Kevät 2011 Suomi - Aviapolis

Kevät 2011 Suomi 

Markkinakatsaus

2 

Ca Cate t ll lla a Pr Prop op oper er e ty Oy 

Catellan markkinakatsaus on kaksi kertaa 

vuodessa ilmestyvä julkaisu, joka kokoaa 

tiedot Suomen kiinteistömarkkinoiden 

tilasta ja kehityksestä. 

Markkinakatsaus on saatavilla suomeksi 

ja englanniksi PDF-muodossa Catellan internet-sivulta 

osoitteesta: www.catella.fi 

Kansikuva: 

Askonalue, Lahti 

Kuva: Renor Oy 

Erk Erkki k Hak ak aakala 

ala l 

vt. to tto 

t imi m tus us u joh j taj t a 

puh pu eli e n + +358 35 58 (0 

(0 (0)10 )10 )1 ) 52 5220 20 230 30 330 

3 

GSM SM +3 +358 

(0) 0)50 50 5 362 3 5768 5 5768 

68 

erk e ki. k hak ak akala ala a @ca @c @ca @ tel e la. a. a.fi fi Ar Arj rj r a LLeht 

eht ehtone one onen ne 

Joh o taj t a 

Arv Ar ioi iooi nti n ja j ja ko konsu nsu nsulto ltoint int i i 

puh puu eli elin n + +358 358 (0 (0)10 )10 52 5220 20 300 0 

GSM GS GSM GS + +3 58 8 (0)500 500 76 763 3 427 

2 

arj ar a a.l a eh eht htone onen@ n@cate ate a lla lla.fi .fi 

Juh J hani 

ni n Le Lehti ht h nen ne 

Joh Jo taj aj a a 

Kas Ka vuk u esk eskuks sk uks ukset kset 

e 

puh puheli eli e in n + +358 5 (0 (0)10 )10 ) 52 5 20 0 450 45 450 5 

GSM SM +3 58 5 (0) 0) 0)50 50 207 2073 juh j an ani a .le lehti hti ht nen n n @ca @ tel el e la la. la.fi fi 

Cate tell lla a on jjoh 

oh ohta ta tava va nneu 

eu euvo vona nant ntaj aja a Su Suom omen en kiinteistömarkkinoilla. k 

Viimeisen viiden 

vu vuod od oden en aik 

ikan an ana a Ca Cate tell lla a on ttoi 

oimi minu nut t Suomessa neuvonantajana lähes 400 kiinteistö- 

ka kaup up upas as assa sa jja 

a yr yrit itys ysjä järj rjes este tely lyssä, joiden yhteisarvo on ollut noin 3 miljardia euroa. 

Li Lisä säks ks k i Ca Cate tell lla a to toim imi ar a vioi o ntiasiantuntijana vuonna 2010 yli 7 miljardin euron 

ar arvo vois isel elle le kkii 

iintei e stöomaisuudelle. Suomessa Catellan palveluksessa on 35 henkilöä 

ku kuud udes e sa toimistossa. 

Catella on neuvonantoon ja varainhallintaan erikoistunut konserni. Catellan palveluksessa 

on 420 työntekijää ja Catella toimii 16 Euroopan maassa. Catella on johtava 

neuvonantaja Euroopan kiinteistömarkkinoilla ja vuonna 2010 Catella toimi neuvonantajana 

yhteensä noin 6,2 miljardin euron kiinteistötransaktioissa. a. 

Transaktiopalvelut: 

• Yksittäisten kohteiden e jja 

a po port rtfo folioide d n 

myynti 

• Myynti- ja ttak 

akai aisi sinv nvuo uokr krausjärjestelyt 

• Kiinte teis istö töke kehi hity tysp sprojektien neuvonanto 

• Vu Vuok okra raus uspa palvelut 

Ar Arviointi- ja konsultointi tipa palv lvel elut ut: 

• Yksittäisten kiintei e st stöj öjen en aarv 

rvio ioin inti ti 

• Portfolioiden n ar arvi vioi oint nti i ja aana 

naly lyso soin inti 

• Toimitiloi oihi hin n li liit itty tyvä vät t st stra rate tegi giset ja 

talou oude dell llis iset et ssel 

elvi vity tyks kset et 

• Ma Mark rkki kina navu vuok okra ra-a -ana naly l ysit 

• Ma Mark rkki kina-a -aluea eanalyysit 

• Ar Arvi vioi o nt ntiasiantuntijamme ovat 

kes e kuskauppakamarin hyväksy symi miä 

Capital Markets -p - al alve velu lut: t: 

• Kiinteistöalan yri rity tysj sjär ärje jest stel e yt y 

• Oman ja vieraan n pä pääo äoma man n eh e toiset 

rahoitusjärjestelyt yt 

Markkinakatsaus kevät 2011 sisältö: 

Pääkirjoitus 3 

Investointimarkkinat 4–6 

Transaktiomarkkina 6 

Vajaakäyttö Suomessa 7 

LAKES 8–11 

Toimitilamarkkinat 12–29 

Pääkaupunkiseutu 12–15 

Tampere 16–17 

Turku 18–19 

Oulu 20–21 

Lahti 22–23 

Jyväskylä 24–25 

Vaasa 26–27 

Kuopio 28 

Kiinteistöalan toimijat äänestivät fi nanssialan 

lehden Euromoneyn kyselyssä 

Catellan neuvonantopalvelut Suomen 

sekä Pohjoismaiden parhaiksi. 

Pohjoismaat ja Baltia, 1. sija: 

Advisory & Consultancy 

Transaction Execution 

Financial Services 

Suomi, 1. sija 

Advisory & Consultancy 

Valuation 

Research 

Arviointiyksikön palveluvalikoimaan 

kuuluvat myös RICS 

(Royal Institution of Chartered 

Surveyors) -arviointistandardin 

mukaiset arvioinnit. 

Lappeenranta 29 

Rovaniemi 29 

Pori 29 

Amplion 30 

Yhteystiedot 31

Jyvät erottuvat jälleen akanoista 

Viime vuosina on puhuttu ”fi nanssimarkkinasta” ikään kuin se olisi yksi taho, jolla on yksi 

johto. Margaret Thatcher sanoi aikoinaan, että ei ole olemassa yhteiskuntaa, on vain yksittäisiä 

ihmisiä ja perheitä. Samalla tavalla voi sanoa fi nanssimarkkinoista: ei ole olemassa 

yhtä fi nanssimarkkinaa, on vain suuri määrä pieniä ja suuria sijoittajia. 

Kiinteistökaupan transaktiovolyymi Suomessa oli viime vuonna 1,8 miljardia euroa, mikä 

jäi edelleen odotuksia alhaisemmalle tasolle. Tämän taakse kätkeytyy kuitenkin yksittäisen 

sijoittajan näkökulma: kymmenet sijoittajat ovat tehneet tavoitteidensa mukaisia onnistuneita 

kauppoja. Yksittäisenä esimerkkinä mainittakoon kauppa, jossa Siemens myi Espoon 

Perkkaalla sijaitsevat toimitilat ja maa-alueet Ilmarisen, SRV:n ja Saton muodostamalle 

yhteisyhtiölle. Tyytyväinen lienee myös Espoon kaupunki, kun entisille teollisuusyrityksen 

maille rakennetaan tulevaisuudessa asuntoja 3 000 asukkaalle. Catella toimi kaupassa 

myyjän neuvonantajana. 

Ei ole vain yhtä suuntaa – toiset menestyvät, toiset eivät 

Kova aika on korostanut kiinteistömarkkinassakin sitä tosiasiaa, että toiset menestyvät 

ja toiset eivät. Ei ole ollut vain yhtä suuntaa. Catellan tekemä selvitys Pitäjänmäen 

osamarkkinasta osoittaa, että vaikka alue kokonaisuutena kärsii vajaakäytöstä, sielläkin 

on sekä menestyjiä että menettäjiä. Vaikka koko alueen vajaakäyttö on yli 25 prosenttia 

toimistokannasta, vajaakäyttö kohdistuu tiettyihin kohteisiin. Toiset kohteet taas ovat 

kokonaan täysiä. Parhaiten näyttävät menestyneen ne, joilla on tarjota käyttäjälle uudistetut 

ja tehokkaat tilat. Myös tilatarjontaa hoitavan omistajan tai managerin aktiivisuus ja 

kyky löytää uusia ratkaisuja korostuu. 

Samaan aikaan, kun pääkaupunkiseudulla on ennätyksellisesti yli miljoona neliötä tyhjää 

toimistotilaa, uusia toimistoja on rakenteilla noin 100 000 m 2 :n verran. Ei ole vain yhtä 

näkökulmaa eli tyhjän tilan suurta määrää. Sillä moni käyttäjä haluaa nykyistä tehokkaampia, 

muuntojoustavampia tai hiilijalanjäljeltään pienempiä tiloja. Markkinavaikeudet eivät 

estä toisia menestymästä uusien kohteiden kanssa. 

Kiinteistö palaa keskustelun keskiöön 

Kiinteistömarkkinaan vaikuttavat lähivuosina myös IFRS-säädösten mukaiseen kirjanpitokäytäntöön 

tiedossa olevat muutokset. IFRS:n mukaisesti raportoivat kiinteistöjen 

käyttäjät joutuvat jatkossa aktivoimaan taseeseen huomattavan paljon tulevaisuuden 

vuokrakuluja. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi jo tehtyihin sekä harkinnassa oleviin 

sale-and-leaseback -järjestelyihin. Tämä muutos ei kuitenkaan johda kiinteistömarkkinan 

kannalta epäterveeseen rakenteeseen, vaan purkaa sitä. Kiinteistöbuumin aikana tehdyissä 

sale-and-leaseback -järjestelyissä korostui – joskus liikaakin – pelkkä vuokrasopimus. 

IFRS-muutos siirtää keskustelun keskiöön jälleen itse kiinteistön. Jos vuokrasopimukset 

jälleen lyhenevät, tällöin kysymys kuuluu, onko kohde niin hyvä, että se vetää uusia vuokralaisia 

vielä nykyisen lähdettyä. Kiinteistöllä ja kiinteistöllä on jälleen eroa. 

Transaktiomarkkina normalisoituu – osaaminen korostuu 

Odotamme transaktiovolyymin Suomessa palaavan vuoden 2011 aikana jälleen noin 2,5 miljardin 

euron tasolle, joka saavutettiin useana vuotena ennen huippuvuosia 2006–2007. 

Euroopan tasolla transaktiovolyymi normalisoitui jo vuoden 2010 aikana, kasvaen markkinasta 

riippuen jopa kaksinkertaiseksi, vuoteen 2009 verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti 

yleinen markkina-aktiivisuuden palaaminen ja alhainen korkotaso. Myyntipaine kasvaa 

myös kiinteistöbuumin aikaisen rahoituksen erääntyessä Suomessakin vuosina 2011–2013. 

Kun vesi oli erityisen korkealla, kaikki pääsivät satamaan. Laskuveden aikana vain harva 

pääsi edes lähtemään. Viime vuonna taitavimmat ohjasivat jo laivansa satamaan. Osaaminen 

korostuu jälleen kiinteistömarkkinassakin. 

Erkki Hakala 

vt. toimitusjohtaja 

Catella Property Oy 

+358 10 5220 230 

erkki.hakala@catella.fi 

Erkki Hakala 

vt. toimitusjohtaja

4 

Investointimarkkinat 

Vuosi 2010 

Alhainen korkotaso ja reaalitalouden elpyminen ovat luoneet kiinteistösijoitusmarkkinoille 

myönteisen ilmapiirin, mutta toteutunut transaktiovolyymi oli pettymys. Transaktiovolyymi 

vuonna 2010 oli noin 1,8 miljardia euroa. Tämä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 

2009. Silti se on toiseksi heikoin noteeraus 12 vuoteen ja kaukana tasosta, joka vallitsi ennen 

vuosien 2006–2007 ylikuumentunutta tilannetta. Toteutuneiden kauppojen vähyyttä kuvastaa 

myös se, että transaktiovolyymi sisältää kauppoja, jotka eivät varsinaisesti kuvasta Suomen 

transaktiomarkkinoiden vilkkautta. Tällainen on esimerkiksi laskennallinen osuus Pandoxin 

ostamasta pohjoismaisia hotelleita omistavasta Norgani-yhtiöstä, jonka 73 kiinteistöstä 16 sijaitsi 

Suomessa. 

Vuonna 2010 sijoituskysyntä kohdistui, kuten jo vuonna 2009, pääasiassa turvallisiksi koettuihin 

matalan vuokrausriskin kohteisiin, kuten uudiskohteisiin ja suurimpien kaupunkien keskustojen 

arvotaloihin. Positiivisina merkkeinä volyymin orastavasta elpymisestä voidaan pitää muutamaa 

vuoden aikana toteutunutta portfoliokauppaa, jotka sisältävät myös kohteita, jotka vaativat omistajaltaan 

aktiivisia toimenpiteitä. 

Pandoxin tekemän Norgani-kaupan ansiosta ulkomaisten ostajien osuus koko transaktiovolyymista 

nousi noin 33 prosenttiin, mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2009. Ulkomaiset sijoittajat 

ostivat vuonna 2010 lähes poikkeuksetta uudiskohteita tai muiden ulkomaisten sijoittajien 

myymiä kohteita. Pääkaupunkiseudulla tehtyjen uudiskiinteistökauppojen ansiosta ulkomaiset 

sijoittajat lisäsivät nettomääräisesti omistuksiaan Suomessa. 

Vuoden aikana halutuimpien sijoituskohteiden arvot ovat nousseet sekä tuottovaatimusten laskun 

että vuokrien nousun seurauksena. Helsingin prime-toimistotuottovaatimus jatkoi laskua syksyn 

aikana ollen 5,5 prosenttia vuoden 2010 lopussa. Niin sanotuista tavanomaisista toimitilakohteista 

kauppaa on käyty vuonna 2010 varsin vähän, sillä näiden kohteiden ostajia on ollut vähän 

liikkeellä. Lisäksi markkinaa aktiivisesti tutkineiden ostajien ja myyjien toivomat hintatasot 

ovat usein olleet kaukana toisistaan. Pääkaupunkiseudulla käynnistyi lukuisia toimistohankkeita, 

mikä on lisännyt myös myyntitarjontaa kysytyimmässä segmentissä. Toisaalta se lisää sijoittajien 

haasteita tyhjiksi jäävissä vanhoissa kohteissa. 

mrd € 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

Transaktiovolyymi Suomessa 1996 – 2010 

96 97 98 99 00 

Kotimainen Ulkomainen 

1) 

01 02 03 04 05 06 

1) Aleksian kauppa n. 1,1 mrd € 

2) Sponda – Kapiteeli kauppa 1,3 mrd € 

3) Capman osti hotelliportfolion 0,8 mrd € 

2) 

07 08 3) 

3,4 

3,2 

65 

% 

3,7 

0,5 

1,0 

1,4 

2,0 

2,3 2,3 

21 

% 

2,4 

46 

% 

46 

% 

2,7 

39 

% 

54 

% 

48 

% 

1,6 

17 

% 

1,8 

33 

% 

09 10 

Transaktiovolyymi vuosineljänneksittäin Q1 06 – Q4 10 

milj. € 

3 000 

2 000 

1 000 

0 

Q1 

06 

Q2 

06 

Q3 

06 

Q4 1) 

06 

Q1 

07 

Q2 

07 

Kotimainen Ulkomainen 

Q3 

07 

Q4 

07 

Q1 2) 

08 

Q2 

08 

Q3 

08 

Q4 

08 

Q1 

09 

Q2 

09 

5,5 

Q3 

09 

1) Sponda – Kapiteeli kauppa 1,3 mrd € 2) Capman osti hotelliportfolion 0,8 mrd € 

6,0 

Q4 

09 

Q1 

10 

Q2 

10 

Q3 

10 

Q4 

10 

© Catella 

© Catella

Vuosi 2011 

Odotamme, että transaktiomarkkinoilla vallitseva myönteinen ja aktiivinen vire vihdoin tuottaa 

myös konkreettista tulosta ja transaktiovolyymi palaa vuonna 2011 selvästi yli 2 miljardiin 

euroon. Tämä taso saavutettiin usean vuoden ajan ennen huippuvuosia 2006–2007. Suomen 

kiinteistömarkkina seuraa usein viiveellä Ruotsin kiinteistömarkkinaa, jossa palattiin jo viime 

vuonna normaalille tasolle. Ruotsin transaktiovolyymi vuonna 2010 oli 12 miljardia euroa, mikä 

tosin on yhä kaukana huippuvuosien lukemista. 

Uskomme myös, että transaktiomarkkina monipuolistuu vuodesta 2010, mitä tulee kaupan kohteisiin, 

toimijoihin ja kauppojen luonteisiin. Kiinteistösijoittamisen houkuttelevuus on lisääntynyt, 

kun usko talouden elpymiseen on vahvistunut. Houkuttelevuutta lisää sekin, että samasta 

sijoituspääomasta kilpailevilla osakemarkkinoilla on jo noustu pohjalukemista. Ostajina 

tulemme näkemään entistä enemmän kotimaisia ja kansainvälisiä rahastoja, jotka parin vaikean 

vuoden jälkeen ovat saaneet kerättyä sijoittajilta uutta pääomaa. 

Toimialalla jo pitkään puheenaiheena ollut merkittävä kiinteistörahoitusten erääntyminen alkaa 

nyt olla käsillä. Finanssikriisin takia vaikeuksiin joutuneilla sijoittajilla on salkuissaan myös 

Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä. Näiden kohteiden osalta on odotettavissa enenevässä määrin 

konkreettisia toimenpiteitä. Myös joidenkin kohteiden yllättävät vuokraushaasteet tulevat lisäämään 

myyntimotivaatiota, mikä luo edellytyksiä vilkkaammalle kaupankäynnille. 

Uskomme, että investointimarkkina palaa vuonna 2011 normaalin toimivuuden tilaan parin ylikuumentuneen 

ja muutaman epälikvidin vuoden jälkeen. 

– Markus Juvala 

10 

Prime tuottovaateet Helsinki 2010 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

% 

02 03 04 05 

Q2 

06 

Q4 

06 

Q2 

07 

Toimistot Helsinki Liiketilat Helsinki Logistiikka 

Q4 

07 

Huom: Erityisesti pitkät vuokrasopimukset (10+ v.) laskevat tuottovaateita 0,1–0,3 %-yksikköä. 

Toimistotilojen tuottovaateet pääkaupunkiseudulla 

% 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

01 02 03 04 05 06 07 08 09 

Ydinkeskusta Leppävaara Ruoholahti Keilaniemi Aviapolis 

Pitkät sopimukset laskevat tuottovaatimustasoa 0,1 – 0,3 %-yksikköä. 

Q2 

08 

Q4 

08 

Q2 

09 

Q4 

09 

Q2 

10 

© Catella 

10 

Q4 

10 

© Catella 

7,75 % 

5,50 % 

7,00 % 

6,75 % 

6,50 % 

6,00 % 

5,50 % 

5

alkanut Keilaniemessä. 

6 

Portfoliotransaktioita Suomessa 2010 

Rakennus / Kohde Kaupunki / Sijainti Myyjä Kotim. / Ulkomainen Ostaja Kotim. / Ulkomainen Aika Koko (m 2 ) Hinta (milj. €) Kiinteistölaji 

10 teollisuus- ja varastokiinteistöä Helsinki Nordic Real Estate Partners AB Sagax Q3 43 000 34 teoll./varasto 

15 hotellikiinteistöä ja kongressi- Useita Norwegian Property Pandox Q3 n.a n.a hotelli 

keskus, Norgani Hotels AS 

49 toimitilakiinteistöä Useita Varma Amplionin Asset Management ARIF I Q4 127 000 100 Retail 

Transaktioita pääkaupunkiseudulla 2010 

Rakennus / Kohde Kaupunki / Sijainti Myyjä Kotim. / Ulkomainen Ostaja Kotim. / Ulkomainen Aika Koko (m 2 ) Hinta (M€) Kiinteistötyyppi 

Viikin Prismakeskus Helsinki HOK-Elanto Ilmarinen Q1 13 600 n.a liike 

Toimistokiinteistö Helsinki Etera ja Paperiliitto Keva Q1 5 600 18 toimisto 

Toimistokiinteistö Helsinki Sigrid Juséliuksen säätiö Yksityinen sijoittaja Q1 4 300 n.a toimisto 

Logistiikkakiinteistö Vantaa Kuehne + Nagel Catella Real Estate AG Focus Nordic Cities Q2 9 700 13 logistiikka / toimisto 

Toimistokiinteistö Helsinki Skanska Commerz Real Q3 10 700 38 toimisto 

”Lintulahdenvuori” 

Toimistokiinteistö Helsinki CBD Bronda Properties ING REIM Q3 8 300 n.a toimisto 

”Brondankulma” 

Siemens Suomi pääkonttori Espoo Siemens SRV, Sato ja Ilmarinen Q3 38 000 n.a toimisto / kehitys 

Swing Life Science Center Plus Espoo Hartela Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Q4 5 400 20 toimisto 

1. vaihe 

Scandic Marski hotelli Helsinki CBD Alkon eläkesäätiö Valion eläkekassa Q4 16 000 n.a hotelli 

Verkkokauppa.comin toimitalo Helsinki Verkkokauppa.com Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Q4 20 000 39 liike / varasto 

Plaza Business Park Pilke Vantaa NCC Union Investment Real Estate Q4 5 000 18 toimisto 

Alberga Business Park Espoo NCC Union Investment Real Estate Q4 9 000 35 toimisto 

Transaktioita Suomen muissa kaupungeissa 2010 

Rakennus / Kohde Kaupunki / Sijainti Myyjä Kotim. / Ulkomainen Ostaja Kotim. / Ulkomainen Aika Koko (m 2 ) Hinta (M€) Kiinteistötyyppi 

Kauppakeskus Chydenia 1. vaihe Kokkola Rockspring Property Aberdeen European Q1 7 900 n.a liike 

Investment Managers Balanced Property Fund 

Kauppakeskus Kompassi Hollola Rockspring Property Osuuskauppa Hämeenmaa Q1 5 800 n.a liike 

Investment Managers 

Liike- ja toimistokiinteistö Turku Redevco Aberdeen European Q1 9 700 n.a liike, toimisto 

”Sampotalo” Balanced Property Fund 

Holiday Club Saimaa Lappeenranta Useita sijoittajia Varma Q1 n.a 64 kylpylä, hotelli 

Liike- ja toimistokiinteistö Tampere Querenchia Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia Q2 23 200 n.a liike, toimisto 

”Tampereen postitalo” 

Kauppakeskus Family Center Lappeenranta Lemminkäinen Tapiola KR I Q2 13 000 n.a liike 

Kauppakeskus Hyvinkää YIT Varma Q2 27 000 80 liike 

Kauppakeskus Avenas Seinäjoki Peab NV Property Fund I Q2 11 100 20 liike 

Toimisto- ja liikekiinteistö Jyväskylä CBD Amplionin Asset Management Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö Q2 7 000 n.a toimisto / liike 

ANL Kiinteistöt 

Toimistokiinteistö Turku NCC Yksityinen sijoittaja Q2 5 000 n.a toimisto 

Toimisto ja liikekiinteistö Turku Sponda Heikki Vaiste Q3 7 300 15 toimisto / liike 

Teollisuuskiinteistö Kerava Joensuun Kauppa ja Kone Julius Tallberg-Kiinteistöt Q3 7 300 n.a teollisuus 

Kauppakeskus Chydenia Kokkola Lemminkäinen ja NSA Yhtiöt Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Q4 8 600 n.a liike 

2. ja 3. vaiheet 

© Catella Toimistorakentaminen on jälleen

Vajaakäyttöasteet (%) Suomessa Q4 2010 

17 

16 

15 

14 

13 

12 

11 

10 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

% 

Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio 

Liiketilat Toimisto Varasto- ja tuotantotilat 

Toimitilamarkkinat kaupungeittain 

Kaupunki 

PKS 

liike 

toimisto 

teoll./varastot 

yht. 

Tampere 

liike 

toimisto 


yht. 

Turku 

liike 

toimisto 


yht. 

Oulu 

liike 

toimisto 


yht. 

Jyväskylä 

liike 

toimisto 


yht. 

Lahti 

liike 

toimisto 


yht. 

Kuopio 

liike 

toimisto 


yht. 

Vaasa 

liike 

toimisto 


yht. 

Tilakanta 

(huoneisto-m 2 ) 

Q4 10 

3 310 000 

8 443 000 

7 517 000 

19 270 000 

930 000 

842 000 

2 000 000 

3 772 000 

814 000 

690 000 

2 142 000 

3 646 000 

647 000 

486 000 

1 084 000 

2 217 000 

779 000 

339 000 

1 099 000 

2 217 000 

629 000 

233 000 

1 580 000 

2 442 000 

514 000 

309 000 

644 000 

1 467 000 

436 000 

242 000 

666 000 

1 344 000 

Vapaat tilat 

(huoneisto-m 2 ) 

Q4 10 

84 000 

1 030 000 

393 000 

1 507 000 

25 000 

60 000 

78 000 

163 000 

28 000 

50 000 

91 000 

169 000 

11 000 

41 000 

41 000 

93 000 

12 000 

26 000 

26 000 

64 000 

34 000 

24 000 

96 000 

154 000 

10 000 

25 000 

38 000 

73 000 

15 000 

10 000 

13 000 

38 000 

Vajaakäyttöaste 

% 

Q4 10 

2,6 % 

12,2 % 

5,2 % 

7,8 % 

2,7 % 

7,1 % 

3,9 % 

4,3 % 

3,5 % 

7,2 % 

4,2 % 

4,6 % 

1,7 % 

8,3 % 

3,8 % 

4,2 % 

1,6 % 

7,6 % 

2,3 % 

2,9 % 

5,4 % 

10,4 % 

6,1 % 

6,3 % 

1,9 % 

8,1 % 

5,8 % 

5,0 % 

3,4 % 

4,2 % 

2,0 % 

2,9 % 

Tuottovaatimus 

% 

Q4 10 

- 

kts. sivu 15 

- 

6,75–7,75 

7,0–8,0 

8,75–9,75 

7,0–8,0 

7,25–8,25 

9,25–10,25 

7,0–8,0 

7,0–8,0 

9,0–10,0 

7,0–8,5 

7,5–8,5 

10–12 

7,5–8,75 

8,25–9,25 

9,25–10,25 

7,25–8,25 

7,75–8,75 

9,25–10,25 

7,5–8,5 

8,0–9,0 

10,0–11,0 

Vaasa 

Vuokra 

€/m 2 /kk 

Q4 10 

- 

kts. sivu 15 

- 

50–80 

13–15 

6,0–7,0 

35–75 

11–14 

5,5–7,0 

40–85 

12–13,5 

6,0–7,0 

30–70 

12–15 

5,5–7,0 

30–60 

10–14 

4,5–5,5 

30–60 

12–14 

5,5–7,0 

25–55 

10,0–12,0 

5,0–6,0 

© Catella 

Lähde: Tilastokeskus ja Catella 

7

Artikkelin yhteistyökumppani: 

Lahden Alueen 

Kehittämisyhtiö Oy – LAKES 

www.lakes.fi 

8 

Piano-Paviljonki ja Sibeliustalo 

Lahti – keskeinen ja kasvava liike-elämän keskus 

Lahti on merkittävä liike-elämän keskus, jossa rakentaminen on vilkasta. 

Kauppakeskus Trion laajennus ja uuden kauppakeskus Karisman rakennus- 

työt ovat esimerkkejä alan vahvasta kasvusta. Lahden erikoiskauppoihin tul- 

laan ostoksille laajalta alueelta eteläisestä Suomesta. 

Lahti on yli 100 000 asukkaan kaupunki ja noin 200 000 asukkaan talousalueen keskus eteläisessä 

Suomessa. 2000-luvun alusta lähtien kaupungin asukasluku on kasvanut tasaisesti. Moottoritieyhteyden 

ja oikoradan ansiosta Lahti yhdistyy kiinteästi Helsingin metropolialueeseen. 

Keskeinen sijainti tarjoaa yrityksille kustannustehokkaan toimintaympäristön eteläisen Suomen 

sekä Venäjän ja Baltian kasvavien markkinoiden lähellä. Lahden alueen logistinen sijainti on 

erinomainen ja alue tarjoaa yrityksille hinnaltaan kilpailukykyisiä toimitiloja ja tontteja sekä 

osaavaa työvoimaa. 

Lahden kilpailukyky- ja elinkeinostrategian painopisteitä ovat ympäristöosaamisen lisäksi 

muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Lahti Cleantech Parkissa syntyvän uuden 

liiketoiminnan tavoite on vastata käytännön tarpeisiin, ja siellä muotoilusta tehdään yrityksen 

kilpailutekijä. 

Lahti Cleantech Park 

Tilat: Lahti Cleantech Park on Suomen keskeisin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja 

yritystoiminnan keskittymä, liiketoiminnan kasvupaikka ja voimakkaasti kehittyvä osaamiskeskus. 

Alkuvuodesta 2012 valmistuva laajennus kaksinkertaistaa Lahti Cleantech Parkin vuokrattavan 

toimitilan sekä osaamiskeskuksessa työskentelevien osaajien määrän ja tekee ympäristöteknologiakeskuksesta 

Pohjoismaiden suurimman.

Tulevaisuudessa keskuksen tavoitteena on kasvaa vuosittain. Pitkän aikavälin tavoitteena on 

100 000 neliömetrin ympäristöteknologiakeskus, missä yli 2 000 osaajaa hakee ratkaisuja materiaali- 

ja energiatehokkuuteen sekä muihin kestävän kasvun haasteisiin. 

Toimijat: Lahti Cleantech Park on rakentunut Lahden tiede- ja yrityspuiston ympärille. Tiede- 

ja yrityspuisto on edelleen yrityskeskittymän kantava voima ja toiminnan moottori. 

Tärkeitä muita toimijoita ovat ympäristöalan laboratoriot, joissa testataan lukuisia kaupallista 

potentiaalia sisältäviä aihioita. Lisäksi keskuksessa toimii yrityshautomo, jonka suojissa kasvaa 

ja kehittyy jatkuvasti noin 40 yritystä ja josta moni yritys on ponnistanut kansainvälisille markkinoille 

asti. Rakenteilla olevan laajennuksen myötä Ramboll keskittää alueelle 300 ympäristöalan 

osaajaansa. 

Tiedon ja ympäristöalan osaavan työvoiman keskeisiä tuottajia ovat Helsingin yliopiston ympäristötieteiden 

laitos, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Lahden keskus ja Lahden 

ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian yksikkö, joiden rooli ja merkitys Lahti Cleantech 

Parkissa kasvavat entisestään tulevaisuudessa. 

Toiminta: Lahti Cleantech Parkista käsin johdetaan Suomen kansallista ympäristöklusteria, 

toteutetaan kymmeniä kansainvälisiä teknologian ja liiketoiminnan kehitysprojekteja ja tehdään 

pitkäjänteistä työtä ympäristöalan pääomasijoitustoiminnan vahvistamiseksi. Vuosittaisissa 

pääomasijoitustapahtumissa kaksi kolmesta osallistujayrityksestä löytää liiketoiminnalleen sijoittajan. 

Palvelut: Ympäristöliiketoiminta on maailman nopeimmin kasvavia liiketoiminnan alueita. 

Lahti Cleantech Park tarjoaa Suomen parhaat, ympäristöalalle fokusoidut yrityspalvelut. 

Lahti Cleantech Park on oikea sijoittumispaikka suurille ja pienille cleantechiin painottuville yrityksille, 

joilla on vahva kasvutavoite ja jotka tarvitsevat koulutettua työvoimaa sekä hyvätasoisia 

toimitilapalveluita. 

Faktaa 

• Asukkaita Päijät-Hämeessä noin 200 000 

…joista Lahdessa noin 101 600 

• Väestönkasvu 2010 noin 800 

• Väestöennuste 2030 211 000 

• Asuntotuotanto 2010 700 

• Opiskelijoita yli 24 000 

• Yrityksiä noin 10 000 

Etäisyydet Lahdesta 

• Helsinkiin 100 km 

henkilöautolla noin 1h 

junalla alle 50 min 

• Vuosaaren satama 99 km 

• Helsinki-Vantaan lentokenttä 93 km 

• Pietari 314 km 

junalla 2 h 46 min 

Lahti Cleantech Park, 

kuva: Arkkitehtitoimisto Havas-Rosberg 

9

Kujalan logistiikka-alue, kuva: YIT 

10 

Kujalan logistiikka-alue 

Sijainti: Kujalan logistiikka-alueen sijainti on Suomessa liikenteellisesti hyvä: Lahden moottoritie 

E75:n ja valtatie 12:n risteyksessä ja Helsinki–Pietari-radan varrella Venäjän kasvavien 

markkinoiden äärellä. Vuosaaren satamasta Kujalaan on alle sadan kilometrin matka ruuhkattomia 

valtaväyliä pitkin. Kun Lahden eteläinen kehätie valmistuu, kehätieltä Kujalaan rakennetaan 

suora yhteys. Lahden keskustasta Kujalaan on neljän kilometrin matka ja hyvät julkisen 

liikenteen kulkuyhteydet. 

Alue ja tilat: Kujalan logistiikka-alueen pinta-ala on 50 hehtaaria. Rakennusoikeutta on 140 000 

neliömetriä. Alueen laajennukset ovat valmisteilla. Lahden kaupunki on esirakentanut maapohjan 

valmiiksi. Katuverkon, vesi- ja viemärijohtojen sekä valaistuksen ansiosta alueelle sijoittuva 

yritys pääsee rakentamaan toimitilojaan heti. Pistoraide rakennetaan yritysten tarpeiden mukaan, 

ja se rakentuu samassa ajassa kuin logistiikka-infra. 

Vahvuudet: Kun Suomen pääsataman Vuosaaren toiminta kasvaa täyteen laajuuteensa, kaikkea 

saapuvaa tavaraa ei mahduta purkamaan siellä. Kontit nostetaan junanvaunuihin ja kuljetetaan 

purettavaksi sisämaan terminaalissa. Kujalan sijainti on ihanteellinen, koska alue sijaitsee pohjoiseen 

ja itään suuntautuvien liikennevirtojen keskipisteessä. Maan hinta on edullinen, keskimäärin 

neljänneksen Kehä 3:n eteläpuolen hinnoista. Osaavaa työvoimaa ja yritysten tarvitsemia 

palveluita on hyvin saatavilla. 

Soveltuvuus: Alue soveltuu keskimääräistä suuremmille ja työvoimavaltaisille yrityksille, joiden 

markkina-alueena on koko Suomi. Alueelle tavoitellaan kauppaan ja logistiikkaan keskittyneitä 

yrityksiä, jotka tarvitsevat korkeaa, yksinkertaista ja tehokasta tilaa sekä hyviä kulkuyhteyksiä. 

Askonalue 

Sijainti: Askonalueen punatiilinen miljöö Lahden rautatieaseman vieressä, valtatie 12:n kupeessa 

ja noin kilometrin päässä Lahden keskustasta on nykyaikaisen ja monipuolisen yritystoiminnan 

keskittymä. Keskeisen sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi alueelle on helppo 

ja nopea tulla. Junamatka Helsinkiin kestää 50 minuuttia ja Pietariin 2,5 tuntia, automatka moot-

toritietä pitkin Helsinkiin tunnin. Helsinki-Vantaan lentoasemalta Lahteen liikennöivät bussit 

pysähtyvät rautatieaseman vieressä. 

Aluetta kehitetään kaiken aikaa; suunnitteilla on katettu jalkakäytäväyhteys rautatieaseman laitureilta 

suoraan Askonalueelle Asko 2 -rakennukseen, tavoitteena valmistuminen vuonna 2012. 

Tilat: Askon ja Upon entiset tuotantotilat omistaa ja niitä vuokraa ja saneeraa kiinteistösijoitusyhtiö 

Renor. Alue muodostuu Asko 1:stä, Asko 2:sta, Asko 3:sta, Valimosta ja Upo 2:sta. Vuokrattavaa 

toimitilaa on 130 000 neliötä, josta vapaana 35 000 neliötä. Tarjolla on sekä viihtyisää 

toimistotilaa että tehokasta varastointi- ja logistiikkatilaa, pienimmät alle 10 neliön toimistoja ja 

varastoja, suurimmat 1 400 neliön toimistoja ja 15 000 neliön varastoja. 

Asiakkaan tilatarpeet ja toiveet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Vanhoja punatiilirakennuksia 

remontoidaan arvokkaasti ja laadukkaasti, ja asiakkaalle räätälöidyt, hintatasoltaan 

edulliset tilat valmistuvat noin kuudessa kuukaudessa. Valmiiden rakennusten lisäksi alueella on 

voimassa olevan kaavan mukaista käyttämätöntä rakennusoikeutta 250 000 neliötä. 

Toimijat: Alueella toimii noin 190 eri toimialojen yritystä, muun muassa maailman suurimman 

rengasalan yrityksen Bridgestonen Suomen keskusvarasto. Yritysten lisäksi tiloja on vuokrattu 

järjestöille sekä yksityishenkilöille harrastetiloiksi. Ympäristö houkuttelee muotoilun osaajia, 

alueella toimivat Suomen Muotoilusäätiö, korualan muotoilustudio La Hest, miesten designvaatestudio 

Dusty sekä joukko käsityöyrittäjiä ja taiteilijoita. 

Laadukkaat tilat soveltuvat myös hyvinvointialan yrityksille. Kahden kuntosalin palveluita tukemaan 

suunnitellaan terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaista keskittymää keskitettyine vastaanotto- 

ja sosiaalitiloineen. 

Palvelut: Pysäköintitilaa on runsaasti. Lounaspalveluita tarjoaa kaksi ravintolaa. Asko 2:een 

rakennetaan korkea lasikatteinen tori osaamiskeskittymän toimijoiden kohtaamispaikaksi ja tapahtumafoorumiksi. 

Askonaluetta kehitetään ympäristöystävällisin energiaratkaisuin. Alueella 

on käytössä pohjavesijäähdytysjärjestelmä, jossa käytetään alueella sijaitsevien lähteiden vettä. 

Jäähdytyksessä hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. 

Lahden seutu – logistisesti 

Suomen parhaalla paikalla 

• Hyvät ja nopeat tie- ja raideyhteydet 

pääkaupunkiseudulle; Vuosaaren satamaan 

alle tunti, Helsinkiin junalla jopa 48 min. 

• Nopea junayhteys Pietariin, 2 h 46 min. 

• Lahti on yli 100 000 asukkaan kaupunki 

ja 200 000 asukkaan maakunnan keskus; 

puolet Suomen väestöstä asuu kahden 

tunnin päässä Lahdesta 

• Monipuolinen toimitila- sekä yritysaluetarjonta 

• Kilpailukykyinen kustannustaso; suurista 

kaupunkiseuduista edullisin toimitilojen ja 

tonttien hintataso 

• Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 

hyvä 

• Neljän yliopiston muodostama yliopistokeskus 

sekä ammattikorkeakoulu 

• Viihtyisä yritys- ja asuinympäristö, 

edullinen asumisen hintataso 

• Monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet 

Lisätietoja: 

Kehittämispäällikkö Miika Laakso 

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES 

Puhelin 040 547 7160 

miika.laakso@lakes.fi 

www.lahdenseutu.net 

Askonalue, kuva: Renor Oy 

11

© Catella 

Toimitilojen vajaakäyttöaste 

pääkaupunkiseudulla 

Q4 2009 – Q4 2010 

Helsinki 

Liiketilat 

Keskusta 

Toimistoti ilat 

Keskusta 

Teoll./varaastot 

Espoo 

Liiketilat 

Toimistotiilat 


Vantaa 

Liiketilat 

Toimistoti ilat 


PKS yhteensä 

Liiketilat 

Toimistotiilat 


12 

Vajaakäyttöaste (%) 

Q4 09 Q4 10 

2,7 % 2,0 % 

1,7 % 1,9 % 

11,4 % 11,3 % 

6,8 % 6,3 % 

4,8 % 5,5 % 

2,8 % 1,3 % 

16,5 % 16,5 % 

4,8 % 5,9 % 

7,5 % 5,0 % 

11,9 % 11,4 % 

3,9 % 4,6 % 

3,9 % 2,6 % 

12,3 % 12,2 % 

4,4 % 5,2 % 

Pääkaupunkiseutu 

Talouden piristyminen taittoi vajaakäyttöasteen nousun 

Pitkä investointilama teollisuudessa näyttää päättyneen. EK:n investointitiedustelun mukaan 

investoinnit kasvoivat viime vuonna yli 10 prosenttia. Helsingin seudun tuotanto on noussut laman 

pohjasta noin 4 prosenttia, mutta on vielä 6 prosenttia alle vuoden 2008 huipputason. 

Toimitilamarkkinassa näkyy erityisesti työllisyyskehityksen ennakoitua nopeampi kohentuminen. 

Finanssikriisin jälkeen työllisyys laski lopulta selvästi vähemmän kuin tuotanto. Yritykset 

pitivät kiinni työvoimastaan kannattavuudenkin kustannuksella. Puskurina toimivat esimerkiksi 

lomautukset. 

Vuokramarkkina piristynyt – prime-vuokrissa pientä nousua 

Pääkaupunkiseudun toimistomarkkinan jyrkin lasku loiveni jo vuoden 2010 keväällä, ja lasku 

taittui kokonaan loppuvuoden aikana. Toimistotilan vajaakäyttöaste laski hieman ja päätyi 

12,3 prosenttiin loppuvuoden aikana. Tyhjän toimistotilan määrä on kuitenkin edelleen selvästi 

yli 1 000 000 m 2 . 

Toimistotilojen vuokrien kehitys 


€/m2 /kk 

30 

28 

26 

24 

22 

20 

18 

16 

Bruttovuokra €/m 2 /kk (ilman ALV), uudet sopimukset 

14 

94 96 98 00 02 04 06 08 10 

Helsinki, ydinkeskusta, prime 

Helsinki, ydinkeskusta 

Ruoholahti, prime 

Keilaniemi, prime 

Aviapolis, prime 

© Catella 

Vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla 

(%) Q4 10 

% 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

94 96 98 00 02 04 06 08 10 

Liiketilat Toimistotilat Teollisuus- ja varastotilat 

Yhteensä 

© Catella 

© Catella Property Oy 

12,2 % 

7,8 % 

5,2 % 

2,6 %

PÄÄKAUPUNKISEUTU KEVÄT 2011 

Catella ennusti kesällä 2010, että tyhjän toimistotilan määrä kääntyy lievään laskuun ja primevuokrat 

kääntyvät lievään nousuun vuoden 2011 aikana. Ennustettu muutos alkoi kuitenkin jo 

loppuvuoden 2010 aikana. 

Finanssikriisin jälkeen muutamat pitkään vuokrasopimukseen sitoutuneet yritykset pyrkivät 

vuokraamaan tehottomassa käytössä ollutta tilakantaa ulos, mikä synnytti nopeasti alivuokrausmarkkinan. 

Suhdanteen ja näkymien parannuttua moni näistä yrityksistä on vetänyt tarjolle asetetun 

tilan takaisin omaan käyttöön. Näin tarjolla olevan tilan määrä on laskenut, vaikka osittain 

tila saattaa olla vielä reservitilaa eli niin sanottua piilovajaakäyttöä. 

Prime-vuokrat ovat nousseet syksyn aikana kaikilla tärkeimmillä toimistoalueilla. 

Toimistoalueiden välillä suuria eroja 

Kokonaisuutena tyhjän toimistotilan määrä pääkaupunkiseudulla hakee nyt suuntaa, koska kehitys 

on hyvin erisuuntaista eri osamarkkinoissa. Osamarkkinoiden väliset erot ovat kasvaneet, ja 

vahvistuvien alueiden tyhjän tilan määrä on kääntynyt jo laskuun. 

Tämän hetken vetovoimaisimpia alueita on Leppävaara, jossa on tehty viimeisen puolen vuoden 

aikana useita isoja vuokrauksia. Alueelle näyttää muodostuvan isojen suunnittelutoimistojen keskittymä. 

Toimistotilan vajaakäyttöaste Leppävaarassa laski vuoden 2010 aikana noin 4 prosenttiyksikköä 

ja päätyi 10,8 prosenttiin. Sama kehitys näkyy esimerkiksi alueella Keilaniemi–Kehä I, 

jossa vajaakäyttöaste laski 18,8 prosenttiin. Samoin Aviapolis-alueella vajaakäyttöaste laski 8,6 

prosenttiin ja Pasila-Vallila-Sörnäinen -alueella 11,6 prosenttiin. Myös Helsingin ydinkeskustan 

ja keskustan tyhjän toimistotilan määrä laski hieman. 

Tilanne on edelleen heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana erityisesti Pitäjänmäellä, jossa 

toimistotilan vajaakäyttöaste nousi 25,4 prosenttiin ja Herttoniemessä, jossa se nousi 30,9 prosenttiin. 

Tyhjän toimistotilan määrä on yllättäen kasvanut selvästi myös Ruoholahdessa, missä 

vajaakäyttöaste on kuitenkin vielä kohtuullinen 8,6 prosenttia. 

Uutta toimistotilaa valmistumassa 100 000 m 2 

Uusien toimistokohteiden rakentaminen on ryöpsähtänyt käyntiin fi nanssikriisin tuoman äkkipysähdyksen 

jälkeen. Uusia toimistohankkeita on käynnissä parikymmentä, ja näihin valmistuu 

tulevien 18 kuukauden aikana yhteensä noin 100 000 m 2 lisää toimistotilaa. Tätä taustaa vasten 

tyhjän toimistotilan määrään ei voi ennustaa pääkaupunkiseudulla merkittävää laskua ainakaan 

vuoden 2011 aikana. Sen sijaan toimistomarkkinan jakautuminen vanhoihin ja uusiin tiloihin 

kärjistyy entisestään. 

Tyhjän toimistotilan määrän kehitys osamarkkina-alueittain 

sekä vajaakäyttöaste (%) Q4 10 

1 000 m2 150 

135 

25,4 % 

120 

105 

90 

11,6 % 

75 

60 

18,9 % 

45 

30 

15 

0 

8,6 % 

30,9 % 

10,8 % 

8,6 % 

Ruoholahti Pitäjänmäki Vallila, Sörn. 

Hermanni, 

Hakaniemi 

Herttoniemi Leppävaara Keilaniemi- 

Kehä I 

Aviapolis 

Lentokenttäalue 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 

© Catella 

Tyhjät toimitilat 


Q4 2009 – Q4 2010 

Helsinki 

Liiketilat 

Keskusta 

Toimistotilat ilat 

Keskusta 

Teoll./varastot astot 

Espoo 

Liiketilat 



Vantaa 

Liiketilat 



Tyhjät tilat (m 2 ) 

Q4 09 Q4 10 

48 000 35 000 

9 000 11 000 

698 000 690 000 

120 000 112 000 

166 000 190 000 

21 000 10 000 

242 000 246 000 

62 000 76 000 

58 000 39 000 

98 000 93 000 

107 000 127 000 

PKS yhteensä 

Liiketilat 127 000 84 000 

Toimistotilat ilat 1 038 000 1 029 000 

Teoll./varastot astot 335 000 393 000 

13 

© Catella

Kehä I:n ja Turunväylän mittavat 

väyläparannukset ovat nostaneet 

Leppävaaran yhdeksi pääkaupunkiseudun 

vetovoimaisimmista toimistomarkkinoista 

tällä hetkellä. 

Kuvassa etualalla Polaris Business 

Park, jonka kolmas talo valmistui 

helmikuussa. 

14 


KEHÄ I 

TURUNVÄYLÄ 

Ennustamme rakenteilla olevien uusien tilojen tulevan vuokratuiksi kohtuullisessa ajassa, mutta 

vanhan tilakannan haasteiden samanaikaisesti lisääntyvän. Koska nettokäyttöönottoon ei ole 

tulossa miltään sektorilta selvää lisäystä, tyhjää tilaa syntyy etenkin vanhimpaan toimistotilakantaan. 

Lisäksi Nokian suunnitteilla olevat rakenteelliset muutokset saattavat vähentää IT-alan 

työpaikkoja huomattavasti myös pääkaupunkiseudulla. Käyttäjän näkökulmasta uudistilat ovat 

vahvoja vaihtoehtoja kustannustehokkuuden, pohjaratkaisujen ja muuntojoustavuuden takia. 

Rakennushankkeita uskalletaan taas käynnistää myös hyvin pienellä vuokrausasteella. 

Koska toimistotilaa on tarjolla yli tarpeen ja asuntoja liian vähän, moni kiinteistöomistaja aikoo 

purkaa toimistotiloja ja rakentaa tilalle asuntoja. Yksittäisiä hankkeita on käynnistynyt esimerkiksi 

Espoon Nihtisillassa, jossa Varma purkaa ja rakentaa toimistokokonaisuutta osittain asumiskäyttöön. 

Vastaavia hankkeita ovat myös Ulappatori Espoonlahdessa ja osa Metsätapiolan toimistorakennuksesta 

Tapiolassa. Muutos toimistoista asunnoiksi on luontevin silloin, kun kiinteistössä 

palautetaan alkuperäinen tilanne. Näin tapahtuu Helsingissä esimerkiksi Mikonkatu 11:ssa ja Vuorikatu 

4:ssä, jossa Hartela tekee peruskorjausta. Aluekokonaisuuksia koskevat muutoshankkeet 

odottavat vielä käynnistymistään. 

Liiketilojen vajaakäyttö jatkoi selvää laskua 

Kaupan myönteisen kehityksen ja hyvien näkymien myötä myös liiketilojen käyttöaste kehittyi 

suotuisasti. Vuosi sitten alkanut liiketilojen vajaakäytön lasku jatkui loppuvuonna 2010. Tyhjää 

liiketilaa on nyt pääkaupunkiseudulla noin 84 000 m 2 , mikä on vain 2,5 prosenttia tilakannasta. 

Tyhjää tilaa on nyt noin kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten. 

Vaikka liiketilamarkkinassa on löytynyt tasapaino kysynnän ja tarjonnan välille, kysyntä ei ole 

kuitenkaan vielä sysännyt täysin uusia liiketilarakennushankkeita liikkeelle. Sen sijaan useita 

vanhoja kohteita uudistetaan tai laajennetaan. Esimerkiksi Helsingin keskustassa saneerataan 

Kauppakeskus Kluuvia, joka valmistuu vuoden 2011 syksyllä. Kauppakeskus Forum suunnittelee 

merkittävää laajennusta, jossa kellariin ja katolle rakennetaan noin 8 000 m 2 uutta tilaa. 

HOK-Elanto päätti vuoden 2010 lopulla toteuttaa Kannelmäen kauppakeskuksen kolmannen vaiheen, 

joka valmistuu vuoden 2013 aikana. Paikalle tulee näin täysimittainen 45 000 m 2 :n kauppakeskus, 

joka on vuokrattavalta liikepinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi suurin.


Varastotilan kysyntä vahvaa – tyhjän tilan määrä kuitenkin kasvoi 

Varastotilojen vuokrakysyntä on ollut vahvaa syksyn aikana. Myös uusista rakennushankkeista 

on saatu päätöksiä, esimerkiksi SRV rakentaa Vantaalle logistiikkakeskus STC Tuupakan. 

Finanssikriisin jälkeinen teollisuuden tuotantokapasiteetin lasku ei vaikuttanut täysimääräisesti 

tilatarjontaan, sillä osa tiloista jäi piilovajaakäyttöön. Vastaavasti tuotantokapasiteetin nousu ja 

parantunut tilanne ei näy heti varastotilojen käyttöasteessa. 

Myönteisestä kehityksestä huolimatta tyhjän varastoja teollisuustilan määrä hieman kasvoi 

pääkaupunkiseudulla 392 000 m 2 :iin, mikä on 5,2 prosenttia tilakannasta. Suuri rakenteellinen 

muutos on kuitenkin vasta tulossa, kun pääkaupunkiseudulta siirtyy merkittäviä logistiikkakäyttäjiä 

lähikuntiin. S-ryhmän Inex Partners siirtää keskusvaraston Vantaan Hakkilasta Sipooseen, 

jonne valmistuu 80 000 m 2 uutta logistiikkatilaa vuonna 2012. Anttilan keskusvarasto puolestaan 

muuttaa Vantaan Hämeenkylästä Keravalle 14 000 m 2 :n tiloihin tänä vuonna. 

– Erkki Hakala 

Tampere 176 km 

Kehä lll 

Tampereen 

moottoritie 

Kehä l 

t 

14 

Aviapolis 

1516 

Tuusulan 

moottoritie 

12 

Leppävaara 

13 

Turun 

Pitäjänmäki 

2 

5 

Vallila 

Kehä ll 

moottoritie 

11 

10 

Inner City 

Kalasatama 

Helsinki 

Länsiväylän varsi 6 

9 

8 Keilaniemi 

Keskusta 

1 

7 Länsiväylä 

4 Ydinkeskusta 

Ruoholahti 3 

Jätkäsaari 

Turku 165 km 

Väri 

kartalla 

Espoo 

Pääkaupunkiseudun toimistomarkkinat 

Pääkaupunkiseudun 

toimistomarkkinat 

Marja-Vantaa 

Vantaa 

Helsingin keskusta 

- Ydinkeskusta (CBD) 

- Helsinki keskusta (ei ydinkeskusta) 

Inner City 

Ruoholahti 

Keilaniemi – Kehä l 

Länsiväylän varsi 

Leppävaara 

Herttoniemi 

Aviapolis Airport Area 

Pääkaupunkiseutu 

Ylempi brutto- 

vuokrataso 

Q4 10 

28 €/m²/kk 

15–21 €/m²/kk 

11–18 €/m²/kk 

21,5 €/m²/kk 

20 €/m²/kk 

16 €/m²/kk 

18 €/m²/kk 

17 €/m²/kk 

18,5 €/m²/kk 

n/a 

Lahden 

moottoritie 

Porvoon 

moottoritie 

Herttoniemi 

Lahti 104 km 

Pietari 

304 km 

Tuotto- 

vaatimus 

Q4 10 

5,5–6,0 % 

6,25–7,75 % 

7,25–10,0 % 

6,0–7,0 % 

6,5–8,0 % 

7,5–9,0 % 

6,75–8,0 % 

8,0–9,0 % 

7,0–8,0 % 

n/a 

Itäväylä 

Vuosaaren 

satama 

Merkittäviä rakenteilla olevia 

toimistohankkeita 2/2011: 

Helsinki 

1 City Center toimistotalo 

2 Manskun rasti 1.vaihe 

3 Tallink Silja pääkonttori 

4 Technopolis Ruoholahti 2. vaihe 

5 Business Park Triotto 

Espoo 

6 Metsätapiola laajennus ja uudisrakennus 

7 Business Park Safi iri 

8 Keilaranta 1 – laajennus 

9 Swing Life Science Center Plus 1. vaihe 

10 Aalto-Yliopistokiinteistöt toimistotalo 

11 Falcon Business Park Gentti 

12 Alberga Business Park 

13 Quartetto Business Campus I-talo 

Vantaa 

14 Technopolis 5.vaihe 2-osa 

15 Plaza Business Park Pilke 

16 Plaza Business Park Hehku 

KAMPP KAMPPI KAMPP 

Arka Arka Arkadiank diankatu diankatu t 

PUNAVUORI 

Ydinkeskusta (CBD) 

Fredr Fredrikinkatu 

Fredrikinkatu drikinkatu 

Mannerheimintie 

M 

Lönnrotinkatu 



Bulevardi Bulevardi Bulevardi 

Ydinkeskusta 

Ydinkeskustan lähialueet 

Rautatieautatieutatieasema ema 

KKaivokatu K ii katu katu 

Kaisaniemenkatu 



KL KLUUV LUUVI 

Aleksante Aleksanterinkatu 

Aleksanterinkatu erinkatu 

Pohjoisespl Pohjoisesplanadi 

Pohjoisesplanadi anad di 

KAARTINKAUPUNKI 

Tilakanta ta Vajaakäyttöaste 

huoneistoala stoala Q4 10 Q2 10 – Q4 10 

Q4 10 

%-yksikköä 

410 000 m² 6,4 % 

0,5 % 

1 360 000 m² 6,3 % 

-1,0 % 

2 600 000 m² 14,0 % 

0,3 % 

380 000 m² 8,6 % 

1,8 % 

350 000 m² 18,9 % 

-3,3 % 

280 000 m² 14,9 % 

1,6 % 

170 000 m² 10,8 % 

-3,2 % 

110 000 m² 30,9 % 

5,2 % 

180 000 m² 8,6 % 

-2,7 % 

8 440 000 m² 12,2 % 

-0,6 % 

1 

© Catella

16 


Tulli Business Park 

Åkerlundinkatu 11 A 

FI-33100 Tampere 

Tampere 

Talouden nousuvire heijastui toimistotilojen markkinaan, ja vuokrakysyntä piristyi vuoden 2010 

loppupuoliskolla. Liike-, tuotantoja varastotilojen kysyntä on sen sijaan pysytellyt vähäisenä. 

Vajaakäyttöasteet pysyivät lähes ennallaan. Hämpin parkin louhintatyöt ovat jo pitkällä, ja vuoden 

2012 aikana valmistuu kauan kaivattua lisäpaikoitustilaa ydinkeskustaan. 

Investointimarkkina heräsi henkiin 

Investointimarkkina piristyi aiemmista erittäin hiljaisista vuosista. Keväällä 2010 Keskinäinen 

Vakuutusyhtiö Fennia osti Tampereen Postitalon, ja Notex Oy osti Varmanportti-toimistotalon. 

Syksyllä OP-Henkivakuutus osti Patamäenkatu 9:ään rakennettavan uuden painotalon, jonka 

pinta-ala tulee olemaan 15 000 m². Kaupunki asetti myyntiin kaksi keskustakiinteistöä. Hämeenkadulla 

sijaitseva Kauppa-Häme päätettiin myydä Spondalle 10 miljoonalla eurolla, mutta 

Koskitalosta ei saatu myyjää tyydyttäviä tarjouksia. 

Toimistomarkkina piristyi syksyllä 

Toimistojen vuokramarkkina vilkastui syksyllä 2010. Loppuvuoden aikana vajaakäyttöaste laski 

noin puoli prosenttiyksikköä ja oli vuoden vaihteessa 7,2 prosenttia. ELY-keskuksen uusi toimitalo 

valmistuu ydinkeskustaan maaliskuussa 2011, jolloin vanhempaa toimistotilaa vapautuu 

useita tuhansia neliöitä. Technopolis rakentaa FinnMedin alueelle silmäkeskuksen, potilashotellin 

ja toimistotiloja. Lisäksi Technopoliksella on käynnissä Hermia 15 -toimistokohteen 

kakkosvaihe Hervannassa ja Yliopistorinteen II vaihe aiotaan käynnistää huhtikuussa. Myös 

Ratinan alueelle on suunnitteilla kaksi toimistotaloa. Ydinkeskustassa on tarjolla toimistotontteja 

vuosiksi eteenpäin, jos Sorin kansi toteutuu suunnitellusti. 

Kauppakeskuksia ja hotelleja tulossa lisää 

Keskustan pieniä liiketiloja etsitään jatkuvasti, mutta suurten liiketilojen kysyntä on pysytellyt 

vähäisenä. Lielahden kaupallinen asema vahvistuu entisestään, kun uusi Prisma-keskus avataan. 

Linja-autoaseman viereen suunnitellun Ratinan kauppakeskuksen aloituspäätöstä odotetaan vielä. 

Uusi Scandic-hotelli on rakenteilla rautatieaseman läheisyyteen, ja Postitalon laajennusosaan 

sijoittuvan Cumuluksen rakentaminen alkaa maaliskuussa. Toteutettavien uusien hotellien lähialueelle 

on suunniteltu myös kahta muuta hotellihanketta. Lahdesjärven alueelle hyväksyttiin 

Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy. © Lentokuva Vallas Oy

3 

Elovainio 

11 

Kankaantaka 

3 

E12 

3022 

3 

65 

Myllypuro 

12 

Ylöjärvi 

E12 

65 

t 

3 

308 

Tohloppi 

Pirkkala 

Huovi 

3003 

65 

12 

TAMPERE KEVÄT 2011 

2 

Lielahti 

65 

3022 

Pispala 

E12 

3 

Partola 

Näsijärvi 

12 

Pyynikki 

Sarankulma 

6 

Hatanpää 

Sääksjärvi 

TAMPERE 

Hervanta 5 

Messukylä 

osayleiskaava kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2010. Alue on hyvin mielenkiintoinen tilaa 

vievän kaupan näkökulmasta. Ikean viereen suunnitellun Ikano-kauppakeskuksen kannalta erikoistavarakaupan 

sallittu määrä jäi osayleiskaavassa odotettua pienemmäksi, joten konseptia 

joudutaan muuttamaan tilaa vievän kaupan suuntaan. 

Teollisuustilojen kysyntä yhä hiljaista 

Vaikka yritysten näkymät kohentuivat vuoden 2010 aikana, tuotantoja varastotilojen kysyntä 

on edelleen vähäistä. Kysyntä kohdistuu lähes yksinomaan pieniin tiloihin. Vajaakäyttöaste nousi 

loppuvuonna 3,9 prosenttiin, mikä on korkein lukema 2000-luvulla. Kuitenkin tyhjän tuotantoja 

varastotilan määrä on vielä maltillinen. Cargotec suunnittelee toimintojensa siirtoa uuteen 

osaamis- ja teknologiakeskukseen Ruskoon vuonna 2013. Nykyinen kiinteistö Härmälässä 

myytiin Skanskalle, joka aikoo rakentaa alueelle noin tuhat asuntoa kaavamuutoksen jälkeen. 

Kolmenkulmaan Ylöjärven puolelle on suunnitteilla MegaHub-logistiikkakeskus, jonka laajuus 

on 24 000 m². 

Sorin kannesta uusi maamerkki 

Toimistotilojen kysyntä suuntautuu moderneihin tiloihin, mikä mahdollistaa lisää uudishankkeita. 

Vanhojen toimistotilojen vajaakäyttöaste nousee pysyvästi aiempaa korkeammaksi. Omistajien 

täytyy olla tarvittaessa valmiita mittaviinkin saneerauksiin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. 

Rautatien päälle suunnitellun Sorin kannen asemakaava ja selvitykset ovat edenneet suotuisasti. 

Kannen päälle on suunnitteilla runsaasti yhdistettyjä toimistoja asuinrakennuksia, monitoimihalli 

ja hotelli. Toteutuessaan hanke olisi Tampereen ydinkeskustan uusi maamerkki. 

– Raino Pesu 

130 

3 

E63 

9 

E12 

12 

4 

1 11 

8 7 

12 

VUOKRATASOT, €/m2 /kk 

Liiketilat Toimistotilat Tuotanto/Varastotilat Ydinkeskusta, €/m2 /kk 

Lielahti 

8,5–22 

Liiketilat 40–80 

Hatanpää 

8–14 8–14 4,5–6,5 

Toimistotilat 10–13 

Sarankulma 

Kaleva 

Messukylä 

8–16 

8–12 

8–12 

5–8 

4,5–7 

Liiketilat 

Toimistotilat 

Liiketilat 

Toimistotilat 

35–50 

10–12 

15–30 

10–12 

Hervanta 

10–22 8–15 4–6,5 


Myllypuro 

4,5–7 


Elovainio 

Kankaantaka 

7–20 4,5–7 

4,5–7 

Saneerattu/uusi toimistotila 

keskustassa 13–20 

Huovi 

4,5–8 

Partola 

8–20 

3495 

9 

309 

3 

12 

Kaleva 

E63 

9 

309 

338 

9 

E63 

10 

12 

9 

338 

Merkittävimmät 

rakennushankkeet 

Rakenteilla: 

1 Kevan rakennuttama uusi toimistotalo, 

pääkäyttäjä ELY-Keskus 

2 Prisma 

3 Silmäkeskus, potilashotelli ja toimistotilaa, 

Technopolis 

4 Scandic hotelli ja maaliskuussa aloitetaan 

Cumulus hotellin rakentaminen 

vastapäätä junaradan toisella puolella 

5 Hermia 15 -toimistotalon II vaihe, 

Technopolis 

6 Alma Median painotalo 

Suunnitteilla: 

7 Sorin kansi: monitoimihalli, toimistoa, 

asuntoja 

8 Ratinan kauppakeskus ja kaksi toimistokohdetta 

9 Ikano kauppakeskus 

10 Cargotecin osaamis- ja teknologiakeskus 

11 Yliopistonrinne II vaihe, toimistotilaa, 

Technopolis 

12 Tullin tornihotelli, SOK 

l hdenkatu 

atu 

Hämeenpuisto 

Satakunnankatu 

Satamakatu 

Hämeenpuisto 

Puutarhakatu 

Näsilinnankatu 

Kauppakatu 

Kuninkaankatu 

liruukinkatu Tulliruukinkatu 

Aleksis Kiven katu 

Hämeenkatu 

Hallituskatu 

Kirkkokatu 

Ratinan Rantatie 

Tampereen Valtatie 

Pellavatehtaankatu 

Hatanpään Valtatie 

Koskikeskus 

Kyttälänkatu 

Aleksanterinkatu 

Suvantokatu 

Tuomiokirkonkatu 

Hatanpään Valtatie 

Rautatienkatu 

Sorinkatu 

Ratap

18 


Kauppiaskatu 11 C 

FI-20100 Turku 

Turku 

Turussa on pitkästä aikaa käynnistynyt uusia toimistoja liiketilahankkeita. Tuotanto- ja varastotilojen 

vuokrataso pysynee alhaisena STX:n telakan heikon tilauskannan takia. 

Investointimarkkinoilla näkyy virettä 

Investointimarkkinoilla on viriämisen merkkejä, vaikka kauppojen määrä onkin vielä vähäinen 

verrattuna huippuvuosiin 2006–2008. Merkittävimpiä transaktioita oli Salmela-Yhtiöiden ja 

Turun kaupungin välinen vaihtokauppa vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Kaupassa vaihtui usean 

kohteen omistaja. Lisäksi Sponda myi syksyllä torin kulmalta toimistokiinteistön yksityiselle 

sijoittajalle. Alkuvuonna 2011 Turkuun syntyi uuden kiinteistösijoitusyhtiön myötä Suomen 

merkittävin teknologiakiinteistöjen keskittymä, kun noin 75 000 neliötä Kupittaalla sijaitsevaa 

toimitilaa siirtyi Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n omistukseen. Asuinrakennusoikeuksien hintataso 

Turun ydinkeskustassa ja lähialueilla on noussut, koska kysyntä on ollut runsasta. Rakennusoikeudet 

ovat kiinnostaneet sekä rakennusliikkeitä ja kiinteistökehittäjiä että kiinteistösijoittajia. 

Uusia toimistotiloja pitkästä aikaa 

NCC ja Vuokrakartio aloittivat toimistotalon rakentamisen Jokikatu 2:een Tuomaansillan vieressä. 

Kyseessä on ensimmäinen uusi toimistohanke pitkään aikaan. Kupittaalla Helsingin valtatien 

varrella sijaitseva Turku High Tech Centre laajenee vuoden 2011 aikana. Lisäksi YIT:n 

Intelligate2-hanke Kupittaan aseman vieressä käynnistynee hyvin pian. Toimistotilojen vajaakäyttöaste 

on vuoden lopussa noussut lievästi 7,2 prosenttiin. Toimistotilojen vuokrien lasku on 

pysähtynyt, ja vuokrat ovat jopa nousseet uudiskohteissa. 

Liiketiloissa lähinnä saneerauksia 

Liiketilojen rakentaminen on ollut viime aikoina vähäistä koko seudulla. Tuoreimmat uudishankkeet 

ovat valmistuneet Raisioon. Merkittävimpiä käynnissä olevia hankkeita ovat Centrumin 

kiinteistön saneeraaminen ydinkeskustassa ja Julian elokuvateatterin muuttaminen hotellikäyttöön. 

Myös Kylpylähotelli Caribiaa uudistetaan vuoden 2011 aikana. Åbo Akademi saneeraa 

torin laidalla Hansakorttelissa sijaitsevan Kultatalon, mikä tuo lisää vuokrattavaa liiketilaa noin 


192 

Ruissalo 

Raisio 

E18 

185 

E8 

8 

Pansio 

Hauninen 

40 

E18 

8 

Kulloinen 

E8 

E63 

8 

E63 

E18 

Hirvensalo 

2012 

E8 

1821 

1821 

TURKU KEVÄT 2011 

t 

9 6 

7 

8 

E18 40 9 

E63 

1 

5 10 

3 

Kupittaa 

4 

10 

2 

TURKU 

Ispoinen 

9 

Halinen 

Kaarina 



Hauninen 

15–30 4–6 


Lentokenttä 

5–7 


Kupittaa/Itäharju 

Satama/Iso-Heikkilä 

Länsikeskus 

12–15 

11–14 

9–11 

4–6 

4–7 

Liiketilat 

Toimistotilat 

Liiketilat 

Toimistotilat 

12–30 

10–14 

7–20 

8–12 

5 000 m 2 . Hansakortteliin saattaa tulla muitakin suurehkoja kehityshankkeita lähitulevaisuudessa. 

Ostoskeskus Skanssi on kasvattanut myyntiään ja vakiinnuttanut asemansa alueen toisena 

suurena kauppakeskuksena. Liiketilojen vajaakäyttöaste on noussut 3,5 prosenttiin. 

Teollisuustilojen vuokrat alhaisia 

Tuotanto- ja varastotilojen markkinat liittyvät kiinteästi STX:n telakan tilanteeseen. Viking Linen 

laivatilaus paransi telakan mahdollisuuksia pysyä elinvoimaisena ja säilyttää telakan alihankkijat 

teollisuustilojen vuokralaisina. Tuotanto- ja varastotilojen vuokrat ovat kuitenkin telakan haasteiden 

takia alhaisella tasolla. Tällä on myös vaikutusta alueen toimitilamarkkinoihin yleisesti. 

Tuotanto- ja varastotilojen vajaakäyttöaste on pysynyt suunnilleen ennallaan koko vuoden 2010. 

Ennuste 

Liiketilarakentamisen odotetaan jatkuvan melko vähäisenä. Toimistotilan lievä ylitarjonta jatkuu 

tulevaisuudessakin. Käynnissä on useita uusia toimistohankkeita, ja tulevien vuosien nettokäyttöönotto 

tulee ilmeisesti olemaan vähäistä. Valmistuvat uudisrakennukset vapauttavat toimistotilaa 

vanhemmasta toimistokannasta. Tuotanto- ja varastotilojen vuokratasot ovat pysyneet 

alhaisina, eikä niiden odoteta nousevan. Tuotanto- ja varastotilojen määrän odotetaan pysyvän 

suunnilleen samana, sillä uusia tuotannollisia investointeja ei ole käynnissä. 

– Sami Matara 

E18 

1 

110 

E18 

40 

10 

2221 

9 

110 

222 

1 

10 

2200 

E18 

180 

110 

222 

E18 

40 

2223 

E18 

1 

Lieto 

10 

110 

40 



Rakenteilla: 

1 Jokikatu 2 

2 High Tech Centre 3 

3 TYKS:in laajennus 

4 Valtion virastotalon saneeraus 

5 Hotelli Julian laajennus 

6 Kultatalon saneeraus 

7 Centrumin talon saneeraus 


8 Kodin Terra 

9 Krossin liiketila-alue 

10 AMK-Campus 

Ursininkatu 

Ratapihankatu 

Läntinen Pitkäkatu 

Humalistonkatu 

Yliopistonkatu 

Puutarhakatu 

Aurakatu 

Kauppakatu 

Eerikinkatu 

Brahenkatu 

Yliopistonkatu 

Linnankatu 

Hämeenkatu 

Aninkaistenkatu

20 


Kirkkokatu 6 

FI-90100 Oulu 

Oulu 

Oulun ydinkeskustan kehityshankkeet ovat edenneet hitaasti. Pysäköintiratkaisun suunnittelussa 

on palattu takaisin kertaalleen hylättyyn keskitettyyn malliin eli kallioparkkiin. Keskustan kortteleiden 

kehittämistoimet odottavat pysäköintiluolan lopullista rakentamispäätöstä. 

Investointimarkkina on vilkastunut 

Kaupankäynti vilkastui Oulussa vuoden 2010 loppua kohti. Sama suuntaus on jatkunut, sillä 

vuodenvaihteen tuntumassa myytiin muutama keskustakohde. Pankit ovat olleet valmiita rahoittamaan 

hyviä sijoituskohteita, mutta sopivien myyntikohteiden puute hidastaa kaupankäyntiä. 

Vuoden lopulla tehtyä isohkoa kauppaa lukuun ottamatta tehdyt kaupat ovat olleet pienehköjä, 

alle viiden miljoonan euron kauppoja. Uudisrakentaminen toimitilapuolella on edelleen hyvin 

vähäistä, mutta asuntorakentaminen on virinnyt selvästi parin vuoden takaisesta taantumasta. 

Keskustan toimistotilat kiinnostavat 

Pari vuotta jatkunut toimistotilojen tarjonnan kasvu näyttää tasaantuneen. Vuoden 2008 alussa 

tarjontaa oli vajaat 15 000 m 2 , ja vuoden 2010 kesällä noin 40 000 m 2 . Viimeksi kuluneen puolen 

vuoden aikana muutosta ei ole tapahtunut. Toimistotilojen vajaakäyttöaste on 8,3 prosenttia, 

mikä merkitsee lievää ylitarjontaa. Viime aikoina on esiintynyt myös suurehkojen toimistotilojen 

vuokrauskysyntää. Toimistotilojen vuokraajat ovat siirtyneet reuna-alueilta keskustaan, joten tällä 

hetkellä ydinkeskustassa on vain muutama huoneisto tarjolla. 

Liiketilaa taas niukasti tarjolla 

Runsas vuosi sitten Oulussa oli enemmän tyhjää liiketilaa kuin vuosikymmeneen. Liiketilaa oli 

vapaana noin 24 000 m 2 vuoden 2009 lopussa. Tämän poikkeuksellisen tilanteen ansiosta esimerkiksi 

Clas Ohlson -ketju pystyi perustamaan myymälän Ouluun lähes 10 vuoden tunnustelun 

jälkeen. Tällä hetkellä tarjontaa on noin 10 600 m 2 , ja vajaakäyttöaste on noin 1,7 prosenttia, 

mikä merkitsee paluuta tuttuun tarjonnan niukkuuteen. Vuosina 2000–2008 vajaakäyttöaste oli 

jatkuvasti 0,5–1,0 prosenttia. 


816 

Taskila 

6 

Toppila 

4 

OULU 

Teknologiakylä 

Linnanmaa 

847 4 

E8 

E75 

847 

1 

Nuottasaari 

Karjasilta 

847 10 

Limingantulli 

5 

t 

20 

8 

815 

Tuira 

22 

9 

847 

4 

E8 

E75 

4 

E75 

2 

E8 

7 

847 

OULU KEVÄT 2011 

20 

20 

Kaakkuri 

E75 

3 

E8 

815 

4 

Rusko 

Kontiokangas 

815 



Limingantulli 

8–12 8–10 6–7 


Tuira 

8–12 8–10 

Toimistotilat 10–13,5 

Toppila 

Linnanmaa 

Rusko 

6–8 

10–15 

8–11 

5–6 

6–7 

Liiketilat 

Toimistotilat 

Liiketilat 

Toimistotilat 

13,5–22 

10–12 

10–17 

10–12 

Teollisuustilojen tarjonta laskenut 

Tuotanto- ja varastotilojen tarjonta kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana. Enimmäkseen tyhjillään 

ollut entinen Scanfi l Oy:n kiinteistö Ruskossa myytiin käyttäjäostajalle. Tiloihin tulee rautakauppa. 

Suurista kohteista on edelleen vapaana entinen Nokia Siemens Networksin tuotantotila 

Limingantullissa. Oulun kaupungin alueella teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttöaste on noin 

3,8 %, mikä kuvaa jo lievää niukkuutta. Ympäristökunnissa on ollut jo muutaman vuoden ajan 

useita suuria teollisuustiloja tyhjillään. Näille voi olla vaikea löytää käyttäjiä lähitulevaisuudessakaan. 

Lentoaseman laajennus voi piristää kysyntää 

Merkittävää lisäystä toimitilojen uudistuotantoon ei ole lähiaikoina odotettavissa. Hankkeita on 

kyllä suunnitteilla, mutta esimerkiksi ydinkeskustan kehityshankkeet eivät käynnisty vielä vuonna 

2011. Pysäköintilaitoksen lopullista rakentamispäätöstä odotellaan vielä. Myös keskustan 

ulkopuolelle suunniteltujen kaupallisten hankkeiden, kuten Ritaharjun kauppakeskuksen, toteuttamisaikataulut 

ovat vielä auki. 

Sijoituskohteiden kaupankäynti vilkastui vuonna 2010 selvästi, ja suuntaus näyttää jatkuvan. Vajaakäyttöasteiden 

ei odoteta muuttuvan merkittävästi, sillä kysyntää vastaavia keskustan liike- ja 

toimistotiloja ei ole juuri tarjolla. Reuna-alueiden tyhjiin tiloihin taas on vähän kysyntää. Käynnissä 

on myös Oulun lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus, joka voi vaikuttaa elinkeinoelämään 

Oulun seudulla. Tavoitteena on tehdä Oulusta merkittävä solmukohta kansainväliseen 

lentoliikenteeseen. 

– Aimo Tyybäkinoja 

11 

20 

22 

833 

833 



Rakenteilla: 

1 Teknisen keskuksen virastotalo 

2 Kaakkurin eteläpuolinen palvelualue 

3 Jätteenpolttolaitos 

4 Alppila-Toppila asuntoja 

5 Limingantulli asuntoja 


6 Ritaharjun kauppakeskus 

7 Kastellin monitoimitalo 

8 Ydinkeskustan kortteleiden 

kehittäminen 

9 Matkakeskus 

10 Höyhtyä asuntoja 

11 Hiukkavaara asuntoja 

Kajaaninkatu 

Asemakatu 

Hallituskatu 

Hallituskatu 

Pakkahuoneenkatu Pakkahuoneenkatu 

Kauppurienkatu Kauppurienkatu 

Saaristokatu 

Albertinkatu 

Rantakatu 


Torikatu 

Isokatu 

Kirkkokatu 

Uusikatu 

Mäkelininkatu 

Rautatienkatu

22 


Aleksanterinkatu 17 A 

FI-15110 Lahti 

Lahti 

Uudisrakentaminen painottuu Lahden ympäristöön 

Lahden seudulle ei syntynyt suurkuntaa, joten ympäristökunnat kehittävät aktiivisesti omien 

alueidensa rakentamista ja kuntapalvelutuotantoa. Seudun uudisrakentaminen keskittyy edelleen 

Lahden kaupungin ympäristöön ja naapurikunta Hollolaan. Myös Orimattila tavoittelee kasvua 

uudella Hennan kaupunginosalla, joka sijaitsee oikoradan varrella ja liikenneasema Tuuliharjan 

lähellä. Lahti ja sen ympäristökunnat aikovat myös kehittää yhdessä valtatie 12:ta ja sen eteläistä 

kehätietä tämän vuosikymmenen aikana. Launeella sijaitsevan kehätien rakentamisen ajoitus 

selviää kevään 2011 aikana. 

Rakentaminen monipuolista 

Lahden seudulla on suunnitteilla kolme aluehanketta. Hollolan kunta suunnittelee Okeroisten 

radanvarteen uutta logistiikka- ja teollisuusaluetta, joka hyödyntäisi ratayhteyden lisäksi suunnitteilla 

olevaa valtatie 12:n kehätieliittymää. Orimattilan kaupunginosahanke Henna hyödyntää 

sekä Helsinki–Lahti-moottoritien että oikoradan paikallispysäkkien antamia liikenteellisiä mahdollisuuksia. 

Lahden seudulle on suunnitteilla useita vapaa-aikaan liittyviä rakennushankkeita. 

Vierumäki aikoo edelleen laajentaa vapaa-ajan asutusta Suomen Urheiluopiston ympäristöön. 

Hiihtokeskus Messilän lähiympäristön yleiskaavatyö on parhaillaan käynnissä. Messilän uudisrakentamisen 

tavoitteena on lisätä 15 000 vuodepaikkaa. Myös Vesijärven ranta-alueelle Niemeen 

on suunnitteilla uusi hotelli-, kylpylä- ja vapaa-ajanasuntokeskittymä. Mukkulan kartanon 

alueelle Vesijärven rantaan on kehitteillä matkailua palveleva vapaa-ajan keskus. Vapaa-ajan 

hankkeiden suunnitelmat ovat vielä alustavia, ja vain osa niistä toteutunee. 

Toimistotilojen vajaakäyttö on lisääntynyt 

Vapaan toimistotilan määrä Lahdessa on lisääntynyt noin 10 000 m 2 puolen vuoden aikana. Määrän 

kasvu on merkittävä, kun otetaan huomioon Lahden suhteellisen pieni toimistotilakanta. Lahdessa 

on tarjolla uusia toimistotiloja keskustan ulkopuolella ja teollisuustiloihin kunnostettuja 

hyviä toimistotiloja. Esimerkiksi Askon entisiin tehdastiloihin on saneerattu toimistotiloja. Uutta 

toimistotilaa rakennetaan Niemeen, kun Tiede- ja Yrityspuisto laajenee. Lahden keskustassa Vapaudenkadulla 

on käynnissä ison hotellin saneeraus laadukkaiksi toimistotiloiksi. Entinen Lahden 

kaupungin rahatoimiston talo Aleksanterinkadulla kunnostetaan toimistotalo Duo II:ksi. 


2956 

Hollola 

Salpakangas 

12 

140 

296 

Petsamo 

140 

2956 

296 

12 

Sopenkorpi 

10 

Jokimaa 

E75 

4 

140 

Niemi 2 

2956 

140 

Laune 

167 

LAHTI KEVÄT 2011 

3 

7 

140 

12 

9 

6 

167 

Renkomäki 

8 

5 

4 

167 

4 

24 

Pennala 

Holma 

LAHTI 

Askonalue 

Lotila 

E75 

Vipusenkatu 

1 

Karisto 

Linnaistensuo 



Pohjoinen 

6–9 6–8 4–6 


Etelä 

7–14 6–8 5–7 


Itä 

Länsi 

6–8 

6–8 

6–8 

5–7 

4–6 

4–6 

Liiketilat 

Toimistotilat 

Liiketilat 

10–15 

8–9 

7–14 


Liiketiloja tulossa yhä enemmän keskustan ulkopuolelle 

Lahden seudulla liiketilarakentaminen jatkuu vahvana kaupallisen keskustan ulkopuolelle. Keskustan 

liiketilojen rakentaminen pääsee käyntiin vasta, kun torin pysäköintialue toteutuu lähivuosina. 

Karistoon on rakenteilla noin 40 000 m 2 :n laajuinen kauppakeskus Karisma, joka 

täydentää Lahden seudun itäosan vähittäiskauppapalveluja. Hollolan kuntakeskukseen on suunnitteilla 

Prisma ja kaksi muuta yksittäistä liiketaloa. Myös Kesko etsii kuntakeskuksesta tonttia 

Citymarketin rakentamiseksi. Kuntakeskuksen liikerakentamisen suunnitelmat ovat lähiympäristön 

väestöpohjaan nähden laajat. 

Teollisuustilojen markkinoilla vaikea tilanne 

Vuoden 2010 aikana useat suuret yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa Heinolan, 

Nastolan ja Lahden alueella. Lasin valmistaja Pilkington ilmoitti hiljattain, että Lahden Lasitehdas 

lopettaa toimintansa Okeroisissa. Tyhjentyvät teollisuustilat ovat suuria kokonaisuuksia, 

joita on vaikea jakaa järkevällä tavalla usealle eri käyttäjälle. Tämä vaikeuttaa toimitilojen markkinatilannetta 

ja lisännee teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttöä. Tilanne on erityisen vaikea 

Heinolassa, koska siellä vapautuville teollisuustiloille ei juuri ole käyttöä väestöpohjan ja elinkeinorakenteen 

takia. 

Teollisuusalueille rakennetaan asuntoja 

Lahdessa on otettu kiihtyvällä vauhdilla vanhoja teollisuusalueita kerrostaloasumiskäyttöön. 

Esimerkiksi Ruoriniemen UPM-Kymmenen teollisuusalueelle suunnitellaan asuinrakentamista. 

VR:n entiselle ratapiha-alueelle Sopenkorven teollisuusalueen lähelle kehitetään merkittävää 

asuinaluetta. Nykyisen valtatie 12:n varteen Mannerheiminkadun kohdalle on myös tulossa toimitila- 

ja asuntoalue. Alueella sijaitsee myös Starckjohannin entinen toimipiste. Hankkeeseen liittyy 

läheisesti kaupungin omistaman Kullankukkulan puutarhan kaavoitus asuinrakennuskäyttöön. 

– Mikko Helenius 

140 

4 

24 

312 

Kujala 

12 

140 

4 

E75 

312 

12 

1691 

1691 

312 

4 

E75 

12 



Rakenteilla: 

1 Kauppakeskus Karisma 

2 Tiede- ja yrityspuiston toimistohanke 

3 Valtakulman kiinteistön saneeraus 

Omenahotelliksi 

4 Liikekeskus Luhta Centerin laajennus 

5 Launeen Prisman laajennus 


6 Matkakeskus 

7 Toriparkki 

8 Renkomäen toimistoja liikekeskus 

9 Uuden asuin- ja toimitila-alueen 

kaavoitus 

10 Valtatien 12 Launeen linjaus 

Jalkarannantie 

Kyösti Kallion Katu 

Sibeliuksenkatu 

Hollolankatu 

Rauhankatu 

Harjukatu 

Lahdenkatu 

Kirkkokatu 

Vapaudenkatu 


Vuorikatu 

Rautatienkatu 

Puistokatu 

Loviisankatu 

Päijänteenkatu 

Vesijärvenkatu 

Harjukatu 

Sammonkatu 

Kulmakatu 

Kauppakatu 

Vapaudenkatu 


Saimaankatu 

Hämeenkatu Hämeenkatu 

Mannerheiminkatu 

Oikokatu 

Saimaankatu

24 


Kauppakatu 18 C 24 

FI-40100 Jyväskylä 

Jyväskylä 

Investointimarkkinoilla aktiivista 

Vuonna 2010 investointimarkkina oli varsin aktiivinen, ja useita merkittäviä toimitilakauppoja 

tehtiin. Toukokuussa Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö osti Kauppakatu 18:ssa sijaitsevan Nordean 

kulman Amplion Asset Managementin hallinnoimalta rahastolta. Nordean kulman pinta-ala on 

noin 12 000 m 2 . Heinäkuussa Sappi myi M-realille 13 miljoonalla eurolla Kankaan paperitehtaan 

25 hehtaarin suuruisen alueen. Jyväskylän kaupunki päätti käyttää lainmukaista etuosto-oikeuttaan 

ja hankki Kankaan alueen omistukseensa. Syksyllä 2010 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 

Suomi myi 3 000 m 2 :n toimistorakennuksen yksityiselle sijoittajalle Matarankadulta. Toisessa 

merkittävässä toimistokiinteistökaupassa yksityinen sijoittaja myi kotimaiselle säätiölle Heikinkadulla 

sijaitsevan 4 700 m 2 :n suuruisen kohteen. 

Uusia toimistohankkeita suunnitteilla 

Jyväskylän toimistojen vuokramarkkina oli koko vuoden 2010 erittäin aktiivinen, vaikka toimistojen 

vajaakäyttöaste nousikin toisella vuosipuoliskolla. Toimistojen vajaakäyttöaste oli 

joulukuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin eli noin 7,6 prosenttia. Kysyntää vuoden loppupuoliskolla 

oli erityisesti pienehköistä toimistotiloista. Technopolis aloitti uuden Innova II 

-toimistokiinteistön rakentamisen Lutakkoon. Jyväskylässä on tällä hetkellä suunnitteilla useita 

uusia toimistohankkeita, kuten Vapaudenkatu 48–50, Kauppakulma ja Voimala Business Park. 

Voimala Business Park -hankkeen toteutus alkanee vuodenvaihteessa 2011–2012. 

Liiketilojen vilkas rakentaminen jatkuu 

Jyväskylän liiketilamarkkinan suotuisa kehitys jatkuu. Viimeisen kahden vuoden aikana on saneerattu 

paljon uutta liiketilaa kävelykadun varrelle esimerkiksi Tawastin kulmaan, Alumiinitaloon 

ja Forumiin. Kauppakeskus Forumin joulukuussa 2010 valmistuneen saneerauksen yhteydessä 

liiketilat uusittiin ja niiden toiminnallisuus parani. Forumin vieressä sijaitsevan 9-korttelin 

suunnittelu jatkuu. Kortteliin on tarkoitus rakentaa yli 40 000 m 2 :n liike-, toimistoja asuntokokonaisuus. 

Osuuskauppa Keskimaa osti Seppälästä Vähälän terminaalialueen, johon se suunnittelee 

Prisma-kauppakeskuksen laajennusta. Alueen laajuus on yli 130 000 m 2 . Seppälänkankaalle 

noin 4 kilometrin päähän Jyväskylän keskustasta valmistui syyskuussa 2010 yli 18 000 m 2 :n 

© Mikko Luukkanen / Ilmakuvat

18 

23 

Korpilahti 

JYVÄSKYLÄ 

Etelä-Keljo 

9 

t 

630 

Kirri 

4 

Palokan 

Orsi 

6015 

18 

E75 

Myllyjärvi 

9 

Tikkakoski 

13 

E75 

23 

E63 

Palokka 

13 

4 

Keljonkangas 

11 

6018 

Tourula 

8 

7 5 9 

6 1–2 

E63 

E75 

JYVÄSKYLÄ KEVÄT 2011 

Palokangas 

Seppälänkangas 

Seppälä 

13 

23 

637 

10 

Korkeakoskenlahti 

Ylistönmäki 

637 

Vaajakoski 

Haapaniemi 

liikekeskus. Vapaudenkatu 48–50:een on suunnitteilla suuri toimistoja liikekeskus. Entisen Jyväsbetonin 

tontin kehittäminen Seppälässä alkanee vuoden 2011 aikana. Alueelle rakennettava 

liikekeskus on kooltaan noin 13 000 m 2 . Väinönkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä sijaitsevaa 

Kauppakulmaan suunnitellaan uutta kauppakeskusta, jonka kokonaislaajuus on noin 27 000 m 2 . 

NCC suunnittelee Jyväskylän Eteläporttiin uutta suurta liikekeskusta, jonka kokonaislaajuus olisi 

noin 200 000 m 2 . Kaavoitusvaiheessa oleva hanke tavoittelee tiloja yli 60 kaupalliselle toimijalle. 

Vapaiden liiketilojen määrä Jyväskylässä kasvoi toisella vuosipuoliskolla noin 4 500 m 2 . 

Vuoden lopussa liiketilojen vajaakäyttöaste oli edelleen erittäin alhainen 1,5 prosenttia. 

Teollisuus- ja varastotilamarkkina ennallaan 

Jyväskylän teollisuus- ja varastotilamarkkina on huomattavasti hiljaisempi kuin toimistoja liiketilamarkkina. 

Teollisuus- ja varastotilahankkeita toteutetaan pääasiassa vain suoraan käyttäjien 

tarpeisiin. Tämän vuoksi vapaan teollisuus- ja varastotilan määrä on pysynyt suunnilleen samana 

vuoden 2010 aikana. Teollisuus- ja varastotilan kysyntä kohdistuu pääasiassa pieniin hallitiloihin. 

Joulukuussa 2010 teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttöaste oli 2,3 prosenttia. 

– Olli Wennström 

Jyskä 

637 

4 

638 

9 

638 

638 

E63 

Kanavuori 

4 

E75 

4 

E75 

3 13 

13 

23 

9 

E63 



Tourula 

10–11 10–17 6–8 


Ylistönmäki 

12–16 6–8 


Tikkakoski 

Seppälä 

Palokangas/ 

Seppälänkangas 

6–10 

8–14 

8–10 

5–8 

7–9 

6–8 

5–8 

6–8 

5–8 

Liiketilat 

Toimistotilat 

Liiketilat 

Toimistotilat 

10–17 

11–15 

9–13 

8–12 

Korpilahti 

5–9 5–8 4–6 

Palokan Orsi 

10–14 7–9 

Palokka 

7–9 6–8 

Kirri 

5–8 5–9 4–6 

Jyskä/Vaajakoski 

6–9 5–7 4–7 

Savela 

9–11 8–10 6–8 

Kanavuori 

5–8 4–6 

6181 

S 



Rakenteilla: 

1 Toimistorakennus Innova II 

2 Sokos Hotel Paviljonki 

3 Logistiikkakeskus Kanavuori 

4 Citymarket Palokka 


5 Kauppakulma, kauppakeskuksen 

laajennus 

6 Vapaudenkatu 48–50, 

toimistoja liikerakennus 

7 9-korttelin uudistaminen ja täydennys 

rakentaminen 

8 Voimala yrityspuisto, 

toimistoja liiketilaa 

9 Eteläportin kauppakeskus 

10 Liikekeskus Seppälän portti 

11 Kankaan tehtaan alueen kaavoitus 

Vaasankatu 

Yliopistonkatu Yliopistonkatu 

Kauppakatu 

Sepänkatu 

Harjukatu 

Cygnaeuksenkatu 

Vapaudenkatu 

Kilpisenkatu 

Gummeruksenkatu 

Kansakoulukatu 

Vapaudenkatu 

Rantaväylä 

Väinönkatu 

Asemakatu 

Hannikaisenkatu 

Kalevankatu 

Satamakatu

26 

Vaasa 

Energiasektorin nousuvire on piristänyt Vaasan toimitilamarkkinoita hiljaisen jakson jälkeen. 

Liiketilamarkkinoilla tilaa vievän kaupan kysyntä on pysytellyt vähäisenä, ja useita tiloja on 

edelleen tyhjillään keskustan itäpuolella. 

Yksityiset sijoittajat aktiivisia 

Muutamat keskustakiinteistöt vaihtoivat omistajaa vuoden 2010 aikana, mutta kaikkiaan sijoitusmarkkina 

oli vielä rauhallinen. Yksityiset sijoittajatahot olivat ostajina sekä Kauppapuistikko 

17:n että Vaasanpuistikko 22:n kaupoissa. Kaupunki myi Tropiclandian kylpyläkiinteistön Puuharyhmälle, 

joka omistaa jo ennestään huvipuisto Wasalandian kiinteistöt. 

Varsinainen toimitilarakentaminen oli vuonna 2010 hiljaista, mutta asuntohankkeet, sairaalan 

laajennus sekä jätevoimala- ja oppilaitoshankkeet ovat pitäneet rakentamisen volyymin hyvänä. 

Toimistojen kysyntä elpyi 

Taantuman jälkeen toimistotilojen kysyntä oli vähäistä, mutta syksyllä 2010 toimistojen vuokrakysyntä 

vilkastui. Vajaakäyttöaste vuoden 2010 lopussa pysyi kuitenkin samalla tasolla kuin 

puoli vuotta aiemmin, koska aikuiskoulutuskeskukselta vapautui tiloja Runsorissa. Runsorin alueen 

uudet toimistotalot ovat käytännössä täynnä, ja Airport Parkin neljättä Futura-toimistotaloa 

suunnitellaan. Palosaaren kampuksen ja keskustan väliin suunnitellaan tiedepuistoa ja Vaasan 

Sähkön uutta pääkonttoria. 

Useita kaupan suuryksikköjä harkinnassa 

Ydinkeskustan liiketilojen kysyntä on vireää, ja torin ympäristöön riittäisi tulijoita, mutta tarjontaa 

on vain satunnaisesti. Useita tilaa vievän kaupan liiketiloja on tyhjillään keskustan itäpuolella, 

eikä uusia käyttäjiä ole helppoa löytää. Talouden piristyminen ei ole vielä laajemmin herätellyt 

suurten tilayksiköiden kysyntää. Osuuskauppa KPO on jatkanut tonttivaraustaan Prismalle moottoritien 

varressa. Samalle alueelle myymälää suunnitellut Ikea tekee lopullisen päätöksensä vasta 

Kuopion myymälän valmistumisen jälkeen. Myös Minimani ja Kesko ovat olleet kiinnostuneita 

kaupan suuryksiköiden sijoittamisesta keskustan kaakkoispuolelle. Käyttöauto laajensi tilojaan 

Rantamaantien varressa noin 3 000 m 2 :llä. Sepänkylän ohitustiehanke etenee pitkän odotuksen 


Isolahti 

Vaskiluoto 

8 

Palosaari 

6 

724 

724 

7 

VAASA KEVÄT 2011 

Metsäkallio E8 

Kivihaka Sepänkylä 

VAASA 

3 

E8 

Klemettilä 

2 

8 

717 

Hietalahti 

Strömberg Park 

E12 

715 

Vanhasatama 

10 

8 

Airport Park 

1 

Lintuvuori 

Vanha-Vaasa 

3 

E12 

E8 

5 

8 

3 4 

715 

673 



Kivihaka 

8–13 


Klemettilä/Strömb. 6–12 6–10 4–6 


Airport Park 

Vaskiluoto 

Palosaari 

6–13 

6–11 

4–8 

3–6 

Liiketilat 

Toimistotilat 

Liiketilat 

Toimistotilat 

9–18 

7–10,5 

7–12 

7–9 

Sepänkylä 

7–13 

Lintuvuori 

4–6 

jälkeen, ja sen pitäisi valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä parantaa esimerkiksi 

Kivihaan liikenteen sujuvuutta ja siten liiketilojen asemaa alueella. Keskustassa suunnitellaan 

Toriparkin laajentamista Vaasanpuistikon alle, mikä ylläpitäisi keskustan vetovoimaa ja kehittymismahdollisuuksia. 

Teollisuuden tonttipulaan helpotusta 

Hyvää tuotantotilaa on vapaana erittäin vähän, joten uudisrakentamista on odotettavissa. Mervento 

Oy:n tuuliturbiinitehtaan suunnittelu Vaskiluotoon on käynnissä. Lentokentän tuntumaan 

suunnitellaan yhteistyössä Mustasaaren kanssa logistiikkakeskusta, joka palvelisi monipuolisesti 

maantie-, raide-, meri- ja lentoliikennettä. Kokonaisuuteen kuuluisi myös pitkään vireillä ollut 

lentologistiikkakeskus. Laajametsän uuden yritysalueen ensimmäisen osan asemakaava on vahvistettu, 

ja pitkään vaivanneeseen pk-yritysten tonttipulaan saadaan helpotusta. 

Energiasektorin kasvu luo kysyntää 

Energiasektorin osaaminen ja yhteistyömahdollisuudet houkuttelevat kaupunkiin uusiakin yrityksiä, 

mikä tukee tilakysyntää. Esimerkiksi tuulivoimateknologia kasvaa vahvasti, joten toimisto- 

ja tuotantotilojen käyttöasteet pysyvät korkeina. Myös uudisrakentamista tarvitaan vastaamaan 

yritysten tarpeisiin. Alkuvuonna nähtäville asetettu maakuntakaavan vaihekaava mahdollistaisi 

keskustan eteläpuolelle useita mittavia liiketilahankkeita. Alueen palvelutarjonta lisääntyneekin 

huomattavasti lähivuosina. 

– Raino Pesu 

673 

7173 

717 

8 

E8 

t 

E8 

8 

9 

715 

E12 

717 

3 

E12 

717 



Rakenteilla: 

1 Jätevoimala, Westenergy 

2 Keskussairaalan laajennus 

3 Campus Kungsgården, oppilaitostiloja 


4 Prisma ja Ikea 6 

5 Futura IV, toimistotalo 

6 Innotalo ja Vaasan sähkön uusi pääkonttori 

7 Kauppakeskus linja-autoaseman 

tontille (Sponda) 

8 Mervento Oy, tuuliturbiinitehdas 

9 Logistiikkakeskus 

10 Minimanin ja Keskon kaupan suuryksiköt 

atu 

Kirkkopuistikko 

Hietasaarenkatu 

Hovioikeudenpuistikko 

Koulukatu 

Vasanpuistikko 

Kirkkopuistikko 

Kasarminkatu 

Raastuvankatu 

Kauppapuistikko 

Korsholmanpuistikko 

Vasanpuistikko 

Pitkäkatu 

Rauhankatu 

Ajurinkatu 

Kasarminkatu 

Asemakatu 

Kirvemiehenkatu 

Sepänkyläntie 

Ratakatu 

Korsholmanpuistikko 

Kellosepänkatu 

Yhteistyökumppanimme: 

Kiinteistövälitys & Rakennuspalvelu 

Erkki Väkelä Oy LKV 

Oy Vaasa Parks Ab – Ulla Mäki-Lohiluoma 

Klamentinkatu

28 

Puistokatu 

Savonkatu 

Haapaniemenkatu 

Asemakatu 

Suokatu 

Puijonkatu 

Vuorikatu 

Tulliportinkatu 

Kauppakatu 

Kuninkaankatu 

Minna Canthin Katu 

Kuopio 

5550 

551 

KUOPIO 

551 

Matkus 

Neulamäki 

Kolmisoppi 

5 

Savilahti 

E63 

9 

Pitkälahti 

553 

Päiväranta 

Puijonlaakso 

E63 

5 

9 

Levänen 

Haapaniemi 

Kelloniemi 

Itkonniemi 

Kallavesi 



Itkonniemi/Kelloniemi 9–11 8,5–10,5 6–8 


Savilahti/Neulamäki/ 

Levänen/Kolmisoppi 

Haapaniemi 

10–15 

10–15 

10–15 

9–11 

6,5–8,5 

6–8 

Toimistotilat 

Liiketilat 

Toimistotilat 

12–15 

11–17 

10–12 

Uusia toimistotiloja valmistunut 

Kuopiossa valmistui vuonna 2010 useita toimistotilahankkeita. Linja-autoaseman alueelle 

valmistui 2 500 m 2 toimistotilaa Tapiolan käyttöön ja Itkonniemelle 2 775 m 2 Lemminkäistä 

varten. Viime syksynä valmistunut Technopoliksen Viestikadun toinen vaihe on laajuudeltaan 

noin 6 700 m 2 , ja vuoden 2011 alussa valmistunut Savon Voiman toimistorakennus Rissalan 

yrityskylässä noin 5 200 m 2 . Toimistotilojen rakentaminen on lisännyt vapaiden tilojen määrää. 

Vajaakäyttöaste onkin noussut noin kahdella prosenttiyksiköllä puolessa vuodessa. Vajaakäyttöaste 

oli vuoden lopussa 8,1 prosenttia. 

Viivästyksiä liiketilarakentamisessa 

Leväsen alueelle valmistui suuri autoliikerakennus, ja uusi Kodin Terra avattiin Pitkälahdessa. 

Ydinkeskustan kehittämiseen tähtäävä Alatorihanke on ollut pysähdyksissä kalahallirakennuksen 

purkamiseen liittyvien valitusten takia. Ydinkeskustassa on edelleen niukasti kysyntää vastaavia 

tiloja. Kesko harkitsee yhä Citymarketin sijoittamista Haapaniemeen rakennettavaan kauppakeskittymään. 

Viivästyneeseen hankkeeseen haetaan lisää erikoiskaupan toimijoita. Kuopion Ikean 

ja Ikano-kauppakeskuksen rakennustyöt ovat myöhästyneet noin vuodella, mutta rakentamisen 

on tarkoitus alkaa vuoden 2011 alkupuolella. Kauppakeskuksen tulisi valmistua vuoden 2012 

toisella puoliskolla. Entisiin Junttan Oy:n ja Sasmox Oy:n tuotantotiloihin Leväsentiellä rakennetaan 

kauppakeskus Hermania, jonka laajuus on 38 000 m 2 . Ensimmäinen vaihe valmistunee 

syksyllä 2011, ja vuokrattavia tiloja riittää lähes 30 vuokralaiselle. Samaan yhteyteen valmistuu 

yli 900 pysäköintipaikkaa. 

Teollisuustiloissa vajaakäyttöä 

Matkuksen työpaikka-alueelle Hiltulanlahden lähelle valmistui vuonna 2010 Itellan noin 

22 000 m 2 :n logistiikkakeskus. Pk-yritykset ovat rakennuttaneet itselleen uusia toimitiloja, koska 

vapaana olevat teollisuustilat vastaavat heikosti niiden tarpeisiin. Tuotanto- ja varastotilojen vajaakäyttö 

onkin kasvanut 5,8 prosenttiin. 

Ennuste 

Liiketilojen vajaakäyttö jatkuu, koska rakentaminen on vahvasti sidoksissa käyttäjien tarpeisiin. 

Vapaiden toimistotilojen määrä kasvaa kysynnän keskittyessä laadukkaisiin, hyvällä paikalla sijaitseviin 

tiloihin. 

– Matti Ali-Löytty 

E63 

5

Muiden kaupunkien toimitilamarkkinat 

Lappeenranta 

Lappeenrannan suurimpia rakennushankkeita on Rauhan alueen Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli, 

jonka on määrä valmistua syksyllä 2011. Myös Huhtiniemen kylpylähotellin rahoitus 

on varmistunut, ja kaavamuutoksen toteutuessa rakentaminen voi alkaa vuoden 2012 alussa. 

Keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Iso-Kristiinan laajennuksen aikataulu on edelleen avoin. 

Myös keskustan City-korttelin itäosan uudistus on tarkoitus toteuttaa kaavamuutoksen selvittyä 

vuoden 2013 loppuun mennessä. Osana hanketta käynnistyy CityParkin ensimmäinen vaihe, 

jossa City-aukion alle rakennetaan 60–100 uutta pysäköintipaikkaa. Hotelli Patrian laajennuksen 

vaatima kaavamuutos on hyväksytty, mutta rakennustöitä ei ole toistaiseksi aloitettu. Kodin 

Ykkönen avasi toukokuussa 2010 uuden myymälän Myllymäessä sijaitsevaan kauppakeskus 

Family Centeriin, joka on kuitenkin yhä vajaakäytössä. Myllymäen kaupallinen asema vahvistuu, 

sillä alueelle on rakenteilla Puukeskuksen toimipiste. Myös NCC suunnittelee Myllymäkeen 

7 600 m 2 :n kauppapuistoa. Leirin kaupunginosaan suunnitteilla olevan kauppakeskushanke ei ole 

merkittävästi edennyt. Lappeenrannassa tehtiin vuoden 2010 alkupuolella kansallisesti merkittävä 

transaktio, kun Holiday Club Resorts Oy myi Holiday Club Saimaan Varmalle 64 miljoonalla 

eurolla. Lisäksi Tapiolan KR I Ky -rahasto osti kauppakeskus Family Centerin Lemminkäiseltä. 

– Matti Ali-Löytty 

Rovaniemi 

Keskustan kauppakeskuksissa vuoden 2009 aikana vapautuneet liiketilat alkoivat osittain täyttyä 

vuoden 2010 aikana. Käyttöaste kaikissa keskustan liiketiloissa on tällä hetkellä hyvä, ja vapaita 

huoneistoja on vain muutama. Liikerakentaminen on pysähdyksissä viime aikojen suurhankkeen eli 

Kodin Terran valmistuttua viime vuonna. Suunnitteilla olevat Saarenkylän Citymarketin laajennus, 

Eteläkeskuksen laajennus ja Valionrannan kylpylähotellihanke odottavat aloituspäätöstä. Kaupunginjohtaja 

on herättänyt keskustelua kauppatorin siirtämisestä ydinkeskustaan Lordi-aukiolle, mikä 

on saanut laajaa kannatusta. Tämä parantaisi ydinkeskustan vetovoimaa entisestään. Vuoden 2010 

aikana Rovaniemellä tehtiin muutama merkittävä kiinteistökauppa. Finnveran toimistorakennus 

myytiin yksityiselle sijoittajalle, ja Varman omistama Lapin Kansan toimitalo siirtyi suuressa portfoliokaupassa 

uuden ARIF I Ky -yhtiön kiinteistöpääomarahastoon. 

– Aimo Tyybäkinoja 

Pori 

Asuntorakentaminen on ollut vilkasta, ja uusia asuntoja on rakennettu keskustan lähettyville 

esimerkiksi Karjarannan alueelle. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen Eurajoelle on tuonut 

hyvinvointia alueelle ja pitänyt teollisuustilojen käyttöasteet korkeana. Myös Porille tärkeä metalliteollisuus 

ja satama ovat selvinneet hyvin taantumasta. Tilaa vievä kauppa ja päivittäistavarakaupan 

uudet suuryksiköt ovat sijoittuneet Mikkolan alueelle, jossa tilat ovat hyvin käytössä ja 

uusia liikerakennuksia suunnitellaan. Tämä on myös tuonut haasteita keskustan vanhojen liiketilojen 

uudistamiselle. Uuden kauppakeskuksen rakentaminen Porin Puuvillaan aloitetaan vuoden 

2011 aikana ja se valmistuu 2013. Puuvillan kauppakeskuksen kokonaislaajuus tulee olemaan 

37 000 m 2 . Toimistotilojen kysyntä on ollut julkisen talouden pienenevien tarpeiden vuoksi vähäistä, 

mutta markkinat ovat silti kohtuullisen tasapainoiset. Investointikysyntä Porissa on ollut 

vähäistä, mutta yksittäisiä kauppoja keskustakiinteistöistä on tehty. 

– Sami Matara 

Etäisyydet Helsingistä 

Lahti 110 km 

Turku 165 km 

Tampere 173 km 

Lappeenranta 223 km 

Jyväskylä 271 km 

Pori 242 km 

Kuopio 383 km 

Vaasa 420 km 

Oulu 611 km 

Rovaniemi 834 km

Amplion Helsingin toimisto 

Amplion Tukholman toimisto 

30 

Timo Nurminen 

CEO 

Amplion Group 

gsm +358 (0)50 337 3320 

timo.nurminen@amplion.fi 

Eero Syväniemi 

Managing Director 

gsm +358 (0)50 2076 

eero.syvaniemi@amplion.fi 

Reima Södervall 

Deputy Managing 

Director 

gsm +358(0)50 537 0099 

reima.sodervall@amplion.fi 

Greger Hedlund 

Managing Director 

gsm +46 709 58 66 66 

greger.hedlund@amplion.se 

– The Bridge Between Capital and 

Local Real Estate Market 

Amplion Asset Management tarjoaa sijoittajille räätälöityjä ja luovia kiinteistövarainhoidon 

palveluja valituilla Euroopan markkinoilla. Amplion yhdistää tehokkaasti alueelllisen markkinatuntemuksen 

sekä varainhoito- ja kiinteistökehitysosaamisen. Amplion Groupilla on 

kuudessa maassa aktiivisessa hoidossaan noin yhden miljardin euron kiinteistöomaisuus. 

Amplion on osa Catella konsernia, jolla on 420 työntekijää 16 Euroopan maassa. 

Investment Management -palvelumme 

tarjoaa kansainvälisille ja kotimaisille institutionaalisille sijoittajille ja sijoitusyhtiöille 

mahdollisuuden sijoittaa välillisten sijoitusratkaisujen kautta 

kiinnostaviin kiinteistöihin/portfolioihin. Palvelumme kattaa sijoitusten 

hankinnan, manageerauksen ja myymisen sijoituskauden lopussa. 

Asset Management -palvelumme 

tarjoaa kiinteistöjen ja porfolioiden kaupalliseen 

manageeraukseen (vuokraus, myynti, ulkoistettujen 

palveluiden johtaminen ym.) liittyvien palveluiden 

lisäksi kiinteistösijoitusstrategisia palveluja. 

Toimistomme sijaitsevat Tukholmassa, Helsingissä, 

Pietarissa ja Pariisissa. 

Amplion Pohjoismaissa 

Stefan Söderholm 

Investment Manager 

gsm +358 (0)41 5355 144 

stefan.soderholm@amplion.fi 

Juha Salokoski 

Controller 

gsm +358 (0)40 5318 428 

juha.salokoski@amplion.fi 

Magnus Edlund 

Senior Partner 

gsm +46 70 554 99 47 

magnus.edlund@amplion.se 

Sara Östmark 

Asset Manager 

gsm +46 70 738 52 79 

sara.ostmark@amplion.se 

Amplion Asset Managem e n t O y 

Aleksanterinkatu 15 B 

00100 Helsinki 

puh. +358 10 5220 100 

fax +358 10 5220 205 

www.amplion.fi 

Juha Rantonen 

Asset Manager 

FRANCE 

Veli-Matti Kotipelto K tip elto 

Asset Man 

anager 

gsm +358 (0)50 352 9056 

veli-matti.kotipelto@amplion.fi 

gsm +358 (0)50 597 9414 

juha.rantonen@amplion.fi 

Örjan Johansson 

Head of Asset 

Management 

gsm +46 70 315 79 60 

orjan.johansson@amplion.se 

SWEDEN 

Amplion Asset Management AB 

Birger Jarlsgatan 33 

SE-111 45 Stockholm Sweden 

puh. +46 8 508 942 50 

fax +46 8 21 71 31 

www.amplion.se 

FINLAND 

ESTONIA 

ESTON ESTONIA ESTON A 

LITHUANIA 

Jussi Raitan Rai anie niemi ie 

Asset sset Manage ger ge 

gsm +358 (0)50 343 8275 

jussi.raitaniemi@amplion.fi 

Anja Lummemäki 

Assistant 

gsm +358 (0)50 542 9946 

anja.lummemaki@amplion.fi 

Josefi na Erenius 

Asset Manager 

gsm +46 70 600 40 42 

josefi na.erenius@amplion.se 

RUSSIA

Helsinki – transaktiot 

Erkki k Hakala 

vt. t toimitusjohtaja 

Transa s ktiot 

puh puhelin +358 (0 (0)10 ) 5220 20 230 

GSM +358 

(0) (0)50 0 362 5768 

erk erkki. ki.hak hakala ala@ca @c tel te la. a fi Jor Jorma ma Jan Janhon hon honen en 

Sen enior ior io Ad A vis visor or o 

Jur u . kkand 

k and and, , L LLKV 

KV 

puh puh. . + +358 358 (0 (0)10 )10 52 5220 52 20 357 

gsm +3 +358 58 (0) (0)500 500 44 4 3 7 7790 

90 

jorma. a.jan janhon honen@ en@ en@cat cat catell ell ella.fi a.fi 

Markus Juvala 

Senior Advisor 

DI, AKA 

puh. +358 (0)10 5220 314 

gsm +358 (0)50 373 7540 

markus.juvala@catella.fi 

Tuomo Kotilainen 

Senior Advisor 

DI, LKV 

puh. . +358 (0)10 5220 364 

gsm +358 (0)40 5577 233 

tuomo.kotilainen@catella.fi 

Martti Suomela 

Advisor 

DI, LKV 

puh. . +358 (0)10 5220 250 

gsm +358 (0)50 5210 225 

martti.suomela@catella.fi 

Tee Teemu mu Tuo T minen 

Adv Adviso isor 

B.S B.Sc. c. 

puh pu . +35 +358 8 ( (0)1 0)10 0 55220 

220 35 358 

gsm +358 (0)50 

91 9115 15 779 

teemu.tuominen@cat catell ella.fi a.fi 

Anni Holmström 

Letting Analyst 

puh puh. +35 +358 8 ( 0)10 5220 363 

gsm + +358 358 (0 (0)50 )50 4311 255 

ann anni.h i.holm olmstr strom@ om@cat c ella.fi 

Ca Capi pita tal l Ma Mark rket ets 

And An ers rs Pa Palmg lmgren ren 

puh. +46 46 8 4463 

63 323 236 

gsm +4 +46 73 3 9940 

40 557 5571 

anders.palmg mgren ren@ca @catel tella. a se s 

Michael Moschewitz 

puh. +46 8 463 3373 

gsm +46 70 713 69 39 

michael.moschewitz@catella.se 

Catella 

Helsinki – arviointi Kasvukeskukset 

Arja Lehtonen 

Johtaja 

Arviointi ja konsultointi 

puhelin +358 (0)10 5220 300 

GSM +358 (0)500 763 427 

arja.lehtonen@catella.fi 

Per Pertti Lehtinen 

Apu Apulaisjohtaja 

AKA AK , KHK, K LKV 

puh puh. . +358 

(0) ( 10 1 522 5 0 301 

gsm +3 + 58 (0) (0)500 40 4 2 112 

per pertti tti.le .lehti htinen nen@ca @catel te la.fi 

Rai Raimo mo Blo Blomqv mqv mq ist 

Arv Arvioi ioi iointi ointi 

ntiasi asi asiant ant antunt unt untija ija 

Ins n inö inööri öri öri, , L LLKV 

KV 

puh uh. . +3 +358 +3 58 8 (0) 0)10 10 522 5220 0 3 3304 

04 

gsm +3 +358 58 (0) (0)500 500 40 408 8 8666 6 66 6 

rai raimo. mo.blo blomqv mqv mqvist ist@ca st @ca @ tel tella. la. la fi fi 

Pertti Ra R iti it o 

Arviointiasiant n unt ntija ija 

DI, AKA, KHK, 

MRICS, LKV 

puh. . +358 (0)10 5220 308 

gsm +358 (0)500 546 105 

pertti.raitio@catella.fi 

Risto Vainionpää 

Arviointiasiantuntija 

DI, AKA, KHK, LKV 

puh. . +358 (0)10 5220 312 

gsm +358 (0)500 763 437 

risto.vainionpaa@catella.fi 

Matti Ali-Löytty 

Arviointiasiantuntija 

DI 

puh. +358 (0)10 5220 358 

gsm. +358 (0)50 5720 258 

matti.ali-loytty@catella.fi 

Tutkimus ja kehitys 

Jan J ne Kailasto 

Mar Ma kki kk na-analyytikko 

Tek Tekn.y n.yo 

puh puh. . +358 

(0) (0)10 0 5220 310 

gsm +3 +358 58 (0) (0)50 50 543 54 5947 

jan anne. ne.kai kailas lasto@ to@cat catell ella.fi a.fi 

Erik Westerlund nd 

puh p . +46 8 463 3402 

gsm +46 70 387 71 75 

eri erik.w k.west esterl e und@catella.se 

Per Ha Hagma gman 

puh pu . + +46 46 8 8463 463 

34 09 

gsm +4 +46 70 710 0 340 3409 

per er.ha .hagma gman@c n@cate atella la.se se 

Juhani Lehtinen 

Johtaja 

Kasvukeskukset 

puhelin +358 (0)10 5220 450 

GSM +358 (0)50 2073 

juhani.lehtinen@catella.fi 

Tampere 

Kari Mylläri 

Myyntipäällikkö 

MKT, MJD, LKV 

puh. +358 (0)10 5220 455 

gsm +358 (0)500 637 951 

kari.myllari@catella.fi 

Tampere 

Pertti Miettinen 

Myy M ntipäällikkö 

LKV L 

puh puh. +358 358 (0 (0)10 )10 5220 456 

gsm +3 +358 58 (0) (0)400 40 6624 801 01 0 

per pertti tti.mi .m ettine inen@c n@catella.fi 

Tampere 

Rai Raino no Pes Pesu 

Arv Arvioi ioi io nti nt asi asiant antunt untija ija ij 

DI, D AK AKA, A, KHK KHK, , LLKV 

KV K 

puh puh. . .+358 + 358 (0 (0)10 )10 52 5 20 0 453 53 

gsm sm +3 +358 58 (0) (0)50 50 0 59 597 9 9412 

rai raino no. no.pes pes pesu@c u@c u@ ate atell lla ll l .fi fi 

Tampere 

Sami Sara arast st ste st s 

Arvioi ointi nt as asi as asi as ant nt n unt nt n ija j 

DI, LKV 

puh. +358 58 5 (0)10 (0 55220 

0 454 54 5 

gsm +358 58 5 (0) 0 50 301 3 444 55 

sami.sara ra r ste st @ca catel t la. a fi 

Turku 

Sami Mata ata ta tara r 

Myynti ti t pää pä ää äälli 

llikkö kkö kö/ 

arviointi nti ti tiasi as asi as ant nt n unt nt ntija ja 

KTM 

puh. +358 358 35 358 3 ( (0 )10 1 52 20 200 402 0 

gsm +3 +358 58 5 (0) (0 ( 500 50 500 0 408 40 408 

6667 

67 6 

sami.mata ata a ra@ ra@cat at a ell ella.fi a.fi 

Turku 

Antti Tun untur tur t i 

Myynti nt nti nt pää ä lli ll kkö 

Ekonom om omi, i, i LK LKV K 

puh. +358 358 35 358 35 8 (0 (0)10 )10 ) 52 

52 5 20 2 405 40 

gsm +3 +358 58 5 (0) (0)500 500 00 52 5523 

3 722 

antti.tun un u tur t i@c @ ate tella ll lla ll lla ll l .fi 

Turku 

Riku L eht eh imä mä m ki 

Myynti nti ntipää pää äälli lli llikkö kkö k ö 

KTM 

puh. +358 358 (0 (0)10 )10 ) 52 5220 20 403 40 

gsm +3 +358 58 5 (0) (0)50 50 370 3706 6 530 5 530 

3 

rik riku.leht eht ehtima ima m ki@ ki@cat catell atell 

a.fi .fi 

Jyväskylä 

Oll O i WWen 

enn en ström 

Myy M nti n ipää p lli likkö k 

LKV L 

puh u . + +358 358 3 (0 (0)10 5220 0 550 55 

gsm sm + +3 58 5 (0) (0 50 0 556 14 1408 0 

oll ll l i.w .w . enn ennstr str s om@ om@cat c ell el a.fi 

Jyväskylä 

Maa a rit R Ra Rauha 

uhanen ne nen 

Myy y nti ntisih sih ih i tee teeri r 

puh. . + +358 358 (0 ( )10 52 552 20 551 

gsm +358 +3 58 8 (0) (0)50 50 564 5 3883 

maa aarit r .ra rauha uha uh u nen nen@ca @ca ca catel e la. l fi 

Oulu 

Pekka ka k Lau Lauril rila-H a-Harj arj a u 

Myy yy yynti nt pää päälli likkö kkö 

DI, I, LK LKV 

puh p . .+358 + (0 ( )10 5220 20 2 603 03 

gsm +358 (0 (0) ( 50 584 84 1303 

pekka. ka laurila-h a-h - arj arju@c u@c @c @ ate a ella 

l .fi 

Oulu 

Ter Te ttu tt t Varpu rpu pu p 

Myy Myynti n sihtee tee ee e rii 

LKV 

puh u . +358 58 5 (0)1 )10 ) 5220 0 601 

gsm +3 +358 5 (0) 0)50 557 6 61 20 

terttu t .va va v rpu@ca @cc tel tella. la.fi fi 

Oulu 

Aim Ai Aim Ai Aim o Tyyb 

yybäki k noj oja 

Arv A iointi tiasi as ant ann unt untija ija 

DI, D AKA, A, KHK HK, LKV KV 

puh p . +358 3 58 (0)10 1 5220 

60 605 60 

gsm g +3 +358 (0) 0 50 5 512 64 6451 

aim a o.t o tyy yyb y aki kinoja@c a@ a ate atella lla ll lla l .fi fi 

Lahti 

Mik Mi M ko o Kan K tosaar aa a i 

Myy M nti n pää pä p llikkö kk kkö kk kkö kk k 

VTM V , AKA, A, KH K KH 

KH K K, K LKV 

puh pu p . +358 58 (0 ( 

)10 5220 501 

gsm +3 58 (0)50 5 443 4055 

mik m kko.kan 

kan a an antosaar aa i@c @ ate at lla.fi 

Lahti 

Mik Mi ik ikko 

Hel H eni n us 

Arv Ar Arv A ioi oi ointi ti t asi si siant ant an antunt un ija 

AKA A , KHK HK, H K, HT HTT, T LKV 

puh u . .+358 + 358 (0 (0)10 ) 5220 52 502 

gsm g m +358 

8 (0) (0 500 62 6 3 067 

mi mikko ko. k hel helen en eni en us@cat atell e a.fi 

Lahti 

Val a tte tt tteri ri Jok Joo inen 

Tek ek e nin ninen en avusta sta staja 

Tra Traden den enomi om , LKV KV 

puh uh. . .+358 + 358 ( (0 ( )10 52 5220 522 

504 

gsm +3 + +358 58 (0) ( 500 00 0 49 

492 011 

val a tte ttte ri. ri jok jokine ine nen@c @c @catella.fi . 

31

ASTO / CATELLA PROPERTY OY LAYOUT: MAINOSTOIMISTO TASKU OY, CATELLA PROPER ROPERTY TY OY PAI PAINO: NO WELLPRINT OY 

KOONN OONNUT: UT: JANNE JANN KAI KAIL AILASTO 

February 2011 011 

Creation of 

and capital raising for 

Turun Teknologiakiinteistöt Oy 

November 2010 

December 2010 

EUR 130 million 

Letting of 

an offi ce property 

in Leppävaara, Espoo 

to Ramboll Finland Oy 

8,100 m 2 

Private Investor 

Sale of 


in Jyväskylä 

to a private investor 

4,700 m 2 

Tampere 

Tulli Business Park 

Åkerlundinkatu 11 A 

33100 Tampere 

Dealability 

October 2010 

Sale of 

an offi ce and industrial properties 

in Espoo 

to Ilmarinen, SRV and Sato 

January 2011 

Turku 

Kauppiaskatu 11 C 

20100 Turku 

38,000 m 2 

Sale of 

a retail and offi ce property 

in Oulu CBD 


October 2010 

4,700 m 2 

Representation of Itella 

for premises acquisition 

in Finland 

65 premises 

Jyväskylä 

Kauppakatu 18 C 24 

40100 Jyväskylä 

November 2010 

Advisory in the sale and letting of 


in Leppävaara, Espoo 

to OP-Henkivakuutus Oy 

November 2010 


Aleksanterinkatu 15 B, 8. krs 

00100 Helsinki 

14,200 m 2 

Letting of 

an industrial and logistic property 

in Tuupakka, Vantaa 

to Kontram Oy 

June 2010 

3,050 m 2 

Bankruptcy estate of 

Reumasäätiö 

Valuation of 

a former Reuma hospital 

in Heinola 

32,000 m 2 

Oulu 

Kirkkokatu 6, 5. krs 

90100 Oulu 

Puhelin 010 5220 100 • www.catella.fi 

April 2010 

Sale of 


in Turku centre 

to a group of private investors 

April 2010 

March 2010 

EUR 6.1 million 

Sale of 

an industrial and offi ce property 

in Pirkkala 


6,000 m 2 

Valuation of 

Kangas paper mill 

in Jyväskylä 

100,000 m 2 

Lahti 

Aleksanterinkatu 17 A 

15110 Lahti

Kevät 2011 Suomi - Aviapolis

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?