Salon hyvinvointikertomus 2009-2012 - Salon kaupunki

3JOHDANTOHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä (1. §) ja sitenjatkuvaa toimintaa. Kuntalain (1 luku 1 §) mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensahyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan ja uusitun kansanterveyslain (3 luku 14 §) mukaan kunnantulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystäväestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa,tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojenkanssa. Samoin sosiaalihuoltolain 13 § velvoittaa kuntaa toimimaan sosiaalisten olojen kehittäjänä jasosiaalisten epäkohtien poistajana. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelman ja ikäihmisten laki velvoittaa kunnilta ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmantekemistä. Salossa lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmat on hyväksyttyvaltuustossa. Nämä suunnitelmat toimivat hyvinvointikertomusta tarkempina analyyseinä näidenikäryhmien tilasta ja kehittämiskohteista.Hyvinvointikertomuksen ja – indikaattoreiden tarkoituksena on kuvata salolaisten hyvinvointia jakehittämis-kohtia. Hyvinvoinnin tilan arviointi nähdään myös osana kaupungin palvelutuotannon japalveluiden käytön arviointia. Kaupunki käyttää merkittävän osan talous- ja henkilöstöresursseistakaupunkilaisille suunnattuihin palveluihin, jotka vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti salolaistenhyvinvoinnin paranemiseen. Taloudellisen tilan kiristyminen johtaa väistämättä tarkasteluun vaikutuksistahyvinvoinnin tilan kehitykseen.Salon kaupungissa on laadittu ensimmäinen hyvinvointikertomus vuonna 2000–2004. Tämän jälkeen onlaadittu vuosittain hyvinvointitilinpito, joka on kooste väestön hyvinvoinnin tilasta sekäpalvelurakenteesta. Salon kaupungin hyvinvointikertomus 2009- 2012 on ensisijaisesti kaupunginluottamushenkilöille suunnattu salolaisten hyvinvoinnin nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistäkoottu asiakirja päätöksenteon tueksi. Hyvinvointitilinpito laaditaan vuosittain ja hyvinvointikertomusneljän vuoden välein valtuustokausittain.Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on toimia 2013 aloittavalla valtuustolle hyvinvoinninalkukartoituksena ja taustamateriaalina strategiatyölle. Hyvinvointikertomus perustuu käytettävissäoleviin uusimpiin tilasto- ja mahdollisiin kyselytietoihin. Kuntapäättäjät ja viranhaltijat ovatavainasemassa kun tehdään päätöksiä kaupunkilaisten hyvinvointia koskevissa asioissa. Hyvinvointia jaterveyttä koskevia päätöksiä tehdään kaikilla kaupungin toimialoilla. Kuntalaisten terveydestä jahyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain minkä lisäksivaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.Terveyden edistäminen kunnassa on ammatillista osaamista, palvelujärjestelmien kehittämistä,strategisia valintoja. Lähtökohtana on kunnan omista tarpeista lähtevä konkreettinen suunnittelu jatekeminen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Se rakentuu pitkänaikavälin seurantaanväestön hyvinvoinnista sekä työsuunnitelmiin. Terveyden edistäminen tulee nähdä osana kunnanstrategista toimintaa ja sen tulisi olla osana kuntasuunnittelua ja talousarvioin seurantaa.Syksyllä 2010 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma myönsi Salon kaupungille Terve Kunta -palkinnonosoituksena toiminnan pitkäjänteisyydestä, rakenteista, johtamisjärjestelmästä sekä aktiivisestakehittämisotteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut pitkäjänteistä kehittämistyötä.Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on pyritty jalkauttamaan tukevasti niin rakenteisiin kuin arjessatapahtuvaan työhön.Nykyisin väestön terveyteen vaikuttavia ratkaisuja ja päätöksiä tehdään miltei kaikilla hallinnonaloilla:sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, sivistys- ja kulttuuritoimessa, teknisessä toimessa| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus:0139533-1 |

4sekä kaavoituksessa, ympäristötoimessa sekä liikuntatoimessa. Kukin hallinnonala tekee omassatyössään väestön terveyteen liittyviä ratkaisuja.Salo on rakentanut pitkäjänteisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa ja raportoinut siitäsäännöllisesti. Terveysnäkökohtien tunnistamiseksi Salossa on käytetty IVA (ihmisiin kohdistuvienvaikutusten arviointi) -menettelyä päätöksenteon valmistelussa. Ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöälautakuntapäätöksissä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus:0139533-1 |

51. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN SALONKAUPUNGISSA1.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassaTerveys on inhimillinen perusarvo ja ihmiselämän voimavara, jota voidaan vahvistaa ihmisten elinoloja jaelämäntapoja kehittämällä. Terveyden edistäminen auttaa ihmistä ylläpitämään ja kehittämään ihmisten jaheidän elinympäristönsä terveyttä ja sen edellytyksiä. Useimmat ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvointia edistävättekijät edistävät myös terveyttä.Hyvinvointia voidaan kuvata indikaattoreilla, jotka kuvaavat mm. väestörakennetta, elinoloja, elinympäristöä,väestön terveyttä ja sairastavuutta, elämäntapoja. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta sekä talousindikaattoritkuvaavat kunnan toimintamahdollisuuksia ja resursseja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänytTerveyden edistämisaktiivisuus- viisarin eli TEA viisarin. TEA- viisari palvelun avulla on tarkoitus tukea kunnanja alueiden terveyden edistämistyön suunnittelua ja johtamista.Kaupungin terveyden edistämisaktiivisuutta tarkastellaan seitsemästä eri näkökulmasta.• Sitoutuminen• Johtaminen• Terveysseuranta ja tarveanalyysi• Voimavarat• Yhteiset käytännöt• Osallisuus• Muut ydintoiminnatTerveydenedistämisaktiivisuutta voi TEA viisarissa tarkastella neljällä eri toimialalla• Perusterveydenhuolto• Peruskoulut• Liikunta• Kuntajohto| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

7roolinsa terveyden edistämistyössä, mutta niiden hyvistä tuloksista pitää saada pysyviä käytäntöjä. Allaolevassa kuviossa on kiteytetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet sekä niiden toimeenpanokunnissa. (Kerttu Perttilä, Kide-sarja)Kuvio 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja toimeenpano kunnassaVäestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä väestöryhmien terveyserojen kaventaminen on myösSalon kaupungissa yksi toiminnallisista tavoitteista. Tähän tavoitteeseen pyritään tukemalla terveellisiäelämäntapoja ja tehostamalla varhaista puuttumista ja yhteistyötä sekä luomalla edellytyksiä turvalliselle javiihtyisälle ympäristölle. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä korostetaan, varmistetaan henkilöstön riittävyyssekä vahvistetaan henkilöstön osaamista. Työ- ja hoitomenetelmät perustuvat yhä enemmän tutkittuun tietoon,kehittäminen kuuluu osaksi perustyötä ja tavoitteena on hyvien käytäntöjen levittäminen yli sektorirajojen.Terveydenhuoltolaki painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämistä.Laki velvoittaa kuntia nimeämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojenon tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Salossa on kehitetty hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteita kuvion 3 mukaisesti. Salon kaupunki on ollut mukana STAKES:in hallinnoimassahyvinvoinnin – ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen hankkeessa vuosina 2002- 2008.Hankkeen tavoitteena oli kehittää poikkihallinnollinen toimintatapa, jossa virkamiehet ja päättäjät sitoutuvatyhteisiin tavoitteisin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkein toimialojen työnä sekäyhteistyönä eri toimialojen välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole projektityötä vaan edellyttääpysyviä rakenteita ja käytäntöjä kunnan toiminnassa. Kunnan ylimmälle johdolle kuuluu vastuu väestönhyvinvoinnista ja terveydestä. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä (Liite1). Poikkihallinnollisen työryhmän vetovastuu on terveyden edistämisen koordinaattorilla, jonka tehtävänä onviedä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita kaupungin johtoryhmän päätettäväksi. Alatyöryhmät ovatkäytännön työn toteuttajia. Lisäarvoa toiminnalle saadaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja muidentoimijoiden kanssa.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

8KAUPUNGIN JOHTORYHMÄToimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänäSosiaali- jaterveystoimiKonsernipalvelutSivistystoimiTekninentoimiTE- koord.Hyvinvointi ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen työryhmäAihealuekohtaiset työryhmätKuvio 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet SalossaSalon kaupunginjohtaja on nimennyt kaupungin johtoryhmän toimimaan Salon kaupungin hyvinvoinnin jaterveydenedistämisen johtoryhmänä, jonka tehtävänä on johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista suunnittelua, kehittämistä jatoimeenpanoa, johtaa eri toimialojen välistä hyvinvointityötä asettaa hyvinvointitavoitteita ja seurata niiden toteutumista sekä raportoida luottamushenkilöille väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä japalvelujärjestelmän toimivuudesta.Lisäksi kaupunginjohtaja on asettanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisentyöryhmän, jonkatehtävänä on valmistella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat johtoryhmälle, valmistella hyvinvointikertomus, kehittää ja koordinoida toimialojen kanssa terveyden jahyvinvoinnin edistämisen hyviä käytäntöjä, tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta, tehdä esityksiä strategiaan otettaviksi terveyden edistämisen kriittisiksi menestystekijöiksi,arviointikriteereiksi ja tavoitetasoiksi, koordinoida kaupungin sisäisten hyvinvoinnin teemaryhmien työtä sekä koordinoida mahdollista ennakkoarviointia (EVA)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkein toimialojen tehtävänä sekä yhteistyönä erihallintokuntien välillä. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä. Hyvinvointikertomuksenlaadinta on taas prosessi, josta saadaan kokonaiskuva asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydentilasta. Tietojen kokoaminen edellyttää eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Erikuntien tuloksia voidaan haluttaessa vertailla keskenään. Tällöin voidaan käyttää valmiiksi määriteltyjä| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

9hyvinvointi-indikaattoreita. Kunnan omia seurantatilastoja sekä eri asiantuntijaryhmien tuottamaa tietojavoidaan hyödyntää hyvinvointikertomuksessa. Tulokset analysoidaan huomioiden myös taloudellinennäkökulma sekä arvioidaan nykyisen toiminnan vaikuttavuutta. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset ovatpohjana kuntastrategian valmistelussa hyvinvointipoliittisten linjausten ja päämäärien asettamisessa.Hyvinvointikertomusta käytetään raportointivälineenä valtakunnallisissa ja kansainvälisessä seurannassa.Kansanterveyslaki ja uusi valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntia seuraamaan väestönhyvinvointia ja raportoimaan siitä.Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteinen tavoite Salossa on erityisesti väestöryhmien terveyserojenkaventaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään tukemalla terveellisiä elämäntapoja ja tehostamalla varhaistapuuttumista ja yhteistyötä sekä luomalla edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle. Terveellisiäelintapoja pyritään edistämään vähentämällä salolaisten päihteiden käyttöä erilaisilla interventioillamahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eri-ikäisten liikuntatottumuksiin vaikutetaan eriasteisilla toimenpiteilläja kiinnitetään samalla huomiota väestön painonhallintaan. Perheiden tuen tarvetta lisäävät mielenterveydenongelmat sekä lisääntyvä päihteiden käyttö ja väkivalta.Terveyserojen kaventamiselle on valtakunnallisesti laadittu toimintaohjelma, joka luo toimintalinjatsosioekonomisten terveyserojen vähentämiselle suunniteluun sekä toiminnan eri tasoille. Kansanterveyslain (3luku 14 §) mukaan kunnan tulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöidenkehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa,tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa.Hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokausittain, neljäksi vuodeksi kerrallaan ja hyvinvointitilinpitovastaavasti vuosittain, joka on suppeampi katsaus toiminnan toteutumiseen kunnassa. Hyvinvointikertomusesitellään eri lautakunnille, hallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ja suunnittelun pohjaksi. Tämän jälkeenhyvinvointikertomusta tulisi käyttää työvälineenä sekä strategisella että toiminnallisella tasolla.Terveydenhuolto on terveyden edistämisen asiantuntija ja puolestapuhuja. Näin ollen sosiaali- jaterveystoimella on asiantuntijuuteen perustuva aloitteentekijän ja koordinoijan rooli eri hallintokuntien välisessäyhteistyössä. Terveyden edistämisen suuntalinjoja laadittaessa sekä hyvinvointikertomusta kirjoittaessa onkiinnitettävä erityistä huomiota valittuihin toimenpiteisiin, joilla voidaan vaikuttaa alueellisiin terveyseroihin,olkoonkin toimenpiteet sitten terveydenhuollon tai yhdyskuntasuunnittelun puolella. Keinot pitää löytää yhdessäyli hallintokuntien tapahtuvan yhteistyön kautta suunnaten yhteisiin tavoitteisiin.Salon kaupungin valtuusto on edellisellä valtuustokaudella päättänyt ottaa päätöksenteon työvälineeksiennakkoarvioinnin työvälineen (aikaisemmin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA). Ennakkoarviointi(EVA) tehdään aina kun päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin tai terveyteen.Päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksiayritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisin yrityksiin ja/taiyritysilmapiiriin). Päätös on toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä tai kyseessä merkittävä muutospalveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa (esim. jos lautakunta päättää palvelua koskevastasuunnitelmasta).Jokaisella hallinnonalalla tehdään päätöksiä, joilla on vaikutuksia kansan hyvinvointiin ja terveyteen.Ennakkoarviointi on menetelmä, jolla voidaan tuoda näkyviin erilaiset vaikutukset jo ennen lopullistapäätöksentekoa. Sen tarkoituksena on auttaa näkemään se vaihtoehto, joka toteuttaa parhaiten asetettujatavoitteita. Vaikutuksista tarvitaan tietoa jo valmisteluvaiheessa sekä päätöksiä tehtäessä. Ennakkoarvioinnillavoidaan tuottaa tarvittavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Sen tuloksena saadaan perusteltuja ratkaisuja japystytään tuottamaan parempia palveluita asukkaille. Ennakkoarvioinnista päätöksentekijät saavat oivantyökalun esittää vaikutuksia talousnäkökulmaa laajemmin. Salossa ennakkoarviointiin sisältyy tarvittaessamyös tasa- arvonäkökulma, sukupuolivaikutusten arviointi tai yritysvaikutusten arviointi.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

101.3 Salon kaupungin strategiset linjaukset hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen näkökulmastaPerustehtäväPerustehtävä on kunnan ajatuksellinen perusta, joka kertoo miksi kunta on olemassa.Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää.Visio 2020Elinkeinoelämän viime vuosien muutosten ja valtuuston vaihtumisen johdosta kaupungin visio eli kehitystäsuuntaava tavoitetila päivitetään. Päivitetty visio vahvistetaan toukokuussa 2013.ArvotArvot kertovat ajatuksellisen perustan, mihin organisaatio nojaa toimintansa ja millaisten pelisääntöjen varaantoiminta rakennetaan. Arvot ovat pysyvästi tavoiteltavia ja arvostettavina pidettyjä ominaisuuksia, käytäntöjäja suhtautumistapoja, jotka ohjaavat taustalla kunnan toimintaa.Kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ovatrohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.Salon strategian säännöllisesti päivitettävän ytimen muodostavat valtuustokauden strategiset päämäärät,toiminnan vuositavoitteet sekä kaupunginvaltuuston ja – hallituksen tuloskortit. Hallituksen tuloskortinperusteella toimialat ja osastot päättävät vuosittain omista tulostavoitteistaan. Valtuustokauden 2013strategiset päämäärät1. Toiminnan ja talouden tasapaino2. Tehokkaasti järjestetyt peruspalvelut3. Työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen4. Tuloksellinen johtaminen ja päätöksentekoVuonna 2013 toiminnan keskeiset tavoitteet ovat:1. Uusien työpaikkojen luominen2. Toiminnan ja talouden tasapainoMikä on strategia ja mihin sitä tarvitaan?Strategia on suunnitelma, joka määrittelee mitkä ovat kaupunkimme tavoitteet pitkällä tähtäimellä. Strategiaon myös työkalu, jonka avulla huolehditaan, että kaikki toimenpiteet vievät toimintaa haluttuun suuntaan.Strategia auttaa keskittämään ja kehittämään resursseja juuri siihen kohteeseen, johon niitä tarvitaanpalvellaksemme kuntalaisia.Strategiaa tarvitaan, koska ilman selkeitä tavoitteita organisaatio on tuuliajolla. Päätökset tehdään yksittäisinäja ne voivat hajauttaa toimintaa hyvin eri suuntiin. Strategiat eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja. Ympäröivämaailma muuttuu ja kerran päätetty strategia saattaa ajaa toimintaa aivan väärään suuntaan.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

11Kaupungin strategiassa linjataan kaupungin keinot rakentaa hyvinvoivaa ja tervettä kaupunkia.Hyvinvointikertomus toimii osana tätä arviointia. Ohessa on mainittu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseenliittyviä painopistealueita.1)Työllisyyden edistäminen2)Kehitetään varhaista puuttumista ja kuntoutuspalveluiden toimintaa3)Syrjäytymisen ehkäisy4)Asukkaan omaa vastuuta ja omatoimisuutta vahvistetaan5)Yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden sekä yhteisöjen toiminnantukeminenooooooooLasten ja nuorten sekä lapsiperheiden terveyserojen kaventaminen, varhainen tukeminenNuorten syrjäytymisen ehkäisyTyöikäisten terveyserojen kaventaminenIkäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminenMielenterveyden edistäminenPäihteiden käytön ja haittojen vähentäminen kaikissa ikäryhmissäLiikunnan edistäminen kaikissa ikäryhmissäOmahoidon tehostaminen aikuispalveluissaToteutumista arvioidaan mittareiden ja muiden arviointikriteerien avulla. Lisäksi asetetaan toiminnallisiatavoitteita, joiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä.Strategian lisäksi Salon kaupungissa on useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevia ohjelmia jasuunnitelmia. (Liite 2)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

122. SALON VÄESTÖN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVATTEKIJÄT2.1 VäestörakenneSalon kaupungin väestömäärän kehitystä on vaikea ennakoida tämän hetkisen tilanteen takia.Tilastokeskuksesta saatavat ennusteet kertovat vuonna 2009 tehdyn ennusteen Salon kohdalla. Nokian tehtaansuuret irtisanomiset vuoden 2011 aikana ja tieto irtisanomisista vuoden 2012 aikana, tilanne vaikuttaaväistämättä koko Salon kaupungin väestörakenteeseen ja väestönkehitykseen alueellamme.Salo on tällä hetkellä maamme 19 suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku oli sen aloittaessa lähes 54.800asukasta ja uuden Salon alkuvuosina asukasluku myös kasvoi selvästi. Ensimmäisenä vuonna 2009asukasluvun lisäys oli 110 asukasta, vuonna 2010 lisäys oli 346 asukasta ja vielä vuonna 2011 lisäys olipositiivinen eli 48 asukasta. Vuosi 2012 oli edellisistä vuosista poiketen selkeästi negatiivisenväestönmuutoksen vuosi, sillä asukasluku laski yhteensä 443 asukkaalla. Asukasluku oli siten vuoden 2012lopussa 54.840 asukasta eli vain vähän enemmän kuin uuden Salon aloittaessa.Oireita asukasluvun kasvun hiipumisesta on kuitenkin ollut nähtävissä jo ennen vuotta 2012, sillä vuosina2009–2012 asukasluvun lisääntyminen johtui suurimmalta osaltaan ulkomailta tapahtuneestamaahanmuutosta. Kotimaassa tapahtuva kuntien välinen nettomuutto oli positiivinen vain vuonna 2010, muttakoko neljän vuoden ajalta ko. nettomuutto oli selvästi negatiivinen eli -482 henkilöä. Vastaavana aikanaulkomailta Saloon tapahtunut nettomaahanmuutto oli jokaisena vuotena positiivinen, yhteensä 493 henkilöä.Kuntien välinen nettomuutto oli siis lähes samansuuruinen kuin ulkomailta tapahtunet nettomaahanmuutto,mutta vastakkaismerkkinen.Kotimaisen ja ulkomaisen nettomuuton lisäksi kolmas väkilukuun vaikuttava tekijä on ns. luonnollinenväestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden määrän välinen ero. Vuosina 2009- 2011 jokaisen kolmen vuodenaikana syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän, mutta vuonna 2012 tilanne muuttui päinvastaiseksi, kunsyntyneiden enemmyys oli negatiivinen. Yhteensä vuosina 2009 - 2012 syntyi Salossa 2.295 lasta elikeskimäärin 574 lasta vuodessa. Vastaavana aikana Salossa kuoli yhteensä 2.247 eli keskimäärin 562 henkilöävuodessa. Syntyneiden enemmyys oli siten keskimäärin vain runsaat kymmenen lasta vuotta kohti.60Väestönmuutokset Salossa 200940200-20-40-60-80Kuvio 4. Väestömuutokset Salossa 2009| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

1320Väestönmuutokset Salossa 20120-20-40-60-80-100-120Kuvio 5. Väestömuutokset Salossa 2012Väkimäärän kehitys ja väestön ikärakenne vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen sekä kaupungintalouteen ja elinvoimaisuuteen. Vuonna 2009 Salossa oli alle 25-vuotiaita 27,3 % (vuonna 2011, 27,3 %), 25–64–vuotiaita 53,6 % (vuonna 2011, 52,5 %) ja yli 64-vuotiaita 19,1 % (vuonna 2011, 20,2 %). Vanhempienikäluokkien osuutta kasvattaa ikärakenteen vanheneminen sekä samanaikaisesti eliniän piteneminen.Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Salossa ikääntyvien määrä tulee kasvamaanräjähdysmäisesti vuoteen 2040 mennessä. 65-74-vuotiaiden määrä kasvaa kymmenen seuraavan vuodenaikana lähes 2600 henkilöllä. Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä lähes6500 henkilöllä.Huoltosuhde, demografinen6058565452504846SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maa442009 2010 2011Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde Salossa vuosina 2009- 20112009 2010 2011Salo 55,7 57 58,7Hämeenlinna 54,7 55,2 56,9Kouvola 53,8 55,2 56,5Seinäjoki 50,1 50,9 52,2V-Suomi 51,2 52,2 53,6Koko maa 50,6 51,6 52,9Huoltosuhde on Salon kaupungissa suurempi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin.Huoltosuhde on noussut Salossa vuodesta 2007 lähtien nopeammin kuin koko maakunnassa. Salossaväestöllinen huoltosuhde (alle 15- ja yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15- 64 – vuotiaisiin) on noussuttasaisesti tarkasteltaessa neljän vuoden ajanjaksoa. Ennusteiden mukaan huoltosuhde kasvaa vuoteen 2015mennessä nykyisestä 58,7:stä 66:een.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

14PerherakenneLapsiperheet, % perheistä43424140393837363534332009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 6067 6135 6091Hämeenlinna 6964 6953 6917Kouvola 9061 8966 8754Seinäjoki 6679 6703 6782V-Suomi 49604 49643 49528Koko maa 584172 582360 580547Kuvio 7. Lapsiperheet, % perheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Salossa lapsiperheitä on noin 40 % kaikista perheistä. Salossa lapsiperheitä on suhteessa saman verran kuinkoko maassa. Vertailukohteena oleviin kaupunkeihin ainoastaan Seinäjoella lapsiperheiden määrä jatkaakasvuaan. Vuonna 2011 lapsiperheiden määrä Salossa oli 6091 ja vuonna 2009 lapsiperheitä oli 6067.Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on viime vuosina pysynyt noin 18,8 %:n tasolla ja se onalhaisempi kuin vertailukohteena olevat kaupungit Seinäjokea (18 %:a) lukuun ottamatta. Avioerojen määrä onSalossa pienempi vertailukaupunkeihin verrattuna.Lapsiperheessä avioero tarkoittaa yleensä kotitalouden tulojen jakautumista kahdelle uudelle taloudelle.Avioero on usein taloudellinen šokki ja henkilökohtaisten tulojen kasvu ei usein riitä kompensoimaan avioerostaaiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Yli puolet lähivanhemmista siirtyy avioeron jälkeen ”huonoontoimeentuloon”. Köyhät yksinhuoltajat ovat usein nuoria, lapset ovat pieniä ja jatkuvan hoivan tarpeessa.Perhe-elämän ja työmarkkinoiden epävakaudet yleensä lisäävät yhteiskunnan antaman turvan ja toimeentulontarvetta.Avioeroja 25-64 -vuotiailla / 1000vastaavanikäistä naimisissa olevaa2520Salo1510502009 2010 2011HämeenlinnaKouvolaSeinäjokiV-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 141 135 131Hämeenlinna 185 186 166Kouvola 212 241 234Seinäjoki 132 148 141V-Suomi 1090 1155 1084Koko maa 12802 12897 12758Kuvio 8. Avioerot 25- 64- vuotiailla/1000, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

15Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 10505 10663 10695Hämeenlinna 14000 14259 14410Kouvola 18642 18942 19112Seinäjoki 10375 10528 10925V-Suomi 94597 95852 97054Koko maa 1025658 1040378 1053070Kuvio 9. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Yhden hengen asuntokuntien määrän kasvu Salossa on ollut kolmen vertailuvuoden aikana 0,5 % (190). Yhdenhengen asuntokuntien osuus asuntokunnista oli 40,8 % vuonna 2011. Yli 75-vuotiaista yhden hengenasuntokuntia on 60,2 % asuntokunnista. Vertailukunnista ainoastaan Seinäjoella yli 75-vuotiaita yksinasuvia onvähemmän kuin Salossa. Yksin asuvien vanhusten määrä on viime vuosina hitaasti vähentynyt.KoulutusKoulutusasteella on todettu olevan merkitystä elintapoihin, sairastavuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen.Terveysongelmat kasautuvat huonommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ryhmiin. Koulutus-, ammattijatuloryhmien väliset erot terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Suomessa suuria, jaerojen on osoitettu olevan osittain kasvussa. Salossa koulutusaste on viime vuosina noussut tasaisestisuhteessa koko maahan ja Varsinais- Suomeen. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Salossavähemmän kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin.Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Salossa oli vähemmän kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassakeskimäärin. Korkea – asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2011 yhteensä 11059henkilöä (24 %), joista miehiä oli 4683 (20,9 %) ja naisia 6376 (27 %). Vastaavasti Varsinais- Suomessakorkea-asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli 27,7 % (2011).35302520151050Korkea-asteen koulutuksen saaneet,% 15 vuotta täyttäneistä2009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 10698 10903 11059Hämeenlinna 15849 16167 16511Kouvola 16948 17139 17283Seinäjoki 13694 14111 14543V-Suomi 104770 106915 109059Koko maa 1218870 1246847 1272937Kuvio10. Korkea-asteen koulutus, % 15 – vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

16434241403938373635Keskiasteen koulutuksen saaneet,% 15 vuotta täyttäneistä2009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 17229 17460 17724Hämeenlinna 21562 21949 22400Kouvola 31410 31708 31877Seinäjoki 19248 19669 20190V-Suomi 152285 154451 156771Koko maa 1736173 1758056 1783389Kuvio 11. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde:Sotkanet)Salossa oli vuonna 2011 keskiasteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä 17724 henkilöä (38,5 %),joista miehiä oli 9228 (41,2 %) ja naisia 8496 (36 %). Vastaavasti Varsinais- Suomessa keski- asteenkoulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli 39,8 % (2011). Toisaalta väestön koulutusaste on vastannutpitkälti kaupungin työpaikkarakennetta, jota on hallinnut vahvasti vuoteen 2012 asti elektroniikkateollisuus.Vuonna 2011 Saloa koskeva koulutustasomittain oli 293, kun se koko maassa oli 340. Salon koulutustuomittainon alhaisin vertailukaupunkeihin nähden. Koulutustasomittain on Tilastokeskuksen kehittämä. Se lasketaan 20vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Mittain huomioi väestön koulutuksienlukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indeksiksi.Salon uusi Maahanmuutto-ohjelma tähtää palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseenmaahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovatmaahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salonkaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomathaasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä.Maahanmuutto-ohjelman visiona on, että Salo on vetovoimainen ja monikulttuurinen kaupunki asua ja tehdätyötä. Salossa monikulttuurisuus on voimavara ja eri kulttuureista tulevilla ihmisillä on mahdollisuuksiaosallistua ja toimia aktiivisina ja yhdenvertaisina salolaisina. Maahanmuutto ja kotoutuminen on huomioitukunnan palveluissa, eri organisaatioiden toiminnassa ja kuntalaisten arkipäivässä.Ohjelman tavoitteetNopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheetkokonaisuutenaRakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöäKehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseenLisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaVahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden keskenVahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

1760Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/ 1000 asukasta50Salo40Hämeenlinna30201002009 2010 2011KouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 2525 2731 2827Hämeenlinna 1499 1651 1819Kouvola 2337 2541 2732Seinäjoki 731 831 940V-Suomi 19025 20606 22031Koko maa 207037 224388 244827Kuvio 12. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/ 1000 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Salo on monikulttuurinen kaupunki ja Salossa asui vuonna 2011 yli 2800 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuinsuomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien osuus salolaisista on yli 5 %. Maahanmuuttajien määrät ovat kasvaneetvuosittain sekä Salossa että koko maassa. Salossa on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä suhteessaenemmän kuin vertailukohteena olevissa kaupungeissa. Salossa oli vuonna 2011 muu kuin suomi tai ruotsiäidinkielenään puhuvista asukkaista miehiä 1409 ja naisia 1418. Maahanmuuttajia oli vuonna 2011 Salossa 83eri maasta. Suurimmat kansallisuusryhmät ovat virolaiset (651 henkilöä) ja venäläiset (567 henkilöä), kutenmuuallakin Suomessa. Seuraavaksi eniten maahanmuuttajia on tullut seuraavista maista: Serbia jaMontenegro, Irak, Kiina, Thaimaa, Iran ja Somalia.Salossa tehtiin vuonna 2012 haastattelututkimus Mun Salo ry:n toimesta. Kohderyhmänä olivat erityisestikotiäidit, koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat ja luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat.Haastattelututkimuksen tuloksena tuli esille seuraavia tuloksia. Maahanmuuttajat tarvitsevat lisää tietoaperuspalveluista erityisesti asumiseen liittyvissä asioissa, samoin sosiaalietuuksiin sekä työn hakuun liittyvissäasioissa. Kirjasto ja kirjaston palvelut koettiin erittäin tärkeinä. Monet haluavat hankkia ensin kielitaidon jaammatin sekä työllistyä näiden jälkeen.ToimintakykySairastavuus ja kansantauti-indeksi toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinäTerveystutkimuksen lähestymistapaa toimintakyvyn käsitteeseen kuvaa mainiosti Seppo Koskisen (2004)kuvaus toimintakyvystä hyvinvointi-indikaattorina: Toimintakyvyn rajoittuminen voi johtua sairaudesta tai iänmukana tapahtuvasta suorituskyvyn heikkenemisestä. Myös ympäristö vaikuttaa toimintakykyyn: samantehtävän suorittaminen voi olla helppoa jossakin ympäristössä, mutta toisissa olosuhteissa tehtävästäsuoriutuminen voi olla hankalaa. Toimintakykyä – kuten sairastavuuttakin – voidaan mitata. Tietoja väestöntoimintakyvystä tarvitaan terveys- ja hyvinvointipolitiikan päätöksenteon tueksi. Väestön toimintakyvynedistäminen on tavoitteena kansallisessa ohjelmassa.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

18Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011V-Suomi2011Sairastavuusindeksi 97,5 96,5 95,5 95,4 95,2 95,9kuolleisuusindeksi 99,4 97,2 93,8 94,1 93,9 96,5työkyvyttömyysindeksi 97,1 96,4 96,6 95,6 95,2 97,9lääkekorvausoikeusindeksi 95,9 96 96,2 96,4 96,5 93,3Kansantauti-indeksi 88,6 88,5 88,6 89,5 89,9 84Diabetes 94,4 94,8 95,2 96,5 98,2 95,5Psykoosit 83,2 83,7 84,8 88,1 86,9 87,1Sydämen vajaatoiminta 80 78,4 76,5 78,4 79,5 64,8Nivelreuma 113,4 112,6 113,1 113,9 115,6 102,1Astma 73,6 75,3 76 74,7 74,8 83,2Verenpainetauti 100,1 99,4 98,8 98,4 97,8 86,2Sepelvaltimotauti 75,5 75,5 75,5 76,2 76,5 69,1Taulukko 1. Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari)Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksin valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeentilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16- 64 -vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maanvertailuluku on 100). Salon kaupungin sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 hieman alhaisempi kuin Varsinais-Suomen vertailuluku, samoin kuolleisuusindeksi ja työkyvyttömyysindeksi. Vastaavasti lääkkeidenerityiskorvattavuusindeksi on korkeampi kuin Varsinais- Suomen vertailuluku.Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes,psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossakansansairauksien summaindeksi vuonna 2011 oli 89,9. Määrä on korkeampi kuin Varsinais-Suomenvertailuluku (84).Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen tärkeimmät syyt ovat elinoloissa ja elintavoissa, kutenalkoholinkäytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa. Työikäisten terveyttä uhkaavia tekijöitä onlihominen. Lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat verenpainetauti, tyypin II diabetes, sepelvaltimotauti,metabolinen oireyhtymä, uniapnea sekä nivelrikko. Salossa työikäisten liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi,epäterveelliset ravitsemustottumukset sekä liikunnan vähäisyys aiheuttavat terveyttä vaarantavia uhkia.Erityisesti tulee kiinnittää huomiota väestön tietämykseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä sukupuoleltatoiselle siirtyviin käyttäytymismalleihin. Viimeaikainen työllisyystilanteen nopea ja voimakas heikkeneminenaiheuttaa suuren haasteen väestön terveyden ylläpitämiselle.Vuonna 2011 Salossa tehtiin kolmannen kerran aikuisväestön terveydentilan seuranta käyttämällä PYLLindeksiä. Ennenaikaisten kuolemien seuranta perustuu kansainväliseen menetelmään – PYLL (”Potential Yearsof Life Lost”). PYLL -tilastoissa verrataan henkilöiden kuolin ikää ja syitä keskimääräiseen elinajan odotteeseen.PYLL -indeksi antaa väestön hyvinvoinnista vertailukelpoista tietoa kaikkien ehkäistävien kuolinsyiden osalta.Yhteiskunnan kannalta kyse on henkisen pääoman menetyksestä. Mittari antaa täydentävää tietoaterveyspoliittiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. PYLL -indeksin tuloksia esitellään aikuisväestön kohdalla.Salossa henkistä pääomaa menetettiin 2005 – 2009 (3511/100.000) eli jonkin verran vähemmän kuin kokomaassa keskimäärin (3909/100.000). Muutosta parempaan oli tapahtunut edellisestä jaksosta (1995–1999).Salossa naisten tilanne (2130/ 100.000) oli koko maan tasoa 12 % parempi ja myös kehitys oli ollut kokomaata selvästi ripeämpää. Miesten osalta tilanne (4853/100.000) oli myös maan tasoa (5370) 10 % parempi jakehitys edelliseen ajanjaksoon oli ollut ripeämpää kuin maassa keskimäärin.Vuonna 2011 tehdyn tarkemman kuolinsyytarkastelun perusteella (tiedot vuosilta 2005- 2009) Salossamiesten kohdalla suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin olivat:| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

19tapaturmista ja myrkytyksistä (35 %), joista itsemurhat aiheuttivat 31 % kuten myösliikennetapaturmat. Miesten itsemurhien osalta tilanne oli parantunut 10 vuoden takaiseentilanteeseen verrattuna ja oli myös 28 % koko maan tilannetta parempi. Liikennetapaturmienosalta ilmeisestikin joitakin pahoja liikennetapaturmia oli sattunut koska ennenaikaiset elinvuosienmenetykset niistä johtuen olivat 84 % suuremmat kuin koko maan miehillä keskimäärin. pahanlaatuisista kasvaimista (18 %).alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (14 %) sekä yhtä suurella osuudella sydän- javerisuonisairaudet (14 %). Verenkiertoelinsairauksien osalta kehitys oli ollut hyvä, ne olivatvähentyneet noin puoleen 10 vuoden jaksolla. Alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien kehitysoli hälyttävä, nousua on ollut 25 %.Salossa naisten kohdalla tilanne kehitys on ollut maan tasoa parempi. Eniten ennenaikaisesti menetettyjäelinvuosia aiheuttivatpahanlaatuiset kasvaimet (30 %), tilanne oli edelliseen vuosikymmeneen verrattuna kuitenkinparantunut 32 %tapaturmat ja myrkytykset (26 %), liikennetapaturmien osuus oli 23 % kaikista tapaturmaisistamenetyksistä, mutta niiden määrä oli 27 % suurempi kuin koko maassa keskimäärin sydän- ja verisuonisairaudet (11 %)Salon naisilla alkoholiperäiset ennenaikaiset elinvuosien menetykset olivat lisääntyneet läheskaksinkertaisesti. Niiden kokonaisosuus oli nyt 8 % kaikista menetyksistä (neljänneksi suurin menetystenaiheuttaja), ja noussut jyrkemmin kuin koko maassa keskimäärin.Alkoholi on usein mukana tärkeänätekijänä tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa kuolemissa, itsemurhissa, sydänkuolemissa, syöpääaiheuttavana aineena, jne. Alkoholi on myös liikalihavuuden osasyy. On ilmeistä, että alkoholi on tällähetkellä niin koko maassa kuin Salossa suurin yksittäinen kasanterveyttä uhkaava riskitekijä. Ylipainon jaliikalihavuuden kansanterveydellisestä merkityksestä 2-tyypin diabeteksen riskitekijänä on varoitettu jopitkään.Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus väestöstä onviime vuosien aikana pysynyt Salossa lähes muuttumattomana. Väestöstä kuitenkin suurempi osa jäätyökyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi kuin muiden syiden, esim. tukijaliikuntaelinsairaudet) vuoksi.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

20IndikaattoriKeskimääräinen eläkkeellesiirtymisikäMielenterveyden jakäyttäytymisen häiriöidenvuoksityökyvyttömyyseläkettäsaavat 16- 24-vuotiaat, %vastaavanikäisistäMielenterveyden jakäyttäytymisen häiriöidenvuoksityökyvyttömyyseläkettäsaavat 25- 64-vuotiaat, %vastaavanikäisestäväestöstäTuki- ja liikuntaelinten- sekäsidekudosten sairauksienvuoksityökyvyttömyyseläkettäsaavat, % 16- 64 vuotiaistaVerenkiertoelintensairauksien vuoksityökyvyttömyyseläkettäsaavat, % 16- 64 vuotiaistaSalo2009Salo2010Salo2011Varsinais-Suomi 2011Kokomaa201158,6 59,2 59,1 58,8 58,71,0 1,0(50 henkilöä)3,4 3,5(1016henkilöä)2,2 2,1(708 henkilöä)0,5 0,4(153 henkilöä)Työkyvyttömyyseläkettäsaavat, % 16- 64-vuotiaista 7,6 7,5(2576 henkilöä)Työkyvyttömyyseläkettäsaavat 25- 64-vuotiaat, %vastaavanikäisestäväestöstä8,7 8,5(2499 henkilöä)0,9(49 henkilöä)3,5(1024 henkilöä)1,9(658 henkilöä)0,4(147 henkilöä)7,3(2509 henkilöä)8,4(2441 henkilöä)0,8 0,83,8 3,81,7 1,80,4 0.47,2 7,38,4 8,6Taulukko 2. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät (lähde: Sotkanet)12Diabeteksen, selpelvaltimotaudin, psykoosin taidepression vuoski erityiskorvattaviin lääkkeisiinoikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä108642DiabetesSepelvaltimotautiPsykoosiDepressio02007 2008 2009 2010 2011Kuvio 13. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen, sepelvaltimotaudin tai psykoosin vuoksi oikeutettuja 40- 64 – vuotiaistasekä depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25–64-vuotiaat (lähde: Sotkanet)Terveydentilaa voidaan seurata myös lääkkeiden käytön avulla. Erityiskorvattavien lääkkeitä saavien osuusväestöstä on hitaasti noussut. Alla olevista taulukoista on nähtävissä kehitystrendi.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

21%-osuudet 2007 2008 2009 2010 2011Diabetes 3,8 4,1 4,5 4,9 5,5Sepelvaltimotauti 1,7 1,6 1,6 1,5 1,5Psykoosi 2,1 2,2 2,1 2,2 2,2Depressio 9,6 9,9 10,2 10,2 10,4Taulukko 3. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen % osuudet vastaavanikäisestä väestöstä (lähde: Sotkanet)Lukumäärä 2007 2008 2009 2010 2011Diabetes 735 811 897 963 1081Sepelvaltimotauti 334 318 307 299 289Psykoosi 409 427 424 433 430Depressio* 2795 2911 2994 2995 3017Taulukko 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudet vastaavanikäisestä väestöstä absoluuttisina lukumäärinä(lähde: Sotkanet)*Huom. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet ikäryhmässä 25- 64-vuotiaat2.2 Työ ja toimeentuloEdellä esitetyn väestönkehityksen syyt johtuvat Salossa viime vuosina tapahtuneesta voimakkaastaelinkeinoelämän rakennemuutoksesta ja sen seurauksena työttömyyden voimakkaasta lisääntymisestä.Viimeisten vuosien aikana Salosta on hävinnyt tuhansia etenkin elektroniikkateollisuuden työpaikkoja jakorvaavia työpaikkoja ei ole saatu kuin murto-osa. Tämä on johtanut työllisyyden äkilliseen heikkenemiseen.Uuden Salon aloittaessa vuonna 2009 työttömyysaste oli noin 9 % ja työttömiä alle 2.500. Vuoden 2012lopussa työttömyysaste on kohonnut yli 16 %:in ja työttömien määrä noin 4.300 työttömään. On luultavaa,että työttömien määrä tulee edelleen kasvamaan, kun erilaiset irtisanomisiin liittyvät palkka- yms. järjestelytpäättyvät. On arvioitu, että työttömien määrä voi vuoden 2013 aikana ylittää 5.000 työttömän rajan jatyöttömyysaste kohoaisi näin 20 %:n tuntumaan.Elinkeinoelämän muutoksista ja kasvaneesta työttömyydestä johtuen on kaupungin talous joutunut erittäinahtaalle. Kaupunki on menojen ja tulojen suhteen voimakkaasti epätasapainossa huolimatta selvästilisääntyneestä velanotosta. Yhteisöveron määrä on muutaman vuoden aikana pienentynyt kymmeniä miljooniaeuroja, samalla myös kunnallisveron määrä on laskenut huolimatta veroprosentin korotuksista. Jatkossa tämätilanne tulee muodostamaan erittäin suuren uhan Salon kaupungin kehitykselle ja siksi on ryhdyttyvoimakkaisiin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat tähän mennessä olleetmm. henkilökunnan lomautukset, osittainen rekrytointikielto sekä vaikeutettu tarvikehankintojen tekeminen.Jatkossa on mahdotonta pitää yllä nykyisen tasoisia palveluja, ellei palvelujen tuottamisprosesseihin japalvelurakenteeseen tehdä muutoksia. Muutosten toteuttaminen on vaikeaa ja hidasta, mutta tarkoituksena on,että kaupungin talous saadaan tasapainoon vuoteen 2016 mennessä.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

22Työttömien määrät 2006-201220001800160014001200100080060040020002006 2007 2008 2009 2010 2011 2012alle 25-v.yli 50-v.Pitkäaikaistyött.Kuvio14. Työttömien määrät 2001- 2010 (lähde Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)Työttömät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012alle 25-v. 235 183 318 406 464 397 503yli 50-v. 1003 963 996 1412 1402 1380 1824Pitkäaikaistyött. 492 404 391 496 740 754 1003Taulukko 5. Työttömien määrät vuosina 2001- 2011 lukuina (Tilastokeskus)Salossa pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut yli 300 henkilöllä vuoden 2012 aikana (yhteensä 1003henkilöä) Pitkäaikaistyöttömissä ovat työttömät työnhakijat, joilla työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisestivähintään yhden vuoden. Samoin alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömyysluvut ovat kasvaneetviimeisen vuoden aikana. Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2012 lopussa 419 henkilöä.5000450040003500300025002000150010005000TammikuuHelmikuuTyöttömät v. 2012MaaliskuuHuhtikuuToukokuuKesäkuuHeinäkuuElokuuSyyskuuLokakuuMarraskuuJoulukuuYhteensäMiehetNaisetKuvio 15. Työttömät vuonna 2012 Salossa, lukumäärät taulukossa (lähde: Tilastokeskus)Työttömät2012 Yhteensä Miehet NaisetTammikuu 3490 2013 1477Helmikuu 3387 2001 1386Maaliskuu 3306 1961 1345Huhtikuu 3221 1865 1356Toukokuu 3090 1750 1340Kesäkuu 3696 1926 1770Heinäkuu 4067 2150 1917Elokuu 3703 2035 1668Syyskuu 3990 2138 1852Lokakuu 4203 2285 1918Marraskuu 4306 2369 1937Joulukuu 4709 2602 2107Kuvio 15 kertoo työttömyyden kasvun vuoden 2012 aikana Salossa. Työttömien määrä kasvoi tammikuustajoulukuuhun 1219 henkilöllä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan nuorisotyöttömien määrä vuoden 2012lopussa oli 503 henkilöä (alle 25-vuotiaat).| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

23Nuorisotyöttömät, %18-24-vuotiaasta työvoimasta201816141210864202009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 386 318 330Hämeenlinna 472 502 391Kouvola 698 647 615Seinäjoki 488 442 364V-Suomi 2754 2772 2542Koko maa 36207 34555 30052Kuvio 16. Nuorisotyöttömät, % 18- 24-vuotiaasta työvoimasta absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Salossa työttömiä työvoimasta oli 10,8 % vuonna 2011. Vuonna 2011 työttömien määrä Sotkanet tietokannanmukaan oli 2838 henkilöä, joista naisia oli 1197 ja miehiä 1641.Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 2833 2968 2838Hämeenlinna 3101 3231 2843Kouvola 4753 4699 4485Seinäjoki 2731 2593 2317V-Suomi 20647 22599 21430Koko maa 265818 264724 243898Kuvio 17. Työttömät % työvoimasta, taulukossa absoluuttinen lukumäärä (lähde: Sotkanet)Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on noussut vuodesta 2009 vuoteen 2011, 11 %. Vuonna 2011pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 23,3 % kun se vuonna 2009 oli 12,3 %. Indikaattori ilmaiseepitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan 15 - 74-vuotiaattyöttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtöntyönhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovituntyösuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketatyöttömiksi. (Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

24Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 349 594 661Hämeenlinna 539 735 748Kouvola 858 1025 1117Seinäjoki 473 597 527V-Suomi 2871 4577 5164Koko maa 41684 54035 57181Kuvio 18. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Varsinais-Suomen työttömyysaste oli keväällä 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä jalomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia 266 henkilöä. Lisäksi Salonmaahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa tai työelämävalmennuksessa. Salon työ- jaelinkeinotoimistossa oli keväällä 2011 yhteensä noin 400 maahanmuuttaja-asiakasta.ToimeentuloVertailu uuden Salon ensimmäiseen toimintavuoteen 2009 osoittaa sen, että vuosittaisissa asiakasmäärissä eiole tapahtunut oleellisen suurta nousua. Asiakasmäärien kasvu on kuitenkin ollut nouseva ja erityisestitoimeentulotukimäärärahojen kasvu on ollut huomattava. Uusia asiakkaita tulee toimeentulotuen piiriinhuomattava määrä vuosittain. Merkittävää tässä on se, että erityisesti nuorten ja nuorten perheiden eli alle 30-vuotiaiden osuus on huomattavasti kasvanut. Kehitykseen on vaikuttanut alueen jatkuvasti kasvanuttyöttömyys. Tällä hetkellä toimeentulotuen piiriin hakeutuneiden määrää on loiventanut Nokian irtisanomisenmyötä työntekijöiden ottamat irtisanomispaketit.Erityispiirteenä tässä kehityksessä on ollut se, että vaikka Salossa ei ole tarjolla työtä kuin varsin vähän, siitähuolimatta tänne hakeudutaan eri puolilta Suomea ja Pohjoismaita. Paluumuuttajat, pakolaiset ja muutrajojemme lähialueilta muuttavat muodostavat oman merkittävän muuttajaryhmän, joiden auttaminen on useintyölästä ja aikaa vievää.Sosiaalinen luototus on jo lyhyessä ajassa osoittanut tarpeellisuutensa. Varatut määrärahat eivät ole riittäneethakijoiden määrään nähden. Monille sosiaalinen luototus on tuonut huomattavan avun perheiden ja yksityistenhenkilöiden vaikeaan elämäntilanteeseen. Valitettavasti taloudellista tukea on voitu antaa vain osalle sitätarvitseville.Työvoiman palvelukeskus on yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston ja aikuissosiaalityön kanssa pyrkinytluomaan tehokkaan yhteistyöverkoston, jonka avulla pyritään laatimaan mahdollisimman tehokkaastiaktivointisuunnitelmat ja saada henkilöiden elämäntilanne selvitettyä realististen tavoitteiden saavuttamiseksikunkin asiakkaan kohdalla. Asiakkaita onkin saatu tukityöllistettyä Salon kaupungille, yrityksiin, kolmansillesektoreilla jne. Kolmannen sektorin toimijoilla onkin ollut jatkuvasti merkittävä rooli asiakkaiden työllistämisenjärjestämisessä. Aikuissosiaalityön merkittävin painopiste onkin tällä hetkellä pitkäaikais- työttömien ja 500-päiväläisten asiakkaiden tukemisessa ja heidän saamisessaan koulutukseen, suoraan työelämään taikuntoutuksen kautta, kuntouttavaan työtoimintaan tai eläkeselvitykseen. Omaa työtoimintaa toteutetaanomissa Walttipajoissa.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

25Sosiaalitoimessa näkyy myös selkeästi pitkäaikaisasiakkuuksien suuri määrä. Asiakkaiden joukossa onhuomattava määrä niitä, joiden toimeentulotukiasiakkuus on kestänyt koko vuoden ja jatkuu edelleen. Näidenasiakkaiden kohdalla voidaan jo puhua köyhyydestä.Mikäli Salon alueen työllisyys ei tule paranemaan, niin sosiaalitoimen asiakkuuksien määrä tulee edelleenkasvamaan samoin kuin pitkäaikaistyöttömien määrä. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun taittamiseen jajopa pienentämiseen pyritään jatkuvasti luomaan uusia keinoja ja muotoja asiakkaiden kouluttautumiseen,työelämään siirtymiseen, väliaikaisiin työllistäviin kuntouttaviin työtoimintoihin aktivoimiseen jne. Työ eikuitenkaan ole helppoa. Uusia ratkaisuja ja keinoja pyritään löytämään tekemällä yhteistyötä muiden kuntienkanssa.Perussosiaalityön suurena haasteena on sosiaalityöntekijöiden työn suuntaaminen enemmän vaikeiden asiakastapausten hoitamiseen ja ehkäisevän työn toteuttamiseen. Toimeentulotukien käsittelyä onkinjärjestelmällisesti pyritty ohjaamaan tapauksesta riippuen etuuskäsittelijöille. Jatkossa on korostettava entistälaajempaa yli hallintokuntarajojen kulkevaa moniammatillista yhteistyötä.2009 2010 2011Salo 13,5 13,5 14,1Hämeenlinna 14,4 13,9 13,8Kouvola 13,7 13,1 12Seinäjoki 16,3 16 14,6V-Suomi 11,6 12,2 11,8Koko maa 14,2 14,5 14,1Kuvio 19. Toimeentulotukea saaneet 18- 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (lähde: Sotkanet)876543210Toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä2009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 1535 1471 1532Hämeenlinna 2293 2296 2393Kouvola 2683 2688 2625Seinäjoki 2270 2113 2140V-Suomi 14886 14928 14683Koko maa 200757 198818 196882Kuvio 20. Toimeentulotukea saaneet 25- 64 – vuotiaat väestöstä, % vastaavanikäisestä väestöstä, taulukossa absoluuttinenlukumäärä (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

26Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 2928 2836 2927Hämeenlinna 4356 4344 4506Kouvola 4726 4726 4494Seinäjoki 4322 4024 4027V-Suomi 27692 27962 27542Koko maa 377688 375152 371898Kuvio21. Toimeentulotukea saaneiden osuus Salossa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Indikaattori kertoo toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden tarkasteltavan alueen väestöstä.Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen, eli myös lapset ovat mukanalaskennassa. Toimeentulotuen saajien väestöosuudet ovat korkeita sekä pitkälle teollistuneissa kunnissa ettäköyhissä maaseutukunnissa. Teollistuneen paikkakunnan kalliit elinkustannukset sekä toisaaltamaaseutukuntien työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta.2.3 ElinympäristöAsuminen ja asuinympäristöSalo on Suomen suurin maatalouspitäjä ja 19. suurin kaupunki. Uuden Salon kaupungin pinta- ala on 4 189,71km² – maa-ala 1 987,08 km² – sisävesi 148,78 km² – meri 210,23 km². Väestötiheys on 27,57 as/km².Maapinta-alaltaan Perniön ja Halikon suuralueet ovat suurimmat. Vesistöjä on Kiskon alueella eniten. Salonkaupungissa on useita keskuksia johtuen entisten kuntien taajamista. Tiheimmin asuttu alue on Salonydinkeskusta ja väljimmin asutaan Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven kaupunginosissa. Naapurikuntia ovatKarjalohja, Koski Tl, Kemiönsaari, Lohja, Marttila, Nummi- Pusula Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero.Kaupunki ohjaa rakentamista ja maankäyttöä omalla alueellaan kaavoituksen avulla. Kaavoituksessa onkeskeisesti kyse ihmisten asumiseen, elinympäristöön, viihtymiseen, liikkumiseen ja terveyteen liittyvistäasioista. Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetukseen(MRA) ja on tarkoin säädeltyä, julkista toimintaa. MRL:ssa kaavoitus on jaettu kolmeen erilaiseenkaavamuotoon, joita ovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus. Maakuntakaava laaditaan Varsinais-Suomenliitossa. Yleis- ja asemakaavojen laadinta on kaupungin vastuulla.Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka tähtää tulevaisuuteen ja ohjaa asemakaavoitusta.Yleiskaava osoittaa alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työpaikat, palvelut, virkistys- urheilualueet yms)sekä alueiden väliset yhteydet. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai jollekin kaupunginosa-alueelle, jolloin kyse on osayleiskaavasta. Asemakaavatasolla maankäytön suunnittelu tarkentuu jaasemakaava ohjaa suoraan rakentamista. Asemakaava määrittää mm. tontin käyttötarkoituksen, rakentamisenmäärän ja sijoittumisen tontille sekä rakentamistavan.Kaavoituksen prosessi ja eri kaavatasojen sisältövaatimukset on määritelty MRL:ssa. Laki korostaa suunnittelunavoimuutta, osallistumista ja vuorovaikutusta. Myös asukkailla ja esimerkiksi erilaisilla yhdistyksillä on tilaisuusvaikuttaa kaavan sisältöön ja arvioida tehtyjä ratkaisuja omasta näkökulmastaan. Kaavoissa sovitetaan yhteenerilaisia tarpeita, minkä vuoksi kaupungin sisäinen yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyöhön kuuluvat| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

27neuvottelut eri toimialojen kanssa sekä lausuntojen pyytäminen kaavaluonnoksesta ja/tai kaavaehdotuksesta.Myös eri alojen viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä ja pyydetään lausuntoja. Alueiden käytönsuunnittelun yleisissä tavoitteissa (MRL 5 §) on mainittu turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisestitoimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön luominen. Sama tavoite on kirjattu myösyleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksiin.Yleis- ja asemakaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa verrataan erivaihtoehtoja keskenään ja arvioidaan niiden vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon jaluonnonympäristöön, talouteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Selvitystenja vaikutusten arvioinnin laajuus riippuu kaavatasosta sekä kaava-alueen laajuudesta ja alueelle suunnitellustatoiminnasta. Kaikkein perusteellisimmat selvitykset tehdään yleis- ja osayleiskaavoissa, joita kaupungissa onparhaillaan käynnissä useita, esim. keskustan osayleiskaava 2035 ja Isokylä-Toijala-Tavola -osayleiskaava.Viihtyisällä ja toimivalla elinympäristöllä on suuri merkitys asukkaiden hyvinvointiin. Suurista linjoista päätetäänyleiskaavatasolla, jossa osoitetaan teollisuus- ja työpaikka-alueiden, asuinalueiden, palvelukeskittymien jasuurten virkistys- ja urheilualuekokonaisuuksien sijoittuminen ja yhteydet näiden toimintojen välillä.Kaavaratkaisuilla on merkitystä liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden kannalta. Asukkaidenlähiympäristön yksityiskohtiin vaikutetaan erityisesti asemakaavatasolla. Kaikilla kaavatasoilla annetaan myöserilaisia kaavamääräyksiä, joilla pyritään vaikuttamaan ympäristön laatuun ja turvallisuuteen. Esimerkkeinätästä ovat meluntorjuntaa sekä ilman, maaperän ja vesien suojelua koskevat määräyksetSellainen asuin- ja toimintaympäristö, joka houkuttelee arki- ja hyötyliikuntaan, edistää myös asukkaidenterveyttä. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä tällaisen ympäristön syntymiselle, mutta lopputulokseenvaikuttavat oleellisesti myös kaavan toteuttamisvaiheessa tehdyt ratkaisut. On tärkeää, että asuinalueella taisen välittömässä läheisyydessä on riittävät peruspalvelut. Koulujen, päiväkodin ja päivittäistavarakaupan tulisisijaita kävely- ja pyöräreittien varrella. Asuinkortteleista tulisi olla hyvä yhteys lähipuistoon jalähiliikuntapaikoille sekä kevyen liikenteen väylille. Kävely- ja pyörätieverkoston tulee olla riittävän kattava jaominaisuuksiltaan helppokulkuinen. Myös asuinympäristön kauneus, viihtyisyys ja turvallisuus vaikuttavatsiihen, haluavatko asukkaat kulkea kävellen tai pyöräillen.Salossa ahtaasti asuvia asuntokuntien määrä on pysynyt lähes ennallaan kolmen viimeisen vuoden aikana 8,2% vuonna 2011. Ahtaasti asuvia asuntokuntia Salossa oli vuonna 2011 yhteensä 2158. Yhden hengenasuntokuntia Salossa oli 40,8 % (10695), ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kaikista lapsiasuntokunnista oli27,5 % vuonna 2011 (vastaava % osuus on ollut sama vuosina 2010 ja 2009). Indikaattori ilmaisee ahtaastiasuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuuenemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990lähtien). Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.109876543210Ahtaasti asuvat asuntokunnat,% kaikista asuntokunnista2009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 2189 2227 2158Hämeenlinna 2554 2569 2558Kouvola 3062 2977 2927Seinäjoki 1846 1829 1849V-Suomi 18763 18809 18554Koko maa 227764 227512 226337Kuvio 22. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

281,61,41,210,80,60,40,20Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukastaSaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maa2009 2010 2011Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 15 35Hämeenlinna 50 56 64Kouvola 39 25 40Seinäjoki 34 34 40V-Suomi 454 498 489Koko maa 8153 7877 7572Kuvio 23. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Asunto ja asuinolot ovat perusta aineelliselle hyvinvoinnille. Asunnottomien määrä on Salossa kasvanutviimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2011 asunnottomia yksinäisiä oli Salossa 35. Asunnottomuudentaustalta löytyy useita tekijöitä, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmat, vankilasta vapautuminen,asuinympäristössä aiheutetut häiriöt, luottotietojen menetys, velkaantuminen, vuokran maksun laiminlyönti.Kuvio 24 kuvaa eri asumispalvelumuotojen toteutumista asiakkaiden toimintakyvyn näkökulmasta kaupunginikääntyneiden palveluissa vuosina 2010-2012.4,00RHA 3,75 * 7,0 * 7,5 *8,0 10 OV 3,6 3,6 IA 3,50 3,5 3,4 3,4 9 TI *6,5 * 7,0 * 6,5 3,3 ON 3,25 3,25 8 ID 3,1 3,1 * 7,0 * 7,5 * 7,5 SE 3,00 7 UKUS 2,75 * 4,0 * 4,0 * 5,0 * 5,0 * 4,0 * 5,5 6 DIEN 2,50 5 N2,4K 2,25 2,2 2,3 2,25 4 KE 2,1 2,1 ES 2,00 3 SKKI 1,75 2 IA n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= AR 1,50 829 798 782 32 36 37 162 167 171 306 274 16 13 1 RVVO 1,25 0 Ov.10 v.11 v.12 v.10 v.11 v.12 v.10 v.11 v.12 v.10 v.11 v.12 v.10 v.11 v.12KotiTavallinenpalv.asuminenTehostettupalv.asuminen Vanhainkoti TK-sairaalaKuvio 24. Asumismuotojen jakaantuminen ikääntyneiden palveluissa vuosina 2010–2012.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

292.4 Lähiympäristön tilaKaupunkilaisen elinympäristöön kuuluu kodin ja työpaikan lähiympäristön lisäksi liikenne ja vapaa- ajanympäristöt. Salon kaupunki on tunnettu runsaista järvialueista, laajoista virkistysalueista sekä merellisestäympäristöstä. Salo on suosittu vapaa-ajan asuntoalueena, ja elinympäristöllä on entistä suurempi merkitysihmisten asuinpaikan valinnassa. Salossa on laadittu Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille2012–2015.Pohjaveden ja talousveden laatuLiikelaitos Salon Veden päätehtävä on toimittaa asiakkailleen korkealaatuista puhdasta vettä sekä hoitaajätevesien viemäröinti sekä jätevesien puhdistus tehokkaasti. Salon vedenhankinta perustuu alueenpohjavesien käyttöön. Jakeluun menevä vesi on kaikki pohjavettä. Suurimman pohjavesien likaantumisuhkanmuodostavat liikenne ja ympäristön saastuminen. Salossa veteen ei lisätä desinfiointikemikaaleja. Veden pHarvosäädetään natriumhydroksidin avulla materiaalien syöpymisen estämiseksi. Vesi on Salossa pääosinpehmeää. Poikkeuksena on vanhan kaupungin alueen länsipuoli (Mariankadun-Perniöntien länsipuoli), jossavesi on kovaa. Pohjaveden laatua tutkitaan jatkuvasti ja veden riittävyys kaupungin asukkaille on taattu. Vedenjakeluissa ei ole ollut oleellisia häiriöitä, koska putkistot ja verkostot saneerattu. Salolaista veden jakelunpiirissä on noin 85 % talouksista, ja loput talouksista eivät ole kaupungin verkostossa. Vesilaitosten jakamantalousveden säännöllinen valvonta kuuluu ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Säännölliseen valvontaankuuluu vesilaitokselta lähtevä vesi ja verkostosta asukkaille jaettava vesi.Vesistöjen tila, uimavedetYleisten uimarantojen ja -altaiden veden laatua sekä kohteiden asianmukaista hygienia- ja turvallisuustasoavalvoo terveysvalvonta säännöllisin näytteenotoin ja tarkastuksin. Salon kaupungin liikuntatoimi jaympäristönsuojelu on yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon kanssa laatinut uimavesiprofiilit EUuimarannoille(Härjänvatsan uimaranta, Kokkilan uimaranta, Lehmijärven uimaranta, Naarjärven uimaranta,Nummijärven uimaranta, Piiljärven uimaranta, Varvojärven uimaranta ). Uimarannoilla tulee olemaan esillävähintään uimavesiprofiilien yleiset tiedot. Uimavesiprofiilit on kokonaisuudessaan luettavissa Salon kaupunginliikuntatoimen internet -sivulla.Ilmanlaatu ja meluIlmanlaatua ja melua ei säännöllisesti tai pysyvästi tutkita, mutta seuranta on jatkuvaa ja reaaliaikaista. Allaolevassa taulukossa on esimerkki Salon päästötilanteesta. Salolaisia informoidaan vuosittainilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista ja neuvotaan kuinka ilmastonmuutosta voi hillitä omilla toimilla.Kaupunkisuunnittelussa tavoitteena on, ettei melutasolle altistuminen lisäänny eivätkä melutasot nouse.Salo - päästötilanne viikolla 13Yhteensä:10kton CO 2 ekv- Maatalous:13%- Jätehuolto:2%- Kaukolämpö:20%- Erillislämmitys:27%- Sähkölämmitys:7%- Muu sähkönkulutus:9%- Tieliikenne:23%| Salon Osuus kaupunki maakunnan | Tehdaskatu päästöistä:12%2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |Asukasta kohden:184kgMuutos edelliseen viikkoon: -7%

30Ulkoilu- ja virkistysalueetSalon luonto on monimuotoinen ja ainutlaatuinen. Salossa on pitkä asutushistoria, joka näkyy edelleenkinpaikoitellen maisemassa. Salossa on runsaasti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita, jotka pitävät sisälläänmonia kulttuurimaiseman kerroksia. Seudultamme löytyy valtakunnallisesti arvokas Uskelan- ja Halikonjoenlaaksojen maisema-alue sekä lukuisia maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kohteita. Salon kaupunkiylläpitää yhteensä noin 825 hehtaaria asukkaiden virkistyskäyttöön tarkoitettua erilaista viher- ja puisto- japuistometsäaluetta. Näistä suurin osa on puistometsiä joita kokonaismäärästä on noin 80 %. Tärkeäpalvelumuoto viheralueilla ovat leikkipaikat, jota on yhteensä 92 kpl.Lähiluonnon monimuotoisuusSalo Metsoprojektin myötä on saatu ja ollaan saamassa lisää suojeltuja metsiä Saloon; Salon kaupungin omistametsistä on mennyt Ympäristöministeriöön ehdotus 350 hehtaarin suojeluesitys, yksityisiä metsiä on projektinkuluessa suojeltu 12 ha. Elyn päätöksillä on perustettu 6 uutta luonnonsuojelualuetta. Vuoden 2012 aikanakaupunki hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset. Teijon retkeilyalueesta on tehty esitys sen muuttamisestakansallispuistoksi.2.4 TurvallisuusTurvallisuus ja sen kokeminen on osa väestön hyvinvointia ja terveyden edistämistä. Turvattomuuden tunne onaina vakavasti otettava asia. Väkivaltaiset konfliktit ovat usein syynä turvattomuuden syntymiseen. Salossaomaisuusrikosten määrä on noussut 8 % vuonna 2011 (38,7 %) verrattuna vuoteen 2010 (32,7 %).Vertailukaupungeista ainoastaan Seinäjoelle omaisuusrikosten määrä oli kasvanut vuonna 2011. Henkeen jaterveyteen kohdistuneitten rikosten määrä on edelleen hieman laskenut vuodesta 2010. Vertailukohteenaoleviin kaupunkeihin nähden Salossa tehtiin henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia vähemmän. Poliisiintietoon tulleiden rattijuopumusten määrä on pysynyt lähes samana kolmen viimeisen vuoden aikana.Huumausainerikosten määrä on noussut vuonna 2011.Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 2148 1808 2141Hämeenlinna 2783 2836 2563Kouvola 4257 3473 3392Seinäjoki 2304 1988 2099V-Suomi 22852 20007 21461Koko maa 255619 247299 259771Kuvio 25. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta taulukossa absoluuttiset lukumäärät (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

31Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 245 239 221Hämeenlinna 440 404 449Kouvola 517 522 557Seinäjoki 412 371 439V- Suomi 2972 3046 3601Koko maa 35750 35715 42919Kuvio 26. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset taulukossa absoluuttiset lukumäärät (lähde:Sotkanet)Poliisin raportoimiaonnettomuuksia2009 2010 2011 Vertailuvuosi 2002466 399 375 596Kuolleiden määrä 6 1 2 9Alkoholi mukana 38 29 22 44Peuraonnettomuudet 172/37 % 132/33 % 163/43 % 152/26 %Kunnalle kohdistuvatkustannukset6,2 milj 6,0 milj 5,9 milj 9,8 miljTaulukko 6. Onnettomuustilastot 2009- 2011/vertailuvuosi 2002Liikenneturvallisuus on vajaan neljän vuoden aikana olennaisesti parantunut ja kymmenessä vuodessaonnettomuuksien määrä mm. kuolleiden määrän suhteen vähentynyt todella paljon. Vuonna 2011 kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista molemmat ovat tapahtuneet taajamien ulkopuolella, joten kaupungin keskustaalueillatilanne on todella hyvä. Yhtenä selityksenä on, että taajamanopeusrajoituksia on selkiinnytetty sekäaluenopeusrajoituksia laskettu. Kunnalle onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset ovat laskennallisia siten,että henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa yksikkökustannus on n. 490 000 € ja omaisuusvahinkoonjohtaneissa kustannuksissa yksikkökustannus on n. 3 000 €. Onnettomuuksien kustannukset ovat Salonalueella yhteensä n. 30 milj. euroa.Turvallisuutta ja hyvinvointia parantavat myös katuvalaistuksen määrätietoinen uusiminen ja parantaminen.Valaistusta on 2009–12 uusittu Alhaisissa, Lukkarinmäessä, Enolassa, Moisiossa, Ollikkalassa, Pajulassa,Paukkulassa ja Rappulassa.Katujen ja kevyen liikenteen verkkoa kunnossapidetään kunnossapitoluokituksen mukaisesti. Kevyen liikenteenväyliä on n. 137 km pääasiassa kaupungin ydinkeskustan (”vanha Salo”) alueella. Väylästö muodostaakaupungin suurimman liikuntapaikanUudessa vammaispoliittisessa ohjelmassa on kirjaus esteettömyyskartoituksen tekemisestä. Kartoitus koskeeniin julkisia rakennuksia kuin esim. jalkakäytäviä. Kartoitus ajoittuu 2013>.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

323.SALOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointiLasten ja nuorten hyvinvointia ilmentävät hyvä fyysinen ja psyykkinen sekä sosiaalinen hyvinvoinnin tila.Riittävä perheen ja arkiyhteisön tuki tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Valtaosa salolaisista lapsista januorista voi hyvin. Pienen vähemmistön kohdalla on havaittavissa hyvinvointia vaarantavien tekijöidenkasaantumista sekä terveyden että hyvinvoinnin osalta. Kunnan kaikkien viranomaisten on tehtävä yhteistyötälasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä seurattava lapsen kasvua ja kehitystä.Lasten ja nuorten terveysNeuvolassa seurataan lasten terveyttä, kasvua ja kehitystä säännöllisillä ikäkausitarkastuksilla ja laajoillaterveystarkastuksilla. Neuvoloiden painopistealueena ovat vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminensekä varhaisen vuorovaikutuksen syntyminen. Neuvola tavoittaa n. 99 prosenttia kaikista lapsiperheistä.Toukokuussa 2009 annettiin valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollostasekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009,338/2011). Tavoitteena onennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja korjaavien palveluiden tarpeiden hillitseminen ja samallakustannusten vähentäminen. Neuvolatoiminnasta annetussa asetuksessa (338/2011) tarkoitetun toiminnanjärjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien – erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksenjärjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden – yhteistyötä. Asetuksen mukaan neuvolatyössähuomioidaan koko perheen hyvinvointi ja tarvittaessa laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Koko perheenhyvinvointia selvitetään vain niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista järjestettäessä alle kouluikäisen lapsenhoitoa ja tukea. Tällä tarkoitetaan lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.Sivistystoimen tuloskortissa painotetaan ennaltaehkäisevää hyvinvointia. Sivistystoimen palvelut tukevatjatkumoa lapsuudesta aikuisuuteen ja vanhuuteen. Kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin mahdollistamisellatarkoitetaan sivistystoimen palveluja joita ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaansivistystyön, nuorison, liikunnan, kulttuurin ja kirjaston palvelut. Hyvinvointia edistää ja terveyseroja kaventaariittävät ja laadukkaat varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut sekä sujuvat oppilashuollon prosessitterveystoimen ja lastensuojelun kanssa.Kouluikäisten lasten ja nuorten terveydentilasta ja terveystottumuksista saadaan eniten tietoaKouluterveyskyselyjen avulla, joita Salossa on toteutettu yli kymmenen vuoden ajan. Kouluterveyskysely onTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallinen tutkimus nuorten elinoloista, kouluoloista, koetustaterveydestä, terveystottumuksista sekä oppilashuollon tuesta. Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi 7.ja 8. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammattiopiston 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Nuorten terveyden jahyvinvoinnin edistäminen pohjautuu pitkälti kouluterveyskyselyn tuloksiin sekä muihin mahdollisiin selvityksiin.Seuraava kysely toteutetaan vuonna 2013.Nuorten hyvinvointiin ja opiskelujen sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omienvoimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta tuesta. Nuoren omilla voimavaroilla tarkoitetaan hänenpersoonallisuuttaan, itsetuntemustaan, elämäntilannettaan, perhe- ja ystävyyssuhteitaan, terveyden tilaansasekä terveyteen vaikuttavia käyttäytymistottumuksia. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältää nuortenvälisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen sekä opiskeluilmapiirin. Vertaistuella on huomattava merkitysopintojen sujumiseen.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

33V-S2011Koko maa2011Peruskoulu 2009 2011Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuodenaikana 33 33 29 29Ei yhtään läheistä ystävää 9 9 8 9Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 14 12 12 12Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 21 19 20 19Kokenut seksuaalista väkivaltaa 13 14 13Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 14 11 13 13Koulu-uupumus 12 11 12 12Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 26 22 25 27Tupakoi päivittäin 14 12 13 15Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 18 16 16 15Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8 6 8 7Taulukko 7. Vertailu kouluterveyskyselyn tuloksista vuosina 2009 ja 2011 peruskoulu (lähde: Kouluterveyskysely)V-S2011Koko maa2011Lukio 2009 2011Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuodenaikana 29 26 24 25Ei yhtään läheistä ystävää 7 8 7 8Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 14 12 12 13Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 19 15 15 14Kokenut seksuaalista väkivaltaa 14 13 13Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 8 10 9 10Koulu-uupumus 11 8 9 10Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 27 24 33 35Tupakoi päivittäin 13 8 8 9Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 30 25 26 23Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 9 8 11 10Taulukko 8. Vertailu kouluterveyskyselyn tuloksista vuosina 2009 ja 2011 lukio (lähde: Kouluterveyskysely)Perheen hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti nuoren kokemuksiin elämänhallinnasta, sosiaalisesta tuesta jaomista voimavaroista. Yksi perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on taloudellinen toimeentulo.Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien työttömyys yleistyi vuodesta 2007 vuoteen 2009, jonka jälkeenyleistyminen pysähtyi. Ainakin toinen vanhemmista oli ollut kuluneen vuoden aikana työttömänä 30 prosentillayläluokkalaisista, 25 prosentilla lukiolaisista ja 34 prosentilla ammattiin opiskelevista. Yhä suurempi osa lapsistaja nuorista kuuluu pienituloisiin perheisiin. Taloudellisista ongelmista kärsivissä perheissä lapset voivat joutuakohtaamaan sellaisia aikuisten vaikeuksia ja ahdistusta, joiden vaikutukset heihin ovat vaikeasti mitattavissa,ja jotka voivat tulla esiin vasta pitkän ajan kuluttua.Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan valtaosa nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Yleisimpiä oireita ovatniska-hartiaseudun kivut sekä päänsärky. Keskimäärin joka seitsemännellä nuorella on väsymystä lähespäivittäin. Runsas ruutuaika on este päivittäisen liikunnan sekä riittävän yöunen toteutumiselle. Runsasinformaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö heikentää nuorten nukkumistottumuksia ja lisää väsymystä jaon sitä kautta kielteisesti yhteydessä nuorten koettuun terveydentilaan ja oireiluun.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

34V-S2011Koko maa2011Ammattioppilaitos 2009 2011Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuodenaikana 37 36 35 34Ei yhtään läheistä ystävää 9 7 7 7Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 20 14 15 16Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 24 22 21 20Kokenut seksuaalista väkivaltaa 20 20 19Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 12 12 11 12Koulu-uupumus 7 5 6 7Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 32 32 37 39Tupakoi päivittäin 41 39 39 39Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 45 46 42 39Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 20 21 19 18Taulukko 9. Vertailu kouluterveyskyselyn tuloksista vuosina 2009 ja 2011 ammattioppilaitos (lähde: Kouluterveyskysely)Nuorten masentuneisuus on pysynyt yhtä yleisenä 2000-luvulla. Masentuneisuutta on peruskouluissa 11 % jalukioissa 10 %, ammatillisessa oppilaitoksessa 12 %. Salossa tyttöjen osuus masentuneista on suurempi kuinVarsinais-Suomessa ja koko aineistossa. Oireilua vähentää ja hyvinvointia sekä oppimista edesauttaasäännöllinen arkirytmi, joka koostuu riittävästä levosta, hyvästä ravitsemuksesta ja liikunnasta.Liikunnan harrastaminen vapaa-aikana on lisääntynyt nuorilla hitaasti ja vähän liikkuvien osuus on nytpienempi kuin 2000-luvun alussa. Liikunnan harrastamiseen on kuitenkin edelleen syytä kiinnittää huomiota,sillä kolmasosa yläluokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa.Ammattiin opiskelevilla liikunnan harrastaminen on vieläkin harvinaisempaa.Kouluterveyskyselyssä selvitettiin aiempaa perusteellisemmin myös seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.Seksuaaliseksi häirinnäksi luokiteltiin seksuaalisuutta loukkaava nimittely sekä häiritsevä seksuaalinenehdottelu ja ahdistelu puhelimessa tai internetissä. Seksuaaliseksi väkivallaksi puolestaan luokiteltiin kehonintiimien alueiden vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen sekä rahan, tavaran taipäihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä. Tulosten mukaan kolmasosa nuorista oli kokenut seksuaalisuuttaloukkaavaa nimittelyä. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä olikokenut joka viides nuori. Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 13 prosenttia yläluokkalaisista ja lukiolaisista ja19 prosenttia ammattiin opiskelevista. Tytöt olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa poikia enemmän kaikillakoulutusasteilla verrattuna Varsinais-Suomeen ja koko maahan.Vähintään kerran kuussa itsensä humalaan joi peruskoululaisista 16 %, lukiolaisista 25 % ja ammatillisestaoppilaitoksesta 46 %. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat kuitenkin vähentyneet 2000-luvun alusta.Vuonna 2011 vähintään kerran kuussa itsensä humalaan joi 15 prosenttia ylä-luokkalaisista, 23 prosenttialukiolaisista ja 39 prosenttia ammattiin opiskelevista. Viikoittain alkoholia käytti 6 prosenttia yläluokkalaisista,10 prosenttia lukiolaisista ja 22 prosenttia ammattiin opiskelevista. Päivittäin tupakoivia oli peruskoululaisista15 prosenttia, lukiolaisista 9 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 39 prosenttia..Viime aikoina nuorten alkoholin käyttö on kehittynyt suuntaan, jossa osa nuorista pidättäytyy alkoholista jokokokonaan tai rajaa sen käytön harvoihin poikkeustilanteisiin, kun taas osalla nuorista kulutus saattaa jopakasvaa tai muuttua aiempaa riskialttiimmaksi. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisiaongelmia, jotka voivat haitata opintoja. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöäkohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Huolestuttavaakehitystä on havaittavissa huumekokeiluja kuvaavissa tuloksissa. Vuonna 2009 laittomia huumeita oli kokeillut| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

355 prosenttia ylä-luokkalaisista, 9 prosenttia lukiolaisista ja 15 prosenttia ammattiin opiskelevista. Vuonna 2011vastaavat osuudet olivat 7, 10 ja 18 prosenttia. Nuorten huumekokeilujen lisääntyminen näyttäisi johtuvanlisääntyneestä kannabis-tuotteiden kokeilusta. Muita laittomia huumeita kokeilleiden osuuksissa ei olenähtävissä merkittäviä muutoksia. Salossa päihteiden (tupakka, alkoholi ja huumeet) käytössä ei olemerkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä.Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 1192 1244 1231Hämeenlinna 1231 1203 1270Kouvola 1554 1581 1602Seinäjoki 1383 1340 1429V-Suomi 9071 9026 9423Koko maa 110562 112163 115187Kuvio26. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevat 3- 5-vuotiaat lapset % vastaavanikäisistä, taulukossa absoluuttisetlukumäärät (lähde: Sotkanet)Salon kaupungin varhaiskasvatuksen perustehtävänä on varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminenlapsiperheille niin, että lapsen on hyvä kasvaa, kehittyä ja oppia hyväksyvässä ja turvallisessakasvuympäristössä. Elinikäistä oppimista tukee varhaiskasvatuksen, siihen liittyvän esiopetuksen japerusopetuksen muodostama johdonmukaisesti etenevä jatkumo. Lapsen kannalta mielekäs kokonaisuusmuodostuu, kun vanhemmat ja kasvatushenkilöstö toimivat kiinteässä yhteistyössä kasvatuskumppaneina.Salon varhaiskasvatuksen palvelurakenne koostuu päiväkotihoidosta, perhepäivähoidosta, ryhmäperhepäivähoidostaja avoimista varhaiskasvatuspalveluista. Vuonna 2009 kokopäivähoidon piirissä oli Salossa 65,5 % 3-5– vuotiaista lapsista, joka oli 3 % suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2010 Salossa oli samanikäluokan lapsista kokopäivähoidon piirissä 67,5 %. Määrä oli 4,6 % prosenttia suurempi koko maahanverrattuna. Päivähoidossa oli 59 % 1-5 vuotiaista lapsista ja esiopetukseen osallistui noin 95 % ikäluokasta.Palveluverkkoselvityksen toinen vaihe hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2011. Palveluverkkoselvitykseenperustuen päivähoitopaikkojen riittävyys on kaupungin strateginen menestystekijä. Vuonna 2011 3-5-vuotiaista lapsista oli kokopäivähoidon piirissä 67 %, joka oli 3,2 % enemmän kuin koko maassa. Vuoden 2011lopussa lapsia oli päivähoidon piirissä 2352 lasta ja avoimen toiminnan piirissä 78 lasta. Päiväkotien täyttöasteoli 31.12.2011 97,10 % ja perhepäivähoidon 83,66 %. Salossa on käytetty vuosina 2009–2011 eniten 3-5–vuotiaiden kokopäivähoitoa ja Hämeenlinnassa vähiten verrattuna koko maahan. Vuoden 2012 lopussa lapsiaoli päivähoidon piirissä 2314 lasta ja varhaiskasvatuksen avoimessa toiminnassa 128 lasta. Varhaiskasvatuksenavoimia palveluita on laajennettu vastaamaan perheiden muuttuneita tarpeita. Täyttöaste 31.12.2012päiväkodeissa oli 95,56 % ja perhepäivähoidossa 86,27 %. Päiväkoteja kaupungissa on 30.Varhaiskasvatus tekee tiivistä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi terveydenhuollon lastenneuvoloidenja lastensuojelun kanssa. Neuvolatoiminnasta annetussa asetuksessa (380/2009,338/2011) tarkoitetuntoiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien yhteistyötä. Salossa alle kouluikäisten lastenpalveluja koskeva toimintaohjelma (NeVaLa) työstettiin yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksensekä lastensuojelun kanssa vuosien 2010–2011 aikana.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

36Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (2012) on kuvattu laajasti ne moniammatillisen yhteistyönhaasteet, joita Salon kaupungin lasten ja nuorten palveluita tuottavat toimijat ovat nostaneet esiin. Salonkaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on linjata kunnan lasten ja nuortenhyvinvointityötä sekä palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Myös varhaiskasvatuksen tukipalveluiden kutenravitsemus- ja puhtaanapidon palveluiden sekä kiinteistöhuollon palveluiden kanssa tehtävän yhteistyönsujuvuus korostuu laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisessa. Yhteistyökumppaneiden kanssa onlaadittu palvelusopimukset vuodesta 2009 lähtien ja ne päivitetään vuosittain.Salon kaupungin heikon taloudellisen tilanteen vaikutus on muutaman viimeisen vuoden aikana tuonut omathaasteensa varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen ja tiukkenevat talouden haasteet jatkuvat edelleenentistä suurempina. Varhaiskasvatus tarvitsee osaavaa henkilöstöä ja riittävää resursointia tuottaakseenlaadukkaita päivähoito- ja esiopetuspalveluita. Varhaiskasvatuksessa on pistetty merkille viimeisten vuosienaikana perheiden haasteet, erityisesti vanhemmuus on hukassa useassa perheessä, jossa on alle kouluikäisiälapsia.Perusopetuksen palvelut pohjautuvat kasvatus- ja oppimistavoitteen lisäksi moniammatilliseen työotteeseensote-organisaatioiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Lakisääteisen perusopetuksen järjestämisen lisäksiperusopetusikäisille lapsille ja nuorille on tarjolla iltapäivätoimintaa 7-9-vuotiaille, hankerahoitettuakerhotoimintaa 7-17-vuotiaille sekä Klippulan kesäsiirtolatoimintaa alakouluikäisille, 7-12-vuotiaille lapsille.Perusopetuksen osalta kouluverkko on edelleen tiheä huolimatta vuonna 2012 lakkautetuista Mussaaren jaNurkkilan alakouluista. Kouluverkon tiheys turvaa maantieteellisesti lapsille/nuorille mahdollisuuden lähikoulun,koulumatkat eivät muodostu ajallisesti pitkiksi. Perusopetuslain uudistuksen myötä lähikouluihin on tuotuerityisen tuen osaamista sekä avustajapalveluita. Meritalon erityiskoulun oppilasmäärä on pudonnut vuodesta2010 vuoteen 2012 tarkastellessa 19 oppilaalla. Anjalan erityiskoulu lakkautettiin vuonna 2012 ja muutettiinosaksi Moision yläkoulua.Perusopetuksessa oppilashuollon rakenteiden vahvistaminen nähdään kehittämisen kohteena. Tavoitteena ontoimintakäytäntö, jossa (ks. lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) koulun arjessa koulukuraattorin- japsykologin sekä terveydenhoitajan palvelut olisivat saatavilla säännöllisesti kaikissa kouluyksiköissä jokaisenakoulupäivänä. Nuorisopalveluille on viime vuosien aikana annettu hoidettavaksi lisää tehtäviä mm. etsivänuorisotyö, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä nuorisotakuun koordinointiin, että toteutukseen liittyviätehtäviä. Lisää resursseja nuorisopalveluille kaupunki ei kuitenkaan ole myöntänyt. Paineita on kovasti myösennaltaehkäisevässä työssä. Rekrytointikielto, lomautukset ja palkattomat vapaat ovat hankaloittaneet nuortenpalvelujen järjestämistä.Lastensuojelun tarve on kasvanut, lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi ja lisäksiKasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät ovat suuria. Toisaalta kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheidenosuus on laskenut jyrkästi. Salossa on pyritty erilaisten hankkeiden avulla kehittämään toimintamallejalapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena on koota hyviä, jokehitettyjä toimintamalleja yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti oikeanlaista tukea. Länsi-SuomenRemontti-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinenkehittämisohjelma). Remontti I ja II hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja, työkäytänteitä japalvelurakenteita asiakaslähtöisesti. Salon kaupungin ”Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perhelähtöistätoimintamallia kehittämällä” on ollut yksi Remontti-hankkeen piloteista. Salossa kehittämistyö alkoi elokuussa2009 ja päättyy nyt maaliskuun lopulla 2013.Samalla neuvolan perhetyötä on kehitetty hankkeen tukemana, ja perhetyöntekijöitä on tällä hetkellä kolme.Perhetyöntekijöiden asiakkaina on ollut yhteensä 347 perhettä (2009-2012). Perheet ovat ohjautuneet palvelunpiiriin terveydenhoitajien (183), varhaiskasvatuksen (39), terveyskeskuksen muiden työntekijöiden (19),alkuopetuksen (18), kasvatus- ja perheneuvolan (11), aikuissosiaalityön (11), lastensuojelun (10), sairaalan(4), muun tahon (8) kautta. Perheistä 44 on ottanut itse yhteyttä perhetyöntekijään saadakseen apua arjenhallintaan. Perhetyöntekijöiden tukea on tarvittu vanhemmuuden kasvuun ja siinä tukemiseen (106 perhettä).| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

37Vanhemman/vanhempien uupumus, mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat olleet aiheena perhetyöntekijänkäynteihin 73 perheen kohdalla ja kolmanneksi eniten käyntejä on aiheuttanut vanhemman ja lapsen välinenvuorovaikutus (52 perhettä).Tärkeää olisi saada ennaltaehkäisevä perhetyö osaksi Salon lapsiperheiden peruspalveluja. Lastensuojelulaissa(417/2007) velvoitetaan kuntia järjestämään ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Kun lapsiperhe saa oikeaaikaisestija varhain tukea, se on myös taloudellisesti kannattavaa ja tämän lisäksi ajoissa auttaminen onperheiden kannalta inhimillistä! Neuvolan perhetyötä tekee kolme määräaikaista perhetyöntekijää. Kaksityöntekijöistä on palkattu testamenttivaroin ja kolmas työntekijä on palkattu palveluseteliin suunnatuillavaroilla. Perhetyö on koettu tärkeänä matalan kynnyksen toimena perheille. Huolen herätessä perheille voidaantarjota ja antaa tukea mahdollisimman varhain.Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä1,81,61,41,210,80,60,40,202009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 124 138 151Hämeenlinna 204 193 194Kouvola 255 253 247Seinäjoki 116 118 145V-Suomi 1064 1149 1198Koko maa 13881 14325 14644Kuvio 27. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, %, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Lastensuojelun tarve on kuntien yhdistymisen jälkeen tasaisesti kasvanut. Tosin vuonna 2012 nousu tasaantuijonkin verran. Lastensuojeluilmoituksia, lastensuojeluhakemuksia ja pyyntöjä lastensuojelutarpeenselvittämiseksi tehtiin vuonna 2009 784 kpl, vuonna 2010 909 kpl, vuonna 2011 yhteensä 1150. Vuonna 2012niitä tehtiin yhteensä. 1070 kpl eli jonkin verran edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2012 tulleet ilmoituksetkoskivat yhteensä 686 lasta. Eniten ilmoituksia on tullut sosiaalipäivystyksen kautta, poliisilta jaterveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Keskeisimmät huolenaiheet ovat olleet lapsen kehitystä vaarantavatolosuhteet (v. 2012 yhteensä 459 ilmoitusta), lapsen oma käyttäytyminen (339) ja lapsen hoidon jahuolenpidon tarve (196).Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimienpiirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana,% vastaavanikäisestä väestöstä10864202009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 580 593 753Hämeenlinna 1045 1161 1095Kouvola 783 955 995Seinäjoki 804 809 451V-Suomi 5097 5971 6087Koko maa 62925 70256 72236Kuvio 28. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0- 17-vuotiaden osuudet (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

38Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on myös koko ajan noussut, viimevuotta lukuun ottamatta. Vuonna 2009 Salossa oli tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita 5,2 % (koko maa 5,8 %)vastaavanikäisestä väestöstä, vuonna 2010 5,3 % (koko maa 6.5. %), vuonna 2011 6,7 % (koko maa 6,7 %).Vuonna 2012 avohuollon asiakkaina oli yhteensä 687 lasta, joista 248 lasta oli avohuollollisten tukitoimienpiirissä.Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on seurantavuosina myös ollut nousujohteinen. Kodin ulkopuolelleon 0-17–vuotiaista sijoitettu vastaavanikäisestä väestöstä seuraavasti. Vuonna 2012 huostassa oli yhteensä115 lasta.VuosiKodin ulkopuolelle KiireellisestiHuostaanototsijoitettuja lapset sijoitetut lapset0-17v.2009 144 (1,1%) 28 202010 159 (1,2%) 48 192011 169 (1,3%) 28 272012 172..(1,3%) 51 28Taulukko 8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot vuosina 2009-2012.Vuonna 2012 valmistui lastensuojeluyksikkö Paavola, minne on mennyt suurin osa kiireellisesti sijoitetuistalapsista kesästä lähtien. Lastensuojeluyksikössä on kriisi- ja vastaanottopuoli sekä perhekuntoutusasuntoja.Lastensuojelutarvetta on Salon kaupungissa lisännyt se, ettei ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen toteudutoivotulla tavalla. Lastensuojelussa tehdään ainoastaan yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelua, ennaltaehkäisevien palvelujen pitäisi toteutua peruspalveluissa.Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaatvuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta1601401201008060402002009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 660 700 572Hämeenlinna 729 779 821Kouvola 2139 2108 2303Seinäjoki 649 530 490V-Suomi 5975 6025 5743Koko maa 76760 75390 77925Kuvio 29. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden osuus, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Kasvatus- ja perheneuvolassa toteutetaan monipuolista ja lakisääteistä perheneuvontaa, tutkimus- jakorjaavatyö täydentävät toisiaan. Seudullinen palvelujen rakenne näkyy selkeästi viimeisen neljän vuodenaikana työskentelyn painopisteen siirtymisenä hoidolliseen suuntaan, joka heijastuu hoitoaikojen pitenemisenä.Kaikista perheneuvolakäynneistä perheiden- ja lasten hoitokäyntejä on ollut tutkimuskäyntejä enemmän.Työskentely painottuu perhetutkimukseen ja perheterapiaan. Verkostoneuvottelujen suuri määrä kertootyöskentelystä useilla rajapinnoilla.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

39Työn painopiste on näkynyt kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaiden määrän vähenemisenä, mutta asiakasmääräkääntyi v.2012 lievään nousuun. Vuonna 2012 kasvatus- ja perheneuvolassa kävi 592 asiakasta. Lastenja nuorten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: 0-6: 82; 7-15: 112 ja 16- 21: 7. Alle kouluikäisten lasten määräon hieman lisääntynyt. Nopeutettua aikaa on pystytty tarjoamaan etenkin vauva- ja pikkulapsiperheille.Kiireellistä apua sai 29 lapsiperhettä. Asiakasjono on vaihdellut 3 - 9 kuukauteen ja ajanvarauksen yhteydessäon panostettu ohjaukseen ja neuvontaan.Yleisimmin vanhemmat hakeutuivat perheneuvolaan omasta aloitteestaan pääsääntöisesti lasten ongelmientakia ja perheongelmat olivat toisella sijalla. Vanhemmat ilmoittivat yleisimmäksi tulosyyksi lapsenkehitysongelmat, perhe- ja kasvatusongelmat, lasten tunne-elämän sekä lapsen sopeutumisongelmat.Vuonna 2012 tutkimuskäyntejä oli 1 280. Painopiste on edelleen perhetutkimuksissa, 799 käyntiä. Lastenyksilötutkimusten painopiste on siirtynyt tunne-elämän tutkimuksiin. Perhetutkimuskäyntien lisääntyminennostaa tutkimuskäyntien kokonaismäärää. Hoitokäyntejä kertyi 1 602, joista perheterapiakäyntejä 316,aikuisten tukikäyntejä 299, verkostoneuvotteluja 227 ja lasten tukikäyntejä 157. Hoitokäyntien sisälläperheterapiakäynnit ovat lisääntyneet, kun taas hoitokäyntien kokonaismäärä on vähentynyt. Tiiviiseen lastenyksilöpsykoterapiatarpeeseen on pystytty vastaamaan rajallisesti.Lähettäviä tahoja on useita lastenneuvolasta erikoissairaanhoitoon, joka kertoo työskentelystä useillarajapinnoilla (varhaiskasvatus, oppilashuolto, lastensuojelu, terveyskeskus- ja kuntoutustyöryhmä, Salonlastenpsykiatrian poliklinikka). Jatkohoitoon perheitä on ohjattu mm. terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmään,lastensuojeluun, lasten-, nuorten- ja aikuispsykiatrian poliklinikoille, SAS:n lastenneurologille, KriisikeskusEtappiin, Perheasianneuvottelukeskukseen. Lastenpsykiatrian ja kasvatus- ja perheneuvolan säännöllisetkonsultaatiotapaamiset ovat toteutuneet ja neuvotteluja on järjestetty eri yhteistyötahojen kanssa tarpeenmukaan.400350300250200150100500Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta2009 2010 2011SaloHämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 1990 2098 2128Hämeenlinna 1892 1990 1771Kouvola 1765 1828 2245Seinäjoki 2278 2249 3187V-Suomi 12259 11501 12914Koko maa 151352 159983 164091Kuvio 30. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/1000, 0-12-vuotiasta (lähde: Sotkanet)Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatrian tulosalueella ovat Salossa edelleen korkeammat kuinVarsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Lastenpsykiatrian hoitokäytännöt painottuvat lapsen kasvujakehitys ympäristöön ja hoito tapahtuu usein kotona. Lastenpsykiatrian kohdalla avohoitokäyntien määrä onlisääntynyt vuoden 2012 aikana 13,1 %. Vuonna 2011 avohoitokäyntejä oli 2810 ja vastaavasti vuonna 2012avohoitokäyntien määrä oli 3177. Vuodeosastohoitopäivien kohdalla oli myös havaittavissa nousua edelliseenvuoteen nähden 17,4 % ja vastaavasti hoitojaksojen määrä oli noussut vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna35,7 %.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

40Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 724 931 1215Hämeenlinna 2475 1843 1419Kouvola 4595 3327 2785Seinäjoki 2153 1837 1181V-Suomi 7129 6488 8125Koko maa 155234 145185 138019Kuvio 31. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (lähde: Sotkanet)1200Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta1000Salo80060040020002009 2010 2011HämeenlinnaKouvolaSeinäjokiVarsinais-SuomiKoko maaLukumäärä 2009 2010 2011Salo 2022 2197 2276Hämeenlinna 4121 3846 3794Kouvola 4576 4904 5012Seinäjoki 3789 3658 3350V-Suomi 16276 16937 18546Koko maa 200353 217422 234362Kuvio 32. Nuorisopsykiatria avohoitokäynnit, 1000, 13- 17 vuotiasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Nuorten 13-17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat jonkin verran lisääntyneet vuoden 2011aikana. Nuorisopsykiatrian kohdalla on havaittavissa sama tilanne kuin lastenpsykiatrian palveluiden kohdalla.Avohoitokäyntien kohdalla on havaittavissa nousua vuonna 2012 18,8 % verrattuna vuoteen 2011. Samoinvuodeosastohoitopäivien kohdalla on nousua 25,5 % vuoteen 2011 verrattuna. Hoitojaksojen kohdalla on taastapahtunut laskua vuoteen 2011 verrattuna 22,8 %.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

41Kuvio 33. Päihdesairauksien hoitojaksot nuorilla Salossa (lähde: Sotkanet)Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseillasairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15 – 24 -vuotiaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhattavastaavanikäistä kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.Vuonna 2009 päihteiden käytön vuoksi 15- 24 -vuotiaista nuorista hoidossa oli 6,4 % / 1000 vastaavanikäisistänuorista. Vastaavasti vuonna 2011 päihteiden vuoksi sairaalahoidossa olleita nuoria oli 4,3 %. Nuortenpäihteiden käyttöön on puututtu aktiivisesti ja hyväksi havaittuja toimintamalleja on otettu aktiivisesti käyttööneri toimialueilla. Varhaisen puuttumisen malleja ovat Valomerkki- sekä Omin jaloin toiminta. Toimintaatoteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisnuorisotyön, lastensuojelun sekä poliisin kanssa.Kaikkiaan ehkäisevässä päihdetyössä on vuoden aikana ollut 42 eri asiakasta. Toteutuneitavalomerkkikeskusteluja päihteiden käyttöön puuttumiseksi on ollut yhteensä 21.Omin jaloin – toimintaan ohjatut nuoret ovat tulleet lastensuojelun, terveydenhoitajan tai kuraattorinlähettämänä. Osalla omin jaloin -toiminnassa mukana olleista nuorista on myös huumekokeiluja, jolloinvarhaisen puuttumisen merkitys korostuu entisestään. Verkkovinkkis on vakiinnuttamassa asemaansakohderyhmän keskuudessa. Kysymykset ovat lisääntyneet ja ne ovat henkilökohtaisempia kuin toiminnanalussa.2009 2010 2011Salo 607 550 551Hämeenlinna 720 757 692Kouvola 890 966 1000Seinäjoki 488 471 458V- Suomi 5078 4945 4949Koko maa 60016 60012 59602Kuvio 34. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24 -vuotiaat, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde:Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

42Salossa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä oli vuonna 2011, 12,2 % (vuonna 2010, 12,2 %).Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on Salossa ollut kahtena seurantavuotena samansuuntainen. Poikienkohdalla koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut vuonna 2011, kun taas tyttöjen kohdalla onmäärä hieman laskenut. Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä 17- 24-vuotiasta oli tyttöjä 217 (10,1 %) ja poikia334 (14,2 %) ja vastaavasti vuonna 2010, 319 poikaa ja 217 tyttöä jäi koulutuksen ulkopuolelle.Tutkinnot Vuosi Miehet NaisetLukiokoulutus 2009 129 1782010 119 1452011 118 175Ammatillinen 2009 365 499koulutus 2010 338 4282011 361 504Ammattikorkea 2009 52 114koulutus 2010 68 1102011 53 126Yliopisto 2009 5 0koulutus 2010 7 02011 0 1Kuvio35 Tutkinnot koulutusasteittain 2009–2011, taulukossa eriteltynä miesten ja naisten lukumäärät (lähde: Tilastokeskus)Nuorisopalveluille on viime vuosien aikana annettu hoidettavaksi lisää tehtäviä mm. etsivä nuorisotyö, nuortenohjaus- ja palveluverkosto sekä nuorisotakuun koordinointiin, että toteutukseen liittyviä tehtäviä. Lisääresursseja nuorisopalveluille kaupunki ei kuitenkaan ole myöntänyt. Paineita on kovasti myösennaltaehkäisevässä työssä. Rekrytointikielto, lomautukset ja palkattomat vapaat ovat hankaloittaneet nuortenpalvelujen järjestämistä.Nuorisotilatoiminnan osalta kaksi toimintapaikkaa (Suomusjärvi ja Inkere) muuttivat uusiin tiloihin kevätkaudenaikana. Syyskaudella tilojen aukioloaikoja jouduttiin vähentämään rekrytointikiellosta johtuen. Tämä vaikuttivähentävästi osallistujamääriin. Tapahtumiin ja retkiin osallistui yhtensä lähes 3000 nuorta, suurin tapahtumaoli Streetfest (650 osallistujaa). Leirejä järjestettiin koulujen kesä- ja syyslomilla viisi. Liikunta- januorisolautakunta päätti vuokrata tilat nuorten keskukselle Mariankatu 12 sijaitsevasta kiinteistöstä. Tilojenmuutostyöt päästiin aloittamaan syksyllä.Erityisnuorisotyö keskittyi vuoden aikana 2012 ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen yksilö- jaryhmäohjauksen keinoin. Syyskaudella erityisnuorisotyöntekijän tehtävän täyttämättä jättämisen seurauksenaryhmätoimintaa ei voitu järjestää. Walkers-yökahvila jatkoi toimintaa perjantai-iltaisin Takomon tiloissa.Salon kaupungin nuorisopalveluiden työpajatoiminnassa oli mukana vuoden 2012 aikana 38 nuortavalmentautujaa. Tämä on 14 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011. Vuoden aikana valmentautujattyöskentelivät mm. rakentaen puhdistavaa lintusaarta Halikonlahdella, leirikeskus Leirisalon kunnostustöissäsekä nuorten keskus Steissin remontointitöissä. Lisäksi valmentautujat osallistuivat kokemuspedagogiseenNuotta-valmennukseen, järjestettyyn liikuntaan sekä erilaisiin hyvinvointia tukeviin ryhmävalmennuksiin.Nuorten pajatoiminnan osalta ei voida käytössä olevilla resursseilla vastata tarpeeseen.Nuorisotoiminnan tukemiseen tarkoitettuja avustuksia liikunta- ja nuorisolautakunta myönsi yhdistyksille januorten vapaille toimintaryhmille 43 400 €.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

433.2 Työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvointiTyöikäisetElämäntapoihin ja elämänhallintaan vaikuttaminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa terveyskeskuksenvastaanotoilla päihteiden käytön, yksinäisyyden ja syrjäytymisen lisääntyessä sekä lihavuuteen liittyviensairauksien kuten esim. diabeteksen esiintymisen kasvaessa.Kuvio 36. Vaikeasti tai sairaalloisesti ylipainoiset, BMI >= 36, v. 2003-2012 ( Salon terveyspalvelut)Vaikka ylipainon esiintymisessä aivan viime vuosina on nähtävissä hienoista tasaantumista niinvaltakunnallisesti kuin paikallisestikin, niin diabeetikkojen määrän lisääntyminen on ollut hyvin merkittävä.Viidessä vuodessa (2007–2011) diabeetikoiden nettokasvu oli Salossa 901 henkilöä kasvun kiihtyessävuosittain niin että uusien diabeetikoiden määrä vuonna 2011 oli jo 385 (Kelan tilasto erityiskorvattavistadiabeteslääkkeistä). Kun diabeetikoista n. 80 %:lla on tyypin 2 sairaus, joka pääsääntöisesti hoidetaanterveyskeskuksessa, ohjauksen tarve kasvaa räjähdysmäisesti. Tähän on vastattu lisäämällä ryhmämuotoisenohjauksen osuutta, kannustamalla potilaita omahoitoon ja hoitoon sitoutumiseen. Välineenä on käytettyyhteistyössä potilaan kanssa laadittavaa kirjallista terveys- ja hoitosuunnitelmaa, jossa yhdessä sovitaanhoidon tavoitteet, menetelmät ja aikataulut esim. painon pudotuksen tai liikunnan suhteen. Vuonna 2011terveyskeskuksessa suoritetun laatumittauksen 180 potilaan aineistossa 70 %:lle diabetespotilaille oli tehtyjonkinlainen hoitosuunnitelma. Verenpainemittauksissa on siirrytty yhä enemmän lääkäreiden ja hoitajiensuorittamista mittauksista potilaitten omiin mittauksiin.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

44Kuvio 37. Verenpaineen mittaukset ammattiryhmittäin 2003-2012 ( Salon terveyskeskus)Monisairaiden ikääntyneiden epätarkoituksenmukaisen päivystyksen käytön ennaltaehkäisyyn on kiinnitettyhuomiota. Taustalla on usein jonkinasteinen muistisairaus, turvattomuutta, yksinäisyyttä sekä epäasiallisenlääkityksen aiheuttamia oireita. Muistisairauksien tutkimusta ja seurantaa on terveyskeskuksessasystematisoitu muistihoitajan ja geriatrin vastaanottojen kautta mutta resurssit ovat edelleen tarpeeseennähden liian pienet. Lääkityksen asianmukaisuuteen on kiinnitetty huomiota koulutuksellisin panostuksin sekätarjoamalla farmaseutin palveluita lääkityksen asianmukaiseksi saattamiseksi. Kokonaisvaltaiselle geriatriselletutkimus- ja neuvontapalvelulle olisi kuitenkin selvä tilaus. Ensi askel tähän suuntaan on suunnitteilla olevapäivystyksen jälkeinen selvityskäynti potilaan kotona. Yksinäisyyden ja turvattomuuden haasteeseen onvastaanoton puitteissa vaikea vastata ja tässä tarvittaisiinkin kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjenpanostusta.Salon työvoimapalvelukeskuksen yhteydessä toimii terveydenhoitajan vastaanotto pitkäaikaistyöttömille.Toimintamalli nopeuttaa pitkäaikaistyöttömien terveydellisten ongelmien selvittelyä osana muita toimintoja.Terveydenhoitajan työn sisältönä on pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, terveysneuvonta, ohjaushoitoon ja/tai kuntoutukseen, moniammtillinen yhteistyö sekä toimintakyvyn arviointiin osallistuminen.Työttömien terveystarkastuksiin asiakkaat ohjautuvat pääasiallisesti (57 % asiakkaista) Salon Työ- jaelinkeinotoimiston virkailijoiden kautta. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakastyö on eri organisaatioidenvälistä moniammatillista yhteistyötä. (Salon sosiaalitoimi, Salon Työ ja elinkeinotoimisto sekä terveystoimi).Lisäksi asiakkaita terveystarkastuksiin ohjataan Salon sosiaalityöstä ja Salossa työttömyyden kanssa toimivistaprojekteistaVuonna 2012 terveydenhoitajan vastaanotolle asiakaskäyntejä oli kaikkiaan 426 kpl, työttömienterveystarkastuksia tehtiin 132 kpl. Vuonna 2012 tarkastuksiin ohjattujen joukossa painotus oli 500 pvtyöttömänä olleissa työnhakijoissa. Terveystarkastuksista asiakkaita ohjattiin eteenpäin tarpeen mukaanlääkärille, laboratorioon, mielenterveys- tai päihdepalveluihin, fysioterapeutille, ravitsemusterapeutille,diabeteshoitajalle, ehkäisyneuvolaan, hammashoitolaan tai liikuntaneuvontaan. Yhteistyötä tehdään myös Työjaelinkeinotoimiston virkailijoiden kanssa esim. tilanteessa jossa asiakkaan laajempi työkyvyn selvittely onpaikallaan.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

45Päihteiden käyttöLukumäärä 2009 2010 2011Salo 448894 435023 433444Hämeenlinna 651556 637385 644134Kouvola 781618 760237 772853Seinäjoki 470010 457702 469223V-Suomi 3880476 3774422 3833042Koko maa 44454328 43624982 44270889Kuvio 38. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100% alkoholina/litraa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa(lähde: Sotkanet)Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli vuonna 2011 noin 10,0 litraa asukasta kohti eli yhtä suuri kuin vuonna2010. Alkoholijuomien myynti käsittää kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueellasijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitetut alkoholijuomat.Tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä kuntalaisten tekemiä kauppoja. Salossaalkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina oli 7,9 litraa vuonna 2010, vastaava litra määrävuonna 2009 oli 8,2. Koko maassa alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina oli 8,1 litraavuonna 2010.Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jää niin kutsuttu tilastoimaton alkoholinkulutus eli matkailijoiden tuomaalkoholi, laillinen ja laiton kotivalmistus, suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi sekä salakuljetus jakorvike-alkoholit. Koko tilastoimaton alkoholinkulutus pysyi viime vuonna lähes ennallaan ja oli noin 1,9 litraa100 %:n alkoholia asukasta kohti. Sen osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli noin 19 prosenttia. (Alkoholinkulutuksen ennakkotiedot, THL, 2011.)Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 828 807 786Hämeenlinna 642 588 616Kouvola 1225 1254 1080Seinäjoki 362 550 542V-Suomi 3743 3536 3458Koko maa 52277 49787 49074Kuvio 39. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaana/1000 asukasta absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

46Päihdehuollon avopalveluissa oli vuonna 2011 yhteensä 786 salolaista asiakasta. Indikaattori kuvaa A-klinikoillatai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön. On kuitenkin huomattava, ettäkuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekävallitsevista käytännöistä. Salon kaupungissa sijaitseva A- klinikka on lähellä sijaitseva palvelun tuottaja jakaupunki ostaa päihdepalvelut A-klinikalta. Salon A-klinikka on laajentanut toimintaansa koko Lounais-Suomenalueelle, ja on tehnyt sopimuksia muiden kuntien kanssa. A- Klinikka tarjoaa lisäksi päihdekuntoutusta, sekävuodesta 2011 alkaen Salossa on toiminut myös Katkaisu- ja selviämisasema. Vuoden 2012 loppupuolella A-klinikka vastaa myös päihdedementioille suunnatuista palveluista (5 paikkaa), toiminta käynnistyy vuoden 2013keväällä. Salon terveyskeskus vastaa korvaushoidon järjestämisestä sekä ehkäisevästä päihdetyöstä.SALOToimintakeskukset As.tupaA- Vertais-Louhela Anjala AnjalaVuosi klinikka tuki Halikko Perniö Salo Alhainen yhteisö hoitok. yhteisök KatkoAsiakkaat2010 807 72 55 38 144 40 51 48 20Asiakkaat2011 786 87 50 43 146 40 42 62 8 180 191Asiakkaat2012 816 95 62 35 169 60 37 96 - 155 157Selv.asemaTaulukko 9. A-klinikkasäätiö asiakkaat yksiköittäin vuosina 2011 ja 2012SALO A- Vertais- Toimintakeskukset As.tupa Louhela AnjalaVuosi klinikka tuki Halikko Perniö Salo Alhainen yhteisö kunt.yks. KatkoKäynnit v.Selv.asema2011 13352 945 2429 2920 8212 654 1740 3137 1832 347Käynnit v.2012 12490 955 2434 2561 10070 514 1958 3308 1535 366Taulukko 10. A-klinikkasäätiö käynnit yksiköittäin vuosina 2011 ja 2012Länsi 2012 -mielenterveys- ja päihdehankkeen aikana on kehitetty paikallista 13-17-vuotiaiden nuorteninternet-pohjaista matalan kynnyksen anonyymiä neuvontapalvelua (www.verkkovinkkis.fi). Verkkovinkkistoimintamallia on markkinoitu monipuolisesti ja palveluun tulleet kysymysmäärät ovat olleet syksystä 2012alkaen kasvussa. Eniten 9.1.2012 avattuun palveluun on tullut mielenterveys- ja ihmissuhdeaiheisiakysymyksiä. Vastaajina toimii kaupungin ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia,jotka voivat käyttää Internet-neuvontatyötä ennaltaehkäisevänä elementtinä työssään.Lapsia ja nuoria suojellaan päihteiltä, Välitätkö vai välitätkö –kampanja toteutettiin toukokuussa ennenkoulujen päättymistä yleisötapahtumana kauppakeskuksessa. Alkoholin ostokokeet vähittäismyynninikärajavalvonnan tukemiseksi järjestettiin Salossa toisen kerran lokakuussa 2012 yhteistyössä AMK:nopiskelijoiden kanssa (1. kerran v. 2011). Ostokokeiden tuloksista tiedotettiin liikekohtaisesti sekä yleisestipaikallislehdessä.Salon terveyskeskuksessa on aloitettu yhteistyössä A-klinikan työntekijän kanssa Jalkautuvan päihdetyönkokeilu. Jalkautuvan päihdetyön tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön entistä varhaisempitunnistaminen ja mahdollisten päihteiden käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Tarkoituksena olituoda päihdetyön osaamista erityispalveluista perusterveydenhuoltoon. Asiakastyössä pyritään arvioivaan jaohjaukselliseen toimintaan. Tarkoituksena ei ole muodostaa pitkäkestoisia hoidollisia asiakassuhteita.Tarvittaessa asiakkaita ohjataan eteenpäin päihdehuollon erityispalveluihin (Salon A-klinikka, Salon selviämis-| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

47ja katkaisuhoitoasema, päihdehuollon muut laitoskuntoutuspalvelut) tai muihin palveluihin. Terveyskeskuksenhenkilökunnalla oli myös mahdollisuus sopia yhteisistä asiakasvastaanottotilanteista.Konsultaatioyhteydenottoja tuli vuoden 2012 aikana terveyskeskuksen työntekijöiltä satunnaisesti, esimeriksilääkäreiltä, kouluterveydenhoitajalta, äitiysneuvolan terveydenhoitajalta sekä depressiohoitajalta.Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 7225 7192 7101Hämeenlinna 11207 10712 7876Kouvola 21573 16554 13594Seinäjoki 12619 8998 7801V- Suomi 71748 65913 61622Koko maa 1023432 956184 888136Kuvio 40. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64v./1000 asukasta absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Aikuispsykiatrian kohdalla on havaittavissa avohoitopainotteisten palveluiden lisääntymistä vuonna 2012,vuoteen 2011 verrattuna kasvua oli 7,4 %. Vuodeosastohoitopäivien kohdalla taas laitoshoidon tarve onvähentynyt vuonna 2012 13,2 % verrattuna vuoteen 2011. Vastaavasti hoitojaksojen määrä on myösvähentynyt 22,9 % verrattuna vuoteen 2011.Psykiatrian tulosalueella on pyritty kehittämään psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmääavohoitopainotteiseksi ja vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdistuvaksi. Lisäksi painopiste on ollutperustason palvelujen tukemisessa mm. konsultaatioin sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmänkokonaisuuden kehittämisessä yhteistyössä Salon kaupungin peruspalveluiden kanssa. Terveyspalveluidenmielenterveyskuntoutus vastaa pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoidosta. Depressiohoitaja-toiminta onkäynnistynyt vuoden 2012 aikana, ja tulokset ovat olleet positiivisia. Asiakkaat ovat päässeet depressiohoitajienvastaanotolle nopeasti, ja erikoissairaanhoidon käyntien määrä on vähentynyt vastaavassa suhteessa.Kriisikeskus Etappi täydentää julkisia mielenterveyspalveluja tukemalla ja edistämällä ammatti-ihmisten jakoulutettujen vapaaehtoisten yhteistyönä ihmisten selviytymistä elämän kriisitilanteista. Kriisivastaanotolleyhteyttä otti yhteensä 364 salonseutulaista (lisäys edelliseen vuoteen 22). Tapaamisia oli yhteensä 918, joista7 kotikäyntiä, 618 kriisikeskuksessa, 284 puhelimessa ja muualla 9. Suoritteita tapaamisista kertyi 1426.Valtaosa eli 159 (47 %) oli työssäkäyviä, työttömänä oli 37 (9,8 %), opiskelijoiden osuus oli 22 (7,8 %).Yksineläviä yhteydenottajista oli n. joka viides. Asiakkaista vaille puolella (41 %) oli vaikutuspiirissään alaikäisiälapsia. Pari- ja perheasiakkaiden ja käyntien määrä lisääntyi edellisvuosista. Asiakkaista pariskuntia tai perheitäoli yhteensä 36.Eniten yhteydenottoja aiheuttivat erilaiset pari- ja perheongelmat (37 %), lähipiirissä tapahtunut kuolema (12%) sekä väkivallan kohtaaminen (8 % ).Mielenterveyspalveluiden järjestämistä perusterveydenhuollossa on pyritty vahvistamaan, jotta asukkaatsaisivat apua mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa ensisijaisesti terveyskeskuksesta. Tavoitteena on ollut luodatoimiva kokonaisuus ja resurssien oikea kohdentaminen. Kiinteää yhteistyötä on tehty sosiaalitoimen ja muidenperuspalveluiden kanssa. Lisäksi palvelukokonaisuutta ja toiminnan sujuvuutta on kehitetty yhdessä psykiatriantulosalueen kanssa.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

48Mielenterveyspalveluissa asumispalveluja on järjestetty aikaisemmin pääsääntöisesti ostopalveluina. Vuonna2012 toimintakäytäntöjä muutettiin ja perustettiin Mt- SAS työryhmä, jonka kautta asumispalvelutorganisoitiin. Tavoitteena oli asumispalveluiden käyttökustannusten vähentäminen ja säästöjen aikaansaaminenjärjestämällä toiminnat uudelleen. Suuntalinjaksi otettiin palvelujen tuottaminen omana toimintana jaasumispalveluiden järjestäminen porrastetusti kaupungin omana palveluna. Kustannusvaikuttavuus japalveluiden laadun turvaaminen ja kuntouttavien toimintojen hyödyntäminen mielenterveyskuntoutujienkohdalla olivat lähtökohtana toiminnassa. Vuonna 2012 vuokrattiin Enolan kuntoutuskoti Mielenterveysseuralta,ja asukkaat siirtyivät ostopalveluiden piiristä sekä neljä asukasta kaupungin omasta yhteisökodista, jonkatoiminta samalla päättyi. Vuoden 2012 aikana asumispalveluiden porrasteisuus on toteutunut suunnitelmanmukaan. Lisäksi valmisteltiin tehostettua palveluasumista ja kuntouttavaa asumista Kajala-kotiin.IkääntyneetSuomen ikärakenne vanhenee poikkeuksellisen nopeasti seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana.Ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2015 mennessä noin 400 000 suuriin ikäluokkiin kuuluvaa tulee eläkeikäänja siirtyy pois työelämästä. Tässä vaiheessa eivät terveysongelmien ja toimintakyvyn vajeen määrä ja laatuvielä muutu kovin suuresti. Toisessa vaiheessa vuosina 2015–2030 hoidon ja hoivan tarve kasvaamerkittävästi, kun ensimmäiset suuret ikäluokat edelleen vanhenevat.Ikääntyneiden määrän ohella haasteita muodostavat maahanmuuttajien määrän lisääntyminen ja yksinasumisen yleistyminen. Yhden hengen talouksien osuus on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä. Muutoson koskenut erityisesti iäkkäitä ihmisiä ja heidän määränsä kasvaa todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Mitäyleisemmin vanhat ihmiset asuvat yksin, sitä enemmän he ovat riippuvaisia sosiaali- ja terveyspalvelujentuesta. Erityisesti yksin asuvien yli 80-vuotiaiden osuus tullee nousemaan.Erityisenä haasteena voidaan pitää keskivaikeaa dementiaa sairastavienmäärän kasvua ikärakenteenmuutoksen johdosta. Ilman parantavaa hoitokeinoa tulee em. kehitys olemaan suuri haaste sosiaali- jaterveydenhuollossa.Ennusteiden mukaan ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky kehittyvät kuitenkin positiiviseen suuntaantulevaisuudessa. Samoin voidaan arvioida tulevaisuuden ikääntyneiden olevan nykyisiä paremmassa asemassataloudellisesti. Tuleeko tämän kaltainen tulevaisuus toteutumaan, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa on selvää,että hoidon ja hoivan tarve lisääntyy väestörakenteen muutoksen johdosta erityisesti 2020-luvulla, mutta eisamassa laajuudessa, kuin väestö vanhenee. Talouden ja palveluiden järjestämisen näkökulmastahuoltosuhteen muutos tulee aiheuttamaan haasteita.Ikääntyneiden terveyspalveluiden ja kotona asumisen kehittäminen sekä itsestä ja toisesta vastuunotto jaomahoito ovat ydinasemassa tulevaisuutta hahmotettaessa. Lisäksi tulee huomioida hyvinvointiteknologianmahdollisuudet.Vanhuspalveluiden kattavuuksien kehittyminenLaatusuosituksen mukaan tavoitteena vuoteen 2012 mennessä oli, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä• 91–92 % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin• 13–14 % saisi säännöllistä kotihoitoa• 5–6 % saisi omaishoidon tukea• 5–6 % olisi tehostetussa palveluasumisessa• 3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla.Vanhuspalveluiden palvelurakenne kehittyi valtakunnallisten linjausten suuntaisesti. Erityisesti suotuisakehitystrendi oli havaittavissa kotiin annettavien palveluiden kattavuudessa. Kotona asumisen ja sinne| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

49annettavien palveluiden kattavuus on Salossa yli valtakunnallisen keskitason ja kotona asumisen kattavuuttalukuun ottamatta myös laatusuositusten mukainen.Kuvio41. Vanhuspalveluiden kattavuuden kehitys 75 vuotta täyttäneiden osalta Salossa ja koko maassa 2009-2011 (lähde:Sotkanet )Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 531 623 825Hämeenlinna 706 609 745Kouvola 986 858 1117Seinäjoki 330 567 492V- Suomi 4793 5341 5524Koko maa 48049 51271 54190Kuvio 42 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75vuotta täyttäneet ,lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)Lukumäärä 2009 2010 2011Salo 4530 4582 4707Hämeenlinna 5765 5758 6014Kouvola 7501 7620 7690Seinäjoki 3563 3715 3801V- Suomi 36107 36498 37106Koko maa 381807 389889 397378Kuvio 43. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

50Salossa kotona 75 vuotta täyttäneistä asui vuonna 2011 lähes 90,5 %. Indikaattori ilmaisee vuoden lopussakotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattorialaskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa,vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaistenautetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa (Sotkanet).Omaishoidon tuen kattavuus vuonna 2011 oli 5,2 % 75 vuotta täyttäneistä, mikä oli laatusuositusten mukaista.Toimintavuonna omaishoidettavia oli yhteensä 319, vuonna 2011 heitä oli 355. Tukipäätökset tehtiin SAS(selvitä, arvio, sijoita) -työryhmässä. Omaishoitajien asiakaskysely toteutettiin huhtikuussa 2012. Kyselylähetettiin 227 omaishoitajalle. Vastausprosentti oli 64,3 %. Kyselyyn vastanneista lähes 90 % tunsiselviävänsä hyvin omaishoitajan tehtävässään aina tai usein. Kyselyn perustella tehtiin omaishoitajan opas,joka jaettiin kaikille omaishoitajille. Omaishoidettavien toimintakykyä kartoitettiin RAVA-mittauksella. Kuviosta3 voidaan todeta omaishoidettavien painottuvan toimintakyvyltään raskaampiin luokkiin, mikä on tavoitteenmukaista.4. KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUTHYVINVOINNIN TUKIJANA4.1KulttuuripalvelutKuntalaissa olevan määritelmän mukaan kuntapalveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasapuolisestisaavutettavia. Kunta toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla palveluita joko itse, ostamalla tai yhteistyössä muidenkanssa. Salon kaupungin strategisena päämääränä on olla asukkailleen hyvä paikka asua ja yrittää. Kulttuurijakirjastopalveluiden tehtävänä on pyrkiä osaltaan tähän tavoitteeseen. Salossa kulttuuri- ja kirjastopalveluttoteuttavat valtakunnallisia linjauksia liittyen kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin.Taide- ja kulttuuritoimintaan liittyvien kuntalaisiin kohdistuvien hyvinvointitehtävien lisäksi kulttuuripalvelujentehtävänä on lain mukaan tukea taiteen ammattimaista harjoittamista samoin kuin kuntalaisen taide- jakulttuuriharrastusta hyvinvointia tukevana toimintana. Toimenpide-ehdotuksena Salo asettaa strategiseksitavoitteeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi myös kulttuurin ja taiteen keinoin ja tavoitteet kirjataanosaksi kunnan strategiaa. Kulttuuritoimintaa ja taidelähtöisiä menetelmiä integroidaan osaksi lastensuojelua,nuoriso- ja sosiaalityötä, vanhuspalveluja, terveydenhuoltoa, kuntoutuspalveluja, koulujen opetusta sekämaahanmuuttajien kotouttamista. Toteutetaan vaiheittain lapsista ja nuorista sekä vanhuksista aloittaen.Lapset ja nuoretVuosina 2009- 2011 toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella laaja-alainen 0-16 -vuotiallevarhaiskasvatus- ja peruskouluikäisille suunnattu tasa-arvoisen kulttuurikasvatuksen ohjelma POLKU. Taiteitamonialaisesti ja monipuolisesti hyödyntävää hanketta koordinoi 2009 - 2011 kulttuuripalvelut ja se toteutettiinkolmannen sektorin yhdistysten toimijoiden kanssa. Osaamistaan palvelupaketeiksi koonneet taiteilijat vetivätkouluissa ja päiväkodeissa yhteisöllisiä toiminta- ja työpaja-ryhmiä, apunaan toiminnan välineitä sisältävätmediapakit. Hankkeeseen kuului myös uuden Salon sektoreihin jaettujen peruskoululaisten vierailuttaidemuseossa työpajoineen, tavoitteena vierailu jokaista peruskoululaista kohden.Vuonna 2012 hanke muuttui Salon Sivistystoimen eri osastojen rahoittamaksi SaloPOLUKSI.Kulttuuripalveluista käsin edelleen hallinnoituun ohjelmaan osallistui varhaiskasvatusikäisiä 26 päiväkodista japerhepäivähoidosta sekä oppilaita 25 alakoulusta. Ohjaajina ja työpajojen vetäjinä toimi 11 taiteilijaa mm.Salon taiteilijaseurasta ja mediakasvattajaa, jotka järjestivät lapsille yhteisöllisiä taide-, museo-, ympäristö-,| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

51käsityö- ja mediakasvatustoimintoja. Taidemuseo kustansi museoon taidetyöpajoja sekä päiväkoteihinsuunnattuja kummitaiteilijavierailuja ja tarjosi tiloissaan 20 Polku-työpajaa ja opastuskiertoa, joihin osallistui1230 lasta. SaloPOLKU-ohjelman piiriin pääsi kaupungin viidestä sektorista neljän sektorin lapset, n. 6000lasta. Vuoden aikana kaupungin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista ja nuoristatavoitettiin 87 %.Toisella samaan ikäryhmään kohdistetulla hankkeella, ME-mediakasvatus-hankkeella, oli tavoitteena mallintaakasvattajille päiväkodeissa ja ala-asteikäisten opettajille ja nuorisopalvelujen ohjaajille nk. medialeikkimenetelmää,jonka avulla lapset saada aktiivisiksi median tuottajiksi ja omankohtaisten tarinoiden kertojiksi.Se oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Mediataiteilijan avulla medialeikkiä mallinnettiin kahdessapäiväkodissa, joissa lapset tuottivat digitaalisia tarinoita elämästään ja saivat näin kosketuspinnan jovarhaiskasvatusiässä sähköisen viestinnän olemukseen ja hallintaan. Medialeikki-hanke laajennettiinnuorisopalveluihin, joissa toteutettiin Salon nuokkarien arki –dokumentti.HYMYKUOPAT-hankkeen (ks. myöhemmin kohta Ikääntyneet) puitteissa Salon taiteilijaseuran taiteilija järjestipäiväkoti-ikäisille taiteen ja toimintaterapian yhdistävää LUOTO-toimintaa, tavoitteena lieventää keskivaikeistatai lievistä poikkeavuuksista kärsivien varhaiskasvatusikäisten ongelmia.Kulttuuripalvelujen hallinnoima Hymykuopat – hanke oli 2009-2012 Esr-rahoitteinen valtakunnallinenkehittämishanke, jossa vahvistetaan kolmannen sektorin osaamista kunnille tarjottavien hyvinvointipalveluidentuottamisessa. Hankkeeseen osallistuu 11 eri taide- ja kulttuurialan yhdistystä. Siinä kehitettiin neljäähyvinvointia tuottavaa menetelmää: Hyvinvoinnin Ketjureaktio, Elämysmatkalaukku, LUOTO -luovan toiminnanterapeuttiset ryhmät ja Lähikulttuuripalvelut. LUOTO -luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät – toiminnassakeskityttiin tuottamaan taidetta ja toimintaterapiaa yhdistämällä menetelmää, jossa tuettiin lasten ja nuortenkasvua ja oppimista heille ominaisella tavalla. Taiteilija-toimintaterapeutti -työparin toiminta kohdistui lapsiin januoriin, joilla on havaittu lieviä tai keskivaikeita haasteita oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.Toiminta on painottunut ennaltaehkäisevään työhön. Salossa toiminta keskittyi alakoulujen lapsiin ja nuoriin.Lasten ja nuorten kohdalla kirjastopalveluissa on huomioitu aineistovalinnoissa erikseen lasten ja nuortenmateriaali. Otetaan vastaan päiväkodeista ja kouluista erikokoisia ja eri-ikäisten ryhmiä käymään. Kouluilletiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta annettu kirjaston tiloissa, kouluyhteistyö on kirjattu myös koulujenopetussuunnitelmiin. Lapsia on kannustettu lukemaan lukudiplomihankkeella.Uuden 2012 hankitun kirjastoauton ulkoasussa on huomioitu lasten näkökulma kuvittamalla kori Keanne van deKreeken luonnoksen mukaan iloiseksi. Lapsille pidettiin kerran kuussa satutunnit.TyöikäisetSalon kulttuuritarjonta 2009- 2012 on ollut jatkuvasti kasvavaa, vireää ja runsasta. Osansa siihen tuovat kaupunginkulttuuripalvelut. Edellisvuosien tapaan vuonna 2012 kulttuuriasian yksikkö järjesti salolaiselle väestölleelämänlaatua kohentavina ja asiakkaille maksullisina hyvinvointipalveluina klassisen ja jazz-musiikin jakuorojen konserttisarjan Kulttuuritalo Kivassa (2012/12 tilaisuutta, kuulijoita 1245 henkilöä), ja toteuttikonserttiretkiä, laatuelokuvasarjaa ja toimi osatuottajana yhdistysten salolaisille tuottamissakulttuuripalveluissa.Kulttuuripalvelujen matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksista myös taidemuseon palveluja järjestettiinvakiintuneen toiminnan puitteissa. Kahdeksaan vaihtuvaan näyttelyyn tutustui ja 22 tapahtumaan osallistui21044 henkilöä vuonna 2012, joista ilmaiskävijöinä koululaisia 2323 ja muita lapsia 1752. Saavutettavuudentasavertaisuutta edistettiin kerran kuussa vapaapääsypäivillä, jotka vetivät yleisöä 2012/ 1910 henkilöä(sisältyy vuoden kokonaiskävijälukuun). Veturitallin Ystävät –yhdistys järjesti ilmaispäivien yhteyteen| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

52vapaaehtoista kulttuurikaveri-tarjontaa, s.o. yksin museoon tuleville kävijöille suunnattua taiteen juttukaveritoimintaasekä lapsiparkkia, jotta vanhemmat voivat rauhassa kulkea näyttelykierroksella.Kulttuuripalvelut edisti salolaista toimintaympäristön viihtyvyyttä sijoittamalla 2012 teoksia kaupungin taidekokoelmistakaupungin toimi- ja asiakaspalvelupisteisiin, teoskäsittelyjen määrä oli 180 teosta. Historiallisiinesinekokoelmiin ja kahteen vaihtuvaan kulttuurihistorialliseen näyttelyyn salolaiset pääsivät tutustumaankulttuuriperinnön 9 paikalliskohteessa kesällä, ne keräsivät yhteensä 5200 katsojaa.HYMYKUOPAT-hankkeessa pidettiin 24.–25.5. hankkeen toimijat Kouvolasta, Jyväskylästä, Salosta, Forssasta jaTurusta yhdistävä juhlaseminaari ja tehtiin SOTE- ja taidekentälle suunnatut julkaisut ’Merkittävien ihmistenyhteiskunta. Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana’. Hanke on saavuttanut valtakunnallistamielenkiintoaVauvasta vaariin eri-ikäistä väestöä neuvotaan tarvittaessa atk-asioissa (asiakirjojen skannaaminen,sähköpostin ja kopiokoneiden käyttö) tarjoamalla ilmaiset välineet joilla voi harjoitella. Kirjalainauksien lisäksikotitalouksia hyödyttävä palvelu on mm. energiankulutusmittareiden lainaaminen. Alueellista saavutet-tavuuttaedistettiin mahdollistamalla lainattavan aineiston nouto ja palautus kirjastojen välillä.IkääntyneetKolmivuotisen hyvinvointipalveluiden monialaisen viiden kunnan yhteistuotantohankkeen, HYMYKUOPPIEN,viimeinen vuosi oli 2012 ja sitä rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta hallinnoi Salonkaupunki. Toimintakeväänä Salon taiteilijaseuran jäsen tuotti elämyksellisiä taidematkalaukkuja SalonKukonkallion vanhainkotiin.Hankkeessa Taiteen ja kulttuurin ammattilaisten ja harrastajien 11 yhdistystä olivat tuottaneet taide- ja kulttuurilähtöisiäpalveluja vanhusväestön, lasten ja nuorten ja välillisesti omaishoitajien, hoitohenkilökunnan jakasvatus- ja opetushenkilöstön käyttöön. Projekti toi osallistavan taiteen ja kulttuurin lähelle niitä ihmisiä, joillasiihen ei muulla tavoin olisi mahdollisuutta, sillä se vietiin äärelle. Hanke on tukenut taiteilijoiden toiminnanresursoinnillaan vanhusten osallisuutta ja aktivointia. Vanhusten asuntoloihin ja vanhusten palvelukeskuksiinsekä vanhainkoteihin toimitetaan ja noudetaan pyynnöstä vanhuksille lainattavat kirjat kirjakasseissa.Kirjastoaineiston hankinnassa otetaan ikääntynyt väestö huomioon hankkimalla suuritekstisiä kirjoja.4.2 LiikuntapalvelutLiikuntapalvelujen toteuttama terveysongelmia ennaltaehkäisevä toiminta ja eri-ikäisten kuntalaistenkannustaminen liikkumaan oman terveyden kannalta riittävästi tuottaa kunnalle hyväkuntoisia ja terveitäasukkaita, jotka eivät kuormita terveydenhuoltopalveluja. Toiminnan kohdistamiseen erityisesti vähän liikkuvillekuntalaisille sekä ikääntyneille ja erityisryhmille on kiinnitetty huomiota.Ohjattu liikuntatoimintaPerheet, lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajatPerheitä kannustetaan liikkumaan yhdessä. Lähiliikuntapaikat, peuhut, perheliikuntakerhot ja vauva- japerheuinnit ovat esimerkkejä perheliikunnasta. Erityislapsille järjestetään erilaisia saliliikuntaryhmiä sekäuimakouluryhmiä.Kouluterveyskyselyssä (v. 2011) saatiin huolestuttavia tuloksia salolaisten nuorten passiivisuudesta liikunnanharrastajina ja tähän haluttiin tarttua. Liikuntapalveluille myönnettiin maaliskuussa valtionapua| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

53maahanmuuttajien liikunta-aktiivisuutta ja osallisuutta lisäävään Lataa Liikettä! – hankkeeseen vuodelle 2012.Hankkeen avulla tavoitellaan erityisesti vähän liikkuvia 13-19 -vuotiaita nuoria (kantasuomalaiset jamaahanmuuttajat yhdessä) sekä tyttöjä ja naisia. Yhteensä 14 liikuntayhdistystä on ollut mukana hankkeentoteutuksessa syksystä 2012 alkaen, yhteistyötä tehdään myös monen muun tahon kanssa.Hankkeen myötä syksyllä 2012 käynnistyi 49 erilaista harrasteliikuntaryhmää nuorille ja maahanmuuttajille eripuolilla Saloa. Harrasteliikuntaryhmät järjestää liikuntapalvelut yhteistyössä liikuntaseurojen ja muidenyhteistyökumppanien kanssa. Ryhmiin osallistuminen ei vaadi liikunnallista taustaa eikä liikuntataitoja.Toiminta on maksutonta eikä ryhmiin tarvitse ilmoittautua, vaan nuoret voivat vapaasti käydä kokeilemassaryhmissä eri lajeja Lataa Liikettä! -korttia näyttämällä. Kaikille kaupungin yläkoulujen, lukioiden jaammattiopiston oppilaille on jaettu kortti, jolla ryhmiin pääsee osallistumaan. Kortteja on lisäksi saatavanatyövoiman palvelukeskuksesta, maahanmuuttajayksiköstä, sosiaaliohjaajilta ja Nuorten tieto- janeuvontapalvelupiste Suunnasta.Erityisesti maahanmuuttajille markkinoituja liikuntaryhmiä toimi vuoden 2012 aikana 11, joista kuusi erityisestitytöille. Kaikki ryhmät olivat avoimia sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajille yhtä vainmaahanmuuttajanaisille tarkoitettua ryhmää lukuun ottamatta.Lasten ja nuorten ohjattuun liikuntatoimintaan osallistui vuoden aikana 27 233 liikkujaa.TyöikäisetHyväkuntoisille työikäisille liikkujille suunnattuja ryhmiä siirrettiin syksyllä pois kaupungin toiminnastayrittäjävetoiseksi toiminnaksi. Liikuntatoimintaa suunnitellaan yhteistyössä kansalaisopiston kanssa.Tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen toimintaa, antaa onnistumisen elämyksiä liikunnassa ja tietouttaliikuntapalvelujen tarjonnasta pitkäaikaistyöttömille.Liikuntapalvelujen liikunnanohjaajat ovat käyneet ohjaamassa säännöllisesti liikuntaa mm. työ- jatoimintakeskuksen käyttäjille, mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille sekä jonkin verran A-klinikanasiakkaille ja pitkäaikaistyöttömille.Työikäisten liikuntatoimintaan osallistujia oli vuoden aikana 20 628, josta työikäisille maahanmuuttajillesuunnattuihin ryhmiin osallistui syksyn aikana 506 liikkujaa.Ikääntyneet ja soveltava liikuntaPirteyttä Päiviin, ohjattua liikuntaa yli 60-vuotiaille vertaisohjaajien ohjaamana, toiminta on entisestäänlaajentunut myös keskusta alueen ulkopuolelle ja vakiintunut osana liikuntapalvelujen tuottamaa palvelua.Liikuntapalvelut on kouluttanut lisää vertaisohjaajia ja osallistujien määrä on kasvanut. Ikääntyneidensaliliikuntaryhmiin on lisätty kasvaneen kysynnän seurauksena mm. kuntosaliryhmiä.Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden osalta erityisesti vesivoimistelun suosio on kova eivätkä kaikki halukkaatmahdu tarjolla oleviin ryhmiin. Kaikille avoimiin kaiken kansan vesijumppiin osallistui vuoden aikana 4218vedessä liikkujaa.Ikääntyneiden ohjatussa liikunnassa ja pitkäaikaissairaiden sovelletussa liikunnassa oli vuoden aikana 27 818osallistumiskertaa (sisältäen kaiken kansan vesijumpat).| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

54LiikuntaneuvontaLiikunnanohjaajien terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kuntalaisille suunnatun yksilöllisenliikuntaneuvonnan suosio on ollut hyvä. Elokuusta alkaen neuvontaan on päässyt tarvittaessa myös suoraanilman terveydenhuollon lähetettä. Neuvottavat ovat erona aikaisempaan koko kaupungin alueelta ja yhäuseampi tulee keskikaupungin ulkopuolelta. Enemmistö neuvottavista on työuransa loppupuolella olevia naisia,mutta miesten ja nuorten määrä lisääntyy kokoajan. Liikuntapalvelujen ja terveyskeskuksen työntekijöillejärjestettiin keväällä liikuntaneuvontakoulutuspäivä UKK-instituutin kanssa.LiikuntapaikatSalon liikuntapalveluiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa ja ylläpitää niin sisä- kuinulkoliikuntapaikkoja. Liikuntapaikat sijaitsevat ympäri kaupunkia ja lähiliikuntapaikkoina toimivat erityisesti ns.aluekuntosalit, koulujen liikuntasalit ja pihat, luistelualueet ja ladut sekä kesäisin kuntoradat ja ulkokentät.5. SALOLAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDENEDISTÄMISEN HAASTEET JA VAHVUUDETHyvinvointikertomuksessa esiin nousseiden ja tunnistettujen taustatietojen ja indikaattorien avulla työryhmä ontunnistanut Salon kaupungin väestön tärkeimmät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet sekävahvuudet.Huoltosuhteen heikkeneminen, väestön matala koulutustaso, alhainen toimeentulotaso, erittäin korkearakenteellinen työttömyys sekä tästä osittain seuraava syrjäytymien ja yksinäisyys ovat haasteellinen osatekijäpohdittaessa väestön hyvinvoinnin edistämistä ja palveluiden saatavuutta. Nuorille ja Nokialta työttömäksijääneille on tarjottu erilaisia koulutusmahdollisuuksia, joiden avulla pyritään ehkäisemään myös ehkäisemäännuorten syrjäytymistä.Perhetyö on koettu tärkeänä matalan kynnyksen toimena perheille. Huolen herätessä perheille voidaan tarjotaja antaa tukea mahdollisimman varhain. Ehkäisevän työn kehittämisessä tämä nähdään tärkeänä palvelunalapsiperheille. Nuorten kohdalla vahvuutena voidaan nähdä nuorille suunnattujen toimintojen kehittäminen.Nuorisotoimi on uudelleen järjestellyt palveluja sekä pyrkinyt vastaamaan nuorten hyvinvointiin liittyvissäasioissa. Nuorten palveluja, matalan kynnyksen palveluina on kokeiltu kouluyhteisössä. Ammattioppilaitoksessaopiskeleville nuorille tarjottiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä toimintamalleja. Haasteenalasten ja nuorten kohdalla nähdään perheiden tilanteet työttömyyden kohdatessa. Lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa.Salon kaupungissa aikuisväestön kohdalla nähdään tällä hetkellä rakenteellinen työttömyys, ja siitä aiheutuvatongelmat suurena uhkana väestön hyvinvoinnille. Työttömyydestä voi seurata lyhyellä tai pitkällä aikavälilläterveydentilan heikkeneminen ja ongelmien kasaantuminen. Terveyspalveluiden saatavuus on suurelletyöttömäksi jääneiden joukolle haasteellinen. Työterveyshuollon ulkopuolelle on jäänyt yli 3000 työntekijää, japalvelut haetaan pääsääntöisesti omalta terveysasemalta. Lisäksi vuosittain kasvava 2 tyypin diabeetikoidenryhmä tarvitsee neuvontaa, ohjeistusta sekä seurantaa hoidon toteuttamisessa. Julkisten palveluidensaatavuuden turvaaminen on tärkeää. Toimeentulotukihakemusten määrä on lisääntynyt sekä sosiaalistaluototusta on tarjottu asiakkaille määrärahan puitteissa.Ikäihmisten kohdalla haasteina nähdään palveluiden tarjonnan kattavuus sekä toimintakyvyn ylläpitäminen.Muistisairaiden määrän kasvu tulee olemaan haaste sosiaali- terveydenhuollolle seuraavien vuosien aikana.Ikäihmisten kotona selviytymiseen on tarjottu palveluja vanhuspalveluista. Ikäihmisten hyvinvointikyselyjentoteuttaminen ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ikäihmisten kohdalla nähdään vahvuutena| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

55toimintatapojen kehittämisessä. Ikäihmisten neuvontapisteiden juurruttaminen eri kaupungin osiin tarjoaavertaistukea ikääntyvälle väestölle.5.1Kehittämiskohteet1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminenTyöttömyyteen liittyvien terveysuhkien vähentäminen, vaikeasti työllistettävien tukeminen,nuorisotyöttömyysTavoitteetToimenpiteet javastuutahoResurssitArviointimittaritTyöllisyyden edistäminenTyöttömien terveydenedistäminenTiivis yhteistyö eritoimijoiden kanssaTerveyspalveluidensaatavuusMaahanmuutto-ohjelmaNuorisotakuuntoteuttaminenOlemassaolevinresursseinTyöllisyysasteTyöttömät työvoimastaNuorisotyöttömät, % 18- 24-vuotiaasta työvoimastaPitkäaikaistyöttömät, %työttömistä ja lukumääräPitkäaikaistyöttömien työ- jatoimintakyvyn parantaminenTyöllisyysasioidenohjausryhmäNuorisotakuuVOIMALA- toimintaMoniammatillinenyhteistyö| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

562) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteetKehitetään varhaista puuttumista ja kuntoutuspalveluiden toimintaaLasten ja nuorten sekä lapsiperheiden terveyserojen kaventaminen, varhainen tukeminenTyöikäisten terveyserojen kaventaminenIkäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminenTavoitteetLapsiperheiden hyvinvoinninedistäminenNuorisotyöttömyydenvähentäminenKoulutuksen ulkopuolella oleviennuorten tavoittaminenMatalan kynnyksenharrastusmahdollisuudetIkäihmisten toimintakyvynylläpitäminenMoniammatillinenhallintoalojen rakenteidenluominenEri-ikäisten kohderyhmienelämänlaadun lisääminenToimenpiteet javastuutaho Resurssit ArviointimittaritPerhetyön kehittäminen javakiinnuttaminen/Sote,Lasten kehitysyhteisöjentukeminen (päiväkoti, koulu)Nuorten työllisyyspalvelujenkehittäminenLiikunta ja muut vapaa-ajanharrastuksetKerhotoimintaVapaa-ajan palvelutyhteistyössä kolmannensektorin ja opetusjaSote palvelujen kanssaOlemassa olevinresursseinTA-resurssitmahdollisenahankkeenaLastensuojeluilmoituksetvähenevätHuostaanotot vähenevätNuorisotyöttömyysTyöpajatoiminnan käyttöasteKoulutuksen ulkopuolellejääneetToimeentulotukea saaneethenkilötLiikunta- ja kulttuuripalvelujenkäyttöToimintojen, tilaisuuksienja/tai osallistujien määrä3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Syrjäytymisen ehkäisyLasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyPäihteiden käytön vähentäminen kaikissa ikäryhmissä,TavoitteetLasten ja nuorten syrjäytymisenehkäisyPaikallinen alkoholipoliittinentoimintamalli sekä paikallisettoimenpiteet alkoholi- jatupakkalaintoteutumiseksiToimenpiteet javastuutahoOngelmiin puuttuminenvarhainVarhainen puuttuminenpäihteiden käyttöönkaikissa ikäryhmissäResurssitNuortenMatalankynnyksenohjauspalveluverkostopalvelujen kehittäminenLasten- ja nuortenhyvinvointiryhmäKaikki toimijatahotKaikki toimijatahotArviointimittaritPsykiatrian palvelujenkäyttöKouluterveyskyselytAudit testitRattijuopumuksetA-klinikan tilastot| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

574) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteetAsukkaan omaa vastuuta ja omatoimisuutta vahvistetaanTavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit ArviointimittaritKansansairauksiin puuttuminenOlemassaTehostetaan haitallisiin elintapoihinolevinpuuttumista / päihteet, tupakka,resursseinruokailutottumuksetOmahoidontehostaminenTuetaan terveellisiäelämäntapoja,huomioiden eriikäryhmätLiikuntamahdollisuuksien tarjoaminenomatoimisuutta vahvistaen /vertaistukiElämänlaadun parantaminen kulttuurinkeinoinLiikuntaharrastusten tarjoaminenKansansairauksiin liittyvätmittaritOmahoidon toimintamalli3.sektorin hyödyntäminen5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteetYhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden sekä yhteisöjen toiminnan tukeminenTavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit ArviointimittaritYhteistyön tehostaminenjärjestöjen kanssaAsukkaiden osallisuudentukeminenMaahanmuutto-ohjelmanjalkauttaminenJärjestöjen toimintaa tuetaanterveyserojen näkökulmaapainottamallaAsukkaille järjestetään eritoimialojen toimesta erilaisiatilaisuuksiaOlemassa olevillaresursseillaToimintojen, tilaisuuksienja/tai osallistujien määrä| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

586. YHTEENVETOKaupungit ovat saaneet lisää välineitä terveyden edistämistyönsä arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän TEA- viisarin (TEA= terveydenedistämisaktiivisuus)kuntakyselyn tuloksena Salossa kunnanjohdon tasolla on terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kiinnitettyerityistä huomiota. Kunnan johtamista arvioitiin johtamisen, sitoutumisen, seurannan ja tarveanalyysin sekäosallisuuden lähtökohdista. Johtamisvastuu, päätösten ennakkoarviointi sekä seurannan vastuutahot onmääritelty. Kunnan hyvinvointitavoitteet on huomioitu käyttösuunnitelman ohjeistuksessa mutta ei kunnaninvestointiohjelmassa. Toimeenpanosuunnitelmissa on johtamisen suhteen vielä parannettavaa ja laadittavasuunnitelmat puuttuviin osa-alueisiin.Lautakukuntapäätöksissä on hyödynnetty ennakkoarviointia (EVA) ja sen käyttöönottoa on seurattu ja arvioi-tuvaihtelevasti. Ennakkoarvioinnin, yritysvaikutusarvioinnin käyttöönottoa pyritään lisäämään sekä huomioimaanmyös tasa-arvo näkökulma ja sukupuolivaikutusten arviointi. Ennakkoarvioinnin (EVA) avulla voidaantarkastella, vähentävätkö vai lisäävätkö päätökset sosiaaliryhmien tai alueidenvälisiä hyvinvointi- jaterveyseroja. Arvioimalla ennakkoon voidaan tehdä tietoisia päätöksiä, parantaa kaikkien tai erityisesti tietynryhmän olosuhteita, siksi se on keskeinen väline hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa.Salon kaupungin väestönkehitykseen vaikuttaa Nokian tehtaiden suuret irtisanomiset. Vuosien 2009- 2012asukasmäärän kasvu johtui osaltaan ulkomailta tapahtuneesta maahanmuutosta. Väkimäärän kehitys javäestön ikärakenne vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen sekä kaupungin talouteen jaelinvoimaisuuteen. Vanhempien ikäluokkien osuutta kasvattaa ikärakenteen vanheneminen sekäsamanaikaisesti eliniän piteneminen. Vastaavasti huoltosuhde on noussut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien.Salon seutu on työpaikkavähennysten vuoksi nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2013loppuun saakka. Vuoden 2011–2012 aikana Nokian irtisanomiset ovat nostaneet Salon työttömyysasteen yli 16% ja työttömien määrän noin 4300 työttömään. Työttömien määrä tulee edelleen kasvamaan, kun erilaisetirtisanomisiin liittyvät palkka- yms. järjestelyt päättyvät. Vuoden 2012 työttömiä oli yhteensä 4709 javastaavasti nuorisotyöttömien määrä oli yli 500. Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä vuonna 2012 olikeskimäärin yli 750 taloutta kuukaudessa. Vuoden 2012 aikana on otettu käyttöön myös sosiaalinen luototus.Työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin työttömät (THL 2009). Heikon terveyden lisäksityöttömyys on yhteydessä useaan terveyttä heikentävään tekijään. Suurimmalla osalla irtisanotuista ei oleammatillista koulutusta. Salossa väestön koulutustaso on alhaisempi kuin koko maassa. Hyvä koulutus onmerkittävä yksilötasolla hyvinvointia synnyttävä tekijä. Siksi on erittäin tärkeää järjestääkoulutusmahdollisuuksia irtisanotuille työntekijöille. Salon Voimala on palvelupiste työnhakijoille. Voimala jakaainformaatiota erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja koulutusten avulla sekä antaa neuvontaa erilaisissatyöllistymiseen ja uudelleenkouluttautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi kaupungin taholta on haettuaktiivisesti keinoja yrittäjyyden tehostamiseksi.Salossa väestön koulutustaso on noussut viime vuosina, mutta on edelleen alhaisempi kuin koko maassa jaVarsinais- Suomessa. Toisaalta väestön koulutusaste on vastannut pitkälti kaupungin työpaikkarakennetta, jotaon hallinnut vahvasti vuoteen 2012 asti elektroniikkateollisuus. Keskiasteen koulutuksen saaneiden määrä onkaikkiin vertailukaupunkeihin nähden alhaisempi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Salossa oli vähemmänkuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jäi kaikkiaan551 salolaista 17–24 -vuotiasta. Tämä on 12,2 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolellejääneistä oli miehiä 334 ja naisia 217. Miesten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli 14,2 % ja naisten 10,1%.Salossa kansansairauksien summaindeksi oli vuonna 2011; 89,9. Määrä on korkeampi kuin Varsinais- Suomenvertailuluku (84). Salossa on tehty aikuisväestön terveydentilan seuranta vuonna 2011. PYLL- indeksit antavat| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

59väestön hyvinvoinnista vertailukelpoista tietoa kaikkien ehkäistävien kuolinsyiden osalta. PYLL- indeksienvalossa alkoholiperäiset sairaudet olivat yksi merkittävimmistä ennenaikaisten kuolinsyiden aiheuttajista.Mielenterveyden – ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saatiin työkyvyttömyyseläkettä useammin kuin tuki- jaliikuntaelin sairauksista johtuvista ongelmista.Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut tasaisesti varsinkin poikien kohdalla. Kuitenkin nuortensyrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä toimissa ollaan huolissaan nuorista, jotka lukion jälkeen jäävät ilman jatkoopiskelupaikkaa.II- asteen koulutus on olemassa, mutta ammatillista tutkintoa ei ole. Tämän ryhmän kohdallaon pohdittava rakenteet, miten tavoitetaan nämä nuoret, ja pohdittava miten voidaan välttää näiden nuortensyrjäytyminen yhteiskunnasta.Turvallisuus ja sen kokeminen on osa väestön hyvinvointia ja terveyden edistämistä. Liikenneturvallisuus onvajaan neljän vuoden aikana olennaisesti parantunut ja kymmenessä vuodessa onnettomuuksien määrä mm.kuolleiden määrän suhteen vähentynyt todella paljon. Taajamanopeusrajoituksia on selkiinnytetty sekäaluenopeusrajoituksia laskettu. Tapaturmat kuvaavat myös eri väestöryhmien välisiä terveyseroja, koskariskikäyttäytyminen ja syrjäytyminen ovat tapaturmille altistavia tekijöitä. Samoin väestön terveystottumuksiintulee kiinnittää huomiota edelleen, tehostamalla omahoidon merkitystä.Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen haaste. Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen onkehitetty uusia toimintatapoja ja neuvolan varhaisella perhetyöllä on tuettu pikkulapsiperheitä tilanteissa joissaperheen voimavarat eivät yksin riitä. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa lapsuudesta aikuisuuteen javanhuuteen. Kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin mahdollistamisella tarkoitetaan sivistystoimen palveluja joitaovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön, nuorison, liikunnan,kulttuurin ja kirjaston palvelut.Lastensuojelun tarve on kuntien yhdistymisen jälkeen tasaisesti kasvanut. Tosin vuonna 2012 nousu tasaantuijonkin verran. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on myös koko ajannoussut, viime vuotta lukuun ottamatta. Lastensuojelutarvetta on Salon kaupungissa lisännyt se, ettei ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen toteudu toivotulla tavalla. Lastensuojelussa tehdään ainoastaan yksilö- japerhekohtaista lastensuojelua, ennalta ehkäisevien palvelujen pitäisi toteutua peruspalveluissa. Tilanne onsamansuuntainen koko maassa.Nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvunpuolivälistä alkaen. Huolestuttavin kehitys on ollut huumekokeiluja kuvaavissa tuloksissa. Nuortenhuumekokeilujen lisääntyminen näyttäisi johtuvan lisääntyneestä kannabistuotteiden kokeilusta. Nuortenpäihteiden käyttöön on puututtu aktiivisesti ja hyväksi havaittuja toimintamalleja on otettu aktiivisesti käyttööneri toimialueilla. Varhaisen puuttumisen malleja ovat Valomerkki- sekä Omin jaloin toiminta. Toimintaatoteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisnuorisotyön, lastensuojelun sekä poliisin kanssa.Ylipainoisten määrä on pysynyt vertailuvuosian 2003- 2011 peruskouluissa ja lukioissa ennallaan, kuten myösammatillisessa oppilaitoksessa vuodesta 2009.Aikuisväestön väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuria. Työikäisten keskeisethaasteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä liittyvät edelleen elämäntapoihin, runsaaseen alkoholinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Ylipaino, liikunnan vähäisyys, epäterveelliset ravitsemustottumuksetvaikuttavat kuntalaisten sairastavuuteen. Vaikka ylipainon esiintymisessä aivan viime vuosina on nähtävissähienoista tasaantumista niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin, niin diabeetikkojen määrän lisääntyminenon ollut hyvin merkittävä. Viidessä vuodessa (2007–2011) diabeetikoiden nettokasvu oli Salossa 901 henkilöäVanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat liittyy usein myös lasten ja nuorten syrjäytymisvaara.Ikääntyneen väestön osalta Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelma kohdistuu 75 vuottatäyttäneiden palvelurakenteeseen Ennusteiden mukaan ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky kehittyvätkuitenkin positiiviseen suuntaan tulevaisuudessa. Samoin voidaan arvioida tulevaisuuden ikääntyneiden olevan| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

60nykyisiä paremmassa asemassa taloudellisesti. Ikääntyneiden terveyspalveluiden ja kotona asumisenkehittäminen sekä itsestä ja toisesta vastuunotto ja omahoito ovat ydinasemassa tulevaisuuttahahmotettaessa. Lisäksi tulee huomioida hyvinvointiteknologian mahdollisuudet. Kotona asumisen ja sinneannettavien palveluiden kattavuus on Salossa yli valtakunnallisen keskitason ja kotona asumisen kattavuuttalukuun ottamatta myös laatusuositusten mukainen.Liikuntapalvelut tulee vuoden 2012–2013 aikana suuntaamaan toimenpiteitä terveytensä kannalta liian vähäntai ei lainkaan liikkuvien nuorten liikuttamiseen sekä maahanmuuttajien liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen.Liikuntapalveluille myönnettiin maaliskuussa valtionapua maahanmuuttajien liikunta-aktiivisuutta ja osallisuuttalisäävään Lataa Liikettä! – hankkeeseen vuodelle 2012. Hankkeen avulla tavoitellaan erityisesti vähän liikkuvia13–19 -vuotiaita nuoria (kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat yhdessä) sekä tyttöjä ja naisia. Hyväkuntoisilletyöikäisille liikkujille suunnattuja ryhmiä siirrettiin syksyllä pois kaupungin toiminnasta yrittäjävetoiseksitoiminnaksi. Liikuntatoimintaa suunnitellaan yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Pirteyttä Päiviin, ohjattualiikuntaa yli 60-vuotiaille vertaisohjaajien ohjaamana, toiminta on entisestään laajentunut myös keskustaalueen ulkopuolelle ja vakiintunut osana liikuntapalvelujen tuottamaa palvelua.Haasteena Salossa on edelleen uudelle valtuustokaudelle väestön hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuudenvähentäminen. Ennalta ehkäisevän työn jatkaminen ja tehostaminen sekä elämänlaadun säilyttäminen ovatperheiden ja yksittäisen kuntalaisen parhaaksi.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

61LIITTEETLiite1. Terveyden edistämisen erityistoimetRemontti – hanke lapsiperheiden palvelutLänsi-Suomen Remontti-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa (sosiaali- ja terveydenhuollonkansallinen kehittämisohjelma). Remontti I ja II hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja,työkäytänteitä ja palvelurakenteita asiakaslähtöisesti. Salon kaupungin ”Lapsiperheiden hyvinvoinninedistäminen perhelähtöistä toimintamallia kehittämällä” on yksi Remontti-hankkeen piloteista. Salossakehittämistyö alkoi elokuussa 2009 ja päättyy nyt maaliskuun lopulla 2013.Varhainen perhetyö on ennaltaehkäisevää ja perhettä voimavaraistavaa työtä. Varhaisessa perhetyössälapsiperheen on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti, nopealla interventiolla, tarvitsemansa tuki. Asiakasperheon oman arkensa asiantuntija, joten perhetyö suunnitellaan aina perheen tarpeista lähtöisin lapsen ikätasohuomioonottaen. Vauvaperheissä arjen haasteina ovat usein päivärytmiin ja vanhemman uupumukseen liittyvätasiat. Leikki-ikäisten lasten perheissä tukea tarvitaan monesti rajojen asettamiseen ja sisarusten välisiinsuhteisiin. Kouluikäisten lasten perheissä haasteina ovat kaverisuhteet, omista tavaroista huolehtiminen jakotitehtävien teko. Perhetyöntekijä kartoittaa perheen elämäntilanteen ja tältä pohjalta, perheen tarpeidenmukaan asetetaan tavoitteet ja määritellään perhetyön sisältö. Yhdessä perheen kanssa etsitään sopiviatoimintatapoja ja ratkaisumalleja.Varhainen perhetyö on toiminut terveyspalveluiden alaisuudessa, mutta se on ollut eri hallinnonalojen käytössä.Poikkihallinnollisuus on ollut haastavaa ja palkitsevaa. Yhdessä tekeminen on rikastuttanut perhetyönkehittämistä ja myös lisännyt perhetyön ammattiosaamista. Jatkossakin on oleellista, että perhetyö on kaikkiensalolaisten alle 8 vuotiaiden lasten perheiden saatavillaHyvän olon työkalupakki nuorille – hanke 1.1.2010–31.12.2012Hyvän olon työkalupakki- kehittämishanke tähtäsi ammattiopistossa opiskelevien nuorten terveyden jahyvinvoinnin edistämiseen. Salon seudun ammattiopiston opiskelijat osallistuivat keväällä 2009 nuortenkouluterveystutkimukseen. Kouluterveyskyselyn tulokset olivat pohjalla hankkeen eteenpäin viemiseksi.Hankkeen tarkoituksena oli vaikuttaa nuorten terveysvalintoihin ja haitallisten terveystottumustenvähentämiseen. Tavoitteena oli terveyserojen kaventaminen ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeenavulla pyrittiin lisäämään nuorten tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan. Hankkeen tavoitteena oli vähentäänuorten tupakointia ja päihteiden käyttöä sekä lisätä suun terveydestä huolehtimista ja liikunta-aktiivisuutta.Hankkeen tuloksena luotiin opiskelijoille kehitetty nettipohjainen hyvinvointimittari, joka sisälsi sähköisenterveyskyselyn opiskeluterveydenhuollon käyttöön sekä tietopankin hyvinvointiin vaikuttavista asioista koulunnettisivuille.Vuonna 2010 hanke keskittyi nuorten terveyden edistämiseen tupakkatuotteiden käyttöä vähentämällä.Tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltiin tupakkatuotteiden käytön vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma.Tavoitteena oli kannustaa ammattiopiston opiskelijoita savuttomuuteen. Ohjelma toteutettiin yhteisön, koulunja yksilön tasolla.Vuonna 2011 paneuduttiin nuorten päihteiden käytön vähentämiseen. Tupakkatoimenpideohjelman tavointoteutettu ohjelma kannusti nuoria miettimään omaa päihteiden käyttöään ja tarjosi tietoa ja tukeapäihteettömän elämäntavan valitsemiseksi.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

62Vuoden 2012 aikana hanke keskittyi opiskelijoiden mielenterveyden vahvistamiseen ja hankkeen aikanatoteutettujen toimintojen juurruttamiseen oppilaitoksen arkeen. Koululla järjestettiin opiskelijoille mielenhyvinvoinnin tukemiseksi ryhmätoimintaa.Hankkeen myötä ammattiopistolle on perustettu viikoittain kokoontuvia liikuntaryhmiä, järjestetty hyvinvointijaliikuntapäiviä, pidetty opiskelijoille tietoiskuja sekä teemapäiviä ja mukavia tempauksia ulkoilun jaesimerkiksi näytelmäesitysten muodossa. Tupakasta vieroitusryhmän ja tupakoimattomuuskilpailun avullaopiskelijoita ja myös henkilökuntaa on kannustettu savuttomuuteen. Suun terveydenhuolto on tehnytopetuspaketin opiskelijoille, opiskelijoiden vanhempia on informoitu nuorten hyvinvointiin liittyvistä seikoista jaopiskelijoille on tarjottu myös henkilökohtaista liikunnanohjausta.Hankkeen aikana kehitettiin sähköisessä muodossa olevia palveluja, kuten nuorten terveyskysely terveydenedistämisen näkökulmasta. Nettipelejä, joissa teemana oli terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hyvän olontyökalupakki on Salon ammattioppilaitoksen sivustolla oleva sähköinen työkalupakki, josta nuoret löytävätvastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.Länsi 2012 – Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankeKaste-rahoitteisen Länsi- hankkeen Salon kuntapilotin kehittämistyössä on keskitytty vuoden 2012 aikanaseuraaviin neljään osa-alueeseen: 1) paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittämiseen (Pakka-toiminta)2) yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatimiseen 3) matalan kynnyksen palvelujenkehittämiseen 4) päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistamiseen.Pakka -toiminnan vaikuttavuutta seurattiin vähittäistavarakauppoihin ja Alkoihin toteutetuin alkoholinkoeostoin. Tulokset ikärajakontrollin omavalvonnassa paranivat vuoden 2011 tuloksista 17,5 %. A-klinikanpäihde-työntekijän matalan kynnyksen työn pilotointia pääterveysaseman lääkärinvastaanotolla jatkettiin.Päihdetyöntekijän tavoitteena on konsultoida ja tukea terveysaseman henkilökuntaa alkoholin riski- jahaitallisen käytön tunnistamisessa ja lyhytneuvonnassa.Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009 -2015 -hengessä laadittiin ja hyväksyttiin Salonkaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2012 -2016. Suunnitelman painopiste on ehkäisevässämielenterveys- ja päihdetyössä, mutta myös korjaavan työn elementtejä, kuten huumehoidon kehittämistä ontyöstetty osana suunnitelman juurruttamisprosessia.Hankkeen aikana kehitettyä paikallista 13 - 17 -vuotiaiden nuorten internet -pohjaista matalan kynnyksenanonyymiä neuvontapalvelua (www.verkkovinkkis.fi) on markkinoitu monipuolisesti ja palveluun tulleetkysymysmäärät ovat olleet syksystä 2012 alkaen kasvussa. Eniten 9.1.2012 avattuun palveluun on tullutmielenterveys- ja ihmissuhdeaiheisia kysymyksiä. Vastaajina toimii kaupungin ja kolmannen sektorin sosiaalijaterveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat käyttää internetneuvontatyötä ennaltaehkäisevänä elementtinätyössään.Hankkeen myötä on toteutettu yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun Salon yksikön kanssa Case -pohjainenpäihdetyön moniammatillinen koulutus. Koulutuskokonaisuuden työpajoihin (2011 -2012) osallistui yhteensä122 henkilöä. Osallistujia seminaareissa oli toteutusjaksolla yhteensä 363. Vuoden 2012 aikana järjestettiinlisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Päihde- ja mielenterveysongelmien puheeksiotto jaasiakkaan kohtaaminen -koulutus, joka tavoitti kaikkiaan 107 osallistujaa.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

63Toimintakykyisenä ikääntyminenNeuvontapalveluiden ja hyvinvointia edistävien kyselyjen kehittäminenKaste-ohjelmaan kuuluvissa Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa vuosina 2010 – 2012 sekä senjatkohankkeessa vuosina 2012–2013 päätavoitteena on ollut tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asuakotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Salon kuntapilotissa yhtenä päätavoitteenaoli kehittää ja mallintaa kotona asuville ikääntyneille suunnattuja neuvontapalveluja, järjestämälläikäkeskustoimintaa ja ikäinfoiltapäiviä sekä verkkopohjaista tiedottamista ja ohjausta.Ikäkeskus Majakka perustettiin Halikon alueelle alkuvuodesta 2011. Toiminta käynnistyi ja mallintui Kastehakkeessa.Toiminta siirtyi 1.10.2012 hankkeen päättyessä kaupungin omaksi toiminnaksi. Toiminnan ydin onollut vapaaehtoisten innostuksen ja osaamisen hyödyntäminen ikäkeskustoiminnassa. Ikäkeskus Majakassayhdistysten ja muiden yhteistyötahojen avoin toiminta on jatkunut aktiivisena. Keväällä 2012 toteutettiin uusi10-ryhmä, joka on koettu tärkeäksi palvelumuodoksi ja joka on löytänyt oman asiakaskuntansa.Keväällä 2012 alettiin suunnitella ikäkeskustoiminnan laajenemista Perniöön. Ikäkeskus Reimari avautuisyksyllä. Toimintakonsepti on vastaavanlainen kuin Ikäkeskus Majakassa. Toiminta on käynnistynyt hyvin jaasiakaskunta on löytänyt ikäkeskuksen. Kaikille avointa sekä erityisryhmille suunnattua toimintaa järjestettiinpääasiassa ikäkeskuksissa. Ikäkeskustoiminnassa nähtiin merkittävänä ikäihmisten yhteisöllisyys ja osallisuussekä ikääntyneeseen kohdistuvana toimintana että neuvontapalveluiden sisällön tuottamisen näkökulmasta.Ikäinfoiltapäivät, joista on saatu erinomaista palautetta, jatkuivat eri taajamissa. Tietoa kävijät ovat saaneetmm. taksikortin ja palveluliikenteen käytöstä, pienapuvälineiden hankkimisesta ja käytöstä, kirjaston jaliikuntatoimen palveluista, aivoterveydestä muistin näkökulmasta, suun terveydenhoidosta,omaishoitoprojektista sekä hyvinvointiteknologian uusista palveluista ja sovelluksista.Salon ikäinfo.fi -sivut avautuivat keväällä 2012 ja niiden tarkoituksena on lisätä ikääntyneille ja heidänomaisilleen suunnattua, internetin kautta tapahtuvaa tiedottamista ja palveluohjausta. Sivusto kerää yhteenSalon eri alueilla toimivien yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden sekä kaupungin järjestämänikääntyneille suunnatun toiminnan ja palvelut sekä neuvontaa.Toisena päätavoitteena oli hyvinvointia edistävien kyselyjen kehittäminen ja mallintaminen. Kyselyjen avullapyritään löytämään riittävän ajoissa ns. riskiryhmiin kuuluvia ikääntyneitä ja kohdentamaan heihin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kotona asumisen tukemiseksi.Hyvinvointia edistävä kysely lähetettiin keväällä 2012 kotona asuville 75-vuotiaille (N=486), jotka eivät vieläkäytä säännöllisiä vanhuspalveluita. Kyselyjä palautui 421 kpl ja vastausprosentiksi tuli 86 %. Kysely olimahdollista palauttaa myös tilanteessa, jossa vastaaja koki toimintakykynsä niin hyväksi, että tarvettavastaamiseen ei ollut. Varsinaisia vastauksia saatiin 349 kpl eli 83 %. Vastaukset riskipisteytettyiin jakohonneeseen riskin ryhmään kuului 46 % vastanneista. Näistä naisia oli 54 % ja miehiä 46 %.Hyvinvointikyselyn avulla kartoitettiin palveluohjauksen, neuvonnan ja kotikäyntien tarve. Jokaiseenvastanneeseen otettiin yhteyttä joko puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Ohjausta tapahtui jo olemassaoleviin interventioihin. Hyvinvointia edistävä kotikäynti tehtiin kuuden vastaajan luokse. Hyvinvointikyselynjatkotyöstämistä varten kehitettiin verkkopohjainen työkalu yhteistyössä Turun yliopistoninformaatioteknologian laitoksen kanssa ja sen kehittäminen tulee jatkumaan edelleen Salon kuntapilotinjatkovuotena 2012–2013.Lisäksi keväällä 2012 toteutettiin Salon Ikäinfo 2012 –messut, joille osallistui yli 1000 henkilöä ja 100näytteilleasettajaa. Messuilla oli mukana mm. eri yhdistyksiä (mm. eläkeläis-, potilas-, veteraani- javapaaehtoisyhdistykset), seurakunta, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia sekä yrityksiä että Salon kaupungineri osastoja.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

64Hyvinvointiteknologia kotona asumisen tukenaTavoitteiden mukaisesti jo aloitettua hyvinvointiteknologian hyödyntämistä sekä asiakas- ettätyöntekijänäkökulmasta jatkettiin. Hyvinvointiteknologian käyttöön oton tavoitteena on sekä työntekijä- ettäasiakasprosessien optimointi, jotta hoitohenkilökunnan työaikaa voitaisiin kohdentaa entistä paremminvarsinaisiin hoitotilanteisiin. Lisäksi tarkoituksena on kehittää asiakkaille tarjottavaa palveluvalikkoa entistämonipuolisemmaksi, mikä mahdollistaa kotona asumista itsenäisesti.Kotihoidossa on toteutettu parina viime vuotena hyvinvointiteknologiapilotteja. Osa piloteista jatkuu edelleen.Pilotit arvioidaan ja niiden jatkosta päätetään erikseen. Lisäksi vanhuspalveluissa on kaksihyvinvointiteknologiaan liittyvää hanketta. Tehoa teknologista – hanke jatkui vuonna 2012 painopistealueenaPerniön palvelukeskuksessa tapahtuva uuden hyvinvointiteknologian testaaminen. TEKNOPRO-hanke käynnistyi15.2.2012. Hankkeet liittyvät kiinteästi Salon elinkeinopolitiikkaan. Hankkeet päättyvät vuonna 2013.Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin – hanke käynnistyi kesällä 2011. Hanketta rahoittavat Euroopanaluekehitysrahasto (EAKR) ja Salon kaupunki. Tavoitteena on tukea äkillisen rakennemuutoksen aikana Salonalueella uudenlaista, korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymistä ja luoda uusia työpaikkojamahdollistamalla hyvinvointiteknologian tuotetestaustoimintaa yrityksille ja korkeakouluille.Hyvinvointiteknologian uusien ratkaisujen tavoitteena on lisätä ikääntyneiden asiakkaiden aiempaa pidempää jalaadukkaampaa kotona selviytymistä, itsenäistä toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä sujuvoittaapalvelutuotannon työprosesseja.Perniön palvelukeskus on toiminut tuotetestauksen ydinympäristönä, jossa eri yritykset ovat voineet testatauusia tuotteitaan/palveluitaan. Kesäkuussa julkaistiin uusi työkalu ideoiden löytämiseksi osoitteessawww.uusiajatus.fi. Tavoitteena on löytää ideoita uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi alueelle. Työkalun avullaon syntynyt uusia ajatuksia, joita on lähdetty työstämään eteenpäin (esim. sähköinen kauppalista). Työkalu onosa tuotekehitysympäristöä. Uusien ajatusten ja ideoiden löytämiseksi on lisäksi järjestetty ikääntyneilleidearaateja, joissa ikääntyneet itse voivat arvioida uusien ajatusten ja ideoiden soveltuvuutta käyttöön.Hankkeessa on testattu lisäksi mm. sähköistä ovien avausta, sähkönkulutuksen seurantaa asiakkaanaktiviteetin ilmoittajana sekä laajennettu kannettavien tietokoneiden käyttöä. Kannettavien tietokoneidenkäytön vakiinnuttamisen tavoitteena on parantaa tiedonkulua ja vähentää ns. kaksoiskirjaamista, mikävaarantaa asiakasturvallisuutta.Vanhuspalveluissa käynnistyi 15.2.2012 Euroopan sosiaalirahaston ja Salon kaupungin rahoittama TEKNOPROteknologiaprosessien kehittämisessä -hanke. Tavoitteena on vahvistaa kotihoidon ja neuvontapalveluidenhenkilöstön teknologiatietämystä, mahdollistaa teknologian laaja-alaisempi hyödyntäminen kotihoitoprosessineri vaiheissa sekä tukea ja opastaa uusia teknologisia ratkaisuja käyttöönotettaessa ja sitä kautta henkilöstöntyöhyvinvoinnin lisääntyminen. Projektin tavoitteena on myös työprosessien sujuvoittaminen, arjenhelpottaminen ja asiakkaan turvallisuuden lisääminen teknologian avulla.Keväällä 2012 aloitettiin kotihoidossa teknologiatiimitoiminta. Teknologiatiimiin kuuluu kotihoitotiimien jäseniä,joilla on kiinnostusta ja valmiuksia toimia oman kotihoitotiiminsä tukena teknologioita käyttöönotettaessa.Teknologiatiimille on järjestetty koulutuksia, ryhmätapaamisia, messumatkoja ja opintokäyntejä.Teknologiatiimiläiset vievät teknologiatietämystä ja positiivista asennetta teknologiaa kohtaan eteenpäin omaantiimiinsä.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

65Hymykuopat- hankeVuosina 2009 – 2012 taide- ja kulttuuriyhdistyksillä oli osana Hymykuopat-hanketta mahdollisuus etsiä uusiakäytäntöjä yhteistyössä kuntien kanssa. Mukaan lähti kymmenen yhdistystä. Hanketta hallinnoi Salonkaupunki. Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus mahdollistivat hankkeen taloudellisesti. Viitekehyksentarjosi Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujentarjoajana -ohjelmallaan. Vertaistukena toimi Kolmas lähde -koordinaatiohanke sekä muut ohjelmanpilottihankkeet.http://www.salo.fi/kulttuuri/21851.aspxKulttuuritoimi Hymykuopat – hanke on Esr -rahoitteinen valtakunnallinen kehittämishanke, jossa vahvistetaankolmannen sektorin osaamista kunnille tarjottavien hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Hankkeeseenosallistuu 11 eri taide- ja kulttuurialan yhdistystä. Hankkeessa kehitetään neljää hyvinvointia tuottavaamenetelmää: Hyvinvoinnin Ketjureaktio, Elämysmatkalaukku, LUOTO -luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät jaLähikulttuuripalvelut. LUOTO -luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät – toiminnassa on keskitytty tuottamaantaidetta ja toimintaterapiaa yhdistämällä menetelmää, jossa tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja oppimistaheille ominaisella tavalla. Taiteilija-toimintaterapeutti -työparin toiminta on kohdistunut lapsiin ja nuoriin, joillaon havaittu lieviä tai keskivaikeita haasteita oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Toiminta onpainottunut ennaltaehkäisevään työhön. Salossa toiminta on keskittynyt alakoulujen lapsiin ja nuoriin.http://www.salo.fi/toimialoittain/sivistystoimi/kulttuuripalvelut/hymykuopat/Lataa liikettä! – hankeLataa liikettä! 2012- 2013 on hanke Salon maahanmuuttajien liikunnallisen aktiivisuuden ja osallisuudenlisäämiseksi. Hankkeen erityisenä kohteena ovat nuoret, tytöt ja naiset. Hankkeen päätavoitteita ovatmaahanmuuttajien aktivointi kaupungin ja seurojen palvelujen käyttämiseen ja omaehtoiseen liikuntaan sekänuorten harrasteliikuntaryhmien määrän ja seurayhteistyön lisääminen toiminnan tuottamisessa. Hankkeentarkoituksena on ollut maahanmuuttajien liikunnallisen aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen. Hankkeenkohderyhmänä ovat nuoret, tytöt ja naiset.Hankkeen päätavoitteet ovat: Aktivoida maahanmuuttajat käyttämään kaupungin ja seurojen palveluita, lisätämaahanmuuttajien omaehtoista liikuntaa, parantaa tiedottamista liikuntapaikoista ja palveluista, lisätämaahanmuuttajien tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista sekä edistää maahanmuuttajien ja kantaväestönkanssakäymistä. Salon nuorissa maahanmuuttajissa on paljon työttömiä, koska kaupungin työttömyysaste onkorkea. Voidaan ajatella liikunnan olevan myös yksi keino parantaa nuorten ja nuorten aikuisten yleistäelämänhallintaa. Toisena tavoitteena on lisätä nuorten harrasteliikunnan ryhmien määrää ja tiivistää yhteistyötäkaupungin liikuntapalvelujen ja seurojen välillä nuorten harrasteliikunnan järjestämisessä.Lataa liikettä! –hanke on vuonna 2012 perustanut kaikille avoimia, maksuttomia liikuntaryhmiä 13-19-vuotiaillenuorille yhdessä salolaisten urheiluseurojen kanssa. Juuri nuorina tai nuorina aikuisina maahan muuttaneetkokevat kotoutumisen vaikeammaksi kuin muun ikäisinä Suomeen tulleet (Zacheus ym. 2012) Nuorten ryhmiätoimii tällä hetkellä yhteensä 37 yhtä lukuun ottamatta (ent. Särkisalo) kaikissa uuden Salon kaupunginmuodostaneissa entisissä kunnissa.Lataa liikettä! – hankkeessa yhteistyötahoja urheiluseurojen lisäksi ovat 2012 olleet koulut, kulttuuripalvelut,kansalaisopisto, maahanmuuttoyksikkö, maahanmuuttajaneuvosto, te-toimisto, sosiaaliohjaajat, nuorten tietojaneuvontapalvelupiste, seurakunnan kv-yksikkö, aikuisopisto, ammattiopisto ja Salon monikulttuurinenyhdistys. Kuluvan vuoden aikana on toimintansa aloittanut kaupungin maahanmuuttajatyön koordinointiryhmä,jossa liikuntapalvelut on mukana.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

66Liite2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmäBergström Birte, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, TerveystoimiFranck Päivikki, johtaja, SosiaalitoimiHaapanen Mari, opetuspäällikkö, SivistystoimiHoikkala Leila, varhaiskasvatusjohtaja, SivistystoimiHyvärinen Janne, kehityspäällikkö, Strateginen kehittäminenIkonen Tuula, lastensuojelun johtaja, SosiaalitoimiHeikkilä Veijo, sosiaalityön johtaja, SosiaalitoimiLehtinen Leena, kaavasuunnittelija, Tekninen toimiLeino Irmeli, lehtori, Turun AMK, Salon yksikköLindholm Kauko, kehittämispäällikkö, KonsernihallintoLuostarinen Laura, vs. kulttuuritoimenjohtaja, SivistystoimiLyytinen Hannele, vanhuspalveluiden johtaja, Sosiaali- ja terveystoimiPäivärinne Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, TerveystoimiSiekkinen Johanna, nuorisotoimenjohtaja, SivistystoimiSuomela Risto, suunnittelupäällikkö, Tekninen toimiTanska Hilpi, liikuntatoimenjohtaja, SivistystoimiWasen Elise, avohoidon ylilääkäri, Terveystoimi| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

67Liite3. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat SalonkaupungissaSalon kaupungin strategia (päivitys)Ehkäisevän päihdetyönsuunnitelmaLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaNeuvolan, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun toimintasuunnitelmaKoulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelmaEsi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaOppilashuollon toimintasuunnitelmaLiikenneturvallisuussuunnitelmaMaahanmuutto-ohjelmaMielenterveys- ja päihdesuunnitelmaTerveyden edistämisen suunnitelma 2011- 2013Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille 2012 – 2015Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelma 2012- 2020| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

68Liite 4. Salon kaupungin toimintatulot ja kulut toimielimittäinTammikuu-Joulukuu 2012Talous- Toteutu- Jäljellä 2012 Käyttö%arvio 2012 € nut 2012 € € Ta/Tot10 TarkastusltkKulut -105 797 -84 032 -21 765 79,4Netto -105 797 -84 032 -21 765 79,411 KeskusvaaliltkTuotot 170 000 160 698 9 302 94,5Kulut -416 525 -374 005 -42 520 89,8Netto -246 525 -213 307 -33 219 86,512 KaupunginvaltuustoKulut -255 624 -262 349 6 725 102,6Netto -255 624 -262 349 6 725 102,613 KaupunginhallitusTuotot 12 683 023 11 899 625 783 398 93,8Kulut -21 438 322 -20 964 288 -474 034 97,8Netto -8 755 299 -9 064 663 309 364 103,519 MaaseutulautakuntaTuotot 4 732 314 6 035 848 -1 303 534 127,5Kulut -4 853 604 -5 991 260 1 137 656 123,4Netto -121 290 44 588 -165 879 -36,820 Sosiaali- ja terveysltkTuotot 22 528 777 22 403 421 125 356 99,4Kulut -183 577 807 -185 607 282 2 029 474 101,1Netto -161 049 030 -163 203 861 2 154 830 101,330 OpetusltkTuotot 5 734 813 5 925 954 -191 141 103,3Kulut -92 132 481 -91 243 987 -888 495 99Netto -86 397 668 -85 318 033 -1 079 636 98,840 Kulttuuri- ja kirjastoltkTuotot 629 965 520 546 109 419 82,6Kulut -5 806 510 -5 412 566 -393 945 93,2| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |

69Netto -5 176 545 -4 892 019 -284 526 94,545 Liikunta- ja nuorisoltkTuotot 1 398 771 1 449 995 -51 224 103,7Kulut -8 780 456 -8 511 976 -268 480 96,9Netto -7 381 685 -7 061 981 -319 704 95,750 Tekninen ltkTuotot 38 674 746 39 107 562 -432 816 101,1Kulut -40 388 193 -40 841 505 453 312 101,1Netto -1 713 447 -1 733 943 20 495 101,255 JätelautakuntaTuotot 50 340 41 251 9 089 81,9Kulut -49 856 -43 980 -5 876 88,2Netto 484 -2 729 3 213 -563,960 KaupunkisuunnittelultkTuotot 108 936 98 748 10 188 90,6Kulut -1 250 087 -1 060 645 -189 442 84,8Netto -1 141 152 -961 898 -179 254 84,370 Rakennus- ja ympäristöltkTuotot 595 460 577 522 17 938 97Kulut -2 570 896 -2 635 290 64 394 102,5Netto -1 975 436 -2 057 768 82 332 104,280 Vesihuoltolaitoksen johtokuntaTuotot 8 790 000 8 377 004 412 996 95,3Kulut -3 730 117 -3 652 780 -77 336 97,9Netto 5 059 883 4 724 223 335 660 93,482 Kaukolämmön johtokuntaTuotot 14 916 273 14 195 603 720 670 95,2Kulut -12 397 071 -12 251 053 -146 018 98,8Netto 2 519 202 1 944 550 574 652 77,2RAPORTTI YHTEENSÄTuotot 111 013 418 110 793 778 219 639 99,8Kulut -377 753 348 -378 936 998 1 183 650 100,3Netto -266 739 930 -268 143 220 1 403 290 100,5| Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |