3,27 Mt - Salon kaupunki

Lopullinen versio 150611Selvitys Salon kaupungin palveluverkonkehittämiseen liittyvistä linjauksistaOy Audiapro AbAija Tuimala

2Sisällysluettelo1. Selvityksen taustaa.................................................................................................................................... 31.1.Kuntalaiskysely palveluverkosta.............................................................................................................. 31.2. Palveluverkon strategiset kehittämislinjaukset...................................................................................... 42. Yleiset taustamuuttujat ja Salon tilanne ................................................................................................... 62.1 Väestö...................................................................................................................................................... 62.2 Kaavoitus ja asuminen............................................................................................................................. 72.3 Talous..................................................................................................................................................... 103. Kehittämislinjausten lähtökohta – nykytilasta tulevaisuuteen ............................................................... 133.1. Varhaiskasvatuspalvelut....................................................................................................................... 143.2. Perusopetuksen alakoulut.................................................................................................................... 183.3. Lukiot .................................................................................................................................................... 233.4. Kansalaisopisto ..................................................................................................................................... 253.5. Musiikkiopisto....................................................................................................................................... 273.6. Nuorisopalvelut .................................................................................................................................... 283.7. Liikuntapalvelut .................................................................................................................................... 293.8. Kulttuuripalvelut................................................................................................................................... 313.9. Kirjastopalvelut..................................................................................................................................... 333.10. Terveyspalvelut................................................................................................................................... 353.11. Sosiaalipalvelut................................................................................................................................... 393.12.Vanhuspalvelut.................................................................................................................................... 414. Salon kaupunkitason palveluverkkolinjauksia............................................................................................. 454.1. Palveluverkkosuunnittelua kaupunkitasolla......................................................................................... 464.2. Sosiaali- ja terveystoimi........................................................................................................................ 514.3. Sivistyspalvelut ..................................................................................................................................... 524.4. Keskusta-alueen palveluverkko............................................................................................................ 545. Linjausten vaikutusten arviointia ............................................................................................................ 566. Lopuksi..................................................................................................................................................... 59

31. Selvityksen taustaaSalon kaupungissa aloitettiin kevään 2010 aikana palvelustrategisten linjausten valmistelu kuntarakennemuutoksenkautta syntyneen uuden kaupungin alueelle. Tarkastelu painottui vuonna 2010 palveluverkkoonliittyviin asioihin. Valtuusto käsitteli tehtyä työtä marraskuussa 2010 ja tämän jälkeen päädyttiin jatkovalmisteluunerityisesti kehittämisen linjauksiin sekä keskusta-alueen tarkennuksiin liittyen.Tämän jatkoselvityksen painopisteenä on kuvata kokonaisuutena Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseenliittyviä linjauksia ja johtamista sekä linjauksiin liittyviä vaikutuksia. Vaikutuksia arvioidaan Salon IVA-arvioinnin mukaisesti eri näkökulmista, joita ovat strategian, asiakkaiden, henkilökunnan ja osaamisen,toimintaprosessien, talouden ja yrittäjyyden näkökulmat. Lopullinen arviointi vaikutuksista tehdään kunluottamushenkilöiden kanta linjauksiin on saatu.Selvitystyötä on ohjannut viime vuonna valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Vuonna2011 hanketta ohjaa kaupunginhallitus. Työryhmänä on toiminut toimialajohtajat sekä kaupungin johtoryhmä.Kevään aikana johtoryhmä, hallituksen iltakoulu ja valtuuston iltakoulu ovat käsitelleet asiaa.Kilpailutusprosessin jälkeen Oy Audiapro Ab valittiin kokoamaan linjauksia. Yhtiön puolesta työhön ovatosallistuneet Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Anssi Hietaharju.1.1.Kuntalaiskysely palveluverkostaSalon kaupunki toteutti keväällä 2011 palveluverkkokyselyn www.salo.fi – osoitteessa sähköisenä kyselynä.Kyselyyn vastasi 478 kaupunkilaista. Kaupungin asukkailta kysyttiin erilaisten palveluiden käytöstä, palveluidenkehittämisestä, palvelupisteiden etäisyyksistä ja muiden julkisten palveluiden käytöstä. Vaikka kyselytoteutettiin nettikyselynä, oli vastaajien joukon ikäjakauma suhteellisen kattava. Ikäihmisten suhteellisenvähäinen osuus vastaajissa voi kuitenkin vaikuttaa tulokseen ja vastaukset voidaankin katsoa olevan lähinnäsuuntaa antavia tässä vastaajaryhmässä.Vastaajat olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet kunnallisista palveluista useimmin kirjastopalveluita jaliikuntapaikkoja. Kuntalaisten useimmin mainitut lähipalvelut olivat päivähoito, perusopetus, terveyspalve-

4lut, vanhuspalvelut, kirjasto, liikuntapaikat, kansalaisopisto ja nuorisotila. Myös muita julkisia palveluitakuten postia ja poliisia toivottiin lähipalveluiksi.Kuntalaisten vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että palveluita käyttävillä on joustavampi kuva asiointietäisyydestäkuin niillä vastaajilla, jotka eivät palvelua viimeisen vuoden aikana olleet käyttäneet. Esimerkiksiterveyskeskuksen lääkäripalveluja käyttivät useimmin taloudet, joissa oli 5 tai useampia jäseniä. 32 % ryhmänvastaajista oli käyttänyt palvelua joka kuukausi vuodessa ja 16 % piti hyväksyttävänä asiointietäisyytenäalle 3 kilometriä. Samaan kysymykseen vastanneista yhden hengen talouksista 8 % oli käyttänyt palveluajoka kuukausi ja 28 % piti asiointietäisyytenä alle 3 kilometriä.Vastaajat pitivät tärkeinä sitä, että kunta järjestää itse palvelut. Toisaalta arvostettiin myös mahdollisuuttavalita julkisen ja yksityisen palveluntuotannon välillä.Kaupungin sähköisistä palveluista oli käytetty eniten kirjaston salomo.fi-palvelua. Toisena tuli vesimittarilukemanilmoittaminen. Avoimeen kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin kertovan mitä muita sähköisiäpalveluita he toivoivat Salon kaupungin tarjoavan, saatiin paljon toivomuksia. Vastaukset voidaan jakaakolmeen ryhmään: varaaminen ja maksaminen, asioiminen sekä viestintä, neuvonta ja keskustelu.1.2. Palveluverkon strategiset kehittämislinjauksetPoliittiset linjaukset ohjaavat toimintaa ja niiden määrittely on olennaista, jotta organisaatio saavuttaatoivotut tavoitteet. Palveluverkkolinjaukset tarkentavat kaupungin strategiaa palveluiden järjestämisennäkökulmasta ja jatkossa nämä linjaukset tulevat näkymään entistä vahvemmin toimialojen tuloskorteissa.Tässä tarkastelussa on käytetty alla olevan kuvan 2 mukaista mallia ja lähdetty ensin kokoamaan väestökehityksenja asumisen tuomia näkökulmia palveluiden kehittämiseen. Tämä selvitys ei keskity palveluidensisältöön vaan kuvaa palveluiden järjestämistarpeiden muutoksia suhteutettuna nykytilanteeseen sekämahdollisia kehittämiskohteita ja – toimenpiteitä, jotta palveluverkkojen kehittämisessä edetään koko kaupungintasolla samaan suuntaan.Asukkaiden näkökulmasta palveluiden saatavuus sekä laatu ovat asioita, joita on huomioitava suunnittelussa– on löydettävä optimaalinen tasapaino kuvassa esitettyjen asioiden välille, vaikka tässä selvityksessäpääpaino onkin palveluverkko-näkökulmalla.

5Kuvio 2. Palvelujen järjestämisen näkökulmatTässä selvityksessä keskitytään erityisesti kysymykseen Millä palveluverkolla Salon kaupungissa palveluitatuotetaan tulevaisuudessa ja mitä linjauksia palveluverkon kehittämiseksi olisi tehtävä.Palvelustrategian tarve ja siihen liittyvät kehittämislinjaukset korostuvat virkamiesjohdon, lähiesimiesten jatyöntekijöiden näkökulmasta. Tempoileva päätöksenteko tai yksittäisten asioiden nousu keskusteluun aiempienlinjausten vastaisesti aiheuttaa aina hämmennystä. Henkilöstön kannalta pitkän aikavälin suunnitelmaolisi tarkoituksenmukainen. Se lisäisi henkilöstö sitoutumista tehtyihin suunnitelmiin ja mahdollistaisihenkilöstön osaamisen kehittämisen palvelutarpeen muutosten mukaisesti.Pitkän aikavälin suunnitelman myötä on mahdollista, että hallinnollinen työ vähentyisi kun suunnitelmatolisivat jo ennakoiden tehdyt. Esimiestyötä voitaisiin tällöin kohdistaa asiantuntijatyöhön toimialoilla. Esimerkkinätästä voi mainita varhaiskasvatuksen tilojen haun ja varustamisen, joka vie pedagogiseen ohjaukseen,laadun varmistamiseen, perustehtävän tukemiseen ja suunnitelmallisempaan henkilöstö- ja taloussuunnitteluunvarattua aikaa paljon erityisesti tällä hetkellä.

62. Yleiset taustamuuttujat ja Salon tilanne2.1 VäestöKuvio 3. Salon väestökehitys vuoteen 2040 asti.2010 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 OsuusAsukasluku 55 558 kaikista %:ia 59 197 kaikista %:ia 62 099 kaikista %:ia 63 945 kaikista %:ia0…6 vuotiaat 4 258 7,7 % 4 348 7,3 % 4 281 6,9 % 4 278 6,7 %6 vuotiaat 634 1,1 % 641 1,1 % 639 1,0 % 626 1,0 %Peruskoulu, 7…16 vuotiaat 6 341 11,4 % 6 572 11,1 % 6 691 10,8 % 6 565 10,3 %Lukio, 17…19 vuotiaat 1 936 3,5 % 1 909 3,2 % 2 042 3,3 % 2 050 3,2 %Työikäiset, 20…64 vuotiaat 32 285 58,1 % 31 531 53,3 % 31 287 50,4 % 31 570 49,4 %75…84 vuotiaat 3 705 6,7 % 4 667 7,9 % 7 122 11,5 % 7 124 11,1 %Yli 84 vuotiaat 1 368 2,5 % 1 880 3,2 % 2 777 4,5 % 4 618 7,2 %Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 10 738 19,3 % 14 837 25,1 % 17 798 28,7 % 19 482 30,5 %Kuvio 4. Salon väestöennuste vuosille 2010–2040.Salon asukasluku oli 55 286 helmikuun lopussa 2011. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seuraavan 30vuoden aikana väestömäärä tulee kasvamaan noin hieman yli 8000 hengellä (13 %), joten mitään ihan merkittäväämuutosta ei olisi sen mukaan tapahtumassa. Salon kaupungin asukasluku on kuitenkin kehittynytviime vuosina ennusteita hieman nopeammin, mutta erityisesti Nokian työpaikkojen kehitys vaikuttaa kaupunginväestökasvuun myös tulevaisuudessa.Vertaillessa kaupungin ikäjakaumaa eri vuosina nähdään, että suurin muutos ja samalla suurin kasvu, väestömäärässätulee tapahtumaan eläkeikäisten kuntalaisten väestöryhmässä, joka tulee väestömäärällä mitatenkaksinkertaistumaan seuraavan 30 vuoden aikana. Huomioitavaa myös on, että samalla aikavälillä työ-

7ikäisten määrä tulee hieman laskemaan. Tulevat muutokset väestön eri ikäryhmissä tarkoittavatkin sitä,että huomattavaan palvelutarpeiden kasvun tulee varautua. Valtakunnan tason muutokset esimerkiksi kuntalaistenomavastuun lisäämisessä tai kuntalaisten lisääntyvä yksityisten hoivapalveluiden osto voivat lieventäätarpeen kehitystä, mutta näistä ei ole selvityshetkellä tietoa.Kasvaneet palvelutarpeiden laatuvaatimukset realisoituvat usein lainsäädännön kautta. Niiden myötä kuntientalouden ja toiminnan ennustaminen monimutkaistuu entisestään tulevaisuudessa. Uuden terveydenhuoltolainvoimaan tultua vapautuva terveyspalveluiden käyttö yli kuntarajojen tekee terveyspalveluidentarpeen ja käytön ennakoinnin vaikeaksi. Samalla lisääntyvät palveluiden saatavuuden, toteutumisen, vaikuttavuudenarvioinnin ja seurannan vaatimukset. Ylikunnallisen laskutuksen toteuttamiseksi myös tuotteistustaon kehitettävä.Lisäksi perusopetuksen tai päivähoidon osalta ennustetaan väestönosan pienentyvän, mutta samanaikaisestipalvelujen laatuvaatimukset kasvavat myös lainsäädännön kautta. Sekä erityisopetuksen että varhaiskasvatuksenpalvelutarpeen kasvusta huolimatta palvelukustannusten nousua on vaikea välttää.2.2 Kaavoitus ja asuminenLaajentuneen Salon kaupungin yleiskaavallista ohjelmaa on valmisteltu uuden kaupungin perustamisestalähtien, ohjelmassa luodaan Salon kaupungin rakennemalli vuoteen 2030. Tavoitteena on, että ohjelma onvalmis keväällä 2012.Salon yleiskaavallisen ohjelman visio:Rakennemallitarkastelu kuvaa koko kaupungin tulevaa maankäytön kehitystä ja antaa hyvän pohjan palvelurakenteidenkintarkastelulle. Esimerkiksi alla oleva kuvio kertoo asumisen keskittymisestä taajamiin Salonkaupungin alueella, erityisesti keskustaajaman väestömäärä on kasvanut. Maaseudun asutus on hiemanlaskenut. Lähipalveluiden sijoittumisen ja kehittymisen kannalta nämä keskittymät ovat kiinnostavia.

8Kuvio 5. Salon kaupungin taajamat asukasmäärittäin kuvattuna.Kuvio 6. Vuosina 1985–2010 tapahtunut väestönkehitys eri taajamatyypeissä Salon kaupungin alueella

9Salon tilastoja tarkastelemalla voidaan huomata, että kaupungin eri alueilla on jo tänä päivänä erilainenpalvelurakenne. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että eri alueiden asuinympäristöt ja palvelut eroavattoisistaan. Toiset alueet tarvitsevat esimerkiksi enemmän ikäihmisten tai lasten ja nuorten palveluja kuintoiset. Esimerkiksi terveyspalveluiden näkökulmasta alueilla on väestön ikärakenteesta johtuen erilaisiapalvelutarpeita. Lähipalveluiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tulisi asuinympäristöissäolla helposti tavoitettavissa mm. neuvola- ja kouluterveydenhuollon kaltaiset lähipalvelut niin, että rakenteetmyöhemmin voidaan muuntaa palvelemaan varttuvaa väestöä.Tietyt alueet kiinnostavat myös uusia asukkaita enemmän. Kunnan kaavoituksella ja asumisen ohjauksellayhteistyössä eri toimialojen kanssa tuleekin olemaan keskeinen merkitys tulevaisuudessa tasapainoisenasumisen ja palveluiden kehittymiselle.Vuoden 2010 aikana Salossa hahmoteltiin asumisen näkökulmasta neljä eri profiilin omaavaa viherkaupunkialuetta,joiden kehittämistä ja markkinointia voidaan toteuttaa oman luonteensa mukaisesti.• Keskusta-alue muodostuu entisestä Salon keskustasta sekä sitä tukevista Perttelin, Muurlan ja Halikonalakeskuksista. Kaupunkimaisen kehittämisen alue, jota tarkastellaan jatkossa palvelukokonaisuutena.• Merellinen Salo muodostuu mereen rajoittuvista kaupungin alueista ja sen keskuksena on suurintaajama Perniö, joka sijoittuu kt 52:n varteen. Palvelukylänä on Särkisalo ja koulukylinä Kokkila, Teijoja Asemanseutu.• Järvien Salo muodostuu itäisestä järvialueesta, jonka aluekeskuksena on Suomusjärvi ja palvelukylinäKiskoa ja Kiikalaa. Suomusjärvi sijoittuu moottoritien liittymään ja mahdollisesti tulevan Esaradanlinjalle.• Jokien Salo muodostuu pohjoisista ja läntisistä maaseutualueista, joiden aluepalvelut ovat keskusta-alueella.Kuusjoen keskusta toimii palvelukylänä ja Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki koulukylinä.Alueen kautta kulkee moottoritie, olemassa oleva ratayhteys ja kt 52.Samaan karttaan hahmoteltiin lisäksi eri palvelutason omaavia keskuksia.• Keskusta: Sisältää laajan palvelutarjonnan, jota tarkastellaan alueellisena kokonaisuutena. NykyisessäSalon kaupungissa keskuksiksi luetaan Salon, Halikon, Perttelin ja Muurlan keskukset.• Aluekeskukset: luetaan alueet jotka käsittävät alakoulupalvelut (Perniössä myös yläkoulu ja lukio),päiväkodit, palveluasuminen/hoivakodit ja lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto. Tällaisia aluekeskuksiaon Salossa Perniön ja Suomusjärven nykyiset keskukset.• Palvelukylät: Särkisalon, Kiskon, Kiikalan, ja Kuusjoen nykyiset keskukset. Nämä palvelukylät sisältävätalakoulut, päiväkodit ja lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto (pois lukien Särkisalo).• Koulukylät: Nähdään sisältävän alakoulu- ja päivähoitopalvelut (pois lukien Hiisi ja Rekijoki). Suunniteltujakoulukyliä ovat Perniön asema, Teijo, Meri-Halikko, Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki

10Kuvio 7. Salon kaupungin viherkaupunkinäkökulmat sekä erilaiset palvelukeskukset on kuvattu kartalle.2.3 TalousSalon kaupunki on ollut taloudeltaan perinteisesti erittäin vahva. Nokian vaikutus paikalliseen talouteen ontodella merkittävä ja vuosina 2008–2009 realisoitunut maailmanlaajuinen talouskriisi ei voinut olla vaikuttamattamyös Salon kaupungin talouteen. Lähitulevaisuuden osalta paineet talouden tehostamiseen johtuvatsiitä, että kuntaliitoksen jälkeen viiden vuoden aikana valtion ylimääräiset tuet tulevat poistumaan asteittain.Myöhempien vuosien osalta talouden suurin paine aiheutuu erityisesti väestön ikärakenteen muutoksistajohtuvista palvelutarpeiden kasvuennusteista. Tasapainottamiseen on siis tulevina vuosina todellistatarvetta.Talouden ennustetaulukon mukaan Salon kunnallis- ja kiinteistöverotulot tulevat kasvamaan tasaisesti seuraavienviiden vuoden aikana johtuen osittain verojen korotuksista. Vastaavasti toiminnasta saatavat tulottulevat laskemaan samalla aikavälillä noin yhdeksän prosenttia kuntaliitoksen johdosta maksettavien tukienloppuessa. Kassavirta kääntyy negatiiviseksi eli tuotot eivät kata kuluja. Investointien rahoitukseen ohjattavatyhteisöverojen tuotot tulevat laskemaan huomattavasti. Investoinnit joudutaan rahoittamaan pääosinottamalla lainaa. Asukaskohtainen velkamäärä nousee keskimääräistä korkeammalle tasolle.

11Kuvio 8. Suomen matkapuhelinten vienti vuosina 2005–2010 (sininen viiva kuvaa myyntiä miljoonina kappaleinaja punainen miljardeina euroina)Merkittävimpänä yksittäisenä syynä Salon yhteisöverojen laskuun on Nokian toimintavolyymi, joka on kuluneinakolmena vuotena vähentynyt Suomessa voimakkaasti. Kuten yllä olevasta, Salon Seudun Sanomien9.3. uutisesta poimitusta kuviosta näkee, on matkapuhelimien vienti Suomesta viime vuosina laskenut dramaattisesti.Vientitilastossa on Nokian Salossa valmistamien puhelimien lisäksi muitakin puhelimia. Tilastossaon myös läpikulkuliikennettä eli puhelimia, jotka ovat tulleet Suomen kautta ja kirjautuneet vienniksi.Mutta voihan siitä jotakin Salon osalta päätellä, sanoo Olli-Pekka Penttilä Tullihallituksen tilastoyksiköstä.Vaikka Salon painoarvo on noussut viime vuosina Suomen Nokian sisällä, on yhteisöverojen kokonaiskehityssekä kaupungin osuuden lasku yhteisöverosta rasittanut taloutta merkittävästi.Mikäli toimintakulut ja investoinnit toteutetaan laskelman mukaisina kasvaa sopeutumisvajeen yhteismäärävuosina 2011–2013. Talousjohtajan arvio toukokuussa 2011 Salon talouden kokonaistilanteen kehityksestäon esitetty seuraavassa taulukossa:

12Kuva 9. Arvioi Salon talouden kokonaistilanteen kehityksestä vuosina 2010–2015.Laskelmassa on huomioitavaa, että mukana on yhdistymisavustus vuoteen 2011 saakka sekä korotettu valtionosuusvuoteen 2013 saakka. Veroprosentiksi on laskettu 19 % vuoteen 2015 saakka. Lisäksi kiinteistöveroaon korotettu. Laskentamallissa on haettu vuosina 2011–2013 yhteensä 2 miljoonan euron säästöä henkilöstömenoissaja seuraavina vuosina olisi tarkoitus pitää menot samalla tasolla. Vuonna 2015 on varauduttu2 % korotukseen menoissa, joten henkilöstömenojen osalta laskelma on erittäin tiukka ja siitä huolimattatasapainoa ei löydy helposti.Tasapainon saavuttamiseksi on joko toimintakuluja ja investointeja karsittava tai otettava lainaa menojenkattamiseksi. Osana talouden sopeuttamista ja tasapainottamista Salon kaupungin on päätettävä esimerkiksiseuraavista asioista:• Henkilöstökustannusten säästötoimet• Täyttölupamenettelyn tiukentaminen• Sijaisten käytön rajoittaminen• Kiinteistöselvitys ja realisointi• Prosessien tehostaminen• Monituottajamalli / palvelujen ostaminen kunnan ulkopuolelta• Verotuksen taso• Investointiohjelman sopeuttaminenTulevina vuosina ja vuosikymmeninä palvelutarpeiden kasvu ylittää tulojen kasvuvauhdin ja rahoitusta jouduttaneensiirtämään myös toimialojen välillä palvelutarpeiden tyydyttämiseksi.

133. Kehittämislinjausten lähtökohta – nykytilasta tulevaisuuteenUuden Salon yhdistymissopimuksessa palveluiden osalta on määritelty, että lähipalvelut joihin lukeutuulastenpäivähoito, perusopetus 1.-6. luokka, lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne,kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen, tulee järjestää lähellä taajamissa ja kylissävahvistaen näin alueiden elinvoimaisuutta ja asumisviihtyvyyttä.Yhdistymissopimuksessa on myös määritelty, että keskitettävät hallintopalvelut ja muut suurta väestöpohjaavaativat palvelut tulee järjestää monipuolisesti ja laadukkaasti. Näiden lisäksi yhdistymissopimuksessaon linjattu, että ennaltaehkäiseviä palveluita tulee vahvistaa, jotta kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisenlaatu sekä palveluiden kustannukset olisivat mahdollisimman hyvässä suhteessa keskenään. Ennaltaehkäisevätpalvelut sisältävät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluidenhuomioimisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Ennaltaehkäisevään työhön suunnattu toiminta voidaanmahdollista taloudellisen tuen kautta joko sisäisin siirroin tai lisärahoituksella.Uuden kaupungin kaupunkistrategiaa ja sen mukaisia tavoitteita on työstetty vuonna 2009 ja niitä päivitetäänjatkuvasti. Palveluverkon osalta yhtenäisiä linjauksia tai kannanottoja esimerkiksi suhteessa yhdistymissopimukseenei ole kuitenkaan vielä tehty. Yksittäisten päätösten kohdalla erimielisyyttä ja erilaisia tulkintojaon syntynyt ja linjaustarve on ilmeinen kokonaisuuden johtamisen kannalta.Toimialojen kehitystyö on edennyt hieman eri tahtiin ja eri näkökulmista toimialakohtaisten tarpeiden mukaisesti.Vanhusten palveluiden osalta on tehty laaja selvitys ja ennakoitu tulevia palvelutarvemuutoksia,sivistyspalveluiden osalta on tehty katsaus palveluista, joissa on rakennemuutostarpeita. Terveyspalveluidenosalta palvelurakennetta on arvioitu erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnanosalta.Seuraavissa kappaleissa on esitelty palvelualueiden nykytilanteita, kehittämistarpeita sekä taustoja tulevillestrategisille linjauksille.

143.1. VarhaiskasvatuspalvelutKuvio 10. Salon varhaiskasvatuksen palveluverkkoKunnan varhaiskasvatuksen palveluyksiköitä on 28 kappaletta. Elokuusta 2010 alkaen myös perhepäivähoitokuuluu kunkin lähipäiväkodin alaisuuteen. Yksiköissä tarjotaan päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa,perhepäivähoitoa sekä avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Ryhmäperhepäiväkoteja Salossa on 7 ja 1.8.2011Kiikalan ryhmäperhepäiväkoteja on lakkauttamisen jälkeen 5 kappaletta. Perhepäivähoitajia on nyt noin120.Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kouluikäisten määrä nousee hieman vuosina 2010 - 2020 (+ 90 lasta).Päivähoidon kysyntä tulee tästä syystä todennäköisesti kasvamaan tai ainakin pysymään ennallaan. Salossapäivähoidon piirissä olevien lasten määrä on viime aikoina noussut nopeasti.Erityisesti keskusta-alueen päivähoidon kysyntä on ylittänyt tarjolla olevan paikkojen määrän viime aikoina.Päivähoidon täyttöaste oli 100,25 % ajankohtana 31.3.2011. Perhepäivähoitajien eläköityminen aiheutta-

15nee lähivuosina 19–35 hoitohenkilön resursointitarpeen päiväkoteihin, mikäli trendin mukaisesti uusia perhepäivähoitajiaei saada rekrytoitua.Avointen päiväkotipalvelujen osalta kysyntä on suurta. Palveluja ei voida kuitenkaan lisätä nykyisillä resursseilla.Tavoitteena on vapauttaa osaviikkoisia ja osapäiväisiä hoitopaikkoja päiväkodeissa kokopäivähoidontarpeisiin. Opetuslautakunta päätti kokouksessaan 15.2.2011 hoitopaikkatakuusta. Tämän odotetaan vähentävänpaikkojen varaamista tilapäisten keskeytysten vuoksi kun tiedetään, että lapsella on oikeus palatasamaan hoitopaikkaan.Päivähoidon kysynnän tarpeen tyydyttämiseksi on syksyn 2010 aikana muun muassa laajennettu Ollikkalanpäiväkotia, perustettu uusi päiväkoti Sohvi, palkattu tilapäisratkaisuna neljäs kasvatusvastuullinen (hoitaja)viiteen varhaiskasvatusyksikköön, perustettu kesän yli toimiva niin sanottu saliryhmä Isohärjämäen päiväkotiinja päätetty Keskustan koulun yhteyteen perustettavan, kokopäivähoitoa tarjoavan 21 lapsen yksikönperustamisesta 1.8.2011 alkaen.Tulevaisuudessa päivähoidon yksiköitä tulisi yhdistää kokonaisuuksiksi muiden kunnallisten palveluidenkanssa vähintään kolmen lapsiryhmän kokoisiksi päiväkodeiksi. Tilojen tulisi olla liikuntaesteettömiä ja turvallisiaja tilasuunnittelun lähtökohtana on 21-paikkaisen ryhmän perustaminen. Tällä hetkellä päivähoidonyksiköistä osa on kovin pieniä ja se vaikeuttaa henkilökunnan joustavaa käyttöä sekä lisää ylläpidettävienkiinteistöjen määrää.Tulevaisuuden linjauksia koskien päivähoitoa ja varhaiskasvatusta:Kuvio 11. Varhaiskasvatuksen kehittämislinjaukset

16Päivähoitojärjestelmän tulee olla joustava sekä määrällisesti että tuotteittain. Päivähoito on linjattu lähipalveluksi,mutta lähipalveluiden etäisyyttä ei ole määritelty. Keskeinen asia tulevaisuudessa on, että varhaiskasvatuspalveluttulee suunnitella ja toteuttaa aina lasten ja perheiden hyvinvointia tukevaksi.Päivähoitopaikkoja varataan 60 %:lle ikäryhmästä. Esimerkiksi 31.12.2010 ikäryhmässä oli 4258 lasta, jotenpäivähoitopaikkoja olisi pitänyt olla tarjolla 2554 paikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki ylikolmivuotiaista ovat jonkin varhaiskasvatuspalvelun piirissä. Tämä edellyttää palvelun monipuolistamistaetenkin osaviikkoisissa, avoimissa ja kerhomuotoisissa toiminnoissa.Koulun ja päivähoidon tilojen tehokas ja taloudellinen käyttö on keskeinen tavoite. Monipalvelukeskustensuunnittelun tulisi lisääntyä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ja saumaton siirtyminen kouluun vahvistuvatesiopetuksen sijoittuessa kouluille. Tarkoituksenmukaiset tilat ja riittävän suuret yksikkökoot helpottavathenkilöstön työvuorosuunnittelua. Tavoitteena suunnittelussa tulee olla vähintään kolmen ryhmän yksikkö.Päivähoidossa toteutetaan laadunhallintajärjestelmää systemaattisesti ja järjestämällä ulkoinen auditointijoka toinen vuosi.Päivähoidon palveluverkkotarpeitaMonitoimikeskusajattelu ja yhteistyö perusopetuksen kanssa hyödyntävät nykyisiä tiloja entistä tehokkaammin.Viime ajat varhaiskasvatus on elänyt tilapäisratkaisuista toiseen. Suurimmat tilatarpeet kohdistuvatHalikon kirkonkylän, Hähkänän, Perniön sekä keskustan alueille. Ennakoiva suunnittelu ja linjauksetkehittämisestä auttaisivat tilanteessa.Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on vähintään kolmen lapsiryhmän kokoiset yksiköt, jotta henkilöstöä voidaansiirtää lapsiryhmien välillä tarpeen mukaan ja työaikoja voidaan porrastaa siten, että vilkkaimpaantoiminta-aikaan on eniten henkilökuntaa paikalla. Ryhmäperhepäiväkoteja muutetaan päiväkotiryhmiksi,jotta samalla henkilökuntamäärällä voidaan hoitaa useampi lapsi ja pedagoginen osaaminen kasvaa. Perhepäivähoidonvarahoitojärjestelmän rakentamiseen tarvitaan tiloja (päiväkodit, puistotoiminta, avoin päiväkoti).Monitoimikeskus -ajattelusta huolimatta on lisärakentamisen tarvetta selkeästi Halikon ja keskustan osalta,missä Saktan kiinteistön suunnittelu monitoimikeskukseksi auttaisi ratkaisemaan tilanpuutetta. Peruskorjaustarvettaon edelleen Ollikkalassa ja Piritan, Märynummen sekä Menninkäisten päiväkotien osalta, missäryhmien yhdistäminen olisi mahdollista remonttien jälkeen. Kiikalan, Perniön ja Muurlan päiväkotipalveluitasuunnitellaan entisille kunnantaloille. Näiden ratkaisujen lisäksi Särkisalon päiväkotipalveluita on tarjotajatkossa koulun tiloissa, missä on jo nyt tilat esiopetusta varten.Palvelutarve perhepäivähoidon korvaavista tiloista (140 paikkaa) ja 60 % alle kouluikäisten lasten määränkasvusta (54 paikkaa) lisäävät tarvetta uusille hoitopaikoille:• Muurlan, Perniön ja Kiikalan kunnantalojen peruskorjausten yhteydessä varaudutaan perhepäivähoidonvarahoidon järjestämiseen ja tulevaan kehitykseen• Saktan tiloihin suunnitellaan vähintään 8 lapsiryhmän käyttöön vastaamaan Sirkkulan, Viitanummenja Viitanlaakson tuleviin tarpeisiin (painotus alle 3-vuotiaisiin). Näistä yhden ryhmän tilat tarvi-

17taan peruskorjausten takia väistötiloiksi, yhden ryhmän tilat perhepäivähoidon varahoitotiloiksi jakahden lapsiryhmän (2x 21 lasta) tilat tarvittaisiin 1.8.2014 alkaen päiväkoti Sohvin siirtämiseksiSaktaan. Sohvi on perustettu tilapäisellä rakennusluvalla väliaikaisratkaisuksi kevään 2011 ylipaikkojenpurkamiseen.• Mesikämmenen päiväkodin tontille sijoitetaan 4 lapsiryhmän viipalepäiväkoti ja yhden ryhmän tilatperhepäivähoidon varahoitotiloiksi. Mesikämmenen päiväkodin laajennus palvelee ensin Ollikkalankoulun peruskorjauksen väistötiloina sekä helpottaa Hähkänän ja Tupuri-Anjalan alueiden paikkatarvetta• 1. ja 2. luokan siirtäminen pois Isonhärjänmäen päiväkodista, jolloin vapautuu 21 lapsen tilat päiväkotiin.Peruskorjaus- / väistötilatarpeet:• Piritan päiväkodin laajennus 1 lapsiryhmällä sekä peruskorjaus piharakennuksen osalta• Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (5 lapsiryhmää). Väistötilojen tarve Saktan tiloista.• Märynummen päiväkodin peruskorjauksen yhteydessä 2 lapsiryhmän tilojen lisäys, jolloin varaudutaanasuinalueen kasvuun ja pienten yksiköiden yhdistämiseen.• Menninkäisen remontti vastaamaan Kaivolan alueen päivähoidon tarpeen lisäystä vuodelle 2012• Teijon alueen päivähoitotarpeen kasvuun varaudutaan yleiskaavassa merellistä Saloa kehitettäessä• Päivähoitokiinteistöjen pitkän aikavälin peruskorjaussuunnitelma ml. pihojen kunnostus tulisi tehdä.

183.2. Perusopetuksen alakoulutKuvio 12. Salon kaupungin alakoulut kartalla kuvattuna.Perusopetuksen oppilasmäärät noussevat tulevina vuosina vain hieman. Olennaista perusopetuksen näkökulmastaon kuitenkin, miten koululaisten sijoittuminen eri kouluihin tapahtuu. Päivähoidon resurssitarpeistaon jo huomattu palveluiden keskittyminen keskusta-alueelle ja kehitys jatkunee myös perusopetuksenpuolella.Salossa on 37 perusopetuksen yksikköä ja liki 6000 oppilasta. Alakouluja on 30, yläkouluja 5 ja erityiskouluja2. Koulukuljetusten piirissä on noin 1600 oppilasta ja iltapäivätoiminnassa noin 550 oppilasta. Esiopetuskuuluu Salossa varhaiskasvatuksen organisaatioon. Kaupungissa on yksi yhteinen alakoulun koulupiiri ja

20Oppilasennuste Mussaaren koulun osalta:luokka 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-20171. lk 3 6 3 9 4 22. lk 1 3 6 3 9 43. lk 6 1 3 6 3 94. lk 1 6 1 3 6 35. lk 0 1 6 1 3 66. lk 4 0 1 6 1 315 17 20 28 26 27Oppilasennuste Nurkkilan koulun osalta:luokka 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-20171. lk 4 1 2 6 1 62. lk 1 4 1 2 6 13. lk 5 1 4 1 2 64. lk 1 5 1 4 2 25. lk 4 1 5 1 4 16. lk 5 4 1 5 1 420 16 14 19 16 20Tilastojen ja nykytilanteen pohjalta sivistyspalveluissa on tehty seuraavia esityksiä palveluverkon kehittämiseksi.1. Mussaaren koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien mikäli liitossopimuksen raja-arvot alittuvat 20.92011. Oppilaat sijoitetaan tällöin asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin.2. Nurkkilan koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien mikäli liitossopimuksen raja-arvot alittuvat tilastointipäivänä20.9.2011. Oppilaat sijoitetaan tällöin asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin.3. Anjalan koulu hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan ja Anjalan koulun nykyiset pienryhmät siirretäänosaksi Moision koulua. Ollikkalaan elokuussa 2010 siirretty ryhmä säilyy Ollikkalan pienryhmänä.4. Perusopetus varautuu tilatarpeiden kasvaessa sijoittamaan oppilaita Karjalankatu 6:n (Sakta) tiloihin.Viitannummi ja Viitanlaakso alueina ovat Karjalankadun läheisyydessä.5. Eri puolille kaupunkia sijoittuva tonttimaa ja sen käyttöönotto asettaa 5-10 vuoden jaksolle vaikeastiennustettavia haasteita oppilaiden sijoittelulle eri kouluihin. Oppilaat pystytään tämänhetkisten ennusteidenmukaan sijoittamaan olemassa oleviin koulutiloihin, mikäli Saktan kiinteistö saadaan myös koulukäyttöön,tarpeelliset korjausinvestoinnit toteutetaan ja yhteissuunnittelua maankäytön kanssa tiivistetään.

216. Pitkällä tähtäimellä esim. moottoritien läheisyyteen saattaa syntyä hyvin vetovoimaisia asuinalueita kaavoituksenohjaamalla tavalla. Tällöin lisää koulutiloja saatetaan tarvita Halikon alueilla, Märynummen, Mustamäenja Marian koulujen oppilaaksiottoalueilla.Uudet kasvavat alueet, joihin oppilaita odotetaan tulevan jatkossa enemmän sijaitsevat Salon ja Halikonalueille. Pääsääntöisesti oppilaat mahtuvat nykyisiin kouluihin, mutta mahdollinen Saktan kiinteistön saaminenmyös koulukäyttöön vähentää lähivuosina tarvetta suurille kouluinvestoinneille. Peruskorjauksiatulisi toteuttaa suunniteltujen peruskorjausohjelmien mukaisesti.Uusien kaava-alueiden avaaminen vaikuttaa palvelutarpeen kehitykseen erityisesti seuraavilla alueilla, joitaon karkeasti luokiteltu kaavoituksen ja palveluverkon suhteen kahteen luokkaan.A. Koulussa ei juurikaan tilaa uusille oppilaille ja kaavoitusreserviä alueilla:• Tupurin koulussa on jatkuvasti ahtautta. Uutta asutusta ei tällä hetkellä olla suunnittelemassa siinäsuunnassa, joskin vapaita tontteja alueella on vielä jäljellä (n.15)• Hähkänän koulu on täynnä jo nykyisellään. Kaavallista reserviä on Hähkänällä Salon puoleisessaosassa, mutta päätöksiä uuden alueen tonttien luovutuksesta ja kunnallistekniikan rakentamisestaei ole.• Kaivolan koulu on täynnä jo nykyisellään. Kaivolassa on suunniteltu Kuuskallion alueen toteutustamahdollisesti jo vuonna 2012. Asuntojen rakentuminen ajoittunee vuosille 2013 -2017 ja edellyttääperusopetuksen palveluiden suunnittelua samanaikaisesti.• Märynummen koulu on varsin kulunut ja kaipaa korjausinvestointeja. Kaavan laajennus on vireillä,mutta aikataulut ovat avoimet maanhankinta-asioista johtuen. Mikäli moottoritien kylkeen muodostuuvoimakasta imua, Märynummen alueelle saattaa muodostua koulutilojen tarvetta pidemmälläaikavälillä. Perusopetuksen palvelut tulee suunnitella alueelle kaavoituksen yhteydessä jahyödyntää mahdollisesti alueella jo olevaa rakennuskantaa, mikäli se on mahdollista.• Viitanlaakso rakentuu koko ajan, uusia tontteja on noin 400. Tonttien rakentumisen hidasteena onalueen päiväkodin puuttuminen. Suunnittelussa tulisi huomioida alkuopetus ja mahdollinen alakouluntarve päiväkodin lisäksi. Saktan kiinteistö voisi korvata oman alakoulun rakentamisen.• Halikossa on haasteena sijoittaa uusia oppilaita alakouluihin. Hirvikallion alueen tontit (n. 30) tulevatmyyntiin ensi vuonna ja ne sijaitsevat lähellä asemanseutua vetovoimaisella alueella. Mustamäenkoululle tulisi saada lisätilaa. Ruotsinkielisen opetuksen sijainnin siirtäminen Karjalankadulle tulisiselvittää vaihtoehtona.B. Kasvu mahdollinen sekä asumisen että koulun palveluiden näkökulmasta• Inkereen koululla on tilaa mahdollisille uusille oppilaille, mutta alueella ei ole tällä hetkellä kaavasuunnitelmialisärakentamiselle.• Perniössä on vielä tilaa oppilasmäärän kasvulle myös yläkoulussa. Perniössä on olemassa olevaakaavoitusreserviä, joka odottaa rahoitusta infran rakentamiseen.

22• Muurlan koulussa on tilaa mahdollisille uusille oppilaille. Jokivarren uusi kaava-alue tulee tänävuonna myyntiin ja se käsittää uusia tontteja yhteensä 20 kpl. Pidemmällä tähtäimellä laajempi uudisalueon mahdollinen järven länsipuolella.• Teijolla koko ajan pientä lisäystä, sillä alueen loma-asuminen muuttuu vakinaiseksi. Uusi yksityinenhanke tuo mahdollisesti uutta tarjontaa eli kaavoitus tukee koulun säilyttämistä. Koulu vaatii korjauksia.• Suomusjärvellä on kaavallista reserviä kasvulle. Kouluun on mahdollista sijoittaa uusia oppilaita.• Kiskossa on olemassa kaavallista reserviä ja kouluun on mahdollisuuksia sijoittaa uusia oppilaita.Myös Kiikalassa, Kuusjoella ja Rekijoella on kouluissa tilaa. Kiikalassa on jonkin verran kaavareserviä.Alueet eivät ole kasvaneet viime vuosina voimakkaasti.• Hajalassa kyläsuunnitteluprojekti voi vaikuttaa tulevaisuudessa asutusta lisäävästi eli kaavoitus tukeekoulun säilyttämistä alueella.

233.3. LukiotKuvio 13. Salon yläkoulut ja lukiot kartalla kuvattuna.Kuntaliitoksen yhteydessä Salon kaupungissa syntyi kolmen lukion lukioverkko: Salon, Halikon ja Perniönlukiot, joissa opiskelee noin 923 oppilasta. Aikuislukiossa on lisäksi noin 400 opiskelijaa. Liitoksen myötäpalveluja on harmonisoitu siten, että kolmen lukion kurssitarjonta on yhtä laaja kuin aiemmin Salon kaupungissa.Salon lukioissa aloitti syksyllä 2010 yhteensä 310 uutta oppilastaSalon seudulla toisen asteen koulutukseen hakeutuvista noin 51 % suuntautuu tänä päivänä ammattioppilaitoksiinja hieman alle puolet lukioon. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää Salon seudun koulutuskuntayhtymä.Koulu tarjoaa ammatillista peruskoulutusta noin 1600 opiskelijalle ja aikuisopistossa 5700opiskelijalle kaikkiaan 35 eri koulutusohjelmallaan. Oppisopimuskoulutusta koordinoidaan noin 400 opiskelijalle.

24Kuvio 14. Lukiokoulutuksen kehittämislinjauksiaLukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan ja lukiokoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan panostamallalukiokoulutuksen korkeaan laatuun ja monipuoliseen kurssitarjontaan. Tavoitteena on, että 55% peruskoulun päättävästä ikäluokasta hakeutuu lukioon.Salon kaupungin lukiot tekevät aktiivista yhteistyötä elinkeino- ja työelämän kanssa. Lukioiden yhteistyötämyös ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa lisätään ja yhteistyötä ammatillisen toisen asteen kanssasyvennetään. Opiskelijoilla tarjotaan mahdollisuus yhdistelmäopintojen suorittamiseen.Kaupungin lukiokoulutus on aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden maiden lukioiden kanssa, joten opiskelijoidenja opettajien hakeutumista kansainväliseen toimintaan tuetaan. Lukioiden kielitarjonta on monipuolinenja vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.Opiskelijoiden mahdollisuutta yksilöllisiin opetussuunnitelmiin lisätään. Eri tavoin hankittua osaamisen hyväksilukemista lisätään. Perusopetuksen oppilaalle mahdollistetaan lukiokurssien suorittaminen valinnaisena,jotka voidaan hyväksi lukea myöhemmin lukiossa. Vastaavasti lukio-opiskelijoiden mahdollisuuttasuorittaa korkea-asteen opintoja lukioaikana lisätään.Verkko-opetuksen muotoja kehitetään. Opettajille annetaan koulutusta sosiaalisen median mahdollisuuksistaopetuksessa.

25Opiskelijahuoltopalvelut ja lukiolaisen opiskelun erityiset tukipalvelut toteutetaan moniammatillisesti.Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen riittävät resurssit takaavat, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskellatavoitellusti.Aikuislukio tavoittaa ja kannustaa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita lukiokoulutukseen sekä keskittyykohentamaan maahanmuuttajien kotimaista kieltä.Lukiokoulutuksella on käytössä laadunhallintajärjestelmä, joka on kytketty osaksi kaupungin strategiaa jalaadunhallintaa.Lukion palveluverkkotarpeitaLukiokoulutuksen uhkana ovat pienenevät ikäluokat sekä ammatillisen koulutuksen kasvava kiinnostus.Lukioilla ei ole erityisiä kunnossapitoa suurempia tilatarpeita. Vuonna 2010 nousi esille ajatus Perniön lukionlakkauttamisesta, mutta päätöksenteossa lakkauttamista ei nähty toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona.mutta Oppilasmäärä mahtuisi tulevaisuudessa Halikon ja Salon lukioihin, mutta on huomattava, että oppilaillaon vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa lukioon kunnan palveluverkkopäätöksistä huolimatta.3.4. KansalaisopistoKuntaliitoksen yhteydessä v. 2009 yhdistettiin kolme kansalaisopistoa (Perniö, Halikko ja Salo) tuolloin kansalaisopistonorganisaatio rakennettiin uudelleen. Tuolloin opistoon perustettiin päätoimiset suunnittelijaopettajanvirat. Henkilökunnan kokonaismäärä ei lisääntynyt, vaan yksi aineryhmän opettaja nimettiinsuunnittelijaopettajaksi. Hajallaan ollut henkilöstö siirrettiin Moision kouluun.Yhteensä Salon kaupungilla on 58 omaa ja 22 muilta vuokrattua tilaa, joissa on kansalaisopistotoimintaa. 11omista tiloista sisältää kansalaisopistolle erikseen varattuja tiloja. Useimmiten kansalaisopiston käytössäolevat tilat ovat koulujen liikuntasaleja, käsityö- tai taideaineiden luokkatiloja. Kansalaisopistotoiminnanhallinnon sekä keskusta-alueen palveluiden siirtämistä suunnitellaan Saktan Karjalankadun kiinteistön monitoimikeskukseen.alue omia tiloja vuokratilojaPerniö 10 8Halikko 9 6Kuusjoki 4 2Kisko 5 1Muurla 2 0Pertteli 7 0Suomusjärvi 6 0Kiikala 2 1Salo 13 4Kuvio 15. Salon kansalaisopistolla on useita kymmeniä toimipaikkoja kaupungin eri osissa.

26Kuvio 16. Kansalaisopistotoiminnan kehittämislinjauksiaKansalaisopiston opetusohjelma vastaa paikallisiin tarpeisiin ja pystyy reagoimaan aikuiskoulutuksen muutostarpeisiinnopeasti. Kansalaisopiston toiminta on lähellä kuntalaisia ja toimii hajasijoitetusti kaupungineri osa-alueilla. Opistolla on riittävät ja hyvin varustellut, omassa hallinnassa olevat tilat. Kansalaisopistokohdentaa koulutustarjontaa ikääntyvälle väestölle räätälöidysti sekä tarjoaa maahanmuuttajille monipuolistakoulutusta.Kansalaisopisto järjestää myyntikoulutuksena mm. kaupungin henkilöstölle täydennyskoulutusta.Kansalaisopistossa on mahdollisuus monipuoliseen taiteen perusopetukseen sekä avoimen yliopiston opetukseenja kansalaisopisto tuottaa palveluja myös kesällä.Salon kansalaisopisto kehittää ja antaa laadukasta verkko-opetusta.Kansalaisopistolla on käytössä laadunhallintajärjestelmä, joka on kytketty osaksi kaupungin strategiaa jalaadunhallintaa.Kansalaisopiston palveluverkkotarpeitaMyös kansalaisopistolla on tilatarvetta ajatellen Saktan Karjalankadun tilaa. Opiston hallintotilat noin 14henkilölle on esitetty siirrettävän kiinteistöön. Lisäksi Piritan kuvataidetyötilan sekä Moision koulun teknisentyön tilan käyttö voisi olla mielekästä sijoittaa muiden tilojen yhteyteen Karjalankadulle. Lisäksi on esitettytilantarvetta noin 7 luokan ja balettisalin, harjoitussalin ja teatterisalin sekä oheistilojen verran.Mikäli tämä muutto tapahtuisi, siirtyisi opiston iltaopetus Salon lukion tiloihin, jossa on käytössä myös iltavahtimestari.Tavoitteena jatkossa onkin, että osaston toiminta tapahtuu mahdollisimman paljon omissakiinteistöissä.

273.5. MusiikkiopistoMusiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon kaupungin keskustassa 6 eri toimipisteessä, joista yhdessä sijaitseemyös kanslia.Salon musiikkiopisto on Salon kaupungin ylläpitämä musiikkioppilaitos, joka antaa taiteen perusopetuksestaannetun lain musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilaitos saa opetusministeriön järjestämisluvanperustella lakisääteistä eli tuntiperusteista valtionosuutta. Opetus on järjestetty opetushallituksenopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Oppilas suorittaa solistisen pääaineen ja teoriasäveltapailuaineidentasosuoritukset Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton (SML) tasosuoritusohjeiden mukaisesti.Salon musiikkiopiston opetukseen voi osallistua salolainen henkilö.Opiston oppilasmäärät lukuvuonna 2010–2011 on yhteensä 602 oppilasta ja se jakaantuu seuraavasti:-perustaso 210-opistotaso 31-aikuisosasto 22-soitinvalmennus 63-musiikkileikkikoulu 275Kuvio 17. Musiikkiopistotoiminnan kehittämislinjauksiaMusiikkiopiston antama opetustuntimäärä on suhteutettu valtion osuuden laskennan perusteena käytettäväänmäärään. ( Esim. 55 000 as. = 18 000 h) Kaikkiaan varsinaisten opiskelijoiden määrä musiikkioppilaitoksessaon 1 % väestömäärästä.Musiikkiopistossa on mahdollisuus pianonsoiton pop-jazz ja vapaan säestyksen opetukseen. Puhallin- jalyömäsoitinten opetusta on lisätty vastaamaan väestöpohjan tarvetta.Musiikkiopistolla on käytössä laadunhallintajärjestelmä, joka on kytketty osaksi kaupungin strategiaa jalaadunhallintaa.

283.6. NuorisopalvelutNuorisopalvelujen osasto jakaantuu lähipalveluihin, erityisnuorisotyöhön ja pajatoimintaan. Nuorisopalveluverkkokoostuu 19 nuorisotilasta, joista viisi toimii ostopalveluperiaatteella. Nuorisotilojen määrä on verrattainpaljon verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Etäisyydet kaupungin osista keskustaanovat Salossa merkittäviä, joten myös muissa keskuksissa tulee olla nuorille turvallisia ja ohjattuja vapaa-ajanviettopaikkoja. Tällä hetkellä nuorisotilaverkosto täyttää nuorten tarpeet hyvin.Nuorison käyttäytyminen on vaikeasti ennustettavissa ja tilojen kävijämääriä ja tarpeellisuutta tulee seuratajatkossakin. Tiloja tulee käyttää tehokkaasti ja sijoittaa samoihin tiloihin tai ainakin niiden välittömäänyhteyteen kaupungin muita palveluja ja kolmannen sektorin toimijoita. Vuoden 2011 aikana nuorisotilatsiirtyvät mielekkäämpiin tiloihin Suomusjärvellä, Kiikalassa ja Kuusjoella.Nuorisotilojen lisäksi nuorisopalveluverkkoon kuuluu erityisnuorisotyön, pajatoiminnan ja bänditoiminnantiloja sekä Leirikeskus Kemiön saaressa. Viime vuoden aikana tilojen käyttöä tehostettiin mm. keskittämälläosoitteeseen Kirkkokatu 12 uutena toimintona aloittanut nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Suunta,pajatoiminnan Metka-kahvila ja Walkers- yökahvilatoiminta. Isokylän bänditilan käytöstä luovuttiin ja Bändiläntoimintaa tehostettiin. Pajatoiminnan puutyöpaja toimii yksityiseltä vuokratuissa tiloissa, joista ollaanluopumassa ja sijoittamassa toiminnot pajatoiminnan muihin tiloihin sekä perusopetuksen teknisen työntiloihin.Kuvio 18. Nuorisotoiminnan kehittämislinjauksiaNuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja vastuualueet eri toimijoiden välillä kaupunkitasolla selkeytetään. Nuorisotyönaseman keskeisiä kysymyksiä ovat nuorisotyön päätoimijoiden keskinäiset roolit ja suhteet, sekä

29nuorisotyön rooli suhteessa muihin nuorten parissa toimiviin – nyt ja tulevaisuudessa erityisesti suhteessakouluun ja sosiaalityöhön. Näiden roolien ja suhteiden selkiyttämiseen haastavat paitsi rakenteelliset muutospaineet,myös lainsäädäntö ja valtakunnallinen politiikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen,lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä ehkäisevän lastensuojelun nimissä. Parhaimmillaan käynnissä oleva kehitystrenditarjoaa välineitä nuorisotyön aseman täsmentämiselle.Vuoden alussa voimaan astunut nuorisolaki tuo paineita etsivään työhön. Siihen ei nykyisillä resursseillakyetä vastaamaan, joten ulkopuolista hankerahoitusta on haettu. Tulevaisuuden kysymys ratkaistavaksi onnuorisotyöttömyyteen reagoiminen kaupunkitasolla. Tämän hetkinen nuorten työpajatoiminta on pieni osakoko kokonaisuutta.Nuorisotoimen palveluverkkotarpeita• Palveluverkko on tarkoitus säilyttää pääsääntöisesti ennallaan. Nuorisotyötä tehdään myös sosiaalisenmedian kautta.• Karjalankatu 6 tilojen hyödyntäminen nuorisopalvelujen osalta olisi selvitettävä työpajatoiminnan,erityisesti puutyöpajan, osalta.• Perttelissä, Inkereellä nuorisotila toivotaan siirrettäväksi kunnantalolle kun tila vapautuu henkilöstöhallinnonkäytöstä.• Kiskon kaupunginosan palvelujen järjestämistä sekä tilojen käytön tehostamista suunnitellaan erityisestikirjasto- ja nuorisopalvelujen yhteistyönä. Palveluille pyritään saamaan tarkoituksen mukaisetja toimivat tilat kaupungin omistuksessa oleviin kiinteistöihin.3.7. LiikuntapalvelutLiikuntapalveluita Salossa ovat mm. liikuntapaikkojen hallinnointi, liikunnanohjaus ja ryhmätoiminta, neuvontasekä avustusten myöntäminen ja seuratoiminnan tukeminen.Kuntaliitoksen myötä palveluita on lisätty uuden kaupungin alueella, joskin kysyntää palveluille on tarjontaaenemmän. Liikuntapaikkoja on nyt seuraavasti:• liikuntahalleja 6 kpl• koulujen liikuntasaleja 29 kpl• pururatoja noin 50 km/ 31 kpl (Tupurin lenkit laskettu erikseen)• vaellusreittejä noin 50 km• Ulkokenttiä 62 kpl, joista nurmikenttiä 17 (pienet pois)• Uimarantoja/-paikkoja 20 kpl joista 8 kpl EU-rantoja• yleisurheilukenttiä /-paikkoja 12 kpl• Kuntosaleja 12 kpl• Jäähalleja 2 kpl• Uimahalli

30Kuvio 19. Liikuntapalveluiden kehittämislinjauksiaKaupungin järjestämä liikuntatoiminta painottuu ennaltaehkäisyyn ja liikuntaneuvontaan, jota kautta asiakasvirtatulee ryhmiin. Ohjatun liikuntatoiminnan painopistealueita tulee jatkossakin tarkastella myös väestöennusteittenpohjalta. Esimerkiksi ikääntyvien, yli 75–vuotiaiden ryhmä, kasvaa merkittäväksi vuoteen2020 mennessä. Ikärakenteen kehityksen vuoksi tulee suunnata lisää voimavaroja erityisliikuntaan jokolisäresurssien tai painopisteiden muutoksen kautta.Lasten ja nuorten ohjatun liikuntatoiminnan kehittäminen ulottuu jo nyt neuvola- ja varhaiskasvatustoimintaanja prosessia tulee kehittää edelleen yli toimialarajojen. Nuorten ja aikuisten liikuntatoiminta toteutuumonesti seuratyön kautta. Seuratyötä pyritään tukemaan niin, että seurat ovat yhteistyökumppaneita jajärjestävät pääosan liikuntatoiminnasta tässä ikäryhmässä. Järjestötoimintaa tuetaan edullisilla tai ilmaisillaliikuntapaikoilla. Liikunnan rahallinen tuki ohjataan pääosin liikuntatoiminnan järjestämiseen sekä seuratoimijoidenkoulutukseen. Liikuntapalveluiden avulla kaupunkilaisille saadaan terveyttä edistäviä palveluja,joilla tuetaan hyvinvointia sekä alennetaan terveydenhoitokuluja. Palveluissa tarvitaan yhteistyötä mm.työterveys- ja kouluterveyshuollon kanssa.

31Liikuntapaikkatarpeita tulevaisuudessaLiikuntapaikkarakentaminen toteutuu olemassa olevan investointiohjelman mukaan, jota tarkastellaanvuosittain. Liikuntapaikkojen korjaus- ja kunnossapidon suunnitelman noudattaminen on myös tärkeää.Lähiliikuntapaikkoja tullaan kehittämään ja pitämään laadukkaassa kunnossa. Mikäli resurssit vähenevät,tämä voi edellyttää, että joistakin vähemmän käytetyistä tai huonokuntoisista paikoista luovutaan.Liikuntapalveluiden osalta palvelut säilyvät nykyisillä toimipaikoilla. Muutostarpeita on mm. Kurkelan koulunmyynnin vuoksi siten että toiminnot siirtyvät Kuusjokitalolle tai Hähkänän koululle. Talvikäyttö täytyytällöin suunnitella kentän osalta uusiksi. Liikuntapalvelut on vuokrannut yksityiseltä yrittäjältä kuntosalitilanHähkänältä ja sen sijoittaminen on mahdollista Perttelin kunnantalolle, kun tila vapautuu toimistokäytöstä.Tila vaatii pienehköjä muutoksia.Suomusjärvellä olevalla Urheilutalolla on toiminut Suomusjärven kuntosali, joka on esitetty huonon kuntonsavuoksi korvattavan Suomusjärven koulun väestönsuojan eteisessä sijaitsevalla varastotilalla, jokasoveltuisi tähän käyttöön.Liikuntapaikkatarve salibandyn osalta tulee lähivuosina arvioitavaksi uudelleen harrastajamäärän kasvunjohdosta. Liikuntapaikkatarjonnasta tarvitaan poliittinen linjaus, jolla jatkossa määritellään kaupunginsuunnitelmat liikuntapaikkarakentamisessa suhteessa liikuntalakiin sekä yksityiseen palveluntarjontaan.3.8. KulttuuripalvelutSivistystoimen palveluverkkoselvityksessä vuodelta 2010 on esitelty kulttuuripalvelut -osaston kohdaltakuntien kulttuuritoimintaa koskeva laki, kulttuuripalvelut -osaston yksikkörakenne ja kustannukset.Kuntalaisten kulttuuripalvelujen järjestämisen lähtökohtana on kehittää alueellista toimintaa ja ennaltaehkäiseväätoimintaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä ikäihmisten palveluiden kanssa. Palvelutrakentuvat yhteistyönä ja palvelevat kuntalaisia kokonaisvaltaisesti ja tasapuolisesti. Sisällöllisesti toimintaanoudattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaohjelman - Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – lähtökohtia.MuseotoimintaSalon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museon SAMUn toimintaa kehitetään alueellisena lähipalvelupalvelutoimintanakulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristöPOLKUun liittyen ja yhteistyössä kolmannen sektorintoimijoiden kanssa. SAMUn elektroniikkakokoelmien saattaminen kuntalaisten käyttöön ja valtakunnalliseksitietoteknisen erityisalan esittelykokonaisuudeksi on tulevien vuosien kehittämiskohde. Salon taidemuseoVeturitallin lisärakennussuunnitelma ”Museokaksonen” tukee Eduskunnan hyväksymän OKM :nselonteon, Kulttuuri –tulevaisuuden voima, toteuttamista Salon kaupungissa. Museoita ajatellaan toiminnallisinakuntalaisten arjen olohuoneina.

32Yleinen kulttuuritoimintaKulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristöPOLUn liittäminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaasekä kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa on yleisen kulttuuritoiminnan tärkein kehittämistavoite vuoteen2013 mennessä.Poikkihallinnollisen yhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen sivistystoimialan sisällä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujenettä teknisen toimialan kanssa (vanhusPOLKU ja lasten ja nuorten POLKU) on kehittämistoimenpiteidenlähtökohta ja toimintatapaan harjaantuminen on jatkuva haaste.Kulttuuripalveluiden kehittämislinjauksiaKulttuuripalvelut -osasto tukee kulttuurisen sisällöllisen suunnittelun ja toimintamallien yhteisen kehittämisenkautta sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointipalveluja toimialarajatylittäen ja asiakaslähtöisesti.Kulttuuripalvelujen sisäisenä laatutyönä kehitetään ja tuetaan paikallista taiteen ja kulttuurin laadullistatasoa ja luovaa tuotantoa.Yllä mainitut kulttuuripalvelut osaston kehittämiskohteet toteuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön selonteon,Kulttuuri – tulevaisuudenvoima, sekä Kuntaliiton Sivistyksen suunta 2020 määrittämää kuntien palvelu-ja sivistystehtävää.Kulttuuripalvelujen verkosta tulevaisuudessaKulttuuripalveluverkko rakennetaan pääosin kunnassa jo olevien muiden toimialojen toimipisteissä toteutettavienyhteistoimintojen kautta. Näin taataan tilojen yhteiskäyttö ja rakennetaan toimialat ylittäviä palvelumallejaennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamiseksi ja kuntalaisten elämänlaadun ylläpitämiseksi.Palveluverkko on siten ajateltu ihmisten yhteistoimintaverkostona, ei pääasiallisena tilaverkostona.

333.9. KirjastopalvelutKuvio 20. Salon kirjastoverkko.Salossa on yksi pääkirjasto, yhdeksän lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa sekä kaksi laitoskirjastoa, jotka sijaitsevatSalon aluesairaalassa ja Halikon sairaalassa. Kaksi kertaa viikossa tapahtuu aineistonkuljetusta eritoimipisteiden välillä; pääosin kyseessä on palautettua ja varattua aineistoa.Kuuden lähikirjaston yhteydessä toimii lisäksi kaupungin palvelupiste. Tulevaisuudessa palvelupisteitä onerikseen Salon kaupungintalolla ja Halikon virastotalolla. Muissa kuntakeskuksissa palvelupisteiden aukiolojenja toimivuuden turvaamiseksi palvelupisteet sijaitsevat kirjastoissa. Yhteistä koordinointia esimerkiksipalvelupisteiden palvelusisältöjen ja koulutuksen osalta tulee jatkossakin olla yhteistyössä hallinnon kanssa.

34Kuvio 21. Kirjastopalveluiden kehittämislinjauksiaKirjastojen sivistyksellinen perustehtävä tulee säilymään – kuntalaisille taataan jatkossakin vapaa pääsytiedon ja taiteen pariin – mutta sen lisäksi kirjastoissa järjestettävien tapahtumien määrä tulee kasvamaanKirjaston merkitys tilana (ns. kolmas tila kodin ja työpaikan ohella) tulee jatkossa korostumaan; kirjastoontullaan olemaan, viihtymään ja tapaamaan muita ihmisiä – tämä asettaa vaatimuksia tilaratkaisuille. Kirjastopalvelujatulee jatkossa tarjota myös sähköisinä palveluina.Uhkana tulevaisuudessa on, että kirjastopalvelujen nykyinen hyvä fyysinen saatavuus tulee heikkenemäänkeskittämissuuntauksen myötä; helpoin tapa tehdä säästöjä on toimintojen keskittäminen mahdollisimmanvähiin tiloihin. Palvelun laadun voidaan nähdä parantuvan palveluja keskittämällä vaikka todellisuudessasaatavuuden heiketessä myös kokonaislaatu heikkenee saatavuuden laskiessa. Suositus kirjastopalveluistalähtee siitä, että kirjastopalvelut ovat saatavilla kuntalaisten lähellä.Kirjastopalvelut ovat tulevaisuudessa yhä paremmin saavutettavissa ja hoidettavissa myös tietoverkkojenkautta. Erilaiset mobiilit ratkaisut esimerkiksi lainojen uusimisessa ja pienten maksujen maksamisessa yleistyvät.Kirjastoilla on myös rooli tuoda tietoyhteiskunnan eri ulottuvuuksia kuntalaisten tietoisuuteen.Kirjastopalvelut tulevat jatkossa olemaan yhä merkittävämpi osa asiakkaille maksuttomia hyvinvointipalveluja;tämä edellyttää ja tuo mukanaan erilaisille asiakasryhmille suunnattujen palvelupakettien laajenevaaja osin hyvinkin tarkoin profiloitua tarjontaa (lapset, nuoret, aikuis-opiskelijat, ammatinvaihtajat, vanhukset).Kirjaston rooli myös maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee kasvamaan.

35Kirjaston palveluverkko tulevaisuudessaKirjastojen osalta tilakysymykset koskettavat lähinnä alueellisia yksiköitä, joskin kokonaisvaltainen strategiaolisi hyvä luoda sekä tilojen palvelukäytöstä että muusta iltakäytöstä. Sähköisten palveluiden kehittämineneri toimijoiden kanssa on tärkeää kirjastolle. Mobiilipalveluiden kehittämiseen tulisi olla rahoitus, välineetja yhteistyötä toimialojen kanssa. Myös entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa tuleeedistää; erityisesti ikääntyvälle väestölle tulee mahdollistaa kirjaston palvelut asumispaikasta riippumatta.Karjalankatu 6 voisi olla myös kirjaston palvelupiste, jossa olisi niin kutsuttu kylmä asema rajatulle aineistolletai esimerkiksi lehtilukusali.3.10. TerveyspalvelutKuvio 22. Salon terveyspalveluja tarjotaan lähiterveysasemilla yllä olevan kuvauksen mukaisesti.

36Terveydenhuollon palveluiden saatavuuden, hoitoon pääsyn ja palveluiden laadun vaatimusten taso onnopeasti kasvamassa hoitomahdollisuuksien laajetessa. Väestön palvelutarve on kasvanut ikärakenteen jasosioekonomisen tilanteen muuttuessa. Kaupungin väestörakenne on tulevien parinkymmenen vuodenaikana palveluiden järjestämisen kannalta haastava. Lasten määrä on lisääntynyt ennakoitua nopeammin jaseniorikansalaisten määrä lisääntyy niin, että huoltosuhde heikkenee. Sairastavuusindeksi Salossa valtakunnantasoon verrattuna on 103, eli väestön terveydentila on keskimääräistä huonompi. Merkittävää onmyös nuorten aikuisten valtakunnallista tasoa runsaampi eläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä. Lisäksikuolleisuus alkoholiperäisiin sairauksiin ja tapaturmiin on ollut valtakunnallista tasoa runsaampaa. Ennenkuntafuusiota tehtyjen arvioiden perusteella nykyisen Salon väestön terveydentilassa on suuria alueellisiaeroja niin, että erityisesti Salon entisten itäisten kuntien väestön terveydentila on heikompi.Tulevaisuudessa niin avoterveydenhuollon, päivystyksen kuin kodeissa toteutettavien palveluiden (kotisairaala,kotisairaanhoito) suunnittelu ja resursointi ovat välttämättömiä. Alueellisten terveysasemien resursoinnissaon varauduttava kasvavaan eläkeikäisten määrään. Jo nyt yli 85-vuotiaistakin 80 % asuu kotonakäyttäen normaaleja avoterveydenhuollon palveluita. Vastaanottoa pitävää lääkäriä kohden on yli 2000asukasta, ja alueellisten terveysasemien palvelukysyntä kasvaa. Pitkäaikaissairaiden määrä lisääntyy ja erikoissairaanhoitosiirtää seurattavia potilasryhmiä perusterveydenhuollon vastuulle.Nykyinen perusterveydenhuollon palveluverkko perustuu entisten kuntakeskusten palvelurakenteeseen jamuuntuu kehityksen ja tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön rekrytointi on palveluverkon ylläpitämisen kannaltakeskeistä, ja nyt toteutunut pienimmillä terveysasemilla parhaiten. Pitkäaikaisten lääkärien rekrytointion ollut vaikeaa, ja henkilöstön saatavuusongelmat ovat arkea myös muissa henkilöstöryhmissä.Kuvio 23. Terveyspalveluiden linjauksiaPerusterveydenhuollon päivystyspalvelut tullaan toteuttamaan omana toimintana. Erikoissairaanhoidostasiirretään uusia potilasryhmiä suunnitellusti perusterveydenhuoltoon. Mielenterveyspotilaiden kuntouttaviapalveluita, mukaan lukien asumispalvelut kehitetään myös kaupungin omana toimintana

37Alueellisten terveysasemien toimintaa vahvistetaan vastaamaan kasvavaa palvelutarvetta ja erityispalveluitatuotetaan keskitetysti. Mielenterveys-, päihde- ja somaattisen perusterveydenhuollon palveluita tarjotaanpalvelukokonaisuutena alueellisilla terveysasemilla.Kokonaisuutena painotetaan varhaista puuttumista, ennalta ehkäiseviä ja toimintakykyä ylläpitäviä toimintamalleja.Sähköisiä palveluita kehitetään (sähköiset ajanvarauspalvelut, potilaiden omahoidon tukeminen,neuvonta).Salon kaupungilla on peruserikoissairaanhoitoa omana palveluna fysiatrian alalla. Peruserikoissairaanhoidongeriatrista osaamista tarvitaan avoterveydenhuollossa, vanhuspalveluissa ja terveyskeskussairaalassa.Terveyskeskussairaala on iäkkäitä potilaita hoitava sairaala, jonka hoito tulevaisuudessa on geriatrin johtamaa.Hoitoon tullaan päivystyksestä tai erikoissairaanhoidosta lääkärin arvioinnin perusteella ja toimintapainottuu iäkkäiden potilaiden akuuttien tilanteiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä saattohoitoon.Somaattinen erikoissairaanhoitoValtakunnalliset linjaukset erikoissairaanhoidon päivystysten linjauksissa saattavat heijastua Salon sairaalantoimintaan mm. synnytysten ja päivystysleikkausten osalta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rajallisetmahdollisuudet toteuttaa uusia, suuria investointeja edellyttäviä toiminnan järjestelyitä johtanevat siihen,että päätökset synnytystoiminnan muutoksista tulevat tehtäväksi muutaman vuoden kuluessa osana strategisiasairaanhoitopiirin linjauksia.Salon sairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon tulisi palvella Salon lisäksi muita lähialueen kuntia, jottatuotannollis-taloudellinen tehokkuus on riittävää. Salon sairaalan erikoisalojen toiminnot nivoutuvat sairaanhoitopiirintoimialoihin, muodostaen saumattomia palveluketjuja. Investoinnit tulee hyödyntää maksimaalisesti.Terveydenhoitolain potilaiden valinnan vapauden vaikutusta tilanteeseen ei ole mahdollistaennakoida. Todennäköisesti seuraavien 10 vuoden ajan Salon sairaalan toiminta jatkuu monilta osin ennallaan.MielenterveyspalvelutMielenterveys- ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon osalta ollaan laatimassa mielenterveys- ja päihdestrategiaa.Psykiatrian osalta on laadittu ehdotus palveluiden kehittämissuunnitelmaksi, jonka toteuttamisen suhteenpäätökset tehdään vuoden 2011 aikana. Hoitojärjestelmä on jo nyt avohoitopainotteinen ja suunnitelmanaon sairaalahoitopaikkojen vähentäminen. Aikuispsykiatrinen avohoito organisoidaan diagnoosikohtaisiksityöryhmiksi.• Potilasryhmiä on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.• Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelurakenteen selvittely on meneillään, jalastenpsykiatriseen selvittelyyn nivoutuu usein lastensuojelullisia tekijöitä.• Psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden työnjaosta ja yhteistyön kehittämisestäon linjattu seuraavat palvelurakenteen kehittämistarpeet:

38-perusterveydenhuoltoon depressiohoitajamallin käyttöönotto-moniongelmaisten mielenterveyspotilaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen selkeyttäminen-mielenterveys- ja päihdetyön integrointi osaksi alueellista peruspalvelujärjestelmää, ennakointiapainottaen erityisesti lapsiperheiden osalta-perusterveydenhuollon mielenterveystyöhön koordinoivan psykiatrin resursointi-vanhusväestön mielenterveyspalveluiden vahvistaminenTerveyspalveluiden palveluverkko tulevaisuudessa1.5.2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki korostaa potilaan oikeuksia hoitoon ja valinnan mahdollisuuksia.Asiakas voi valita tietyin edellytyksin terveysaseman oman kunnan alueella tai terveyskeskuksenoman kunnan ulkopuolelta, oleskellessaan pidempään paikkakunnalla. Potilas voi myös valita hoitavan sairaalansairaanhoitopiirin sairaaloista. Vastuu hoitosuunnitelmasta ja kustannuksista on kotikunnalla. Vuonna2014 nämä valinnan vapaus laajenee koko maata koskevaksi.Potilaiden ylikunnallinen asiointi edellyttää kuntien välisen korvausjärjestelmän kehittämistä mm. tuotteistamalla.Lain vaikutukset palvelujärjestelmään eivät ole ennakoitavissa. Jos loma-asuminen ja kakkospaikkakunnallaasuminen lisääntyvät, voi vaikutus olla merkittävä.Perustason ja erikoissairaanhoidon yhtenäisyyden parantamiseksi on sairaanhoitopiirin kuntien laadittavaterveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sopimus, jossa sovitaan mm. yhteistyöstä ja työnjaosta, kuntoutuksen,lääkehuollon, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten, ensihoidon, sairaankuljetuksen, ja päivystyksensekä terveydenedistämisen järjestämisen tavoista.Pääsääntöisesti paikallista palveluverkkoa kehitetään nykyiseltä pohjalta. Palveluiden sisältö on jatkuvassamuutoksessa liittyen hoitokäytäntöjen ja palvelutarpeiden muutoksiin.Alueellisten palveluiden osalta on varauduttava väestön palvelutarpeiden muutoksiin suunnittelemallakoteihin vietäviä sairaanhoitopalveluita ja kuntoutusta. Esimerkkinä tästä on toiminnassa oleva kotisairaala(”seinätön sairaala”). Myös liikkuva terveyspalveluyksikkö turvaamaan reuna-alueiden palveluita voi ollatarkoituksenmukainen vaihtoehto. Uusia palvelumuotoja voivat olla mm. sähköiset palvelut, etäkonsultaatiotja muut kehittyvää teknologiaa hyödyntävät keveät palvelumuodot.Terveydenhuollon palveluverkko 2020Terveydenhoito toteutetaan lähipalveluperiaatteella kaikissa kaupunginosissa. Aikojen anto kuntalaisille onkeskitetty ja hyödyntää uusinta teknologiaa. Lääkäritilanne on kriittinen pienten terveysasemien tulevaisuudenkannalta. Erityisosaamista vaativat palvelut tarjotaan keskitetysti tai jalkautettuna. Avoterveydenhuollossapalvelupisteet ovat seuraavat:• Laajan palvelun terveysasemat: Pääterveysasema, Läntinen terveysasema, Perniö, Halikko• Perustason ja ennaltaehkäisyn terveysasemat: Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Suomusjärvi, Pertteli

39• Ennaltaehkäisevä lähipalvelu: koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet yhdistettynä korttelineuvoloihinKuvio 24. Salon terveyskeskukset vuonna 2020.Yllä olevassa kartassa on kuvattu Salon linjausten mukaiset terveyskeskukset vuonna 2020. Punaisella neliöllämerkityt kohdat kuvaavat Salon Pääterveysasemaa ja Läntistä terveysasemaa, jotka tarjoavat keskitettyjäja laajoja terveyspalveluita. Laajan palvelun alueelliset Halikon ja Perniön terveysasemat ovat merkittypunaisilla salmiakki merkeillä. Näiden lisäksi punaisella kolmiolla on merkitty Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen,Suomusjärven ja Perttelin terveysasemat, jotka tarjoavat perustason hoitoa ja ennaltaehkäiseviä lähipalveluita.Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia, mutta niiden palvelutarjontaa täsmennetään. Tiettyjäerityispalveluita tarjotaan laajemmin kahdella terveysasemalla.3.11. SosiaalipalvelutSosiaalityön palvelut Salon kaupungissa käsittävät aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammaistyön sekäkasvatus- ja perheneuvolan palvelut. Sosiaalityön palveluissa on kaikki keskeiset työprosessit kuvattu. Perustyönlisäksi sosiaalityön palveluita kehitetään useissa eri hankkeissa ja suunnitelmatyöllä (lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma, vammaispoliittinen ohjelma, lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnat).Aikuissosiaalityön palveluista Salon keskustassa ovat maahanmuuttajapalvelut sekä työvoiman palvelukeskus.Lisäksi aikuissosiaalityöllä on aluetoimistoja Halikossa, Perttelissä, Perniössä sekä Salon keskustassa.

40Syksyllä 2011 palvelut on tarkoitus koota uudelle kaupungintalolle siten, että tarpeen vaatiessa varmistetaanpalvelujen saatavuus mm. kotikäynnein tai muilla erityisjärjestelyillä.Aikuissosiaalityön suurimpina ongelmina ovat kelpoisuusehdot täyttävien henkilöiden rekrytointi, mikävaikeuttaa pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja ammatillisen kestävän sosiaalityön toteuttamiseen sekä lainmukaisten määräaikojen toteuttamiseen.Lastensuojelu- ja vammaispalveluiden neuvonta- ja asiantuntijapalvelut tarjotaan keskitetysti Salon keskustassa.Lastensuojelun lain säätämissä aikarajoissa pysyminen, ostopalveluiden määrän hallinta sekä pätevientyöntekijöiden puute ovat toiminnan haasteita. Ostopalveluiden vähentämiseen voitaisiin päästä henkilöstöresurssialisäämällä. Toukokuun loppuun mennessä lastensuojeluilmoituksia oli saapunut 443 kpl.Huostaanottoja jouduttiin tekemään ajalla 1.1.-31.5.2011 yht. 16 kpl. Lastensuojelun asiakkaita oli vastaavanaaikana 525.Kehitysvammahuollossa asumispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa järjestetään Kiskossa, Perniössä, Halikossaja Salon keskustassa. Kiskon yksikkö on aloittanut toimintansa keväällä. Isohärjänmäen kehitysvammaistenpäivätoiminta ja tilapäishoitoyksikkö on myöskin aloittanut toimintansa ja kolmas yksikkö aloittaaloppuvuodesta.Kasvatus- ja perheneuvola tarjoaa tutkimus- ja hoitopalveluja kaikille salolaisille lapsiperheille. Asiakaslähtöisettutkimus- ja hoitopalvelut räätälöidään perheiden tarpeista käsin laadullisesti ja tavoitteellisesti. Hoitopolkuakehitetään osana varhaisen puuttumisen prosessia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.Sosiaalityön palvelut tulevaisuudessaAikuissosiaalityössä painopistettä pyritään siirtämään enemmän tavoitteellisen sosiaalityön suuntaan, jossakeskeisenä keinona on palvelusuunnitelmien käyttöönotto asiakastyössä. Ammattirakennetta muutetaantarkoituksenmukaiseksi ja palvelusuunnitelmat otetaan käyttöön asiakastyössä.Työttömyyden osalta resursseja tullaan erityisesti kohdentamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen,työpajatoimintaan, kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen ja aktivointisuunnitelmien tekemisen aikaistamiseen.Lastensuojelussa painopistealueena on palvelurakenteen muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi,huostaanottojen vähentäminen pitkällä aikavälillä, sijaishuollossa perhehoidon lisääminen sekä oman lastensuojelunmonipalveluyksikön toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen. Yksikkö valmistuu loppuvuodesta2011 ja toiminta käynnistyy vuonna 2012. Sen toiminta-ajatuksena on tarjota uusia välineitä lastensuojeluunerityisesti vastaanotto- ja kriisisijoituksissa sekä tarjota perheille lastensuojelun avohuollon keinojakuten vanhemmuuden arviointeja sekä perhekuntoutusta.Kasvatus- ja perheneuvolassa asiakaslähtöiset tutkimus- ja hoitopalvelut räätälöidään perheiden tarpeidenmukaan laadullisesti ja tavoitteellisesti. Hoitopolkua kehitetään osana varhaisen puuttumisen prosessiayhteistyössä eri toimijoiden kanssa.Kehitysvammahuollossa muutetaan palvelurakennetta vähentämällä laitoshoitoa ja lisäämällä yksilöllistäasumista (autettu- ja ohjattu asuminen sekä tukiasuminen). Oikeanlaisella palvelujen porrastamisella kevennetäänpalvelurakennetta.

413.12.VanhuspalvelutNykytilaNykytilanteessa vanhuspalvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti joko omana toimintana, ostopalvelu-ja puitesopimuksin tai palvelusetelin avulla.Kaupungin vanhuspalveluiden painopiste on kotihoidossa ja sitä osaltaan tukevassa ympärivuorokautisessahoidossa. Palveluohjaus, omaishoidon tuki ja asiakkaiden sijoitustoiminta toimivat keskitetysti.Uusi, ennalta ehkäisevää toimintaa tukeva toimintakonsepti on Ikääntyneiden neuvontakeskustoiminta,jota toteutetaan vuosina 2010–2012 KASTE -hankkeessa. Ikääntyneiden neuvontakeskukset ovat monipuolisia,matalan kynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikkoja.Koko kaupungin alueella kattavasti toimiva tiimityömallinen yhdistetty kotihoito on vanhuspalveluiden ensisijainenpalvelumuoto. Pääpaino on säännöllisessä kotihoidossa, jossa asiakas saa kotihoitoa vähintäänkerran viikossa. Tilapäistä kotihoito on, kun asiakas saa kotihoitoa harvemmin kuin kerran viikossa. Tilapäinenkotihoito, kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta, toteutetaan pääosin palvelusetelillä.Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan joko vanhuksen omaan kotiin, vanhustentaloon tai palvelutaloonannettavia palveluita kuten ateria-, kuljetus-, turva-, asiointi-, vaatehuolto- siivous- ja saunapalveluja. Tukipalveluistasuuren osan kaupunki ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Päivätoimintaa järjestetään omanatoimintana sekä ostetaan erityisesti muistisairaille yksityisiltä palveluntuottajilta.Ympärivuorokautiseen hoivaan kuuluvat tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoito. Kaupungissatoimii viisi vanhainkotia (Halikkokoti, Hintta, Kajalakoti, Alholan hoivakoti (1.6 alk.), Kukonkallio) ja seitsemäntehostetun palveluasumisen yksikköä (Rauha ja Toivokoti, Koivulehdon palvelutalo, Paukkulakoti, Anninkartano,Pahkavuoren ryhmäkoti, Särkisalokoti ja Alppilakoti (1.6 alk.). Asukaspaikkoja on yhteensä 502.Omaa paikkatarjontaa täydennetään ostopalveluilla. Kaupungin vanhuspalveluiden palvelupisteet vuonna2010 on kuvattu kartassa 1.

42Kuvio 25. Vanhuspalveluiden palvelupisteet kaupunginosittain vuonna 2010.LähtökohdatSalon kaupungin vanhuspalveluiden suunnittelua ohjaavat laaja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö,valtakunnalliset linjaukset sekä systemaattinen valtakunnallinen valvontajärjestelmä. Ikääntyneenväestön määrän lisääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja tutkimustieto ikääntyneen väestönterveyden ja toimintakyvyn kehityksestä ovat merkittäviä tekijöitä tulevaisuuden palveluja suunniteltaessa.Valtakunnallisten kattavuustavoitteiden vuositason seurannan perusteella voidaan todeta, että Salon kaupunginvanhuspalveluiden osalta kattavuustavoitteiden suurin vinouma on ympärivuorokautisen hoidonsisäisessä rakenteessa. Myös säännöllisen kotihoidon kattavuutta tulee lisätä.Taloudellisesti palvelujen kasvu on erittäin haastavaa hallita. Alla olevaan kuvaan on sinisellä piirretty kehityskäyräyksi, joka kuvaa nykyisen laitospainotteisen vanhuspalvelurakenteen vaikutusta kustannuskehitykseenvuoteen 2020 asti. Kehityskäyrä kaksi taas kuvaa tilannetta, jossa toteutetaan ympärivuorokautistenlaitospaikkojen hallittu rakennemuutos.

43434139Milj. €37353331122927252008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022VuosiKuvio 26. Eri palvelurakenteiden vaikutus kustannuskehitykseen.Tulevaisuuden suunnitelmatSalon kaupungin vanhuspalveluiden tulevaisuutta on linjattu vuoteen 2020 asti vanhuspalveluiden kehittämissuunnitelmassa.Keskeiset palvelut on kuvattu alla pääkohdin. Kiinteä palveluverkko esitetään seuraavassapalvelukartassa.Ikääntyneiden neuvontakeskukset toimivat kaupungin palvelukeskuksissa (palvelukampuksilla) ja palvelupäiväluonteisestimuissa kaupunginosissa. Neuvontakeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjaustapalveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista,apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontakeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyäja terveydentilaa. Toimintamallissa kunta, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä.Neuvontakeskuksen palveluihin kuuluvat riskiryhmiin kohdentuvat hyvinvointia edistävät moniammatillisetkotikäynnit.Vanhuspalveluiden pääpaino on säännöllisessä kotihoidossa. Palvelut kohdennetaan lähinnä huonokuntoiseenja runsaasti apua tarvitsevaan ikääntyneeseen väestöön. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä kasvanee75 vuotta täyttäneiden osalta 12 %:n kattavuustavoitteella vuoteen 2020 mennessä lähes 180 henkilöä.Kotihoidossa on käytössä monipuolisesti hyvinvointiteknologiaa, jolla voitaneen korvata osa nykymuotoisistakotikäynneistä.Tilapäinen kotihoito ja tukipalvelut järjestetään pääsääntöisesti ulkoistamalla joko ostopalveluina tai palvelusetelillä.Päivähoitoa järjestetään monituottajamallin mukaisesti ja laajennetaan koko kaupungin alueellenykyistä kattavammin. Palvelusetelin käytön laajentamista harkitaan. Omaishoidontuen saajien määrä kasvaasiten, että vuonna 2020 tuensaajia on lähes 400. Omaishoitajien tukimuotoja kehitetään mm. hyvinvointiteknologianavulla.

44Palvelurakenteen muutos siirtää ympärivuorokautisen hoivan painopistettä tehostetun palveluasumisen jaerityisesti ryhmäkotien suuntaan. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman mukaan kaupungin omia tehostetunpalveluasumisen paikkoja vuonna 2020 on yhteensä 233. Yksiköt ovat Anninkartano, Koivulehdon ryhmäkoti,Paukkulakoti, Perniökoti, Rauha ja Toivokoti, Alppilakoti, Särkisalokoti ja Tiipilän ryhmäkoti. Hoivakotipaikkoja(ent. vanhainkoti) on yhteensä 244 seuraavissa yksiköissä: Halikkokoti, Hintta, Kukonkallio,Alholan hoivakoti. Kaikkiaan ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on 476. Edellä mainittujen yksiköidenpaikoista yhteensä 90 on tarkoitettu erityisesti dementoituneille henkilöille. Monituottajamallin mukaisestivoidaan palveluita tarpeen mukaan täydentää hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuottajilta.Ikäihmistenpalveluyksiköt 20204.Palvelukampukset1 H alikon palvelukampus2 Pau kkulakodinpalvelukampus3 Perniön p alvelukampusPalvelukirjo:•Neuvontakeskus/päiväh oito•Palve lu-/hoivakotiasuminenHoivakodit(ent. vanh ainkodit)1 H in tan hoivakoti2 Kukonkallion h oivakoti3 Perniön h oivakotiPalveluasuminen(te hostettu palv.asuminen)1 Anninkartano2 Perniökoti3 Perniön h oivakotikuvio 27. Ikäihmisten palveluyksiköt Salossa vuonna 2020.

454. Salon kaupunkitason palveluverkkolinjauksiaMITEN PALVELUT TUOTETAAN?Salon kaupungin keskeiset palveluttuotetaan pääosin kunnan omanapalveluna.Ostopalveluita hyödynnetäänpalveluissa, joissa on aidot markkinatsekä erityisesti tukipalveluissa.Kunnan palvelut tuotetaan joustavastiasiakkaiden tarpeiden mukaisestikaupungin resurssien puitteissaMITEN HENKILÖSTÖRESURSSIASUUNNITELLAAN?Salon kaupungin henkilöstöresurssiasuunnataan ja ennakoidaanpalvelutarpeen mukaisesti sekäosaamisen että rakenteiden osaltaMITÄ PALVELUA?Salo edistää kuntalaisten hyvinvointia jatarjoaa lakisääteiset palvelutkustannustehokkaasti ja normien mukaisesti.Palveluita kehitetään aktiivisesti. Omanpalvelun tehokkuutta ja laatua parannetaantoimialarajat ylittävällä prosessityöllä.MIKÄ PALVELUVERKKO?Salon palvelut tarjotaan kaupunginpalveluverkkoon perustuen. Palvelujatuotetaan myös yhteistyössä muidentoimijoiden kanssa joustavasti.Kiinteätä palveluverkkoa kehitetäänjatkuvasti talouden, liikenteen, väestökehityksenja palveluiden muutostarpeidenpohjalta.Palveluiden saatavuutta edistetäänsähköisten palveluiden sekä uusienpalvelumallien kautta.Kuvio 28. Vuonna 2010 palveluiden järjestämiseen liittyviä näkökulmia kirjattiin johtoryhmässä yllä olevankuvan mukaisesti.Kaupunki tuottaa tulevaisuudessakin keskeiset palvelunsa pääosin itse. Ostopalveluita hyödynnetään palveluissa,joissa on aidot markkinat sekä erityisesti tukipalveluissa. Kunnan palvelut tuotetaan joustavasti asiakkaidentarpeiden mukaisesti kaupungin resurssien puitteissa.Kaupunki edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tarjoaa lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti ja normienmukaisesti. Palveluita kehitetään aktiivisesti ja oman palvelun tehokkuutta ja laatua parannetaan toimialarajatylittävällä prosessityöllä.Kaupungin henkilöstöresurssia suunnataan ja ennakoidaan palvelutarpeen mukaisesti sekä osaamisen ettärakenteiden osalta.Palvelut tarjotaan kaupungin palveluverkkoon perustuen. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muidentoimijoiden kanssa joustavasti. Kiinteätä palveluverkkoa kehitetään jatkuvasti talouden, liikenteen, väestökehityksenja palveluiden muutostarpeiden pohjalta. Tavoitteena on palveluiden saatavuuden edistäminensekä sähköisten palveluiden että uusien esimerkiksi liikkuvien palvelumallien avulla.

46Keskeisiä periaatteita kaupungin palveluiden kehittämisessä ovat olleet jo nyt (toimialojen asiakirjojen pohjalta):• toimiva hoidon porrastus eli ”asiakas oikeaan aikaan oikeassa paikassa”• inhimillisyys, kodinomaisuus, omatoimisuus, virikkeellisyys, ennalta ehkäisevä työ, kestävä kehitysniin ekologisena, sosiaalisena kuin kulttuurisena• ennakkoluuloton, ennakoivien toimintatapojen etsiminen ja kehittäminen• lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi• avohoitopainotteisuus (lähipalvelu) - laitoshoidon sijaan• korkea tuottavuus: panostus hyvin toimivaan perusterveyden-huoltoon ja avohoitoon• verkostomainen toimintatapa ja nykyteknologian tehokas hyödyntäminen asiakaslähtöisesti• johtamisjärjestelmänä käytetään tasapainotettua mittaristoa (BSC) sekä prosessijohtamista, jossaon mahdollisimman matalat rajapinnat• toimiva omistajaohjaus ja toiminnan mitoittaminen kuntien voimavaroihin4.1. Palveluverkkosuunnittelua kaupunkitasollaPalveluverkkojen suunnittelussa kaupungin tasolla korostuvat seuraavat asiakokonaisuudet:

47Kuvio 29. Palveluverkon asiakokonaisuudetSähköisten palveluiden hyödyntäminen koko kaupungissaKaupungin sisäisessä toiminnassa valmistellaan sähköiseen toimintatapaan siirtymistä. Kaupungilla on toimialojenja konsernihallinnon yhteinen tietohallintoryhmä, jossa valmistellaan sähköiseen sisäiseen toimintatapaansiirtymistä ja asiakkaiden palvelujen sähköistämistä. Kaupunki on osakkaana kuntien yhteisessätietohallinnon asiantuntijapalveluja tuottavassa Kuntien Tiera- yhtiössä ja hyödyntää osakkuuden tuomiamahdollisuuksia.Sähköisten palveluiden tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun nopeasti ja voi itse valitaasiointiajankohdan. Aito sähköinen palvelu tarkoittaa mm. sitä, että asiakas toimittaa hakemuksensa jamuut viestinsä sähköisessä muodossa organisaatioon, ne käsitellään mahdollisimman pitkälle sähköisesti jaasiakas saa päätöksen sähköisenä. Esimerkkinä tästä voi mainita verohallinnon palvelut ja verokortin uusimisen.Toimialoilla on suunnitteilla mm. seuraavia kehityshankkeita• Varhaiskasvatuksen ”Kohti kumppanuutta – hanke” (vanhempien sähköinen palvelu)• Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen vanhuspalveluissa• Sähköinen rakennuslupaprosessi• Sähköinen e-reseptiMonipuoliset ja asiakaslähtöiset palvelutPalvelujen tuotannossa on pohdittava kevyitä palveluratkaisuja, joista sähköinen asiointi on yksi mahdollisuus.Asiakaslähtöinen toimintatapa voi tarkoittaa esimerkiksi alla olevan kuvan mukaista palvelumalliakaikilla palvelualueilla. Tällainen ajattelu avaa asiakkaan näkökulmaa ja tarvetta eri tavoin kuin perinteinenpalvelutarjonnan luokittelu sisällöittäin.Toimialojen ja palveluiden näkökulmasta sähköisen asioinnin lisäksi kehitetään palveluverkoista riippumattomiapalveluita. Ikäihmisten kotihoidon palvelut ja kotikäynnit sosiaalityön osalta ovat esimerkkejä tällaisistapalveluista, joilla voidaan vaikuttaa olennaisesti kuntalaisen hyvinvoinnin vahvistumiseen.Hyvä neuvonta ja ennaltaehkäisevät palvelut voivat vähentää kunnalle kalliiden asiantuntijapalveluidentarjontaa. Monesti myös asiakas toivoo saavansa apua ”kevyemmillä” tavoilla ja kynnys kuntien julkisiinerityispalveluihin voi olla joskus korkea.

48Kuvio 30. Palveluiden luokittelua asiakastarpeen mukaisestiKunnissa osataan asiantuntijapalveluiden tuottaminen erittäin hyvin, mutta hyvällä tiedonhakupalvelulla,palveluohjauksen ja neuvontapalveluiden avulla on mahdollista ohjata asiakasta jo ennakoiden, jotta hän eikoskaan tarvitsekaan asiantuntijapalvelua tai sen tarve on pienempi. Tämä voi vaikuttaa jatkossa esimerkiksipalvelupisteiden tai neuvontapisteiden verkon suunnitteluun sekä varsinaisten asiantuntijapalveluidensijoittamiseen kaupungin alueella.Hyvinvoinnin kehittämisessä painotetaan ennakoivia toimenpiteitä mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvinvointiavahvistetaan lisäksi yhteistyössä liikunta-, nuoriso- kulttuuri- ja kirjastopalveluiden avulla yli toimialarajojen.Prosessimaista toimintatapaa kehitetään kaupungissa edelleen aktiivisestiMonitoimikeskukset ja toimialarajat ylittävä palveluverkkosuunnitteluErityisesti sivistyspalveluiden alueella on tarvetta suunnitella palvelupisteitä kokonaisvaltaisiksi monitoimikeskuksiksi,joihin on mahdollista sijoittaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Jo nykyisin kirjastoissaon taidenäyttelyitä tai esiopetuksen ja koulujen sijoittuminen samoihin rakennuksiin on mahdollista.Kasvun turvaajina tulevat tulevaisuudessa toimivat erilliset monitoimikeskukset. Nämä keskukset tulevatkäsittämään monta eri palvelukokonaisuutta, monta toimialaa ja yksityistä palvelua. Näin ollen keskuksetvoivat olla erilaisia kokonaisuuksia eri kohteissa. Monitoimikeskusten keskeisenä tarkoituksena onkin edistäätoiminnallista yhteistyötä ja prosessimaista toimintatapaa sekä palvella eri-ikäisiä kuntalaisia. Tulevatmonitoimikeskukset tullaan huomioimaan erityisesti uusien tilojen rakentamisessa. Tavoitteena on, ettäkeskusten tiloissa on toimintaa mahdollisimman monta tuntia vuorokaudessa.Kaavoittamisen yhteydessä selvitetään ne taajamat joissa palvelutarve nousee huomattavaksi. Uusienasuinalueiden yhteyteen tehdään varaus monitoimikeskusta varten jossa Monitoimikeskus – tyyppisessäpalveluyksikössä voidaan tarvittaessa tarjota esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotoimenpalveluja. Tarvittaessa tähän ajatteluun voidaan lisätä ihmisen koko elinkaarta tukevia palvelujakuten esim. kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri- ja kansalaisopistopalveluja.Suunnitelmissa on lisäksi vahvistaa asukkaiden neuvontapalvelua kirjastojen kautta laajemminkin palvelupisteidensiirtämisellä kirjastoihin. Kulttuuripalveluita viedään laajasti hankkeiden kautta myös ikäihmistenpalveluihin sekä toisaalta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Kaikki palvelut eivät ole kiinni palveluverkonpisteistä.

49Henkilöstön riittävyys ja osaaminenPalveluiden ja palveluverkkojen suunnittelu vaikuttaa olennaisesti henkilöstöresurssin suunnitteluun jatkossa.Jo nyt on havaittavissa ongelmia jokaisella palvelualueella tiettyjen tehtävien täyttämisessä, kutenlääkärit tai erityislastentarhanopettajat. Palveluverkon suunnittelu on riippuvainen myös työvoiman saatavuudestaja ennakoiva suunnittelu on tärkeää.Kuvio 31. Henkilöstöresurssin suunnittelussa tärkeitä näkökulmia – henkilöstöresurssi ei ole palveluverkostairrallinen asia.Vanhuspalveluiden kehittämissuunnitelmassa on linjattu henkilöstösuunnittelua tarkemmin kuin missäänmuulla palvelualueella. Henkilöstöresurssia ohjaavat laatusuositukset ja lainsäädännön normit, mutta kuntavoi itse ennakoida tulevaa kehitystä ja suunnata resurssejaan palvelutarpeiden mukaisesti. Eläkepoistumastaaiheutuva osaamisvaje tullaan täyttämään tekemällä yhteistyötä seudun oppilaitosten ja työvoimahallinnonkanssa.Erityisen haastavaa kaupungille on tulevaisuudessa kotihoidon henkilöstömäärätarpeen kasvu väestönikääntymisen vuoksi. Hoitohenkilöstöä on lisättävä resurssia tai lisärahoituksen puuttuessa siirtää henkilökuntaauusiin tehtäviin sisäisesti. Salon kaupungin taloustilanne huomioiden tämä vaihtoehto on otettavavakavaan harkintaan. Tästä voi seurata myös laitoshoidon palveluverkon muutoksia. Prosessi tulee tehdäkuitenkin suunnitellusti ja asiakkaiden edun mukaisesti.Sivistyspalveluiden toimialalla on ollut viime aikoina lakimuutoksia erityisopetukseen liittyen ja tulevaisuudessaodotetaan varhaiskasvatuksen lakimuutosta. Molemmat lakimuutokset tuovat kunnille velvoitteitalisätä henkilöstöresurssia erityisopetuksen lisäämisen tai varhaiskasvatuksen pienempien ryhmäkokojenkautta. Tämä voi heijastua tulevaisuudessa myös palveluverkkoon.Tukipalvelut palveluverkon suunnittelussaPalveluiden järjestämiseen kiinteästi mukaan lukeutuvista perus- ja tukipalveluista voidaan Salon osaltatehdä seuraavia havaintoja ja kehittämisehdotuksia.Toimialat käyttävät samoja tukipalveluita konsernihallinnosta tai teknisestä toimesta ja prosessien mukainenyhteinen suunnittelu tulisi niiden palveluiden osalta lisääntyä. Toimialoittain tai palveluittain tarkasteltunasuunnittelu on kunnossa, mutta kokonaisuuden näkökulmasta tehostamisen varaa on esimerkiksimaankäytön ja palveluiden yhteisen suunnittelun, kaupunkitason ennakointitiedon ja yksittäistenkin palve-

50luiden näkökulmasta. Prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen on Salossa nähty vastauksena tulevaisuudenhaasteisiin.Yksittäisenä asian esille on noussut mm. kuljetuspalveluiden järjestäminen kaupunkitasolla.Kuljetuksia voidaan ammattitaitoisen ajojärjestelyn ja tietotekniikan avulla osittain yhdistää ja samalla saavuttaasäästöjä. Hyötyjen saavuttaminen vaatii myös muutoksia kuntalaisten nykyisissä oikeuksissa ja tavoissaliikkua (subjektiivisten oikeuksien rajoittaminen – taksiseteleistä siirtyminen palvelubussien käyttöönaina kun se on mahdollista).Hallinnollisten tukipalveluiden osalta on esitetty myös tarpeita terävöittää asiantuntijuutta ja tukipalvelunsisältöä toimialoille. Keskitetty rekrytointipalvelu on hyvä esimerkki tämänkaltaisesta palvelusta, jota ennentehtiin erikseen toimialoilla.Investointien ja korjausten ennakoiva suunnitteluSalon kaupungin ylläpitoinvestointien ja infran investointiohjelmaa suunnitellaan parhaillaan seuraavalleneljän vuoden kaudelle teknisen toimen johdolla. Tämä selvitys ja sen aikana käydyt valmistelukeskustelutovat nostaneet esille yhteisen suunnittelun tarpeen myös toimitilainvestointeihin liittyen. Erityinen haasteon investointien ja tarpeiden mitoittaminen kaupungin taloudellisiin resursseihin.Investointisuunnittelun tueksi kaupungissa tarvitaan koottua tietoa maankäytöstä, palveluiden tarvitsijoistasekä ennakointitietoa toimialoilta palveluittain. Vastuu tämän tiedon kokoamisesta ja ennakointiprosessintoimivuudesta on hyvä miettiä tulevien vuosien osalta.Yhteys palveluiden ja maankäytön suunnittelulle tulee olla kaupungin organisaatiossa luonteva ja arkinen,jotta eri toimijoiden vaikutukset kuntalaisiin ja palveluihin voidaan arvioita entistä paremmin. Taloudennäkökulmasta investointihankkeiden siirtäminen on helppoa, mutta mikäli esimerkiksi uuden asuinalueenavaaminen edellyttäisi infrastruktuuria, ei sitä voida ilman rahoitusta toteuttaa. Myös korjausinvestointiensuunnitelmallisuus ja esitetyt laajennusratkaistu esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lisäävät mahdollisuuksiaottaa vastaan lisää asukkaita tietyille alueille.

514.2. Sosiaali- ja terveystoimiSosiaali- ja terveydenhuollossa on laadittu seuraavia kaupunkitason linjausesitykset, joiden toimenpiteet javaikutukset on esitelty alla olevassa taulukoissa.TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSETKotihoidon painottaminenikäihmisten palveluissaKotihoidon resurssien vahvistaminenja hyvinvointiteknologian hyödyntäminensekä uusien toimintamallienkehittäminen• Pahkavuoren ryhmäkoti jaKajalakoti vapautuvat mielenterveyspalveluille• Kotihoidon lisäresursointitarvevähenee sisäisin järjestelyin• Palveluiden painopiste siirtyykotona asumisen suuntaan• Monimuotoiset ja joustavatpalvelukonseptit mahdollistuvatPerusterveydenhuollonaseman vahvistaminenosana palveluketjua jaerikoissairaanhoidonkustannuskasvun loiventaminen• Voimavarojen vahvistaminen• Hoitolinjausten mukaisenhoidon porrastuksen ja työnjaonvarmentaminen ESH:nkanssa• Mielenterveyspalveluidentoimintakäytänteiden selkeyttäminen• Hoitolinjausten mukainen potilasryhmienpalvelu siirtyyosaksi perusterveydenhuoltoa• Mielenterveyspotilaiden hoitotehostuu ja selkeytyy• Vanhuspalveluista vapautuviaympärivuorokautisia yksiköitämielenterveyspotilaiden kuntouttavaanasumistoimintaan• Alueellisen erikoissairaanhoidonrooli osana sairaanhoitopiiriätiivistyyKuvio 32. Sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia

52TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSETOman tuotannonosaamisen kehittäminenja kapasiteetinhallinta• Henkilöstön osaamisensyventäminenkoulutustaustaa nostamallaja monipuolistamalla• Prosessien kehittäminen• Mahdollisuus palvella uusiaasiakasryhmiä ja vastata uusiinpalvelutarpeisiin avohoidossaMonituottajamallinmahdollisuuksienjoustava hyödyntäminen• Hankintaprosessienyhdenmukaistaminen• Palveluiden tuotteistaminen• Ostopalveluosaamisenkehittäminen markkinoidenmukaisesti• Omien voimavarojen vapauttaminenydintehtäviin• Joustavuuden lisääntyminenmuuttuvissa kysyntä- ja palvelutilanteissaKuvio 33. Sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksiaPerusteena linjauksille on aiemmin esitetyt palvelualueiden kuvaukset sekä toimialan omat selvitykset tulevaisuudenpalvelutarpeista ja asiakasmääristä, joihin molempiin Salon kaupungin on pystyttävä vastaamaanomien resurssiensa puitteissa.4.3. SivistyspalvelutSivistyspalveluiden tavoitteena on kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin mahdollistaminen. Salon kaupunginsivistyspalveluiden palvelustrategisia linjauksia on esitelty seuraavissa taulukoissa kootusti.

53TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSETProsessimaisesti tuotetutpalvelukokonaisuudet,jotka tarjotaankuntalaiselle kokonaisuuksina• Prosessien kehittäminen• Varhaiskasvatuksen ja koulunjatkumon turvaaminenyleisen/tehostetun/erityisentuen osalta• esi- ja alkuopetuksen yhdistäminenja kehittäminen• Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-ja kirjastopalveluidenhyödyntäminen muidenpalveluiden osana hyvinvoinninvahvistamiseksi• Esiopetusryhmät siirtyvätalakoulujen yhteyteenkun toiminnan järjestämisenkannalta se on tarkoituksenmukaista(tilat,riittävät opetusryhmät)• Kirjastojen palvelupisteidenkehitystyö• Yhteistä palvelutuotantoayli toimiala- ja palvelurajojentoteutetaanToiminnallinen, taloudellinenja kattava palveluverkko:monitoimikeskus-ajattelu• Vähintään 3-osastoiset päiväkodit• Varhaiskasvatus kattaa 60 %alle kouluikäisistä lapsista japitkällä aikavälillä 100 % ylikolmivuotiaista• Tarkoituksenmukaiset jaturvalliset tilat• Yhdistymissopimuksen mukaisetkoulukoot• Ennakoivat suunnitelmatpalveluverkon kehityksestäolemassa• Päätökset kouluverkosta(Mussaari, Nurkkila, Anjala,Sakta)• Varhaiskasvatuksen investointisuunnitelmanhyväksyminen (keskusta,Mesikämmen, Pirita,Muurla, Märynummi,Kaivola, Teijo• Saktan monitoimikeskusperustetaan• Esiopetuksen järjestämisestäkouluilla päätetäänKuvio 34. Sivistyspalveluiden linjauksia

54TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSETMäärätietoinen laatutyötoiminnan kehittämisessä- Laatukriteeristö sisältäämyös palveluverkontarkastelun• Kaupungin strategiaan sidottulaadunhallintajärjestelmärakennetaan• Laadun ulkoinen auditointijoka 2. vuosi• Resurssia laatutyölle varataanyksikkökohtaisestiVarhaiskasvatuksenkevyitä palveluvaihtoehtojalisätäänpaineen tasaajina• Avoimet ja osaviikkoisetpalvelut täydentävät javastaavat puskurina päivähoitotarpeeseen• Tiloja ja toimintaa myösavoimen päiväkodin puolella• Yhteistyö muiden toimijoidenkanssa mm. kerhotoiminnanosaltaKuvio 35. Sivistyspalveluiden linjauksia4.4. Keskusta-alueen palveluverkkoTarkasteltaessa nykyisen Salon keskusta-alueen palveluverkkoa voidaan havaita, että esimerkiksi sivistyspalveluidenosalta alueella ei ole mahdollista yhdistää oppilaita entistä suurempiin kokonaisuuksiin ilmanlisärakentamista. Myös varhaiskasvatuksessa tarve palveluiden lisäämiselle on ilmeinen.Keskusta-alueen palveluverkon kehittämistarpeita kootusti:• Keskusta-alueen päivähoitopaikkojen lisääminen• Palvelupisteiden keskittäminen uudelle kaupungintalolle (mm. sosiaalitoimi, hallinto), useitapalvelupisteitä kaupungin keskustasta siirtyy kaupungintalolle• Vanhusten hoiva- ja asumispalveluiden sisäiset siirrot Salon kaupunkikeskustan alueella esim.Pahkavuoresta Anninkartanoon (toteutuu 1.8.2011)• Kehitysvammaisten asumispalveluiden sisäiset siirrot keskusta-alueella• Mielenterveyspotilaiden asumispalveluyksikön siirto Vilhonkadulta Pahkavuoreen• Anjalan koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen toiseen kouluun keskusta-alueella

55• Saktan kiinteistön käyttöönotosta johtuvat siirrot opetusryhmien ja varhaiskasvatuksen sekäesiopetuksen osalta. Kiinteistöön sijoittuisi mahdollisesti tuleva päivähoidon lisäys, perusopetusja kansalaisopiston tilat.Seuraavassa kuvassa on esitetty nykyiset palvelupisteet laajennetun keskustaajaman osalta.Kuvio 36. Salon keskusta-alueen palveluverkko

565. Linjausten vaikutusten arviointiaSalon kaupunki noudattaa IVA – arviointimenettelyä, jossa päätökset ja vaihtoehdot arvioidaan eri näkökulmienkautta ennen päätöksentekoa. Arviointinäkökulmiksi on päätetty strategian, asiakkaiden, henkilökunnanja osaamisen, toimintaprosessien, talouden ja yrittäjyyden näkökulmat. Tässä kappaleessa on esiteltykootusti tämän selvityksen keskeisten linjausten vaikutuksia näistä arviointinäkökulmista. Nykytilanneon vaihtoehto 1 ja tuleva rakenne vaihtoehto 2, jonka mahdollisia vaikutuksia tässä esitellään. VarsinaisestiIVA tulee tehdä siinä vaiheessa kun päätetään yksityiskohtaisista asioista.Syksyllä 2011 on tarkoitus valita linjaukset, joiden varassa palveluverkkoa ja – toimintaa kehitetään jatkossa.Siitä huolimatta yksittäiset asiat tulevat edelleen päätöksentekoon kuten aiemminkin kaupungin johtosääntöjenmukaisesti.Strategia ja peilautuminen tuloskorttiinSalon kaupungin strategiaa päivitetään vuosittain osana talousarvioprosessia. Tässä selvityksessä esitetytasiat ovat osittain jo tänä päivänä ja erityisesti jatkossa osa strategiaa. Strategiaa toteutetaan ja seurataaneri toimijoiden ja prosessien tuloskorttien kautta. Syksyllä 2011 päätetään strategisista kehittämislinjauksista,mutta jatkossa ne eivät ole erillinen asia kaupungin muusta strategiasta ja talouden suunnittelusta.Tällä hetkellä tämä selvitys toteuttaa erityisesti Salon kaupungin kokonaistalouden hallinnan tavoitetta,mutta palveluittain sisällä on myös laadun kehittäminen ja takaaminen tulevaisuudessakin resurssien puitteissakaupungin asukkaille. Syksyllä 2011 päätettävien kehittämislinjausten seurauksen Salon kaupunginstrategiset tavoitteet selkiytyvät palveluiden näkökulmasta.Vaikutukset asiakkaisiinPalvelustrategiset linjaukset sisältävät lähipalveluiden turvaamisen yhdistymissopimuksen mukaisesti.Varhaiskasvatuksen palveluita suunnitellaan ennakoidusti eri alueiden tarpeiden mukaisesti. Perusteena onkuitenkin se, että yksiköiden tulee olla tarpeeksi suuria, jotta palveluiden tarjonta on järkevää. Avoimiapalveluita lisätään, jotta joustavat varhaiskasvatuksen palvelut ovat tarjolla perheiden tarpeiden mukaisestija jotta varsinainen päiväkotihoidon tarve ei nouse entisestään.Saatavuuden näkökulmasta fyysinen palveluverkko voi muuttua lähivuosina erityisesti kouluverkon osalta.Tiettyjen alueiden (Nurkkila, Mussaari, Teijo) oppilasmäärien kehitys näyttää olevan laskussa tai säilyy ennallaanja alle yhdistymissopimuksessa asetettujen raja-arvojen. Teijon kylän kaavoitusta ja asutusta ollaanvahvistamassa. Mussaaren ja Nurkkilan alueen koululaisten matka pidentyy ja kylän kehittämisen kannaltakoulun puuttuminen voi aiheuttaa negatiivista kehitystä, ellei kylätoiminta muuten aktivoidu.Keskustan alueella monitoimikeskus Saktan perustaminen keskittää palveluita alueellisesti samaan toimipisteeseenyli toimialarajojen. Asukkaille tämä tarjoaa laajan palvelupisteen. Toisaalta Saktan rakentaminenpoistaa lisärakentamistarpeen, johon kaupungilla ei olisi lähivuosina varaa. Uusille alueille ei siten tällä tietoasuunnitella päivähoidon tai perusopetuksen yksiköitä, mikä voi myös lisätä etäisyyttä lähipalveluihin.

57Sosiaalipalveluissa palveluja tarjotaan keskitetysti ja lähipalvelua tarjotaan tarpeen mukaan alueella. Sähköistenpalveluiden ja liikkuvien palveluiden avulla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointipalveluidentarjontaa voidaan toisaalta lisätä ja parantaa lähipalveluiden saatavuutta.Ikäihmisten avopalveluiden kattavuutta lisätään tukemalla kotona asumista mahdollisimman pitkään.Ikäihmisten laitoshoidon osuus pienenee ja hoito suunnataan vaativaa hoitoa tarvitseville.Mikäli ikäihmisten palveluiden painostusta ei siirrettäisi kotihoitoon, olisi kaupungin rakennettava tulevaisuudessavahvasti laitoshoitoon, joka ei ole valtakunnallisten suositusten mukaista. Kaupungin talous eipysy hallinnassa tällaisessa vaihtoehdossa. Myös ikäihmiset itse haluavat asua kotona niin pitkään kuin seon mahdollista.Terveydenhuollossa lähipalvelupisteet säilyvät ennallaan ja niiden palvelutasoa parannetaan.Vaikutukset henkilöstöön ja osaamiseenHenkilöstön osaamisen vaatimus nousee koko ajan. Vastuut palveluista lisääntyvät ja työn itsenäinen roolikorostuu, mikäli avoimia ja kotihoitoon liittyviä palveluita painotetaan. Tiettyjen erityispalveluiden osaamistasoanostetaan keskitetyn tarjonnan avulla (esimerkiksi lastensuojelun asiantuntijapalvelut).Lähipalveluhenkilöstön osaamisen tulee olla laajaa. Nykytilanteeseen nähden strategioiden mukaisessamallissa korostuu palveluohjaus. Palveluohjaukseen ja neuvontaan erikoistuneilla henkilökunnalla tulee ollalaaja osaaminen kaupungin palveluista sekä näkemys ihmisten palvelutarpeista. Palveluohjausta tulee tehostaajokaisella palvelualueella – se on paras tapa löytää asiakkaille soveltuvin hoito sekä hillitä kustannustenkasvua.Myös sähköisten palveluiden osaamistasoa nostetaan, jotta kevyempiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluitavoidaan tarjota laajasti. Sähköinen palvelu voi tehostaa myös kanssakäyntiä esimerkiksi koululaisten vanhempienkanssa.Osaamista tulee myös jakaa yli toimialarajojen, mikä tulee huomioida kaupungin suunnitteluprosesseissa.Palveluiden ja asumisen yhteinen suunnittelu sekä esimerkiksi hyvinvointipalveluiden laaja tarjonta voivattehostaa palveluiden suunnittelua ja tuotantoa sekä vaikuttaa positiivisesti asiakaslaatuun.Henkilöstön ennakoiva sijoittaminen tehtäviin, joita myös tulevaisuudessa tarvitaan, on haastavaa. Vapautuvientehtävien täyttöä tulee harkita uusien tarpeiden mukaisesti, sillä kaupungin talous ei riitä kattamaansekä nykyisen rakenteen että palvelutarpeiden tuoman henkilöstömäärän kasvua.Mikäli edellä mainittuja asioita ei toteuteta tavoitteiden mukaisesti, on vaarana huono palveluiden laatusekä kohoavat kustannukset.Vaikutukset toimintaprosesseihinSalon kaupungissa on edetty prosessimaisessa suunnittelussa nykytilakuvausten ja kehittämiskohteidenkartoittamiseen. Tulevaisuudessa prosessimaisuus näkynee entistä vahvemmin myös organisaatiorakenteissaja asiakkaille päin sujuvammissa palveluissa.

58Maankäytön ja palveluiden yhteinen suunnittelu tulevaisuudessa vahvistuu – kaupungin omalla suunnittelullavoidaan vaikuttaa tuleviin investointeihin ja palvelutarpeiden kehittymiseen alueilla. Tällä hetkellätiettyjen asuinalueiden avaamista ei esimerkiksi voida tehdä ilman investointivaikutuksia palveluissa.Toiminnan rajapintojen hallinta kehittyy myös kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden välisen yhteistyönkautta erityisesti tukipalveluissa, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Esimerkiksi liikuntaryhmien ohjauksentulisi jatkossa keskittyä enemmän erityisryhmien liikuttamiseen ja muiden toimijoiden toimesta tarjotaanlaajemmin ohjattua liikuntatoimintaa.Pääsääntöisesti palvelut kuitenkin tuotetaan kaupungin toimesta joskin esimerkiksi vanhuspalveluiden tukipalveluissaateria- ja kuljetuspalvelua ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta.Taloudelliset vaikutuksetTämä selvitys on kuvaus siitä, mitä muutoksia nykyiseen toimintamalliin tulisi tehdä, jotta palvelut vastaisivattulevaisuudessa kaupunkilaisten tarpeita samalla kun kaupungin talous on hallittavissa. Vaihtoehto 1 onnykyisillä toimintaperiaatteilla jatkaminen, joka talouden ja palveluiden näkökulmasta on siis mahdotonmalli toteuttaa tulevina vuosina.Vaihtoehdoksi 2 onkin luotu palvelutarpeisiin sopeutuva malli, jossa on esitetty mm. seuraavia toimenpiteitä:– Varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut: esiopetuksen ja perusopetuksen yhdistäminen, yhteinentilojen käyttö, investoinnit nykyisten yksiköiden laajennuksin sekä Saktan tiloihin – eiuusinvestointien tarvetta– Ikäihmisten palveluverkon muutokset - kotihoidon painotus vähentää laitoshoidon tarvetta– Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhdistäminen muuhun palvelutuotantoonhyvinvointia vahvistavina palveluina– Sähköisten palveluiden ja kevyiden asiakaspalveluiden lisääminen – vähentää kalliin asiantuntijapalveluntarvetta– SOTE-palveluissa ennaltaehkäisy ja perusterveydenhuollon vahvistaminenArvio mallin taloudellisista vaikutuksista on valmisteilla kaupungin talousjohdon ja toimialajohdon yhteistyössävuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2013–2015 taloussuunnitelman sekä vuosien 2012-2016 investointisuunnitelmanvalmistelutyön yhteydessä.Vaikutukset yritystoimintaan ja yrittäjyyteenSalon kaupungissa on ollut tapana tarjota suurin osa palveluista omana tuotantona. Tulevaisuuden malli eimuuta tätä linjaa, mutta mahdollistaa edelleen yksityisen yritystoiminnan eri palveluissa. Oletettavaa on,että erityisesti ikäihmisten asupalveluissa tai kotihoidon palveluissa myös yhteistyö yksityisten toimijoidenkanssa on nykyistä vilkkaampaa. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivista yhteistyöroolia myös kaupungin suunnasta.Tarpeiden avoin ennakointi ja yhteissuunnittelu voivat kuitenkin mahdollistaa yksityisten yritystentoiminnan kaupungin alueella.

596. LopuksiSalon kaupungissa on tehty valtava työmäärä, jotta on saatu selville uuden kunnan palvelurakenne, maankäytönkeskeisiä tulevaisuuskuvia sekä mahdollisia linjattavia asioita. Keskeiset kohdat tästä työstä on nostettutähän selvitykseen, mutta työ asioiden parissa jatkuu jokapäiväisenä työnä.Poliittisessa päätöksenteossa tähän asiaan palataan loppusyksystä, jolloin on tarkoitus hyväksyä strategisetlinjaukset palveluverkkojen kehittämiseksi tulevia vuosia ajatellen. Tässä vaiheessa tavoitevuonna on ollutvuosi 2020, mutta toimintaa ja investointeja suunnitellaan lyhyemmillä aikajaksoilla ja tarkemmilla suunnitelmilla.Vuoden 2011 aikana tehdään selvitys Saktan Karjalankadun kiinteistöstä ja sen mahdollisuuksista palvellauseilla eli palvelualoilla lähialueiden asukkaita. Talouden osalta selvitykset jatkuvat vielä siitä, miten erivaihtoehdot voivat auttaa kuromaan kunnan talousarviota tasapainoisempaan suuntaan. Suunnittelun lähtökohtanaon tällä erää ollut nykyisten resurssien mahdollisimman tehokas käyttö sekä laadun parantamistatukevat toimenpiteet.Tulevaisuudessa palvelut eivät ole aina yhtä paikkasidonnaisia kuin tänä päivänä. Aina erikoistuvampaahoitoa saadaan tietyistä harvemmista pisteistä, mutta arkisempaa apua tulee olla myös tarjolla lähellä. Lapsettarvitsevat päivähoitoa ja perusopetusta sekä ikäihmiset kotipalvelua, vaikka aktiivinen työssäkäyväikäluokka onkin tottunut asioimaan kauempanakin.Toivottavasti tämä selvitys antaa kokonaiskuvan Salon palveluista sekä mahdollisuuden jatkaa linjaustentekemiseen. Linjausten pohjalta eri toimialojen tulee päästä jatkamaan arkista työtään kuntalaisten hyväksi.