Sanni ja laatikkopäivät
Miksi ihmeessä kotiportaiden edessä seisoo pakettiauto, jonka kyljessä lukee Muutto-Matti ja pojat? Sanni kokee elämänsä yllätyksen juuri ennen koulunalkua. On haikeaa hyvästellä tuttu ympäristö. Onneksi kiltti kerhotäti ymmärtää Sannin muuttosuruja. Marjolahti ei loppujen lopuksi olekaan hassumpi paikka. Tutuiksi tulevat pian naapurin veljekset, jotka kulkevat aidanraosta leikkimässä Sannin puutarhassa. Tiukka opettaja osoittautuu reiluksi, ja Sanni selviää jopa koulun laatikkoruokapäivistä. Vanha harmoni keikkuu, ja Sanni ja opettaja löytävät yhteisen sävelen.
Miksi ihmeessä kotiportaiden edessä seisoo pakettiauto, jonka kyljessä lukee Muutto-Matti ja pojat? Sanni kokee elämänsä yllätyksen juuri ennen koulunalkua. On haikeaa hyvästellä tuttu ympäristö. Onneksi kiltti kerhotäti ymmärtää Sannin muuttosuruja.
Marjolahti ei loppujen lopuksi olekaan hassumpi paikka. Tutuiksi tulevat pian naapurin veljekset, jotka kulkevat aidanraosta leikkimässä Sannin puutarhassa. Tiukka opettaja osoittautuu reiluksi, ja Sanni selviää jopa koulun laatikkoruokapäivistä. Vanha harmoni keikkuu, ja Sanni ja opettaja löytävät yhteisen sävelen.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Musiikintunnilla <strong>Sanni</strong> lauloi kovalla äänellä äskettäin oppimaansa<br />
laulua. Opetta<strong>ja</strong> oli kertonut, että sitä oli laulettu jo<br />
silloin, kun hän oli ollut pikku koululainen. Oli hassua kuvitella opetta<strong>ja</strong>a<br />
pienenä tyttönä. Olikohan hänellä ollut samanlaiset tiukat letit<br />
kuin mummilla lapsuuskuvissa?<br />
”Maailmassa paikkaa parempaa<br />
kodin vertaa ei voi ollakaan.<br />
Koti meille kullankallis on,<br />
vaikka pieni silti verraton.<br />
Siellä hauskimmat leikit mä leikin,<br />
sadut kauneimmat kuulla mä sain… ” *)<br />
Luokka lauloi opetta<strong>ja</strong>n johdolla, <strong>ja</strong> ikivanha urkuharmoni keikkui<br />
opetta<strong>ja</strong>n polkiessa sitä. Opetta<strong>ja</strong> oli sanonut, että hän jäisi<br />
eläkkeelle yhtä aikaa urkuharmonin kanssa. Siihen asti soitin<br />
pysyisi luokassa.<br />
<strong>Sanni</strong>n kirkas ääni kaikui nyt ylimpänä. Välillä se kiirehti opetta<strong>ja</strong>n kauniin,<br />
mutta jo vähän huojuvan äänen ohi. Opetta<strong>ja</strong> vilkaisi lähellä istuvaa <strong>Sanni</strong>a<br />
<strong>ja</strong> hymyili. <strong>Sanni</strong> tunsi itsensä iloiseksi. Laulaessaan hän katseli luokan seinille<br />
ripustettu<strong>ja</strong> piirustuksia. Näytti kuin niiden värikkäät syksynlehdet olisivat olleet<br />
eläviä <strong>ja</strong> tanssineet musiikin mukana.<br />
– Ihan hyvä paikka, tämä Marjolahti, <strong>Sanni</strong> a<strong>ja</strong>tteli.<br />
38
Change language