Käyttö- ja hoitosuunnitelma III - Kalatalouden Keskusliitto

JUURUSVEDENKALASTUSALUEENKÄYTTÖ- JA HOITO-SUUNNITELMA IIIJukka Laulajainen2011

Sivu 2 / 104

Sivu 3 / 104SISÄLLYSLUETTELO1 Kuvailulehti ...................................................................................................................52 Johdanto.......................................................................................................................53 Yleissuunnitelma...........................................................................................................63.1 Juurusveden kalastusalueen tavoitteet...................................................................63.2 Kalastusalueen yleiskuvaus....................................................................................63.2.1 Sijainti ja vesistöalueet.....................................................................................63.2.2 Kalastusalueen hallinto, rahoitus ja vesialueiden omistus................................73.2.3 Kuormitus.........................................................................................................83.2.4 Vesistön muu käyttö.........................................................................................93.2.5 Järvien ja virtavesien veden laatu ..................................................................103.2.6 Velvoitetarkkailutuloksia.................................................................................113.2.7 Natura 2000 -alueet ja muut erityisalueet.......................................................153.3 Kalastus ja kalakannat..........................................................................................173.3.1 Koekalastukset ja kirjanpitokalastus...............................................................173.3.2 Kalakantojen tila osakaskuntakyselyn perusteella .........................................203.3.3 Kalojen istutukset...........................................................................................223.4 Kalastuksen järjestely...........................................................................................243.4.1 Pienten vesialueiden yhdistäminen ja yhteistyön kehittäminen......................243.4.2 Yhtenäiskalastuslupa-alueet ..........................................................................253.4.3 Kalastusmääräykset ja kiellot.........................................................................253.4.4 Pyydysten merkintä ja kalastuksenvalvonta...................................................263.4.5 Kalastuksen ja kalankäytön edistäminen .......................................................283.4.6 Venevalkamat ja veneenlaskupaikat..............................................................293.5 Kalan nousuesteet................................................................................................304 Toimenpidesuunnitelma..............................................................................................304.1 Vesistön kunnostus ja hoito ..................................................................................30

Sivu 4 / 1044.1.1 Hajakuormituksen vähentäminen...................................................................324.1.2 Tehokalastus..................................................................................................344.1.3 Vesikasvillisuuden poisto ...............................................................................374.1.4 Rantojen kunnostus ja ruoppaus....................................................................394.1.5 Vedenpinnan nosto ........................................................................................404.2 Istutusohjeita.........................................................................................................414.3 Kalatalousvelvoitteet.............................................................................................435 Järvikohtaiset toimenpide-esitykset ............................................................................456 Virtavesien toimenpide-esitykset ................................................................................897 Seuranta.....................................................................................................................898 Liitteet.........................................................................................................................90Kannen kuva: Eero Kokkarinen

Sivu 5 / 1041 KuvailulehtiKalastusalueKotipaikkaPinta-alaAlueKuntaELY-keskusJäsenetJuurusveden kalastusalueSiilinjärvi23 772 hehtaariaItä-SuomiJuankoski, Kuopio, Nilsiä, Siilinjärvi, TuusniemiPohjois-Savon ELY-keskusOsakaskunnat, yksityiset vesialueetKäyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyminenHyväksytty kalastusalueen kokouksessa30.11.2011VoimassaoloaikaToistaiseksiSuunnitelma nähtävilläKalastusalueen isännöitsijä, Pohjois-Savon ELYkeskusSuunnitelman laatijaJukka LaulajainenValmistumisvuosi 20112 JohdantoTämä Juurusveden käyttö- ja hoitosuunnitelma on järjestyksessään kolmas. Aikaisemmatsuunnitelmat valmistuivat vuosina 1990 ja 2000.Käyttö- ja hoitosuunnitelma laatiminen ja ajan tasalla pitäminen ovat kalastusalueen lakisääteisiävelvollisuuksia. Suunnitelma on ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksenjärjestämisessä. Osakaskuntien ja viranomaisten on tarpeen mukaan otettava huomioonsuunnitelmassa esitetyt kalavarojen käyttöä ja hoitoa koskevat suuntaviivat.Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinta alkoi vuoden 2011 alussa Juurusveden kalastusalueenhallituksen nimeämän ohjausryhmän ja suunnitelman laatijan aloituskokouksella.Tämän jälkeen ohjausryhmä kokoontui laadinnan tiimoilta kuusi kertaa, kalastusalueenhallitus käsitteli suunnitelmaa kahdessa kokouksessa ja suunnitelma hyväksyttiin lopullisestikalastusalueen kokouksessa marraskuussa 2011.Suunnitelman laadinnan aluksi kalastusalueen osakaskunnille, muutamille yhteisille vesialueille,Metsähallitukselle, kahdelle kalastusyhdistykselle ja kahdelle virkistyskalastusseurallelähetettiin tiedustelu (ks. liite 2) koskien alueensa vesistöjen tilaa, kalakantoja, kalastustaja kehitysehdotuksia. Tiedusteluja lähetettiin 71 kpl ja vastauksia saatiin yhteensä 76kpl, joiltakin vastaajilta tuli useampia järviä koskevia vastauksia. Tiedustelun tuloksia käytettiinperustana käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteita määritettäessä.Suunnitelman kartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 773/MML/11.

Sivu 6 / 1043 Yleissuunnitelma3.1 Juurusveden kalastusalueen tavoitteetJuurusveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on pyritty huomioimaan suunnitelmanlaadintahetkellä käynnissä ollut kalastuslain kokonaisuudistus.Kalastuslain 1§:n mukaan "Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimmansuureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaakäytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekähuolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä,jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon".Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhmän välimietinnössä vuodelta 2010 todetaan, että"Kalastuslain keskeisenä tehtävänä tulisi olla kalavarojen käytön ja hoidon järjestäminenniin, että kalavarojen hyödyntämisestä saataisiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja samallaturvattaisiin luonnonvarojen ekologinen kestävyys sekä luonnon monimuotoisuus".Kalastuslainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä kestävän kalastuksenmääritelmää on syvennetty. Kestävällä kalastuksella on kolme tavoitetta. Ekologisestikestävä kalastus on kalakantojen hyödyntämistä vaarantamatta niiden ja koko ekosysteeminhyvinvointia ja uusiutumiskykyä. Tämä otetaan huomioon kaikissa vesienhoitotoimissa.Taloudellisesti kestävä kalastus on kalakantojen hyödyntämistä siten, että saadaanparas mahdollinen yhteiskuntataloudellinen hyöty. Sosiaalisesti kestävä kalastus tarkoittaa,että suomalaiseen kulttuuriperintöön olennaisesti kuuluvat kalastus ja luonnossa liikkuminenovat jatkossakin kaikille tasapuolisesti mahdollisia. 1Tässä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa pyritään Juurusveden kalastusalueen kokonaisvaltaiseentarkasteluun ja ottamaan huomioon kalastusalueen järvien ja muiden vesien luontaisetominaispiirteet sekä käyttäjien havainnot, kokemukset ja paikallistuntemus. Tärkeämuutos aiempiin suunnitelmiin nähden on se, että vesien kunnostus on nostettu merkittäväksipainopistealueeksi.Järvikohtaisissa toimenpide-ehdotuksissa on mainittu osakaskunnille ja yksityisten vesialueidenomistajille sekä muille asianomaisille lähetetyssä tiedustelussa esiin tulleita havaintoja,ongelmia ja ehdotuksia, jotka on otettu huomioon kalastuksen järjestämistä, kalanistutuksiaja muita vesienhoitotoimia koskevissa suosituksissa.3.2 Kalastusalueen yleiskuvaus3.2.1 Sijainti ja vesistöalueetJuurusveden kalastusalue sijaitsee Pohjois-Savossa, Itä-Suomessa, jakautuen Siilinjärvenja Tuusniemen kuntien sekä Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupunkien alueille (ks. liite:

Sivu 7 / 104Kalastusalueen kartta). Kalastusalueesta suurin osa kuuluu Vuoksen vesistöalueen Nilsiänreittiin ja alueen pääallas on Juurusvesi. Juurusveden pinta-ala on 7 500 hehtaaria ja semuodostaa suuremman järvikokonaisuuden yhdessä mm. Melaveden, Muuruveden jaRiistaveden alueen järvien kanssa. Muita kalastusalueen suurempia järvialtaita ovat mm.Suuri-Pieksä, Iso-Laju, Kotkatvesi, Iso-Jälä, Siilinjärvi ja Akonvesi, josta valtaosa kuuluuVuotjärven kalastusalueeseen. Pienempiä järviä ja vesialueita on noin 380 kappaletta, joistasuuri osa on pieniä alle 50 hehtaarin järviä. Alueella on muutamia pieniä jokia kutenVentojoki, Kauppisenjoki, Siilinjoki ja Pieksänkoski.Pääosa kalastusalueelle tulevista vesistä tulee Nilsiän reitiltä Vuotjärvestä. Alueen vedetvirtaavat Kotkatveden kautta Kallaveteen. Juurusvesi kuluu Juurusveden valumaalueeseen(vesistöalueen numero 4.61), johon purkavat vetensä seuraavat valumaalueet:2Valuma-alue Alaraja Pinta-ala ha Järvisyys %Siilinjoen va (4.65) Siilinjärvi 15 000 9,5Vuotjärven alue (4.62) Juankoski 52 850 17,5Riistaveden va (4.69) Riistavesi 21 400 12Kallaveden ja Unnukan säännöstely vaikuttaa Kallaveden kanssa samassa tasossa oleviinjärviin kuten Juurusveteen, Muuruveteen ja Melaveteen. Säännöstely vaikuttaa Kallavedentasossa olevien vesistöjen vedenkorkeuksiin varsin vähän. Koko vuoden vedenkorkeudenvaihteluväli on säännösteltynä keskimäärin 87 cm. Luonnonmukainen vaihteluväli on ollutnoin yksi metri. 3Kalastusalueen suurimmat taajamat ovat Siilinjärven kirkonkylä, Siilinjärven Toivala-Vuorela, Juankosken kaupunginosa Muuruvesi sekä Kuopion kaupunkiin kuuluva Riistavesi-Melalahti.Näistä Siilinjärven kirkonkylä on asukasluvultaan suurin.Hallinnollisesti Juurusveden kalastusalue on Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Kalatalousneuvonnastavastaa Pohjois-Savon kalatalouskeskus.3.2.2 Kalastusalueen hallinto, rahoitus ja vesialueiden omistusKalastusalueen hallinnosta säädetään kalastuslain 9. luvussa. Kalastusalue on lakisääteinenyhteistyöorganisaatio, jonka tehtävä on edistää toimialueensa kalataloutta. Kalastuslain71§:n mukaisesti kalastusalueen jäseniä ovat osakaskunnat, vesialueen omistajat,kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajiaedustavat järjestöt. Kalastusalueen jäsenet hoitavat alueella kalastuslaissa annettujajulkisen vallan käyttöön kuuluvia tehtäviä virkamiesvastuulla.

Sivu 8 / 104Kalastusalueen rahoitus pohjautuu kalastuslakiin. Alueellinen ELY-keskus jakaa tietynosan kertyneistä kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksuvaroista yleisavustuksena kalastusalueelletoimintamäärärahaksi. Jos vesialueen omistajalle kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksuvaroistajaettavan ns. omistajakorvauksen määrä olisi enintään 30 euroa, seohjataan suoraan kalastusalueelle. Lisäksi kalastusalue voi hakea harkinnanvaraisia toimintarahojaELY-keskukselta tai avustuksia esimerkiksi kunnilta. Kalastusalue saa rahoitustatoimintaansa myös järjestämiensä yhtenäislupien myynnistä. Kalastusalue voi harjoittaamyös muuta varainhankintaa ja se voi tehdä maksullisia toimeksiantoja esimerkiksiosakaskunnille ja muille vesienomistajille.Juurusveden kalastusalueen yhteispinta-ala on 23 772 hehtaaria, josta osakaskuntienosuus on noin 98 %. Valtion omistuksessa on noin 0,7 % vesialueesta. Juurusveden kalastusalueenosakaskuntaluettelo on esitetty liitteessä suunnitelman lopussa.3.2.3 KuormitusVesistön kuormitus jaetaan pistemäiseen ja hajakuormitukseen. Tyypillisintä pistemäistäkuormitusta on yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitus, joka purkuputkea pitkin johdetaanvesistössä yhteen kohtaan tai suppealle alueelle. Hajakuormitus on peräisin useasta pienestäpäästölähteestä, esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä sekä haja- ja loma-asutuksesta.Kuormituksen vaikutuksia pyritään kompensoimaan kalataloudellisillavelvoitteilla (ks. 4.3 Kalatalousvelvoitteet).Nilsiän reitillä maatalouden osuus ulkoisesta fosforikuormituksesta on noin 40 %, hajaasutuksennoin 8 %, metsätalouden noin 5 % ja pistekuormituksen noin 5 %. Typpikuormituksestaon noin puolet peräisin luonnonhuuhtoumasta ja laskeumasta, maataloudestanoin 30 % ja pistekuormitusta on 8 %. 4Merkittävimpiä pistekuormittajia Juurusveden kalastusalueella ovat Yara Suomi Oy:n Siilinjärventehtaat ja kaivos sekä Siilinjärven kunnan ja Kuopion Melalahden taajaman puhdistamot.Myös Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon Akonveden yläpuolellasijaitsevaan Koivukoskeen johtamat jätevedet vaikuttavat huomattavasti kalastusalueenvesien tilaan. Juankosken taajamassa sijaitsevan Stromsdal Oy:n kartonkitehtaanprosessivedet käsitellään samassa puhdistamossa. Tehdas oli konkurssin takia poissakäytöstä vuodesta 2008 kesään 2011, jolloin tehtaan toiminta jälleen käynnistyi PremiumBoard Finland Oy:n nimissä. Nilsiässä Kinahmin länsipuolella Sibelco Nordic Oy Ab (entinenSP-Minerals Oy) juoksuttaa ajoittain kaivostoiminnasta syntyviä vesiä Kauppiseen.Siilinjärvellä Lujabetoni Oy:n teollisuusalueen sade- ja muut pintavedet johdetaan Kevättömään.Juurusveden ja Iso-Jälän äärellä sijaitsevasta Kuopion lentokentästä aiheutuuvähäistä kuormitusta. Akonvedellä Akonpohjassa tukkien pudotuspaikka on paikallinenkuormittaja. Nilsiän Konttimäenalussuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä ja osa Kaijanpäänsuonturvetuotantoalueiden kuivatusvesistä johdetaan Ventojokea pitkin PuutosvedenPajulahteen. Kaijanpäänsuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä lasketaan myösKauppisenjokea myöten Iso-Lajuun.

Sivu 9 / 1043.2.4 Vesistön muu käyttöKalastuksen ohella kalastusalueen vesialueita käytetään esimerkiksi virkistykseen, lomaasutukseen,uittoon, veneilyyn, metsästykseen ja vedenhankintaan. Loma-asutus on jakautunutmelko tasaisesti alueen eri puolille. Talviaikaan vesistöjä käytetään paikallisestijääteinä.Kemphos Oy (nykyisin Yara Suomi Oy) on suurin yksittäinen vedenkäyttäjä Pohjois-Savossa ja täten myös Juurusveden kalastusalueella. Kemphos Oy:n voimassa oleva vesitalouslupasallii yhtiön ottaa jäähdytys- ja prosessivettä Juurusveden Kuuslahdesta enintään225 000 m³/vrk. Yhtiöllä on myös oikeus ottaa vettä Sulkavanjärvestä enintään 12000 m³/vrk puolivuosikeskiarvona laskettuna. Poikkeuksellisen kuivana aikana vedenottoon toteutettava siten, ettei sillä ole sanottavaa haitallista vaikutusta Sulkavanjärven vedenpinnankorkeuteen.Kuopion kaupunki ottaa Jänneniemen pohjois- ja eteläpuolelta Juurusvedestä ja Jännevedestärantaimeytyksellä muodostettua vettä, joka pumpataan Jänneniemen tekopohjavedenottamoltakaupungin asutuksen käyttöön. Voimassa olevan vesitalousluvan mukaantekopohjavettä saa ottaa korkeintaan 20 000 m³/vrk. Jänneniemen pohjavesialueella javedenhankintavesistön valuma-alueella on voimassa oleva oikeusvaikutteinen ranta- jamaaseutualueiden yleiskaava. Kaavaan rajatuilla alueilla tulee noudattaa asiaankuuluviamääräyksiä, jotta vesivarat säilyvät muuttumattomina ja pilaamattomina. 4Puun nippu-uittoa on harjoitettu kalastusalueella lähinnä Jännevirran kautta Juurusvedenpohjois-osista ja Melavedeltä. Alueella on ollut kaksi suurta pudotuspaikkaa, Pajulahti jaMelavesi. Kuuslahtea on aiemmin käytetty satunnaisesti tukkien jäälleajopaikkana ja talviaikaisenavarastona. Kalastusalueen toimintaan vaikuttaa myös Akonlahden pudotuspaikka,josta tukit uitetaan Muuruveden kautta edelleen Juurusvedelle.Pajulahti oli tukkinippujen pudotus- ja varastointipaikka kymmeniä vuosia, toiminta lopetettiinvuonna 2003. Toiminnasta lahden pohjaan kertynyt kuori- ym. puuaines on kuluttanutpohjan läheisissä vesikerroksissa runsaasti happea pudotuspaikan lakkauttamisen jälkeenkin,mikä on aiheuttanut vedenlaadun heikentymistä. Tilanteen parantamiseksi Pajulahteaon kunnostettu. Sinne asennettiin hapetinlaite vuonna 1995, vuonna 2002 vanha jateholtaan riittämätön laite vaihdettiin tehokkaampaan. Hapetuksen lisäksi syksyllä 2004poistettiin pudotuspaikan alueelta kaikki paalukiinnikkeet sekä puomitukset ja vuonna 2005pohjasta nostettiin tukkeja ja pohjaa harattiin. 5Melaveden pudotuspaikan toiminta on supistunut huomattavasti sitten 1990-luvun lopun.Pudotuspaikan vuoden 2009 vedenlaadun tarkkailun mukaan viitteitä pudotuspaikan toiminnastaei syvemmissä vesikerroksissa voitu todeta. 6Juurusveden läpi Kuuslahteen kulkee syväväylä (4,2 m kulkusyvyys). Juurusvedeltä Muuruvedelle,Pajulahteen ja Iso-Lajulle vie 2,4 m väylä ja Siilinlahdelle 1,7 m veneilyväylä.

Sivu 11 / 104ja hajakuormituksen vaikutusalueella on pieniä järviä ja jokia, jotka eivät täytä hyvän ekologisentilan tavoitetta (esim. Kevätön arvioitu biologisten laatutekijöiden perusteella välttäväksi,Sulkavanjärvi ja Pöljänjärvi tyydyttäviksi). 4Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman kirjoittamishetkellä Pohjois-Savon ELY-keskus oli tekemässäselvitystä Pohjois-Savon hyvää huonommassa tilassa olevien järvien kunnostustarpeistaja -mahdollisuuksista. Selvityksessä oli myös Juurusveden kalastusalueen vesiä.Painopisteenä oli vedenlaadun, ravinnekuormituksen, järven sietokyvyn, ravintoverkkokunnostuksentarpeen, happitilanteen jne. läpikäyminen olemassa olevan tiedon avulla. 73.2.6 VelvoitetarkkailutuloksiaTähän lukuun on koottu tietoja ns. Juurusveden yhteistarkkailun eli Yara Suomi Oy:n (aikaisemminKemphos Oy:n) ja Siilinjärven kunnan yhteisen vesistötarkkailun eri havaintopaikkojenveden laadun pitkän aikavälin (1986–2006) tutkimustuloksista ilmenevistä muutoksistasekä tietoja vuoden 2009 tarkkailuraportista. Lisäksi esitellään tuloksia muutamastamuusta velvoitetarkkailusta.KolmisoppiJuurusveden yhteistarkkailuohjelman vuosien 1986–2006 vedenlaadun muutosten yhteenvedonmukaan Kolmisopen tila heikentyi huomattavasti 2000-luvulla. Yara Suomi Oy:nrikastushiekka-alueelta suotautuvien vesien vaikutukset näkyivät välittömimmin Kolmisopenveden sähkönjohtokyvyn (suolaisuuden), fluoridi- ja sulfaattipitoisuuksien sekähappamuusasteen eli pH:n kohoamisina. Kolmisopen rehevöityminen kiihtyi 2000-luvulla.Järvi muuttui rehevästä erittäin reheväksi.Vuoden 2009 tarkkailuraportin mukaan on havaittavissa, että Kolmisopen tarkkailusyvänteenalusveden happitilanne talvella on 2000-luvun puolivälin tilaan nähden kohentunut,mutta kesällä happikato on vaivannut edelleen. Myös alusveden fosforipitoisuus on kehittynytparempaan suuntaan etenkin talvella. Päällysveden fosforimäärä on vähän lisääntynytsekä talvella että kesällä. Sulfaatin ja fluoridin pitoisuuksien suunta näyttää olevanalaspäin lukuun ottamatta alusveden tuloksia talvella 2009. Sähkönjohtavuudessakin onhavaittavissa lievää laskua.Koivusenjoki ja PöljänjokiViljelysmaiden halki virtaavassa, Kolmisopen alapuolisessa Koivusenjoessa sähkönjohtavuus,fluoridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä pH-arvo kasvoivat tasaisesti tarkkailujakson1986–2006 aikana. Kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan alentui jakson loppupuolella. Pöljänjoessa,joka toimii Koivusenjoen vertailualueena, pitoisuusmuutokset olivat pieniä.Koivusenjoessa kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat talvella 2009 jonkin verran korkeampiakuin yleensä 2000-luvulla. Kesällä 2009 ravinnepitoisuudet sitä vastoin olivat hiukanaiempaa alhaisempia. Sulfaatin ja fluoridin määrät ovat kasvaneet. Pöljänjoessa veden

Sivu 12 / 104kokonaisfosforipitoisuus oli maaliskuussa 2009 lievästi koholla 2000-lukuun verrattuna,mutta muuten veden laatu on pysynyt jotakuinkin entisellä tasolla.SulkavanjärviKoivusenjoen Sulkavanjärveen tuoma sulfaattikuormitus yli kolminkertaistui vuosien 1986–2006 kuluessa, mistä seurasi myös Sulkavanjärven sulfaattipitoisuuden ja sähkönjohtavuudenkasvu. Sulkavanjärven päällysvedessä rehevöityminen ei edennyt, mutta syvänteenalusvedessä oli kesäisin merkkejä lievistä muutoksista huonompaan.Vuoden 2009 tutkimustuloksista ilmenee, että Sulkavanjärven lopputalven ja -kesän happitilanneon säilynyt huonona. Typpipitoisuudet ovat nousseet, mikä viittaa kohonneeseenammoniumtyppikuormitukseen. Fosforipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.Sulfaatin ja fluoridin pitoisuudet ovat pysytelleet jokseenkin ennallaan.Pieni-Sulkava ja SiilinjokiPieni-Sulkavassa ja Siilinjoessa kaivostoiminnan vaikutukset veden laatuun näkyivät tutkimusjakson1986–2006 aikana siten, että sulfaattipitoisuudet ja sähkönjohtavuus nousivatajan oloon hieman, fluoridin pitoisuudet taas vähentyivät. Rehevyys ei lisääntynyt.Vuoden 2009 raportin mukaan Pieni-Sulkavan rehevyystaso on pysynyt jokseenkin ennallaan.Tosin typen pitoisuudet olivat sekä päällys- että alusvedessä tavanomaista korkeammalla,mikä on merkki lisääntyneestä ammoniumtyppikuormituksesta. Sulfaatin ja fluoridinpitoisuuksissa on havaittavissa lievää laskua. Siilinjoen vuoden 2009 tutkimustulokseteivät poikenneet merkittävästi vakiintuneesta tasosta.SiilinjärviSiilinjärvessä vuosien 1986–2006 tarkkailun aikana teollisuusvaikutukset olivat vähäiset.Ravinnepitoisuuksista päätellen rehevyys ei lisääntynyt ajan myötä. Tarkkailujakson loppupuolellaSiilinjärvessä kuitenkin mitattiin joitakin aiempaa korkeampia kasviplanktoninmäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuuksia.Vuonna 2009 tehtyjen mittausten perusteella Siilinjärven happitilanne on pysynyt heikkonaja sisäinen ravinnekuormitus ollut voimakasta.JuurusvesiJuurusveden Kuuslahden pohjoispäässä veden laatu säilyi melko samanlaisena vuosina1986–2006. Pohjan läheisten vesien kesäisissä happipitoisuuksissa voitiin todeta hienoistaheikkenemistä. Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n teollisuusalueen läheisillä havaintopaikoillatehtaan ja kaivostoiminnan vaikutus näkyi selkeimmin kohonneina fluoridi- ja sulfaattipitoisuuksinaalusvedessä talvella. Fluoridipitoisuudet eivät kuitenkaan olleet vesieliöille haitallisia.Veden laatumuutokset pitkällä aikavälillä olivat varsin pieniä, tosin hapen vähentyminenviittaa tilanteen vähittäiseen huononemiseen. Tarkkailujakson lopulla Juurusvedeltä

Sivu 13 / 104mitattiin joitakin entisiä korkeampia klorofyllipitoisuuksia, mutta muuten vedenlaatu muuttuiverrattain vähän.Vuonna 2009 Juurusveden Kuuslahden pohjoiskolkan näytteiden happipitoisuudet olivatjonkin verran alentuneet, muualla varsin hyviä. Ravinnepitoisuudet olivat aikaisempiin havaintoihinnähden samansuuntaisia tai paikoin hiukan korkeampia. Kaivosvesien vaikutusnäkyi alusveden kohonneina sulfaatin, fluoridin ja sinkin pitoisuuksina Kuuslahden pohjoisosissa.Juurusveden selkäalueen vedenlaadun tila säilyi verrattain vakaana vuosien 1986–2006tarkkailun ajan. Kaivostoiminnan vaikutukset veden laatuun olivat vähäiset. Tutkimukseteivät osoittaneet humuspitoisuuden muuttuneen sanottavasti.Sähkönjohtokyvyn ja pH:n arvoissa ei todettu pysyviä muutoksia. Fluoridin pitoisuudet olivatsuhteellisen pienet, kesäpitoisuuksissa oli havaittavissa lievää nousua. Sulfaattipitoisuudetolivat Kuuslahden aluetta pienemmät, pitoisuudet laskivat loivasti.Happitilanne vaihteli talvisin heikosta melko hyvään havaintopaikasta riippuen. Kesäisinhappitilanne oli yleensä hyvä. Väliveden talvisista kokonaistyppipitoisuuksista voitiin huomatavähäistä asumajätevesien vaikutusta 30 ja 40 m näytesyvyyksissä Siilinjärven kunnanjätevesien purkupaikan läheisyydessä. Fosforin määrä kohosi sisäisen kuormituksenseurauksena heikkohappisimpina vuosina, mutta yleisesti ottaen pysyi jokseenkin ennallaanlukuun ottamatta lievää paikoittaista alusveden fosforipitoisuuden kasvua.Vuoden 2009 happitilanne oli jokseenkin hyvä Juurusveden selkäalueella. Siilinjärven jätevesienvaikutus näkyi selvimmin selkäalueen havaintopaikkojen tuloksissa kohonneinakokonaistypen pitoisuuksina väliveden alapuolella. Ravinnepitoisuudet olivat aikaisempiinhavaintoihin nähden samansuuntaisia tai paikoin hiukan korkeampia.Pohjaeläintutkimusten perusteella yhteistarkkailualueen pohjien tila oli aikavälillä 1986–2006 Kolmisopen, Sulkavanjärven, Pieni-Sulkavan ja Siilinjärven osalta pysynyt huononaja paikoin entisestään heikentynyt. Juurusvedellä pohjien tila oli Kuuslahden pohjoisosissaja Yara Suomi Oy:n teollisuusalueen lähettyvillä sijaitsevilla havaintopaikoilla taantunut,mutta eteläisemmillä näytteenottopaikoilla pohjien tila oli alkanut parantua.Vuosien 1986–2006 tarkkailukauden lopulla vesikasvillisuudessa oli todettavissa lieviämuutoksia 2000-luvun alkupuoleen nähden. Esimerkiksi Siilinjärven tutkimusalueella eräätrehevyyden indikaattorilajit olivat poissa ilmentäen rehevyyden vähenemistä. Juurusvedenuloimmalla havaintolinjalla taas tietyt karun veden ilmentäjälajit olivat kadonneet osoittaenlievää rehevyyden kasvua. Muutamilla tutkimuslinjoilla ranta-asukkaiden ja piisamien tekemävesikasvillisuuden poisto vaikeutti tulosten vertailua aiempiin vuosiin. 8 9Kaijanpäänsuo ja KonttimäenalussuoNilsiässä sijaitsevien Kuopion Energia Oy:n Kaijanpäänsuon ja Konttimäenalussuon vuoden2005 kuormitustulosten perusteella turvetuotannon osuus Ventojoen valuma-alueen

Sivu 14 / 104kokonaisfosforikuormituksesta on 1 % ja kokonaistyppikuormituksesta 3 %. Kauppisenjoenvaluma-alueella, johon johdetaan valtaosa Kaijanpäänsuon kuivatusvesistä talvisin, turvetuotannonosuus koko vuoden kokonaisfosforikuormituksesta on laskelmien perusteella0,4 % ja kokonaistyppikuormituksesta 0,7 %.Kaijanpään-Konttimäenalussuon turvetuotantoalueen ympäristölupaan liittyvien verkkojenlimoittumista ilmentävien havaskokeiden (tehty Kaijassa, Iso-Pajusessa ja Kotajärvessä)tulokset ovat eri vuosina vaihdelleet eri järvien välillä. Verkkojen likaantumista aiheuttanuttekijä on ollut kaikilla alueilla humus ja muu orgaaninen aines (mm. piileviä sekä nauhamaisiasini- ja10 11viherleviä).MelavesiKuopion Melalahden taajaman veden laatua on seurattu jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelmienmukaisesti vuodesta 1972 alkaen. Melaveden Melalahti on lievästi humuspitoinen.Se on fosforipitoisuuden sekä kasviplanktonin määrää kuvaavan klorofyllipitoisuudenperusteella lievästi rehevä. Taajaman jätevesillä on ollut vain vähäinen vaikutus vedenmikrobiologiseen ja fysikaalis-kemialliseen laatuun. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä.Melalahden taajaman vuoden 2004 vesistötarkkailussa todettiin seuraavaa: "Yhteenvetonavuoden 2004 tarkkailusta voidaan todeta Melaveden havaintoasemien tilan olleen lievästiheikentynyttä happitilannetta lukuun ottamatta melko hyvän. Vesi luokittui keväällä niukkaravinteiseksitai lievästi reheväksi ja kesällä lievästi reheväksi. Päällysveden hygieeninenlaatu pysyi hyvänä. Jätevesien vaikutuksia havaintoasemien vedenlaatuun ei näytteenottoaikoinaollut selvästi eroteltavissa". 12Melaveden pudotuspaikan toiminta on supistunut huomattavasti sitten 1990-luvun lopun.Pudotuspaikan vuoden 2009 vedenlaadun tarkkailun mukaan "Melaveden havaintoasemienvesipatsas oli vahvasti lämpökerrostunut loppukesästä, mutta veden happipitoisuussäilyi hyvänä pohjaan saakka. Pitoisuudet seurasivat päällysvedessä havaittuja muutoksiahumuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta. Merkkejä pudotuspaikan toiminnasta tai muustakaanpoikkeavasta ei ollut syvemmissä vesikerroksissa havaittavissa". 6PajulahtiPuutosveden Pajulahti oli tukkinippujen pudotus- ja varastointipaikka kymmeniä vuosia,kunnes toiminta lopetettiin vuonna 2003. Toiminnasta lahden pohjaan kertynyt kuori- ym.puuaines on kuluttanut pohjan läheisissä vesikerroksissa runsaasti happea pudotuspaikanlakkauttamisen jälkeenkin, mikä on aiheuttanut vakavaa hapen puutetta ja sisäistä kuormitusta.Tilanteen parantamiseksi Pajulahtea on kunnostettu ja siellä on toiminut hapetinlaitevuodesta 1995.Pajulahden vesi oli vuoden 2009 näytteenoton perusteella edelleen hyvin rehevä. Tilanteenkohentumista hidastavat pudotuspaikan toiminnasta sedimenttiin kerrostunut happeakuluttava kuoriaines ja Pajulammesta Pajukosken kautta laskevan puron ravinnerikas vesi.Hapetuksen tehostaminen vuodesta 2002 lähtien on helpottanut pudotuspaikan läheisen

Sivu 15 / 104alueen alusveden happitilannetta. Vuonna 2009 alusveden happitilanne pysyi ympärivuotisenhapetuksen ansiosta hyvänä. 5 63.2.7 Natura 2000 -alueet ja muut erityisalueetEuroopan Unionin Natura 2000 -verkoston on määrä turvata EU:n luontodirektiivissä mainittujenluontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen linnustonsuojelualueidensuojelu. Natura-verkoston avulla Euroopassa toteutetaan Rio de Janeirossavuonna 1992 solmittua sopimusta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä.Juurusveden kalastusalueella sijaitsee useita Natura 2000 -alueita.Nilsiän kaupungissa Juurusveden kalastusalueen pohjois-koillisen osan rajamailla sijaitseeNatura 2000 -alue Kinahminrinteen lehdot, joka koostuu kahdesta lehdosta ja yhdestä lähdesuostaedustaen Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisilta luontotyypeiltään boreaalisialehtoja sekä Fennoskandian lähteitä ja lähdesoita.Nilsiässä sijaitseva Kitkukallion alue on pienialainen puolukka-lillukkatyypin lehto ja se luetaanEU:n luontodirektiivin luontotyyppiluokittelussa boreaalisiin lehtoihin. Alueella kasvaauhanalaisia lehtokasveja.Kuopion Ranta-Toivalassa sijaitseva Natura 2000 -alue Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaari ulottuu osittain (Halmejoki) Juurusveden kalastusalueelle. Halmejoen varrella,Kallaveteen viettävässä, loivassa lounaisrinteessä sijaitseva Halmejoen puronvarsilehto(boreaalinen lehto) kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.Kuopion ja Tuusniemen rajalla sijaitsevat Riistaveden lintujärvet Keskimmäinen ja Likolampikuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Molemmat järvet ovat laajahkojenpeltoalueiden ympäröimiä ja reheviä. Ne ovat tärkeitä linnuston pesimäpaikkanasekä muutonaikaisena levähdys- ja ruokailupaikkana kuten myös kasviston ja kasvillisuudenkannalta. Järvillä pesii säännöllisesti useita Pohjois-Savossa harvinaisia lintuja.Riistavedellä sijaitsevat Savuniemi ja Kipansalo kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon.Savuniemi-Kipansalo on tärkeä linnustonsuojelukohde. Alueen maalinnuston kokonaistiheyson korkea verrattuna normaaliin pohjoissavolaiseen metsään. Savuniemi-Kipansaloon maakunnan merkittävin lehtimetsäkohde puuston korkean iän ja alueen laajuudenvuoksi.Kuopion Vartialassa sijaitseva Natura-alue Suuri-Majoisen lehto on luontodirektiivin tyypityksenmukaisesti luonnontilaista tai sen kaltaista vanhaa kuusivaltaista ja boreaalistametsää.Melalahdessa, Kuopion koilliskolkassa sijaitseva Lähemäen metsä on pääosin entistä kaskimaata,jota on aikanaan laidunnettu. EU:n luontodirektiivin luontotyyppien perusteellaLähemäen metsä on luonnontilaista tai sen kaltaista vanhaa havu-lehtipuusekametsää,boreaalista lehtoa ja puustoista suota.

Sivu 16 / 104Tuusniemen Hiidenjärven äärellä sijaitseva Hiidenjärven lehto on EU:n luontodirektiivissämainittua boreaalista lehtoa. Alueella tavataan useita alueellisesti uhanalaisia lehtokasveja.13Riistaveden lintujärvien lisäksi Siilinjärvellä sijaitseva Kevätön-Pyylampi on luokiteltu valtakunnallisenlintuvesien suojeluohjelman kohteeksi. Muita merkittäviä lintuvesiä Juurusvedenkalastusalueella ovat mm. Siilinjärven Keskimmäinen, Apaja-Kumpunen ja Pieni-Sulkava.Juurusveden kalastusalueella on yksi EU-uimaranta, Siilinjärven Siilinlahden uimaranta.EU-uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jolla uimavesikaudella päivittäinen uimarimääräylittää 100 henkilöä. EU-uimarantoja valvotaan uimavesidirektiivin (2006/7/EY) mukaisestija valvontatutkimukset toimitetaan lääninhallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksenkautta Euroopan komissiolle. Uimavesidirektiivin toimeenpanoa ohjaavissa kansallisissasäädöksissä on määräykset mm. uimarantojen laadun seurannasta, hallinnasta sekälaatua koskevasta tiedotuksesta. Siilinlahden uimaveden laatuluokka on erinomainen, muttase luokitellaan ekologisen tilan osalta välttäväksi, mikä johtuu pääosin biologisista tekijöistä,erityisesti pohjaeläinyhteisöjen heikosta tilasta. 4Kuva: Eero Kokkarinen

Sivu 17 / 1043.3 Kalastus ja kalakannatJuurusveden kalastusalueen vesillä harjoitetaan pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastustasekä vähäisessä määrin ammattikalastusta.Alueen suurimmat järvialtaat Juurusvesi, Muuruvesi, Melavesi ja Riistaveden alueen järvetmuodostavat kalastollisesti melko yhtenäisen alueen. Yleisimmät kalalajit ovat ahven,hauki, lahna ja särki. Kuhaa tavataan kohtalaisesti koko alueella ja kuhakannat ovat vahvistuneetviimeisen kymmenen vuoden aikana toisaalta runsaiden istutusten ja toisaaltasuotuisten lisääntymisolosuhteiden myötä. Muikkukannat vaihtelevat luontaisesti, muttaovat pysyneet paikoin kohtalaisina.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti vuoden 2009 vapaa-ajankalastuksen määrääelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain ja kalastusalueittain 40 100 kotitaloudellelähetetyllä postikyselyllä. Kalastusta mitattiin pyydyskohtaisesti ja lupamuodoittain pyyntipäivienmääränä. Selvityksen mukaan Juurusveden kalastusalueella harjoitettiin vapaaajankalastustayhteensä 134 078 pyyntipäivää. Ongintaa ja pilkintää harrastettiin jokamiehenoikeudella31875 pyyntipäivää. Viehekalastukseen läänikohtaisella viehekalastusluvallakäytettiin 15 342 pyyntipäivää ja ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella 10 127pyyntipäivää. Kalaveden omistajan luvalla kalastettiin vieheellä 14 529 pyyntipäivää jamuuta kalastusta kalaveden omistajan luvalla harjoitettiin 62 205 pyyntipäivää.3.3.1 Koekalastukset ja kirjanpitokalastusKolmisoppi ja SyrjänlampiYara Suomi Oy:n Siilinjärven tuotantolaitoksia koskevan ympäristöluvan mukaisesti Kolmisopenja Syrjänlammen valuma-alueiden pienenemisen aiheuttamia vaikutuksia järvienkalastoon on seurattu Nordic-yleiskatsausverkoilla elo- ja syyskuussa toteutetuilla koekalastuksilla.Vuoden 2010 koekalastuksen saaliin perusteella Kolmisopen kalalajisto koostui pääasiassasamoista lajeista kuin edellisellä kalastuskerralla vuonna 2007: ahven, särki, kiiski, kuha,pasuri ja salakka. Elokuussa 2010 kappalemääräisestä saaliista noin 70 % ja syyskuussayli 90 % oli särkikaloja, pääsääntöisesti särkeä. Tulos muistutti vuoden 2007 syyskuunkalastuksen tuloksia, jolloin kalastosta noin 80 % oli särkikaloja. Ahventa tavattiinelokuun pyynnissä noin 27 % ja syyskuussa vain 2 % kappalemääräisestä saaliista. Petokalojen(hauki ja kuha) osuus molemmilla kalastuskerroilla oli pieni. Kokonaisuudessaansaalis vastasi rehevöityneen järven runsasta ja särkikalavaltaista kalakantaa.Syrjänlammesta tavattiin viittä eri kalalajia: ahven, särki, kiiski, salakka ja hauki. Vuoden2007 koekalastuksen tuloksiin verrattuna särjen osuus lajistossa oli suurentunut. Vuonna2007 särkeä oli noin puolet kappalemääräisestä saaliista, mutta vuonna 2010 sen osuusoli 80-90 %. Ahventa saatiin pienempiä määriä, muiden lajien osuus oli vaatimaton. Vuo-

Sivu 18 / 104den 2010 kokonaissaalis oli pienempi kuin vuonna 2007, mutta edelleen rehevälle lammelleominainen. 14SulkavanjärviYara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaiden kalataloudelliseen tarkkailuun liittyvien SulkavanjärvenPirttiniemessä ja Särkilahdessa elo- ja syyskuussa 2008 tehtyjen koekalastustensaaliista särki muodosti noin puolet kappalemääräisestä saalista ja ahven noin 30-45 %.Kilomääräisestä saaliista särki oli vieläkin vallitsevampi. Pienempiä määriä tavattiin seuraaviakalalajeja: kiiski, kuha, kuore, pasuri ja salakka. 15JuurusvesiYara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaiden ja Siilinjärven kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisiintarkkailuihin liittyvien, Juurusvedellä kuudella eri alueella (sekä vertailualueellaPuutosvedellä) elo- ja syyskuussa 2008 tehtyjen koekalastusten saalis koostui pääasiallisestiahvenesta ja särjestä (paikoin yli 90 % kappalemääräisestä saaliista). Koekalastustenmuut saaliskalalajit olivat kiiski, hauki, kuha, järvitaimen, made, lahna, pasuri, salakka,muikku ja kuore.Kilomääräisesti suurimmat saaliit saatiin Juurusveden eteläiseltä selkävesialueelta Aittosaarenedustalta. Kappale- ja kilomääräinen saalis oli pienemmillään Kuuslahdessa YaraSuomi Oy:n pasutevaraston ja tehdasalueen edustalla. Myös Siilinjärven kunnan jätevesienpukualueella Räyskynniemessä ja lähialueella Käärmeniemessä kokonaissaalis oli selvästipienempi kuin Aittosaaren edustalla. Kuuslahden eteläosassa Nikinsaaren edustallaja vertailualueella Puutosvedellä kalamäärä oli hieman suurempi kuin Kuuslahdessa,Räyskynniemessä ja Käärmeniemessä.Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n pasutevaraston ja tehdasalueen edustalla kalamäärä jalajisto kuvastivat lievästi rehevää tai niukkatuottoista vesialuetta. Myös Nikinsaaren edustanja Puutosveden kalasto oli lievästi rehevälle vesialueelle ominainen. Siilinjärven kunnanjätevesien purkualueella Räyskynniemessä ei ollut havaittavissa selkeitä jätevesienvaikutukseen viittaavia kalastomuutoksia. Käärmeniemessä särkikalojen osuus oli hiukanmuita alueita korkeampi ja Aittosaaren edustalla kalabiomassa oli muita alueita isompi,15 16 17mitkä viittaavat kalaston koostumuksen muutoksiin.Verkkokoekalastuksen saaliista lasketun saaliskalojen ja petokalojen suhde eli ns. Swinglenpetokalaindeksi on 5,06. Toivottavin saalis- ja petokalojen suhteen arvo on 3-6. Tämänperusteella näyttää Juurusvedessä olevan petokaloja melko sopivassa suhteessa saaliskaloihin.Petokalanistutuksista ei kuitenkaan ole haittaa, koska vasta petokalaindeksin arvo0-2,7 tarkoittaa, että petokaloja on järvessä liikaa. Vahva petokalakanta – noin 30 %kalabiomassasta – voi osaltaan säädellä nuorien särkikalojen määrää. Juurusvedellä petokalojaon 16,5 % kalojen kokonaisbiomassasta, joten tältäkin pohjalta kalavedenhoito18 19petokalanistutuksin on perusteltua.

Sivu 19 / 104Kaijanpäänsuo ja KonttimäenalussuoVentojoessa ei tiettävästi esiinny taimenta luontaisesti. Ventojokeen on (vuonna 2009) turvetuotantoalueenkalatalousvelvoitemaksuilla istutettu rapua ja taimenen pienpoikasia. 20Kuopion Energia Oy:n Kaijanpään-Konttimäenalussuon turvetuotantoalueen ympäristölupaanliittyen Ventojoen Jokiniemessä ja Pitkäkoskessa sekä joen alajuoksulla JuurusvedenPajulahteen laskevassa Pajukoskessa on tehty sähkökalastuksia ja koeravustuksia.Sähkökalastuksen perusteella kalatiheydet ovat alentuneet Jokiniemessä ja Pitkäkoskessavuodesta 1999 lähtien – erityisesti kivisimppu on vähentynyt. Myös kalalajisto on yksipuolistunutja Jokiniemessä aiemmin runsaasti esiintynyttä särkeä ei ole tavattu enää vuoden1999 jälkeen. Pajukoskessa kalastomuutokset ovat olleet vähäisempiä ja alueen kalastoon pysynyt runsaslajisena, tosin sielläkin on viitteitä kalatiheyden vähenemisestä.Koeravustusten perusteella Jokiniemen rapukanta on ollut aiemmin tyydyttävä, mutta onsittemmin vahvistunut. Vuonna 2005 saalis oli hyvä ja vuonna 2009 kohtalainen. Nuortenyksilöiden osuus saalissa oli suuri vuonna 2009. Pajukoskessa rapukanta on ollut aiemminhyvä ja vuonna 2009 kohtalainen. Pääosa ravuista on ollut nuorempia ikäluokkia. Pitkäkoskessarapukanta on ollut heikko.Turvetuotantoalueen kuivatusvesien kalataloudellisia vaikutuksia on seurattu myös koekalastuksinNordic-yleiskatsausverkoilla Kotajärvessä. Koekalastussaaliin perusteella järvessäon ahventa, särkeä, kiiskeä, haukea ja salakkaa. Kalasto on runsas, yleisimmät lajitpienelle ja matalalle järvelle tyypillisesti ahven ja särki. Kalakanta näyttää muuttuneen lievästisärkivaltaisemmaksi. Tulosten perusteella järveen ei kohdistu suurta verkkokalastuspainetta,mikä näkyy mm. runsaana isompikokoisten kalojen osuutena verkkosaaliissa.Koekalastusten saaliista on puuttunut kalatalousvelvoitteen mukaisesti istutettu siika, mikäviittaa heikkoon istutustulokseen. 11KauppinenSibelco Nordic Oy Ab:n (entinen SP Minerals Oy) ympäristölupa velvoittaa yritystä tarkkailemaanKauppisen kalataloudellista tilaa mm. koekalastuksilla. Koekalastuksissa Kauppisestasaadut kalalajit ovat ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, pasuri, salakka, siika ja särki.Särki on ollut valtalajina saaliissa lähes koko tarkkailun ajan (vuodesta 1982 lähtien), ahventaja särkeä on ajoittain ollut yli 90 % kokonaiskalamäärästä. Hauen osuus koekalastussaaliissaon vähentynyt vuoden 1988 jälkeen olemattomiin ja lahnasaalis on vaihdellutvuosien saatossa varsin paljon. Siikaa on saatu koekalastuksissa ajoittain pieniä määriä javuonna 2005 ensimmäisen kerran myös muutama kuha. 21AkonvesiKoillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n kalataloudellisen tarkkailuun liittyvän kirjanpitokalastuksenvuosien 1999–2007 aineiston pohjalta on laskettu tärkeimpien pyynnin kohteenaolevien lajien yksikkösaaliita Akonvedellä (Vuotjärven kalastusalueella). "Kilomääräisesti

Sivu 20 / 104merkittävimmät saalislajit Akonveden verkkopyynnissä ovat olleet hauki, lahna ja kuha.Pienempiä määriä on saatu siikaa, ahventa, madetta ja säynettä sekä satunnaisesti taimenta".Tarkkailuraportissa todetaan myös, että "Yhteenvetona kirjanpitokalastuksen tuloksistavoidaan todeta muutosten Akonveden verkkopyynnin kohteena olevissa kalakannoissaolleen tarkkailujakson aikana vähäisiä". 223.3.2 Kalakantojen tila osakaskuntakyselyn perusteellaKevättalvella 2011 Juurusveden kalastusalueen osakaskunnille ym. asianosaisille lähetetynkyselyn tärkeimpien pyynnin kohteina olevien kalakantojen tilaa koskevissa vastauksissaon todettavissa yleinen särkikalojen ja muun vähempiarvoisen kalaston runsastuminen,mutta toisaalta on myös huomioitu kuhakantojen voimistuminen monilla järvillä (ks.taulukko 1). Muita kyselyssä esiin tulleita asioita on esitetty järvikorteissa (ks. 5 Järvikohtaisettoimenpide-esitykset).Vastauksista ilmenevät havainnot ovat pitkälti yhteneviä edellä mainittujen koekalastustentuloksien kanssa. Tosin kyselyssä Kolmisopen särkikanta arvioitiin kohtalaiseksi eikä runsaaksikuten koekalastusten tulosten perusteella on todettu. Myös koekalastuksissa käytettävienNordic-yleiskatsausverkkojen petokalojen ja isokokoisten kalojen heikko pyytävyysnäkyy esimerkiksi Kauppisella koekalastussaaliissa haukien vähäisenä määränä,vaikka järvessä on osakaskuntakyselyn vastausten perusteella vahva haukikanta.Kuva: Eero Kokkarinen

Taulukko 1. Tärkeimpien pyynnin kohteina olevien kalakantojen tila osakaskunnille lähetetyn tiedustelun perusteella.H = heikko, K = kohtalainen, R = runsas, E = esiintyy (ei mainintaa lajin tilasta), - = ei esiinny / ei tietoa.Järvi Ahven Särki Hauki Muikku Taimen Made Lahna Kuha Siika Kuore Säyne Harjus Sorva Rapu MuuAhmo K R H - - - - - K - - - - - Kirjolohi EAkonvesi K R K - - K K R H H - - - - -Alus-Pölläkkä R R K - - H R H K - - - R K -Haluna K R K - - H K H K - H - - H -Honka-Jälä K K K - - H H H K - H - - H -Honkanen H K K - - H R H H - - - - - -Hökösenjärvi K R R - - - R - - - - - - - -Inganselkä K R K H - K K R/K H - - - - - -Iso-Jälä K/R R K/R H/K H/K R/K R H H/K H/K H/K - R H/- -Iso-Laju R R R H - H R R H R K - - - Ankerias HJuurusvesi R/K R/K R/K H/K H K/H K/R R/K H/K H/K H -/H - -/H -Jännevesi R/K R R/K H/- -/H K/H H/K/R H H/K H/K/- K/R/- -/H -/R -/H -Kallavesi R R R H H R R K H H K - - H -Karhonvesi R R R H H R R R H H H H - H -Kauppinen K R R - - H R H H - K - E H -Kevätön R R R - - H K/R H H - -/H - - -/H -Kolmisoppi K K K - - K K H H - R - - H -Kotkatvesi K R R K H K R K H K H - - - -Kumpunen R R R H H/- K/R R/K H K/H -/H H/K -/H - H/- -Kuukka K/R R K H -/H K/H R/K H K/H K H - -/K -/H -Kuuslahti R R K H H H R R H R K - - H Ankerias HLaajavesi K K K K H K K K H H H H - H -Leppäselkä R R K K - K K K K - H - - - -Melavesi K/R R K H H/- K K K H/K K H -/H - -/H -Muuruvesi K R K H - H K R H K H - - H -Naavanen K R K - - H R H H - H - - - -Niitty-Pölläkkä K R K - - - R H K - H - R - -Pöljänjärvi R R K - - H R H H - H - - H -Räimäjärvi R R R - H K R K R R K - - H -Siilinjärvi R R R - - K R R K H H - - - -Sulkavanjärvi R R R H H H/K R K/R H/K H/K R H/- - K/R -Suurijärvi R R K - - H R H K - - - - H Kiiski HSuuri-Majoinen K K K - - - - - - - - - - K -Suuri-Pieksä K/R R K K/R H H/K K/R H/K/R K/H H/K H/- -/H - H Salakka KTuusjärvi R R R - - K R K K H H - - K -Vianvesi K H/K K H - H K K/R H K/- H - R/- H -Ylä-Pieksä R R K - - H K H H - - - - H Kiiski K

3.3.3 Kalojen istutuksetJuurusveden kalastusalueelle eniten istutettu kalalaji on ollut 2000-luvulla kuha. Myösplanktonsiikaa on istutettu varsin runsaasti. Taulukossa 2 on kalataloushallinnon (Pohjois-Savon ELY-keskus) istutusrekisterin perusteella laadittu luettelo Juurusveden kalastusalueellevuosina 2001-2009 tehdyistä kalanistutuksista.Pirkanmaalla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että parhaiten kuhien istutukset ovatonnistuneet tummavetisissä tai sameissa ja rehevissä järvissä, joiden pinta-ala oli yli 50ha. Vesistön syvyydellä ei Pirkanmaan tutkimustulosten perusteella näytä olevan selvääyhteyttä kuhaistutusten onnistumiseen. 23Istutettu siika viihtyy monenlaisissa vesistöissä, kunhan happea ja ravintoa on riittävästi.Siikaistutuksia ei kuitenkaan yleensä kannata tehdä särkikalavaltaisiin vesiin tai järviin,joissa on runsas muikkukanta. On myös syytä muistaa, että ylimitoitetut istutukset johtavathelposti siikakannan kääpiöitymiseen. 24 Juurusveden kalastusalueella on runsaasti pienehköjälampivesiä, jotka on syytä huomioida siikaistutuksia suunniteltaessa.Kevättalvella 2011 Juurusveden kalastusalueen osakaskunnille ym. asianosaisille lähetetynkyselyn vastausten perusteella kuhaistutukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamattaonnistuneet. Myös siikojen istutukset ovat paikoin tuottaneet tulosta Juurusvedenkalastusalueella, joskaan eivät läheskään jokaisessa kohteessa.Taulukko 2. Juurusveden kalastusalueelle tehdyt istutukset vuosina 2001 – 2009 kalataloushallinnon(Pohjois-Savon ELY-keskus) istutusrekisterin tilaston mukaan.Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita yhteensä2001 Harjus 1k 250Hauki ek 15210Järvisiika 1k 500Järvitaimen 3v 682Kirjolohi 2v 83Kuha 1k 116112Lahna 1k 1938Made aik 375Planktonsiika 1k 999802002 Hauki ek 8605Järvitaimen 2v 200Järvitaimen 3k 221Järvitaimen 3v 619Kuha 1k 96797Lahna 1k 1062Made aik 1849Planktonsiika 1k 33157Säyne 1k 20002003 Hauki ek 15060Järvitaimen 2v 77

Sivu 23 / 104Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita yhteensä2003 Järvitaimen 3k 22Järvitaimen 3v 1235Kirjolohi 2v 49Kuha 1k 112396Made aik 858Planktonsiika 1k 52955Rapu aik 1702004 Harjus 2v 1100Hauki ek 8130Järvitaimen 3v 1005Kirjolohi 2v 114Kuha 1k 103910Lahna 1k 1000Made aik 1370Planktonsiika 1k 69800Säyne 1k 20002005 Järvitaimen 2v 300Järvitaimen 3v 731Kirjolohi 2v 75Kuha 1k 121496Made aik 1303Planktonsiika 1k 52750Rapu aik 8002006 Järvitaimen 3v 1316Kirjolohi 2v 85Kuha 1k 158761Made aik 860Planktonsiika 1k 535302007 Harjus 1k 1627Järvitaimen 2v 110Järvitaimen 3v 1107Kirjolohi 2k 64Kirjolohi 2v 237Kuha 1k 80332Made aik 871Planktonsiika 1k 655642008 Ankerias la 3000Järvitaimen 2v 200Järvitaimen 3v 1622Kirjolohi 2v 100Kuha 1k 83099Made aik 760Muikku vk 50000Planktonsiika 1k 10500Rapu aik 1502009 Järvitaimen 3v 1366Järvitaimen vk 7707Kirjolohi 2v 97

Sivu 24 / 104Istutusvuosi Kalalaji Ikä Istukkaita yhteensä2009 Kuha 1k 124418Made aik 1160Planktonsiika 1k 93746Rapu aik 1140ek = esikesäinen poikanen1k = yksikesäinen1v = yksivuotias2k = kaksikesäinen2v = kaksivuotias3v = kolmivuotiasaik = istutettu sukukypsiä kaloja, ikää ei tunneta tarkasti3.4 Kalastuksen järjestely3.4.1 Pienten vesialueiden yhdistäminen ja yhteistyön kehittäminenJuurusveden kalastusalueella osa osakaskunnista toimii aktiivisesti, mutta joukossa onmyös pieniä, heikosti toimivia osakaskuntia ja yksityisiä vesialueita. Vesialueiden yhdistäminensuuremmaksi yksiköksi tehostaa vesialueen hallintaa ja antaa paremmat mahdollisuudethoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Isommasta omistajajoukosta on myös helpompilöytää toimijoita esimerkiksi hoitokuntaan.Kiinteistönmuodostamislaki mahdollistaa yhteisten vesialueiden tai osakaskuntien yhdistämisen.Yhteisten vesialueiden yhdistäminen vaatii osakaskuntien suostumuksen. Asiavoidaan käsitellä osakaskuntien kokouksessa ja osakaskunnat voivat jättää yhteisen hakemuksenPohjois-Savon maanmittaustoimistoon.Yhdistämisneuvottelujen alkuvaiheessa tulee ottaa yhteyttä maanmittausviranomaiseen,joka tarkistaa vahvistetut osakasluettelot. Samalla selvitetään onko osakaskunnalla omistukseltaanepäselviä alueita. Maanmittausviranomaiselta saa myös yhdistämissopimukseensoveltuvia malleja sekä hakemuslomakkeen. Kiinteistötoimitus on maksullinen jamaksu määräytyy käytetyn ajan perusteella. Hinta-arvion saa Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta.Osakaskunta voi hakea avustusta kiinteistötoimitukseen Pohjois-Savon ELYkeskuksesta.Yksi vaihtoehto kalastuksen järjestämiseksi ja valvonnan helpottamiseksi on perustaa pienemmistävesialueista useamman osakaskunnan tai yksityisten vesialueiden yhteenliittymä.Yhteenliittymäalueilla kalastus joko kokonaan tai sovittavilta osilta sekä kalavedenhoitojärjestetään yhtenäisluvilla ja keskinäisillä sopimuksilla. Tarvittaessa on mahdollista järjestäytyämyös virallisemmin esimerkiksi perustamalla yhdistys. Tietyissä tapauksissa yhteenliittymätja yhtenäisluvat ovat vesialueiden yhdistämistä toimivampi ja edullisempi ratkaisu.Kalastus ja kalavesien hoito voidaan järjestää myös siirtämällä osakaskunnan tehtävätkalastuslain 64 §:n mukaisesti kalastusalueelle. Kun siirtämistä koskeva päätös on tehty,

Sivu 25 / 104osakaskunnan ja kalastusalueen kesken päätetään tehtävien rajaamisesta ja suorittamistavastasekä tulojen ja kustannusten jakamisesta. Kalastusalueen tulee ottaa siirrettäviksipäätetyt tehtävät suorittaakseen, mikäli se kalastusalueen hoidon kannalta on tarkoituksenmukaista.Siirtämistä käsitelleen osakaskunnan kokouksen päätös katsotaan valtuutukseksi,jonka perusteella kalastusalue voi siirrettävissä asioissa toimia osakaskunnanpuolesta.3.4.2 Yhtenäiskalastuslupa-alueetJuurusveden kalastusalueella on perustettu kaksi kalastusyhdistystä, Riistaveden kalastusyhdistysRiistavedellä Kivisillan eteläpuolella ja Jälänjärven kalastusyhdistys Jälänjärvellä.Osakaskunnat ovat liittyneet kalastusyhdistyksiin tai vuokranneet niille kalavetensäjoko kokonaan tai osittain. Kalastusyhdistykset hoitavat kyseisten vesien kalastusta koskeviaasioita ja myyvät alueilleen yhteislupia, jotka käsittävät kaikenlaisen kotitarvekalastuksenmuodot.Juurusveden viehelupa-alueen pinta-ala on n. 13 000 hehtaaria. Alue käsittää kalastusalueensuurimmat vedet tai osia niistä kuten Akonvesi, Iso-Jälä, Iso-Laju, Juurusvesi, Karhonvesi,Kumpunen, Kuukka, Olkivesi, Riistavesi, Siilinjärvi, Suuri-Pieksä ja Vianvesi.Juurusveden kalastusalue korostaa viehelupa-alueen tärkeyttä ja pitää tavoitteenaan lupaalueenlaajentamista koko kalastusalueen kattavaksi. Tämä helpottaisi kalastuksen valvontaaja selkeyttäisi lupa-alueen rajoja. Kattava viehelupa-alue tarjoaa läänikohtaisellaviehekortilla kalastaville vaihtoehdon useamman vieheen käyttöön luvallisesti.Kalastusalueen viehekalastuslupia voidaan ostaa myyntipisteestä, internetin kautta tai sevoidaan maksaa myös pankkisiirtona. Lupa-alueesta ylläpidetään selkeää karttaa.Matkailukalastusta harjoittaville yrityksille, yhteisöille tai elinkeinotoiminnanharjoittajillemyydään matkailuyrittäjälupia. Luvalla voivat kalastaa kaikki opastetulle kalastusmatkalleosallistuvat asiakkaat kalastusalueen viehekalastusluvan ehtojen mukaisesti. Matkailuyrittäjälupiamyy kalastusalueen isännöitsijä. Luvan saajan on raportoitava kalastusalueellevuoden loppuun mennessä matkailuyrittäjäluvalla kalastaneiden määrästä.Riistaveden perhokalastajat ry:n ylläpitämä onkilammikko Suuri Kangaslampi CampingAtraimen yhteydessä ei kuulu viehelupa-alueeseen, vaan siellä kalastettaessa on oltavaasianmukainen lupa.3.4.3 Kalastusmääräykset ja kiellotJuurusveden kalastusalueen länsirajalla Siilinjärven kunnassa sijaitseva Räimänkoski onKuopion maaseutuelinkeinopiirin (nykyinen Pohjois-Savon ELY-keskus) päätöksellä määritettykalastuslain 8§:n mukaiseksi lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- tai virtapaikaksi.Jokamiehen oikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisella viehekalastusluvallakalastaminen on kielletty näissä kohteissa kuten myös erityiskalastuskohteis-

Sivu 26 / 104sa. Vesireitteihin liittyviä järviä, lampia ja järvimäisiä suvantoja sekä järvien välisiä salmiaei pidetä varsinaisina virta-alueina.Kalastusalue asettaa tavoitteeksi, että kalastuksen järjestäminen toteutetaan järvikohtaisillasäännöksillä siten, että kaikki saman järven alueella toimivat osakaskunnat noudattavatyhtenäisiä verkon silmäkokorajoituksia. Periaate on seuraava:- järvet, joissa ei istutettavia kalalajeja: ei verkon silmäkokorajoituksia- järvet, joihin istutettu kuhaa tai taimenta: verkon minimisolmuväli 55 mm 10 metriäsyvemmillä vesialueilla (ei koskemuikkuverkkoja)Harvojen verkkojen käyttö tulee jatkossakin olemaan merkittävä kotitarve- ja virkistyskalastajienkalastusmuoto. Nykytiedon perusteella näyttää siltä, että kuhan riittävän lisääntymisenturvaamiseksi ja nopeasta kasvusta johtuvan saalismäärän nousun hyödyntämiseksiverkkojen solmuvälin tulisi olla vähintään 55 millimetriä. Tiheämmillä verkoilla kalastettaessaongelmaksi voi muodostua alamittaisten kuhien joutuminen pyydykseen. Kuhalla kalastuslainmäärittelemä alamitta (37 cm) on niin pieni, että suuri osa täysimittaisista kaloistaei ole vielä lisääntymiskykyisiä. Etelä-Kallavedellä tehdyssä tutkimuksessa on todettu,että käytännössä kaikki koiraat olivat sukukypsiä 45 cm pituisina, naaraat vasta yli 50 cmpituudessa. Kalastus 45-50 mm verkoilla verottaa naaraita, jotka eivät ole ehtineet kuteavielä kertaakaan. 25Järvet, joissa ei ole kuhaa tai taimenta, ja joihin on istutettu siikaa, verkon silmäkokorajoituksentarkoituksenmukaisuus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Jos siikaa istutetaan runsaasti,on sitä syytä pyytää suhteellisen tehokkaasti ja mahdollisesti edellä suositeltua tiheämmilläverkoilla siikakannan kääpiöitymisen ehkäisemiseksi.Jäljempänä esitetyissä järvikohtaisissa hoitosuosituksissa verkon silmäkokorajoituksia ontarkasteltu tapauskohtaisesti, joten suositukset saattavat poiketa jossakin tapauksissaedellä esitetyistä periaatteista.Vuonna 2011 muutetussa kalastuslain 36 §:ssä määrätään, että säädettyä vähimmäismittaapienempi kala, rauhoitusaikana tai kielletyllä kalastustavalla saatu kala, on välittömästilaskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala on laskettava takaisinveteen elävänä tai kuolleena, jos se on pyydetty rauhoitusaikana, kielletyllä pyydyksellä taikielletyllä kalastustavalla.3.4.4 Pyydysten merkintä ja kalastuksenvalvontaKalastuslain ja -asetuksen mukaan pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittäväsiten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Kalastussäädöstenmukaan pyydyksiin on lisäksi merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot

Sivu 27 / 104sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystätarvitsee nostaa vedestä. Tarkemmat määräykset pyydysten merkitsemisestä onesitetty kalastusasetuksessa.Valvonnan helpottamiseksi Juurusveden kalastusalue suosittaa, että osakaskunnilla jayksityisillä vesialueilla olisi pyydysmerkit, joilla merkitään kaikki seisovat pyydykset. Merkistäilmenee osakaskunnan tai yksityisen vesialueen nimi sekä vuosi, jolle lupa on myönnetty.Pyydysmerkin lunastaminen oikeuttaa kalastamaan vain merkissä mainitun kalastuskunnantai yksityisen vesialueen alueella.Pyydysten merkitseminen on tärkeää etenkin veneilyonnettomuuksien, muun vesiliikenteelleaiheutuvan haitan sekä pyydysten vahingoittumisen ehkäisemiseksi. Viehelupaalueellaja järvillä, joilla uisteluharrastus on suosittua, kalastusalue suosittelee seisoville jakiinteille kalanpyydyksille asetuksen mukaista vesiliikenteen käyttämille alueille tarkoitettuapyydysten merkitsemistä. Uistelijat havaitsevat asianmukaisesti merkityt pyydykset ajoissaja pystyvät väistämään ne. Samalla myös vastuukysymykset mahdollisissa pyydysten rikkoutumistapauksissaselkeytyvät.Kalastettaessa on vältettävä aiheuttamasta tarpeettomasti haittaa tai häiriötä rannan omistajalletai haltijalle. Ongintaa tai pilkintää harjoitettaessa ei saa kalastaa (ilman erityistäoikeutta) 50 metriä lähempänä asetuksen mukaisella selvällä merkillä merkittyä verkkoa,rysää tai muuta kiinteää pyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa,jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi haittaa tai häiriötä.Pyyntipaikan varaaminen ei ole sallittua ja kalastuksen päätyttyä pyydykset, merkit ja muutkalastuksessa tarvittavat välineet on viipymättä poistettava vedestä, kuten kalastusasetuksessaon säädetty. Myös talvipyynnissä käytettävät merkit, kepit, styroksit ym. on poistettavajäältä pyynnin päätyttyä.Vuonna 2011 muutetun kalastuslain 89 §:n mukaan todistus kalastuksenhoitomaksun javiehekalastusmaksun maksamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekävaadittaessa näytettävä kalastuslain 96 §:ssä mainitulle viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle.Vuonna 2011 kalastuslain 13. lukuun Kalastuksenvalvonta (96 § – 108 §) tehtiin perustuslainedellyttämät muutokset, jotka koskevat- kalastuksenvalvojan toimivaltasäännöksiä ja kelpoisuutta- kalastuksenvalvojaksi hyväksymistä ja sen peruuttamista- kalastuksenvalvojakorttia ja -tunnusta- valvontaviranomaisen, kalastuksenvalvojan, vesialueen omistajan, osakkaan ja kalastusoikeudenhaltijan tarkastus- ja talteenotto-oikeutta sekä- kalastuksenvalvojien koulutusta ja valvontaa.

Sivu 28 / 104Kalastuksenvalvojalta edellytetään kalastuslainsäädännön ja hallintolain mukaisten hyväähallintoa koskevien perussäädösten hallintaa sekä asiakaspalvelutehtävässä tarvittaviataitoja ja kalastuksenvalvontaan liittyvien viranomaisten yhteistoiminnan tuntemista. Kalastuksenvalvojanon läpäistävä kalastuksenvalvojan koe. Kalastusalueen tavoitteena on, ettäjokaisessa suuremmassa osakaskunnassa olisi vähintään yksi kalastuksenvalvoja. Pienemmissäosakaskunnissa valvonta voidaan siirtää kalastusalueen tehtäväksi. Kalastusalueellatulisi olla vähintään 2–3 omaa kalastuksenvalvojaa, jotka valvovat koko aluetta jatoimivat yhdysmiehinä osakaskunnan valvojien ja kalastusalueen välillä. Jos osakaskuntasiirtää valvonnan kalastusalueen tehtäväksi, tulee siitä tehdä erillinen päätös ja sopimuskalastusalueen kanssa.3.4.5 Kalastuksen ja kalankäytön edistäminenKuva: Eero KokkarinenJuurusveden kalastusalueen tavoitteena on seudun asukkaiden, kesäasukkaiden ja matkailijoidenkalastusharrastuksen ja kalastusmahdollisuuksien säilyttäminen, lisääminen jamonipuolistaminen. Erityisesti lapset ja nuoret halutaan saada innostumaan vapaaajankalastuksesta.

Sivu 29 / 104Keinoja kalastusalueen tavoitteiden saavuttamiseksi voisivat olla mm. Juurusveden lupaalueenkehittäminen ja yhtenäislupien myynti, lupa-aluekarttojen laatiminen ja jakelu, kalastuksenharrastamisen helpottaminen veneenlaskuluiskia, pysäköintipaikkoja, rantautumispaikkoja,nuotiopaikkoja ynnä muuta tuki-infrastruktuuria rakentamalla, kesämökkikalastuksenedistäminen lupienmyynnistä tiedottamalla, lapsille ja perheille suunnatun kalastuksenalkeiden opastuksen järjestäminen yhdessä kalakerhojen kanssa, kalastustapahtumienjärjestäminen sekä kalastusmatkailuelinkeinon tarpeiden huomiointi esimerkiksikalastusopasyrittäjille soveltuvien lupien järjestämisellä.Kotitarve- ja virkistyskalastajien pyytämän kalan osuus on noin kolmasosa Suomen kokokalansaaliista. Sisävesien kalansaaliista kotitarve- ja virkistyskalastajat pyydystävät miltei90 %. Suomalaisissa kotitalouksissa merkittävä osa kalaruuista on itse kalastetuista kaloistavalmistettua. Kansalaisten kalankäytön edistämisessä myös Juurusveden kalastusaluehaluaa kantaa kortensa kekoon. Koulujen, kyläyhdistysten sekä erilaisten järjestöjenkanssa järjestetyt tapahtumat ovat mainioita tilaisuuksia opastaa esimerkiksi kalankäsittelyssäja kalaruokien valmistuksessa ja näin lisätä entisestään paikallisen kalan käyttöä.Yksi esimerkki nuoren väen kalastuksen ja kalankäytön edistämisestä on Maa- ja metsätalousministeriönvuosina 2004 – 2007 rahoittama pohjoissavolaisten kalastusjärjestöjenyhteistyöhanke "Kalakoukku – käytännön matikkaa nelosille" vei kolmen kouluvuoden aikanayli 6000 pohjoissavolaista neljäsluokkalaista onkimaan tai pilkkimään ohjatusti. Kalakoukku-projektiosoitti, että käytännön kalastustapahtumat kiinnostavat lapsia, ja että niitäpitäisi pystyä järjestämään useammin. Saaliskin on tärkeää, joten kalastusvälineiden tulee26 27 28 29olla kunnossa ja opastajien asiantuntevia.3.4.6 Venevalkamat ja veneenlaskupaikatKalastuksen harjoittamista vaikeuttaa osalla järviä riittämätön venevalkamien ja veneenlaskupaikkojen määrä, joka rajoittaa osakaskuntien osakkaiden, yksityisten vesialueidenomistajien ja ulkopuolisten pääsyä vesille.Vene- ja laituripaikkoja Juurusveden kalastusalueella on suurimpien taajamien, kuten Siilinjärven,Melalahden ja Muuruveden, rannoilla, mutta pääsääntöisesti paikat on varattuvakituisen paikan lunastaneille. Vierasvenepaikkoja on tarjolla rajoitetusti em. taajamienlaitureissa. Näiden lisäksi kalastusalueella on useita venevalkamia, joiden käyttö perustuu”ikimuistoiseen nautintaoikeuteen”.Kalastusalueella veneenlaskupaikkoja on mm. Iso-Jälällä Järviterminaalissa, SiilinjärvelläKanavatien ja Jynkänlahden venesatamissa, Riistavedellä Melalahdessa, Muuruvedellävierassatamassa, Puutosvedellä Pajulahdessa, Pieni-Pieksällä Pieksänkosken retkisatamassasekä Suuri-Pieksällä Kartanohotelli Kivennavan rannassa. Nilsiässä Juurusvedenitärannalle Hiekkaniemeen on suunnitteilla venesatama (ELY-keskus toteuttajana).Kalastusalue pitää tärkeänä, että kullakin isommalla järvialtaalla on vähintään yksi yleinenvenevalkama tai veneenlaskupaikka.

Sivu 30 / 1043.5 Kalan nousuesteetSulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välinen joki ruopattiin vuonna 2000, minkä jälkeen järvienvedenkorkeutta on säännöstelty Siilinjoessa olevan Siilinkosken voimalaitoksen padonavulla. Alun perin Siilinjoen pato on rakennettu 1800-luvun alussa. Padon nykyisestä käytöstävastaa voimalaitoksen omistaja Ilkka Lankinen. Toiminnalle on Itä-Suomen aluehallintovirastonympäristölupavastuualueen lupapäätös nro 100/10/2 (Dnro ISA-VI/68/04.09/2010).Pöljän-, Kevätön- ja Pitkäjärvi laskevat Pöljänjärvestä Pöljänjokea pitkin Sulkavanjärveenja sieltä edelleen Pieni-Sulkavan ja Siilinjärven kautta Juurusveteen. Pöljänjoessa on MarttiRuotsalaisen omistama Pöljän myllypato, jossa on settiaukolla varustettu kiinteä ylisyöksyputous.Padolle on Itä-Suomen vesioikeuden 8.11.1973 antama päätös nro 91/Va/73.Päätöksessä on mm. määräykset vedenpinnan luvan mukaisesta korkeudesta ja kiintopisteestä,johon vedenpinnan korkeudet on verrattava. Muilta osin edellytetään, että noudatetaanKuopion läänin maaherran 21.11.1934 antaman Pöljänkosken vesilaitoksen uudestaanrakentamista ja käyttämistä koskevan lupapäätöksen määräyksiä. Kevätön- ja Pöljänjärvienvedenpinnan nosto on Pohjois-Savon ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaanetenemässä vesistökunnostushankkeena ja se on tarkoitus toteuttaa rakentamalla pohjapatoPöljänjärven luusuaan. 30Pieksänkoskessa on vanha 3-aukkoinen betonikivipato, jota on kunnostettu 1990-luvulla.Patoaukoissa sulkuna toimii vesivanerilevy. Kyseessä on entinen myllypato, myllyn jäänteitäon näkyvissä padon alapuolella. Pieksänkosken padolla on kuvernöörin 26.11.1917myöntämä lupa, luvansaajina olivat Hakkaraisen ja Hämäläisen perikunnat. 314 Toimenpidesuunnitelma4.1 Vesistön kunnostus ja hoitoVesistökunnostusten tavoitteena on yleensä vedenlaadun ja vesistön virkistyskäyttöarvonparantaminen. Valuma-alue vaikuttaa suuresti vesistön tilaan, joten valuma-alueella tehtävättoimet ilmenevät järven kunnossa herkästi. Itse vesistöön kohdistuvat kunnostustoimettehoavat huonosti tai vain väliaikaisesti, mikäli valuma-alueella ei samanaikaisesti tehdäkorjaavia toimenpiteitä.Vesistökunnostuksissa erityisen tärkeitä ovat esiselvityksen laadinta ja huolellinen alustavasuunnittelu. Koko kunnostushanke voi epäonnistua puutteellisen suunnittelun vuoksi.Esiselvitys on varsinaista suunnittelutyötä kevyempi ja nopeampi prosessi, jossa puntaroidaankunnostushankkeen tavoitteita, realistisuutta, sopivia kunnostusmenetelmiä ja kustannuksia.Esiselvityksessä kartoitetaan myös mahdollisten lupien tarve. Pienikin kunnostustoimenpidetarvitsee aina vähintään vesi- ja ranta-alueiden omistajien suostumuksen.Suurempiin kunnostuksiin pitää hakea luvat ympäristöviranomaiselta. Kunnostustöiden

Sivu 31 / 104aloittamisesta ja valmistumisesta tulee aina ilmoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle sekäalueelliselle ympäristökeskukselle. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja ELY-keskusantavat ohjeita ja neuvoja kunnostuksen kaikista vaiheista.Kunnostusmenetelmiä on useita. Menetelmän valintaan vaikuttavat mm. kunnostettavanvesistön tila ja sen kehitys, kunnostukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen osallistumismahdollisuudetsekä kunnostuskustannukset. Yleensä eri menetelmien yhdistäminen tuo parhaantuloksen. Järvien kunnostusmenetelmät voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään.1. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen- maa- ja metsätalouden vesiensuojelu- turvetuotannon vesiensuojelu- haja-asutuksen jätevesihuollon kehittäminen- jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostaminen ja varmistaminen2. Vesistön sisäisen kuormituksen vähentäminen- ilmastus- ja hapetusmenetelmät- ravintoketjukunnostus (esim. tehokalastus ja petokalojen istutus)- ravinteiden kemiallinen saostus3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen- vesikasvien poistaminen- pohjasedimentin ruoppaus- vedenpinnan nostoKunnostushankkeelle voidaan hakea rahoitusta useasta lähteestä. Erityisesti suuriin kunnostushankkeisiintarvitaan yleensä julkista rahoitusta (kunta, valtio, EU). Pienemmissähankkeissa paikallinen osakaskunta, kylä tai esimerkiksi suojeluyhdistys järjestävät itserahoituksen. Talkootyöllä on usein suuri merkitys kunnostuksien toteutuksessa, mikä pienentääkunnostuksen kokonaiskustannuksia.Kalojen istutus on perinteinen kalavedenhoitomenetelmä. Se on toimiva keino kompensoidaympäristömuutoksia, vahvistaa luontaisia kalakantoja ja parantaa kalastuksen edellytyksiä,mutta vesistön olosuhteisiin sovitetun istutuksen ja kalastuksen on oltava tasapainossa.Juurusveden kalastusalueella kuhaistutukset ovat monin paikoin tuottaneet hyviätuloksia, minkä johdosta kuhakannat ovat useilla alueilla varsin vankat. Kalastusalue ontästä syystä siirtämässä painopistettä vesien kunnostukseen. Istutuksista tarkemmin luvuissa3.3.3, 4.2, 5 ja 6. 32

Sivu 32 / 1044.1.1 Hajakuormituksen vähentäminenVesistökunnostuksia edellyttävät muutokset johtuvat usein valuma-alueelta tulevasta hajakuormituksesta.Hajakuormitusta vesistöihin voidaan vähentää monin eri keinoin. Seuraavassaon esitelty muutamia hajakuormituksen vähentämistoimia, joiden seurauksena vesistönoma puhdistumiskyky paranee.Ympäristön kannalta tärkeintä on muuttaa maatalouden tuotantotapoja, metsätaloustoimenpiteitäja turvetuotantoa vähemmän kuormittavaan suuntaan. Lisäksi tuotantoalueidenvalumavesien käsittelyllä voidaan vähentää sitä kuormitusta, jota ei ole voitu estää tai pysäyttääpelloilla, metsissä ja turvesoilla, ja joka on lähtenyt kuivatusvesien mukana kulkeutumaankohti vesistöjä.Tuotannon suunnitteluMaataloustuotannon suunnittelutoimilla, kuten talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiselläja järkiperäisellä lannoituksella sekä lantavarastojen kunnostuksella voidaan merkittävästiestää maa-aineksen ja ravinteiden pääsyä veteen.Eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että karjan on päästävä kesäaikaan laitumelle tai esimerkiksiaidattuun jaloittelutarhaan. Jaloittelutarha pitää suunnitella ja rakentaa niin, etteisiitä aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Jaloittelutarhan valumavedet sisältävät runsaastifosforia ja typpeä sekä happea kuluttavaa orgaanista ainetta. Vesistön tai pohjavedenpilaantumisen ehkäisemiseksi valumavedet tulee käsitellä siten, että ravinteiden joutuminenvesistöön rajoitetaan parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen.Tiivispohjaisesta tarhasta lantaa ja virtsaa sisältävät vedet on varastoitava pellolle levitystävarten lietesäiliöön tai johdettava kunnalliseen viemäriverkostoon tai omaan puhdistusjärjestelmään.SuojavyöhykkeetSuojavyöhyke on hoidettu, vähintään 15 metriä leveä, monivuotisen kasvillisuuden peittämäalue, joka perustetaan valtaojan, joen, puron tai järven äärellä olevalle pellolle. Suojavyöhykevähentää selvästi maata myöten valuvan veden mukana kulkeutuvia ravinteita jakiintoainetta, jotka muuten olisivat vaarassa joutua pelloilta vesistöön. Suojavyöhykettä onhoidettava vähintään kerran vuodessa (alkuvaiheessa 2-3 kertaa/vuosi), jolloin kasvillisuusniitetään ja niitetty materiaali kuljetetaan pois suojavyöhykealueelta.Tutkimuksissa on todettu, että suojavyöhyke sitoo vähintään puolet pintavalunnan typestäja 40 prosenttia fosforista. Kymmenessä vuodessa maa-aineksen huuhtoutumisen pelloltavesistöön on osoitettu vähentyneen puolella verrattuna suojavyöhykkeettömään peltoon.Eroosion määrä vaihtelee kuitenkin riippuen pellon maalajista, kaltevuudesta ja kasvipeitteisyydestä.Suojavyöhykkeiden perustaminen on hyödyllisintä peltoalueilla, joiden kaltevuuson yli 10 %. Suojavyöhykkeiden perustamiseen on haettavissa maatalouden erityistukea.

Sivu 33 / 104Kosteikot, laskeutusaltaat ja pelto-ojien patoaltaatKosteikolla tarkoitetaan vesistöä kuormittavia aineita vähentävää, yleensä patoamalla perustettuaojan, puron, joen tai muun vesistön osaa tai sen ranta-aluetta. Kosteikko on ainakinrunsaamman virtaaman aikana veden peitossa ja myös muulloin se pysyy kosteana.Kosteikkojen vesistökuormitusta vähentävät vaikutukset voivat olla huomattavia. Kun vedenvirtaus hidastuu kosteikossa, kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle. Samalla ravinteetvarastoituvat kosteikon maaperään. Mikrobit muuttavat vedessä olevaa ja kosteikonpohjan kiintoaineeseen sitoutunutta typpeä kaasumaiseen, vaarattomampaan muotoon.Kasvillisuus käyttää kasvukautena kosteikon ravinteita, fosforia ja typpeä. Kosteikot ovatmyös metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittäviä, koska ne tarjoavat etenkin vesilinnuillehyviä pesimä- ja levähdyspaikkojaLaskeutusallas on ojan tai puron yhteyteen kaivamalla tai patoamalla tehty vesiallas, jonkapääasiallisena tehtävänä on kerätä pelloilta ja ojaverkosta veden mukana tullutta maaainestasekä estää sitä kulkeutumasta vesistöön. Maa-aines laskeutuu altaan pohjalle,koska veden virtausnopeus ja pyörteisyys pienenee. Mitä kauemmin vesi saadaan viipymäänaltaassa, sitä hienojakoisempi kiintoaine ennättää laskeutua. Maa-aineksen mukanaaltaan pohjalle keräytyy myös siihen sitoutuneita ravinteita, erityisesti fosforia. Laskeutusaltaateivät mainittavasti alenna veteen liuenneen fosforin ja typen pitoisuuksia.Pohjapadon tarkoitus on pysäyttää ojissa ja puroissa pohjakulkeumana liikkuvaa kiintoainettaja siihen sitoutunutta fosforia. Pohjapatojen vaikutusta voidaan tehostaa, jos niitätehdään uomaan useita peräkkäin.Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden parhaat sijoituspaikat ovat valuma-alueet, joilla on paljonpeltoja. Laskeutusaltaat soveltuvat kiintoaineksen pidättäjinä mm. ojituksista aiheutuvienhaittojen vähentämiseen. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä ajoittain, mielelläänkerran vuodessa. Parhaat laskeutusallas- ja kosteikkopaikat ovat ojien ja purojen notkelmissa,jolloin vältytään suurilta maasiirtotöiltä.Metsätalouden vesiensuojeluMetsätalouden hakkuut, ojitukset ja maanmuokkaukset sekä lannoitus aiheuttavat vesistöihinravinne- ja kiintoainekuormitusta. Toimenpiteiden aiheuttama ravinnekuormitus onnoin viidennes maatalouden vesistökuormituksesta, mutta se kohdistuu kaikkein puhtaimpiin,yleensä pieniin latvavesistöihin.Metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta pystytään vähentämään vaihtoehtoisilla,vähemmän kuormittavilla työtavoilla ja erityisillä vesiensuojelumenetelmillä. Ojitusalueidenperkausten ja kunnostuksen yhteydessä voidaan pienentää kiintoainehuuhtoutumia kaivukatkoilla,lietekuopilla, laskeutusaltailla tai pohjapadoilla sekä edullisissa maastoolosuhteissarakentamalla suotautumisalueita eli pintavalutuskenttiä.

Sivu 34 / 104Kaivukatkot, lietekuopat, laskeutusaltaat ja pohjapadot soveltuvat lähinnä karkeammankiintoaineksen pidättämiseen. Metsätalouden vesiensuojelumenetelmistä pintavalutuskentänon todettu pidättävän parhaiten metsäojitusten kiintoainesta ja ravinteita. Maaaineksenhuuhtoutuminen vesistöihin voidaan tällä keinoin estää parhaassa tapauksessajopa lähes kokonaan edellyttäen kuitenkin, että pintavalutukseen on varattu riittävän suurialue. Pintavalutusta voidaan käyttää myös maanmuokkausalueelta johdettaville vesille.Turvetuotannon vesiensuojeluTurvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla alueellisesti merkittäviä. Näitä ovat mm. vedenrehevöityminen, happamoituminen, samentuminen ja tummuminen sekä pohjan liettyminen.Turvetuotanto saattaa muuttaa eläin- ja kasvilajistoa sekä niiden elinympäristöjä.Vesistövaikutukset voivat hankaloittaa kalastusta (esim. pyydysten likaantuminen) ja vaikeuttaavesistön virkistyskäyttöä.Turvetuotantokohteiden oikealla valinnalla voidaan ehkäistä luonnon monimuotoisuuden jalajien elinympäristöjen kaventumista kohdistamalla tuotantoa jo ojitetuille soille tai suopelloille,ei vesistöjen tai suojelualueiden läheisyyteen. Turvetuotannon aiheuttamia ongelmiavähennetään kuhunkin kohteeseen sopivimmilla vesiensuojelumenetelmillä tai useiden erimenetelmien yhdistelmillä. Tehokkain keino on pintavalutuskenttä. Jos pintavalutuskentänrakentaminen ei ole mahdollista, on tuotantoalueen valumavesienkäsittelystä huolehdittavaesim. kasvillisuuskentillä ja -altailla tai kemiallisella puhdistuksella. Muita vesienkäsittelymetodejaovat mm. lietesyvennykset, lietteenpidättimet, laskeutusaltaat, kosteikot ja virtaamansäätö.Nämä menetelmät soveltuvat vähäisemmän tehonsa vuoksi vain pieniin,lyhyen aikaa käytössä oleviin kohteisiin. Vesiensuojelu on huomioitava myös turvetuotantoalueidenjälkikäytön33 34 35 36 37 38 39 40suunnittelussa.Lisätietoja: Pohjois-Savon ELY-keskus, ProAgria Pohjois-Savon Maaseutukeskus, Maa- jaelintarviketalouden tutkimuskeskus, Salaojayhdistys ry. ja Turveteollisuusliitto ry.4.1.2 TehokalastusVesistöjen rehevöitymisen ja valikoivan kalastuksen seurauksena monien Juurusvedenkalastusalueen järvien kalasto on muuttunut särkikalavaltaiseksi. Särki- ja muiden vähempiarvoistenkalojen runsastumisen johdosta järven ravintoketjun rakenne muuttuu ja seurauksenaon usein sisäisen kuormituksen ja levien määrän lisääntyminen. Järven ravintoketjunvinoutuessa kalojen saaliina käyttämien suurikokoisten planktoneläinten määrä pienenee,jolloin niiden kasviplanktoniin kohdistuva saalistus vähentyy ja kasviplanktoninmäärä lisääntyy aiheuttaen leväkukintoja.Järven vinoutuneeseen ravintoketjuun voidaan vaikuttaa tehokalastuksella. Voimaperäiselläkalastuksella vähennetään eläinplanktonia laiduntavien kalojen määrää, jolloin muutoksetravintoketjussa alentavat kasviplanktonmääriä ja niistä johtuvia sinilevien massaesiintymisiä.Jos tehokalastus onnistuu, järven vesi kirkastuu.

Sivu 35 / 104Särkikalavaltaisen vesistön tehokalastuksella ehkäistään myös särkikalojen aiheuttamaaravinteiden kiertoa. Tiheät särkikalakannat rehevöittävät järveä vapauttamalla pohjasedimenttiinvarastoituneita ravinteita pohjaa tonkiessaan. Kalojen ulosteiden sisältämät ravinteetovat kasviplanktonille käyttökelpoisessa muodossa ja särkikalabiomassaan on sitoutunutpaljon ravinteita, jotka siirtyvät veteen kalojen kuoltua. Vähempiarvoisen kalan pyynnilläsaadaan järvestä poistettua suuria määriä ravinteita. Särkikalojen tuorepainosta on0,6–0,8 % fosforia ja typpeä yli 2,5 %. Voimaperäisellä kalastuksella saadaan korjattuamyös kalakantojen rakennetta.Tehokalastusta voidaan tukea istuttamalla vähempiarvoisia kaloja ravintonaan käyttäviäpetokaloja ja säätelemällä kalastusta. Vahva petokalakanta on edellytys sille, että järvenkalakannan rakenne pysyy terveenä, kun tehokalastuksen pyyntiponnistusta vähennetään.Jos noin 30 % kalabiomassasta on petokaloja, ne voivat säädellä nuorien särkikalojenmäärää. Petokalojen pyytämistä liian varhain voidaan ehkäistä ohjaamalla kalastusta esimerkiksiverkkojen silmäkokorajoituksin ja alamittamääräyksin. Juurusveden kalastusalueellauseimmissa järvissä on runsaasti haukia ja monissa myös vahva kuhakanta, jotentehokalastuksen yhteydessä ylimääräisten petokalanistutusten tarve ja järkevyys on harkittavatarkkaan.Jotta vähempiarvoisen kalan pyynnillä olisi pysyvää vaikutusta veden laatuun, ulkoisenravinnekuormituksen on oltava vesistön sietokyvyn mukainen ja tehokalastuksen riittävänvoimaperäistä ja pitkäjänteistä. Suomessa toteutetuissa tehokalastuksissa on todettu, ettävedenlaadun kohentumista on odotettavissa, mikäli vähempiarvoisen kalan saalis on kahden–kolmenvuoden aikana vähintään 200 kiloa hehtaarilta. Eräiden selvitysten mukaantuloksia tuottava vähimmäissaalistaso on 100 kg/ha/vuosi. Kokemusten mukaan vesistönsisäistä kuormitusta on saatu alenemaan merkittävästi alentamalla särkikalojen määräkolmasosaan alkuperäisestä määrästä. Tehopyynnin positiivinen vaikutus jää lyhytaikaiseksi,jos kalastusta vähennetään jyrkästi ensimmäisten vuosien jälkeen.Kaaviossa 1 on esitetty karkea tarkastelu siitä, millaiseen saalistavoitteeseen tulisi vähempiarvoisenkalan tehopyynnissä pyrkiä fosforipitoisuuden osalta eri rehevyystason järvissä.Tulos perustuu Suomessa ja Keski-Euroopassa tehtyjen tehokalastusten tuloksiin. Poistettavakalamäärä kasvaa samassa suhteessa järven rehevyyteen eli fosforipitoisuuteen. Mikälikalaston poisto ei ole riittävän voimaperäistä, saattaa tehokas poikastuotanto ja yksilöidenkasvun nopeutuminen kannan harventuessa korvata usein jo seuraavan kasvukaudenaikana osittain tai lähes kokonaan tehokalastuksen aiheuttaman kalamäärän pienentymisen.Mitä rehevämpi järvi on, sitä nopeammin särkikannat kykenevät uusiutumaan.Tutkimustulosten mukaan särki voi kyetä kompensoimaan jopa sadan kilon vuosittaisenhehtaarisaaliin nopeasti.

Sivu 36 / 104300250Poistettava kalamäärä kg/ha2001501005000 50 100 150 200Fosforipitoisuus µg/lKaavio 1. Tehokalastuksen saalistavoitteen (kg/ha) arviointi veden fosforipitoisuuden perusteella.19Pelkkä useamman vuoden kalastuskaan ei saa aikaan myönteisiä kestäviä muutoksia (vedenkirkastuminen, uposkasvien levittäytyminen, hauen ja ison ahvenen runsastuminen),vaan järven tilan parantamisessa painopisteen tulee edelleen olla järveen kohdistuvan ulkoisenkuormituksen vähentämisessä. Pienemmissä järvissä voidaan tehokalastuksellapäästä helpommin vaadittaviin suuriin hehtaarisaaliisiin ja tuloksia voi olla paremmin havaittavissamyös vedenlaadun kohentumisena.Tehokalastuspyydyksinä on käytetty tavallisesti nuottaa sekä isorysää ja paunettia sekäharvemmin troolia ja katiskaa. Nuotta ja trooli ovat pyydyksiä, joiden käyttö vaatii yleensäammattilaisten työpanosta eikä trooli kalastustapana sovi useimmille Juurusveden kalastusalueenjärville. Paunetti-, rysä- ja katiskakalastus soveltuvat myös vähemmän ammattimaistakokemusta hankkineille kalastajille.Kunnostushyöty on suurimmillaan, kun saalis painottuu nuoriin kaloihin, joiden vaikutusveden laatuun on suurin. Nuoria kaloja saadaan saaliiksi erityisesti syys- ja talvinuottauksessa,mutta myös kesäaikana rysillä. Syysnuottauksella saadaan yleensä voimakkaastiverotettua syvänteisiin parveutuvaa särkikantaa. Lahnanpyynnissä taas talvinuottaus onosoittautunut tehokkaimmaksi menetelmäksi. Pelkästään aikuisiin kaloihin kohdistuva kutupyyntiei ole kalaston harventamisen kannalta paras ratkaisu.Seuraavassa eri kalastusmenetelmien vertailua:Nuottaus- käytetyin pyyntimuoto tehokalastuksessa pienillä ja keskisuurilla järvillä

Sivu 37 / 104- vaatii ammattimaista osaamista- voidaan käyttää erityyppisillä vesialueilla- onnistuu myös talvella- kustannukset 0,5–1,0 euroa/kalakilo- tehokas särkikalan ja kuoreen pyyntimuoto- kalastus voidaan keskittää järven syvännealueelleIsorysä- ja paunettipyynti- nuottauksen ohella käytetyin tehokalastuksen pyyntimuoto- onnistuu myös talkootyönä, ei vaadi välttämättä ammattilaisia- toimii myös matalassa vedessä, erityisesti paunettipyynti- sopivan paikan löytäminen saattaa olla haasteellista, pyynti keskitetään keväälläsärkikalojen kutualueille- tarvittava isorysien määrä yksi rysä 10–20 vesihehtaaria kohden- kustannukset 0,3–0,5 €/kalakiloPienimuotoissa tehokalastushankkeissa pyydykseksi soveltuu myös katiska, pieni rysä taimerta. Nämä pyyntimuodot ovat toimivia useimmilla Juurusveden kalastusalueen järvillä.Pienten pyydysten etuna on, että kalastus onnistuu lähes jokaiselta kalastajalta, jolloin halukkaatranta-asukkaat voivat osallistua tehopyyntiin. Muutamalla isolla ja tiheäsilmäiselläkatiskalla saadaan parhaimmillaan satojen kilojen saaliita hyvältä pyyntipaikalta, kuten kutualueiltatai puroista ja kesällä vesikasvustojen joukosta. Osakaskunnat voivat tukeapyyntiä hankkimalla pyydyksiä yhteiseen käyttöön ja maksamalla pyyntikorvausta vähempiarvoisenkalan33 34 41saaliista.4.1.3 Vesikasvillisuuden poistoVesikasvit ovat olennainen osa järviluontoa ja -maisemaa. Kasvillisuusalueet muodostavattärkeän elinympäristön kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös ehkäisevätaallokosta ja virtauksista aiheutuvaa rantojen kulumista ja pidättävät valuma-alueeltajärveen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta parantaen näin järven veden laatua.Vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamisen takia rehevöityneenjärven lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan joskus poistamaan niittämällä,ruoppaamalla tai muilla keinoin. Tiheimpiä kasvustoja poistamalla voidaan myös kohentaaveden virtausta sekä parantaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita.

Sivu 38 / 104Vesikasvustoa poistamalla ei voida varsinaisesti parantaa veden laatua. On myös havaittu,että niitettävän vesikasvillisuuden mukana poistuva ravinnemäärä on pienempi kuin leikatunkasvuston juuristosta vapautuva ravinnemäärä, joten kasvien poistaminen saattaa lisätävesialueen ravinteisuutta ja leväkukinnan mahdollisuutta.Pienimuotoisia raivaustöitä kannattaa tehdä keväisin, kun rannoille ajautuu talven jälkeenkasvilauttoja ja muuta kasviperäistä jätettä. Tällainen materiaali tulee poistaa vedestä jakompostoida maalle.Ennen kuin ryhdytään suunnittelemaan tai toteuttamaan vesikasvillisuuden poistoa, onsyytä ottaa yhteyttä naapureihin, vesialueen omistajaan tai osakaskuntaan sekä kunnanympäristönsuojeluviranomaiseen. On selvitettävä mieluiten asiantuntijan avustamana kohteeseensoveltuva kasvienpoistotapa ja -ajankohta sekä mahdollisten läheisten suojelu- tailuontoarvoltaan merkittävien kohteiden olemassaolo. Suurimittaisia hankkeita suunniteltaessatulee kasvienpoistokohteessa tehdä perusteellinen kasvillisuuskartoitus. Jos kasvillisuuttaaiotaan poistaa suojelualueilla, työ tulee suunnitella viranomaisten kanssa. Poistetullekasvimassalle on mietittävä asianmukainen läjityspaikka ja sopiva jatkokäsittely.Vähäiset kasvillisuuspoistot saa tehdä ilman lupaa. Asiasta on kuitenkin ilmoitettava kuukausietukäteen vesialueen omistajalle tai osakaskunnalle sekä Pohjois-Savon ELYkeskukselle.Laajaan vesikasvien poistoon tarvitaan aina ympäristöviranomaisen lupa.Ilmaversoiset kasvit kuten järviruoko, järvikaisla ja järvikorte kannattaa poistaa niittämällä.Kelluslehtiset kasvit (esim. lumme, ulpukka ja uistinvita) kasvavat niiton jälkeen nopeastitakaisin vahvan, ravinnepitoisen juurakkonsa avulla. Uposkasveja (mm. ahvenvita, vesiruttoja karvalehti) ei yleensä ole järkevää niittää, koska ne lisääntyvät verson palasista janiitto saattaa jopa kiihdyttää kasvua. Irrallaan kasvavien uposkasvien poistamiseen voidaankäyttää raivausnuottaa.Heinä-elokuun vaihde on parasta vesikasvien niittoaikaa. Mikäli kasvustot niitetään useammankerran kesässä, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimistakesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3-4 viikon välein. Maisemasyistä niitto on hyväsuunnitella siten, että kasvillisuussaarekkeet ja avovesi vuorottelevat. Samasta syystä onjärkevää välttää suoraviivaisia kasvillisuusalueiden rajauksia. Ojien suualueille kannattaajättää vesikasvillisuutta pidättämään valuma-alueelta järveen tulevaa ravinnekuormitusta.Niitetty kasvimateriaali pitää kerätä pois vedestä, jotta se ei haittaa järven virkistyskäyttöäja rehevöitä vesistöä. Hajotessaan kasvinjätteet kuluttavat happea ja niistä vapautuu veteenravinteita. Kasvinjätteille on varattava läjitysalue, josta ne eivät pääse takaisin vesistöön.Kompostointi on hyvä keino hoitaa kasvijätteen jatkokäsittely.Juurakoiden poisto on tehokas keino hävittää kelluslehtisiä kasveja. Se on kalliimpaa kuinniittäminen, toisaalta kustannukset ja haitat ovat pienemmät kuin kelluslehtisten kasvienjuurakoiden ruoppauksessa, koska pohjasta poistetaan vain juurakot, ei sedimenttiä. Kelluslehtistenjuurakoita voidaan poistaa myös haraamalla. Juurakoiden poistolla voi par-

Sivu 39 / 104haimmillaan olla pöyhintää muistuttava myönteinen hapettava vaikutus käsittelyalueensedimenttiin. Onnistunut juurakoiden poisto vaikuttaa kasvustoihin useita vuosia. Työstäaiheutuvan tilapäisen samentuman ja mahdollisen ravinteiden vapautumisen takia se onviisainta tehdä syksyllä.Lisätietoja ja neuvoja vesikasvillisuuden poistosta saa Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. 3 34424.1.4 Rantojen kunnostus ja ruoppausKuva: Jukka Koski-VähäläRehevöityneiden, matalien ja ruovikkoisten rantojen ruoppaus järven virkistyskäyttöarvonlisääjänä on yleinen vesistönkunnostusmenetelmä. Vesikasvien niitolla voidaan tehostaaruoppauksen vaikutuksia, sillä veden vaihtuvuuden lisääntymisen johdosta vesistön yleistilayleensä paranee.Ruoppaus ei saa kuitenkaan aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesialueelle, kalastukselle,maalle tai muulle käytölle. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisiaelinympäristöjä, joiden lajisto kärsii ruoppauksista tai voi kadota niiden takia kokonaan.Ruoppaustoimet voivat aiheuttaa arvaamattomia haittavaikutuksia kuten veden samentumista,ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueidentuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista.Ruoppaus voi myös häiritä naapureita ja muita järven käyttäjiä.Rannan käyttötarkoitukset on määritettävä etukäteen, jotta ruoppaustyöt voitaisiin suunnitellakohteeseen sopiviksi. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella vältetään mahdolliset

Sivu 40 / 104erimielisyydet naapureiden kanssa ja voidaan minimoida ympäristöhaitat. Suunnitteluun onsyytä ottaa mukaan kaikki tahot, joihin ruoppaustyöt vaikuttavat kuten vesialueen omistaja,rajanaapurit sekä osakaskunta.Ruoppaus on aina ilmoituksen- ja/tai luvanvaraista. Kunnostukseen liittyvät lupahakemuksettai ilmoitukset on toimitettava viranomaiselle riittävän ajoissa. Mikäli ruopattavan massamääräntilavuus on 500 m³ tai tätä suurempi, ruoppaukseen on vesilain mukaan haettavatoimenpidelupa Pohjois-Savon aluehallintovirastolta (AVI). Tilavuudeltaan alle 500 m³ruoppauksista on tehtävä ilmoitus Pohjois-Savon ELY-keskukselle vähintään kuukauttaennen töiden suunniteltua aloitusta. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus päättää, voikotyöhön ryhtyä suunnitellulla tavalla. Toimenpideluvan hakemisen tai ilmoituksen teon lisäksion suunniteltava ruoppausmassan käsittely ja sijoitus. Myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaistaon hyvä informoida vähäisistäkin töistä. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisetja ELY-keskus antavat ohjeita ja neuvoja kunnostuksesta.Ruoppaustyön valvontavastuu on työn teettäjällä. Työn teettäjä vastaa itse kaikista ruoppauksenmahdollisesti aiheuttamista vahingoista, joten ruoppausta suunniteltaessa on tarpeenkysyä neuvoa asiantuntijoilta ja käyttää työssä ruoppaukseen perehtynyttä urakoitsijaa.Urakoitsijan kanssa on tarpeen sopia kirjallisesti työn toteutuksesta ja läjityksestä. Toteutuksenvalvonta on hyvän suunnittelun ohella hankkeen lopputuloksen kannalta keskeistä.Ruoppaustyö on parasta tehdä samentumisen ja muiden työstä aiheutuvien haittojen vähentämiseksivirkistyskäyttökauden ulkopuolella. Syksy tai varhainen kevät ovat sopiviaajankohtia pienissä ruoppaustöissä, koska tällöin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaallaja ruoppaus käy helpommin. Isommat ruoppaukset kannattaa tehdä jään päältä,koska jää ja maapohja kantavat ruoppauskaluston ja kaivumassojen kuljetuskaluston. Onsyytä välttää lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikoja. Läjitys on tehtävä maalle ympäristöönsopivalla tavalla siten, etteivät massat valu esim. sadevesien mukana takaisin vesistöön.Läjittämiseen on hankittava maanomistajan suostumus.Suomen ympäristökeskus, Karjaanjoki LIFE -hanke ja Suomen Maarakentajien Keskusliittojulkaisivat vuonna 2004 Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esitteen, jossa kuvataan hyviksihavaittuja ranta-alueiden kunnostamistapoja ja -menetelmiä. 424.1.5 Vedenpinnan nostoJärven tai muun vastaavan vesialueen vedenpinnan noston tavoitteena on kohentaa matalanvesialueen käyttökelpoisuutta ja maisemaa. Kasvillisuus vähenee veden syvyydenkasvaessa ja umpeenkasvu hidastuu. Vedenpinnan ollessa aiempaa korkeammalla mahdollisuudetrantojen virkistyskäyttöön lisääntyvät.Suoraa vaikutusta veden laatuun vedenpinnan nostolla ei ole. Vedenpinnan nosto kasvattaakuitenkin vesitilavuutta, ja talviaikainen happitilanne järvessä saattaa parantua, kunpohjasedimentin happea kuluttava vaikutus kohdistuu suurempaan vesimassaan. Samalla

Sivu 41 / 104järven pohja jäätyy pienemmällä alueella. Kesällä myös aallokon aiheuttama pohjasedimentinsekoittuminen vähenee. Umpeenkasvavan järven ilmaversoiset kasvustot on syytäniittää ennen vedenpinnan nostoa.Vedenpinnan noston seuraukset koskettavat isoa osaa ranta-asukkaita ja vesistön käyttäjiä.Nostohankkeen suunnitteluvaiheessa on tärkeää tehdä yhteistyötä eri asianosaistenkesken ja varmistaa, että tavoitteista ollaan yksimielisiä. Vedenpinnan nosto edellyttääympäristölupa-asioista vastaavan aluehallintoviraston luvan ja tarkan suunnitelman, jossaselvitetään noston hyödyt ja mahdolliset haitat. 424.2 IstutusohjeitaEri kalalajien istutuksissa tulee noudattaa seuraavia yleisiä ohjeita:- Istutuspaikat tulee valita huolella ja kalojen kuljetuksessa ja vapauttamisessa tuleenoudattaa poikasten toimittajien ohjeita.- Mahdollisia istutuslajeja Juurusveden kalastusalueella ovat siika, kuha, hauki ja järvitaimensekä rapu.- Vesialueen omistajien omissa istutuksissa pienvesiin tulee huomioida paikallisetolosuhteet.- Siikaistutukset pyritään suorittamaan kovapohjaisille, avoimille rannoille syvänteidenlähelle.- Siikaistutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota järven kalastuksen järjestelyyn jaistutusten yhteensopivuuteen. Jos siikaa istutetaan runsaasti, on sitä siikakannankääpiöitymisen ehkäisemiseksi kalastettava tehokkaasti, tarvittaessa suosituksia tiheämmilläverkoilla.- Kuhanpoikaset istutetaan mieluiten kovapohjaisille rannoille, avoimeen ja melkomatalaan veteen, josta ne voivat helposti levittäytyä vesistöön. Istutuksissa pyritäänkäyttämään yli 7 cm:n pituisia poikasia.- Virtavesialueille tehtävät järvitaimenen pienpoikasten istutukset kannattaa uusia 2-3vuoden ajan samalle alueelle.- Kirjolohta ei ole tarkoituksenmukaista istuttaa reittivesiin tai suuriin järviin eikä pääsääntöisestilainkaan koskiin ja virtavesiin lukuun ottamatta istuta ja ongi -erityiskalastuskohteita.- Rapuistutuksiin käytetään vain kotimaista jokirapua, täplärapua kalastusalueelle eisaa istuttaa. Rapuistutus vaatii aina Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikönluvan.

Sivu 42 / 104- Uusien lajien kotiuttamiseen tai emokalojen, elävien kalojen, rapujen tai mädin siirtoonvesistöalueelta toiselle on hankittava Pohjois-Savon ELY-keskuksen lupa.- ELY-keskuksen kalatalousyksiköstä voi kysyä neuvoja oikean kala- ja rapulajin jakannan valinnasta ja sopivista istutustiheyksistä. Istutuksia suunniteltaessa onmyös otettava huomioon kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa mainitut ohjeetja suositukset.- Kaikista istutuksista täytetään virallinen istutuspöytäkirja. Pöytäkirjat toimitetaan täytettyinäPohjois-Savon ELY-keskukseen välittömästi istutuksen jälkeen. Istutuspöytäkirjojasaa maksutta ELY-keskuksesta ja Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksesta.Järvialueen istutukset suunnitellaan tavallisesti kpl/hehtaari -perusteella (hauki, harjus jarapu kpl/rantametri). Siika-, kuha- ja harjusistutuksissa käytetään normaalisti kesänvanhojaistukkaita. Taimenet kannattaa istuttaa järviin joko 2- tai 3-vuotiaina. Hauenpoikaset istutetaanyleensä esikesäisinä. Jokialueille istutettavien poikasten määrät lasketaan yleensäkoskipinta-alan mukaan ja järvitaimenet istutetaan jokiin yleensä korkeintaan 1-vuotiaina.Kalojen suositeltava istutustiheys järvissä: 24KalalajiIstutustiheys kpl/haKuha, 1-kesäinen 5–15Siika, 1-kesäinen 2–20Järvitaimen, 2-vuotias 1–5Järvitaimen, 3-vuotias 1–3Hauki, esikesäinenHarjus, 1-kesäinenRapu, 1-kesäinen0,1–0,2 kpl/rantametri1–3 kpl/rantametri2–5 kpl/rantametriKalojen suositeltava istutustiheys koskialueilla:Kalalaji Istutustiheys kpl/100 m²Järvitaimen, vastakuoriutunut 500–1000Järvitaimen, 1-kesäinen 10–100Järvitaimen, 1-vuotias 5–50Harjus, 1-kesäinen 30–50

Sivu 43 / 1044.3 KalatalousvelvoitteetVesistöön rakentaminen, sen kuormittaminen tai muuttaminen edellyttää vesi- tai ympäristönsuojelulainsäädännönmukaisen luvan pienimpiä toimenpiteitä lukuun ottamatta. Lupienmyöntämisen yhteydessä luvan saaja velvoitetaan kompensoimaan kalastolle ja kalastukselleaiheutettu haitta. Velvoite on yleensä kalojen tai rapujen istutus, kalatien rakentaminentai kalatalousmaksun maksaminen kalatalousviranomaiselle. 43Juurusveden kalastusalueella on voimassa useita vesi- tai ympäristönsuojelulainsäädännönnojalla myönnettyjä lupia, jotka sisältävät kalatalousvelvoitteita. Tällä hetkellä voimassaolevat lupapäätökset ovat seuraavat:Kuopion Energia Oy, Kaijanpään-Konttimäenalussuon turvetuotanto, ISYLV8.10.2007 nro 109/07/2, voimassa 31.3.2017 asti. Velvoite:Luvan saajan on vuosittain maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua600 euroa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseenhankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia.Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois-SavonTE-keskuksen hyväksymällä tavalla.Siilinjärven kunta, Jynkänniemen puhdistamon jätevedet, ISYLV 19.9.2003 nro78/03/2, VHO 5.11.2004, voimassa 31.10.2014 asti. Velvoite:Luvan saajan on istutettava vuosittain Juurusveteen 4000 1-kesäistä vähintään 7 cm:nmittaista kuhaa. Istutettavaa lajia tai kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon TE-keskuksenhyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseenPohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.Sibelco Nordic Oy Ab, jätevesien johtaminen, ISYLV 15.12.2005 nro 120/05/2, VHO21.12.2007 nro 07/0444/1, KHO 13.7.2009 nro 1795, voimassa 31.1.2011 asti. Velvoite:Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain400 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksiKauppisen alueella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava alueella toimiviaosakaskuntia. Kauppisen kalataloudellista tilaa on seurattava tarkastetun ja vahvistetunsuunnitelman mukaisesti, muun muassa koekalastuksilla ja pohjaeläintutkimuksilla (neljänvuoden välein). Tarkkailutiedot on toimitettava siten kuin niiden tarkkailusta on määrätty taiPohjois-Savon ympäristökeskuksen tai TE-keskuksen hyväksymissä tarkkailusuunnitelmissaon sovittu, myös alueella toimiville osakaskunnille.Yara Suomi Oy, jätevesien johtaminen, ISYLV 6.10.2006 nro 79/06/2, VHO 7.11.2007nro 07/0387/1, voimassa 31.3.2015 asti. Velvoite:Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittaintammikuun loppuun mennessä 12 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi

Sivu 44 / 104kalastusolojen huononemista ehkäiseviin toimiin toiminnan vaikutusalueella. Vuotuisestamaksusta on käytettävä Sulkavanjärven – Pieni-Sulkavan vesialueella 3 000 euroa, Kolmisopenvesialueella 1 600 euroa ja Kuuslahdessa 7400 euroa. Kolmisopen korotettuakalatalousmaksua tulee ensisijaisesti käyttää vesialueen kalaston ja kalastuksen turvaamistoimenpiteisiin.Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava alueen kalastusaluettaja osakaskuntia. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan aiheuttamien jätevesipäästöjensekä Syrjänlammen ja Kolmisopen valuma-alueiden pienenemisen vaikutuksiakalastoon ja kalastukseen Pohjois-Savon TE-keskuksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksenhyväksymillä tavoilla.Juurusveden kalastusalueeseen vaikuttaa myös seuraava Vuotjärven kalastusalueellavoimassa oleva kalatalousvelvoitepäätös:Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy, jätevesien johtaminen, ISYLV 16.12.2005 nro123/05/2, voimassa toistaiseksi. Velvoite:Luvan saajan on istutettava vuosittain Akonveteen Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymänistutussuunnitelman mukaisesti 10 000 1-kesäistä vähintään 7 cm:n mittaista kuhaaja 5 000 1-kesäistä vähintään 10 cm:n mittaista planktonsiikaa tai näiden istukasmäärienrahallista arvoa vastaavasti TE-keskuksen lajiltaan, kooltaan ja määrältään hyväksymiämuita kaloja. Vaikutusta kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois-Savon TEkeskuksenhyväksymän ohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettavaviranomaisten lisäksi myös Juurusveden ja Vuotjärven kalastusalueille. 44Kuva: Jukka Koski-Vähälä

Sivu 45 / 1045 Järvikohtaiset toimenpide-esityksetLuvussa 5 esitetään perustiedot kalastusalueen keskeisistä järvistä. Suunnitteluun on otettumukaan osakaskuntakyselyssä esille tulleet järvet, joiden pinta-ala on yli 50 hehtaaria jajoilla on paikallisesti kalataloudellista merkitystä. Myös pienemmillä vesistöillä on kalastuksellistamerkitystä, joten niidenkään hoitoa ei pidä unohtaa. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaansisältyvistä järvistä esitetään perustiedot, tehdyt ja ehdotetut hoito- ja kunnostustoimet,kalastuksen järjestelyehdotuksia tulevaisuudessa sekä kartta järven sijainnista. Järvikortinjälkeen on esitetty karttakuva järvestä. Jokaiselle järvelle on laadittu oma järvikortti, jokapitää sisällään seuraavat tiedot: 45Järven nimiNumeroOmistusVesistöJärven numero ympäristöhallinnonrekisterissäKuntaVesialueen pääasialliset omistajat (osakaskuntien nimet)Vesistöalueen numero ja nimiJärven sijaintikuntaPohjoinen Järven sijaintikoordinaatti Itä Järven sijaintikoordinaattiKarttalehti Peruskartan numero KorkeustasoVesienhoitoalueSaaret (järvessä olevat saaret)Vuoksen vesienhoitoalueKorkeus merenpinnastaN60-järjestelmässäSaarten rantaviiva Rantaviivan pituus (km) Saarten lkm Saarten lukumääräSaarten pinta-alaSaarten pinta-alaFysiografia (järven ominaisuudet)< 100 m²100 m²–1 ha1 ha–1 km² jne.Saarten lukumäärä / kokoluokkaVesiala Vesipinta-ala (ha) Suurin syvyys Suurin syvyys (m)KokonaisrantaviivaKokonaisrantaviivan pituus(km)YK-pohj.Syvänteen pohjoiskoordinaattiTilavuus Järven tilavuus (m³) YK-itä Syvänteen itäkoordinaattiKeskisyvyys Järven keskisyvyys (m) MääritysVeden laatuNykyinen vedenlaatu tutkimusten ja kirjallisuuden mukaanIstutukset keskimäärin 2000-luvulla2000-luvulla tehdyt istutukset keskimäärinIstutussuositusKäyttö- ja hoitosuunnitelman istutussuositus jatkossaVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatSyvyyden määritysmenetelmäVesialueiden omistajille ja käyttäjille osoitetun tiedustelun vastauksiin kirjatut muutokset ja ongelmat vesistöissäVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetOsakaskunnille sekä vesialueiden omistajille ja käyttäjille osoitetun tiedustelun vastauksissa esiin tulleetkunnostustoimenpiteet

Sivu 46 / 104Kalastuksen järjestäminenKyselyssä esitetty verkon solmuvälisuositusMuuta kyselyssä esiin tulluttaMuita kyselyn vastauksissa esiin tulleita asioitaAhmoNumero 04.651.1.003 Kunta SiilinjärviOmistusHarjamäen, Kasurilan eteläinen ja Sulkavanniemen osakaskunnatVesistö04.651 Siilinjoen - Sulkavanjärven aPohjoinen 6997700 Itä 3533369Karttalehti 333111B KorkeustasoVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 5,677 ha Suurin syvyys 17 mKokonaisrantaviiva 1,423 km YK-pohj. 6997810Tilavuus YK-itä 3533280Veden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, hapenpuutetta alusvedessä kesäisinIstutukset keskimäärin 2000-luvullaSiika n. 100 kpl/vuosi, pyyntikokoinen kirjolohi n. 120 kpl/vuosi (kahtena vuotena)IstutussuositusSiika 120 kpl/vuosi (lisäksi mahdollisesti kirjolohi/taimen)Vesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatAjoittain levää, huono happitilanneVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetRantojen raivaus, veden talviaikainen ilmastusKalastuksen järjestäminenTällä hetkellä siika- ja kirjolohi-istutusten vuoksi verkkokalastuskieltoMuuta kyselyssä esiin tulluttaLampea esitetään kehitettäväksi vapakalastuskohteeksi.

Sivu 47 / 104AkonvesiAhmo, mittakaava 1:8000Numero Kunta JuankoskiOmistusVesistöVesienhoitoalueVeden laatuUseita omistajia, valtaosa Akonvedestä Vuotjärven kalastusalueen puolella.04.611 Juurusveden laVuoksen vesienhoitoalueLievästi rehevä, vedenlaatu ajoittain heikentynyt, hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 1500 kpl vuonna 2001IstutussuositusKuha 1500 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmMuuta kyselyssä esiin tulluttaVuotjärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetään, että kalastuksen järjestäminen Akonvedelläolisi järkevää samoin periaattein sekä Juurusveden että Vuotjärven kalastusalueilla.

Sivu 48 / 104Alus-PölläkkäAkonvesi, mittakaava 1:40000Numero 04.611.1.088 Kunta KuopioOmistusPölläkän, Haurangin-Melaniemen ja Leppärannan osakaskunnatVesistö04.611 Juurusveden laPohjoinen 6979762 Itä 3561665Karttalehti 324409B Korkeustaso N60+81,90Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 54,42 ha Suurin syvyys 17,52 mKokonaisrantaviiva 4,16419 km YK-pohj. 6980005Tilavuus 3489,47 x 10³ m³ YK-itä 3561904Keskisyvyys 6,41 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, hapenpuutetta alusvedessä

Sivu 49 / 104Istutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 900 kpl/vuosi (2 vuotena), planktonsiika n. 800 kpl/vuosi (1 vuotena)IstutussuositusKuha 500 kpl joka toinen vuosi, planktonsiika 500 kpl joka toinen vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusHalunaAlus-Pölläkkä, mittakaava 1:16000Numero 04.617.1.002 Kunta NilsiäOmistusVesistöKaaraslahti I:n ja Niinimäen osakaskunnat sekä Halunan osakaskunta (Halunanosakaskunnan vesialue on vuokrattu Syvärin kalastusalueella olevalle Nilsiänosakaskunnalle)04.617 Ylä-Pieksän vaPohjoinen 7002449 Itä 3551339Karttalehti 333306A Korkeustaso N60+136,60VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalue

Sivu 50 / 104SaaretSaarten rantaviiva 0,352098 km Saarten lukumäärä 3Saarten pinta-ala 0,346063 ha 100 m² - 1 ha 3FysiografiaVesiala 59,3028 ha Suurin syvyys 13,57 mKokonaisrantaviiva 6,18454 km YK-pohj. 7002055Tilavuus 3080,72 x 10³ m³ YK-itä 3551590Keskisyvyys 5,19 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, hapenpuutetta alusvedessä kerrostuneisuuden vallitessa.Istutukset keskimäärin 2000-luvullaSiika n. 1300 kpl/vuosiIstutussuositusSiika 1200 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVähempiarvoisten kalojen runsaus.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVesikasvien poisto, tehokalastus, toimenpiteet valuma-alueella.Kalastuksen järjestäminenSiiat kasvavat järvessä hyvin, joten verkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm.Muuta kyselyssä esiin tulluttaELY-keskuksen seurantatutkimusten tulokset tulisi toimittaa osakaskunnalle.Haluna, mittakaava 1:8000

Sivu 51 / 104Honka-JäläNumero 04.613.1.001 Kunta SiilinjärviOmistusKasurilan eteläinen ja Räimän osakaskunnatVesistö04.613 Säyneenjoen vaPohjoinen 6991340 Itä 3534447Karttalehti 333111A Korkeustaso N60+100,70Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva 0,0725456 km Saarten lkm 1Saarten pinta-ala 0,0346 ha 100 m²–1 ha 1FysiografiaVesiala 58,7002 ha Suurin syvyys 12,36 mKokonaisrantaviiva 4,96893 km YK-pohj. 6991246Tilavuus 2170,14 x 10³ m³ YK-itä 3534486Keskisyvyys 3,7 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 750 kpl/vuosi (kahtena vuotena)IstutussuositusPlanktonsiika 600 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatSuojainen sijainti – tuulet eivät sekoita vettä.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVeden laadun seurantaHonka-Jälä, mittakaava 1:8000

Sivu 52 / 104HonkanenNumero 04.617.1.013 Kunta JuankoskiOmistusVesistöUseita omistajia04.617 Ylä-Pieksän vaPohjoinen 6995973 Itä 3557912Karttalehti 333305D Korkeustaso N60+94,80VesienhoitoalueSaaretVuoksen vesienhoitoalueSaarten rantaviiva 0,343668 km Saarten lkm 5Saarten pinta-alaFysiografia0,201781 ha< 100 m²100 m²–1 haVesiala 63,4223 ha Suurin syvyys 10,72 mKokonaisrantaviiva 7,763 km YK-pohj. 6995924Tilavuus 2112,73 x 10³ m³ YK-itä 3557988Keskisyvyys 3,33 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuLievästi rehevä, vähä-/keskihumuksinen, hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 1100 kpl/vuosi (kolmena vuotena)IstutussuositusKuha 600 kpl joka toinen vuosi, siika 600 kpl joka toinen vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus23Honkanen, mittakaava 1:8000

Sivu 53 / 104HökösenjärviNumero 04.652.1.020 Kunta SiilinjärviOmistusVesistöHamulan ja Pöljän pohjoinen osakaskunnat04.652 Pöljänjoen vaPohjoinen 7005472 Itä 3527603Karttalehti 333109D Korkeustaso N60+95,20VesienhoitoalueSaaretVuoksen vesienhoitoalueSaarten rantaviiva 0,904072 km Saarten lkm 2Saarten pinta-alaFysiografia2,6734 ha100 m²-1 ha1 ha-1 km²Vesiala 55,004 ha Suurin syvyys 9 mKokonaisrantaviiva 4,46208 km YK-pohj. 7005700Tilavuus 1077,82544 x 10³ m³ YK-itä 3527650Keskisyvyys 1,92 m Määritys Syvyyskäyrät numeerinenVeden laatuRehevä, vähä-/keskihumuksinen, happikatoja talvisinIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika 700 kpl vuonna 2004IstutussuositusKalojen istutus ei ole järkevää, mikäli järven happitilannetta ei saada kuntoon.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatTalviset happikadot, vähempiarvoisten kalojen runsaus.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVeden talviaikainen ilmastus, tehokalastusMuuta kyselyssä esiin tulluttaJärven kalataloudellinen merkitys on vähäinen.11

Sivu 54 / 104Hökösenjärvi, mittakaava 1:16000Inganselkä-SepänselkäNumero 04.611.1.001 Kunta Juankoski, KuopioOmistusVesistöVesienhoitoalueRissalan, Västinniemen, Haurangin-Melaniemen ja Hakkaralan osakaskunnat04.611 Juurusveden laVuoksen vesienhoitoalueVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinenIstutussuositusKuha 2000 kpl/vuosi, planktonsiika 2000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatPyydysten likaantuminen. Vähempiarvoisten kalojen runsaus.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm

Sivu 55 / 104Inganselkä, mittakaava 1:40000Iso-JäläNumero 04.611.1.007 Kunta SiilinjärviOmistusUseita omistajiaVesistö04.611 Juurusveden laPohjoinen 6990125 Itä 3538668Karttalehti 333110D Korkeustaso N60+81,80Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 728,972 ha Suurin syvyys 47,56001 mKokonaisrantaviiva 19,966 km YK-pohj. 6989427Tilavuus 64714,9 x 10³ m³ YK-itä 3538371Keskisyvyys 8,88 m Määritys Luotauspisteet

Sivu 56 / 104Veden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, alusveden hapen määrä alentunut kerrostuneisuuden vallitessa.Istutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 5000 kpl/vuosi, taimenta ja kuhaa pieniä määriä satunnaisesti.IstutussuositusPlanktonsiika 7000 kpl/vuosi, taimen 200 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatPyydysten likaantuminen. Ruoppaukset aiheuttaneet tilapäistä samentumista.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVesikasvien poisto, tehokalastus, toimenpiteet valuma-alueella, veneenlaskupaikan rakentaminen.Kalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm. Perustettu Jälänjärven kalastusyhdistys.Iso-Jälä, mittakaava 1:40000

Sivu 57 / 104Iso-LajuNumero Kunta Siilinjärvi, NilsiäOmistusUseita omistajiaVesistö04.611 Juurusveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n. 550 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä/rehevä, keskihumuksinen, hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 4400 kpl/vuosi, planktonsiika n. 1400 kpl/vuosi (vuosina 2001 ja 2002)IstutussuositusKuha 5000 kpl/vuosi, lisäksi mahdollisesti ankeriasVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVähempiarvoisten kalojen runsaus, positiivinen muutos: Mustalahden vesi kirkastunutVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, Mustalahteen veneluiskaKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmIso-Laju, mittakaava 1:40000

Sivu 58 / 104JuurusvesiNumero 04.611.1.001 Kunta Siilinjärvi, Nilsiä, KuopioOmistusVesistöUseita omistajia04.611 Juurusveden laPohjoinen 6988131 Itä 3545076Karttalehti 333301D Korkeustaso N60+81,80VesienhoitoalueFysiografiaVuoksen vesienhoitoalueVesiala n. 3400 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, vähä-/keskihumuksinen, paikoin hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 46 000 kpl/vuosi, planktonsiika n. 7500 kpl/vuosi (ei joka vuosi), järvitaimen (3-v.) n. 940 kpl/vuosiIstutussuositusKuha 30 000 kpl/vuosi, planktonsiika 7 000 kpl/vuosi, järvitaimen (3-v.) 1000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVeden lievä samentuminen, vesikasvillisuuden muutokset, pyydysten likaantuminen ajoittain, vähempiarvoistenkalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetToimenpiteet valuma-alueella, tehokalastus, veneenlaskupaikan rakentaminen keskeiselle paikalleKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmMuuta kyselyssä esiin tulluttaPyydysten merkitseminen puutteellista

Sivu 59 / 104JännevesiJuurusvesi, mittakaava 1:80000Numero Kunta KuopioOmistusJänneniemen, Väänälän, Talvisalon, Väätälän ja Kekälän osakaskunnatVesistö04.611 Juurusveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n. 380 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, paikoin hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 1600 kpl/vuosi (ei joka vuosi), kuha n. 1200 kpl/vuosi (ei joka vuosi)

Sivu 60 / 104IstutussuositusKuha 2000 kpl/vuosi, planktonsiika 1000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVeden lievä samentuminen, vesikasvillisuuden muutokset, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoistenkalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, veneenlaskupaikan rakentaminenKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmKallavesi (Etelä-Kallavesi)Jännevesi, mittakaava 1:40000Numero 04.272.1.001 Kunta KuopioOmistusVesistöVehkarannan ja Kurkiharjun osakaskunnat04.272 Kallaveden a

Sivu 61 / 104Karttalehti Korkeustaso N60+81,80Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueVeden laatuLievästi rehevä/rehevä, keskihumuksinen, alusveden hapen määrä alentunut kerrostuneisuuden vallitessaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 2100 kpl/vuosi (ei joka vuosi), kuha n. 1500 kpl/vuosi (ei joka vuosi)IstutussuositusPlanktonsiika 2000 kpl/vuosi, lisäksi mahdollisesti taimenVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVedenpinnan vaihtelu suuri, vilkas vesiliikenneEtelä-Kallavesi, mittakaava 1:40000

Sivu 62 / 104KarhonvesiNumero 04.611.1.001 Kunta Kuopio, NilsiäOmistusUseita omistajiaVesistö04.611 Juurusveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n.630 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, vähä-/keskihumuksinenIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 5800 kpl/vuosi, planktonsiika n. 1200 kpl/vuosi (ei joka vuosi)IstutussuositusKuha 5000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatPyydysten likaantuminenKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmKarhonvesi, mittakaava 1:40000

Sivu 63 / 104KauppinenNumero 04.615.1.002 Kunta NilsiäOmistusKaaraslahti I ja Pitkälänmäen osakaskunnatVesistö04.615 Kauppisenjoen vaPohjoinen 7007453 Itä 3547079Karttalehti 333303D Korkeustaso N60+118,70Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva 1,41917 km Saarten lkm 1Saarten pinta-ala 5,92469 ha 1 ha-1 km² 1FysiografiaVesiala 164,036 ha Suurin syvyys 7,29 mKokonaisrantaviiva 9,9397 km YK-pohj. 7007032Tilavuus 3582,0410³ m³ YK-itä 3547641Keskisyvyys 2,18 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuErittäin rehevä, hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 2200 kpl/vuosi, kuhaa istutettu vuonna 2004 n. 6000 kpl, kasvanut hyvinIstutussuositusKuha 1500 kpl/vuosi, seurattava istutusten tuloksellisuutta.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmMuuta kyselyssä esiin tulluttaJärven siioissa haukimato yleinen.

Sivu 64 / 104KevätönKauppinen, mittakaava 1:16000Numero 04.652.1.026 Kunta SiilinjärviOmistusUseita omistajiaVesistö04.652 Pöljänjoen vaPohjoinen 6999662 Itä 3530997Karttalehti 333111B Korkeustaso N60+90,30Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva Saarten lkm 6Saarten pinta-ala 4,2 ha 1 ha-1 km²FysiografiaVesiala 369,584 ha Suurin syvyys 10,1 mKokonaisrantaviiva 18,649 km YK-pohj. 6999960Tilavuus 9321,624 x 10³ m³ YK-itä 3531010Keskisyvyys 2,52 m Määritys Syvyyskäyrät graafinenVeden laatuErittäin rehevä, vähähumuksinen, ajoittain hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 2000 kpl/vuosi (ei joka vuosi), planktonsiika n. 2200 kpl/vuosi (ei joka vuosi)

Sivu 65 / 104IstutussuositusKuha 3500 kpl/vuosi, seurattava istutusten tuloksellisuutta.Vesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, happikadot, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsaus, vedenpinnan alhainentaso, madaltuminen, vähäinen kalastusVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vedenpinnan nosto, toimenpiteet valuma-alueella, vesikasvien poisto, veneenlaskupaikanrakentaminenKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmKolmisoppiKevätön, mittakaava 1:40000Numero 04.653.1.009 Kunta SiilinjärviOmistusVesistöKasurilan pohjoinen ja Käärmetsaaren osakaskunnat04.653 Koivusenjoen va

Sivu 66 / 104Pohjoinen 7006117 Itä 3535722Karttalehti 333112D KorkeustasoVesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva 0,9 km Saarten lkm 1Saarten pinta-ala 3,8 ha 1 ha-1 km² 1FysiografiaVesiala 47,431 ha Suurin syvyys 11 mKokonaisrantaviiva 7,212 km YK-pohj. 7006660Tilavuus YK-itä 3535120Veden laatuRehevä/erittäin rehevä, keskihumuksinen, alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 2200 kpl/vuosi, made (aikuinen) n. 360 kpl/vuosi, planktonsiika n. 2000 kpl/vuosi (vuosina 2001 ja2002)IstutussuositusKuha 500 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi kirkastunut hapetuksen ansiosta, vähäinen kalastusVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVesikasvien poistoKolmisoppi, mittakaava 1:16000

Sivu 67 / 104KotkatvesiNumero 04.611.1.001 Kunta KuopioOmistusUseita omistajiaVesistö04.611 Juurusveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n. 1220 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, paikoin alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 820 kpl/vuosi (ei joka vuosi), planktonsiika n. 2500 kpl/vuosi (vuosina 2001 ja 2009)IstutussuositusKuha 1000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatSamentuminen, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsausKotkatvesi, mittakaava 1:40000

Sivu 68 / 104KumpunenNumero 04.691.1.001 Kunta KuopioOmistusVesistöVesienhoitoalueFysiografiaLanninsalon, Ohtaanniemen, Heikkilän, Kopolanniemen ja Tuusjärven osakaskunnat04.691 Riistaveden laVuoksen vesienhoitoalueVesiala n. 350 ha Suurin syvyysVeden laatuKaru/lievästi rehevä, vähähumuksinenIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 2700 kpl/vuosi, kuha n. 1050 kpl/vuosi (vuosina 2002 ja 2008)IstutussuositusKuha 2000 kpl/vuosi, planktonsiika 1000 kpl/vuosi, lisäksi mahdollisesti järvitaimenVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, vähempiarvoisten kalojen runsaus, vähäinen kalastusVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, veneenlaskupaikan rakentaminenKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm, 10 m matalammilla alueilla 45 mmKumpunen, mittakaava 1:40000

Sivu 69 / 104KuukkaNumero 04.691.1.001 Kunta KuopioOmistusUseita omistajiaVesistö04.691 Riistaveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n. 300 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinenIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 3300 kpl/vuosi, kuha n. 1800 kpl/vuosiIstutussuositusKuha 2000 kpl/vuosi, planktonsiika 1000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi tummentunut/samentunut, vähempiarvoisten kalojen runsaus, pyydysten likaantuminen ajoittainVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vesikasvien poisto, toimenpiteet valuma-alueellaKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm, 10 m matalammilla alueilla 45 mmKuukka, mittakaava 1:16000

Sivu 70 / 104LaajavesiNumero 04.691.1.001 Kunta KuopioOmistusVehmersalmen, Tuusjärven, Kopolanniemen ja Parvialan osakaskunnatVesistö04.691 Riistaveden laVesienhoitoalueFysiografiaVuoksen vesienhoitoalueVesiala n. 210 ha Suurin syvyysVeden laatuKaru/lievästi rehevä, vähähumuksinen, paikoin alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 2770 kpl/vuosi, kuha n. 2700 kpl/vuosi (kolmena vuotena)IstutussuositusKuha 2100 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, pyydysten likaantuminenKalastuksen järjestäminenKyselyn vastauksissa esitetty verkon solmuvälisuositukseksi 50 mm, kalastusalue suosittaa kuhakannankasvun turvaamiseksi verkon solmuvälisuositukseksi vähintään 55 mm, 10 m matalammilla alueilla 45 mm.Laajavesi, mittakaava 1:16000

Sivu 71 / 104Leppäselkä-LikovesiNumero 04.691.1.001 Kunta KuopioOmistusVesistöVesienhoitoalueFysiografiaVäätälän, Västinniemen, Vehmersalmen, Heikkilän, Kopolanniemen, Parvialan jaKekälelän osakaskunnat04.691 Riistaveden laVuoksen vesienhoitoalueVesiala n. 250 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, talvisin alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 2270 kpl/vuosi (ei joka vuosi), kuha n. 2000 kpl/vuosi (kolmena vuotena)IstutussuositusKuha 2000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatSamentuminen, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusKalastuksen järjestäminenKyselyn vastauksissa esitetty verkon solmuvälisuositukseksi 50 mm, kalastusalue suosittaa kuhakannankasvun turvaamiseksi verkon solmuvälisuositukseksi vähintään 55 mm, 10 m matalammilla alueilla 45 mm.Leppäselkä-Likovesi, mittakaava 1:40000

Sivu 72 / 104MelavesiNumero 04.611.1.001 Kunta Kuopio, JuankoskiOmistusVesistöVesienhoitoalueFysiografiaUseita omistajia04.611 Juurusveden laVuoksen vesienhoitoalueVesiala n. 1850 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinenIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 6100 kpl/vuosi, kuha 4600 kpl/vuosiIstutussuositusPlanktonsiika 5000 kpl/vuosi, kuha 5000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi samentunut/tummunut, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsaus, vedenpinnankorkeuden vaihteluVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, toimenpiteet valuma-alueillaKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmMelavesi, mittakaava 1:40000

Sivu 73 / 104MuuruvesiNumero 04.611.1.001 Kunta JuankoskiOmistusUseita omistajiaVesistö04.611 Juurusveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n. 650 ha Suurin syvyysVeden laatuRehevä, keskihumuksinenIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 3800 kpl/vuosi, planktonsiika n. 1030 kpl/vuosi (kahtena vuotena)IstutussuositusKuha 3500 kpl/vuosi, planktonsiika 1200 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi samentunut, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsaus, makuvirheet kaloissaKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmMuuruvesi, mittakaava 1:40000

Sivu 74 / 104NaavanenNumero 04.693.1.001 Kunta TuusniemiOmistusVesistöVehmersalmen ja Tuusjärven osakaskunnat04.693 Myllyjoen vaPohjoinen 6973671 Itä 3567467Karttalehti 324409C Korkeustaso N60+94,20VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 72,353 ha Suurin syvyys 7 mKokonaisrantaviiva 4,243 km YK-pohj. 6973587Tilavuus 1076,84 x 10³ m³ YK-itä 3567460Keskisyvyys 1,49 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuLievästi rehevä, vähä-/keskihumuksinen, ajoittain alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 550 kpl/vuosi (kahtena vuotena), siika ei ole menestynytVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi samentunut, leväkukinnat, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsaus, vesikasvienlisääntyminenVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vesikasvien poistoNaavanen, mittakaava 1:8000

Sivu 75 / 104Niitty-PölläkkäNumero 04.611.1.001 Kunta KuopioOmistusHaurangin-Melaniemen, Pölläkän ja Leppärannan osakaskunnatVesistö04.611 Juurusveden laVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala n. 76 ha Suurin syvyysIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika n. 1540 kpl/vuosi, kuha n. 900 kpl/vuosi (vuosina 2002 ja 2006)IstutussuositusPlanktonsiika 700 kpl/vuosi (ja mahdollisesti made)Vesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatRehevöityminen, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusNiitty-Pölläkkä, mittakaava 1:16000

Sivu 76 / 104PöljänjärviNumero 04.652.1.003 Kunta SiilinjärviOmistusVesistöHamulan, Pöljän pohjoinen ja Pöljän eteläinen osakaskunnat04.652 Pöljänjoen vaPohjoinen 7002726 Itä 3531073Karttalehti 333112A Korkeustaso N60+90,20VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva 1,43393 km Saarten lkm 5Saarten pinta-alaFysiografia2,98649 ha100 m² - 1 ha1 ha-1 km²Vesiala 304,761 ha Suurin syvyys 12,3 mKokonaisrantaviiva 25,3556 km YK-pohj. 7004451Tilavuus 9063,99689 x 10³ m³ YK-itä 3530027Keskisyvyys 2,97413 m Määritys Syvyyskäyrät numeerinenVeden laatuRehevä, vähähumuksinen, ajoittain alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 990 kpl/vuosi, planktonsiika n. 700 kpl/vuosi (neljänä vuotena)IstutussuositusKuha 1000 kpl/vuosi, planktonsiika 500 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, vähempiarvoisten kalojen runsaus, vedenpinnan alhainen tasoVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVedenpinnan nosto, tehokalastusKalastuksen järjestäminenKyselyn vastauksissa esitetty verkon solmuvälisuositukseksi 50 mm, kalastusalue suosittaa kuhakannankasvun turvaamiseksi verkon solmuvälisuositukseksi vähintään 55 mm.41

Sivu 77 / 104RäimänjärviPöljänjärvi, mittakaava 1:16000Numero 04.289.1.001 Kunta SiilinjärviOmistusVesistöRäimän osakaskunta (osa järvestä Pohjois-Kallaveden kalastusalueen alueella)04.289 Räimäjärven vaPohjoinen 6992088 Itä 3531090Karttalehti 333111A Korkeustaso N60+82,30VesienhoitoalueSaaretVuoksen vesienhoitoalueSaarten rantaviiva Saarten lkm 1Saarten pinta-ala 0,17 ha 1 ha-1 km²FysiografiaVesiala 130,023 ha Suurin syvyys 31 mKokonaisrantaviiva 11,161 km YK-pohj. 6991993Tilavuus 13232,8 x 10³ m³ YK-itä 3531005Keskisyvyys 10,18 m Määritys LuotauspisteetVeden laatu

Sivu 78 / 104Lievästi rehevä, vähähumuksinen, alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 2500 kpl/vuosi, planktonsiika n. 1800 kpl/vuosiIstutussuositusKuha 1300 kpl joka toinen vuosi, planktonsiika 1000 kpl joka toinen vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesikasvillisuuden muutokset, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVenevalkaman kunnostusSiilinjärviRäimänjärvi, mittakaava 1:16000Numero 04.611.1.010 Kunta SiilinjärviOmistusKasurilan eteläinen ja Hakkaralan osakaskunnatVesistö04.611 Juurusveden laPohjoinen 6995191 Itä 3536197

Sivu 79 / 104Karttalehti 333111D Korkeustaso N60+81,80Vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 282,753 ha Suurin syvyys 36,16 mKokonaisrantaviiva 16,0708 km YK-pohj. 6996170Tilavuus 19601,96947 x 10³ m³ YK-itä 3534730Keskisyvyys 6,93 m Määritys Syvyyskäyrät numeerinenVeden laatuRehevä, vähähumuksinen, kerrostuneisuuden vallitessa alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 8600 kpl/vuosi, made n. 400 kpl/vuosi, planktonsiika n. 3200 kpl/vuosi (kolmena vuotena)IstutussuositusKuha 2800 kpl/vuosiKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmSiilinjärvi, mittakaava 1:16000

Sivu 80 / 104SulkavanjärviNumero 04.651.1.004 Kunta SiilinjärviOmistusVesistöKasurilan pohjoinen, Kasurilan eteläinen ja Sulkavanniemen osakaskunnat04.651 Siilinjoen - Sulkavanjärven aPohjoinen 7001162 Itä 3535057Karttalehti 333112C Korkeustaso N60+84,90VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva Saarten lkm 4Saarten pinta-ala 5 ha 1 ha-1 km²FysiografiaVesiala 320,836 ha Suurin syvyys 17 mKokonaisrantaviiva 22,534 km YK-pohj. 7001749Tilavuus 12069,31 x 10³ m³ YK-itä 3535539Keskisyvyys 3,76 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuErittäin rehevä, vähä-/keskihumuksinen, alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 10600 kpl/vuosi, made n. 400 kpl/vuosi, planktonsiika n. 5000 kpl/vuosi (kolmena vuotena)IstutussuositusKuha 3200 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi samentunut, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsaus, vesikasvien lisääntyminenVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vesikasvien poistoKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm

Sivu 81 / 104SuurijärviSulkavanjärvi, mittakaava 1:16000Numero 04.693.1.005 Kunta TuusniemiOmistusVesistöVehmersalmen-Riistaveden osakaskunta (osa järvestä Kaavi-Juojärven kalastusalueenalueella)04.693 Myllyjoen vaPohjoinen 6971165 Itä 3569526Karttalehti 324409C KorkeustasoVesienhoitoalueSaaretVuoksen vesienhoitoalueSaarten rantaviiva Saarten lkm 3Saarten pinta-ala 0,02 ha 1 ha-1 km²FysiografiaVesiala 47,465 ha Suurin syvyys 12,8 mKokonaisrantaviiva 6,092 km YK-pohj. 6971300Tilavuus YK-itä 3569520

Sivu 82 / 104Veden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 630 kpl/vuosi (kahtena vuotena), planktonsiika n. 550 kpl/vuosi (kahtena vuotena)IstutussuositusSiika 500 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastusKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 45 mmSuuri-MajoinenSuurijärvi, mittakaava 1:16000Numero 04.611.1.105 Kunta KuopioOmistusVesistöKekälän ja Väänälän osakaskunnat04.611 Juurusveden la

Sivu 83 / 104Pohjoinen 6980448 Itä 3550559Karttalehti 333304A KorkeustasoVesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 32,162 ha Suurin syvyysKokonaisrantaviiva 3,03 km YK-pohj.Veden laatuKaru/lievästi rehevä, vähähumuksinenIstutukset keskimäärin 2000-luvullaPlanktonsiika 500 kpl (vuonna 2007)IstutussuositusPlanktonsiika 300 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVenepaikkojen lisäys/kunnostusSuuri-Majoinen, mittakaava 1:16000

Sivu 84 / 104Suuri-PieksäNumero 04.616.1.001 Kunta JuankoskiOmistusVesistöKaaraslahti I:n, Murtolahden, Niinimäen, Pieksän ja Vehkasaaren osakaskunnat04.616 Suuri-Pieksän aPohjoinen 6997449 Itä 3550777Karttalehti 333305B Korkeustaso N60+85,80VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva 3,51386 km Saarten lkm 20Saarten pinta-alaFysiografia5,91013 ha< 100 m²100 m² - 1 ha1 ha - 1 km²Vesiala 1250,86 ha Suurin syvyys 23,93 mKokonaisrantaviiva 43,7556 km YK-pohj. 6998167Tilavuus 77275,3413 x 10³ m³ YK-itä 3550205Keskisyvyys 6,17777 m Määritys Syvyyskäyrät numeerinenVeden laatuLievästi rehevä, vähähumuksinen, kerrostuneisuuden vallitessa ajoittain hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 5800 kpl/vuosi, planktonsiika n. 6300 kpl/vuosi (viitenä vuotena)IstutussuositusKuha 6000 kpl/vuosi, planktonsiika 6000 kpl/vuosi, lisäksi mahdollisesti taimenVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi tummunut, leväkukinnat, pyydysten likaantuminen ajoittain, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vesikasvien poisto, veneenlaskupaikan rakentaminenKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm7103

Sivu 85 / 104TuusjärviSuuri-Pieksä, mittakaava 1:40000Numero 04.693.1.008 Kunta Tuusniemi, KuopioOmistusVesistöHaurangin-Melaniemen, Savolan, Rautialan ja Tuusjärven osakaskunnat04.693 Myllyjoen vaPohjoinen 6976649 Itä 3566407Karttalehti 324409D Korkeustaso N60+93,50VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueSaaretSaarten rantaviiva Saarten lkm 4Saarten pinta-ala 7,2 ha 1 ha-1 km²FysiografiaVesiala 199,613 ha Suurin syvyys 18 mKokonaisrantaviiva 14,463 km YK-pohj. 6976874Tilavuus 7632,42 x 10³ m³ YK-itä 3566509

Sivu 86 / 104Keskisyvyys 3,82 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuLievästi rehevä/rehevä, keskihumuksinen, ajoittain hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha 1000 kpl/vuosi (kolmena vuotena), planktonsiika n. 1650 kpl/vuosi (kolmena vuotena)IstutussuositusKuha 1000 kpl/vuosi, planktonsiika 1000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi tummunut, pyydysten likaantuminenVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vesikasvien poistoKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mm, 10 m matalammilla alueilla 45 mm.VianvesiTuusjärvi, mittakaava 1:16000Numero 04.691.1.001 Kunta TuusniemiOmistusLeppärannan, Tuusjärven, Lanninsalon ja Tuovilan osakaskunnatVesistöVesienhoitoalue04.691 Riistaveden laVuoksen vesienhoitoalue

Sivu 87 / 104FysiografiaVesiala n. 360 ha Suurin syvyysVeden laatuLievästi rehevä/paikoin rehevä, vähä-/keskihumuksinen, talvisin alusvedessä hapenpuutettaIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 4250 kpl/vuosi, planktonsiika n. 3550 kpl/vuosi (neljänä vuotena)IstutussuositusKuha 3500 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatVesi samentunut, vesikasvillisuuden lisääntyminen, pyydysten likaantuminen, vähempiarvoisten kalojenrunsaus, vedenpinnan korkeuden vaihteluVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetVesikasvien poisto, toimenpiteet valuma-alueella, Tölpäkön tiepenkereen tilalle silta veden vaihtumisenlisäämiseksiKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmVianvesi, mittakaava 1:40000

Sivu 88 / 104Ylä-PieksäNumero 04.617.1.001 Kunta JuankoskiOmistusVesistöNiinimäen, Pieksän ja Pelonniemen osakaskunnat04.617 Ylä-Pieksän vaPohjoinen 6998769 Itä 3554548Karttalehti 333305D Korkeustaso N60+94,20VesienhoitoalueVuoksen vesienhoitoalueFysiografiaVesiala 344,471 ha Suurin syvyys 9,83 mKokonaisrantaviiva 23,3817 km YK-pohj. 6999583Tilavuus 11246,8 x 10³ m³ YK-itä 3554389Keskisyvyys 3,26 m Määritys LuotauspisteetVeden laatuErittäin rehevä, keskihumuksinen, hapenpuutetta alusvedessäIstutukset keskimäärin 2000-luvullaKuha n. 2500 kpl/vuosi (kolmena vuonna), planktonsiika 1500 kpl (vuonna 2001)IstutussuositusKuha 3000 kpl/vuosiVesialueiden omistajien ja käyttäjien vesistössä havaitsemat muutokset ja ongelmatLeväkukinnat, vähempiarvoisten kalojen runsausVesialueiden omistajien ja käyttäjien ehdottamat kunnostustoimenpiteetTehokalastus, vesikasvien poisto, veneenlaskupaikan rakentaminenKalastuksen järjestäminenVerkon solmuvälisuositus vähintään 55 mmYlä-Pieksä, mittakaava 1:40000

Sivu 89 / 1046 Virtavesien toimenpide-esityksetJuurusveden kalastusalueella on varsin vähän lohikalojen tai rapujen kotiuttamiseen sopiviajokivesiä. Ongelmina osassa jokikohteita ovat mm. maatalouden aiheuttama vedenrehevyys, turvetuotantoalueilla sijaitsevissa joissa veden tummavetisyys ja happamuussekä joissakin vesissä luontaiset virtaamavaihtelut, joiden seurauksena koskimatalikotusein kuivuvat loppukesäisin ja talvisin. Taimenen luonnonpoikastuotannon elvyttämisenkannalta voidaan pitää realistisena käytännössä Pieksänkoskea, Myllyjokea ja Ventojokeaja lähinnä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.Räimänkoski on määritetty kalastuslain 8§:n mukaiseksi lohi- ja siikapitoisten vesistöjenkoski- tai virtapaikaksi, mutta se on pinta-alaltaan varsin pieni ja etenkin kuivina kesinävähävetinen, joten se ei sovellu taimenen kotiutusistutuksiin.Pieksänkoskeen ja Myllyjokeen on istutettu vastakuoriutuneita taimenenpoikasia, jotkaviihtyivät joissa koekalastusten perusteella siinä määrin hyvin, että taimenenpoikasten istuttamistakannattaa harkita 46 .Ventojokeen on istutettu taimenta ja rapua. Kaksi osakaskuntaa on tehnyt Pohjois-SavonELY-keskukselle Ventojokea koskevan kunnostusaloitteen. ELY-keskus on suhtautunutaloitteeseen myönteisesti. Hankkeesta on laadittu kunnostussuunnitelma ja kunnostushankkeeneteneminen näyttää todennäköiseltä.Mikäli taimenen istuttamista suunnitellaan tummavetisiin ja happamiin vesiin, tulee taimenenkotiuttamismahdollisuuksia tutkia tarkemmin koeluonteisten vastakuoriutuneiden poikastenistutuskokeiden avulla.7 SeurantaKalakantojen ja vesistöjen tilan seuraamiseksi sekä kunnostusten ja istutusten tuloksellisuudentoteamiseksi tarvitaan tiedonhankintaa. Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kauttasaadaan tietoa ainakin Juurusvedestä, Kauppisesta, Kolmisopesta ja Sulkavanjärvestäsekä Akonvedestä, mutta muilla alueilla tarvitaan kalastusalueen omaa seurantaa. Vesientilasta saadaan varsin runsaasti tietoa velvoitetarkkailujen kautta eri puolilta Juurusvedenkalastusaluetta.Juurusveden kalastusalue pyytää osakaskuntia palauttamaan vuosi-ilmoituksensa huolellisestitäytettyinä, jotta kalastusalueelle saadaan tärkeää seurantatietoa.Kalastusalueen jäsenrekisteriä tulee päivittää ja pitää ajan tasalla, jolloin erilaiset kyselytvoidaan toteuttaa sen perusteella.

Sivu 90 / 1048 Liitteet1. Kalastusalueen ja sidosryhmien yhteystietoja2. Osakaskuntakysely3. Osakaskuntaluettelo4. Kalastusalueen kartta5. Lähdeluettelo

Sivu 91 / 104Liite 1. Juurusveden kalastusalueen ja sidosryhmien yhteystietojaJuurusveden kalastusalueen internet-sivut:http://www.kalapaikka.net/juurusveden-kalastusalue_kalastusalue_pohjoissavo_siilinjarvi___409.aspHallituksen puheenjohtaja: Jukka Koski-VähäläPuhelin: 0500 848 171Sähköposti:jukka.koski-vahala@skvsy.fiIsännöitsijä:Osoite:Jarmo MononenPohjois-Savon Kalatalouskeskus ryPL 1096, 70111 KuopioPuhelin: 0400 373 072Sähköposti:jarmo.mononen@muikkusuomi.fiPohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous- ja ympäristöviranomainenOsoite:PL 2000, 70101 KuopioPuhelin: 020 636 0080Sähköposti:pohjois-savo@ely-keskus.fiInternet:http://www.ely-keskus.fiItä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupa-asiatOsoite:PL 1741, 70101 KuopioPuhelin: 020 636 1030Sähköposti:etunimi.sukunimi@avi.fiInternet:http://www.avi.fiPohjois-Savon kalatalouskeskus ry, kalatalousneuvontaOsoite:PL 1096, 70111 KuopioPuhelin: 0400 373 072Sähköposti:etunimi.sukunimi@muikkusuomi.fiInternet:http://www.muikkusuomi.fiSavo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry / Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy,ympäristöneuvonta, tiedotus ja koulutus / kala- ja vesitutkimuksetOsoite:Yrittäjäntie 24, 70150 KuopioPuhelin: 017 2647 200Sähköposti:vsy@skvsy.fiInternet:http://www.skvsy.fiPohjois-Savon maanmittaustoimistoOsoite:PL 1052, 70101 KuopioPuhelin: 020 690 650Sähköposti:kirjaamo.psavo@maanmittauslaitos.fiInternet:http://www.maanmittauslaitos.fiPohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiriOsoite:Paljetie 13, 71800 SiilinjärviPuhelin: 0400 670 123Internet:http://ww2.kalapaikka.net/psvapaa-ajankalastajapiiri

Sivu 92 / 104LIITE 2. OsakaskuntakyselyJUURUSVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMAJÄRVEN/KOHTEEN NIMI:MERKITSE ERI KALALAJIEN RUNSAUS TÄLLÄ HETKELLÄ:(- = ei esiinny, H = heikko, K = kohtalainen, R = runsas)ahven särki hauki muikku taimen made lahnakuha siika kuore säyne harjus rapu muu, mikä___________KALASTAJIEN MÄÄRÄ (alleviivaa lähin vaihtoehto)runsas kohtalainen vähäinen hyvin vähäinenVEDEN VÄRI (alleviivaa lähin vaihtoehto)kirkas melko kirkasmelko tumma tummaMITÄ MUUTOKSIA VEDEN LAADUSSA ON TAPAHTUNUT?(esim. väri, sameus, levät, vesikasvillisuuden muutokset, madaltuminen)MITÄ ONGELMIA KALASTUKSESSA ON KYSEISELLÄ JÄRVELLÄ?(esim. pyydysten likaantuminen, roskakalan suuri määrä, kalastajien runsaus)MITÄ KUNNOSTUS- JA HOITOTOIMENPITEITÄ JÄRVELLÄ TULISI TEHDÄ?(esim. vesikasvien niitto, roskakalan poisto, vedenpinnan nosto, toimenpiteet valuma-alueella, veneenlaskujarantautumispaikkojen rakentaminen)JÄRVEEN ON ISTUTETTU SEURAAVIA KALALAJEJA:Tulosta ovat tuottaneet istukkaista:Heikosti ovat menestyneet istukkaista:MITÄ LAJEJA JÄRVEEN TULISI ISTUTTAA TULEVAISUUDESSA?JATKUU KÄÄNTÖPUOLELLA!

Sivu 93 / 104MITÄ KALASTUKSENSÄÄTELYKEINOJA JÄRVELLÄ TARVITAAN? MIKSI?verkon solmuväli (mikä sopivin/millä alueella?)kalan alamitta (mikä kalalaji/mikä pituus?)kalastuksen ajallinen rajoitus (mikä kalalaji/milloin?)muu, mikä?KIRJAA TÄHÄN MYÖS MUITA TULEVASSA KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMASSA HUOMIOITAVIAASIOITA:VASTAAJAN TIEDOTOsakaskunnan / Yksityisen vesialueen nimi / Virkistyskalastusseuran nimiVastaajan nimiPuhelinPalautus 28.1.2011 mennessä

LIITE 3. OsakaskuntaluetteloJuurusveden kalastusalue – osakaskuntien, yhteisten vesialueiden ja yli 3 ha yksityisvesien tiedotNro Osakaskunta Kitu Pinta-ala ha Dnro Puheenjohtaja Osoite Puhelin1 Hamulan osakaskunta 749-402-876-1 257,56 3957/563/2002 Erkki Saarijärvi Viitakummuntie 172 71910 ALAPITKÄ 044-27986032 Pöljän etel. osakaskunta 749-412-876-1 466,37 207/563/04 Tapio Niskanen Pöljän Vanhatie 52 71820 PÖLJÄ 017-46181153 Pöljän pohj. osakaskunta 749-412-876-2 127,02 206/563/04 Tapio Niskanen Pöljän Vanhatie 52 71820 PÖLJÄ 017-46181154 Kasurilan pohj. osakaskunta 749-876-14-0 343,9 3224/563/2002 Tapani Ruuskanen Raasiontie 50 71800 SIILINJÄRVI 040-74206375 Koivumäen osakaskunta 749-407-876-1 30,2 290/21 KuK 1987 Markku Pekkonen Varpasentie 9 71800 SIILINJÄRVI 040-72041776 Kaaraslahti II osakaskunta 749-404-876-2 717,89 3407/563/2002 Jaakko Räsänen Marjomäentie 881 71840 KUUSLAHTI 017-46131437 Käärmetsaaren osakaskunta 476-405-876-3, 26,3 3145/563/03 Jorma Häiväläinen Metsäharjuntie 423 71730 KINNULANLAHTI 017-3811534749-410-876-18 Kasurilan eteläinen osakaskunta 749-876-2-0 904,82 1512/563/03 Kauko Räsänen Sulkavantie 350 71800 SIILINJÄRVI 0500-9381619 Sulkavanniemen osakaskunta 749-402-876-2 169,9 59/40 KuK 1989 Tero Savolainen Ahmontie 35 71800 SIILINJÄRVI 040-760023610 Kaaraslahti I osakaskunta 534-406-876-1, 1179,91 2231/563/03 Pentti Ahonen Koivuniementie 85 71840 KUUSLAHTI 044-2116288749-404-876-111 Räimän osakaskunta 749-414-876-1 501,08 762/563/03 Paavo Hyppönen Kumpusentie 417 71800 SIILINJÄRVI 040-571287812 Toivalan osakaskunta 297-876-18-0, 568,5 2810/563/03 Markku Pohtinen Ranta-Toivalantie 480 70900 TOIVALA 0400-735687749-876-7-013 Rissalan osakaskunta 749-413-876-1, 1781,69 179/21 KuK 1985 Antti Ollikka Karjalanharjunniement. 51 70940 JÄNNEVIRTA 044-2820713174-431-876-114 Murtolahden osakaskunta 174-876-4-0, 1722,08 162/21 KuK 1986 Jukka Pekkarinen Saramääentie 575 73410 PIEKSÄNKOSKI 017-623128534-876-7-0

Sivu 95 / 104Nro Osakaskunta Kitu Pinta-ala ha Dnro Puheenjohtaja Osoite Puhelin15 Sänkimäen osakaskunta 534-419-876-2 106,05 2234/563/2002 Matti Ahonen Vaivionniementie 81 73360 PAJULAHTI 0400-54124916 Pitkälänmäen osakaskunta 534-419-876-1 288,83 130/21 KuK 1986 Pekka Väänänen Rannanmaantie 64 73360 PAJULAHTI 0400-98687117 Niinimäen osakaskunta 534-409-876-1 178,5 161/21 KuK 1985 Paavo Pitkänen Korpelantie 22 73350 HALUNA 0400-87539718 Pieksän osakaskunta 174-429-876-1, 449,84 4838/563/2002 Yrjö Parviainen Muuruvedentie 522 73350 HALUNA 050-555407019 Savisalon osakaskunta 749-401-876-5 293,23 2647/563/04 Lassi-Pekka Airaksinen Huutoniementie 64 73410 PIEKSÄNKOSKI 017-62321720 Pelonniemen osakaskunta 174-876-2-0 658,43 324/21 KuK 1987 Pekka Kröger Tölpänniementie 122 71150 VARTIALA 017-72544821 Vehkasaaren osakaskunta 174-434-876-1 1046,47 290/21 KuK 1985 Jarkko Ukkonen Pettäinen 75 73460 MUURUVESI 0400-77528922 Väätälän osakaskunta 297-451-876-1 464,00 1281/5630/08 Jouko Tuovinen Pajuranta 14 71160 RIISTAVESI 040-7698 74323 Västinniemen osakaskunta 174-876-8-0, 2220,67 197/21 KuK 1985 Matti S. Heikkinen Nahkurintie 5 73460 MUURUVESI 0500-702742297-876-16-0,857-876-3-024 Kekälän osakaskunta 174-876-9-0, 478,260 Matti Heikkinen Ryönänlahti 71150 Vartiala 017-723015297-876-29-025 Haurangin-Melaniemen 297-876-30-0, 1086,18 3198/563/2002 Lassi Pasanen Soukanharjuntie 137 71160 RIISTAVESI 040-5389104osakaskunta 204-876-4-0,857-876-7-026 Pölläkän osakaskunta 297-448-876-1 205,1 91/21 KuK 1985 Pentti Happonen Luotolahdentie 84 71160 RIISTAVESI 040-763529327 Savolan osakaskunta 297-452-876-1, 150,93 050/40 KuK 1992 Yrjö Kortelainen Paksintie 3 71160 RIISTAVESI 0400-406996857-415-876-128 Leppärannan osakaskunta 297-876-5-0, 254,05 3240/563/2002 Martti Miettinen Joensuuntie 3033 71160 RIISTAVESI 0400-139856204-876-3-0,857-876-8-0

Sivu 96 / 104Nro Osakaskunta Kitu Pinta-ala ha Dnro Puheenjohtaja Osoite Puhelin29 Rautialan osakaskunta 297-449-876-3, 139,9 62/21 KuK 1984 Eero Koponen Kankaanlammintie 46 71160 RIISTAVESI 017-720436857-413-876-130 Laivonsaaren-Jouhtenisen 174-876-1-0, 129,4 3196/563/02 Olli Äikäs Siiviläkuja 3 A 70780 KUOPIO 78 0400-165794osakaskunta 297-876-1-031 Vehmersalmi-Riistavesi 297-876-31-0, 237,33 3140/563/2002 Aukusti Laitinen Pahkasalontie 5 71200 TUUSNIEMI 040-5507530osakaskunta 857-876-9-032 Tuusjärven osakaskunta 857-416-876-1 673,44 163/21 KuK 1986 Antti Happonen Hiidenlahdentie 611 71210 TUUSJÄRVI 0400-37900333 Lanninsalon osakaskunta 297-449-876-2 300,5 3566/563/02 Heikki Änäkäinen Kipansalontie 342 71160 RIISTAVESI 0400-89684634 Holoppalan osakaskunta 297-428-876-2 264,5 3535/563/02 Heikki Tiitinen Eitikanpellontie 40 71130 KORTEJOKI 050-518949335 Ohtaanniemen osakaskunta 857-876-2-0, 356,35 2166/563/03 Taina Tirkkonen Oravintie 1131 71200 TUUSNIEMI 040-8283121297-876-17-036 Heikkilän osakaskunta 297-449-876-6 108,3 4076/563/2002 Janne Kohonen Pikkukaari 14 B 70420 KUOPIO 0400-57552037 Kopolanniemen osakaskunta 297-449-876-4 358,6 279/21 KuK 1987 Heikki Kankkunen Hahtosentie 62 71160 RIISTAVESI 0440-72226738 Parvialan osakaskunta 297-449-876-5 321,5 194/21 KuK 1985 Kalevi Väätäinen Lehostenlampi 158 71160 RIISTAVESI 040-748365240 Hätilän osakaskunta 297-449-876-7 94,4 262/21 KuK 1987 Antti Miettinen Kuukantie 60 71160 RIISTAVESI 050-371712441 Hakkarilan osakaskunta 297-443-876-1 694,9 3151/563/2002 Jorma Keinänen Lohilahdentie 97 71160 RIISTAVESI 040-567852142 Tuovilan osakaskunta 297-876-28-0, 430,4 4565/563/02 Heikki Taskinen Partalantie 73 71160 RIISTAVESI 044-366272857-876-6-043 Väänälän osakaskunta 297-449-876-1 224,6 1556/563/04 Esa Korhonen Paljakantie 241 71130 KORTEJOKI 044-511931244 Talvisalon osakaskunta 297-451-876-2 504,3 1715/563/04 Tm. Aarne Väänänen Retkeilijäntie 7 D 38 70200 KUOPIO 20 040-571611445 Jänneniemen osakaskunta 297-416-876-1 1369,99 348/21 KuK 1985 Jorma Miettinen Jänneniementie 163 70940 JÄNNEVIRTA 0400-50909646 Kurkiharjun osakaskunta 297-418-876-3 455,49 Paavo Könönen Kurkiharjuntie 332 71130 KORTEJOKI

Sivu 97 / 104Nro Osakaskunta Kitu Pinta-ala ha Dnro Puheenjohtaja Osoite Puhelin47 Pyylammen osakaskunta 749-876-1-0, 309,63 1984/563/04 Erkki O. Väänänen Panninniementie 14 71800 SIILINJÄRVI 017-4621 220476-876-4-0,534-876-3-048 Hakkaralan osakaskunta 749-876-4-0, 380,2 1055/563/03 Olavi Oinonen Jäläntie 26 B 71800 SIILINJÄRVI 0400-804203297-876-4-0,534-876-12-049 Taivallahden osakaskunta 749-401-876-7 52,26 37/21 KuK 1985 Olli Huttunen Taivallahdentie 10 71800 SIILINJÄRVI 017-4621 01250 Harjamäen osakaskunta 749-401-876-2 157,2 36/21 KuK 1985 Aulis Seppänen Mäntytie 6 71800 SIILINJÄRVI 0400-21204951 Yhteinen vesialue 174-426-876-1 8,7252 Koivulan osakaskunta 174-426-876-8, 23,09 309/21 KuK 1985 Mirja Savolainen Koivulantie 36 73460 MUURUVESI 0400-461647297-421-876-453 Laajalahden osakaskunta 174-426-876-12 56,32 310/21 KuK 198554 Kustilan osakaskunta 174-876-6-0, 46,27 311/21 KuK 1985 Anna-Katri Pentikäinen Kustila 73460 MUURUVESI 017-621105297-876-14-055 Koivunjuuren osakaskunta 174-426-876-16 10,01 018/21 KuK 198656 Muuruveden osakaskunta 174-426-876-14 61,45 016/21 KuK 1986 Timo Ovaskainen Muuruveden peruskoulu 73460 MUURUVESI 017-62121257 Matikkasalmen osakaskunta 174-426-876-15 8,05 020/21 KuK 198658 Purjejärven osakaskunta 174-876-7-0, 13,05 023/21 KuK 1986 Tm. Lauri Mertanen Purjejärvi 73460 MUURUVESI 017-621219297-876-15-059 Vehkarannan osakaskunta 297-418-876-1 57,02 124/21 KuK 1986 Matti Laakkonen Vehmersalmentie 811 71130 KORTEJOKI 017-362115560 Kortejoen osakaskunta 297-418-876-2 44,17 185/21 KuK 1986 Tm. Paavo Könönen Kurkiharjuntie 332 71130 KORTEJOKI61 Niemispellon osakaskunta 749-401-876-6 26,89 071/21 KuK 1987 Pekka Sovinen Tulliportinkatu 56 A 9 70100 KUOPIO 10 017-2820 272

Sivu 98 / 104Nro Osakaskunta Kitu Pinta-ala ha Dnro Puheenjohtaja Osoite Puhelin62 Jokilahden osakaskunta 749-401-876-3 27,05 174/21 KuK 1987 Tm. Risto Lukkarinen Ruuskalantie 69 71800 SIILINJÄRVI 044-371837563 Saijan osakaskunta 749-401-876-4 6,47 173/21 KuK 1987 Tm. Ahti Itkonen Pyylampi 2 71800 SIILINJÄRVI 017-462162764 Konttimäen 2 osakaskunta 749-876-16-0 66,05 87/21 KuK 1984 Pertti Rissanen Yläahontie 50 73300 NILSIÄ 017-464712665 Konttimäki 3 osakaskunta 749-876-17-0 65,18 57/21 KuK 1984 Pertti Rissanen Yläahontie 50 73300 NILSIÄ 017-464712666 Yhteinen vesialue 174-426-876-10 19,6167 Kurkiharjun rauhoituspiiri 297-418-876-4 36,07 078/21 KuK 1987 Matti Kokkonen Sammakkoniementie 15 A 2 70910 VUORELA 017-465142468 Siltasalmen osakaskunta 749-876-6-0, 27,1 179/21 KuK 1987 Olavi Oinonen Jäläntie 26 71800 SIILINJÄRVI 017-4616110297-876-21-069 Juurus-Jälän osakaskunta 749-876-15-0 45,8 170/21 KuK 1987 Olavi Oinonen Jäläntie 26 71800 SIILINJÄRVI 017-461611070 Koivuniemen osakaskunta 174-426-876-2, 34,01 307/21 KuK 1985 Eero Muona Olkkolankatu 7 D 16 50100 MIKKELI 10 015-213334297-431-876-471 Yhteinen vesialue 174-426-876-9 12,5672 Yhteinen vesialue 174-426-876-22 2,8373 Yhteinen vesialue 534-876-12-0 29,675 Yhteinen vesialue 174-426-876-11 0,4276 Yhteinen vesialue 174-426-876-13 0,2977 Yhteinen vesialue 174-426-876-21 3,8878 Yhteinen vesialue 174-431-876-2 136,3879 Viinalampi 174-433-876-2 0,2680 Vehmersalmen rauhoituspiiri 297-876-37-0 38,1

Sivu 99 / 104Nro Osakaskunta Kitu Pinta-ala ha81 Pahkalampi 534-419-876-3 4,1282 Ala-Vehkalampi 534-419-876-4 1,9383 Pienilampi 534-423-876-1 0,8184 Kalatonlampi 534-423-876-2 1,0885 Varislampi 534-423-876-4 0,7586 Korpilampi 749-402-876-3 1,8487 Iso Luodelampi 749-402-876-4 9,9288 Jynkänlampi 749-405-876-2 4,5589 Kaatralampi 749-405-876-3 0,990 Sarvilampi 749-412-876-3 1,4291 Mustinlampi 749-412-876-4 2,292 Iso Ahvenlampi 749-412-876-5 0,86YKSITYISET VESIALUEETNro Tilan nimi Kitu Pinta-ala ha Omistaja01 Juurusveden valtionmaa 297-893-1-0 161,93 Suomen valtio02 Kortesalmen kanava-alue 297-409-10-57 3,37 Suomen valtio03 Lappala 534-423-1-98 3,2 Jouko Lappalainen04 Vesiapatiitti 749-404-35-0 34,46 Kemphos Oy05 Vesiapatiitti 749-405-37-1 5,43 Kemphos Oy

Sivu 100 / 104Nro Tilan nimi Kitu Pinta-ala ha Omistaja06 Lauttalahti 174-426-4-36 4,78 Aili Tengvall07 Kumpumäki 174-426-4-57 4,77 Jussi Rissanen08 Alatalo 174-426-4-339 33,26 Toivo Laitinen09 Laakerimäki 534-424-2-6 3,47 Hannu Puustinen010 Koivula 174-426-6-69 11,69 Jorma Savolainen011 Vanhapaikka 174-426-6-42 12,85 Ilpo Zitting012 Rinteelä 174-426-7-22 24,19 Yrjö Lahtinen013 Vesiapatiitti 749-410-7-0 5,7 Kemphos Oy014 Konttilahti 174-426-9-2 12,75 Esko Mertanen015 Kourulampi 857-420-1-44 7,12 Tornator Oy016 Koski 174-426-1-55, Reino Hartojokinyk. 174-426-876-23Lähde: Pohjois-Savon maanmittaustoimisto ja Pohjois-Savon ELY-keskus

LIITE 4. Kalastusalueen kartta

Sivu 102 / 104LIITE 5. Lähdeluettelo1 Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhmän välimietintö. Työryhmämuistio 2010:1.Maa- ja metsätalousministeriö, 2010.2 Matti Ekholm, Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1993.3 Mirkka Koljonen, Kallaveden rantojen kunnostustarveselvitys 2008–2009, yleisosa. Pohjois-Savonympäristökeskus, 2010.4 Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010–2015. Pohjois-Savonelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010.5 Matias Viitasalo, Pajulahden entisen pudotuspaikan vesistön nykytila. Julkaisematon.Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2011.6 Minna Kukkonen, Kallaveden-Unnukan uittoväylän nippujen pudotuspaikkojen vedenlaaduntarkkailuraportti 2009. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2010.7 Veli-Matti Vallinkoski (Pohjois-Savon ELY-keskus), VS: Pohjois-Savon pienten järvienkunnostusselvitys. Sähköpostiviesti tekijälle 1.2.2011. [Viitattu 8.2.2011].8 Anneli Heitto & Lauri Heitto, Kuuslahden, Juurusveden, Siilinjärven, Sulkavanjärven ym.veden laadun tarkkailuraportti 2006. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2007.9 Anneli Heitto & Lauri Heitto, Kuuslahden, Juurusveden, Siilinjärven, Sulkavanjärven ym.veden laadun tarkkailuraportti 2009. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2010.10 Lauri Heitto, Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelma 2005. Savo-Karjalan YmpäristötutkimusOy, 2011.11 Jukka Hartikainen, Kaijanpään-Konttimäenalussuon kalataloudellinen tarkkailu vuonna2009. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2009.12Jukka Hartikainen, Melalahden taajaman jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailunvuosiyhteenveto 2004. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2005.13 Natura 2000-alueet. Pohjois-Savon ELY, päivitetty 10.1.2011.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2285&lan=FI [Viitattu 21.1.2011]14 Jukka Hartikainen, Syrjänlammen ja Kolmisopen valuma-alueiden pienenemisen vaikutuskalastoon ja kalastusoloihin. Koekalastus kesällä 2010. Savo-Karjalan YmpäristötutkimusOy, 2010.15 Jukka Hartikainen, Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaiden kalataloudelliseen tarkkailuunliittyvän koekalastuksen tulokset elo-syyskuulta 2008. Savo-Karjalan YmpäristötutkimusOy, 2008.

Sivu 103 / 10416 Jukka Hartikainen, Juurusveden käyttö- ja hoitosuunnitelma. Savo-Karjalan YmpäristötutkimusOy, 2000.17Jukka Hartikainen, Siilinjärven kunnan kalataloudelliseen tarkkailuun liittyvän koekalastuksentulokset elo-syyskuulta 2008. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2008.18 H. S. Swingle, Relationships and dynamics of balanced and unbalanced fish populations.Alabama Agr. Exp. Stat. Bull. 274, 1950. s. 1-74.19 Teemu Ulvi & Esko Lakso (toim.), Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus, 2005.20 Timo Takkunen (Pohjois-Savon ELY-keskus), VS: Juurusveden kalastusalue - muutamakysymys. Sähköpostiviesti tekijälle 11.2.2011. [Viitattu 18.2.2011]21 Jukka Hartikainen, Kauppisenjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2005. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2006.22 Jukka Hartikainen: Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n kalataloudellinen tarkkailu vv.1999-2007. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2008.23 Ismo Kolari, Kuhaistukkaat menestyvät tummavetisissä yli 50 ha:n pienvesissä. SuomenKalastuslehti 4/2002. Kalatalouden Keskusliitto, 2002.24 Matti Salminen & Paula Böhling, Kalavedet kuntoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,2002.25 Tapio Keskinen, Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyys Etelä-Kallavedellä. Etelä Kallavedenkalastusalue, 2006.26 Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsausja päivitys. Maa- ja metsätalousministeriö, 2001.27 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. http://www.vapaa-ajankalastaja.fi. [Viitattu25.2.2011]28 Vapaa-ajankalastus. Maa- ja metsätalousministeriö, päivitetty 25.11.2010.http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus.html. [Viitattu20.1.2011]29 Pohjois-Savon Kalatalouskeskus,Kalakoukku – käytännön matikkaa nelosille.http://www.muikkusuomi.fi/fi/index?page=17 [Viitattu 25.2.2011]30Tuulikki Miettinen (Pohjois-Savon ELY), VS: Suuri-Pieksän vedenpinnan tason säätely.Sähköpostiviesti tekijälle 20.4.2011. [Viitattu 11.5.29011]31 Ossi Tukiainen (Pohjois-Savon ELY-keskus), VS: Suuri-Pieksän vedenpinnan tasonsäätely. Sähköpostiviesti tekijälle 17.2.2011. [Viitattu 18.2.2011]

Sivu 104 / 10432 Iisalmen reitin kunnostushanke 2004-2007.http://www.lapinlahti.fi/vesistotkuntoon/vanha/vesistokunnostus.php. [Viitattu 2.2.2011]33 Iisalmen reitin kunnostushanke 2004-2007.http://www.lapinlahti.fi/vesistotkuntoon/vanha/hoitokalastus.php. [Viitattu 2.2.2011]34 Eeva Kauppinen, Kirmanjärven fosforitaseet ja kunnostuksen pääpiirteet vuodelle 2006.Vesi-Eko Oy, 2006.35 Kosteikko vähentää vesistökuormitusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,2009. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/puistot/elonkierto/tietolaari/kosteikko.[Viitattu 14.2.2011]36 Kosteikot ja laskeutusaltaat. Maa- ja metsätalousministeriö, 2005.http://www.salaojakeskus.fi/pdf/kosteikot.pdf. [Viitattu 14.2.2011]37 Rauno Peltomaa (toim.), Haja-asutuksen jätevedet & Jaloittelutarhojen valumavedet –katsaus vuoden 2003 tilanteeseen. Salaojituksen tutkimusyhdistys, 2004.http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/TY26.pdf. [Viitattu 14.2.2011]38 Maarit Puumala, Jaloittelutarhat - rakenteet ja varusteet. Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus, 2004. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts72.pdf. [Viitattu 14.2.2011]39 Seppo Rekolainen ym., Rehevöittävän kuormituksen vähentäminen. Taustaselvitys osaI. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Suomen ympäristökeskus, 2006.http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64527&lan=fi. [Viitattu 14.2.2011]40 Tarja Väyrynen ym., Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas. Ympäristöopas, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2008.http://www.environment.fi/download.asp?contentid=89011&lan=fi. [Viitattu 14.2.2011]41 Savola Petri, Hunttijärven koekalastus kurenuotalla 29. – 30.7.2010. Uudenmaan ELYkeskus,2010.42 Ruoppaus. Valtion ympäristöhallinto, päivitetty 11.4.2012.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26872&lan=fi. [Viitattu 18.4.2012]43 Kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistavan työryhmänraportti. Maa- ja metsätalousministeriö, 2003.http://www.hare.vn.fi/upload/Julkaisut/6930/1926_tr2003_12.pdf. [Viitattu 9.2.2011]44 Ympäristölupa-arkisto. Pohjois-Savon ELY, päivitetty 29.11.2010. [Viitattu 2.6.2011]45 OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Valtion ympäristöhallinnon virastot.http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. [Viitattu 9/2011]46 Kari Kosunen (Pohjois-Savon ELY-keskus), suullinen tiedonanto 20.9.2011.