1 SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS - Salon kaupunki

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSKaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.4.2010 § 37Voimaantulo 1.6.2010SISÄLLYSLUETTELOSISÄLLYSLUETTELO 11. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 21.1 SOVELTAMISALA 21.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 22. LUPAJÄRJESTELMÄT 22.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS 22.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS 23. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON5OTTAMINEN3.1 SIJOITTUMINEN 53.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA5MAISEMAAN3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 53.4 AITAAMINEN 63.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA 63.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN 73.7 OSOITEMERKINTÄ 94. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 94.1 RAKENNUSPAIKKA 94.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ 95. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 95.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN 10RANTA-ALUEELLA5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA 106. SUUNNITTELUTARVEALUE 107. TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY YLEISEEN VIEMÄRIVERKOSTON10ULKOPUOLISILLA ALUEILLA8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA 119. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 1110. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 1110.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 1110.2 VOIMAANTULO 111

1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET1.1 SOVELTAMISALAMaankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistäja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Salon kaupungissanoudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa,asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiastatoisin määrätty (MRL 14§ 4 mom.).1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINENKunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta. Senalaisena toimii rakennusvalvontaosasto.Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä.2. LUPAJÄRJESTELMÄTRakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuudesta on säädetty maankäyttöjarakennuslain 18 luvussa.2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUSLupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maataloudenharjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 50 m 2 :n suuruisen muuntalousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava- jasuunnittelutarvealueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä.2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUSMaankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätääntoimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta oheisen taulukonmukaisesti. Seuraavissa kohdissa esitetyt toimenpiteet käsitellään toimenpidelupanavain, mikäli kysymyksessä on rakennelma. Jos rakennelma on tulkittavarakennukseksi, käsitellään asia rakennuslupa-asiana.2

T = Toimenpidelupa, t = toimenpidelupa pohjavesialueella, I = Ilmoitus, - = eitoimenpidelupaa eikä ilmoitustaTOIMENPIDEKaupungin osa-alueAsemakaava Ranta-alue, Muualla-alue suunn.tarvealue1. Rakennelma- erillinen katos < 25 m 2 I I -- erillinen vaja < 7 m 2 - - -- erillinen vaja < 15 m2 T I -- kasvihuone < 10 m 2 - - -- kasvihuone < 100 m 2 T T -- kuivakäymälä T I ja t -- esiintymislava I I I- muu vastaava rakennelma I I I- kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä T T I ja t2. Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)- urheilupaikka T T I ja t- kokoontumispaikka T T T- asuntovaunualue tai vastaava (ilman, että se T T T- katsomo T T T- muuta kuin tilapäistä käyttöä vartenT T I ja t3. Liikuteltava laite- asuntovaunun tai –laivan tai vastaavanpitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, T T I ja tjoka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn taiveneilyyn4. Erillislaite (rakentaminen)- masto (jos h > 30 m ⇒ rakennuslupa) T T I- piippu (jos h > 30 m ⇒ rakennuslupa) T T I- varastointisäiliö I ja t I ja t I ja t- hiihtohissi T T T- muistomerkki - - -- suurehko antenni, h > 10 m (jos h > 30 m ⇒ T T -rakennuslupa)- suurehko tuulivoimala (jos kokonaiskorkeus > T T T30 m ⇒ rakennuslupa)- suurehko valaisinpylväs tai vastaava I I I5. Vesirajalaite (rakentaminen)- suurehko laituri (>10m) tai silta I I I- muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisestivaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtajaI I Itai vastaava6. Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen)− Muusta alueesta erotettu suurehko varastointi-tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseenT T Iverrattava alue7. Julkisivutoimenpide3

- rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen T T T- vesikatteen muuttaminen T I -- ulkoverhouksen tai katteen olennainen muuttaminenT T T- katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen T - -- ikkunajaon olennainen muuttaminen T T T8. Mainostoimenpide- muun kuin maantielaissa säädetynrakennelman, tekstin tai kuvan asettaminenulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa T I -tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävänmainoksen pysyvä tai pitkäaikainenasettaminen9. Aitaaminen (rakentaminen)- rakennuspaikan rajalle rakennettava kiinteäaita > 120 cm tai kadun reunusmuuri > 60 cm T I -10. Kaupunkikuvajärjestely- muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästija pitkäaikaisesti vaikuttavatjärjestelyt ja muutoksetT T -1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuuoikeusvaikutteiseen kaavaan.Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä,on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurinrajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutuanaapurille kohtuutonta haittaa. Lupaa tai ilmoitusta edellyttämätön rakennelma voidaanmäärätä poistettavaksi, mikäli se ei terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan taiulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia, taikka se ei sopeudu ympäristöön tai se onhaitaksi liikenteelle.MenettelytapamääräyksiäIlmoitus tehdään kirjallisena ja ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitystoimenpiteen laajuudesta ja laadusta.Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustaitoimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannaltaon tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta oleedellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129§ 2 mom).Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuodenkuluessa.4

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN3.1 SIJOITTUMINENEtäisyydet kaava-alueen ulkopuolellaRakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuinrakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä.Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevastarakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä.3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAANMaisema ja luonnonympäristöRakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maisemanluonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksienmukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikanluonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita,kauniita yksittäispuita, jne.Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksenkorkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osapihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettavakokonaisuuteen sopivaan asuun.Oleva rakennuskantaUudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaanrakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittääerityistä huomiota.3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTAYmpäristön hoitoRakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissäkunnossa (MRL 167 § 1 mom.).Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöidentai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista.5

3.4 AITAAMINENYmpäristön valvontaKunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuaympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksiapäättäminään ajankohtina.Katselmuksen ajankohdistaja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoillerakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla.Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltuaympäristöön.Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontintai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelleeikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle.Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossatontin tai rakennuspaikan haltija.Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovatkummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoliksikumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäliasiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaasiten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen jahuollettavissa.Enintään 120 cm korkea aita sekä istutettava aita eivät edellytärakennusvalvontaviranomaisen lupaa.Vaikka aita ei edellyttäisi lupaa, se voidaan määrätä poistettavaksi, mikäli se eiterveydellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksiataikka se ei sopeudu ympäristöön tai se on haitaksi liikenteelle.3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAARakennuspaikan kuivanapitoRakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitatonjohtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.Pihamaan korkeusasemaPihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, etteirakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.Liikennejärjestelyt6

Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettavahuomioon liikenneturvallisuus ja pelastustie. Autotallit, -katokset ja pysäköintipaikat tulee(pääsääntöisesti) sijoittaa rakennuspaikalla/tontilla niin, ettei autoa jouduta peruuttamaantielle, kevyenliikenteen väylälle, jalkakäytävälle tai kadulle.Maanalaiset johdot ja rakenteetRakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot jarakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.Pihamaan pintarakenteetRakennuspaikan rakentamattomaksi jäävä osa tulee jättää päällystämättä taipäällystää vettä läpäisevällä rakenteella lukuun ottamatta osia, jotka ovatvälttämättömiä ajoneuvoliikenteen järjestämiseksi.3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINENRakenteetRakennuslupaviranomainen voi sallia, että seuraavat rakennusosat saavat ulottuatontin tai rakennuspaikan rajan yli kaupungin hallinnassa olevalle katu- tai muulleyleiselle alueelle:1) Perusmuurin tai –pilarin antura maanpinnan alapuolella enintään 15senttimetrin etäisyydelle tai, jos antura on vähintään 1,5 metrin syvyydessä,enintään 50 senttimetrin etäisyydelle.Invaluiskan osalta ylitys saa olla suurempi, kunhan se ei haittaajalkakäytävän käyttöä.2) Porrasaskel enintään 30 senttimetrin ja jalustan osa sekä portin- jaovenpielet enintään 15 senttimetrin etäisyydelle. Nämä etäisyydet saadaanylittää enintään 5 senttimetrillä mainittujen rakennusosien perustustenosalta.Edellä 1 momentin määräysten estämättä rakennuslupaviranomainen voi erityisistäsyistä sallia tontin rajan suuremmankin ylittämisen.Kiinteistön omistaja huolehtii kustannuksellaan katualueelle ulottuvien rakennusosien jakaivojen kunnossapidosta sekä mahdollisten katualueen muutostöiden näihinaiheuttamista muutos- ja korjaustöistä.UlokkeetRakennuslupaviranomainen voi sallia, että erkkerit, parvekkeet, valokatteiset tilat,kattolistat, suojakatokset ja muut vastaavat rakennusosat saavat ulottua tontin tairakennuspaikan rajan yli kaupungin hallitsemalle kadulle tai muulle yleiselle alueelle,kuitenkin niin, että1) rajan ylitys ei saa olla 90 senttimetriä suurempi, lukuun ottamattaparvekkeita ja valokatteisia tiloja, jotka saavat ylittää edellä tarkoitetun rajanenintään 1,2 metrillä7

2) ne on rakennettava, mikäli ulottuvat tontin tai rakennuspaikan rajanulkopuolelle, vähintään 2,8 metrin korkeudelle maan pinnasta.Yleisen-, liike- tai muuten näihin verrattavan rakennuksen pääsisäänkäynninsuojakatos saa kuitenkin ulottua pidemmällekin, mikäli siitä ei ole haittaa liikenteelle.Mainos- yms. laitteetMyynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta asetettaessa on noudatettavaseuraavaa:1) Laite, mikäli se kiinnitetään 2,4 metriä ylemmäksi maan pinnasta, saaulottua enintään 90 senttimetriä sekä muussa tapauksessa enintään 15senttimetriä julkisivun pinnasta.2) Laite on kiinnitettävä tukevasti.3) Laite ei saa häiritä liikennettä, liikenteen ohjausta, katuvalaistusta eikä ollamuutoinkaan häiritsevä.4) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava ympäristöön.5) Seinään kiinnitettävä mainoskyltti, joka on kooltaan pienempi kuin 400 *600 mm, ei ole valomainos ja joka ei ole seinäpinnasta irti yli 50 mm, eivaadi toimenpidelupaa eikä ilmoitusta.6) Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin,etteivät ne haittaa kadun tai yleisen alueen käyttöä, kunnossa- japuhtaanapitoa tai ole pysäköinnin esteenä. Mainoslaitetta ei saa asettaajalkakäytävälle ellei vapaan kulkutilan leveydeksi jää vähintään 1,5 metriä.Mainostelineet on poistettava aukioloajan päättyessä.Aurinko- ym. suojuksetRakennusluvan myöntävä viranomainen voi sallia, että ikkunan aurinkosuojus saaulottua katu- tai muulla yleisellä alueella vähintään 2,4 metrin päähän maan pinnasta jaenintään 0,5 metrin etäisyydelle ajoneuvoliikenteelle varatusta alueesta. Suojus onkiinnitettävä tukevasti ja sen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttavaympäristöön.Sadevesien johtaminenRakennusluvan myöntävä viranomainen voi sallia, että katualueeseen rajoittuvanrakennuksen katolta johdetaan sadevesiä kadun puolelle. Tällöin rakennus onvarustettava räystäskouruilla ja tarpeellisella määrällä syöksytorvia.Asemakaava-alueilla sadevedet tulee kerätä talteen ennen johtamistasadevesiviemäriin tai maastoon.3.7 OSOITEMERKINTÄ8

Milloin rakennuksen seinään kiinnitettävä osoitenumero ei näy kadulle tai muulleliikenneväylälle tai tontin sisäiselle liikennealueelle taikka sen välittömään läheisyyteen,osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylänalkupäähän.Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä tarvittaessa kummankin kadun tailiikenneväylän puolelle.Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on tarvittaessa valaistava.Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA4.1 RAKENNUSPAIKKARakennuspaikan vähimmäiskoko on 4 000 neliömetriä.Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaansuorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikkapysyy samana.Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskieltoasemakaavan laatimista varten.Alle kahden hehtaarin rakennuspaikalle ei saa sijoittaa uutta hevostallia tai maneesia.4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄRakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen,jossa on enintään kaksi kerrosta tai kolme kerrosta ilman ullakkoa ja jonka kerrosala onenintään 400 m 2 .Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviätalousrakennuksia.Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 %rakennuspaikan pinta-alasta.Rakentaminen kellariin ja ullakolleAsemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisenkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakontasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminenrakennettuun ympäristöön on mahdollista.5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLEMeren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaarakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa onerityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan9

myöntämisen perusteena. (MRL 72.1 §).5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLARakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennustenkorkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vainharventaminen on sallittua.Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen,että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuinsaunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tuleekuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla.Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alin rakentamiskorkeus merialueilla vähintään 2,3metriä ja järvialueilla 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella.Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m 2 , saa rakentaa edellämainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitullatavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä.5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLARanta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen enintäänkaksikerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 120 m 2 .Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 m 2 ja talousrakennusten yhteensäenintään 40 m 2 . Samalla rakennuspaikalla saa olla enintään 4 rakennusta.6. SUUNNITTELUTARVEALUEMaankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaisia suunnittelutarvealueita ovat:- oheisessa liitekartassa esitetyt alueet- asemakaavojen ulkopuoliset taaja-asutusalueet (vähintään viisi rakennusta, joidenetäisyys toisistaan alle 200 metriä). Rakennusten lukumäärässä ei huomioida talousrakennuksia.7. TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY YLEISEEN VIEMÄRIVERKOSTONULKOPUOLISILLA ALUEILLATalousjätevesien käsittelyssä noudatetaan valtioneuvoston asetusta talousjätevesienkäsittelystä vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätevesienjohtaminen maastoon edellyttää tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoaennen rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä. Mikäli lausuntoa ei pyydetä,perustelu on merkittävä lupapäätökseen.8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA10

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksenominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisestialkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.Olemassa olevan rakennuksen tai rakennusryhmän yhteyteen rakennettavassauudisrakennuksessa tulee käyttää samoja tai naapurirakennusten kanssa hyvin yhteensopivia julkisivumateriaaleja, värejä ja kattomuotoa.Rakennukset tulee sijoittaa rakennuspaikalle niin, että olemassa oleva puusto ja muukasvillisuus säilyy mahdollisimman hyvin ja rakennukset sovitetaan maastoonkaltevuuden mukaan niin, ettei sokkelikorkeus ylitä 1,0 metriä.Rakentaminen tulee sijoittaa peltoalueiden tai muiden avoimien tilojen reunoille,mieluiten kasvillisuuden muodostaman reunavyöhykkeen taakse.Asuntorakentamista ei tule ilman erityistä syytä sijoittaa pohjoiseen viettäville, kylmilleja varjoisille rinteille.9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYTMaisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojatatyömaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttäälupahakemuksenkäsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaalaatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINENRakennusluvan myöntävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksenmääräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai rantaalueellaetäisyyksiä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikälirakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittavakaupunkisuunnitteluosaston lausunto.10.2 VOIMAANTULOTämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.6.2010 ja samalla kumoutuvat seuraavatrakennusjärjestykset:-Salon kaupungin-Halikon kunnan-Kiikalan kunnan-Kiskon kunnan-Kuusjoen kunnan-Muurlan kunnan-Perniön kunnan-Perttelin kunnan-Suomusjärven kunnan-Särkisalon kunnan10.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys10.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys22.04.2002 hyväksytty rakennusjärjestys19.06.2006 hyväksytty rakennusjärjestys29.10.2002 hyväksytty rakennusjärjestys20.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys12.11.2001 hyväksytty rakennusjärjestys18.12.2006 hyväksytty rakennusjärjestys29.01.2007 hyväksytty rakennusjärjestys15.11.2001 hyväksytty rakennusjärjestys11

Liitteet: suunnittelutarvealuekartta12