PoliisiJaOikeus_0215-PDF-WWW-HQ

SUOMEN POLIISIJÄRJESTÖJEN LIITON JÄSENLEHTI 

Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi 

NUORTEN MAAILMAA 

ON YMMÄRRETTÄVÄ 

AJASSA 

Rahaa ja 

raameja 

28 

PINNALLA 

Heidin 

hyväksi 

keräys 

34 

TYÖSSÄ 

Vartijan tehtävissä 

koulutus on 

avainasemassa 

42 

2 

2O15

Lapsen 

JÄRJESTÖSI 

NEUVOTTELEMA 

jäsenetu 

TAPATURMAVAKUUTUS 

NOIN 3 €/kk 

Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja 

kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan 

ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen 

Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta 

lapsenturva.fi 

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 

010 19 19 19 

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

pääkirjoitus 

HANNELE LOTSARI-COFFENG 

Rastia ruutuun 

hannele.lotsari@spjl.fi 

twitter.com/SPJL_PO 

facebook.com/SPJL.PO 

Katja Almgren 

Ryhtyisikö uhkapelaajaksi ja lottoaisi kesäloman 

kunnaksi. Ajatus tuli mieleen, kun törmäsin 

suomalaisen lottovoittajan lausahdukseen: 

”On ihanaa, kun nyt voi 

Jotain 

piristysruisketta 

kaipaisi työhönsä 

moni muukin. 

tehdä töitä tekemisen ilosta.” Jos 

lottovoittaja tuumaa näin miljoonat 

taskussaan, niin onhan sen oltava 

lähellä totuutta. Joka tapauksessa 

jotain piristysruisketta 

kaipaisi työhönsä aika moni muukin. 

Näin päättelen, kun luen Pardian 

tutkimusta henkilöstön mahdollisuudesta osallistua 

muutoksia koskevaan päätöksentekoon. 

Työpaikkojen uudelleen organisoinnin Euroopan 

mestarina komeilevat suomalaiset, ja valtionhallinto 

on häärinyt aktiivisimmin orga nisaatiomuutosten 

toteuttamisessa. 

Tyytyväisyys osallistua muutoksia koskevissa 

päätöksenteoissa vaihteli eri hallinnonaloilla. Vähintään 

puolet oli tyytyväisiä muutoksen vaikutuksiin 

OKM:ssä, UM:ssä, OM:ssä ja YM:ssä. Yksi hallinnonala 

poikkeaa selvästi yleisestä linjasta. Lähes 

70% SM:n vastaajista koki muutosten vaikutukset 

kielteisenä. OM:ssä vastaava prosenttiluku oli reilu 

45%. Tutkimustuloksissa on pureskeltavaa sisäministeriön 

johdolle ja uudelle poliisiylijohtajallekin. 

Muutoksessa tavoitteiden ja visioiden yhdistämisen 

taito muodostavat yhden elementtiparin, jolla 

luodaan toiminnalle suunta. 

Professori Henrikki Tikkanen Aalto-yliopistosta 

hakee muun muassa strategiatyön ja johtamistaidon 

oppeja nykypäivän lisäksi historiasta. Hän 

toteaa AEE:n nettiartikkelissa ”Johtaja, katso menneeseen!”: 

”Kun mennään ihmisten johtamiseen, 

astuvat voimaan 

suuremmat lainalaisuudet. 

Silloin historiastakin 

voidaan oppia. 

Näen paljon yhtäläisyyttä 

historiasta 

nykypäivään.” 

Mielenkiintoinen 

esimerkki on ensimmäisessä maailmansodassa 

laivastojohtaminen 

Britannian ja Saksan välillä. 

Kilpavarustelu oli näyttävää, 

mutta lopulta brittilaivasto 

oli tositoimissa 

ylivoimainen. On kiinnostavaa 

analysoida, miksi 

toista laivastoa johdettiin 

paremmin. 

Vaikkei historiastakaan 

mitään ehdottomia totuuksia 

johtamisoppeihin löydy, voisi kesäkirjoihinsa 

lisätä sotahistoriaan 

liittyvän teoksen. Ehkäpä suurista 

sotakertomuksista kumpuaisi viisautta 

jaettavaksi myös kesäisiin mökkielämän 

pakollisiin työnjakoihin, joista aika-ajoin 

räjähtää myrskypilven kaltaisia 

sanasotia. Rentouttavaa kesää! 

2 | 2015 POLIISI & OIKEUS 

3

tässä numerossa 

KANNESSA 

AJASSA 

12 

28 

PINNALLA 

TYÖSSÄ 

34 

42 

POLIISI & OIKEUS 

86. vuosikerta 

Julkaisija 

Suomen Poliisi– 

järjestöjen Liitto 

Toimitus 

Asemamiehenkatu 2 

00520 Helsinki 

toimitus@spjl.fi 

www.spjl.fi 

Päätoimittaja 

viestintäpäällikkö 

Hannele Lotsari-Coffeng 

040 940 2065 

hannele.lotsari@spjl.fi 

Toimitussihteeri 

viestintäsuunnittelija 

Katja Almgren 

09 3484 2428 

katja.almgren@spjl.fi 

Osoitteenmuutokset 

Jäsenrekisterisihteeri 

Anne Rakka 

p. 09 3484 2424 

Ilmoitukset 

Olli-Pekka Duk 

p. 050 378 3932 

ollipekka.duk@gmail.com 

Viestintätoimikunta 

Pekka Heikkinen 

Pirkko Kauppinen 

Henna Kelloniemi 

Ilari Kulmanen 

Mikko Salokannel 

Eero J. Savolainen 

Yrjö Suhonen 

Anne Syrjänen 

Taitto 

Kaaripiste Oy 

Paino 

Lönnberg Print & Promo 

p. 09 751 1811 

ISSN 1238-5387 

Aikakausmedian jäsen 

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: 

toimitus@spjl.fi. Muistamisia julkaistaan 

enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen. 

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla 

osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. 

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä 

materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa 

tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. 

Materiaalia ei palauteta. 

Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40, 

aineistot viimeistään 31.8. 

Lehti 4/2015 ilmestyy viikolla 51, 

aineistot viimeistään 13.11. 

4 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015

Pääkirjoitus – Rasti ruutuun 3 

Puheenjohtaja – Uusi voima 6 

Lyhyesti 8 

Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi: 

Nuorten maailmaa on ymmärrettävä 12 

Eläkeuudistus etenee eduskuntaan 16 

Työpari 18 

Henkilökunta ja joustavuus 

muutoksen voimavarana 20 

Kulmanen – Avautumisen ankeudesta 

alkaa asennemuutos 23 

Pykälän pyörteissä 24 

Raskaanliikenteenvalvontaa kehitettävä 27 

Rahaa ja raameja – valtuusto kevätkokouksessa 28 

Lennossa työtä ja harrastusta 30 

Ei enää 32 

Heidin hyväksi 34 

Mättöä vai pupunruokaa 36 

Esa Syrjälä – 41 vuotta töitä pakkasessa, 

tuulessa ja tuiskussa 38 

Raamitellaan ja sovitaan 40 

Vartijan tehtävissä koulutus on avainasemassa 42 

Dansk polis upplever extrem press 46 

Muistamiset 48 

Pulmanurkka 49 

Repe 50 

Kokkonen – Kevättä ilmassa 51 

16 34 


5

puheenjohtajalta 

UUSI VOIMA 

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat muutoksessa ja 

murroksessa. SAK:n ja STTK:n jäsenliitot ovat aloittaneet 

hankkeen uuden ja suuren järjestön luomiseksi. 

Akavalaisista on saatu vain pientä lisävahvistusta. 

Viimeistään vuoden kuluttua näemme, tuleeko tästä 

hankkeesta totta vai tarua. 


YRJÖ SUHONEN 

Katja Almgren 

Monta kiveä ja 

kantoa on vielä 

raivattava yhteiseltä 

polulta, jos halutaan 

kaikkien pääsevän 

kompastumatta 

paikalle. 

Uudistuksen tavoitteena on saada lisävoimaa 

työantajaa vastaan. Työnantaja on 

tässä yhtä kuin Elinkeinoelämän keskusliitto, 

EK. Toteutuessaan uuden keskusjärjestön riveissä 

olisi noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. 

Miten tämä lisävoima sitten näkyisi ja mihin sitä 

käytettäisiin? Kun vertaa tällä hetkellä SAK:n ja 

STTK:n liittoja, on helppo löytää eroja. Lakkoherkkyys 

on yksi selkeä ero. Lakkoasioissa STTK:n väki 

näyttäisi olevan lähes koomassa, kun sitä vertaa 

muutamiin SAK:n avainliittoihin. STTK:n liitoista lähinnä 

vain Ammattiliitto Pro on profiloitunut työtaistelujen 

tai niiden uhkien käyttäjänä. 

Lakkouhkan pitäisi toimia vähän samaan tapaan 

kuin maanpuolustuksen. Uskottava puolustus 

toimii ennalta estävästi, kukaan ei uskalla hyökätä. 

Näinhän sen pitäisi olla myös työelämässä. Työnantajan 

hyökkäysten pitäisi pysyä kurissa lakkopelotteella. 

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tästä aseesta 

on panokset lopussa. Tai ne ovat korkeintaan 

paukkupanoksia. 

Miten voima tulisi esille rauhanomaisemmissa 

tilanteissa? Takaisiko suuruus nykyistä paremman 

näkyvyyden ja sitä kautta vetovoiman, jolla jäsenmäärä 

saataisiin nousuun? Onko mahdollista, että 

massiivisuus kääntyisikin itseään vastaan? Häviääkö 

koon mukana viimeinenkin ketteryys? On paljon 

kysymyksiä, vähän vastauksia. 

Uskon että monta kiveä ja kantoa on vielä raivattava 

yhteiseltä polulta, jos halutaan kaikkien pääsevän 

kompastumatta paikalle. Yksi keskeinen este on 

nykyinen poliittinen sitoutuneisuus, joka iskee leimaa 

erityisesti SAK:n kylkeen. STTK:n puheenjohtaja 

Antti Palola totesi Suomen Kuvalehden numerossa 

20/2015 että ay-liikkeen ja demareiden on tehtävä 

pesäero. Ei kovin helppo rasti, uskoisin. 

Uudistusta kasaavista jotkut haluavat korvata 

poliittisen sitoutumattomuuden termillä moniarvoisuus. 

Tämä vaikuttaa savuverhon levittämiseltä. 

Poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike ovat 

vuosisataisella yhteisellä taipaleellaan hyötyneet 

toisistaan monin eri tavoin. Taloudellinen hyöty 

ei ole niistä vähäisin. Napanuora saattaa 

osoittautua liian sitkeäksi katkaista. 

Ne Liitot, jotka edellyttävät täydellistä 

sitoutumattomuutta, joutuvat selvittämään 

tarjolla olevat vaihtoehdot. 

Sitoutumattomuus ei ole ainoa 

selvitettävä asia. Yksi tärkeä kysymys 

on, millä hinnalla mahdollinen 

uusi järjestelmä 

tarjoaa uutta voimaansa. 

Jäsenmaksut eivät voi 

nousta, kun eivät sitä tee 

palkatkaan. Pysytäänpä 

siis hereillä! 

Hyvää kesää kaikille! 

yrjo.suhonen@spl.fi 




7

lyhyesti 

Tuossa sloganissa on 

aika hyvä lause: Me turvaamme 

selustasi. Se on tänä päivänä 

raakatotuus, että sitä tarvitaan” 

87 

PALAUTE JÄSENELTÄ. 

LUOTTAMUSMIESTÄ ON SPJL:N 

JÄSENTEN KÄYTETTÄVISSÄ. 

(LÄHDE: SPJL:N 

VUOSI KERTOMUS 2014) 

Jäsenkortilla etuja 

SPJL:n jäsenenä sinulla on voimassa vapaa-ajan matkustajavakuutus. 

Jäsenkortti on siis samalla matkustajavakuutus. 

Vakuutusturvan hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. 

Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokauden mittaisilla 

vapaa-ajan kotimaanmatkoilla ja Suomesta alkavilla ulkomaanmatkoilla. 

Osa jäsenyhdistyksistä on vakuuttanut jäsenensä myös yhdistyskohtaisella 

Liittovakuutuksella, johon sisältyy vapaaajan 

tapaturmavakuutus (if.fi/spjl). 

Teboil nostaa jäsenkortilla saatavaa alennusta koko 

kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. 

Kampanja on voimassa 1.6.–31.8.2015 välisen ajan. Alennuksen 

saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta 

Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. 

Jäsenedut.fi-palvelu tarjoaa ajankohtaisia alennuksia 

ja tarjouksia ammattiliittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. 

Voit rekisteröityä palveluun käyttäjäksi. 

Verkkokauppaedut ovat heti käytettävissä sekä mobiilinäyttökortilla 

myymälöissä (löytyy kohdasta asiakaskortit). 

Näyttökortin voi tallentaa puhelimeen taikka kirjautua kaupassa 

palveluun ja näyttää korttia. 

Mökille 

Haku liiton Keskusrakkaan, Marakkaan 

ja Tirakkaan on käynnissä viikoille 

1–26/2016 

Mökkien hakuaika on 15.6.–31.8.2015. Varaukset tehdään 

varauskalenterin kautta SPJL.fi -jäsensivuilla. Eläkeläiset voivat 

tehdä varaukset soittamalla Spjl:n toimistoon Asta Jakobssonille 

p. 09 3484 2426 tai laittamalla sähköpostia 

asta.jakobsson@spjl.fi. 

Hakuajan jälkeen suoritetaan mökkiviikkojen arvonnat 

ja majan saaneille ilmoitetaan 11.9.2015 mennessä. Vapaaksi 

jääneet mökkiviikot ovat tämän jälkeen varattavissa 

kalenterista. 

Jos olet vuosina 2013, 2014 tai 2015 mökkeillyt Levin 

niin kutsutuilla sesonkiviikoilla 8–18, et voi jättää hakemusta 

sesonkiviikolle 2016. 

Jos kotisivulle kirjautumisessa on ongelmia tai salasanasi 

on hukassa, ota yhteyttä toimistoon Anne Rakkaan 

sähköpostitse anne.rakka@spjl.fi. 

Pankajärven, Vierumäen, Telkänpesän ja Rauhamäen 

haku vuodelle 2016 alkaa 15.10.2015. 


Poliisitaustaiset kansanedustajat 

SPJL:n vieraana 

Eduskuntaan valittiin 7 poliisitaustaista kansanedustajaa. SPJL kutsui poliisitaustaiset 

kansanedustajat tutustumaan liiton toimintaan. Tapaamisessa tuotiin esille muun 

muassa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuuden näkymiä. 

Keskustelua käytiin ammatillisesta eläkeiästä, kielikysymyksestä, laillisuusvalvonnasta 

ja yksityisestä turva-alasta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta katsottuna. 

Esille nousivat myös oikeusministeriön hallinnonalan ja hätäkeskuksen resurssit ja 

tehtävien lisääntyminen. Lainsäädäntöön liittyvät muutokset puhututtivat. Lisäksi keskusteltiin 

palkanmaksuun liittyvistä ongelmista SM:ssä. Paikalla maanantaina 2.6.2015 

olivat kansanedustajat Kari Tolvanen, Kalle Jokinen, Veera Ruoho ja Kari 

Kulmala. 

Spjl:n toimistosta tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Yrjö Suhosen lisäksi 

järjestöpäällikkö Mika Nygård, neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen, lakimies Rita 

Ridanpää ja pääluottamusmiehet Pirjo Lappalainen ja Pekka Lassila. 

FB kommentti: Sisäinen turvallisuus 

ei ollut missään muodossa 

esillä Sipilän eduskuntaryhmille 

lähettämissä 15 kysymyksessä.: 

Kuinka moni niistä 7 kansanedustajasta, 

joka on poliisi, muistaa 

puolustaa poliiseja. 

Uuden keskusjärjestön strategia 

painottaa tulevaisuuden työelämää 

Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoontuivat 

25.5. Helsingissä. Tapaamisessa liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päättivät 

järjestön strategiasta. 

Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. 

Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Varsinaisen toimintansa 

uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön 

ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. 

Twitterissä: Luottamukseen kuuluu, 

että tehdyistä sopimuksista pidetään 

kiinni #vaalit2015 

#yhteiskuntasopimus 


9

kannessa 

Ankkuri-poliisi 

Pauliina Laukko-Kemppi: 

NUORTEN 

MAAILMAA ON 

YMMÄRRETTÄVÄ 


TEKSTI JA KUVAT 

Katja Almgren 

Poliisipartio ajaa jalkakäytävälle ja pysäyttää 

ryhmän nuoria. Leppoisasti jutustellen selvitetään 

kuulumisia ja illan suunnitelmia, sitten pyydetään 

avaamaan reput ja kassit. Leijona-pullon ja parin 

pussikaljan kohtalo on selvä, poliisit nappaavat ne 

takakonttiin ja nuoret puhallutetaan. Vanhempien 

yhteystiedot kirjataan ylös. Riihimäen Ankkuri-tiimin 

ilta koulujen päättäjäispäivänä on vasta alussa. 


11

12 POLIISI & OIKEUS 2 | 2015 

Aiotsä juoda noi. 

Saanks mä sun pohjat?

Varhainen puuttuminen ja tarvittaessa 

apuun ohjaaminen on Riihimäen Ankkuri-tiimin 

ydin. Työssä kiteytyy uudenlainen 

monialainen yhteistyö, jossa poliisikaan 

ei ole enää pelkkä poliisi. Se tuo työhön 

haastetta, mutta myös mielenkiintoa. 

Ennalta estävää työtä lasten ja nuorten 

hyväksi ovat tekemässä vanhempi rikoskonstaapeli 

Pauliina Laukko-Kemppi, sosiaalityöntekijä 

Jonna Niemelä, psykiatrinen sairaanhoitaja 

Sari Seppänen sekä erityisnuorisotyöntekijä 

Sari Lähdenniemi. 

Ankkurilaisten asiakkaina ovat usein tavalliset 

perheet, tavalliset nuoret, joille ensimmäinen 

rike voi jäädä viimeiseksi. 

– Vanhemmat saattavat joskus kysyä, milloin 

otamme heidän lapset huostaan, mutta 

siitähän ei ole kyse, sosiaalityöntekijä Jonna 

Niemelä sanoo. 

Vaikka kaikista alle 18-vuotiaiden rikkeistä 

tehdään lastensuojeluilmoitus, yleensä yksi 

käynti poliisiaseman Ankkuri-tiimin juttusilla 

riittää. 

Ankkurilaiset puhuttelevat lapsia ja nuoria 

ja heidän vanhempiaan toisinaan myös 

ryhmässä. Se on helppo ja hyvä tapa esimerkiksi 

kotibileiden jälkipuinnissa, kun kaikki 

saadaan koolle yhtä aikaa. Silloin vanhempien 

toivotaan myös vaihtavan yhteystietoja. 

Perusperheiden ohella kulkevat toki vakavamman 

huolen tapaukset, kuten mielenterveysongelmaiset, 

päihdeongelmaiset ja väkivaltatapaukset, 

välillä yhden rikkeen tultua 

päivänvaloon, taustalta löytyy enemmänkin 

Uhreille löytyy yleensä paikkoja saada apua, 

mutta tekijöille ei. Ankkurilaiset huolehtivat 

molemmista. Päättäjäisiltana sosiaalityöntekijä 

Jonna Niemelän ja vanhempi rikoskonstaapeli 

Pauliina Laukko-Kempin tiimiä 

täydensi some-poliisi Pekka Laitinen 

Hämeen linnan pääpoliisiasemalta. 

puututtavaa. Tiimin työhön kuuluvat alaikäisten 

ohella myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset. 

Alaikäisten laaja reviiri 

Lapsilla ja nuorilla on usein väärää tietoa, jota 

Ankkuri-tiimi haluaa korjata oikeaksi. Vaik- 


13

Riihimäen Ankkuri 

Lasten asiakkuudet 2013 

0–9v 16 

10–11v 13 

12–13v 36 

14–15v 74 

16–17v 62 

18v– 58 

Vastaanotetut lastensuojeluilmoitukset 

285* 

Ankkurissa käsitellyt 233* 

lastensuojeluilmoitukset 

Ankkurissa tehdyt 

lastensuojelutarpeen 

selvitykset 

94* 

* sis. Riihimäki, Hausjärvi, Loppi. 

Koulujen päättymisviikonlopun päihdevalvonta 

Hävitetty ja takavarikoitu Rikoksiin syyllistyneet Rikosilmoitus Sakko Rikesakko Lastensuojelu- Valvontaan 

alkoholi alle 15v 15–17v 18–20v ilmoitukset käytetty aika (h) 

Häme 

40,3 litraa 

(Riihimäki 25 l) 

3 26 2 3 (Riihimäki 1) 1 17 35 (Riihimäki 16) 129 

Koko maa 2117,9 litraa 75 763 46 51 60 442 714 3509 

Tilastot: Poliisi 


Koulukiusaaminen 

on levinnyt teinien 

keskuudesta 

2. luokkalaisiin asti. 

ka vasta 15-vuotias on rikosoikeudellisessa 

vastuussa, myös sitä nuorempien rikkeistä 

jää poliisin rekisteriin merkintä. 

Huolestuttavaa rikoskonstaapeli Pauliina 

Laukko-Kempin mielestä on se, että lasten välisissäkin 

pahoinpitelyissä täyttyvät rikostunnusmerkistöt: 

käydään käsiksi, aiheutetaan 

ruumiillisia vammoja, piinataan ja uhataan. 

Koulukiusaaminen on levinnyt teinien keskuudesta 

jo 2.-luokkalaisiin saakka. Eikä kiusaaminen 

rajoitu koulun alueelle, se leviää 

myös vapaa-aikaan. 

Sosiaalinen media on avannut uudenlaisen 

maailman; siellä missä vanhemmat näkevät 

vaarat ja uhat, nuoret näkevät mahdollisuudet. 

Alastonkuvia ja tappouhkauksia 

leviää WhatsApp:ssa, lasten keskuudessa. 

Laukko-Kemppi ja Niemelä nostavat esiin 

vanhempien vastuuttamisen ja yhteisöllisyyden 

merkityksen. Kaveriporukan vanhemmat 

eivät useinkaan pidä yhteyttä keskenään, eikä 

nuorille aseteta rajoja, puhelin kulkee mukana 

yötä päivää. 

Vanhemmat saattavat soittaa Ankkuri-tiimille 

ja kysyä, voiko lapsen puhelimen tai tietokoneen 

käyttöä seurata, voiko viestejä lukea. 

– Vanhemmat pelkäävät seurauksia. Meiltä 

saatetaan myös kysyä voiko lapsen jättää 

kotiin yksin pikaisen kaupassakäynnin ajaksi, 

Laukko-Kemppi kertoo. 

Lasten ”kalja” 

Merkittävä nykyajan ilmiö on sosiaalisen median 

ohella energiajuomien varastaminen jo 

alakouluiässä. 8–10 -vuotiaat lapset saattavat 

saada ensikosketuksen virkavaltaan erilaisten 

energiajuomien näpistelystä. 

– Aiotsä juoda noi. Saanks mä sun pohjat? 

Pystyn oleen ilman, jos haluun, Niemelä luettelee 

lasten suusta kuultuja kommentteja. 

Laukko-Kemppi myöntää, että energiajuomien 

kulttuuri kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin 

kaljasta. Yllättävää kyllä vanhemmatkaan 

eivät aina osaa olla huolissaan asiasta, 

vaikka juuri 8–10 -vuotiaiden Ankkuri-asiakkaiden 

osuus on nousussa; 2015 alkuvuonna 

ikäryhmän tapauksia on ollut lähes saman 

verran kuin vuonna 2013 yhteensä. 

Ankkurilaiset pitävät tärkeänä ymmärtää 

nuorten maailmaa. Kehitystä ei voi pysäyttää, 

sen mukana on kuljettava mieli avoimena. 

Ennakkoluulottomuus ja asioista kiinnostuminen 

ovat tärkeitä niin Laukko-Kempille 

kuin Niemelällekin. 

Vaikka vanhempien piittaamattomuus 

toisinaan ihmetyttää, useimmiten ankkurilaisten 

asiakkaat suhtautuvat tiimin toimintaan 

myönteisesti. 

– Usein perheissä ollaan huojentuneita, 

että asiat hoidetaan. Anteeksipyytäminen on 

yllättävän vaikeaa, mutta me olemme sitä 

varten, että autamme pääsemään näistä tilanteista 

yli, mahdollisimman helposti. Nuorista 

näkee, että heitä harmittaa. Samoin sen, 

kuinka paljon he kunnioittavat vanhempiaan 

ja meitä, Laukko-Kemppi miettii. 

Nuorten pariin 

Kuten päättäjäispäivän iltana, ankkurilaisten 

ajatuksissa on yhä enemmän jalkautua sinne 

missä lapset ja nuoret ovat. Suunnitelmissa 

on elokuinen Beach Party, 7-luokkalaisten ryhmäytys, 

käynti nuorisotiloissa, jouluglögit. 

Riihimäen Ankkuri-tiimillä riittäisi vientiä, 

mutta kaikkialle ei ennätä; täysipäiväisinä 

ankkurilaisina toimivat vain Laukko-Kemppi 

ja Niemelä Riihimäen poliisiasemalla. Laukko-Kemppi 

auttaa tarvittaessa myös tutkinnan 

puolella. Psykiatrinen sairaanhoitaja on 

puolet ajastaan Nuorten palvelupisteellä 

Nupissa, erityisnuorisotyöntekijän panos on 

25 %. 

Pauliina Laukko-Kemppi pitää yhden oven 

periaatetta perheen auttamiseksi hyvänä. 

2,75 HENKEÄ TYÖSKENTELEE RIIHIMÄEN 

ANKKURI-TIIMISSÄ VAKITUISESTI 50 000 

ASUKASTA AUTTAEN. 


15

ELÄKEUUDISTUS 

etenee eduskuntaan 

TEKSTI 

Mika Nygård 

Poliisiorganisaatiossa on poliisien 

eläkeikää uudistettu viime 

vuosina varsin ahkerasti. Vuonna 

2010 sisäministeriön poliisiosastossa 

aloitti työryhmä, jonka tehtävänä 

oli selvittää, onko poliisihallinnossa 

perusteita erityisille eroamisiäille. Työryhmässä 

oli muun muassa poliisihallituksen, 

valtionvarainministeriön ja 

Kevan (kuntien eläkevakuutus) edustajia. 

Suomen Poliisijärjestöjen liitolla oli 

yksi edustaja työryhmässä. 

Poliisin erityisellä eläkeiällä tarkoitettiin 

miehistön ja alipäällystön eroamisikää, 

joka on 60 vuotta. Päällystöllä 

eroamisikä on 63 vuotta. Eli nämä 

Eroamisikä = Ikä, jolloin virkamiehen on viimeistään 

erottava virastaan. Virkamiehen yleinen 

eroamisikä on 68 vuotta. Joissakin viroissa eroamisikä 

on yleistä eroamisikää alempi. Jos eroamisikä 

on alempi kuin 68 vuotta, säädetään siitä 

asetuksella. 

Ammatillisen erityiseläkeikä = Eräillä valtion 

eläkelain piiriin kuuluvilla ammattiryhmillä on ollut 

oikeus valita erityinen eläkeikä. Ammatilliset 

erityiseläkeiät ovat 55, 58 ja 60 vuotta. Ammattinimikkeet, 

joissa on voimassa kyseinen eläkeikä, 

on lueteltu 1. päivänä heinäkuuta 1989 lukien kumotuissa 

valtion eläkeasetuksessa. 

olivat ikiä, jolloin oli viimeistään erottava 

palveluksesta. 58 vuoden ammatillisen 

erityiseläkeiän valinneilla on oikeus 

jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana, 

mutta heillä on mahdollisuus jatkaa 

eroamisikään asti. Työryhmän erimielisen 

selvityshankkeen pohjalta, mihin 

SPJL jätti eriävän mielipiteen, säädettiin 

uusi laki, jossa poliisimiehen eroamisiäksi 

säädettiin 68 vuotta. Eläkeikä 

sidottiin yleiseen eläkeikään eli tällä 

hetkellä 63 vuoteen. Eli poliisimiehellä 

on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana, 

mutta hänen tulee jäädä viimeistään 

68-vuotiaana. 

Uusi eroamisikä ei koskenut ennen 

vuotta 1960 syntyneitä, joiden eroamisikä 

on 60 vuotta. Samoin ulkopuolelle 

jäivät 58 vuoden valinnan tehneet. 

Uudella eroamisiällä noudatettiin Jyrki 

Kataisen hallituksen tavoitteita pidentää 

työuria ja parantaa julkisen 

sektorin taloutta. 

Jyrki Kataisen aikana aloittanut 

hallitus käynnisti laajemman hankkeen, 

koskien ammatillisia erityiseläkeikiä 

julkisella sektorilla. Ammatillisia 

erityiseläkeikiä on muun muassa opettajilla, 

sairaanhoitajilla ja poliiseilla. 

Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt 

katsovat erityisten eläkeikien olevan 

perustuslain omaisuudensuojan piirissä 

ja päätös muuttaa ammatillisia eläkeikiä 

olisi perustuslain vastainen. 

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 

on neuvotellut ammatillisista 

erityiseläkeikien tulevaisuudesta. Työryhmässä 

ei ole Suomen Poliisijärjestöjen 

Liitolla edustajaa, vaan Pardian 

edustaja on neuvotellut Pardiaan järjestäytyneiden 

puolesta. Työryhmässä 

on edustettuina muun muassa Keva ja 

sosiaali- ja terveysministeriö. Yleinen 

henki on ollut työnantajapuolella tahto 

olla noudattamatta valinnan tehneiden 

valintaa ammatillisista erityiseläkeiäistä 

ja vastaavasti työntekijäpuolen 

tahto noudattaa valinnan tehneiden 

valintaa. Ammatillisia erityiseläkeikiä 

on julkisella sektorilla noin 

10 500 henkilöllä. Poliiseja näistä on 

noin 1 000 henkilöä. 

Työryhmältä lähtee erimielinen 

lausunto eduskuntaan, joka tulee todennäköisesti 

säätämään uuden lain 

lausunnon pohjalta. Lain lopullisesta 

sisällöstä ei ole tällä hetkellä tietoa. 

Lausunnossa ehdotetaan erityisistä 

eläkeiäistä luopumista nopeutetulla 

aikataululla. Tämä tarkoittaisi sitä, että 

heillä, joilla ammatillinen eläköitymisikä 

täyttyisi vuonna 2018, tulisi kolme 

kuukautta lisää työuraan. Työura 

kasvaisi joka vuosi kolme kuukautta 

vuoteen 2025 asti, jolloin tulisi 2 vuotta 

ylimääräistä. Kaksi vuotta olisi maksimi 

työurapidennys erityisen eläkeiän 

poliisissa valinneille. 

SPJL on yrittänyt vaikuttaa kansanedustajia 

lobbaamalla lain sisältöön. 


Lausunnossa ehdotetaan erityisistä 

eläkeijistä luopumista nopeutetulla 

aikataululla. 

Tavoitteena on ollut kunnioittaa valinnan 

tehneiden valintaa. Liitto on lähettänyt 

postia kansaedustajille ja puoluetoimistoille 

erityisen eläkeiän noudattamisen 

puolesta. Valitettavasti 

palkansaajapuoli on ollut asian kanssa 

yksin ja esimerkiksi työnantajapuoli 

suhtautuu työurien pidentämiseen 

myönteisesti. 

Liitolla ei ole mahdollisuutta valittaa 

tai riitauttaa lausunnon perusteella 

säädettyä lakia. Mahdollisuus viedä 

asiaa eteenpäin on silloin, kun uuden 

lain perusteella annettaan ensimmäinen 

eläkepäätös. Ensimmäinen eläkepäätös, 

jossa tulee ”lisäpalvelusta” on 

valituskelpoinen. Eläkepäätös on valituskelpoinen 

hallinto-oikeudessa. 

Pähkinänkuoressa eläkeuudistus 

Eläkeikä Eläköitymisikä Eläkeuudistus 

58 vuotta ammatillisen 

eläkeiän valinneet 

58-vuotiaana vuoden 2017 ajan. 

Mahdollisuus jatkaa työuraa 

68-vuotiaaksi. 

Tämän jälkeen eläköitymisikä nousee portaittain. 

Eläköitymisikä nousee vuodesta 2018 lähtien 3 kk/ 

vuosi vuoteen 2025 asti – enimmillään kuitenkin 2 

vuotta. 

Eroamisikä 60 vuotta, 

koskee ennen 1960 

syntyneitä henkilöitä 

Mahdollisuus jäädä eläkkeelle 

60–68 -vuotiaana Tähän ei tässä yhteydessä puututa.* 

Yleinen eläkeikä 

63–68 vuotta 

(joustavasti) 

63 vuotta, vanhuuseläkeiän 

alaraja. 

Vuonna 1960 tai sen jälkeen 

syntyneet. 

Julkisen sektorin eläkeikä nousee portaittain vuodesta 

2017 alkaen 65 vuoteen, kuten yksityisellä sektorilla on. 

Ensimmäisenä tämä 65 vuotta ikäraja koskee vuonna 

1962 syntyneitä. 

Lisäksi: Julkisella sektorilla on vielä käytössä 

myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne 

ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin vanhuuseläkkeen 

nykyinen alaraja, joten niitä ei uudistuksessa 

nosteta. 

* Eroamisiät eivät kuulu sosiaali- ja terveysministeriön 

toimialaan ja siksi niitä ei ole eläkeuudistuksen yhteydessä 

neuvoteltu. Eroamisikää koskevat ratkaisut tehdään 

erikseen ministeriössä, joiden hallinnonalaa ne 

koskevat. 

Lisää aiheesta: eläkeuudistus.fi 


17

työpari 

POLIISIRATSU, 18, VIROLAINEN 

PUOLIVERIROTUINEN TORINHEVONEN 


TEKSTI JA KUVA 

Katja Almgren 

Jukka, 57: Helsingin ratsupoliisissa työskentelee 

kaksi ryhmää, joiden vahvuudet ovat 4 + 3. Kesällä 

saamme yhden viran lisää. Poliisiratsuja on yhteensä 

kuusi, viisi ruunaa tamma Kullan lisäksi. 

Ratsuja on etsinnässä jatkuvasti, muutama viikko 

sitten meiltä lähti kaksi hevosta terveysvaivojen takia, 

ja kaksi uutta on tulossa kokeiluun. On vaikeaa 

löytää hyviä ratsuja, jotka sopivat poliisin tarpeisiin. 

Jos hevonen on säikky, se ei sovellu tähän työhön. 

Monet suosivat ruunia, koska ne ovat luonteeltaan 

tasaisempia kuin tammat, mutta Kullan kanssa 

ei ole ollut koskaan mitään ongelmia. 

Onko työ muuttunut vuosien 

varrella? 

Jukka: Ratsupoliisilla poliisin perustyö on säilynyt 

aika lailla samana, mutta lisämausteen tuovat ratsut. 

Enpä muista koskaan tulleeni kuvatuksi, kun vuoden 

verran jalkapartiolla nuorena miehenä kuljin 

kaupungilla. Ratsun selässä seuraan itse ja tulen 

seuratuksi. 

Ratsupoliisin toiminta on kehittynyt viime vuosina 

yhä enemmän operatiivisempaan suuntaan. Pitkän 

tauon jälkeen olemme taas osa joukkojenhallintaa. 

Se on osanaan lisännyt miesten kiinnostusta hakeutua 

ratsupoliisiksi. ”Heppatyttö”-mielikuva on karissut 

jo aikaa sitten. 

Poliisiratsut ovat nykyään paremmin koulutettuja, 

samalla niiden määrä on laskenut kolmasosaan 

siitä, mitä oli aloittaessani ratsupoliisissa. Enää ei 

Työpaikka: 

VANHEMPI KONSTAAPELI 

STADIN SKOUDE 2015 

Helsingin poliisilaitos, Ratsupoliisi 

Virkoja yhteensä ratsupoliisissa: 8 

Ratsun selässä 

seuraan itse ja 

tulen seuratuksi. 

ole ratsuissa reserviä, kuten ennen. Myös poliisitaktiikkaa 

on enemmän, toiminta organisoidumpaa, 

tapahtumiakin on enemmän. 

Myös työturvallisuus on lisääntynyt varusteiden 

myötä, vaikka ratsun selästä putoamisia tapahtuu 

silloin tällöin. 

Mieleenpainuvin tapahtuma? 

Jukka: Itävalta oli EU:n puheenjohtajamaana 1998 

ja jokaisesta Euroopan maasta kutsuttiin kaksi ratsupoliisia 

yhteiskatrilliin. Itävalta maksoi kulut ja hevoset 

saimme sieltä lainaksi. Matka jäi upean tapahtuman 

lisäksi mieleen keskusteluista, joita kävimme eri 

maiden kollegojen kesken; ongelmat ja toiminnan kehittäminen 

nousivat keskusteluiden teemaksi. 

Kullan viimeisin komennus isommassa mielenosoituksessa 

lienee monella tuoreessa muistissa. 

Tampereella itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa 

meno oli normaalia hurjempaa, soihtuja ja raketteja 

heiteltiin hevosten jalkoihin. Siellä Kullan kylki osui 

mielenosoittajaan, joka kaatua rötkähti maahan. 

YouTubeenkin päätyi pari pätkää kohtauksesta… 

Lomasuunnitelmia? 

Kesäloman aloitamme Kullan kanssa samaan aikaan. 

Silloin Kulla suuntaa muiden poliisiratsujen tapaan 

Haltialan laitumille. Pitkästä kesälomasta ei kuitenkaan 

ole kyse, vaan ratsut lomailevat kaksi viikkoa. 

Pitkä loma lihottaa ja laiskistuttaa ne. Kullakin oli 

juuri laihdutuskuurilla, kun 50 kiloa piti saada painosta 

pois. 

Kulla on virolainen puoliverinen torinhevonen. 

Iso ja raskaampi ratsastaa. Partiossa siihen voi luottaa. 

Kullan mielestä tosin ratsastajakin saisi olla 

kevyempi… 


19

HENKILÖKUNTA JA JOUSTAVUUS 

muutoksen voimavaroina 

Syyttäjänsihteeri Seija Paljakan työvuosiin mahtuu organisaation muutoksia. 

Niistä ensimmäinen, Tuusulan ja Järvenpään poliisiasemien yhdistäminen 1994, 

oli vaikein. Myöhemmät ovat jo sujuneet helpommin. 

TEKSTI 

Tanja Seppänen 

KUVA 

Katja Almgren 

Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen 

syyttäjänvirastojen yhdistäminen 

on viimeisin urakka, jossa Seija Paljakka 

on ollut mukana etenkin henkilöstön 

ja talouden osalta. Samalla hänen 

työnkuvansa meni uusiksi, mikä ei 

tunnu Paljakkaa haitanneen. Hänestä 

oli hyvä, että uutta virastoa lähdettiin 

rakentamaan organisaatiosta alkaen. 

Luottamusmiehenä toimiva Paljakka 

kokee, että henkilökunta on voinut 

vaikuttaa työryhmissä muutoksiin jo 

ennakolta. Hanketta varten perustettiin 

neljä työryhmää, joissa haettiin yhteisiä 

pelisääntöjä. Ryhmien toimeksiannot 

aikataulutettiin. 

– Itse kuuluin organisaatiotyöryhmään, 

jossa käytiin läpi viraston organisaation 

ohella muun muassa työjärjestys, 

virantoimitusjako, vastuut, yhteistoiminta 

ja työsuojelu. 

Ensimmäisenä vuonna pistettiin 

kuntoon toiminnan kannalta välttämättömät 

asiat, kuten tilat. 

Ihmiset saivat rauhassa tutustua 

ja toimintatavat hioutuivat ajan kanssa. 

Vasta tänä vuonna on keskitytty tulostavoitteisiin, 

Paljakka kertoo. 

– Luottamusmieheen ei ole täällä 

tarvinnut turvautua. Totta kai pelkoja 

oli, kuten uuden edessä aina. Ne osoittautuivat 

turhiksi. 

Henkilökunnan huomiointi näkyi viime 

lokakuun työtyytyväisyysbarometrissa: 

lähes kaikkien osioiden nousua ei 

virastopäällikkö osannut odottaa. 

Paljakka painottaa, että onnistunut 

muutos lähti puhtaalta pöydältä. 

– Ei katsottu vanhaa, vaan lähdettiin 

rakentamaan kokonaan uutta. 

Käytiin läpi, mitä erilaista työskentelytavoissa 

on, ja pyrittiin ottamaan kaikkialta 

parhaat toiminnot. 

Paljakan sanoista kuvastuu paitsi 

tahto toimia, myös joustavuus. Kaikkea 

ei yritetty tehdä kerralla, vaan 

muutokselle on annettu aikaa. 

– Työnjako on elänyt koko ajan. Viimeisimpänä 

keväällä hiottiin tukitoimintojen 

jakoa. Sihteerit ovat koko ajan 

olleet mukana miettimässä, miten 

työnjako uudessa tilanteessa toimisi. 

Osallistuminen on sitouttanut ihmisiä. 

Risuja hanke on saanut tiedottamisesta. 

Tiedotus oli huomioitu tavoitteissa, 

mutta palautteen mukaan se 

jäi turhan vähäiseksi. 

Neljän syyttäjäviraston 

malli 

saattaa Seija 

Paljakan mielestä 

olla mahdollinen. 

Kokemus kasvattaa 

muutosvalmiutta 

Seija Paljakka kertoo, että neljän syyttäjänviraston 

rakennemalli on ollut puheena 

työyhteisössä, mutta tulevaan 

suhtaudutaan rauhallisesti. 


– Olen itsekin sanonut, että se on 

tulossa. Nyt ei tunnu olevan mitään 

kauhukuvia, kaikki ovat todenneet 

vain, että ”aijaa”. 

Paljakka uskoo, että monen uudistuksen 

myötä muutosvalmius kasvaa. 

Neljän viraston mallissa Paljakkaa 

mietityttävät tulevien alueiden sisäiset 

Muutoksen aineksia 

Itä-Uudellamaalla: 

• Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto 

jaettiin PORA III:n poliisirajojen 

mukaisesti Itä- 

Uudenmaan ja 

Salpausselän syyttäjänvirastojen 

kesken 1.1.2014. 

• Uudistusta valmisteltiin etukäteen 

hallinto- ja talous-, 

organisaatio-, sidosryhmäja 

syyttäjä toiminnan ja 

kansliatyöryhmissä. 

erot. Myös sidosryhmien toiminnot 

eroavat kaikkialla. 

– Toivottavasti aikaisempaa kokemusta 

voidaan hyödyntää. Nyt kun 

alueista tulee valtakunnallisestikin isoja, 

toimintatapojen yhdistäminen voi 

olla hankalaa ja voimia kuluttavaa. Pitää 

valmistautua erilailla kuin silloin, 

jos virastoilla olisi yhtenäisemmät lähtökohdat. 

Työ ja luottamustehtävät 

tukevat toisiaan 

Kaikkea ei 

yritetty tehdä 

kerralla. 

Seija Paljakalle on selvää, että vain toimimalla 

asiat muuttuvat. Hänen mielestään 

työn mielekkyyden eteen kannattaa 

nähdä vaivaa. Ei ole tehtävää, 

jota ei voisi suunnata paremmaksi itsellensä. 

Paljakka arvostaa perspektiiviä, 

jonka luottamustehtävät antavat. Mukaan 

luottamustehtäviin hänet pyydettiin 

jo vuoden sisällä siitä, kun työt 

nimismiespiirissä alkoivat 1973. 

– Suhtaudun intohimoisesti työhöni. 

Luottamustehtävistä on ollut iso 

apu henkilöstöasioihin. Muiden luottamusmiesten 

kanssa pääsee vaihtamaan 

näkemyksiä, ja luottamusmiesverkostosta 

saa tukea. Samalla näkee 

valtakunnallisestikin asioita, Paljakka 

kiittelee. 

Seija Paljakan mielestä työ ja luottamustehtävät 

kannattaa yhdistää, 

koska ne tukevat toisiaan. 

– Luottamusmiehen tehtävä tuo 

objektiivisuutta. Kokemus auttaa, ja 

ihan ensikuulemalta ei mene vesilasi 

nurin. Sitä katsoo asiaa ja miettii, mikä 

todellisuus on sen takana. Itse vaikuttaa 

siihen, mihin pystyy. Ei kuitenkaan 

tule liikaa surra sitä, mihin ei voi 

vaikuttaa. 


21

Loma-asunto 

Saariselän 

Etelärinteellä 

Vuokrataan ainoastaan tämän lehden kautta. 

Loma-asunto**** (vuodepaikat 4+2 sekä lisävuodemahdollisuus 

neljälle) sijaitsee Kaunispään ylärinteellä. Kävelymatka 

keskustaan 1,4 km, ladut, pulkkamäki ja patikointireitit vieressä, 

huipulle 600 m. Autolla laskettelurinteelle 3,5 km. 

Isoista ikkunoista avautuu esteetön tunturinäköala. Pohjapinta-ala 

100 m 2 : takallinen oh/ruokailutila kahdessa tasossa, hyvin 

varustettu keittiö, kaksi mh, vh, wc, pesuhuone, sauna, mökin 

levyinen terassi. Yläkerrassa 25 m 2 parvi, jossa parivuode ja 

4 lisävuodetta. Kuivauskaappi, pesukone, taulu-tv (2), 4G-nettiyhteys, 

hiustenkuivaaja, silitystarvikkeet. Suksien voiteluhuone, 

autokatos ja lämmityspistoke, kaksi polkupyörää ja kahdet 

lumikengät. 

Vuokraushinnat: Viikot 51–1, 8–18 875,- 

Viikot 34–39 600,- 

Muut ajat 

400,-/ 70,- vrk 

Vuokra-aika alkaa numeroitua viikkoa edeltävänä lauantaina 

klo 14.00 ja päättyy numeroidun viikon lauantaina klo 12.00. 

Vuokralainen tuo liinavaatteet sekä peseytymisaineet ja -välineet 

sekä huolehtii lähtösiivouksesta seuraavaa vuokralaista 

varten. Yksittäisiä vuorokausia ei voi varata sesonkiaikoina, 

muina aikoina aikaisintaan viisi viikkoa ennen toivottua ajankohtaa. 

Varauksen yhteydessä mahdollisuus tilata liinavaatteet 

(10 €/hlö) sekä lähtösiivous (70 €). 

Varaukset sähköpostitse kelokoivuniemi@gmail.com tarvittaessa 

puhelimitse 044-975 6651. Vuoden 2015 viikot ovat jo 

varattavissa, kevään 2016 varaukset 1.11.2015 alkaen. 

Varaus on sitova, kun hinnasta maksettu 25 %. Loppusumma 

viimeistään kuusi viikkoa ennen vuokra-ajan alkamista, heinä-/elokuun 

osalta viipymättä. Peruutusmaksu 50 €. Mikäli peruutus 

tapahtuu myöhemmin kuin 30 vrk ennen vuokra-ajan 

alkamista, veloitetaan koko vuokra, ellei peruutukseen ole laillista 

estettä. Muista käytännön asioista tarkemmin varausta 

vahvistettaessa. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sh.229€ 

HAIX Airpower ProR 

Kevytmaihari, tehdään vain Suomen markki- 

 

tuki. Vedenpitävä Gore XCR, varressa Cordura- 

 

pikalukitus. Parhaan SRC-pitoluokan 

 

 

 

 

Sh.229€ 

Tervemenoa viihtymään! 

Eila Koivuniemi 


kolumni 

ILARI KULMANEN 

AVAUTUMISEN 

ANKEUDESTA ALKAA 

ASENNEMUUTOS 

”JOKA PÄIVÄ LÄHTEE lentoja, joka päivä voit lopettaa hommat.” 

Oli yksi kriisialueen keikan sotilaiden vakiovastauksista niille, 

joiden ”lanaaminen” (= v*****s) oli jo ylittänyt muiden sietokyvyn 

rajan. 

Joskus ajoimme vakituisesti kollegan kanssa, jonka työvuoron 

aloituksesta lähtien kaikki asiat olivat aina jo lähtökohtaisesti pielessä. 

Lisää löylyä heitimme vielä partioautossa, sellaista keskinäisen 

synkistelyn ja tilityksen määrää en sietäisi enää tänään. Tottahan 

meillä oli oikeat ratkaisut suurin piirtein kaikkeen, vikaa oli 

vain kaikissa muissa, usein esimiesportaan eri kerroksissa. 

Erään työvuoron alussa keskustelin kokeneen vuoroesimiehen 

kanssa, joka oudoksui meihin tarttunutta kaiken valittamisen 

kulttuuria, ovatko asiat tosiaan näin huonosti. Olimme aloittamassa 

käskynjakoa, kun eräs kollega kiinnitti huomiota käytännön 

epäkohtaan, johon sitten toinen yhtyi ja minä olin vielä aikeissa 

kolmantena säestää. Ylikonstaapeli seurasi tilannetta, ajatukseni 

lukien hän vinkkasi silmää, jolloin ymmärsin jättää tällä kertaa väliin. 

Mitä hyötyä siitä olisi tässä yhteydessä ollut, päinvastoin. 

”Maailma on minulle vain velkaa”, vänkärini luonnehti joskus 

virkamiestä työyhteisössä, jolla on vahva peruskielteisyyden henki 

ja näkökulma kaikkeen. Vanhan viisauden mukaan, jos sinulla ei 

ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään. 

Työyhteisössä meillä on myös omavastuuosuus viihtymisen ja 

käytöksen suhteen, johon voimme aivan itse vaikuttaa omalla asenteellamme. 

Lisäksi olemme oman osuuden suhteessa vastuussa 

muiden viihtymisestä työpaikalla. Ole sellainen työkaveri, kuin toivoisit 

muiden olevan, hänen asemastaan riippumatta. Ajatus käy 

hyvästä nyrkkisäännöstä. 

Asiallista, perusteltua ja oikealla foorumilla esitettyä kritiikkiä 

tarvitaan, mutta säästäkää meidät ylijäämältä, kiitos. 

”Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa, ei estä kukaan, kun matkaa 

teen…” (J. Vainio) 

Katja Almgren 


23

pykälän pyörteissä 

PEKKA LASSILA 

pääluottamusmies, sisäministeriö 

PIRJO LAPPALAINEN 

pääluottamusmies, oikeusministeriö 

MIKA NYGÅRD 

SPJL:n järjestöpäällikkö 

Olen joutunut työtapaturman takia pitkälle sairauslomalle. 

Onko mahdollista, että palkanmaksu päättyy 

vuoden yhdenjaksoisen sairausloman jälkeen? 

Palkkaus tässä tilanteessa maksetaan valtion yleisen 

PL 

virka- ja työehtosopimuksen 10 §:n 1. momentin perusteella, 

jos työtapaturmavakuutuslain mukainen tapaturmakorvaus 

myönnetään täysimääräisenä, eikä sen maksaminen 

katkea vuoden jälkeenkään. 

Mutta mikäli kyseessä on valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 

10 § 3. momentissa mainitusta tilanteesta, 

jossa tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, 

palkkaus maksetaankin sairausajan palkkaa koskevien 

määräysten eli valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 

9 §:n mukaisesti ja tämän pykälän mukaiseen palkkaukseen 

on oikeus yhdenjaksoiselta sairauslomalta vain enintään 

vuoden ajalta. 

Ennen 1.4.2015 valtio maksoi osa-aikatyöläisille loma-ajan 

palkan könttäsummana kesäkuun palkanmaksun 

yhteydessä. Valtiovarainministeriön antaman 

määräyksen mukaan tämä muuttui 1.4.2015 

alkaen niin, että loma-ajan palkka maksetaan aina 

normaalin palkanmaksun yhteydessä. 

Olen ollut toukokuussa kaksi viikkoa lomalla, eikä 

loma-ajan palkkaa maksettu 15.5. palkanmaksun 

yhteydessä, vaan se maksetaan vasta 15.6. palkanmaksun 

yhteydessä. Onko palkanmaksaja toiminut 

ministeriön antaman määräyksen mukaisesti? 

Kyllä. Sopimus vuosiloma-ajan palkanmaksun maksutavasta 

vuosilomasopimuksen 17 §:n 2. momentista 

PL 

ilmenevissä tilanteissa (= työaika ja sitä vastaava palkkaus 

muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana ja sitä seuraava 

prosenttiperusteinen vuosiloma-ajan palkka) syntyi niin 

myöhäisessä vaiheessa, että sen soveltamisen käyttöönottamiseen 

annettiin lisäaikaa. 

Eli jos tämän lomavuoden 2015 lomia on pidetty tai pidetään 

ennen lomakauden alkamista (1.6.2015) niin lomaajan 

palkka voidaan sopimuksen soveltamismääräysten 

mukaisesti maksaa poikkeuksellisesti viimeistään lomarahan 

maksukuukauden palkanmaksun yhteydessä. 

Lue lisää 


Vuorotteluvapaalain 

mukaan työhistoriaa 

edellytetään nykyisin 

16 vuotta. 

Kuka voi saada valtion virka-ansiomerkin? 

Olen palvellut valtiolla yhteensä yli 35 vuotta, osan 

aikaa työsuhteisena ja sitten vuodesta 1993 lähtien 

virkasuhteessa. Onko minun mahdollista saada 

valtion virka-ansiomerkki? 

muuttui 1.9.2014 lukien. Työhistoriaa edellytetään nykyisin 

16 vuotta aiemman 10 vuoden sijaan. Näin ollen myös tämä 

tulee ottaa huomioon. 

Vuorotteluvapaasta lisätietoa löytyy 

www.te-palvelut.fi ja www.tyj.fi -sivustoilta. 

Valtion virka-ansiomerkkiasetuksen mukaan virkaansiomerkin 

myöntämisen edellytyksenä on, että 

PL 

henkilö on ollut vakinainen virkamies ja että hän on toiminut 

valtion palveluksessa vähintään 30 vuoden ajan. Työsuhteisena 

tehtyä työtä ei lueta hyväksi ansiomerkkiä 

myönnettäessä. Virassaolo on ehdoton edellytys. Kyseistä 

30 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon 

vain kokopäivätoiminen työ. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla 

yhdenjaksoista. 

Koska voin aloittaa uuden vuorotteluvapaan? 

Olin edellisen kerran vuorotteluvapaalla vuosina 

2011–2012. Olen kuullut, että uuden vuorotteluvapaan 

voisi saada viiden vuoden kuluttua. Lasketaanko 

se viiden vuoden työssäoloaika siitä, kun aloitin 

vuorotteluvapaan vai siitä, kun se päättyi? 

Jos haluat jäädä uudelle vuorotteluvapaalle, edellytetään 

uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen 

PL 

vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaalaki 

Onko työharjoitteluohjaajan palkkioon 

tullut muutosta? 

Kyllä, työharjoitteluohjaajan palkkio nousee. AMK 

MN 

-tutkintokoulutuksessa olevan opiskelijan työharjoitteluohjaajalle 

maksetaan ohjaajan tehtävästä palkkiona 

100 euroa kolmen viikon työjaksoa kohti. Ennen muutosta 

maksettava palkkio oli 50 euroa. Kultakin kolmen viikon työjaksolta 

voidaan palkkio maksaa enintään yhdelle työharjoitteluohjaajalle 

kutakin ohjattavaa opiskelijaa kohden. 

Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että ohjaaja osallistuu 

opiskelijan jatkuvaan ohjaamiseen ja arviointiin, oppimispäiväkirjan 

tarkastamiseen sekä tekee muut Poliisiammattikorkeakoulun 

määrittelemät ohjaamiseen liittyvät tehtävät. 

Muutos pohjautuu Poliisiammattikorkeakoulun esitykseen 

12.3.2014 ja lisäselvitys 28.1.2015. SPJL antoi lausunnon 

asiaan, jota hyödynnettiin osaltaan esityksessä. 


25

Siirrettävä vaaka Valko-Venäjällä 

RASKAANLIIKENTEEN 

valvontaa kehitettävä 

Portaaliin saattaa tietullikameran lisäksi tulla toinen 

kamera, joka reagoi ajoneuvon ylikuormalle. 

Poliisi valvoo kuorma-autojen ja perävaunujen akseli- ja kokonaispainoja 

eri tavalla eri maissa. Suomessa poliisi on kautta vuosien käyttänyt 

siirrettäviä akselipainovaakoja ajoneuvojen ja yhdistelmien painojen 

selvittämiseksi. Teiden varsilla olevia kiinteitä punnitusasemia ei ole. 

TEKSTI JA KUVAT 

Sven-Olof Hassel 

Valko-Venäjällä molemmat 

punnitusmenetelmät ovat 

käytössä, mutta pääpaino on 

kiinteissä punnitusasemissa. Punnitusasemilla 

punnitus tapahtuu ripeästi, 

koska ajoneuvot ohjataan pienellä nopeudella, 

noin 3 km/h vaa’an yli. 

Vaikka punnitus tapahtuu suhteellisen 

nopeasti, viranomaiset haluavat 

lisätä valvonnan tehokkuutta, punnitsemalla 

vain ajoneuvoja, joita epäillään 

ylikuormitetuiksi. Sallituilla akselipainoilla 

liikkuvia kuorma-autoja ja perävaunuja 

ei pysäytetä. Miten tämä 

käytännössä toimii? 

Viime vuonna käynnistyi Maailmanpankin 

rahoituksella Valko-Venäjällä 

projekti nimeltään ”High Speed 

Weighing In Motion”. Ajokaistalle upotetuilla 

punnitusantureilla alustava 

punnitus tapahtuu täydessä nopeudessa 

hyvissä ajoin ennen punnitusasemaa. 

Samalla ajoneuvo kuvataan 

niin, että myös ajoneuvon rekisterinumero 

tallentuu. Mikäli sallittu akselipaino 

ylittyy, dataa ja ajoneuvon tunnistetiedot 

lähetetään punnitusasemalle, 

jossa poliisi pysäyttää ajoneuvon ja ohjaa 

sen punnittavaksi. Tällä tavalla toiminta 

tehostuu huomattavasti ja resursseja 

voidaan jopa säästää. 

Liikkuvan poliisin Turun paikallisyksikkö 

suoritti samanlaista kokeilua valtatie 

8:lla Mynämäessä jo 1990-luvun 

puolivälissä sillä erotuksella, että tunnistamiseen 

ei vielä silloin käytetty rekisterivideokameraa. 

Osittain tästä 

syystä allekirjoittanut joutui mukaan 

Valko-Venäjän kokeiluun viime vuonna. 

Ei liian kuumalla 

Valko-Venäjällä kuorma-autokuljettajien 

on oltava tarkkana painojen kanssa 

erityisesti aurinkoisina lämpiminä 

päivinä, kun ilman lämpötila helposti 

nousee lähemmäksi kolmekymmentä 

astetta. Lainsäädännössä on nimittäin 

määrätty, että lämpötilan noustessa 

yli kaksikymmentäviisi astetta, 

akselipaino laskee tuntuvasti. Kuljettajilla 

on yleensä täysi lasti päällä. Tällöin 

ei auta muu kuin hakeutua teiden 

varsille oleville levähdysalueille tai 

huoltoasemille odottamaan ilman 

lämpötilan laskua. 

Liikennepoliisin organisaatio Valko-Venäjällä 

herättää mielenkiintoa, 

sillä tieliikennettä valvoo kahdenlaisia 

poliiseja. Raskaan liikenteen ylikuormia 

valvoo liikenneministeriön alainen 

valvontaosasto, kun taas muu toiminta 

teillä, kuten ylinopeuksia, valvoo 

sisäasianministeriön alainen liikennepoliisi 

kuten meillä. 


27

Valtuuston puheenjohtaja 

Jonne 

Rinne ja varapuheenjohtaja 

Outi Ahonen 

vetivät tyylillä ja taidolla 

kevätkokouksen. 

SPJL:n Järjestöpäällikkönä 

uudessa 

roolissa eli vanha valtuustokonkari 

Mika 

Nygård (oik.), joka 

nappasi kuvaan vanhan 

kollegansa Sakari 

”Synkkä” Hakulisen. 

Rahaa ja raameja 

– valtuusto kevätkokouksessa 

SPJL:n valtuusto kokoontui 7.5.2015 kevätkokoukseen Helsingin 

Messukeskukseen. Talouden kannalta tulevaisuus 

näyttää vakaalta ja tulotaso säilynee vielä pitkään sellaisena, 

että suuriin muutoksiin tulorakenteen suhteen ei tarvitse 

varautua. 

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton valtuuston vastaus Sipilän 

kysymykseen ”Suomi vuonna 2025” -visioon lehdistötiedotteella: 

Turvallisuus on suomalaisille kuuluva perusoikeus, 

siksi sisäisen turvallisuuden resurssit on turvattava. 

Työnjako: 

SPJL:n jäsenet käyttävät päätäntä - 

valtaansa liittokokouk sissa ja valtuustossa. 

• Toimeenpano-oikeus on hallituksella. 

• Hallituksen työrukkasena on toimisto 

ja siinä työskentelevät 

toimihenkilöt. 

Isoja asioita on meneillään 

ay-kentässä juuri 

nyt, sanoi Marko Peippo, 

kun Pardian puheenjohtaja 

Niko Simola esitteli 

uutta keskusjärjestöä. 


Valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokousten 

välisenä aikana. Se kokoontuu sääntömääräisiin 

kokouksiin kahdesti vuodessa. Kevätkokouksessa valtuusto 

käsittelee edellisen vuoden tilinpäätösasiakirjat 

sekä tilintarkastajien lausunnot. Se päättää tilinpäätöksen 

vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä. 

Lisäksi päätetään muista hallituksen esittämistä 

ja jäsenyhdistysten vireille panemista asioista. 

Hymy herkässä, kun kollegat tapaavat valtuuston kokouksissa. 

Susanna Lassila, Teija Moilanen ja Heikki Ronkainen. 

Valtuustotyö on mielenkiintoista. Voi vaikuttaa asioihin, 

kuulee uusimmat kuulumiset ja samalla tapaa kollegoja 

eripuolilta Suomea, toteaa Janne Niiniharju. 

Uudistunut vuosikertomus 

avasi liiton toimintaa visuaalisella 

tavalla. Kannattaa tutustua 

siihen, sanoi Tarja Pajuluoma. 

Jonna Kaskinen ja Anne 

Rosenholm pitivät OHK:n Tuija 

Heinon ajankohtais katsausta 

erinomaisena. 

STTK:n puheenjohtaja Antti 

Palolan esitys, jossa hän avasi 

hallitusneuvotteluja ja yhteiskuntasopimusta 

kirvoitti vilkkaaseen 

keskusteluun Kimmo Klemettiä 

ja Eerik Soinista. 


29

Lennossa työtä ja harrastusta 

Yksi toimintamuoto on sellainen, jota ylikonstaapeli Juha Taskisen voi ja haluaa 

harrastaa työn lisäksi. Se on lentopelastustoiminta, vaikka hänen lentolupakirja 

ei ole voimassa. Vain palkanmaksu, virkapuku ja salassapitoasiat erottavat 

virkatyön harrastuksesta. 

TEKSTI 

Juha Taskinen, 

toimitus 

KUVAT 

Kaisa Nikkilä 

Kuopiossa Itä-Suomen poliisilaitoksella Taskisen toimenkuvaan 

kuuluu vapaa ehtoisten kanssa toimiminen. 

Vapepa- ja viranomaisyhteistyö työllistävät 

enemmän kuin lisätoimenkuvaan annettu aika riittää. 

Ilmailun into kohdentuu luontevalla tavalla paperityötasolla. 

Seuran hallituksen asiantuntijajäsenenä toimiminen 

on foorumi, jossa hän saa jakaa poliisiosaamista toiminnan 

kehittämisen eteen. 

Lentopelastusseuran toiminta on mielenkiintoinen kuvio. 

Seuran toiminnassa on vain muutama palkattu tosiammattilainen, 

muuten toiminta pyörii täysin vapaaehtoisista 

koostuvan eri alojen ammattilaisten voimin. 

– Minut vakuuttaa erityinen pyyteettömyys, jolla toimintaa 

pyöritämme. Vaikka kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, 

on ammattilaisten kuten lentäjien, sotilaiden, lennonjohtajien, 

ICT-ammattilaisten asenne yksiselitteisesti ammattimaista. 

Jokainen on mukana antamassa tietotaitoaan 

vastikkeetta eri viranomaisia tukevaan toimintaan. Siinä 

porukassa on hyvä olla mukana. 

Työ työnä -ajattelu ei riitä 

Poliisissa on varmasti monta sellaista toimialaa tai tietämystä 

vaativaa asiaa, joissa pelkkä työ työnä -ajattelu ei 

riitä. Toiminta kallistuu silloin vahvasti harrastuksen puolelle. 

– Ainakin minun kohdallani on vieläpä niin hieno tilanne, 

että työnantaja suhtautuu positiivisesti pyyntöihin, jotka 

koskevat usein viikonloppuvapaan saamista kokouksen 

tai muun työviikonlopun vuoksi. Kiitos siitä työnantajalle, 

mutta sori sori kotijoukoille! 


Ylikonstaapeli Taskinen sanoo 

olevansa naimisissa työnkuvansa 

kautta vapaa ehtoistoiminnassa. 

Hän lensi lentolupa kirjan vuonna 

1990 ja poliisiksi valmistui vasta 

sen jälkeen. 

Lentopelastusseuran 

toiminta 

pyörii lähes täysin 

vapaa ehtoisten 

voimin. 

Poliisihallituskin on nähnyt satsauksen positiivisessa valossa 

ja se näkee työn ja harrastuksen tuottavan yhteiskunnalle 

ehkä vaatimatonta, mutta pientä lisäarvoa, kun pelastetaan 

vaikkapa kadonnutta ihmistä. 

Moni on kysynyt Taskiselta suoraan, miten hän jaksaa 

tehdä pelastustyötä vapaa-ajallakin. 

– Samaa olen ihmetellyt itsekin, kun seuraan esimerkiksi 

koirapoliisin elämää. Minun kohdallani samanlaisesta sitoutumisesta 

ei voi puhuakaan koirapoliiseihin verrattuna, 

mutta periaate lienee sama. Halu ja into. 

Halu auttaa on laadun tae 

Poliisin työtehtävät liittyvät hyvin tiukasti ihmiselämän ikäviin 

tapahtumiin. On paljon tehtäviä, mihin on olemassa 

hyvä ohjeistus ja vakiintuneet toimintatavat. 

– Kaikista mielenkiintoisimpia ovat tehtävät, jotka eivät 

oikein kuulu kenellekään viranomaiselle tai muulle toimijalle 

ja silloin ne ovat yleensä poliisitehtäviä. Näissä epätyypillisissä 

tehtävissä selvitään luovuudella, omilla kokemuksilla 

ja persoonalla. Ehkä tämä on juuri se sytyke, miksi tätä raskasta 

ammattia itsekukin jaksaa tehdä. Poliisina oleminen 

on elämäntapa. 

Halu auttaa hädässä olevia, on kantava perusajatus toiminnalle, 

ja se ohjaa kautta linjan myös vapaaehtoistoimintaa. 

Siihen pohjautuu lentopelastusseuran toiminta. 

– Se on mielestäni myös laadun vankka kivijalka, koska 

hommassa ollaan mukana sydämellä, eikä muun intressin 

vuoksi. Kuinka muuten kukaan jaksaisi treenata ja kouluttautua 

vapaa-ajallaan, ja käyttää paljon omaa aikaa ja rahaa 

harrastukseen? 

Poliisilta on kielletty pääsääntöisesti kaikki sivutyöt. 

Harrastamista ei ole kielletty ja vapaus kuulua johonkin yhdistykseen 

on onneksi myös virkamiehen perusoikeus. 

Halu auttaa hädässä olevia, 

on kantava perusajatus 

toiminnalle. 

Suomen lentopelastusseura ry, SLPS 

Suomen punainen risti, Meripelastusseura ja Suomen lentopelastusseura 

ovat tehneet sopimuksen poliisiorganisaation kanssa. 

Sopimuksessa määritellään vapaaehtoistoiminta, sen muodot 

ja toimintatavat. Ohjeella sopimusta on tarkennettu käytännön 

tasolla toteutettavaksi. 

Operatiivisella tasolla lentopelastusseuran toiminta on palovalvontalentoja, 

etsintälentoja ja muita viranomaislentoja. 

Näitä tehtäviä hoitaa alueellisesti koko maan kattavat yli 40 

jäsen kerhoa, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä. 

Poliisin tilaamat operatiiviset tehtävät ovat usein hätäetsintään 

liittyviä etsintälentoja. Myös tutkinnallisia etsintöjä suoritetaan 

etenkin kesäaikaan vesistöalueilla. Käyttö ei rajoitu vain 

etsintöihin, vaan lentokone on oiva väline tilannekuvan luomista 

varten. Johtamisen tueksi tuotettu ilmakuva livenä antaa varsin 

hyvän kokonaiskuvan esimerkiksi suuressa yleisötilaisuudessa 

ja siihen liittyvissä logistissa ongelmatilanteissa. 

Paljonko se maksaa, on yleinen kysymys. Toiminta ei maksa 

poliisille mitään. Rahoitus operatiiviselle lennolle tulee Sisäministe 

riön toiminnalle erikseen varatulta momentilta. Lentokerho 

saa sopimuksessa määritellyn korvauksen, joka käytännössä 

kattaa hädin tuskin koneen polttoainekulut. Lentomiehistökään 

ei saa mitään korvausta. 

Lisätietoja saat käymällä sivulla www.lentopelastus.fi ja 

sieltä löydät myös hälytysnumeron. Tervetuloa mukaan! ! 


31

Ei enää 

Loppuuko koulutus- ja kehittämistoiminta 

ja joutuvatko kansalaiset roikkumaan 

puhejonossa jopa puolisen tuntia? 


Kansalaisten oikeusturva 

on saatava säilytettyä 

Henkilöstövähennyksille 

saatava loppu 

Määrärahojen 

leikkaukset kuriin 

Hätäpuheluiden vastausaika 

saatava kohtuulliseksi 

Sairaspoissaolojen määrä 

saatava kuriin 

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto 

turvaa selustan 

TEKSTI 

Hannele 

Lotsari-Coffeng 

KUVITUS 

Vesa Valkonen 

Jaksaminen on jo nyt koetuksella ja uhkana on työkuorman 

lisääntyminen Hätäkeskuslaitoksessa, jos 

määrärahoja leikataan kevään 2014 kehyspäätöksessä 

esitetyllä tavalla. 

– Me hoidamme hätäpuhelun kerrallaan, vaikka stressi 

kasvaa kun näkee jonotilanteen, sanoo pääluottamusmies 

Aulo Vainio. 

Takana on rakenneuudistus, jossa henkilöstö on joutunut 

erittäin ahtaalle. Henkilöstön vaihtuvuus on varsin suurta ja 

vapautuvien virkojen täyttämiseen suhtaudutaan nihkeästi. 

– Jos keskuksien määrää vähennetään edelleen, alkaa 

taas muuttorumba, toteaa luottamusmies Kai Vettenranta. 

Julkisuudessa on myös väläytelty, että hätäkeskuspäivystäjien 

koulutusaikaa ollaan lyhentämässä 90 opintopisteestä 

60 opintopisteeseen taloudellisista syistä. 

– Jos koulutusta lyhennettäisiin, tulisi se vaikuttamaan 

suoraan esimerkiksi poliisin saamiin tukipalveluihin, Vettenranta 

sanoo. 

Vainio kiittelee, että työterveyshuoltoon on satsattu varsin 

kattavasti. Työn organisointia on korjattu myös niin, että 

työkuorma jakautuu tasaisemmin. 

– Työtyytyväisyys on pysynyt viimeisten henkilöstöbarometrien 

mukaan lähes ennallaan. Työssäjaksaminen on kuitenkin 

huolestuttavaa, sillä sairauspoissaolot ovat nousseet, 

toteaa Vainio. 

Laitokselle on laadittu työhyvinvoinnin käsikirja ja jokainen 

keskus laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. 

Laitoksella on myös työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä 

on koordinoida, kehittää ja seurata toimintaa. 

– Ongelma on organisaatiomme ”nuoruus”, eli ei ole vielä 

onnistuttu löytämään tapaa työskennellä ja hoitaa henkilöstön 

hyvinvointia ja työkykyä. Ei ole aikaa hengähtää ja 

tarkastella aikaansaannoksia, vaan aloitetaan uusia projekteja 

talloen vanhat jalkoihin. Määrärahatilanne huolestuttaa. 

Hallitus ja sen ohjelma ovat vasta muotoutumassa, joten 

tulevaisuus jää nähtäväksi, toteaa Vainio. 


33

HEIDIN HYVÄKSI 

Tiukka kädenpuristus ja suora katse saavat vakuuttumaan hetkessä, että 

mies on tosissaan. Sata kilometriä juosten tapahtuu elokuussa Heidi Foxellin 

hyväksi. Näin päätti Tuomas Pelkonen. 

TEKSTI 

Hannele 


KUVA 

Katja Almgren 

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen 

työhuoneessa on vakava tunnelma. 

Kolmen vuoden takaiset tapahtumat 

Hyvinkäällä vyöryvät muistikuviin 

selkeästi, kun keskustelu kääntyy 

keräyksen alkuun. 

Poliisien Tuki ry:n hallituksessa mietittiin 

toukokuussa 2012 keinoja antaa 

apua ja osoittaa kollegojen tukea haavoittuneelle 

Foxellille. Keräys välähti jo 

silloin keskusteluissa, mutta keräyslupaan 

liittyvä byrokratia otti silloin 

liian tiukan puristusotteen järjestelyistä 

ja valtakunnallisesta keräyksestä 

luovuttiin. 

TAUSTAA 

Kenttäjaksolainen Heidi Foxell sai hengenvaaralliset 

ampumavammat työtehtävässä, kun nuori mies ampui 

häntä kiväärillä keskivartaloon Hyvinkäällä toukokuussa 

2012. Ampuja surmasi kaksi henkilöä ja seitsemän 

henkilöä sai eriasteisia ampumavammoja. 

Foxell on ollut sairaalahoidossa keväästä 2012. 

Hänelle on tehty noin 150 leikkausta tänä aikana. 

Foxell kirjoittaa blogia Bulletproof, jossa hän kertoo 

toipumisestaan. http://fenixx98767.blogspot.fi/ 

– Silloin päädyimme Poliisien Tuki 

ry:n hallituksessa siihen, että Heidille 

myönnetään muutaman tuhannen euron 

tukisumma kattamaan pitkän toipumisen 

ja kuntoutuksen vaatimia 

kustannuksia, sanoo Poliisien Tuki ry:n 

puheenjohtaja Kari Lintilä. 

Se oli kuitenkin vasta alkua. 

Lisää turvaa ja tukea 

Tapahtuma on koskettanut koko ammattikuntaa 

syvästi ja auttamishalu 

on ilmeinen. Kolmen vuoden aikana 

Heidin toipumista ylä- ja alamäkineen 

on seurattu tarkoin. 

Ilari Kulmanen Poliisien Tuki ry:n 

hallituksesta kertoo, että Heidin hoito 

on kuulemma järjestetty hyvin ja asianmukaisesti. 

Kiitosta saavat tässä tapauksessa 

myös Valtion konttori ja 

työnantaja asioiden hoitamisesta, 

mutta myös kollegat haluavat antaa 

kaiken tukensa Heidille. 

– Vakuutus korvaa, mutta mielestäni 

poliisityössä olevien kannattaa ottaa 

lisävakuutus. Se tuo lisäturvaa vaikeissa 

tilanteissa, Lintilä toteaa vakavana. 

Kollegat keräyksen 

takana 

Keräyksen suhteen asiat lähtivät lopulta 

rullaamaan kuin lenkkitossut pururadalla 

aurinkoisena päivänä. 

– Tempaisin ”400 Haasteella” Lastensairaalan 

hyväksi vuonna 2013 ja 

ajattelin, että voisin hyödyntää tuota 

kokemusta Heidin hyväksi. Haasteen 

pitää olla konkreettinen ja kova, jotta 

saavutamme tavoittelemamme päämäärän 

eli hyvän keräystuloksen, kertoo 

rikostutkija Tuomas Pelkonen Länsi-Uudenmaan 

poliisista. 

Sisupussi ja ultrajuoksija Pelkonen 

otti yhteyttä SPJL:n toimistoon ajatuksena 

toteuttaa keräys ja juosta 100 

kilometriä. SPJL:n järjestöpäällikkö 

Mika Nygård totesi välittömästi, että 

liitto antaa täyden tukensa keräykselle. 

Nygård otti kopin muun muassa keräyslupaan 

liittyvistä asioista. 

– Lupaprosessissa on omat kuvionsa 

ja koko valtakunnan keräystä ei pystytty 

organisoimaan johtuen keräyslaista. 

Nyt keräys on rajoittunut ainoastaan 

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen 

alueelle ajalle 7.5.–31.10.2015. 


Tuomas Pelkonen, Kari 

Lintilä, Ilari Kulmanen 

ja Anni Ruuska puhaltavat 

yhteen hiileen 

Heidi Foxellin hyväksi. 

Keräys tapahtuu Poliisin Tuki ry:n nimissä, 

kertoo Nygård. 

Lippaat kiertävät 

eri tapahtumissa 

Tuomas ja Heidi ovat tuttuja jo poliisikouluajoilta 

kuten Heidin kurssikaveri 

Anni Ruuskakin. Ruuska hoitaa keräyslippaiden 

pyörittämisen Vantaan 

pääpoliisiasemalla Tikkurilassa. 

– Pidän huolen keräyslippaiden varauksista 

ja palauttamisista. Tiedän 

tarkalleen kuka on keräämässä rahaa 

ja missä päin Itä-Uudenmaan alueella, 

kertoo Ruuska. 

Keräyslippaita kierrätetään erilaisissa 

tapahtumissa ja jokainen kerätty 

sentti menee Heidille lyhentämättömänä. 

Keräys on saanut hyvin mediajulkisuutta, 

ja palaute on ollut pelkästään 

positiivista niin kollegojen kuin työnantajankin 

puolelta. Loppuvuodesta keräysrahat 

luovutetaan Heidille. 

– Heidi sitten päättää, miten hän 

rahat käyttää. Hän voi maksaa niillä 

vaikkapa sellaisen kuntoutuksen, 

jota Valtiokonttori ei ehkä rahoita, 

toteaa Lintilä. 

Juoksusuoritus mielessä 

Tuomas Pelkonen on Sisun satanen 

-keräyksen keulahahmo. Hän kerää 

juoksutempauksellaan rahaa Heidin 

hyväksi juoksemalla elokuussa 100 kilometrin 

matkan Fiskarsista Siuntion 

ja Kirkkonummen kautta Vantaan 

Pähkinärinteeseen. Aikaa mäkisenkin 

reitin juoksemiseen menee arviolta 

noin 12 tuntia. Peltonen on kerännyt 

rahaa (400 Haaste) myös Lastensairaalan 

hyväksi vuonna 2013 juoksemalla, 

pyöräilemällä ja melomalla 

406 kilometriä. 

Näin keräys toteutetaan 

Lipaskeräys toteutetaan 7.5.–31.10. Itä- 

Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. 

Rahankeräyslaki määrittää varojen 

keruuta yksityishenkilölle. Siksi keräys 

voidaan järjestää vain Foxellin 

kotipaikan poliisilaitoksen alueella. 

Kaikki lahjoitukset on tehtävä Itä-Uudellamaalla 

eikä esimerkiksi suoraan 

keräyksen pankkitilille. 

Keräyksestä saa lisätietoa Facebookista 

osoitteesta: www.facebook. 

com/sisun100. 

Lisäksi aiheesta löytyy tietoa Twitteristä 

hashtageilla #sisun100 ja #Heidinhyväksi. 

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja 

Poliisin Tuki ry ovat auttaneet muun 

muassa liittyen keräyslupaan liittyvissä 

asioissa. 


35

Mättöä vai 

pupunruokaa? 

TOIMITTANUT 

Hannele 


KUVAT 

Elise Kulmala 

Työpäivä on usein täynnä haasteita ja yksi haasteista 

voi olla terveellisen lounaan syöminen ja sille 

ajan raivaaminen. Kysyimme tietokirjailija Kaisa 

Jaakkolalta vinkkejä, miten jaksotyötä tekevä saa lisää 

energiaa elämäänsä. 

Miten jaksotyössä kannattaisi ruokailla? 

Kannattaa syödä ateriarytmin mukaan, noin 2–4 tunnin 

välein läpi koko hereilläolojakson. Tärkeintä kaikesta on 

erityisen ravinnerikas ruoka. Jaksotyössä haasteena on 

kortisoli, joka on stressi- ja energiahormoni. Kortisolin 

haittavaikutuksia voi torjua syömällä säännöllisiä aterioita 

ja välttämällä niin sanottuja ravitsemusvirheitä jotka 

keho voi kokea lisästressinä. Tällaisia ovat esimerkiksi antioksidanttien, 

vitamiinien ja mineraalien vaje, liian vähäinen 

veden juominen ja proteiinien vähäinen saanti. 

Mitä kuluttavampi rytmi on, sitä parempaa huolta tulisi 

pitää elämäntavoista ja ruokailusta. Mielestäni kannattaisi 

ehdottomasti käyttää ravintolisiä stressaavan työrytmin 

vuoksi. Mitä kovempi kulutus keholle, sitä enemmän 


Kaisa Jaakkola on tietokirjailija 

ja yrittäjä. Jaakkolan kirjoja ovat 

muun muassa Hormoni dieetti ja 

Taikinasta teräkseksi. Hän luennoi 

päätyökseen yrityksissä henkilöstön 

hyvinvoinnista ja omistaa 

miehensä kanssa Optimal 

Performance Oy:n. 

ravinteita tarvitaan ja sitä hankalampaa niitä on saada ravinnosta. 

Tietyt ravinteet on helpoin ottaa nappuloista kuten D3, magne sium ja 

omegat. 

Monet myös istuvat paljon työvuoron aikana. Onko sen 

tuomiin haittoihin täsmäasetta ruoan osalta? 

Istumisen haittoja ovat esimerkiksi insuliinin toiminnan heikkeneminen. 

Kannattaa nousta 20 minuutin välein ja tehdä vaikka viisi kyykkyä 

tai punnerrusta. Näinkin pieni aktivointi vähentää merkittävästi 

istumisen haittavaikutuksia. Kannattaa huolehtia, että verensokeri pysyy 

kohtuullisella tasolla. Mitä vähemmän kovia insuliinipiikkejä tulee, 

sen parempi. 

Kysyimme facebookissa ”Mitä sinä söit?”. Pyysimme kuvaamaan 

työpaikkalounaan ja lähettämään kuvan P&Olehden 

toimitukseen. Esittelemme muutaman kuvaherkun 

Laura Kaissalolta, Liisa Myllymäeltä, Kati Leppäseltä ja 

Kirsi Hakkareiselta. 

www.volkswagen.fi 

Voittaja Suomessa, 

voittaja myös Euroopassa. 

Kahvi, kofeiinijuomat, energiajuomat 

– uhka vai mahdollisuus? 

Kahvi mahdollisimman laadukkaana on mielestäni ok. Tummapaahtoinen 

luomukahvi, mikäs siinä. Kahvia kannattaa välttää kuitenkin ennen 

nukkumaanmenoa. Sen sijaan kofeiinijuomat kuten cokis tai energiajuomat 

ovat huono idea. Sokerijuomat aiheuttavat veren sokerin 

heittelyitä, mikä itsessään väsyttää. 

Millä tavalla jaksotyöläisen pitäisi liikkua? 

Tärkeintä on liikkua, riippumatta ajankohdasta. Jos haluaa optimoida, 

niin kovemmat treenit kannattaa ajoittaa omiin ”aamuihin” eli sen jälkeen 

kun on herännyt, koska reipas liikunta lisää kortisolin eritystä. 

Ennen nukkumaanmenoa treeni voi piristää. Sen sijaan kevyt kävelylenkki 

tai jooga ennen nukkumaanmenoa on hyvä juttu. 

Passat on Vuoden Auto Euroopassa. 


37

Ylikonstaapeli 

Esa Syrjälä oli 

tuttu näky 

lohjalaisille. 

ESA SYRJÄLÄ 

– 41 vuotta töitä pakkasessa, 

tuulessa ja tuiskussa 

TEKSTI 


KUVAT 

Esa Syrjälän 

kotikansio 

Kuuden henkilön liikenteenvalvontaryhmä tarkkailee autoilijoita 

Lohjan keskustassa. Ryhmän konkari, ylikonstaapeli Esa Syrjälä, 

on tuttu näky lohjalaisille jo neljän vuosikymmenen ajalta. Puhelias 

pohjanmaalainen kertoo tulevansa hyvin toimeen kaikkien kanssa. 

Ominaisuus juontaa lapsuudesta. 


Sattuma ajoi 

nuoren Syrjälän 

poliisiksi. 

Vapaa-ajalla 

ajalla 

yhdessä 

Vilin kanssa. 

Esa Syrjälä on kymmenestä lapsesta 

kolmanneksi nuorin, ja 

tottunut toimimaan muiden 

joukossa. 

– Luulen, että silloin kun hain poliisiksi, 

hommiin haet tiin tavallisia maalaispoikia, 

Syrjälä arvelee. 

Alun perin Syrjälä tuli Lohjalle kesällä 

töihin tehtaalle konepuusepän 

tutkinto taskussaan. Syksyn saapuessa 

nuorukainen lähti kuitenkin hakemaan 

paikkaansa armeijan harmaista. Sieltä 

sattuma ohjasi poliisiopintoihin. 

– Reserviupseerikoulussa oli tuolloin 

hirmubuumi hakea poliisiksi, joten 

laitoin kaverin kanssa hakemuksen 

menemään. 

Syrjälä löysi itsensä pian Tampereelta 

kurssilta. Siellä hän kuuli otolliseen aikaan, 

että 30 henkilöä nimitettäisiin hakemusten 

pohjalta Liikkuvan poliisin vs. 

ylimääräisiksi konstaapeleiksi. 

– Laitoin paperit sisään, ja sain nimityksen 

jo kokelaskurssin aikana 1974. 

Kun nuori mies sai ensimmäisenä kesänä 

kolmen viikon lomat, päällikkö oli 

repiä pelihousunsa, Syrjälä muistelee 

huvittuneena. 

Ulkotöissä viihtyvä Syrjälä on luonnollisesti 

entisen Liikkuvan poliisin miehiä. 

Hän olisi voinut jäädä eläkkeelle 

2012, mutta halusi nähdä, miten Liikkuvan 

poliisin lakkautus sujuu. 

– 21 henkilöä siirtyi Liikkuvasta Länsi-Uudenmaan 

poliisilaitoksen alueelle. 

Täällä yhdistyminen meni aika kivuttomasti. 

Kukaan ei jäänyt murehtimaan, 

vaan meillä oli tekemisen meininki. 

Edellisvuoden ja 2015 alun tilastojen 

perusteella valvonta on lähtenyt 

hyvin liikkeelle. Tästä huolimatta Syrjälä 

jää pohtimaan tulevaa. 

– On tässä pieni pelko, miten uusi 

hallitus sitoutuu edellisen päätöksiin. 

Toki a-luokan tehtävät, eli henkeen ja 

terveyteen kohdistuvat, hoidetaan. Voi 

olla, että siinä liikenteen valvonta jää 

vähemmälle. 

Vaikka Liikkuvan organisaatio purettiin, 

Syrjälän työnkuva on säilynyt 

samanlaisena. Kertaalleen sisähommiakin 

kokeilleen miehen mielestä työt 

hoidetaan pakkasessa, tuulessa ja 

tuiskussa. 

– Yleensä sanon, ettei ole huonoa 

tai hyvää säätä, on vain väärin pukeutuneita 

ihmisiä. 

Alamaisista asiakkaiksi 

Esa Syrjälän perspektiivistä toimintatavat 

ja säännökset ovat tarkentuneet 

vuosien myötä, vaikka perusasiat ovat 

pysyneet ennallaan. 

– 1970-luvulla olimme virkamiehiä, 

ja korkeammalla jalustalla, kuin niin 

sanotut alamaiset. 1980-luvulle tultaessa 

alettiin puhua kansalaisista ja tiedostaa, 

että heillä on oikeuksia, ja että 

ollaan tasa-arvoisia. 1990-luvulta 

lähtien on puhuttu asiakkaista, joita 

arvostetaan. Voisi sanoa, että asiakkaat 

ovat virkamiehen yläpuolella, Syrjälä 

kuvaa. 

– Nykypäivänä toiminta on tarkkaan 

määriteltyä ja avointa. Perusoikeudet 

ovat vahvat. Niin se pitää ollakin. 

Valtavan muutoksen matkassa 

Syrjällä on pysynyt seuraten aikaa ja 

ohjeita sekä opiskellen. Kevään aikana 

hän on ehtinyt käydä ulkomaalaisvalvonnan, 

lapsiin kohdistuvien rikosten 

ja henkilötietolain verkkokoulutukset. 

Huonoa tai 

hyvää säätä ei ole. 

On vain väärin 

pukeutuneita 

ihmisiä. 

– Kun on 61 ja plus vaatii erilailla 

aikaa, että omaksuu asian. Kovalevy 

alkaa olla täysi. Ei sinne mahdu, ja ulos 

saa vähempi, Syrjälä uumoilee, toki pilke 

silmäkulmassaan. 

Syrjälä on ilmoittanut kesän 2016 

lopulla ”antavansa tilaa” nuoremmille. 

– Päätin olla töissä niin pitkään, 

kun homma ei tunnu pakkopullalta. En 

ole katunut päivääkään. 

Kotona Esa Syrjälää odottavat selkeät 

rutiinit, joita hän pitää arvossa. 

Hänen vaimonsa on yksityinen perhepäivähoitaja, 

ja ottanut aikoinaan 

vastuun kodista. Arjen selkärangan 

ansiosta Syrjälä on voinut keskittyä 

työhön. 

– Kotona autan kaupassa käymällä 

ja koiran ulkoilutuksessa. Vaimo totesi 

eläkkeelle jäämisestäni yksinkertaisesti, 

että hänen täytyy tarkistaa 

mun toimenkuvani. Kyllä suu loksahti 

siinä auki, Syrjälä kertoo hyväntuulisesti, 

jatkaen: 

– Luulen, että mä klaaraan sen jutun, 

mitä rouva on mulle suunnitellut. 


39

RAAMITELLAAN 

JA SOVITAAN 

Työmarkkinakeskusjärjestöt päättävät kaksi vuotta sitten sovitun työllisyys- ja 

kasvusopimuksen jatkosta viimeistään 15. kesäkuuta. Kyseessä on sopimuksen 

toisen jakson palkkaratkaisusta sopiminen eli käytännössä sovitaan vain tulevista 

palkankorotuksista. 

TOIMITTANUT 

Hannele 


Sopimuksen kustannusraamin 

pohjaksi kartoitetaan nykyistä 

taloudellista tilannetta. 

SPJL:n neuvottelupäällikkö Auno 

Mäkinen sanoo, että lisäksi sopimiseen 

vaikuttavat tulevan hallitusohjelman 

linjaukset ja veroratkaisut. 

Mikäli neuvottelut jäävät tuloksettomiksi, 

niin samalla käynnistyvät valmistautumiset 

sopimusalakohtaisiin 

neuvotteluihin. Tällöin keskusjärjestömme 

STTK:n neuvottelijan rooli poistuu 

ja Pardia käynnistää neuvottelut 

Keskitetty sopimusratkaisu 

palkansaajakeskusjärjestöt – 

työnantajakeskusjärjestöt – maan hallitus 

Liittokohtaiset 

sopimukset 

Pardia – Valtiovarainministeriö 

Tarkentavat 

sopimukset 

SPJL (Pardia) – SM, OM 

Soveltamisohjeet 

SPJL (Pardia) – SM, OM 

Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. 

Myös siinä tapauksessa, että raamisopimus 

syntyy, käy Pardia neuvottelut 

raamisopimuksen sopimusalakohtaisesta 

soveltamisesta. 

Todennäköisesti tuleva ratkaisu ei 

tule sisältämään paikallisesti sovittavia 

eriä. 

Jos kuitenkin ennakko-odotusten 

vastaisesti näin käykin, niin SPJL sopii 

näiden paikallis- tai järjestelyerien 

käytöstä kaikissa neljässä neuvottelupöydässä. 

Usein näiden paikallisten 

TAI 

Liittokohtaiset 

sopimukset 

Pardia – Valtiovarainministeriö 

Kaaviossa on kuvattu 

sopimus järjestelmän vaiheita. 

Laatikoissa näkyy 

myös, kuka neuvottelee 

SPJL:n jäseniä koskevista 

asioista eri tasoilla. 

Vasemmalla on lueteltuna 

erilaiset neuvottelut. 

erien yhteydessä on sovittu, että mikäli 

sopimukseen ei määräajassa päästä, 

jaetaan sopimusvarallisuus yleiskorotuksen 

kaltaisesti kaikille eli ajaudutaan 

perälautaan. 

SPJL käy neuvotteluja myös varsinaisten 

sopimusneuvottelujen ulkopuolella. 

Kaikissa neuvottelupöydissämme 

on käytössä ”jatkuva pöytä”, jolloin 

neuvotteluja voidaan käydä SPJL:n tai 

työantajan esille ottamista asioista, 

joilla ei yleensä ole lainkaan kustannusvaikutusta 

tai ne ovat marginaalisia. 

Usein myös muuttuva lainsäädäntö 

tai organisaatiorakenne aiheuttaa 

paineita käydä neuvotteluja varsinkin 

luottamusmies- ja YT-sopimuksista. 

Paikalliset henkilöstön edustajat 

neuvottelevat muun muassa yt-lain ja 

sopimuksen piiriin kuuluvista asioista 

sekä havaitsemistaan epäkohdista. 

Myös sopimuksien tulkinnoista neuvotellaan 

paikallisesti. 

15.6. Työllisyys- ja kasvusopimuksen 

jatko eli keskitetty 

raami ratkeaa. 


MITÄ 

...sovitaan? 

Keskusjärjestöjen neuvotteluissa (eli 

meillä STTK) sovittaneen vain vuoden 

2016 palkankorotusten kustannuksista 

ja korotusmallista. Muutoksia sopimusmääräyksiin 

on esillä vähän. Neuvottelupöydässä 

esillä ovat muun muassa 

mahdolliset palkankorotukset. 

...STTK ja Pardia tekevät 

sopimusneuvotteluissa? 

STTK:n rooliin kuuluvat lainsäädäntöön 

ja verotukseen liittyvät asiat kuten 

neuvotella ja solmia keskustason 

sopimukset ja vaikuttaa poliittiseen 

päätöksentekoon sekä edistää työntekijöiden 

asemaa globaalisti. 

Pardian rooli on käydä sopimusalakohtaiset 

neuvottelut liittokierroksella 

sekä raamisopimuksena alakohtaisesta 

soveltamisesta. 

...SPJL tekee? 

Antaa neuvottelutavoitteita Pardialle 

ja STTK:lle. Lisäksi hyväksyy jäsenistön 

puolesta sopimukset. 

...sopimusalakohtaisiin 

neuvotteluihin kuuluu? 

Valmistellaan neuvotteluehdotuksia 

Pardialle sekä valmistaudutaan mahdollisiin 

neuvotteluihin järjestelyvaraeristä. 

...vaihtoehtoja palkankorotusneuvotteluissa 

voidaan esittää? 

Periaatteessa ihan millaisia vain. 

Palkankorotukset voidaan tehdä 

joko kokonaan yleiskorotuksena eli kaikille 

maksettavana euromääräisenä 

tai prosenttikorotuksena tai näiden yhdistelmänä. 

Toisena mahdollisuutena on yleiskorotuksen 

ja järjestelyvaraerän yhdistelmä. 

Lue 

leikkauskokemuksia: 

www.femtolasik.fi 

Mikael Forssell, 

jalkapalloilija 

Ainoat kulut: tilimaksu 35 € 

sekä käsittelymaksu 4 €/kk. 

500€ laserleikkauksesta! 

alennus silmien 

Tutustu tarkemmin: www.femtolasik.fi 

Leikkauksessa tulee käydä 31.8.2015 mennessä. 

Hämeenkatu 6, 2. krs, Tampere 

Ajanvaraus: 020 760 8600 

Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3. krs, Helsinki 

Ajanvaraus: 0400 359 420 


41

Pasilan poliisitalon edessä vastaan saapuu kaksi Pasilan 

poliisivankilan vartijaa yllään poliisin siniset haalarit, selässä ei 

kuitenkaan lue poliisi, vaan vartija. Työasu on suurelle yleisölle 

ihmettelyn aihe, ja harva on kuullut koko ammattiryhmästä. 


VARTIJAN 

tehtävissä koulutus on 

AVAINASEMASSA 

TEKSTI 


KUVAT 

Katja Almgren 

Pasilan poliisitalon 

poliisivankilan 

lisäksi 

tiloja on myös 

Kisahallilla 

Olympiastadionin 

kupeessa. 

Vartijoiden päätehtävänä on 

tukea poliisin toimintaa. Se on 

hyvin laaja käsite, Pasilan poliisivankilan 

vartija Mikko Katainen 

myöntää, että käsite on hyvin laaja. 

Työnkuva selkenee, kun kierrämme 

tiloissa. Aloitamme niin sanotusta 

sumpusta, josta vangitut kuljetetaan 

tarkastuksen jälkeen vankiselleihin kerroksiin. 

Hiljaisessa toimistossa muutama 

henkilö valvoo monitoreista päivän 

tapahtumia. 

– Kerroksissa ollessa voi itse säätää, 

milloin tekee mitäkin. Aamusta 

jaamme lääkkeet ja annamme aamupalaa. 

Päivän mittaan käytämme pidätettyjä 

suihkussa, ulkoilemassa ja 

vastaamme heidän kysymyksiinsä, Katainen 

kuvaa. 

124 vuodepaikan vankilassa on 

päivästä kiinni, kuinka kiireistä on. 

Resurssit ovat täälläkin tiukoilla. 

Voimannäytöllä 

pärjättävä 

Pasilassa työskentelee 42 vartijaa, 

joista kuusi on naisia ja loput miehiä. 

Miehitystä syövät erilaiset lisätehtävät. 

Vartijat myös kuljettavat vankeja 

kotimaassa ja ulkomailla. 

– Lähtökohtana on, että ensin miehitetään 

vankila ja sitten katsotaan 

kuljetukset. Vuositasolla meillä on 

2 500 kuljetusta kotimaassa, kertoo 

vartija Mauri Maltela. 

Kuljetukset aina ulkomaita myöten 

ovat tuttua hommaa Maltelalle. Aiemmin 

ulkomaalaispoliisissa toiminut Katainen 

on hänkin nähnyt kuljetusten 

hyvät ja huonot puolet. Ne tuovat 

vaihtelua, kun pääsee talosta ulos. 

– Kuljetuksista syntyy turvallisuusriskejä. 

Saattoautoa on joskus yritetty 

kiilata tieltä. Vartijoilta ei ole toistaiseksi 

päässyt ketään karkuun, vaikka 

yrittäneitä on, Maltela hymyilee. 

Kuljetuksessa ja vartioinnissa ensivaikutelma 

on työturvallisuuden kannalta 

tärkeä. 

– Kun näyttää ulospäin itsevarmalta 

ja tietää mitä tekee, asiakaskin 

huomaa, että oma riski on liian suuri, 

eikä yritä mitään. Koulutus on tässä 

avain. 

Kokenut kaksikko harmittelee vuoden 

takaista päätöstä kieltää etälamauttimen 

eli taserin käyttö poliisivankilan 

sisätiloissa. 

Laitteen koulutuksen saanut Maltela 

arvioi, että 95 prosenttia painimatseista 

on vältetty sen avulla. Hän 

itse on käyttänyt laitetta 30 kertaa. 

Käytöllä Maltela tarkoittaa suusanallista 

uhkaamista tai taserin näyttämistä 

tilanteessa. 

– Jo se, että on aukaissut kotelon, 

on riittänyt murtamaan kohdehenki- 


43

Vartijoiden päätehtävä on 

tukea poliisin toimintaa. 

lön vastarinnan, Katainen täsmentää. 

Kumpikin antaa ymmärtää, että 

on fiksuinta välttää riskejä. 

– Aina kun joudutaan käymään 

kiinni, on vaara, että joko henkilökunnalle 

tai asiakkaille tulee vammoja, 

Maltela toteaa vakavana. 

Henkilökunta on Maltelan mukaan 

Maltelan ja Kataisen yhteinen 

ajattelu tapa kumpuaa rauhanturvaajataustasta. 

Omassa työporukassa osataan 

nauraa ja purkaa työn hankalia 

puolia. Taustalla vartija Lari Tikkanen. 

saanut yllättävän vähän vammoja. Ensiaputaitoja 

kuitenkin tarvitaan esimerkiksi 

sairaskohtauksien tai itseään 

viillelleiden hoitamiseen. 

– Tällä hetkellä meillä ei ole omia 

ensiapukouluttajia. Olisi tärkeää harjoitella 

vammojen paikkauksen lisäksi 

potilaan kohtaamista. 

Vartijoille ei ole vierasta hirttäytymällä 

hakevan huomiokaan. 

Orjakaapu päälle ja 

koulutus kuntoon 

Tunnelma kevenee, kun vartijoiden ammattislangi 

tulee puheeksi. Kataisen ja 


Maltelan sanastossa kuuluu kummankin 

rauhanturvaajatausta. Työporukan 

kesken kehittyy omia termejä. 

– Haalareita nimitän orjakaavuksi, 

onhan niihin sellainen viha-rakkaussuhde, 

Katainen heittää virnistäen. 

Virkapukuun kohdistuu asiakkailta 

rajuakin palautetta, jota kumpikaan 

miehistä ei näe tarpeen ottaa henkilökohtaisena. 

– Työssä näkee erilaisia ihmiskohtaloita. 

Homma vaatii huumoria, ja se 

voi ulkopuolisesta olla synkkääkin, 

Maltela kuvailee. 

Miehet viihtyvät työssään, mutta 

kritisoivat resurssipulan seurauksia 

niin palkkauksen kuin koulutusten 

osalta. Ongelma tulee vastaan jo aloittaville. 

Poliisiammattikorkeakoulun 

vartijakursseja odotetaan pitkään. 

– Uudet leipiintyvät, kun eivät pääse 

pois kerroksesta. Mutta et voi tehdä 

vartijan töitä ilman koulutusta. Jos 

jotain sattuisi, ei olisi oikeusturvaa, 

Maltela toteaa. 

– Itse olin hommissa viisi vuotta 

ennen kurssia. Olisi meidän etu, että 

koulutuksen saisi kootusti samassa 

paikassa ensimmäisen vuoden aikana, 

Katainen ehdottaa. 

Kielikysymyksiin 

vartijat törmäävät 

tämän tästä; 

ulkomaalaisten 

osuus asiakkaista 

on kasvussa. 


45

svenska 

Dansk polis upplever 

EXTREM PRESS 

Dansk polis går på knäna. Alla övertidsramar är knäckta efter 

terrordåden i Köpenhamn. 

– Det är värre än någonsin. Vi har en helt ny verklighet som vi måste 

anpassa oss till säger Claus Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i Danmark. 

TEXT 

Johan Erichs 

Meramedia 

BILDER 

Politiförbundet 

i Danmark 

Dansk polis har efter de omskaklande 

terrordåden i Köpenhamn 

i februari, fått nya 

arbetsförutsättningar. Det danska 

Rigspolitiet konstaterar i en aktuell 

rapport att polis och det danska samhället 

nu står inför ett nytt hot i form 

av gärningsmän som inte låter sig 

skrämmas av en beväpnad polisstyrka 

utan angriper mål och samhälle oavsett 

konsekvenser. 

– Dansk polis är nu i sig ett mål för 

potentiella terrorister, det har vi inte 

upplevt förr, konstaterar Claus Oxfeldt, 

ordförande i Politiforbundet. 

Rapporten ger dock i det stora hela 

polisen ett gott betyg med hänsyn 

till insatserna mot terrorangreppet. 

– Vi får viss kritik och det finns saker 

vi kan bli bättre på Men det krävs 

nya resurser för att vi ska kunna utvecklas. 

Det handlar om utbildning, utrustning, 

samverkan, det måste ske 

förbättringar i hela vår verksamhet för 

att vi ska bli bättre rustade för att ingripa 

mot terroraktioner och terrorhot, 

säger Claus Oxfeldt. 

Övertid pressar 

Arbetsbelastningen för dansk polis förändrades 

på ett par timmar efter att 

gärningsmannen Omar Abdel Hamid 

El-Hussein den 14–15 februari gick till 

attack mot och dödade en person vid 

Kruttønden på Østerbro i København. 

– Vi upplever ett jätteproblem. De 

poliser som kallades in i samband med 

aktionen har förutom övertidstimmar 

många fått sina semestrar indragna, 

åtminstone fram till den 1 september 

eftersom det fram till dess råder ”förhöjd 

terrorberedskap”, berättar Claus 

Oxfeldt. 

Dansk polis ligger hittills under 

2015, på 380 000 övertidstimmar. Bara 

månaden efter terrorattacken steg 

antalet övertidstimmar till 120 000 

timmar. Det handlar om 12-timmarsvakter 

flera dagar i sträck, ovanligt 

mycket nattarbete och en arbetsvecka 

som grovt överskrider den lagstadgade 

arbetstiden på 37 timmar. 

– Vi går verkligen på knäna och får 

dra ned på vissa av våra regelbundna 

aktiviteter i samhället, det kan gälla 

Dansk polis upplever en stark press 

efter terrordåden. – Vi håller på att 

gå under av all arbetsbelastning. 

Många kretsar har svårt att sköta sitt 

löpande polisarbete eftersom stora 

resurser prioriteras i terrorbekämpning. 

Det är helt nödvändigt att vi får 

fler poliser i Danmark, menar Claus 

Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i 

Danmark. 


åde brottsuppklarning men framförallt 

det preventiva arbetet, säger 

Claus Oxfeldt. 

Tvingas stryka uppdrag 

Flera av de poliskretsar utanför Köpenhamn 

som fått skicka poliser till terrorbevakning 

i huvudstaden tvingas kraftig 

att dra ned på insatser när det gäller 

trafikbrott och brott begångna av 

utländska medborgare. 

Hur påverkas den enskilde polisen 

av pressen i form av terrorhot och 

ökad arbetsbelastning? 

– Polisen måste idag vara mycket 

mer mentalt förberedd när vi är ute i 

samhället. 

Har det förekommit fler fall av ångest, 

oro och depression bland poliserna 

med anledningen av terrorhändelsen? 

– Det var hårt under hela tiden som 

terrorinsatsen och den aktiva jakten på 

gärningsmannen och hans medhjälpare 

pågick. Inte panik men det fanns en 

stark nervositet bland polismedarbetarna. 

Stämningen är ok nu och vi har 

hittills inte märkt någon stigning av 

psykisk stress eller ångest. Vi är uppmärksamma 

på om symptom som 

PTSD (Post-traumatic stress disorder) 

börjar visa sig. 

Men sjukfrånvaron har dock stigit 

markant efter terrordåden i februari. 

– Det är en osannolik press som 

många poliser upplever. Hög arbetsbelastning 

sänker immunförsvaret och det 

blir lättare att drabbas av sjuk domar. 

Inse verkligheten 

Dansk polis har tidigare varit van vid 

krävande insatser i samband med stora 

internationella möten och politiska 

besök i Köpenhamn. 

– Då vet vi när det startar och slutar. 

Nu vet vi ingenting om när terrorn 

kan slå till igen och det är givetvis pressande 

och ställer helt nya krav på vår 

organisation. 

Claus Oxfeldt pekar på att det är 

nödvändigt att utbilda fler poliser och 

öka polisstyrkan. 

– Får vi inte fler poliser så kommer 

vi inte att kunna lösa våra uppgifter i 

samhället. 

Politiförbundet har länge ställt krav 

om fler poliser och får idag en betydligt 

starkare acceptans från politikerna 

än tidigare. 

– Men politikerna har svårt att 

greppa verkligheten och acceptera att 

polisen numera måste ha en särskild 

beredskapsstyrka som är klar att 

rycka ut vid behov. Beslutsfattarna vill 

gärna att all polis ska göra något hela 

tiden. Men det gör bara att vi är sårbara 

och får svårt att tillräckligt snabb 

organisera oss när något allvarligt angrepp 

på samhället inträffar, menar 

Claus Oxfeldt. 

Dansk polis 

ligger hittills 

under 2015, 

på 380 000 

över tidstimmar. 


47

muistamiset 

ELÄKKEELLE 

Esko Kares 

Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia: 

merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä, 

lapsen syntymästä tai kollegan poismenosta. 

Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan 

4 kuukautta. Mahdollinen kirjoitus 

on luettavissa P&O netti -verkkolehdestä, 

www.spjl.fi/ponetti. 

Huom! Syksystä lähtien palstalla 

julkaistaan vain kuva. 

Palstalla 

julkaistaan jatkossa 

vain kuva. 



ASIANAJOTOIMISTO 

MARKKU JAKOBSSON OY 

Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 Vantaa 

Puh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805 

Matkapuhelin 0400-450 547 

Sähköposti jur@jakobsson.fi 

ASIANAJOTOIMISTO 

Johanna Karkia Oy 

Unioninkatu 22, 00130 Helsinki 

puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299 

www.johannakarkia.com 


pulmakulma 

8 5 

6 9 1 

9 1 3 2 

3 5 7 

9 5 4 

7 9 3 

2 9 3 7 

6 8 4 

3 8 

VAIKEUSASTE ● ● ● ● ● 

© Arto Inkala www.aisudoku.com 

1/2015 RATKAISUT 

6 7 8 2 4 5 1 9 3 

9 3 1 7 6 8 5 4 2 

2 4 5 3 9 1 8 7 6 

8 5 6 9 7 4 2 3 1 

7 2 4 8 1 3 6 5 9 

1 9 3 5 2 6 4 8 7 

4 8 2 6 3 9 7 1 5 

5 6 9 1 8 7 3 2 4 

3 1 7 4 5 2 9 6 8 


49

Yrjö Suhonen 

puheenjohtaja 

09 3484 2420 

Mika Nygård 

järjestöpäällikkö 

09 3484 2433 

Katja Almgren 

toimitussihteeri/ 

viestintäsuunnittelija 

09 3484 2428 

Sari Haukka-Konu 

työvapaalla 2/2016 asti 

Anita Heino 

talouspäällikkö 

09 3484 2422 

Tarja Heinonen 

koulutus- ja 

edunvalvontasihteeri 

09 3484 2432 

Asta Jakobsson 

jäsenpalvelusihteeri 

09 3484 2426 

Pirjo Lappalainen 

pääluottamusmies/OM 

09 3484 2427 

Pekka Lassila 

pääluottamusmies/SM 

p. 09 3484 2430 

Hannele Lotsari-Coffeng 

viestintäpäällikkö 

09 3484 2429 

Auno Mäkinen 

neuvottelupäällikkö 

09 3484 2431 

Anne Rakka 

jäsenrekisterisihteeri 

09 3484 2424 

Armi Reiman 

puheenjohtajan sihteeri 

09 3484 2421 

Rita Ridanpää 

lakimies 

09 3484 2425 

Jaana Tynjälä 

talousassistentti 

09 3484 2423 

Toimiston faksi 

09 3484 2410 

Toimiston puhelin 

09 3484 2400, 

puhelinpäivystys 

klo 9.00–15.00 

spjl@spjl.fi 

Asemamiehenkatu 2, 

00520 Helsinki 

Muistathan ilmoittaa myös 

sähköpostiosoitteesi ja 

puhelinnumerosi yhdistyksesi 

jäsenasioiden hoitajalle tai 

liiton jäsenrekisteriin! 


kokkonen 

Toivo tuo sisäämme 

uusia maisemia, uusia 

ihmisiä, uusia kokemuksia. 

Kevättä ilmassa 

Kaatopaikka. Siitä alkaa rouva Kokkosen kevät. Pihatyöt 

on tehty aina vain aikaisemmin, ja piha alkaa näyttää 

siltä, että krookusten aika on pian. Oksia on yhtä paljon 

kuin ennenkin, työmaata riittää kukkapenkeissä. Ja 

kaatopaikka on aina paikallaan, odottaa uusia kuormia. 

Ja miten mahdottoman hienosti hoidettu kaatopaikka 

meillä muuten on, hihkaisi rouva Kokkonen miehelleen. 

Katso nyt, jääkaapit ja mikrot tuonne, energia jäte 

tänne, pelti ja metalli ovat tuossa ja puu tuolla. Puhumattakaan 

puutarhajätteestä, jonne me nyt olemme 

menossa! Eikä kaatopaikalla muutu mikään, järjestys 

se olla pitää: lokitkin ovat aina siellä, kirkuna tuo kesän. 

Rouva Kokkonen muisti kuinka mies kerran vuosia 

sitten oli vitsaillut maksaessaan kaatopaikkatoimistovirkailijalle 

kuormaansa, minulla on tuolla kuorma 

puutarhajätettä, vaimo ja koira, paljonko maksavat? Ja 

nyt kaikki on muuttunut, ensimmäinen kevät ja kesä ilman 

koiraa. Vain me kaksi ja kuorma kaatopaikalla. 

Mutta siis toisaalta, virnisti rouva Kokkonen – vaimo 

yhä matkassa, kaikki hyvin! 

Toivo ja Tarmo 

Eivät ole veljeksiä. Rouva Kokkonen luki jostain kuinka 

työntekijän vaikuttavuuteen, työn onnistumiseen ja 

elämänhallintaan yleensäkin liittyy vahvasti toivon ja 

tarmon osuus. Toivo kantaa päivittäin eteenpäin ja tarmo 

taas – eikä tässä nyt kai ole kysymys siitä Tarmosta 

joka laskee työelämämme salaisia sekunteja ja tehtäväprosentteja 

– tarmo taas antaa sitä iloa ja lihasvoimaa, 

jota käymme esimerkiksi ruokatunnilla salilta hakemassa 

likkojen kanssa. 

Kohta voimme hihkaista, että takana harmaa ja sulanut 

maailma, edessä toivoa täynnä oleva kesä! Ja sen 

jälkeen tarmolla pää edellä kohti marrasmyrskyjä. Toivo 

tuo sisäämme uusia maisemia, uusia ihmisiä, uusia 

kokemuksia, ja tarmo rakentaa niille sijaa sydämeen, 

myrskysi taikka ei. 

G’day ’n’ no worries 

Good day and no worries, sanoo australialainen työpaikallaan, 

hymyilee, vitsailee, kertoo juttuja, kyselee kiinnostuneena 

kaikesta siitä, mistä olet tehty. Kipakka, itseensä 

kääntynyt suomalainen huomaa vastaavansa, 

kertovansa tarinoita, lepertelevänsäkin ja siinähän se – 

yhteys toiseen, tuntemattomaan, on tässä ja nyt, by chatting! 

Liekö kyse ilmastosta, lämmöstä, papukaijoista 

puissa, vähistä vaatteista? Jospa kaikki muuttuu kesällä 

täällä harmaiden sävyjen kotimaassakin, jospa mekin 

alamme lämpenemään ja kertomaan asioita toisillemme 

– eikä vain työasioita? Jospa kaikki oppisimme juttelemaan 

niitä näitä, ihan lämpimiksemme, ihan vaikka 

kahvihetkestä aloitettaisiin? 

2 | 2015 POLIISI & OIKEUS 51

Kesäetusi Teboililla 

Erityisetu voimassa 

1.6.-31.8.2015 

-2,5snt/l 

polttoaineesta* 

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta 

lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus 

jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. 

www.teboil.fi/liitto

PoliisiJaOikeus_0215-PDF-WWW-HQ

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?