl.fi<br />
Toimitussihteeri<br />
viestintäsuunnittelija<br />
Katja Almgren<br />
09 3484 2428<br />
katja.almgren@spjl.fi<br />
Osoitteenmuutokset<br />
Jäsenrekisterisihteeri<br />
Anne Rakka<br />
p. 09 3484 2424<br />
Ilmoitukset<br />
Olli-Pekka Duk<br />
p. 050 378 3932<br />
ollipekka.duk@gmail.com<br />
Viestintätoimikunta<br />
Pekka Heikkinen<br />
Pirkko Kauppinen<br />
Henna Kelloniemi<br />
Ilari Kulmanen<br />
Mikko Salokannel<br />
Eero J. Savolainen<br />
Yrjö Suhonen<br />
Anne Syrjänen<br />
Taitto<br />
Kaaripiste Oy<br />
Paino<br />
Lönnberg Print & Promo<br />
p. 09 751 1811<br />
ISSN 1238-5387<br />
Aikakausmedian jäsen<br />
Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen:<br />
toimitus@spjl.fi. Muistamisia julkaistaan<br />
enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.<br />
Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla<br />
osoitteeseen: toimitus@spjl.fi.<br />
Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä<br />
materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa<br />
tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.<br />
Materiaalia ei palauteta.<br />
Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40,<br />
aineistot viimeistään 31.8.<br />
Lehti 4/2015 ilmestyy viikolla 51,<br />
aineistot viimeistään 13.11.<br />
4 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Pääkirjoitus – Rasti ruutuun 3<br />
Puheenjohtaja – Uusi voima 6<br />
Lyhyesti 8<br />
Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi:<br />
Nuorten maailmaa on ymmärrettävä 12<br />
Eläkeuudistus etenee eduskuntaan 16<br />
Työpari 18<br />
Henkilökunta ja joustavuus<br />
muutoksen voimavarana 20<br />
Kulmanen – Avautumisen ankeudesta<br />
alkaa asennemuutos 23<br />
Pykälän pyörteissä 24<br />
Raskaanliikenteenvalvontaa kehitettävä 27<br />
Rahaa ja raameja – valtuusto kevätkokouksessa 28<br />
Lennossa työtä ja harrastusta 30<br />
Ei enää 32<br />
Heidin hyväksi 34<br />
Mättöä vai pupunruokaa 36<br />
Esa Syrjälä – 41 vuotta töitä pakkasessa,<br />
tuulessa ja tuiskussa 38<br />
Raamitellaan ja sovitaan 40<br />
Vartijan tehtävissä koulutus on avainasemassa 42<br />
Dansk polis upplever extrem press 46<br />
Muistamiset 48<br />
Pulmanurkka 49<br />
Repe 50<br />
Kokkonen – Kevättä ilmassa 51<br />
16 34<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
5
puheenjohtajalta<br />
UUSI VOIMA<br />
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat muutoksessa ja<br />
murroksessa. SAK:n ja STTK:n jäsenliitot ovat aloittaneet<br />
hankkeen uuden ja suuren järjestön luomiseksi.<br />
Akavalaisista on saatu vain pientä lisävahvistusta.<br />
Viimeistään vuoden kuluttua näemme, tuleeko tästä<br />
hankkeesta totta vai tarua.<br />
6 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
YRJÖ SUHONEN<br />
Katja Almgren<br />
Monta kiveä ja<br />
kantoa on vielä<br />
raivattava yhteiseltä<br />
polulta, jos halutaan<br />
kaikkien pääsevän<br />
kompastumatta<br />
paikalle.<br />
Uudistuksen tavoitteena on saada lisävoimaa<br />
työantajaa vastaan. Työnantaja on<br />
tässä yhtä kuin Elinkeinoelämän keskusliitto,<br />
EK. Toteutuessaan uuden keskusjärjestön riveissä<br />
olisi noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa.<br />
Miten tämä lisävoima sitten näkyisi ja mihin sitä<br />
käytettäisiin? Kun vertaa tällä hetkellä SAK:n ja<br />
STTK:n liittoja, on helppo löytää eroja. Lakkoherkkyys<br />
on yksi selkeä ero. Lakkoasioissa STTK:n väki<br />
näyttäisi olevan lähes koomassa, kun sitä vertaa<br />
muutamiin SAK:n avainliittoihin. STTK:n liitoista lähinnä<br />
vain Ammattiliitto Pro on profiloitunut työtaistelujen<br />
tai niiden uhkien käyttäjänä.<br />
Lakkouhkan pitäisi toimia vähän samaan tapaan<br />
kuin maanpuolustuksen. Uskottava puolustus<br />
toimii ennalta estävästi, kukaan ei uskalla hyökätä.<br />
Näinhän sen pitäisi olla myös työelämässä. Työnantajan<br />
hyökkäysten pitäisi pysyä kurissa lakkopelotteella.<br />
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tästä aseesta<br />
on panokset lopussa. Tai ne ovat korkeintaan<br />
paukkupanoksia.<br />
Miten voima tulisi esille rauhanomaisemmissa<br />
tilanteissa? Takaisiko suuruus nykyistä paremman<br />
näkyvyyden ja sitä kautta vetovoiman, jolla jäsenmäärä<br />
saataisiin nousuun? Onko mahdollista, että<br />
massiivisuus kääntyisikin itseään vastaan? Häviääkö<br />
koon mukana viimeinenkin ketteryys? On paljon<br />
kysymyksiä, vähän vastauksia.<br />
Uskon että monta kiveä ja kantoa on vielä raivattava<br />
yhteiseltä polulta, jos halutaan kaikkien pääsevän<br />
kompastumatta paikalle. Yksi keskeinen este on<br />
nykyinen poliittinen sitoutuneisuus, joka iskee leimaa<br />
erityisesti SAK:n kylkeen. STTK:n puheenjohtaja<br />
Antti Palola totesi Suomen Kuvalehden numerossa<br />
20/2015 että ay-liikkeen ja demareiden on tehtävä<br />
pesäero. Ei kovin helppo rasti, uskoisin.<br />
Uudistusta kasaavista jotkut haluavat korvata<br />
poliittisen sitoutumattomuuden termillä moniarvoisuus.<br />
Tämä vaikuttaa savuverhon levittämiseltä.<br />
Poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike ovat<br />
vuosisataisella yhteisellä taipaleellaan hyötyneet<br />
toisistaan monin eri tavoin. Taloudellinen hyöty<br />
ei ole niistä vähäisin. Napanuora saattaa<br />
osoittautua liian sitkeäksi katkaista.<br />
Ne Liitot, jotka edellyttävät täydellistä<br />
sitoutumattomuutta, joutuvat selvittämään<br />
tarjolla olevat vaihtoehdot.<br />
Sitoutumattomuus ei ole ainoa<br />
selvitettävä asia. Yksi tärkeä kysymys<br />
on, millä hinnalla mahdollinen<br />
uusi järjestelmä<br />
tarjoaa uutta voimaansa.<br />
Jäsenmaksut eivät voi<br />
nousta, kun eivät sitä tee<br />
palkatkaan. Pysytäänpä<br />
siis hereillä!<br />
Hyvää kesää kaikille!<br />
yrjo.suhonen@spl.fi<br />
twitter.com/SPJL_PO<br />
facebook.com/SPJL.PO<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
7
lyhyesti<br />
Tuossa sloganissa on<br />
aika hyvä lause: Me turvaamme<br />
selustasi. Se on tänä päivänä<br />
raakatotuus, että sitä tarvitaan”<br />
87<br />
PALAUTE JÄSENELTÄ.<br />
LUOTTAMUSMIESTÄ ON SPJL:N<br />
JÄSENTEN KÄYTETTÄVISSÄ.<br />
(LÄHDE: SPJL:N<br />
VUOSI KERTOMUS 2014)<br />
Jäsenkortilla etuja<br />
SPJL:n jäsenenä sinulla on voimassa vapaa-ajan matkustajavakuutus.<br />
Jäsenkortti on siis samalla matkustajavakuutus.<br />
Vakuutusturvan hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy.<br />
Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokauden mittaisilla<br />
vapaa-ajan kotimaanmatkoilla ja Suomesta alkavilla ulkomaanmatkoilla.<br />
Osa jäsenyhdistyksistä on vakuuttanut jäsenensä myös yhdistyskohtaisella<br />
Liittovakuutuksella, johon sisältyy vapaaajan<br />
tapaturmavakuutus (if.fi/spjl).<br />
Teboil nostaa jäsenkortilla saatavaa alennusta koko<br />
kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä.<br />
Kampanja on voimassa 1.6.–31.8.2015 välisen ajan. Alennuksen<br />
saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta<br />
Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta.<br />
Jäsenedut.fi-palvelu tarjoaa ajankohtaisia alennuksia<br />
ja tarjouksia ammattiliittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen.<br />
Voit rekisteröityä palveluun käyttäjäksi.<br />
Verkkokauppaedut ovat heti käytettävissä sekä mobiilinäyttökortilla<br />
myymälöissä (löytyy kohdasta asiakaskortit).<br />
Näyttökortin voi tallentaa puhelimeen taikka kirjautua kaupassa<br />
palveluun ja näyttää korttia.<br />
Mökille<br />
Haku liiton Keskusrakkaan, Marakkaan<br />
ja Tirakkaan on käynnissä viikoille<br />
1–26/2016<br />
Mökkien hakuaika on 15.6.–31.8.2015. Varaukset tehdään<br />
varauskalenterin kautta SPJL.fi -jäsensivuilla. Eläkeläiset voivat<br />
tehdä varaukset soittamalla Spjl:n toimistoon Asta Jakobssonille<br />
p. 09 3484 2426 tai laittamalla sähköpostia<br />
asta.jakobsson@spjl.fi.<br />
Hakuajan jälkeen suoritetaan mökkiviikkojen arvonnat<br />
ja majan saaneille ilmoitetaan 11.9.2015 mennessä. Vapaaksi<br />
jääneet mökkiviikot ovat tämän jälkeen varattavissa<br />
kalenterista.<br />
Jos olet vuosina 2013, 2014 tai 2015 mökkeillyt Levin<br />
niin kutsutuilla sesonkiviikoilla 8–18, et voi jättää hakemusta<br />
sesonkiviikolle 2016.<br />
Jos kotisivulle kirjautumisessa on ongelmia tai salasanasi<br />
on hukassa, ota yhteyttä toimistoon Anne Rakkaan<br />
sähköpostitse anne.rakka@spjl.fi.<br />
Pankajärven, Vierumäen, Telkänpesän ja Rauhamäen<br />
haku vuodelle 2016 alkaa 15.10.2015.<br />
8 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Poliisitaustaiset kansanedustajat<br />
SPJL:n vieraana<br />
Eduskuntaan valittiin 7 poliisitaustaista kansanedustajaa. SPJL kutsui poliisitaustaiset<br />
kansanedustajat tutustumaan liiton toimintaan. Tapaamisessa tuotiin esille muun<br />
muassa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuuden näkymiä.<br />
Keskustelua käytiin ammatillisesta eläkeiästä, kielikysymyksestä, laillisuusvalvonnasta<br />
ja yksityisestä turva-alasta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta katsottuna.<br />
Esille nousivat myös oikeusministeriön hallinnonalan ja hätäkeskuksen resurssit ja<br />
tehtävien lisääntyminen. Lainsäädäntöön liittyvät muutokset puhututtivat. Lisäksi keskusteltiin<br />
palkanmaksuun liittyvistä ongelmista SM:ssä. Paikalla maanantaina 2.6.2015<br />
olivat kansanedustajat Kari Tolvanen, Kalle Jokinen, Veera Ruoho ja Kari<br />
Kulmala.<br />
Spjl:n toimistosta tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Yrjö Suhosen lisäksi<br />
järjestöpäällikkö Mika Nygård, neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen, lakimies Rita<br />
Ridanpää ja pääluottamusmiehet Pirjo Lappalainen ja Pekka Lassila.<br />
FB kommentti: Sisäinen turvallisuus<br />
ei ollut missään muodossa<br />
esillä Sipilän eduskuntaryhmille<br />
lähettämissä 15 kysymyksessä.:<br />
Kuinka moni niistä 7 kansanedustajasta,<br />
joka on poliisi, muistaa<br />
puolustaa poliiseja.<br />
Uuden keskusjärjestön strategia<br />
painottaa tulevaisuuden työelämää<br />
Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoontuivat<br />
25.5. Helsingissä. Tapaamisessa liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päättivät<br />
järjestön strategiasta.<br />
Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016.<br />
Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Varsinaisen toimintansa<br />
uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön<br />
ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa.<br />
Twitterissä: Luottamukseen kuuluu,<br />
että tehdyistä sopimuksista pidetään<br />
kiinni #vaalit2015<br />
#yhteiskuntasopimus<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
9
kannessa<br />
Ankkuri-poliisi<br />
Pauliina Laukko-Kemppi:<br />
NUORTEN<br />
MAAILMAA ON<br />
YMMÄRRETTÄVÄ<br />
10 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
TEKSTI JA KUVAT<br />
Katja Almgren<br />
Poliisipartio ajaa jalkakäytävälle ja pysäyttää<br />
ryhmän nuoria. Leppoisasti jutustellen selvitetään<br />
kuulumisia ja illan suunnitelmia, sitten pyydetään<br />
avaamaan reput ja kassit. Leijona-pullon ja parin<br />
pussikaljan kohtalo on selvä, poliisit nappaavat ne<br />
takakonttiin ja nuoret puhallutetaan. Vanhempien<br />
yhteystiedot kirjataan ylös. Riihimäen Ankkuri-tiimin<br />
ilta koulujen päättäjäispäivänä on vasta alussa.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
11
12 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015<br />
Aiotsä juoda noi.<br />
Saanks mä sun pohjat?
Varhainen puuttuminen ja tarvittaessa<br />
apuun ohjaaminen on Riihimäen Ankkuri-tiimin<br />
ydin. Työssä kiteytyy uudenlainen<br />
monialainen yhteistyö, jossa poliisikaan<br />
ei ole enää pelkkä poliisi. Se tuo työhön<br />
haastetta, mutta myös mielenkiintoa.<br />
Ennalta estävää työtä lasten ja nuorten<br />
hyväksi ovat tekemässä vanhempi rikoskonstaapeli<br />
Pauliina Laukko-Kemppi, sosiaalityöntekijä<br />
Jonna Niemelä, psykiatrinen sairaanhoitaja<br />
Sari Seppänen sekä erityisnuorisotyöntekijä<br />
Sari Lähdenniemi.<br />
Ankkurilaisten asiakkaina ovat usein tavalliset<br />
perheet, tavalliset nuoret, joille ensimmäinen<br />
rike voi jäädä viimeiseksi.<br />
– Vanhemmat saattavat joskus kysyä, milloin<br />
otamme heidän lapset huostaan, mutta<br />
siitähän ei ole kyse, sosiaalityöntekijä Jonna<br />
Niemelä sanoo.<br />
Vaikka kaikista alle 18-vuotiaiden rikkeistä<br />
tehdään lastensuojeluilmoitus, yleensä yksi<br />
käynti poliisiaseman Ankkuri-tiimin juttusilla<br />
riittää.<br />
Ankkurilaiset puhuttelevat lapsia ja nuoria<br />
ja heidän vanhempiaan toisinaan myös<br />
ryhmässä. Se on helppo ja hyvä tapa esimerkiksi<br />
kotibileiden jälkipuinnissa, kun kaikki<br />
saadaan koolle yhtä aikaa. Silloin vanhempien<br />
toivotaan myös vaihtavan yhteystietoja.<br />
Perusperheiden ohella kulkevat toki vakavamman<br />
huolen tapaukset, kuten mielenterveysongelmaiset,<br />
päihdeongelmaiset ja väkivaltatapaukset,<br />
välillä yhden rikkeen tultua<br />
päivänvaloon, taustalta löytyy enemmänkin<br />
Uhreille löytyy yleensä paikkoja saada apua,<br />
mutta tekijöille ei. Ankkurilaiset huolehtivat<br />
molemmista. Päättäjäisiltana sosiaalityöntekijä<br />
Jonna Niemelän ja vanhempi rikoskonstaapeli<br />
Pauliina Laukko-Kempin tiimiä<br />
täydensi some-poliisi Pekka Laitinen<br />
Hämeen linnan pääpoliisiasemalta.<br />
puututtavaa. Tiimin työhön kuuluvat alaikäisten<br />
ohella myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset.<br />
Alaikäisten laaja reviiri<br />
Lapsilla ja nuorilla on usein väärää tietoa, jota<br />
Ankkuri-tiimi haluaa korjata oikeaksi. Vaik-<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
13
Riihimäen Ankkuri<br />
Lasten asiakkuudet 2013<br />
0–9v 16<br />
10–11v 13<br />
12–13v 36<br />
14–15v 74<br />
16–17v 62<br />
18v– 58<br />
Vastaanotetut lastensuojeluilmoitukset<br />
285*<br />
Ankkurissa käsitellyt 233*<br />
lastensuojeluilmoitukset<br />
Ankkurissa tehdyt<br />
lastensuojelutarpeen<br />
selvitykset<br />
94*<br />
* sis. Riihimäki, Hausjärvi, Loppi.<br />
Koulujen päättymisviikonlopun päihdevalvonta<br />
Hävitetty ja takavarikoitu Rikoksiin syyllistyneet Rikosilmoitus Sakko Rikesakko Lastensuojelu- Valvontaan<br />
alkoholi alle 15v 15–17v 18–20v ilmoitukset käytetty aika (h)<br />
Häme<br />
40,3 litraa<br />
(Riihimäki 25 l)<br />
3 26 2 3 (Riihimäki 1) 1 17 35 (Riihimäki 16) 129<br />
Koko maa 2117,9 litraa 75 763 46 51 60 442 714 3509<br />
Tilastot: Poliisi<br />
14 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Koulukiusaaminen<br />
on levinnyt teinien<br />
keskuudesta<br />
2. luokkalaisiin asti.<br />
ka vasta 15-vuotias on rikosoikeudellisessa<br />
vastuussa, myös sitä nuorempien rikkeistä<br />
jää poliisin rekisteriin merkintä.<br />
Huolestuttavaa rikoskonstaapeli Pauliina<br />
Laukko-Kempin mielestä on se, että lasten välisissäkin<br />
pahoinpitelyissä täyttyvät rikostunnusmerkistöt:<br />
käydään käsiksi, aiheutetaan<br />
ruumiillisia vammoja, piinataan ja uhataan.<br />
Koulukiusaaminen on levinnyt teinien keskuudesta<br />
jo 2.-luokkalaisiin saakka. Eikä kiusaaminen<br />
rajoitu koulun alueelle, se leviää<br />
myös vapaa-aikaan.<br />
Sosiaalinen media on avannut uudenlaisen<br />
maailman; siellä missä vanhemmat näkevät<br />
vaarat ja uhat, nuoret näkevät mahdollisuudet.<br />
Alastonkuvia ja tappouhkauksia<br />
leviää WhatsApp:ssa, lasten keskuudessa.<br />
Laukko-Kemppi ja Niemelä nostavat esiin<br />
vanhempien vastuuttamisen ja yhteisöllisyyden<br />
merkityksen. Kaveriporukan vanhemmat<br />
eivät useinkaan pidä yhteyttä keskenään, eikä<br />
nuorille aseteta rajoja, puhelin kulkee mukana<br />
yötä päivää.<br />
Vanhemmat saattavat soittaa Ankkuri-tiimille<br />
ja kysyä, voiko lapsen puhelimen tai tietokoneen<br />
käyttöä seurata, voiko viestejä lukea.<br />
– Vanhemmat pelkäävät seurauksia. Meiltä<br />
saatetaan myös kysyä voiko lapsen jättää<br />
kotiin yksin pikaisen kaupassakäynnin ajaksi,<br />
Laukko-Kemppi kertoo.<br />
Lasten ”kalja”<br />
Merkittävä nykyajan ilmiö on sosiaalisen median<br />
ohella energiajuomien varastaminen jo<br />
alakouluiässä. 8–10 -vuotiaat lapset saattavat<br />
saada ensikosketuksen virkavaltaan erilaisten<br />
energiajuomien näpistelystä.<br />
– Aiotsä juoda noi. Saanks mä sun pohjat?<br />
Pystyn oleen ilman, jos haluun, Niemelä luettelee<br />
lasten suusta kuultuja kommentteja.<br />
Laukko-Kemppi myöntää, että energiajuomien<br />
kulttuuri kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin<br />
kaljasta. Yllättävää kyllä vanhemmatkaan<br />
eivät aina osaa olla huolissaan asiasta,<br />
vaikka juuri 8–10 -vuotiaiden Ankkuri-asiakkaiden<br />
osuus on nousussa; 2015 alkuvuonna<br />
ikäryhmän tapauksia on ollut lähes saman<br />
verran kuin vuonna 2013 yhteensä.<br />
Ankkurilaiset pitävät tärkeänä ymmärtää<br />
nuorten maailmaa. Kehitystä ei voi pysäyttää,<br />
sen mukana on kuljettava mieli avoimena.<br />
Ennakkoluulottomuus ja asioista kiinnostuminen<br />
ovat tärkeitä niin Laukko-Kempille<br />
kuin Niemelällekin.<br />
Vaikka vanhempien piittaamattomuus<br />
toisinaan ihmetyttää, useimmiten ankkurilaisten<br />
asiakkaat suhtautuvat tiimin toimintaan<br />
myönteisesti.<br />
– Usein perheissä ollaan huojentuneita,<br />
että asiat hoidetaan. Anteeksipyytäminen on<br />
yllättävän vaikeaa, mutta me olemme sitä<br />
varten, että autamme pääsemään näistä tilanteista<br />
yli, mahdollisimman helposti. Nuorista<br />
näkee, että heitä harmittaa. Samoin sen,<br />
kuinka paljon he kunnioittavat vanhempiaan<br />
ja meitä, Laukko-Kemppi miettii.<br />
Nuorten pariin<br />
Kuten päättäjäispäivän iltana, ankkurilaisten<br />
ajatuksissa on yhä enemmän jalkautua sinne<br />
missä lapset ja nuoret ovat. Suunnitelmissa<br />
on elokuinen Beach Party, 7-luokkalaisten ryhmäytys,<br />
käynti nuorisotiloissa, jouluglögit.<br />
Riihimäen Ankkuri-tiimillä riittäisi vientiä,<br />
mutta kaikkialle ei ennätä; täysipäiväisinä<br />
ankkurilaisina toimivat vain Laukko-Kemppi<br />
ja Niemelä Riihimäen poliisiasemalla. Laukko-Kemppi<br />
auttaa tarvittaessa myös tutkinnan<br />
puolella. Psykiatrinen sairaanhoitaja on<br />
puolet ajastaan Nuorten palvelupisteellä<br />
Nupissa, erityisnuorisotyöntekijän panos on<br />
25 %.<br />
Pauliina Laukko-Kemppi pitää yhden oven<br />
periaatetta perheen auttamiseksi hyvänä.<br />
2,75 HENKEÄ TYÖSKENTELEE RIIHIMÄEN<br />
ANKKURI-TIIMISSÄ VAKITUISESTI 50 000<br />
ASUKASTA AUTTAEN.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
15
ELÄKEUUDISTUS<br />
etenee eduskuntaan<br />
TEKSTI<br />
Mika Nygård<br />
Poliisiorganisaatiossa on poliisien<br />
eläkeikää uudistettu viime<br />
vuosina varsin ahkerasti. Vuonna<br />
2010 sisäministeriön poliisiosastossa<br />
aloitti työryhmä, jonka tehtävänä<br />
oli selvittää, onko poliisihallinnossa<br />
perusteita erityisille eroamisiäille. Työryhmässä<br />
oli muun muassa poliisihallituksen,<br />
valtionvarainministeriön ja<br />
Kevan (kuntien eläkevakuutus) edustajia.<br />
Suomen Poliisijärjestöjen liitolla oli<br />
yksi edustaja työryhmässä.<br />
Poliisin erityisellä eläkeiällä tarkoitettiin<br />
miehistön ja alipäällystön eroamisikää,<br />
joka on 60 vuotta. Päällystöllä<br />
eroamisikä on 63 vuotta. Eli nämä<br />
Eroamisikä = Ikä, jolloin virkamiehen on viimeistään<br />
erottava virastaan. Virkamiehen yleinen<br />
eroamisikä on 68 vuotta. Joissakin viroissa eroamisikä<br />
on yleistä eroamisikää alempi. Jos eroamisikä<br />
on alempi kuin 68 vuotta, säädetään siitä<br />
asetuksella.<br />
Ammatillisen erityiseläkeikä = Eräillä valtion<br />
eläkelain piiriin kuuluvilla ammattiryhmillä on ollut<br />
oikeus valita erityinen eläkeikä. Ammatilliset<br />
erityiseläkeiät ovat 55, 58 ja 60 vuotta. Ammattinimikkeet,<br />
joissa on voimassa kyseinen eläkeikä,<br />
on lueteltu 1. päivänä heinäkuuta 1989 lukien kumotuissa<br />
valtion eläkeasetuksessa.<br />
olivat ikiä, jolloin oli viimeistään erottava<br />
palveluksesta. 58 vuoden ammatillisen<br />
erityiseläkeiän valinneilla on oikeus<br />
jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana,<br />
mutta heillä on mahdollisuus jatkaa<br />
eroamisikään asti. Työryhmän erimielisen<br />
selvityshankkeen pohjalta, mihin<br />
SPJL jätti eriävän mielipiteen, säädettiin<br />
uusi laki, jossa poliisimiehen eroamisiäksi<br />
säädettiin 68 vuotta. Eläkeikä<br />
sidottiin yleiseen eläkeikään eli tällä<br />
hetkellä 63 vuoteen. Eli poliisimiehellä<br />
on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana,<br />
mutta hänen tulee jäädä viimeistään<br />
68-vuotiaana.<br />
Uusi eroamisikä ei koskenut ennen<br />
vuotta 1960 syntyneitä, joiden eroamisikä<br />
on 60 vuotta. Samoin ulkopuolelle<br />
jäivät 58 vuoden valinnan tehneet.<br />
Uudella eroamisiällä noudatettiin Jyrki<br />
Kataisen hallituksen tavoitteita pidentää<br />
työuria ja parantaa julkisen<br />
sektorin taloutta.<br />
Jyrki Kataisen aikana aloittanut<br />
hallitus käynnisti laajemman hankkeen,<br />
koskien ammatillisia erityiseläkeikiä<br />
julkisella sektorilla. Ammatillisia<br />
erityiseläkeikiä on muun muassa opettajilla,<br />
sairaanhoitajilla ja poliiseilla.<br />
Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt<br />
katsovat erityisten eläkeikien olevan<br />
perustuslain omaisuudensuojan piirissä<br />
ja päätös muuttaa ammatillisia eläkeikiä<br />
olisi perustuslain vastainen.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä<br />
on neuvotellut ammatillisista<br />
erityiseläkeikien tulevaisuudesta. Työryhmässä<br />
ei ole Suomen Poliisijärjestöjen<br />
Liitolla edustajaa, vaan Pardian<br />
edustaja on neuvotellut Pardiaan järjestäytyneiden<br />
puolesta. Työryhmässä<br />
on edustettuina muun muassa Keva ja<br />
sosiaali- ja terveysministeriö. Yleinen<br />
henki on ollut työnantajapuolella tahto<br />
olla noudattamatta valinnan tehneiden<br />
valintaa ammatillisista erityiseläkeiäistä<br />
ja vastaavasti työntekijäpuolen<br />
tahto noudattaa valinnan tehneiden<br />
valintaa. Ammatillisia erityiseläkeikiä<br />
on julkisella sektorilla noin<br />
10 500 henkilöllä. Poliiseja näistä on<br />
noin 1 000 henkilöä.<br />
Työryhmältä lähtee erimielinen<br />
lausunto eduskuntaan, joka tulee todennäköisesti<br />
säätämään uuden lain<br />
lausunnon pohjalta. Lain lopullisesta<br />
sisällöstä ei ole tällä hetkellä tietoa.<br />
Lausunnossa ehdotetaan erityisistä<br />
eläkeiäistä luopumista nopeutetulla<br />
aikataululla. Tämä tarkoittaisi sitä, että<br />
heillä, joilla ammatillinen eläköitymisikä<br />
täyttyisi vuonna 2018, tulisi kolme<br />
kuukautta lisää työuraan. Työura<br />
kasvaisi joka vuosi kolme kuukautta<br />
vuoteen 2025 asti, jolloin tulisi 2 vuotta<br />
ylimääräistä. Kaksi vuotta olisi maksimi<br />
työurapidennys erityisen eläkeiän<br />
poliisissa valinneille.<br />
SPJL on yrittänyt vaikuttaa kansanedustajia<br />
lobbaamalla lain sisältöön.<br />
16 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Lausunnossa ehdotetaan erityisistä<br />
eläkeijistä luopumista nopeutetulla<br />
aikataululla.<br />
Tavoitteena on ollut kunnioittaa valinnan<br />
tehneiden valintaa. Liitto on lähettänyt<br />
postia kansaedustajille ja puoluetoimistoille<br />
erityisen eläkeiän noudattamisen<br />
puolesta. Valitettavasti<br />
palkansaajapuoli on ollut asian kanssa<br />
yksin ja esimerkiksi työnantajapuoli<br />
suhtautuu työurien pidentämiseen<br />
myönteisesti.<br />
Liitolla ei ole mahdollisuutta valittaa<br />
tai riitauttaa lausunnon perusteella<br />
säädettyä lakia. Mahdollisuus viedä<br />
asiaa eteenpäin on silloin, kun uuden<br />
lain perusteella annettaan ensimmäinen<br />
eläkepäätös. Ensimmäinen eläkepäätös,<br />
jossa tulee ”lisäpalvelusta” on<br />
valituskelpoinen. Eläkepäätös on valituskelpoinen<br />
hallinto-oikeudessa.<br />
Pähkinänkuoressa eläkeuudistus<br />
Eläkeikä Eläköitymisikä Eläkeuudistus<br />
58 vuotta ammatillisen<br />
eläkeiän valinneet<br />
58-vuotiaana vuoden 2017 ajan.<br />
Mahdollisuus jatkaa työuraa<br />
68-vuotiaaksi.<br />
Tämän jälkeen eläköitymisikä nousee portaittain.<br />
Eläköitymisikä nousee vuodesta 2018 lähtien 3 kk/<br />
vuosi vuoteen 2025 asti – enimmillään kuitenkin 2<br />
vuotta.<br />
Eroamisikä 60 vuotta,<br />
koskee ennen 1960<br />
syntyneitä henkilöitä<br />
Mahdollisuus jäädä eläkkeelle<br />
60–68 -vuotiaana Tähän ei tässä yhteydessä puututa.*<br />
Yleinen eläkeikä<br />
63–68 vuotta<br />
(joustavasti)<br />
63 vuotta, vanhuuseläkeiän<br />
alaraja.<br />
Vuonna 1960 tai sen jälkeen<br />
syntyneet.<br />
Julkisen sektorin eläkeikä nousee portaittain vuodesta<br />
2017 alkaen 65 vuoteen, kuten yksityisellä sektorilla on.<br />
Ensimmäisenä tämä 65 vuotta ikäraja koskee vuonna<br />
1962 syntyneitä.<br />
Lisäksi: Julkisella sektorilla on vielä käytössä<br />
myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne<br />
ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin vanhuuseläkkeen<br />
nykyinen alaraja, joten niitä ei uudistuksessa<br />
nosteta.<br />
* Eroamisiät eivät kuulu sosiaali- ja terveysministeriön<br />
toimialaan ja siksi niitä ei ole eläkeuudistuksen yhteydessä<br />
neuvoteltu. Eroamisikää koskevat ratkaisut tehdään<br />
erikseen ministeriössä, joiden hallinnonalaa ne<br />
koskevat.<br />
Lisää aiheesta: eläkeuudistus.fi<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
17
työpari<br />
POLIISIRATSU, 18, VIROLAINEN<br />
PUOLIVERIROTUINEN TORINHEVONEN<br />
18 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
TEKSTI JA KUVA<br />
Katja Almgren<br />
Jukka, 57: Helsingin ratsupoliisissa työskentelee<br />
kaksi ryhmää, joiden vahvuudet ovat 4 + 3. Kesällä<br />
saamme yhden viran lisää. Poliisiratsuja on yhteensä<br />
kuusi, viisi ruunaa tamma Kullan lisäksi.<br />
Ratsuja on etsinnässä jatkuvasti, muutama viikko<br />
sitten meiltä lähti kaksi hevosta terveysvaivojen takia,<br />
ja kaksi uutta on tulossa kokeiluun. On vaikeaa<br />
löytää hyviä ratsuja, jotka sopivat poliisin tarpeisiin.<br />
Jos hevonen on säikky, se ei sovellu tähän työhön.<br />
Monet suosivat ruunia, koska ne ovat luonteeltaan<br />
tasaisempia kuin tammat, mutta Kullan kanssa<br />
ei ole ollut koskaan mitään ongelmia.<br />
Onko työ muuttunut vuosien<br />
varrella?<br />
Jukka: Ratsupoliisilla poliisin perustyö on säilynyt<br />
aika lailla samana, mutta lisämausteen tuovat ratsut.<br />
Enpä muista koskaan tulleeni kuvatuksi, kun vuoden<br />
verran jalkapartiolla nuorena miehenä kuljin<br />
kaupungilla. Ratsun selässä seuraan itse ja tulen<br />
seuratuksi.<br />
Ratsupoliisin toiminta on kehittynyt viime vuosina<br />
yhä enemmän operatiivisempaan suuntaan. Pitkän<br />
tauon jälkeen olemme taas osa joukkojenhallintaa.<br />
Se on osanaan lisännyt miesten kiinnostusta hakeutua<br />
ratsupoliisiksi. ”Heppatyttö”-mielikuva on karissut<br />
jo aikaa sitten.<br />
Poliisiratsut ovat nykyään paremmin koulutettuja,<br />
samalla niiden määrä on laskenut kolmasosaan<br />
siitä, mitä oli aloittaessani ratsupoliisissa. Enää ei<br />
Työpaikka:<br />
VANHEMPI KONSTAAPELI<br />
STADIN SKOUDE 2015<br />
Helsingin poliisilaitos, Ratsupoliisi<br />
Virkoja yhteensä ratsupoliisissa: 8<br />
Ratsun selässä<br />
seuraan itse ja<br />
tulen seuratuksi.<br />
ole ratsuissa reserviä, kuten ennen. Myös poliisitaktiikkaa<br />
on enemmän, toiminta organisoidumpaa,<br />
tapahtumiakin on enemmän.<br />
Myös työturvallisuus on lisääntynyt varusteiden<br />
myötä, vaikka ratsun selästä putoamisia tapahtuu<br />
silloin tällöin.<br />
Mieleenpainuvin tapahtuma?<br />
Jukka: Itävalta oli EU:n puheenjohtajamaana 1998<br />
ja jokaisesta Euroopan maasta kutsuttiin kaksi ratsupoliisia<br />
yhteiskatrilliin. Itävalta maksoi kulut ja hevoset<br />
saimme sieltä lainaksi. Matka jäi upean tapahtuman<br />
lisäksi mieleen keskusteluista, joita kävimme eri<br />
maiden kollegojen kesken; ongelmat ja toiminnan kehittäminen<br />
nousivat keskusteluiden teemaksi.<br />
Kullan viimeisin komennus isommassa mielenosoituksessa<br />
lienee monella tuoreessa muistissa.<br />
Tampereella itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa<br />
meno oli normaalia hurjempaa, soihtuja ja raketteja<br />
heiteltiin hevosten jalkoihin. Siellä Kullan kylki osui<br />
mielenosoittajaan, joka kaatua rötkähti maahan.<br />
YouTubeenkin päätyi pari pätkää kohtauksesta…<br />
Lomasuunnitelmia?<br />
Kesäloman aloitamme Kullan kanssa samaan aikaan.<br />
Silloin Kulla suuntaa muiden poliisiratsujen tapaan<br />
Haltialan laitumille. Pitkästä kesälomasta ei kuitenkaan<br />
ole kyse, vaan ratsut lomailevat kaksi viikkoa.<br />
Pitkä loma lihottaa ja laiskistuttaa ne. Kullakin oli<br />
juuri laihdutuskuurilla, kun 50 kiloa piti saada painosta<br />
pois.<br />
Kulla on virolainen puoliverinen torinhevonen.<br />
Iso ja raskaampi ratsastaa. Partiossa siihen voi luottaa.<br />
Kullan mielestä tosin ratsastajakin saisi olla<br />
kevyempi…<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
19
HENKILÖKUNTA JA JOUSTAVUUS<br />
muutoksen voimavaroina<br />
Syyttäjänsihteeri Seija Paljakan työvuosiin mahtuu organisaation muutoksia.<br />
Niistä ensimmäinen, Tuusulan ja Järvenpään poliisiasemien yhdistäminen 1994,<br />
oli vaikein. Myöhemmät ovat jo sujuneet helpommin.<br />
TEKSTI<br />
Tanja Seppänen<br />
KUVA<br />
Katja Almgren<br />
Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen<br />
syyttäjänvirastojen yhdistäminen<br />
on viimeisin urakka, jossa Seija Paljakka<br />
on ollut mukana etenkin henkilöstön<br />
ja talouden osalta. Samalla hänen<br />
työnkuvansa meni uusiksi, mikä ei<br />
tunnu Paljakkaa haitanneen. Hänestä<br />
oli hyvä, että uutta virastoa lähdettiin<br />
rakentamaan organisaatiosta alkaen.<br />
Luottamusmiehenä toimiva Paljakka<br />
kokee, että henkilökunta on voinut<br />
vaikuttaa työryhmissä muutoksiin jo<br />
ennakolta. Hanketta varten perustettiin<br />
neljä työryhmää, joissa haettiin yhteisiä<br />
pelisääntöjä. Ryhmien toimeksiannot<br />
aikataulutettiin.<br />
– Itse kuuluin organisaatiotyöryhmään,<br />
jossa käytiin läpi viraston organisaation<br />
ohella muun muassa työjärjestys,<br />
virantoimitusjako, vastuut, yhteistoiminta<br />
ja työsuojelu.<br />
Ensimmäisenä vuonna pistettiin<br />
kuntoon toiminnan kannalta välttämättömät<br />
asiat, kuten tilat.<br />
Ihmiset saivat rauhassa tutustua<br />
ja toimintatavat hioutuivat ajan kanssa.<br />
Vasta tänä vuonna on keskitytty tulostavoitteisiin,<br />
Paljakka kertoo.<br />
– Luottamusmieheen ei ole täällä<br />
tarvinnut turvautua. Totta kai pelkoja<br />
oli, kuten uuden edessä aina. Ne osoittautuivat<br />
turhiksi.<br />
Henkilökunnan huomiointi näkyi viime<br />
lokakuun työtyytyväisyysbarometrissa:<br />
lähes kaikkien osioiden nousua ei<br />
virastopäällikkö osannut odottaa.<br />
Paljakka painottaa, että onnistunut<br />
muutos lähti puhtaalta pöydältä.<br />
– Ei katsottu vanhaa, vaan lähdettiin<br />
rakentamaan kokonaan uutta.<br />
Käytiin läpi, mitä erilaista työskentelytavoissa<br />
on, ja pyrittiin ottamaan kaikkialta<br />
parhaat toiminnot.<br />
Paljakan sanoista kuvastuu paitsi<br />
tahto toimia, myös joustavuus. Kaikkea<br />
ei yritetty tehdä kerralla, vaan<br />
muutokselle on annettu aikaa.<br />
– Työnjako on elänyt koko ajan. Viimeisimpänä<br />
keväällä hiottiin tukitoimintojen<br />
jakoa. Sihteerit ovat koko ajan<br />
olleet mukana miettimässä, miten<br />
työnjako uudessa tilanteessa toimisi.<br />
Osallistuminen on sitouttanut ihmisiä.<br />
Risuja hanke on saanut tiedottamisesta.<br />
Tiedotus oli huomioitu tavoitteissa,<br />
mutta palautteen mukaan se<br />
jäi turhan vähäiseksi.<br />
Neljän syyttäjäviraston<br />
malli<br />
saattaa Seija<br />
Paljakan mielestä<br />
olla mahdollinen.<br />
Kokemus kasvattaa<br />
muutosvalmiutta<br />
Seija Paljakka kertoo, että neljän syyttäjänviraston<br />
rakennemalli on ollut puheena<br />
työyhteisössä, mutta tulevaan<br />
suhtaudutaan rauhallisesti.<br />
20 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
– Olen itsekin sanonut, että se on<br />
tulossa. Nyt ei tunnu olevan mitään<br />
kauhukuvia, kaikki ovat todenneet<br />
vain, että ”aijaa”.<br />
Paljakka uskoo, että monen uudistuksen<br />
myötä muutosvalmius kasvaa.<br />
Neljän viraston mallissa Paljakkaa<br />
mietityttävät tulevien alueiden sisäiset<br />
Muutoksen aineksia<br />
Itä-Uudellamaalla:<br />
• Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto<br />
jaettiin PORA III:n poliisirajojen<br />
mukaisesti Itä-<br />
Uudenmaan ja<br />
Salpausselän syyttäjänvirastojen<br />
kesken 1.1.2014.<br />
• Uudistusta valmisteltiin etukäteen<br />
hallinto- ja talous-,<br />
organisaatio-, sidosryhmäja<br />
syyttäjä toiminnan ja<br />
kansliatyöryhmissä.<br />
erot. Myös sidosryhmien toiminnot<br />
eroavat kaikkialla.<br />
– Toivottavasti aikaisempaa kokemusta<br />
voidaan hyödyntää. Nyt kun<br />
alueista tulee valtakunnallisestikin isoja,<br />
toimintatapojen yhdistäminen voi<br />
olla hankalaa ja voimia kuluttavaa. Pitää<br />
valmistautua erilailla kuin silloin,<br />
jos virastoilla olisi yhtenäisemmät lähtökohdat.<br />
Työ ja luottamustehtävät<br />
tukevat toisiaan<br />
Kaikkea ei<br />
yritetty tehdä<br />
kerralla.<br />
Seija Paljakalle on selvää, että vain toimimalla<br />
asiat muuttuvat. Hänen mielestään<br />
työn mielekkyyden eteen kannattaa<br />
nähdä vaivaa. Ei ole tehtävää,<br />
jota ei voisi suunnata paremmaksi itsellensä.<br />
Paljakka arvostaa perspektiiviä,<br />
jonka luottamustehtävät antavat. Mukaan<br />
luottamustehtäviin hänet pyydettiin<br />
jo vuoden sisällä siitä, kun työt<br />
nimismiespiirissä alkoivat 1973.<br />
– Suhtaudun intohimoisesti työhöni.<br />
Luottamustehtävistä on ollut iso<br />
apu henkilöstöasioihin. Muiden luottamusmiesten<br />
kanssa pääsee vaihtamaan<br />
näkemyksiä, ja luottamusmiesverkostosta<br />
saa tukea. Samalla näkee<br />
valtakunnallisestikin asioita, Paljakka<br />
kiittelee.<br />
Seija Paljakan mielestä työ ja luottamustehtävät<br />
kannattaa yhdistää,<br />
koska ne tukevat toisiaan.<br />
– Luottamusmiehen tehtävä tuo<br />
objektiivisuutta. Kokemus auttaa, ja<br />
ihan ensikuulemalta ei mene vesilasi<br />
nurin. Sitä katsoo asiaa ja miettii, mikä<br />
todellisuus on sen takana. Itse vaikuttaa<br />
siihen, mihin pystyy. Ei kuitenkaan<br />
tule liikaa surra sitä, mihin ei voi<br />
vaikuttaa.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
21
Loma-asunto<br />
Saariselän<br />
Etelärinteellä<br />
Vuokrataan ainoastaan tämän lehden kautta.<br />
Loma-asunto**** (vuodepaikat 4+2 sekä lisävuodemahdollisuus<br />
neljälle) sijaitsee Kaunispään ylärinteellä. Kävelymatka<br />
keskustaan 1,4 km, ladut, pulkkamäki ja patikointireitit vieressä,<br />
huipulle 600 m. Autolla laskettelurinteelle 3,5 km.<br />
Isoista ikkunoista avautuu esteetön tunturinäköala. Pohjapinta-ala<br />
100 m 2 : takallinen oh/ruokailutila kahdessa tasossa, hyvin<br />
varustettu keittiö, kaksi mh, vh, wc, pesuhuone, sauna, mökin<br />
levyinen terassi. Yläkerrassa 25 m 2 parvi, jossa parivuode ja<br />
4 lisävuodetta. Kuivauskaappi, pesukone, taulu-tv (2), 4G-nettiyhteys,<br />
hiustenkuivaaja, silitystarvikkeet. Suksien voiteluhuone,<br />
autokatos ja lämmityspistoke, kaksi polkupyörää ja kahdet<br />
lumikengät.<br />
Vuokraushinnat: Viikot 51–1, 8–18 875,-<br />
Viikot 34–39 600,-<br />
Muut ajat<br />
400,-/ 70,- vrk<br />
Vuokra-aika alkaa numeroitua viikkoa edeltävänä lauantaina<br />
klo 14.00 ja päättyy numeroidun viikon lauantaina klo 12.00.<br />
Vuokralainen tuo liinavaatteet sekä peseytymisaineet ja -välineet<br />
sekä huolehtii lähtösiivouksesta seuraavaa vuokralaista<br />
varten. Yksittäisiä vuorokausia ei voi varata sesonkiaikoina,<br />
muina aikoina aikaisintaan viisi viikkoa ennen toivottua ajankohtaa.<br />
Varauksen yhteydessä mahdollisuus tilata liinavaatteet<br />
(10 €/hlö) sekä lähtösiivous (70 €).<br />
Varaukset sähköpostitse kelokoivuniemi@gmail.com tarvittaessa<br />
puhelimitse 044-975 6651. Vuoden 2015 viikot ovat jo<br />
varattavissa, kevään 2016 varaukset 1.11.2015 alkaen.<br />
Varaus on sitova, kun hinnasta maksettu 25 %. Loppusumma<br />
viimeistään kuusi viikkoa ennen vuokra-ajan alkamista, heinä-/elokuun<br />
osalta viipymättä. Peruutusmaksu 50 €. Mikäli peruutus<br />
tapahtuu myöhemmin kuin 30 vrk ennen vuokra-ajan<br />
alkamista, veloitetaan koko vuokra, ellei peruutukseen ole laillista<br />
estettä. Muista käytännön asioista tarkemmin varausta<br />
vahvistettaessa.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Sh.229€<br />
HAIX Airpower ProR<br />
Kevytmaihari, tehdään vain Suomen markki-<br />
<br />
tuki. Vedenpitävä Gore XCR, varressa Cordura-<br />
<br />
pikalukitus. Parhaan SRC-pitoluokan<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Sh.229€<br />
Tervemenoa viihtymään!<br />
Eila Koivuniemi<br />
22 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
kolumni<br />
ILARI KULMANEN<br />
AVAUTUMISEN<br />
ANKEUDESTA ALKAA<br />
ASENNEMUUTOS<br />
”JOKA PÄIVÄ LÄHTEE lentoja, joka päivä voit lopettaa hommat.”<br />
Oli yksi kriisialueen keikan sotilaiden vakiovastauksista niille,<br />
joiden ”lanaaminen” (= v*****s) oli jo ylittänyt muiden sietokyvyn<br />
rajan.<br />
Joskus ajoimme vakituisesti kollegan kanssa, jonka työvuoron<br />
aloituksesta lähtien kaikki asiat olivat aina jo lähtökohtaisesti pielessä.<br />
Lisää löylyä heitimme vielä partioautossa, sellaista keskinäisen<br />
synkistelyn ja tilityksen määrää en sietäisi enää tänään. Tottahan<br />
meillä oli oikeat ratkaisut suurin piirtein kaikkeen, vikaa oli<br />
vain kaikissa muissa, usein esimiesportaan eri kerroksissa.<br />
Erään työvuoron alussa keskustelin kokeneen vuoroesimiehen<br />
kanssa, joka oudoksui meihin tarttunutta kaiken valittamisen<br />
kulttuuria, ovatko asiat tosiaan näin huonosti. Olimme aloittamassa<br />
käskynjakoa, kun eräs kollega kiinnitti huomiota käytännön<br />
epäkohtaan, johon sitten toinen yhtyi ja minä olin vielä aikeissa<br />
kolmantena säestää. Ylikonstaapeli seurasi tilannetta, ajatukseni<br />
lukien hän vinkkasi silmää, jolloin ymmärsin jättää tällä kertaa väliin.<br />
Mitä hyötyä siitä olisi tässä yhteydessä ollut, päinvastoin.<br />
”Maailma on minulle vain velkaa”, vänkärini luonnehti joskus<br />
virkamiestä työyhteisössä, jolla on vahva peruskielteisyyden henki<br />
ja näkökulma kaikkeen. Vanhan viisauden mukaan, jos sinulla ei<br />
ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään.<br />
Työyhteisössä meillä on myös omavastuuosuus viihtymisen ja<br />
käytöksen suhteen, johon voimme aivan itse vaikuttaa omalla asenteellamme.<br />
Lisäksi olemme oman osuuden suhteessa vastuussa<br />
muiden viihtymisestä työpaikalla. Ole sellainen työkaveri, kuin toivoisit<br />
muiden olevan, hänen asemastaan riippumatta. Ajatus käy<br />
hyvästä nyrkkisäännöstä.<br />
Asiallista, perusteltua ja oikealla foorumilla esitettyä kritiikkiä<br />
tarvitaan, mutta säästäkää meidät ylijäämältä, kiitos.<br />
”Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa, ei estä kukaan, kun matkaa<br />
teen…” (J. Vainio)<br />
Katja Almgren<br />
12 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
23
pykälän pyörteissä<br />
PEKKA LASSILA<br />
pääluottamusmies, sisäministeriö<br />
PIRJO LAPPALAINEN<br />
pääluottamusmies, oikeusministeriö<br />
MIKA NYGÅRD<br />
SPJL:n järjestöpäällikkö<br />
Olen joutunut työtapaturman takia pitkälle sairauslomalle.<br />
Onko mahdollista, että palkanmaksu päättyy<br />
vuoden yhdenjaksoisen sairausloman jälkeen?<br />
Palkkaus tässä tilanteessa maksetaan valtion yleisen<br />
PL<br />
virka- ja työehtosopimuksen 10 §:n 1. momentin perusteella,<br />
jos työtapaturmavakuutuslain mukainen tapaturmakorvaus<br />
myönnetään täysimääräisenä, eikä sen maksaminen<br />
katkea vuoden jälkeenkään.<br />
Mutta mikäli kyseessä on valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen<br />
10 § 3. momentissa mainitusta tilanteesta,<br />
jossa tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä,<br />
palkkaus maksetaankin sairausajan palkkaa koskevien<br />
määräysten eli valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen<br />
9 §:n mukaisesti ja tämän pykälän mukaiseen palkkaukseen<br />
on oikeus yhdenjaksoiselta sairauslomalta vain enintään<br />
vuoden ajalta.<br />
Ennen 1.4.2015 valtio maksoi osa-aikatyöläisille loma-ajan<br />
palkan könttäsummana kesäkuun palkanmaksun<br />
yhteydessä. Valtiovarainministeriön antaman<br />
määräyksen mukaan tämä muuttui 1.4.2015<br />
alkaen niin, että loma-ajan palkka maksetaan aina<br />
normaalin palkanmaksun yhteydessä.<br />
Olen ollut toukokuussa kaksi viikkoa lomalla, eikä<br />
loma-ajan palkkaa maksettu 15.5. palkanmaksun<br />
yhteydessä, vaan se maksetaan vasta 15.6. palkanmaksun<br />
yhteydessä. Onko palkanmaksaja toiminut<br />
ministeriön antaman määräyksen mukaisesti?<br />
Kyllä. Sopimus vuosiloma-ajan palkanmaksun maksutavasta<br />
vuosilomasopimuksen 17 §:n 2. momentista<br />
PL<br />
ilmenevissä tilanteissa (= työaika ja sitä vastaava palkkaus<br />
muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana ja sitä seuraava<br />
prosenttiperusteinen vuosiloma-ajan palkka) syntyi niin<br />
myöhäisessä vaiheessa, että sen soveltamisen käyttöönottamiseen<br />
annettiin lisäaikaa.<br />
Eli jos tämän lomavuoden 2015 lomia on pidetty tai pidetään<br />
ennen lomakauden alkamista (1.6.2015) niin lomaajan<br />
palkka voidaan sopimuksen soveltamismääräysten<br />
mukaisesti maksaa poikkeuksellisesti viimeistään lomarahan<br />
maksukuukauden palkanmaksun yhteydessä.<br />
Lue lisää<br />
24 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Vuorotteluvapaalain<br />
mukaan työhistoriaa<br />
edellytetään nykyisin<br />
16 vuotta.<br />
Kuka voi saada valtion virka-ansiomerkin?<br />
Olen palvellut valtiolla yhteensä yli 35 vuotta, osan<br />
aikaa työsuhteisena ja sitten vuodesta 1993 lähtien<br />
virkasuhteessa. Onko minun mahdollista saada<br />
valtion virka-ansiomerkki?<br />
muuttui 1.9.2014 lukien. Työhistoriaa edellytetään nykyisin<br />
16 vuotta aiemman 10 vuoden sijaan. Näin ollen myös tämä<br />
tulee ottaa huomioon.<br />
Vuorotteluvapaasta lisätietoa löytyy<br />
www.te-palvelut.fi ja www.tyj.fi -sivustoilta.<br />
Valtion virka-ansiomerkkiasetuksen mukaan virkaansiomerkin<br />
myöntämisen edellytyksenä on, että<br />
PL<br />
henkilö on ollut vakinainen virkamies ja että hän on toiminut<br />
valtion palveluksessa vähintään 30 vuoden ajan. Työsuhteisena<br />
tehtyä työtä ei lueta hyväksi ansiomerkkiä<br />
myönnettäessä. Virassaolo on ehdoton edellytys. Kyseistä<br />
30 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon<br />
vain kokopäivätoiminen työ. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla<br />
yhdenjaksoista.<br />
Koska voin aloittaa uuden vuorotteluvapaan?<br />
Olin edellisen kerran vuorotteluvapaalla vuosina<br />
2011–2012. Olen kuullut, että uuden vuorotteluvapaan<br />
voisi saada viiden vuoden kuluttua. Lasketaanko<br />
se viiden vuoden työssäoloaika siitä, kun aloitin<br />
vuorotteluvapaan vai siitä, kun se päättyi?<br />
Jos haluat jäädä uudelle vuorotteluvapaalle, edellytetään<br />
uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen<br />
PL<br />
vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaalaki<br />
Onko työharjoitteluohjaajan palkkioon<br />
tullut muutosta?<br />
Kyllä, työharjoitteluohjaajan palkkio nousee. AMK<br />
MN<br />
-tutkintokoulutuksessa olevan opiskelijan työharjoitteluohjaajalle<br />
maksetaan ohjaajan tehtävästä palkkiona<br />
100 euroa kolmen viikon työjaksoa kohti. Ennen muutosta<br />
maksettava palkkio oli 50 euroa. Kultakin kolmen viikon työjaksolta<br />
voidaan palkkio maksaa enintään yhdelle työharjoitteluohjaajalle<br />
kutakin ohjattavaa opiskelijaa kohden.<br />
Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että ohjaaja osallistuu<br />
opiskelijan jatkuvaan ohjaamiseen ja arviointiin, oppimispäiväkirjan<br />
tarkastamiseen sekä tekee muut Poliisiammattikorkeakoulun<br />
määrittelemät ohjaamiseen liittyvät tehtävät.<br />
Muutos pohjautuu Poliisiammattikorkeakoulun esitykseen<br />
12.3.2014 ja lisäselvitys 28.1.2015. SPJL antoi lausunnon<br />
asiaan, jota hyödynnettiin osaltaan esityksessä.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
25
Siirrettävä vaaka Valko-Venäjällä<br />
RASKAANLIIKENTEEN<br />
valvontaa kehitettävä<br />
Portaaliin saattaa tietullikameran lisäksi tulla toinen<br />
kamera, joka reagoi ajoneuvon ylikuormalle.<br />
Poliisi valvoo kuorma-autojen ja perävaunujen akseli- ja kokonaispainoja<br />
eri tavalla eri maissa. Suomessa poliisi on kautta vuosien käyttänyt<br />
siirrettäviä akselipainovaakoja ajoneuvojen ja yhdistelmien painojen<br />
selvittämiseksi. Teiden varsilla olevia kiinteitä punnitusasemia ei ole.<br />
TEKSTI JA KUVAT<br />
Sven-Olof Hassel<br />
Valko-Venäjällä molemmat<br />
punnitusmenetelmät ovat<br />
käytössä, mutta pääpaino on<br />
kiinteissä punnitusasemissa. Punnitusasemilla<br />
punnitus tapahtuu ripeästi,<br />
koska ajoneuvot ohjataan pienellä nopeudella,<br />
noin 3 km/h vaa’an yli.<br />
Vaikka punnitus tapahtuu suhteellisen<br />
nopeasti, viranomaiset haluavat<br />
lisätä valvonnan tehokkuutta, punnitsemalla<br />
vain ajoneuvoja, joita epäillään<br />
ylikuormitetuiksi. Sallituilla akselipainoilla<br />
liikkuvia kuorma-autoja ja perävaunuja<br />
ei pysäytetä. Miten tämä<br />
käytännössä toimii?<br />
Viime vuonna käynnistyi Maailmanpankin<br />
rahoituksella Valko-Venäjällä<br />
projekti nimeltään ”High Speed<br />
Weighing In Motion”. Ajokaistalle upotetuilla<br />
punnitusantureilla alustava<br />
punnitus tapahtuu täydessä nopeudessa<br />
hyvissä ajoin ennen punnitusasemaa.<br />
Samalla ajoneuvo kuvataan<br />
niin, että myös ajoneuvon rekisterinumero<br />
tallentuu. Mikäli sallittu akselipaino<br />
ylittyy, dataa ja ajoneuvon tunnistetiedot<br />
lähetetään punnitusasemalle,<br />
jossa poliisi pysäyttää ajoneuvon ja ohjaa<br />
sen punnittavaksi. Tällä tavalla toiminta<br />
tehostuu huomattavasti ja resursseja<br />
voidaan jopa säästää.<br />
Liikkuvan poliisin Turun paikallisyksikkö<br />
suoritti samanlaista kokeilua valtatie<br />
8:lla Mynämäessä jo 1990-luvun<br />
puolivälissä sillä erotuksella, että tunnistamiseen<br />
ei vielä silloin käytetty rekisterivideokameraa.<br />
Osittain tästä<br />
syystä allekirjoittanut joutui mukaan<br />
Valko-Venäjän kokeiluun viime vuonna.<br />
Ei liian kuumalla<br />
Valko-Venäjällä kuorma-autokuljettajien<br />
on oltava tarkkana painojen kanssa<br />
erityisesti aurinkoisina lämpiminä<br />
päivinä, kun ilman lämpötila helposti<br />
nousee lähemmäksi kolmekymmentä<br />
astetta. Lainsäädännössä on nimittäin<br />
määrätty, että lämpötilan noustessa<br />
yli kaksikymmentäviisi astetta,<br />
akselipaino laskee tuntuvasti. Kuljettajilla<br />
on yleensä täysi lasti päällä. Tällöin<br />
ei auta muu kuin hakeutua teiden<br />
varsille oleville levähdysalueille tai<br />
huoltoasemille odottamaan ilman<br />
lämpötilan laskua.<br />
Liikennepoliisin organisaatio Valko-Venäjällä<br />
herättää mielenkiintoa,<br />
sillä tieliikennettä valvoo kahdenlaisia<br />
poliiseja. Raskaan liikenteen ylikuormia<br />
valvoo liikenneministeriön alainen<br />
valvontaosasto, kun taas muu toiminta<br />
teillä, kuten ylinopeuksia, valvoo<br />
sisäasianministeriön alainen liikennepoliisi<br />
kuten meillä.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
27
Valtuuston puheenjohtaja<br />
Jonne<br />
Rinne ja varapuheenjohtaja<br />
Outi Ahonen<br />
vetivät tyylillä ja taidolla<br />
kevätkokouksen.<br />
SPJL:n Järjestöpäällikkönä<br />
uudessa<br />
roolissa eli vanha valtuustokonkari<br />
Mika<br />
Nygård (oik.), joka<br />
nappasi kuvaan vanhan<br />
kollegansa Sakari<br />
”Synkkä” Hakulisen.<br />
Rahaa ja raameja<br />
– valtuusto kevätkokouksessa<br />
SPJL:n valtuusto kokoontui 7.5.2015 kevätkokoukseen Helsingin<br />
Messukeskukseen. Talouden kannalta tulevaisuus<br />
näyttää vakaalta ja tulotaso säilynee vielä pitkään sellaisena,<br />
että suuriin muutoksiin tulorakenteen suhteen ei tarvitse<br />
varautua.<br />
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton valtuuston vastaus Sipilän<br />
kysymykseen ”Suomi vuonna 2025” -visioon lehdistötiedotteella:<br />
Turvallisuus on suomalaisille kuuluva perusoikeus,<br />
siksi sisäisen turvallisuuden resurssit on turvattava.<br />
Työnjako:<br />
SPJL:n jäsenet käyttävät päätäntä -<br />
valtaansa liittokokouk sissa ja valtuustossa.<br />
• Toimeenpano-oikeus on hallituksella.<br />
• Hallituksen työrukkasena on toimisto<br />
ja siinä työskentelevät<br />
toimihenkilöt.<br />
Isoja asioita on meneillään<br />
ay-kentässä juuri<br />
nyt, sanoi Marko Peippo,<br />
kun Pardian puheenjohtaja<br />
Niko Simola esitteli<br />
uutta keskusjärjestöä.<br />
28 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokousten<br />
välisenä aikana. Se kokoontuu sääntömääräisiin<br />
kokouksiin kahdesti vuodessa. Kevätkokouksessa valtuusto<br />
käsittelee edellisen vuoden tilinpäätösasiakirjat<br />
sekä tilintarkastajien lausunnot. Se päättää tilinpäätöksen<br />
vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.<br />
Lisäksi päätetään muista hallituksen esittämistä<br />
ja jäsenyhdistysten vireille panemista asioista.<br />
Hymy herkässä, kun kollegat tapaavat valtuuston kokouksissa.<br />
Susanna Lassila, Teija Moilanen ja Heikki Ronkainen.<br />
Valtuustotyö on mielenkiintoista. Voi vaikuttaa asioihin,<br />
kuulee uusimmat kuulumiset ja samalla tapaa kollegoja<br />
eripuolilta Suomea, toteaa Janne Niiniharju.<br />
Uudistunut vuosikertomus<br />
avasi liiton toimintaa visuaalisella<br />
tavalla. Kannattaa tutustua<br />
siihen, sanoi Tarja Pajuluoma.<br />
Jonna Kaskinen ja Anne<br />
Rosenholm pitivät OHK:n Tuija<br />
Heinon ajankohtais katsausta<br />
erinomaisena.<br />
STTK:n puheenjohtaja Antti<br />
Palolan esitys, jossa hän avasi<br />
hallitusneuvotteluja ja yhteiskuntasopimusta<br />
kirvoitti vilkkaaseen<br />
keskusteluun Kimmo Klemettiä<br />
ja Eerik Soinista.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
29
Lennossa työtä ja harrastusta<br />
Yksi toimintamuoto on sellainen, jota ylikonstaapeli Juha Taskisen voi ja haluaa<br />
harrastaa työn lisäksi. Se on lentopelastustoiminta, vaikka hänen lentolupakirja<br />
ei ole voimassa. Vain palkanmaksu, virkapuku ja salassapitoasiat erottavat<br />
virkatyön harrastuksesta.<br />
TEKSTI<br />
Juha Taskinen,<br />
toimitus<br />
KUVAT<br />
Kaisa Nikkilä<br />
Kuopiossa Itä-Suomen poliisilaitoksella Taskisen toimenkuvaan<br />
kuuluu vapaa ehtoisten kanssa toimiminen.<br />
Vapepa- ja viranomaisyhteistyö työllistävät<br />
enemmän kuin lisätoimenkuvaan annettu aika riittää.<br />
Ilmailun into kohdentuu luontevalla tavalla paperityötasolla.<br />
Seuran hallituksen asiantuntijajäsenenä toimiminen<br />
on foorumi, jossa hän saa jakaa poliisiosaamista toiminnan<br />
kehittämisen eteen.<br />
Lentopelastusseuran toiminta on mielenkiintoinen kuvio.<br />
Seuran toiminnassa on vain muutama palkattu tosiammattilainen,<br />
muuten toiminta pyörii täysin vapaaehtoisista<br />
koostuvan eri alojen ammattilaisten voimin.<br />
– Minut vakuuttaa erityinen pyyteettömyys, jolla toimintaa<br />
pyöritämme. Vaikka kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta,<br />
on ammattilaisten kuten lentäjien, sotilaiden, lennonjohtajien,<br />
ICT-ammattilaisten asenne yksiselitteisesti ammattimaista.<br />
Jokainen on mukana antamassa tietotaitoaan<br />
vastikkeetta eri viranomaisia tukevaan toimintaan. Siinä<br />
porukassa on hyvä olla mukana.<br />
Työ työnä -ajattelu ei riitä<br />
Poliisissa on varmasti monta sellaista toimialaa tai tietämystä<br />
vaativaa asiaa, joissa pelkkä työ työnä -ajattelu ei<br />
riitä. Toiminta kallistuu silloin vahvasti harrastuksen puolelle.<br />
– Ainakin minun kohdallani on vieläpä niin hieno tilanne,<br />
että työnantaja suhtautuu positiivisesti pyyntöihin, jotka<br />
koskevat usein viikonloppuvapaan saamista kokouksen<br />
tai muun työviikonlopun vuoksi. Kiitos siitä työnantajalle,<br />
mutta sori sori kotijoukoille!<br />
30 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Ylikonstaapeli Taskinen sanoo<br />
olevansa naimisissa työnkuvansa<br />
kautta vapaa ehtoistoiminnassa.<br />
Hän lensi lentolupa kirjan vuonna<br />
1990 ja poliisiksi valmistui vasta<br />
sen jälkeen.<br />
Lentopelastusseuran<br />
toiminta<br />
pyörii lähes täysin<br />
vapaa ehtoisten<br />
voimin.<br />
Poliisihallituskin on nähnyt satsauksen positiivisessa valossa<br />
ja se näkee työn ja harrastuksen tuottavan yhteiskunnalle<br />
ehkä vaatimatonta, mutta pientä lisäarvoa, kun pelastetaan<br />
vaikkapa kadonnutta ihmistä.<br />
Moni on kysynyt Taskiselta suoraan, miten hän jaksaa<br />
tehdä pelastustyötä vapaa-ajallakin.<br />
– Samaa olen ihmetellyt itsekin, kun seuraan esimerkiksi<br />
koirapoliisin elämää. Minun kohdallani samanlaisesta sitoutumisesta<br />
ei voi puhuakaan koirapoliiseihin verrattuna,<br />
mutta periaate lienee sama. Halu ja into.<br />
Halu auttaa on laadun tae<br />
Poliisin työtehtävät liittyvät hyvin tiukasti ihmiselämän ikäviin<br />
tapahtumiin. On paljon tehtäviä, mihin on olemassa<br />
hyvä ohjeistus ja vakiintuneet toimintatavat.<br />
– Kaikista mielenkiintoisimpia ovat tehtävät, jotka eivät<br />
oikein kuulu kenellekään viranomaiselle tai muulle toimijalle<br />
ja silloin ne ovat yleensä poliisitehtäviä. Näissä epätyypillisissä<br />
tehtävissä selvitään luovuudella, omilla kokemuksilla<br />
ja persoonalla. Ehkä tämä on juuri se sytyke, miksi tätä raskasta<br />
ammattia itsekukin jaksaa tehdä. Poliisina oleminen<br />
on elämäntapa.<br />
Halu auttaa hädässä olevia, on kantava perusajatus toiminnalle,<br />
ja se ohjaa kautta linjan myös vapaaehtoistoimintaa.<br />
Siihen pohjautuu lentopelastusseuran toiminta.<br />
– Se on mielestäni myös laadun vankka kivijalka, koska<br />
hommassa ollaan mukana sydämellä, eikä muun intressin<br />
vuoksi. Kuinka muuten kukaan jaksaisi treenata ja kouluttautua<br />
vapaa-ajallaan, ja käyttää paljon omaa aikaa ja rahaa<br />
harrastukseen?<br />
Poliisilta on kielletty pääsääntöisesti kaikki sivutyöt.<br />
Harrastamista ei ole kielletty ja vapaus kuulua johonkin yhdistykseen<br />
on onneksi myös virkamiehen perusoikeus.<br />
Halu auttaa hädässä olevia,<br />
on kantava perusajatus<br />
toiminnalle.<br />
Suomen lentopelastusseura ry, SLPS<br />
Suomen punainen risti, Meripelastusseura ja Suomen lentopelastusseura<br />
ovat tehneet sopimuksen poliisiorganisaation kanssa.<br />
Sopimuksessa määritellään vapaaehtoistoiminta, sen muodot<br />
ja toimintatavat. Ohjeella sopimusta on tarkennettu käytännön<br />
tasolla toteutettavaksi.<br />
Operatiivisella tasolla lentopelastusseuran toiminta on palovalvontalentoja,<br />
etsintälentoja ja muita viranomaislentoja.<br />
Näitä tehtäviä hoitaa alueellisesti koko maan kattavat yli 40<br />
jäsen kerhoa, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä.<br />
Poliisin tilaamat operatiiviset tehtävät ovat usein hätäetsintään<br />
liittyviä etsintälentoja. Myös tutkinnallisia etsintöjä suoritetaan<br />
etenkin kesäaikaan vesistöalueilla. Käyttö ei rajoitu vain<br />
etsintöihin, vaan lentokone on oiva väline tilannekuvan luomista<br />
varten. Johtamisen tueksi tuotettu ilmakuva livenä antaa varsin<br />
hyvän kokonaiskuvan esimerkiksi suuressa yleisötilaisuudessa<br />
ja siihen liittyvissä logistissa ongelmatilanteissa.<br />
Paljonko se maksaa, on yleinen kysymys. Toiminta ei maksa<br />
poliisille mitään. Rahoitus operatiiviselle lennolle tulee Sisäministe<br />
riön toiminnalle erikseen varatulta momentilta. Lentokerho<br />
saa sopimuksessa määritellyn korvauksen, joka käytännössä<br />
kattaa hädin tuskin koneen polttoainekulut. Lentomiehistökään<br />
ei saa mitään korvausta.<br />
Lisätietoja saat käymällä sivulla www.lentopelastus.fi ja<br />
sieltä löydät myös hälytysnumeron. Tervetuloa mukaan! !<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
31
Ei enää<br />
Loppuuko koulutus- ja kehittämistoiminta<br />
ja joutuvatko kansalaiset roikkumaan<br />
puhejonossa jopa puolisen tuntia?<br />
32 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Kansalaisten oikeusturva<br />
on saatava säilytettyä<br />
Henkilöstövähennyksille<br />
saatava loppu<br />
Määrärahojen<br />
leikkaukset kuriin<br />
Hätäpuheluiden vastausaika<br />
saatava kohtuulliseksi<br />
Sairaspoissaolojen määrä<br />
saatava kuriin<br />
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto<br />
turvaa selustan<br />
TEKSTI<br />
Hannele<br />
Lotsari-Coffeng<br />
KUVITUS<br />
Vesa Valkonen<br />
Jaksaminen on jo nyt koetuksella ja uhkana on työkuorman<br />
lisääntyminen Hätäkeskuslaitoksessa, jos<br />
määrärahoja leikataan kevään 2014 kehyspäätöksessä<br />
esitetyllä tavalla.<br />
– Me hoidamme hätäpuhelun kerrallaan, vaikka stressi<br />
kasvaa kun näkee jonotilanteen, sanoo pääluottamusmies<br />
Aulo Vainio.<br />
Takana on rakenneuudistus, jossa henkilöstö on joutunut<br />
erittäin ahtaalle. Henkilöstön vaihtuvuus on varsin suurta ja<br />
vapautuvien virkojen täyttämiseen suhtaudutaan nihkeästi.<br />
– Jos keskuksien määrää vähennetään edelleen, alkaa<br />
taas muuttorumba, toteaa luottamusmies Kai Vettenranta.<br />
Julkisuudessa on myös väläytelty, että hätäkeskuspäivystäjien<br />
koulutusaikaa ollaan lyhentämässä 90 opintopisteestä<br />
60 opintopisteeseen taloudellisista syistä.<br />
– Jos koulutusta lyhennettäisiin, tulisi se vaikuttamaan<br />
suoraan esimerkiksi poliisin saamiin tukipalveluihin, Vettenranta<br />
sanoo.<br />
Vainio kiittelee, että työterveyshuoltoon on satsattu varsin<br />
kattavasti. Työn organisointia on korjattu myös niin, että<br />
työkuorma jakautuu tasaisemmin.<br />
– Työtyytyväisyys on pysynyt viimeisten henkilöstöbarometrien<br />
mukaan lähes ennallaan. Työssäjaksaminen on kuitenkin<br />
huolestuttavaa, sillä sairauspoissaolot ovat nousseet,<br />
toteaa Vainio.<br />
Laitokselle on laadittu työhyvinvoinnin käsikirja ja jokainen<br />
keskus laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman.<br />
Laitoksella on myös työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä<br />
on koordinoida, kehittää ja seurata toimintaa.<br />
– Ongelma on organisaatiomme ”nuoruus”, eli ei ole vielä<br />
onnistuttu löytämään tapaa työskennellä ja hoitaa henkilöstön<br />
hyvinvointia ja työkykyä. Ei ole aikaa hengähtää ja<br />
tarkastella aikaansaannoksia, vaan aloitetaan uusia projekteja<br />
talloen vanhat jalkoihin. Määrärahatilanne huolestuttaa.<br />
Hallitus ja sen ohjelma ovat vasta muotoutumassa, joten<br />
tulevaisuus jää nähtäväksi, toteaa Vainio.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
33
HEIDIN HYVÄKSI<br />
Tiukka kädenpuristus ja suora katse saavat vakuuttumaan hetkessä, että<br />
mies on tosissaan. Sata kilometriä juosten tapahtuu elokuussa Heidi Foxellin<br />
hyväksi. Näin päätti Tuomas Pelkonen.<br />
TEKSTI<br />
Hannele<br />
Lotsari-Coffeng<br />
KUVA<br />
Katja Almgren<br />
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen<br />
työhuoneessa on vakava tunnelma.<br />
Kolmen vuoden takaiset tapahtumat<br />
Hyvinkäällä vyöryvät muistikuviin<br />
selkeästi, kun keskustelu kääntyy<br />
keräyksen alkuun.<br />
Poliisien Tuki ry:n hallituksessa mietittiin<br />
toukokuussa 2012 keinoja antaa<br />
apua ja osoittaa kollegojen tukea haavoittuneelle<br />
Foxellille. Keräys välähti jo<br />
silloin keskusteluissa, mutta keräyslupaan<br />
liittyvä byrokratia otti silloin<br />
liian tiukan puristusotteen järjestelyistä<br />
ja valtakunnallisesta keräyksestä<br />
luovuttiin.<br />
TAUSTAA<br />
Kenttäjaksolainen Heidi Foxell sai hengenvaaralliset<br />
ampumavammat työtehtävässä, kun nuori mies ampui<br />
häntä kiväärillä keskivartaloon Hyvinkäällä toukokuussa<br />
2012. Ampuja surmasi kaksi henkilöä ja seitsemän<br />
henkilöä sai eriasteisia ampumavammoja.<br />
Foxell on ollut sairaalahoidossa keväästä 2012.<br />
Hänelle on tehty noin 150 leikkausta tänä aikana.<br />
Foxell kirjoittaa blogia Bulletproof, jossa hän kertoo<br />
toipumisestaan. http://fenixx98767.blogspot.fi/<br />
– Silloin päädyimme Poliisien Tuki<br />
ry:n hallituksessa siihen, että Heidille<br />
myönnetään muutaman tuhannen euron<br />
tukisumma kattamaan pitkän toipumisen<br />
ja kuntoutuksen vaatimia<br />
kustannuksia, sanoo Poliisien Tuki ry:n<br />
puheenjohtaja Kari Lintilä.<br />
Se oli kuitenkin vasta alkua.<br />
Lisää turvaa ja tukea<br />
Tapahtuma on koskettanut koko ammattikuntaa<br />
syvästi ja auttamishalu<br />
on ilmeinen. Kolmen vuoden aikana<br />
Heidin toipumista ylä- ja alamäkineen<br />
on seurattu tarkoin.<br />
Ilari Kulmanen Poliisien Tuki ry:n<br />
hallituksesta kertoo, että Heidin hoito<br />
on kuulemma järjestetty hyvin ja asianmukaisesti.<br />
Kiitosta saavat tässä tapauksessa<br />
myös Valtion konttori ja<br />
työnantaja asioiden hoitamisesta,<br />
mutta myös kollegat haluavat antaa<br />
kaiken tukensa Heidille.<br />
– Vakuutus korvaa, mutta mielestäni<br />
poliisityössä olevien kannattaa ottaa<br />
lisävakuutus. Se tuo lisäturvaa vaikeissa<br />
tilanteissa, Lintilä toteaa vakavana.<br />
Kollegat keräyksen<br />
takana<br />
Keräyksen suhteen asiat lähtivät lopulta<br />
rullaamaan kuin lenkkitossut pururadalla<br />
aurinkoisena päivänä.<br />
– Tempaisin ”400 Haasteella” Lastensairaalan<br />
hyväksi vuonna 2013 ja<br />
ajattelin, että voisin hyödyntää tuota<br />
kokemusta Heidin hyväksi. Haasteen<br />
pitää olla konkreettinen ja kova, jotta<br />
saavutamme tavoittelemamme päämäärän<br />
eli hyvän keräystuloksen, kertoo<br />
rikostutkija Tuomas Pelkonen Länsi-Uudenmaan<br />
poliisista.<br />
Sisupussi ja ultrajuoksija Pelkonen<br />
otti yhteyttä SPJL:n toimistoon ajatuksena<br />
toteuttaa keräys ja juosta 100<br />
kilometriä. SPJL:n järjestöpäällikkö<br />
Mika Nygård totesi välittömästi, että<br />
liitto antaa täyden tukensa keräykselle.<br />
Nygård otti kopin muun muassa keräyslupaan<br />
liittyvistä asioista.<br />
– Lupaprosessissa on omat kuvionsa<br />
ja koko valtakunnan keräystä ei pystytty<br />
organisoimaan johtuen keräyslaista.<br />
Nyt keräys on rajoittunut ainoastaan<br />
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen<br />
alueelle ajalle 7.5.–31.10.2015.<br />
34 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Tuomas Pelkonen, Kari<br />
Lintilä, Ilari Kulmanen<br />
ja Anni Ruuska puhaltavat<br />
yhteen hiileen<br />
Heidi Foxellin hyväksi.<br />
Keräys tapahtuu Poliisin Tuki ry:n nimissä,<br />
kertoo Nygård.<br />
Lippaat kiertävät<br />
eri tapahtumissa<br />
Tuomas ja Heidi ovat tuttuja jo poliisikouluajoilta<br />
kuten Heidin kurssikaveri<br />
Anni Ruuskakin. Ruuska hoitaa keräyslippaiden<br />
pyörittämisen Vantaan<br />
pääpoliisiasemalla Tikkurilassa.<br />
– Pidän huolen keräyslippaiden varauksista<br />
ja palauttamisista. Tiedän<br />
tarkalleen kuka on keräämässä rahaa<br />
ja missä päin Itä-Uudenmaan alueella,<br />
kertoo Ruuska.<br />
Keräyslippaita kierrätetään erilaisissa<br />
tapahtumissa ja jokainen kerätty<br />
sentti menee Heidille lyhentämättömänä.<br />
Keräys on saanut hyvin mediajulkisuutta,<br />
ja palaute on ollut pelkästään<br />
positiivista niin kollegojen kuin työnantajankin<br />
puolelta. Loppuvuodesta keräysrahat<br />
luovutetaan Heidille.<br />
– Heidi sitten päättää, miten hän<br />
rahat käyttää. Hän voi maksaa niillä<br />
vaikkapa sellaisen kuntoutuksen,<br />
jota Valtiokonttori ei ehkä rahoita,<br />
toteaa Lintilä.<br />
Juoksusuoritus mielessä<br />
Tuomas Pelkonen on Sisun satanen<br />
-keräyksen keulahahmo. Hän kerää<br />
juoksutempauksellaan rahaa Heidin<br />
hyväksi juoksemalla elokuussa 100 kilometrin<br />
matkan Fiskarsista Siuntion<br />
ja Kirkkonummen kautta Vantaan<br />
Pähkinärinteeseen. Aikaa mäkisenkin<br />
reitin juoksemiseen menee arviolta<br />
noin 12 tuntia. Peltonen on kerännyt<br />
rahaa (400 Haaste) myös Lastensairaalan<br />
hyväksi vuonna 2013 juoksemalla,<br />
pyöräilemällä ja melomalla<br />
406 kilometriä.<br />
Näin keräys toteutetaan<br />
Lipaskeräys toteutetaan 7.5.–31.10. Itä-<br />
Uudenmaan poliisilaitoksen alueella.<br />
Rahankeräyslaki määrittää varojen<br />
keruuta yksityishenkilölle. Siksi keräys<br />
voidaan järjestää vain Foxellin<br />
kotipaikan poliisilaitoksen alueella.<br />
Kaikki lahjoitukset on tehtävä Itä-Uudellamaalla<br />
eikä esimerkiksi suoraan<br />
keräyksen pankkitilille.<br />
Keräyksestä saa lisätietoa Facebookista<br />
osoitteesta: www.facebook.<br />
com/sisun100.<br />
Lisäksi aiheesta löytyy tietoa Twitteristä<br />
hashtageilla #sisun100 ja #Heidinhyväksi.<br />
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja<br />
Poliisin Tuki ry ovat auttaneet muun<br />
muassa liittyen keräyslupaan liittyvissä<br />
asioissa.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
35
Mättöä vai<br />
pupunruokaa?<br />
TOIMITTANUT<br />
Hannele<br />
Lotsari-Coffeng<br />
KUVAT<br />
Elise Kulmala<br />
Työpäivä on usein täynnä haasteita ja yksi haasteista<br />
voi olla terveellisen lounaan syöminen ja sille<br />
ajan raivaaminen. Kysyimme tietokirjailija Kaisa<br />
Jaakkolalta vinkkejä, miten jaksotyötä tekevä saa lisää<br />
energiaa elämäänsä.<br />
Miten jaksotyössä kannattaisi ruokailla?<br />
Kannattaa syödä ateriarytmin mukaan, noin 2–4 tunnin<br />
välein läpi koko hereilläolojakson. Tärkeintä kaikesta on<br />
erityisen ravinnerikas ruoka. Jaksotyössä haasteena on<br />
kortisoli, joka on stressi- ja energiahormoni. Kortisolin<br />
haittavaikutuksia voi torjua syömällä säännöllisiä aterioita<br />
ja välttämällä niin sanottuja ravitsemusvirheitä jotka<br />
keho voi kokea lisästressinä. Tällaisia ovat esimerkiksi antioksidanttien,<br />
vitamiinien ja mineraalien vaje, liian vähäinen<br />
veden juominen ja proteiinien vähäinen saanti.<br />
Mitä kuluttavampi rytmi on, sitä parempaa huolta tulisi<br />
pitää elämäntavoista ja ruokailusta. Mielestäni kannattaisi<br />
ehdottomasti käyttää ravintolisiä stressaavan työrytmin<br />
vuoksi. Mitä kovempi kulutus keholle, sitä enemmän<br />
36 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Kaisa Jaakkola on tietokirjailija<br />
ja yrittäjä. Jaakkolan kirjoja ovat<br />
muun muassa Hormoni dieetti ja<br />
Taikinasta teräkseksi. Hän luennoi<br />
päätyökseen yrityksissä henkilöstön<br />
hyvinvoinnista ja omistaa<br />
miehensä kanssa Optimal<br />
Performance Oy:n.<br />
ravinteita tarvitaan ja sitä hankalampaa niitä on saada ravinnosta.<br />
Tietyt ravinteet on helpoin ottaa nappuloista kuten D3, magne sium ja<br />
omegat.<br />
Monet myös istuvat paljon työvuoron aikana. Onko sen<br />
tuomiin haittoihin täsmäasetta ruoan osalta?<br />
Istumisen haittoja ovat esimerkiksi insuliinin toiminnan heikkeneminen.<br />
Kannattaa nousta 20 minuutin välein ja tehdä vaikka viisi kyykkyä<br />
tai punnerrusta. Näinkin pieni aktivointi vähentää merkittävästi<br />
istumisen haittavaikutuksia. Kannattaa huolehtia, että verensokeri pysyy<br />
kohtuullisella tasolla. Mitä vähemmän kovia insuliinipiikkejä tulee,<br />
sen parempi.<br />
Kysyimme facebookissa ”Mitä sinä söit?”. Pyysimme kuvaamaan<br />
työpaikkalounaan ja lähettämään kuvan P&Olehden<br />
toimitukseen. Esittelemme muutaman kuvaherkun<br />
Laura Kaissalolta, Liisa Myllymäeltä, Kati Leppäseltä ja<br />
Kirsi Hakkareiselta.<br />
www.volkswagen.fi<br />
Voittaja Suomessa,<br />
voittaja myös Euroopassa.<br />
Kahvi, kofeiinijuomat, energiajuomat<br />
– uhka vai mahdollisuus?<br />
Kahvi mahdollisimman laadukkaana on mielestäni ok. Tummapaahtoinen<br />
luomukahvi, mikäs siinä. Kahvia kannattaa välttää kuitenkin ennen<br />
nukkumaanmenoa. Sen sijaan kofeiinijuomat kuten cokis tai energiajuomat<br />
ovat huono idea. Sokerijuomat aiheuttavat veren sokerin<br />
heittelyitä, mikä itsessään väsyttää.<br />
Millä tavalla jaksotyöläisen pitäisi liikkua?<br />
Tärkeintä on liikkua, riippumatta ajankohdasta. Jos haluaa optimoida,<br />
niin kovemmat treenit kannattaa ajoittaa omiin ”aamuihin” eli sen jälkeen<br />
kun on herännyt, koska reipas liikunta lisää kortisolin eritystä.<br />
Ennen nukkumaanmenoa treeni voi piristää. Sen sijaan kevyt kävelylenkki<br />
tai jooga ennen nukkumaanmenoa on hyvä juttu.<br />
Passat on Vuoden Auto Euroopassa.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
37
Ylikonstaapeli<br />
Esa Syrjälä oli<br />
tuttu näky<br />
lohjalaisille.<br />
ESA SYRJÄLÄ<br />
– 41 vuotta töitä pakkasessa,<br />
tuulessa ja tuiskussa<br />
TEKSTI<br />
Tanja Seppänen<br />
KUVAT<br />
Esa Syrjälän<br />
kotikansio<br />
Kuuden henkilön liikenteenvalvontaryhmä tarkkailee autoilijoita<br />
Lohjan keskustassa. Ryhmän konkari, ylikonstaapeli Esa Syrjälä,<br />
on tuttu näky lohjalaisille jo neljän vuosikymmenen ajalta. Puhelias<br />
pohjanmaalainen kertoo tulevansa hyvin toimeen kaikkien kanssa.<br />
Ominaisuus juontaa lapsuudesta.<br />
38 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Sattuma ajoi<br />
nuoren Syrjälän<br />
poliisiksi.<br />
Vapaa-ajalla<br />
ajalla<br />
yhdessä<br />
Vilin kanssa.<br />
Esa Syrjälä on kymmenestä lapsesta<br />
kolmanneksi nuorin, ja<br />
tottunut toimimaan muiden<br />
joukossa.<br />
– Luulen, että silloin kun hain poliisiksi,<br />
hommiin haet tiin tavallisia maalaispoikia,<br />
Syrjälä arvelee.<br />
Alun perin Syrjälä tuli Lohjalle kesällä<br />
töihin tehtaalle konepuusepän<br />
tutkinto taskussaan. Syksyn saapuessa<br />
nuorukainen lähti kuitenkin hakemaan<br />
paikkaansa armeijan harmaista. Sieltä<br />
sattuma ohjasi poliisiopintoihin.<br />
– Reserviupseerikoulussa oli tuolloin<br />
hirmubuumi hakea poliisiksi, joten<br />
laitoin kaverin kanssa hakemuksen<br />
menemään.<br />
Syrjälä löysi itsensä pian Tampereelta<br />
kurssilta. Siellä hän kuuli otolliseen aikaan,<br />
että 30 henkilöä nimitettäisiin hakemusten<br />
pohjalta Liikkuvan poliisin vs.<br />
ylimääräisiksi konstaapeleiksi.<br />
– Laitoin paperit sisään, ja sain nimityksen<br />
jo kokelaskurssin aikana 1974.<br />
Kun nuori mies sai ensimmäisenä kesänä<br />
kolmen viikon lomat, päällikkö oli<br />
repiä pelihousunsa, Syrjälä muistelee<br />
huvittuneena.<br />
Ulkotöissä viihtyvä Syrjälä on luonnollisesti<br />
entisen Liikkuvan poliisin miehiä.<br />
Hän olisi voinut jäädä eläkkeelle<br />
2012, mutta halusi nähdä, miten Liikkuvan<br />
poliisin lakkautus sujuu.<br />
– 21 henkilöä siirtyi Liikkuvasta Länsi-Uudenmaan<br />
poliisilaitoksen alueelle.<br />
Täällä yhdistyminen meni aika kivuttomasti.<br />
Kukaan ei jäänyt murehtimaan,<br />
vaan meillä oli tekemisen meininki.<br />
Edellisvuoden ja 2015 alun tilastojen<br />
perusteella valvonta on lähtenyt<br />
hyvin liikkeelle. Tästä huolimatta Syrjälä<br />
jää pohtimaan tulevaa.<br />
– On tässä pieni pelko, miten uusi<br />
hallitus sitoutuu edellisen päätöksiin.<br />
Toki a-luokan tehtävät, eli henkeen ja<br />
terveyteen kohdistuvat, hoidetaan. Voi<br />
olla, että siinä liikenteen valvonta jää<br />
vähemmälle.<br />
Vaikka Liikkuvan organisaatio purettiin,<br />
Syrjälän työnkuva on säilynyt<br />
samanlaisena. Kertaalleen sisähommiakin<br />
kokeilleen miehen mielestä työt<br />
hoidetaan pakkasessa, tuulessa ja<br />
tuiskussa.<br />
– Yleensä sanon, ettei ole huonoa<br />
tai hyvää säätä, on vain väärin pukeutuneita<br />
ihmisiä.<br />
Alamaisista asiakkaiksi<br />
Esa Syrjälän perspektiivistä toimintatavat<br />
ja säännökset ovat tarkentuneet<br />
vuosien myötä, vaikka perusasiat ovat<br />
pysyneet ennallaan.<br />
– 1970-luvulla olimme virkamiehiä,<br />
ja korkeammalla jalustalla, kuin niin<br />
sanotut alamaiset. 1980-luvulle tultaessa<br />
alettiin puhua kansalaisista ja tiedostaa,<br />
että heillä on oikeuksia, ja että<br />
ollaan tasa-arvoisia. 1990-luvulta<br />
lähtien on puhuttu asiakkaista, joita<br />
arvostetaan. Voisi sanoa, että asiakkaat<br />
ovat virkamiehen yläpuolella, Syrjälä<br />
kuvaa.<br />
– Nykypäivänä toiminta on tarkkaan<br />
määriteltyä ja avointa. Perusoikeudet<br />
ovat vahvat. Niin se pitää ollakin.<br />
Valtavan muutoksen matkassa<br />
Syrjällä on pysynyt seuraten aikaa ja<br />
ohjeita sekä opiskellen. Kevään aikana<br />
hän on ehtinyt käydä ulkomaalaisvalvonnan,<br />
lapsiin kohdistuvien rikosten<br />
ja henkilötietolain verkkokoulutukset.<br />
Huonoa tai<br />
hyvää säätä ei ole.<br />
On vain väärin<br />
pukeutuneita<br />
ihmisiä.<br />
– Kun on 61 ja plus vaatii erilailla<br />
aikaa, että omaksuu asian. Kovalevy<br />
alkaa olla täysi. Ei sinne mahdu, ja ulos<br />
saa vähempi, Syrjälä uumoilee, toki pilke<br />
silmäkulmassaan.<br />
Syrjälä on ilmoittanut kesän 2016<br />
lopulla ”antavansa tilaa” nuoremmille.<br />
– Päätin olla töissä niin pitkään,<br />
kun homma ei tunnu pakkopullalta. En<br />
ole katunut päivääkään.<br />
Kotona Esa Syrjälää odottavat selkeät<br />
rutiinit, joita hän pitää arvossa.<br />
Hänen vaimonsa on yksityinen perhepäivähoitaja,<br />
ja ottanut aikoinaan<br />
vastuun kodista. Arjen selkärangan<br />
ansiosta Syrjälä on voinut keskittyä<br />
työhön.<br />
– Kotona autan kaupassa käymällä<br />
ja koiran ulkoilutuksessa. Vaimo totesi<br />
eläkkeelle jäämisestäni yksinkertaisesti,<br />
että hänen täytyy tarkistaa<br />
mun toimenkuvani. Kyllä suu loksahti<br />
siinä auki, Syrjälä kertoo hyväntuulisesti,<br />
jatkaen:<br />
– Luulen, että mä klaaraan sen jutun,<br />
mitä rouva on mulle suunnitellut.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
39
RAAMITELLAAN<br />
JA SOVITAAN<br />
Työmarkkinakeskusjärjestöt päättävät kaksi vuotta sitten sovitun työllisyys- ja<br />
kasvusopimuksen jatkosta viimeistään 15. kesäkuuta. Kyseessä on sopimuksen<br />
toisen jakson palkkaratkaisusta sopiminen eli käytännössä sovitaan vain tulevista<br />
palkankorotuksista.<br />
TOIMITTANUT<br />
Hannele<br />
Lotsari-Coffeng<br />
Sopimuksen kustannusraamin<br />
pohjaksi kartoitetaan nykyistä<br />
taloudellista tilannetta.<br />
SPJL:n neuvottelupäällikkö Auno<br />
Mäkinen sanoo, että lisäksi sopimiseen<br />
vaikuttavat tulevan hallitusohjelman<br />
linjaukset ja veroratkaisut.<br />
Mikäli neuvottelut jäävät tuloksettomiksi,<br />
niin samalla käynnistyvät valmistautumiset<br />
sopimusalakohtaisiin<br />
neuvotteluihin. Tällöin keskusjärjestömme<br />
STTK:n neuvottelijan rooli poistuu<br />
ja Pardia käynnistää neuvottelut<br />
Keskitetty sopimusratkaisu<br />
palkansaajakeskusjärjestöt –<br />
työnantajakeskusjärjestöt – maan hallitus<br />
Liittokohtaiset<br />
sopimukset<br />
Pardia – Valtiovarainministeriö<br />
Tarkentavat<br />
sopimukset<br />
SPJL (Pardia) – SM, OM<br />
Soveltamisohjeet<br />
SPJL (Pardia) – SM, OM<br />
Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa.<br />
Myös siinä tapauksessa, että raamisopimus<br />
syntyy, käy Pardia neuvottelut<br />
raamisopimuksen sopimusalakohtaisesta<br />
soveltamisesta.<br />
Todennäköisesti tuleva ratkaisu ei<br />
tule sisältämään paikallisesti sovittavia<br />
eriä.<br />
Jos kuitenkin ennakko-odotusten<br />
vastaisesti näin käykin, niin SPJL sopii<br />
näiden paikallis- tai järjestelyerien<br />
käytöstä kaikissa neljässä neuvottelupöydässä.<br />
Usein näiden paikallisten<br />
TAI<br />
Liittokohtaiset<br />
sopimukset<br />
Pardia – Valtiovarainministeriö<br />
Kaaviossa on kuvattu<br />
sopimus järjestelmän vaiheita.<br />
Laatikoissa näkyy<br />
myös, kuka neuvottelee<br />
SPJL:n jäseniä koskevista<br />
asioista eri tasoilla.<br />
Vasemmalla on lueteltuna<br />
erilaiset neuvottelut.<br />
erien yhteydessä on sovittu, että mikäli<br />
sopimukseen ei määräajassa päästä,<br />
jaetaan sopimusvarallisuus yleiskorotuksen<br />
kaltaisesti kaikille eli ajaudutaan<br />
perälautaan.<br />
SPJL käy neuvotteluja myös varsinaisten<br />
sopimusneuvottelujen ulkopuolella.<br />
Kaikissa neuvottelupöydissämme<br />
on käytössä ”jatkuva pöytä”, jolloin<br />
neuvotteluja voidaan käydä SPJL:n tai<br />
työantajan esille ottamista asioista,<br />
joilla ei yleensä ole lainkaan kustannusvaikutusta<br />
tai ne ovat marginaalisia.<br />
Usein myös muuttuva lainsäädäntö<br />
tai organisaatiorakenne aiheuttaa<br />
paineita käydä neuvotteluja varsinkin<br />
luottamusmies- ja YT-sopimuksista.<br />
Paikalliset henkilöstön edustajat<br />
neuvottelevat muun muassa yt-lain ja<br />
sopimuksen piiriin kuuluvista asioista<br />
sekä havaitsemistaan epäkohdista.<br />
Myös sopimuksien tulkinnoista neuvotellaan<br />
paikallisesti.<br />
15.6. Työllisyys- ja kasvusopimuksen<br />
jatko eli keskitetty<br />
raami ratkeaa.<br />
40 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
MITÄ<br />
...sovitaan?<br />
Keskusjärjestöjen neuvotteluissa (eli<br />
meillä STTK) sovittaneen vain vuoden<br />
2016 palkankorotusten kustannuksista<br />
ja korotusmallista. Muutoksia sopimusmääräyksiin<br />
on esillä vähän. Neuvottelupöydässä<br />
esillä ovat muun muassa<br />
mahdolliset palkankorotukset.<br />
...STTK ja Pardia tekevät<br />
sopimusneuvotteluissa?<br />
STTK:n rooliin kuuluvat lainsäädäntöön<br />
ja verotukseen liittyvät asiat kuten<br />
neuvotella ja solmia keskustason<br />
sopimukset ja vaikuttaa poliittiseen<br />
päätöksentekoon sekä edistää työntekijöiden<br />
asemaa globaalisti.<br />
Pardian rooli on käydä sopimusalakohtaiset<br />
neuvottelut liittokierroksella<br />
sekä raamisopimuksena alakohtaisesta<br />
soveltamisesta.<br />
...SPJL tekee?<br />
Antaa neuvottelutavoitteita Pardialle<br />
ja STTK:lle. Lisäksi hyväksyy jäsenistön<br />
puolesta sopimukset.<br />
...sopimusalakohtaisiin<br />
neuvotteluihin kuuluu?<br />
Valmistellaan neuvotteluehdotuksia<br />
Pardialle sekä valmistaudutaan mahdollisiin<br />
neuvotteluihin järjestelyvaraeristä.<br />
...vaihtoehtoja palkankorotusneuvotteluissa<br />
voidaan esittää?<br />
Periaatteessa ihan millaisia vain.<br />
Palkankorotukset voidaan tehdä<br />
joko kokonaan yleiskorotuksena eli kaikille<br />
maksettavana euromääräisenä<br />
tai prosenttikorotuksena tai näiden yhdistelmänä.<br />
Toisena mahdollisuutena on yleiskorotuksen<br />
ja järjestelyvaraerän yhdistelmä.<br />
Lue<br />
leikkauskokemuksia:<br />
www.femtolasik.fi<br />
Mikael Forssell,<br />
jalkapalloilija<br />
Ainoat kulut: tilimaksu 35 €<br />
sekä käsittelymaksu 4 €/kk.<br />
500€ laserleikkauksesta!<br />
alennus silmien<br />
Tutustu tarkemmin: www.femtolasik.fi<br />
Leikkauksessa tulee käydä 31.8.2015 mennessä.<br />
Hämeenkatu 6, 2. krs, Tampere<br />
Ajanvaraus: 020 760 8600<br />
Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3. krs, Helsinki<br />
Ajanvaraus: 0400 359 420<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
41
Pasilan poliisitalon edessä vastaan saapuu kaksi Pasilan<br />
poliisivankilan vartijaa yllään poliisin siniset haalarit, selässä ei<br />
kuitenkaan lue poliisi, vaan vartija. Työasu on suurelle yleisölle<br />
ihmettelyn aihe, ja harva on kuullut koko ammattiryhmästä.<br />
42 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
VARTIJAN<br />
tehtävissä koulutus on<br />
AVAINASEMASSA<br />
TEKSTI<br />
Tanja Seppänen<br />
KUVAT<br />
Katja Almgren<br />
Pasilan poliisitalon<br />
poliisivankilan<br />
lisäksi<br />
tiloja on myös<br />
Kisahallilla<br />
Olympiastadionin<br />
kupeessa.<br />
Vartijoiden päätehtävänä on<br />
tukea poliisin toimintaa. Se on<br />
hyvin laaja käsite, Pasilan poliisivankilan<br />
vartija Mikko Katainen<br />
myöntää, että käsite on hyvin laaja.<br />
Työnkuva selkenee, kun kierrämme<br />
tiloissa. Aloitamme niin sanotusta<br />
sumpusta, josta vangitut kuljetetaan<br />
tarkastuksen jälkeen vankiselleihin kerroksiin.<br />
Hiljaisessa toimistossa muutama<br />
henkilö valvoo monitoreista päivän<br />
tapahtumia.<br />
– Kerroksissa ollessa voi itse säätää,<br />
milloin tekee mitäkin. Aamusta<br />
jaamme lääkkeet ja annamme aamupalaa.<br />
Päivän mittaan käytämme pidätettyjä<br />
suihkussa, ulkoilemassa ja<br />
vastaamme heidän kysymyksiinsä, Katainen<br />
kuvaa.<br />
124 vuodepaikan vankilassa on<br />
päivästä kiinni, kuinka kiireistä on.<br />
Resurssit ovat täälläkin tiukoilla.<br />
Voimannäytöllä<br />
pärjättävä<br />
Pasilassa työskentelee 42 vartijaa,<br />
joista kuusi on naisia ja loput miehiä.<br />
Miehitystä syövät erilaiset lisätehtävät.<br />
Vartijat myös kuljettavat vankeja<br />
kotimaassa ja ulkomailla.<br />
– Lähtökohtana on, että ensin miehitetään<br />
vankila ja sitten katsotaan<br />
kuljetukset. Vuositasolla meillä on<br />
2 500 kuljetusta kotimaassa, kertoo<br />
vartija Mauri Maltela.<br />
Kuljetukset aina ulkomaita myöten<br />
ovat tuttua hommaa Maltelalle. Aiemmin<br />
ulkomaalaispoliisissa toiminut Katainen<br />
on hänkin nähnyt kuljetusten<br />
hyvät ja huonot puolet. Ne tuovat<br />
vaihtelua, kun pääsee talosta ulos.<br />
– Kuljetuksista syntyy turvallisuusriskejä.<br />
Saattoautoa on joskus yritetty<br />
kiilata tieltä. Vartijoilta ei ole toistaiseksi<br />
päässyt ketään karkuun, vaikka<br />
yrittäneitä on, Maltela hymyilee.<br />
Kuljetuksessa ja vartioinnissa ensivaikutelma<br />
on työturvallisuuden kannalta<br />
tärkeä.<br />
– Kun näyttää ulospäin itsevarmalta<br />
ja tietää mitä tekee, asiakaskin<br />
huomaa, että oma riski on liian suuri,<br />
eikä yritä mitään. Koulutus on tässä<br />
avain.<br />
Kokenut kaksikko harmittelee vuoden<br />
takaista päätöstä kieltää etälamauttimen<br />
eli taserin käyttö poliisivankilan<br />
sisätiloissa.<br />
Laitteen koulutuksen saanut Maltela<br />
arvioi, että 95 prosenttia painimatseista<br />
on vältetty sen avulla. Hän<br />
itse on käyttänyt laitetta 30 kertaa.<br />
Käytöllä Maltela tarkoittaa suusanallista<br />
uhkaamista tai taserin näyttämistä<br />
tilanteessa.<br />
– Jo se, että on aukaissut kotelon,<br />
on riittänyt murtamaan kohdehenki-<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
43
Vartijoiden päätehtävä on<br />
tukea poliisin toimintaa.<br />
lön vastarinnan, Katainen täsmentää.<br />
Kumpikin antaa ymmärtää, että<br />
on fiksuinta välttää riskejä.<br />
– Aina kun joudutaan käymään<br />
kiinni, on vaara, että joko henkilökunnalle<br />
tai asiakkaille tulee vammoja,<br />
Maltela toteaa vakavana.<br />
Henkilökunta on Maltelan mukaan<br />
Maltelan ja Kataisen yhteinen<br />
ajattelu tapa kumpuaa rauhanturvaajataustasta.<br />
Omassa työporukassa osataan<br />
nauraa ja purkaa työn hankalia<br />
puolia. Taustalla vartija Lari Tikkanen.<br />
saanut yllättävän vähän vammoja. Ensiaputaitoja<br />
kuitenkin tarvitaan esimerkiksi<br />
sairaskohtauksien tai itseään<br />
viillelleiden hoitamiseen.<br />
– Tällä hetkellä meillä ei ole omia<br />
ensiapukouluttajia. Olisi tärkeää harjoitella<br />
vammojen paikkauksen lisäksi<br />
potilaan kohtaamista.<br />
Vartijoille ei ole vierasta hirttäytymällä<br />
hakevan huomiokaan.<br />
Orjakaapu päälle ja<br />
koulutus kuntoon<br />
Tunnelma kevenee, kun vartijoiden ammattislangi<br />
tulee puheeksi. Kataisen ja<br />
44 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
Maltelan sanastossa kuuluu kummankin<br />
rauhanturvaajatausta. Työporukan<br />
kesken kehittyy omia termejä.<br />
– Haalareita nimitän orjakaavuksi,<br />
onhan niihin sellainen viha-rakkaussuhde,<br />
Katainen heittää virnistäen.<br />
Virkapukuun kohdistuu asiakkailta<br />
rajuakin palautetta, jota kumpikaan<br />
miehistä ei näe tarpeen ottaa henkilökohtaisena.<br />
– Työssä näkee erilaisia ihmiskohtaloita.<br />
Homma vaatii huumoria, ja se<br />
voi ulkopuolisesta olla synkkääkin,<br />
Maltela kuvailee.<br />
Miehet viihtyvät työssään, mutta<br />
kritisoivat resurssipulan seurauksia<br />
niin palkkauksen kuin koulutusten<br />
osalta. Ongelma tulee vastaan jo aloittaville.<br />
Poliisiammattikorkeakoulun<br />
vartijakursseja odotetaan pitkään.<br />
– Uudet leipiintyvät, kun eivät pääse<br />
pois kerroksesta. Mutta et voi tehdä<br />
vartijan töitä ilman koulutusta. Jos<br />
jotain sattuisi, ei olisi oikeusturvaa,<br />
Maltela toteaa.<br />
– Itse olin hommissa viisi vuotta<br />
ennen kurssia. Olisi meidän etu, että<br />
koulutuksen saisi kootusti samassa<br />
paikassa ensimmäisen vuoden aikana,<br />
Katainen ehdottaa.<br />
Kielikysymyksiin<br />
vartijat törmäävät<br />
tämän tästä;<br />
ulkomaalaisten<br />
osuus asiakkaista<br />
on kasvussa.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
45
svenska<br />
Dansk polis upplever<br />
EXTREM PRESS<br />
Dansk polis går på knäna. Alla övertidsramar är knäckta efter<br />
terrordåden i Köpenhamn.<br />
– Det är värre än någonsin. Vi har en helt ny verklighet som vi måste<br />
anpassa oss till säger Claus Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i Danmark.<br />
TEXT<br />
Johan Erichs<br />
Meramedia<br />
BILDER<br />
Politiförbundet<br />
i Danmark<br />
Dansk polis har efter de omskaklande<br />
terrordåden i Köpenhamn<br />
i februari, fått nya<br />
arbetsförutsättningar. Det danska<br />
Rigspolitiet konstaterar i en aktuell<br />
rapport att polis och det danska samhället<br />
nu står inför ett nytt hot i form<br />
av gärningsmän som inte låter sig<br />
skrämmas av en beväpnad polisstyrka<br />
utan angriper mål och samhälle oavsett<br />
konsekvenser.<br />
– Dansk polis är nu i sig ett mål för<br />
potentiella terrorister, det har vi inte<br />
upplevt förr, konstaterar Claus Oxfeldt,<br />
ordförande i Politiforbundet.<br />
Rapporten ger dock i det stora hela<br />
polisen ett gott betyg med hänsyn<br />
till insatserna mot terrorangreppet.<br />
– Vi får viss kritik och det finns saker<br />
vi kan bli bättre på Men det krävs<br />
nya resurser för att vi ska kunna utvecklas.<br />
Det handlar om utbildning, utrustning,<br />
samverkan, det måste ske<br />
förbättringar i hela vår verksamhet för<br />
att vi ska bli bättre rustade för att ingripa<br />
mot terroraktioner och terrorhot,<br />
säger Claus Oxfeldt.<br />
Övertid pressar<br />
Arbetsbelastningen för dansk polis förändrades<br />
på ett par timmar efter att<br />
gärningsmannen Omar Abdel Hamid<br />
El-Hussein den 14–15 februari gick till<br />
attack mot och dödade en person vid<br />
Kruttønden på Østerbro i København.<br />
– Vi upplever ett jätteproblem. De<br />
poliser som kallades in i samband med<br />
aktionen har förutom övertidstimmar<br />
många fått sina semestrar indragna,<br />
åtminstone fram till den 1 september<br />
eftersom det fram till dess råder ”förhöjd<br />
terrorberedskap”, berättar Claus<br />
Oxfeldt.<br />
Dansk polis ligger hittills under<br />
2015, på 380 000 övertidstimmar. Bara<br />
månaden efter terrorattacken steg<br />
antalet övertidstimmar till 120 000<br />
timmar. Det handlar om 12-timmarsvakter<br />
flera dagar i sträck, ovanligt<br />
mycket nattarbete och en arbetsvecka<br />
som grovt överskrider den lagstadgade<br />
arbetstiden på 37 timmar.<br />
– Vi går verkligen på knäna och får<br />
dra ned på vissa av våra regelbundna<br />
aktiviteter i samhället, det kan gälla<br />
Dansk polis upplever en stark press<br />
efter terrordåden. – Vi håller på att<br />
gå under av all arbetsbelastning.<br />
Många kretsar har svårt att sköta sitt<br />
löpande polisarbete eftersom stora<br />
resurser prioriteras i terrorbekämpning.<br />
Det är helt nödvändigt att vi får<br />
fler poliser i Danmark, menar Claus<br />
Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i<br />
Danmark.<br />
46 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
åde brottsuppklarning men framförallt<br />
det preventiva arbetet, säger<br />
Claus Oxfeldt.<br />
Tvingas stryka uppdrag<br />
Flera av de poliskretsar utanför Köpenhamn<br />
som fått skicka poliser till terrorbevakning<br />
i huvudstaden tvingas kraftig<br />
att dra ned på insatser när det gäller<br />
trafikbrott och brott begångna av<br />
utländska medborgare.<br />
Hur påverkas den enskilde polisen<br />
av pressen i form av terrorhot och<br />
ökad arbetsbelastning?<br />
– Polisen måste idag vara mycket<br />
mer mentalt förberedd när vi är ute i<br />
samhället.<br />
Har det förekommit fler fall av ångest,<br />
oro och depression bland poliserna<br />
med anledningen av terrorhändelsen?<br />
– Det var hårt under hela tiden som<br />
terrorinsatsen och den aktiva jakten på<br />
gärningsmannen och hans medhjälpare<br />
pågick. Inte panik men det fanns en<br />
stark nervositet bland polismedarbetarna.<br />
Stämningen är ok nu och vi har<br />
hittills inte märkt någon stigning av<br />
psykisk stress eller ångest. Vi är uppmärksamma<br />
på om symptom som<br />
PTSD (Post-traumatic stress disorder)<br />
börjar visa sig.<br />
Men sjukfrånvaron har dock stigit<br />
markant efter terrordåden i februari.<br />
– Det är en osannolik press som<br />
många poliser upplever. Hög arbetsbelastning<br />
sänker immunförsvaret och det<br />
blir lättare att drabbas av sjuk domar.<br />
Inse verkligheten<br />
Dansk polis har tidigare varit van vid<br />
krävande insatser i samband med stora<br />
internationella möten och politiska<br />
besök i Köpenhamn.<br />
– Då vet vi när det startar och slutar.<br />
Nu vet vi ingenting om när terrorn<br />
kan slå till igen och det är givetvis pressande<br />
och ställer helt nya krav på vår<br />
organisation.<br />
Claus Oxfeldt pekar på att det är<br />
nödvändigt att utbilda fler poliser och<br />
öka polisstyrkan.<br />
– Får vi inte fler poliser så kommer<br />
vi inte att kunna lösa våra uppgifter i<br />
samhället.<br />
Politiförbundet har länge ställt krav<br />
om fler poliser och får idag en betydligt<br />
starkare acceptans från politikerna<br />
än tidigare.<br />
– Men politikerna har svårt att<br />
greppa verkligheten och acceptera att<br />
polisen numera måste ha en särskild<br />
beredskapsstyrka som är klar att<br />
rycka ut vid behov. Beslutsfattarna vill<br />
gärna att all polis ska göra något hela<br />
tiden. Men det gör bara att vi är sårbara<br />
och får svårt att tillräckligt snabb<br />
organisera oss när något allvarligt angrepp<br />
på samhället inträffar, menar<br />
Claus Oxfeldt.<br />
Dansk polis<br />
ligger hittills<br />
under 2015,<br />
på 380 000<br />
över tidstimmar.<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
47
muistamiset<br />
ELÄKKEELLE<br />
Esko Kares<br />
Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia:<br />
merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä,<br />
lapsen syntymästä tai kollegan poismenosta.<br />
Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan<br />
4 kuukautta. Mahdollinen kirjoitus<br />
on luettavissa P&O netti -verkkolehdestä,<br />
www.spjl.fi/ponetti.<br />
Huom! Syksystä lähtien palstalla<br />
julkaistaan vain kuva.<br />
Palstalla<br />
julkaistaan jatkossa<br />
vain kuva.<br />
facebook.com/SPJL.PO<br />
twitter.com/SPJL_PO<br />
ASIANAJOTOIMISTO<br />
MARKKU JAKOBSSON OY<br />
Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 Vantaa<br />
Puh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805<br />
Matkapuhelin 0400-450 547<br />
Sähköposti jur@jakobsson.fi<br />
ASIANAJOTOIMISTO<br />
Johanna Karkia Oy<br />
Unioninkatu 22, 00130 Helsinki<br />
puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299<br />
www.johannakarkia.com<br />
48 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
pulmakulma<br />
8 5<br />
6 9 1<br />
9 1 3 2<br />
3 5 7<br />
9 5 4<br />
7 9 3<br />
2 9 3 7<br />
6 8 4<br />
3 8<br />
VAIKEUSASTE ● ● ● ● ●<br />
© Arto Inkala www.aisudoku.com<br />
1/2015 RATKAISUT<br />
6 7 8 2 4 5 1 9 3<br />
9 3 1 7 6 8 5 4 2<br />
2 4 5 3 9 1 8 7 6<br />
8 5 6 9 7 4 2 3 1<br />
7 2 4 8 1 3 6 5 9<br />
1 9 3 5 2 6 4 8 7<br />
4 8 2 6 3 9 7 1 5<br />
5 6 9 1 8 7 3 2 4<br />
3 1 7 4 5 2 9 6 8<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS<br />
49
Yrjö Suhonen<br />
puheenjohtaja<br />
09 3484 2420<br />
Mika Nygård<br />
järjestöpäällikkö<br />
09 3484 2433<br />
Katja Almgren<br />
toimitussihteeri/<br />
viestintäsuunnittelija<br />
09 3484 2428<br />
Sari Haukka-Konu<br />
työvapaalla 2/2016 asti<br />
Anita Heino<br />
talouspäällikkö<br />
09 3484 2422<br />
Tarja Heinonen<br />
koulutus- ja<br />
edunvalvontasihteeri<br />
09 3484 2432<br />
Asta Jakobsson<br />
jäsenpalvelusihteeri<br />
09 3484 2426<br />
Pirjo Lappalainen<br />
pääluottamusmies/OM<br />
09 3484 2427<br />
Pekka Lassila<br />
pääluottamusmies/SM<br />
p. 09 3484 2430<br />
Hannele Lotsari-Coffeng<br />
viestintäpäällikkö<br />
09 3484 2429<br />
Auno Mäkinen<br />
neuvottelupäällikkö<br />
09 3484 2431<br />
Anne Rakka<br />
jäsenrekisterisihteeri<br />
09 3484 2424<br />
Armi Reiman<br />
puheenjohtajan sihteeri<br />
09 3484 2421<br />
Rita Ridanpää<br />
lakimies<br />
09 3484 2425<br />
Jaana Tynjälä<br />
talousassistentti<br />
09 3484 2423<br />
Toimiston faksi<br />
09 3484 2410<br />
Toimiston puhelin<br />
09 3484 2400,<br />
puhelinpäivystys<br />
klo 9.00–15.00<br />
spjl@spjl.fi<br />
Asemamiehenkatu 2,<br />
00520 Helsinki<br />
Muistathan ilmoittaa myös<br />
sähköpostiosoitteesi ja<br />
puhelinnumerosi yhdistyksesi<br />
jäsenasioiden hoitajalle tai<br />
liiton jäsenrekisteriin!<br />
50 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015
kokkonen<br />
Toivo tuo sisäämme<br />
uusia maisemia, uusia<br />
ihmisiä, uusia kokemuksia.<br />
Kevättä ilmassa<br />
Kaatopaikka. Siitä alkaa rouva Kokkosen kevät. Pihatyöt<br />
on tehty aina vain aikaisemmin, ja piha alkaa näyttää<br />
siltä, että krookusten aika on pian. Oksia on yhtä paljon<br />
kuin ennenkin, työmaata riittää kukkapenkeissä. Ja<br />
kaatopaikka on aina paikallaan, odottaa uusia kuormia.<br />
Ja miten mahdottoman hienosti hoidettu kaatopaikka<br />
meillä muuten on, hihkaisi rouva Kokkonen miehelleen.<br />
Katso nyt, jääkaapit ja mikrot tuonne, energia jäte<br />
tänne, pelti ja metalli ovat tuossa ja puu tuolla. Puhumattakaan<br />
puutarhajätteestä, jonne me nyt olemme<br />
menossa! Eikä kaatopaikalla muutu mikään, järjestys<br />
se olla pitää: lokitkin ovat aina siellä, kirkuna tuo kesän.<br />
Rouva Kokkonen muisti kuinka mies kerran vuosia<br />
sitten oli vitsaillut maksaessaan kaatopaikkatoimistovirkailijalle<br />
kuormaansa, minulla on tuolla kuorma<br />
puutarhajätettä, vaimo ja koira, paljonko maksavat? Ja<br />
nyt kaikki on muuttunut, ensimmäinen kevät ja kesä ilman<br />
koiraa. Vain me kaksi ja kuorma kaatopaikalla.<br />
Mutta siis toisaalta, virnisti rouva Kokkonen – vaimo<br />
yhä matkassa, kaikki hyvin!<br />
Toivo ja Tarmo<br />
Eivät ole veljeksiä. Rouva Kokkonen luki jostain kuinka<br />
työntekijän vaikuttavuuteen, työn onnistumiseen ja<br />
elämänhallintaan yleensäkin liittyy vahvasti toivon ja<br />
tarmon osuus. Toivo kantaa päivittäin eteenpäin ja tarmo<br />
taas – eikä tässä nyt kai ole kysymys siitä Tarmosta<br />
joka laskee työelämämme salaisia sekunteja ja tehtäväprosentteja<br />
– tarmo taas antaa sitä iloa ja lihasvoimaa,<br />
jota käymme esimerkiksi ruokatunnilla salilta hakemassa<br />
likkojen kanssa.<br />
Kohta voimme hihkaista, että takana harmaa ja sulanut<br />
maailma, edessä toivoa täynnä oleva kesä! Ja sen<br />
jälkeen tarmolla pää edellä kohti marrasmyrskyjä. Toivo<br />
tuo sisäämme uusia maisemia, uusia ihmisiä, uusia<br />
kokemuksia, ja tarmo rakentaa niille sijaa sydämeen,<br />
myrskysi taikka ei.<br />
G’day ’n’ no worries<br />
Good day and no worries, sanoo australialainen työpaikallaan,<br />
hymyilee, vitsailee, kertoo juttuja, kyselee kiinnostuneena<br />
kaikesta siitä, mistä olet tehty. Kipakka, itseensä<br />
kääntynyt suomalainen huomaa vastaavansa,<br />
kertovansa tarinoita, lepertelevänsäkin ja siinähän se –<br />
yhteys toiseen, tuntemattomaan, on tässä ja nyt, by chatting!<br />
Liekö kyse ilmastosta, lämmöstä, papukaijoista<br />
puissa, vähistä vaatteista? Jospa kaikki muuttuu kesällä<br />
täällä harmaiden sävyjen kotimaassakin, jospa mekin<br />
alamme lämpenemään ja kertomaan asioita toisillemme<br />
– eikä vain työasioita? Jospa kaikki oppisimme juttelemaan<br />
niitä näitä, ihan lämpimiksemme, ihan vaikka<br />
kahvihetkestä aloitettaisiin?<br />
2 | 2015 POLIISI & OIKEUS 51
Kesäetusi Teboililla<br />
Erityisetu voimassa<br />
1.6.-31.8.2015<br />
-2,5snt/l<br />
polttoaineesta*<br />
*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta<br />
lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus<br />
jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra.<br />
www.teboil.fi/liitto