Käyttö- ja hoitosuunnitelma - Kalatalouden Keskusliitto
Käyttö- ja hoitosuunnitelma - Kalatalouden Keskusliitto
Käyttö- ja hoitosuunnitelma - Kalatalouden Keskusliitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
- 1 -Suonteen kalastusalueenkäyttö-<strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> IIPohjois-Savon kalatalouskeskus 2001
- 2 -Yhteenveto kalastuksen kehittämisestä , hoidon tavoitteista <strong>ja</strong> seurannan järjestämisestäYhteistyö kalavesillä♦ Suurien järvien kalastuksen järjestäminen <strong>ja</strong> kalavesien hoito siirrettäisiin kalastusalueelle (KL64 §). Myöhemmin sivuvesistöjen osakaskunnat voisivat liittyä mukaan. Järjestely voisi näinkoskea koko aluetta.Viehekalastuksen kehittäminen♦ Suonteen kalastusalueen virkistyskalastuslupa-alue palvelee vetouistelijoita, joilla yleensä onpyynnissä useampia vapo<strong>ja</strong>.♦ Suonenjoen lupa-alueen ylläpito <strong>ja</strong>tkuu kalastusalueen toimesta vuoden 2002 loppuun, jolloinharkitaan <strong>ja</strong>tketaanko toimintaa.♦ Kalastusalue voi nostaa tarvittaessa kuhan- <strong>ja</strong> järvitaimenen alamittaa kalastusasetuksessasäädettyjä suuremmaksi, jotta ne selviäisivät lisääntymiskokoisiksi.Verkkokalastuksen säätelyYleisrajoitukset:♦ Solmuväliltään 28-49 mm:n verkkojen käytön kieltämistä suositetaan suurilla järvillä Suontienselällä, Paasvedessä <strong>ja</strong> Kuvansissa.♦ Solmuväliltään 28-44 mm:n verkkojen käyttöä muissa järvissä rajoitetaan, jos hoitolaji on siika.♦ Alle 100 ha:n järvissä ei aina tarvita solmuvälirajoituksia.Muun vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastus <strong>ja</strong> ravustus♦ Kalakantojen järkevän käytön mahdollistamiseksi ei tulisi rajoittaa kalastustapo<strong>ja</strong>, jotka kohdistuvatmyös vähäarvoisiin kalalajeihin.Ravustuksen tavoitteet:♦ 1. Rapuvesien paras mahdollinen tuotto.♦ 2. Jokirapukantojen suojelu.♦ 3. Raputautien leviämisen estäminen.Kalastusmatkailun kehittäminen♦ Kalastusalue tarjoaa monipuolisesti kalastuslupia. Lupia myydään myös tärkeimmissä matkailukohteissa.♦ Suurille järville laaditaan kartta hyvistä ”ottipaikoista”.Kalastuksen valvonta♦ Kalastusalue asettaa tehtävään 3-4 asiansa osaavaa valvo<strong>ja</strong>a. Valvonta-alue pyritään saamaankoko kalastusalueen kattavaksi. Kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>t koulutetaan tietoisiksi lainsäädännöstä <strong>ja</strong>kalastusta koskevista päätöksistä. Kalastuksen valvontaan lisätään rahoitusta.
- 3 -Istutusten toteuttaminen <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>us♦ Laatu. Istutukset pyritään toteuttamaan yhteisistutuksina. Samalla voidaan helpommin valvoa,että istutetaan 1-kesäisiä kuhanpoikasia lukuunottamatta Rautalammin reitin kantaa olevia kalanpoikasia<strong>ja</strong> ne ovat terveitä <strong>ja</strong> hyväkuntoisia.♦ Yli 100 ha:n järvien tärkeimmät hoitolajit ovat kuha <strong>ja</strong> siika. Järvitaimenta voidaan istuttaamikäli muikku tai kuorekannat ovat hyvät.♦ Paras hoitolaji sivuvesistöihin on siika.♦ Järvitaimenia <strong>ja</strong> kirjolohia istutettaessa on huolehdittava, että ne eivät joudu välittömästi kalastuksenkohteeksi. Keino<strong>ja</strong> ovat: kalastuksen kieltäminen istutuspaikan läheisyydestä määräa<strong>ja</strong>ksi<strong>ja</strong> istukkaiden levitys selkäalueille.Kalavesien kunnostukset♦ Ennen kunnostuksen aloittamista tulee ha<strong>ja</strong>kuormituksen määrä selvittää <strong>ja</strong> tehdä suunnitelmasen vähentämiseksi.♦ Vesikasvillisuutta poistetaan voimavarojen mukaan niittämällä <strong>ja</strong> tarvittaessa ruoppaamalla.♦ Hoitokalastuksen aloittaminen tulee perustua harkintaan, koska se on kallista, vaatii kovastityötä <strong>ja</strong> sen tulee tapahtua pitkäjänteisesti <strong>ja</strong> tehokkaasti riittävän hyvien tulosten aikaansaamiseksi.- Ahvenkanto<strong>ja</strong> voidaan pienentää hyvinkin nopeasti voimakkaalla katiskapyynnillä(suuri määrä tiheitä katiskoita). Samalla ahventen keskikoko kasvaa.- Särkikalojen osalta pyynti voidaan toteuttaa isorysillä, tiheällä nuotalla <strong>ja</strong> katiskoilla.Parhaaksi tavaksi vähentää särkikalamasso<strong>ja</strong> on osoittautunut syksyllä särkikalojenparveutumisaikaan syvänteistä tapahtuva nuottakalastus. Isorysillä hoitokalastuson tehokkainta alkukesästä.Seuranta♦ Kalastusalue <strong>ja</strong> osakaskunnat järjestävät tarpeen mukaan kalakantojen, istutusten tuloksellisuuden,pyydysmäärien <strong>ja</strong> kalataloudellisten kunnostusten seurannan:- osakaskuntien toimintailmoitukset mm. pyydysmäärien selvittämiseksi- kalastustiedustelu, jonka yhteydessä voidaan tiedustella myös saaliita- koekalastuksella voidaan selvittää lajisuhteita järvessä esim. hoitokalastustarvetta selvitettäessä<strong>ja</strong> koeravustuksella rapuistutusten tuloksellisuutta- saalisnäytteet kalojen kasvun selvittämiseksi- merkintä kalojen vaellusten selvittämiseksi.
- 4 -Sisällysluettelo1. Perustiedot kalastusalueesta ……………………………………………………………… 11.1 Johdanto .................................................................................…………………….. 11.2 Lainsäädännöllinen perusta <strong>ja</strong> toiminnan rahoitus..................……………………. 11.2.1 Kalastusalueen toimintaa säätelevät sopimukset <strong>ja</strong> pöytäkir<strong>ja</strong>t…………. 21.2.2 Toiminnan rahoitus………………………………………………………. 31.3. Kalastusalueen yleiskuvaus.................................................………………………. 31.3.1 Vesistöt <strong>ja</strong> veden laatu........................................................………………. 31.3.2 Kuormitus………………………………………………………………… 41.3.3 <strong>Käyttö</strong>..............................................……………………………………… 41.3.4 Vesialueiden omistus............................................……………………….. 51.4. Kalastus <strong>ja</strong> kalavesienhoito......................................................................…………. 51.4.1 Kalasta<strong>ja</strong>t…………………………………………………………………. 51.4.2 Pyydystiedot <strong>ja</strong> kalastusrasitus.....................……………………………… 61.4.3 Pyyntirajoitukset <strong>ja</strong> rauhoitusalueet………………………………………. 71.4.4 Kalasto, kalakantojen nykytila <strong>ja</strong> rapukannat........................................…. 71.4.5 Saalis...................................................................................................…… 81.4.6 Istutustoiminta <strong>ja</strong> kalanviljely.......................................................….……. 81.4.7 Istutusten rahoitus <strong>ja</strong> arvio kannattavuudesta....................………………. 82. Kalastuksen kehittäminen <strong>ja</strong> hoidon tavoitteet........................................…………………… 92.1 Yhteistyö kalavesillä....................................................................………………….. 92.2 Viehekalastus…………...........................................................…………………….. 102.3 Verkkokalastus………….……………………………………….…………………. 102.4 Muu vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastus <strong>ja</strong> ravustus……………..................................………….. 112.4.1 Muu vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastus………………………………………………….. 112.4.2 Ravustus…………………………………………………………………… 112.5 Kalastusmatkailu……………….............................................................…………… 122.6 Elinkeinokalastus…………………..........................................…………………….. 122.7 Kalastuksen valvonta <strong>ja</strong> pyydysten merkintä ……………………………………… 132.8 Istutusten toteuttaminen..............................................................………………….. 132.9 Kalavesien kunnostukset.................................................................……………….. 143. Seuranta ...............................................................................................…………………… 154. Oikeusapu <strong>ja</strong> aloitteet...................................................................................……………… 165. Koulutus <strong>ja</strong> tiedottaminen.....................................................................………………….. 166. Kir<strong>ja</strong>llisuus.....................................................................................................…………….. 167. Kalastuksen- <strong>ja</strong> kalavesien hoidon osa-suunnitelmat…………………………………….. 187.1 Suontienselkä…………………………………………………………………….. 187.2 Paasvesi….……………………………………………………………………….. 197.3 Kuvansi…………………………………………………………………………… 197.4 Iso-Rasti….………………………………………………………………………. 197.5 Jylänki……..……………………………………………………………………… 207.6 Kutunjärvi…..…………………………………………………………………….. 207.7 Lylyjärvi………………………………………………………………………….. 207.8 Saittajärvi…..…………………………………………………………………….. 217.9 Suurijärvi…………………..…………………………………………………….. 217.10 Varpanen <strong>ja</strong> Pieni-Varpanen …………………………………………………….. 217.11 Viipperonjärvi……………………………………………………………………. 227.12 Ylävesi……. …………………………………………………………………….. 227.13 Heinävesi…………………………………………………………………………. 227.14 Iso-Uuhijärvi……………………………………………………………………… 237.15 Kutu-Leväjärvi…………………………………………………………………….. 237.16 Lahnavesi……………….………………………………………………………… 237.17 Iso-Lapinjärvi…………………………………………………………………….. 247.18 Alle 50 ha järvet………………………………………………………………….. 247.19 Kutujoki…………………….. ……………………………………………………. 247.20 Kutunjoki.. ……………………………………………………………………….. 257.21 Suonenjoki……………………………………………………………………….. 25LIITTEET
- 5 -Liite 1.Liite 2.Liite 3.Liite 4.Liite 5.VedenlaatuluetteloVeden laadun tulkintaohjeKalastuskuntien <strong>ja</strong> yksityisten vesialueiden pinta-ala <strong>ja</strong> osoitetiedot. Kalastusalueen sidosryhmienosoitetiedotVuonna 1999 käytössä olleet pyydykset <strong>ja</strong> pyydysyksikötKalastusalueella vuosina 1990-2000 tapahtuneet istutuksetKARTTALIITEKannen kuva: KKL arkisto.SUONTEEN KALASTUSALUEEN YHTEYSTIEDOT VUONNA 2001:PUHEENJOHTAJA: Esko SiikavirtaRantakatu 2477600 Suonenjoki017-510058, 017-513101(t)ISÄNNÖITSIJÄ:Ari PyykkönenPL 1096, Puijonkatu1470111 KUOPIO017-5391162, 0400-251826
- 1 -1. Perustiedot kalastusalueesta1.1 JohdantoSuonteen kalastusalueen käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> valmistui vuonna 1988.Kalastusalueen kokous teki päätöksen käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> II-vaiheenlaatimisesta marraskuussa 1998. Sen tuli sisältää päivitetyt perustiedot, ohjeetkalastuksen <strong>ja</strong> kalavesien hoidon kehittämiseksi, kalakantojen seurannanjärjestämiseksi <strong>ja</strong> vesistökohtaiset suunnitelmat yli 100 ha järville<strong>ja</strong> virtavesille.<strong>Käyttö</strong>- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> II perustuu tiedusteluun sekä alueelta julkaistuihinraportteihin. Vastauksen antoi 30 yhteisen vesialueen osakaskuntaa (kalastuskunta)42:sta , yksi yksityisvesialueen omista<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yksi alueella toimivavirkistyskalastusjärjestö.<strong>Käyttö</strong>- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> II pyrkii lisäämään yhteistyötä kalastusalueen <strong>ja</strong>osakaskuntien välillä unohtamatta muita vesialueiden omistajia <strong>ja</strong> kalastusalueellatoimivia järjestöjä <strong>ja</strong> viranomaisia.Tämän käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>n laatimisesta vastasi Pohjois-Savon kalatalouskeskusSuonteen kalastusalueen toimeksiannosta. Vastuullisena tekijänäoli kalatalousneuvo<strong>ja</strong> Ari Pyykkönen. Suonteen kalastusalueen hallitus antoiasiantunti<strong>ja</strong>-apua.1.2 Lainsäädännöllinen perusta <strong>ja</strong> toiminnan rahoitusKalastusalueiden perustamisesta säädettiin 1.1.1983 voimaan tulleessa kalastuslaissa.Kalastusalueet muodostettiin kalataloudellisesti yhtenäisistä vesialueista.Toimintaan tuli merkittävä muutos 1.1.1994 voimaan tulleen kalastuslaintarkistuksen myötä. Kalastusalueen valtuuskunta lakkasi olemasta <strong>ja</strong> uusiksikalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitus <strong>ja</strong> isännöitsijä.Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71§) kalastuskunnat, vesialueenomista<strong>ja</strong>t,kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt <strong>ja</strong> kalastusalueellatoimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt.Vuoden 1994 alusta tuli kalastuslakiin muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueidenhallinnollisia tehtäviä (taulukko 1). Päätäntävaltaa muutamissa asioissasiirrettiin lähemmäs kenttätasoa.Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan <strong>ja</strong>pilkinnän jokamiehen oikeudeksi <strong>ja</strong> vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortinlunastamisesta.Kalastuskunnan päätöksentekoa <strong>ja</strong> hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiinvuoden 2001 alusta kalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne,jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittain päällekkäistä organisaatiota;kalastuskunta <strong>ja</strong> yhteisen vesialueen osakaskunta. Käytännön kalastukseen<strong>ja</strong> kalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainenosakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan si<strong>ja</strong>annimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta).
- 2 -Taulukko 1. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnollisetpäätöksetAsiaKL 11 § 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto6 kk:ksi.KL 16 § 2 mom. Vesialueen käyttämättä jättäminen. Aloite alioikeudellekäyttöön otosta. Pakkovuokraus.KL 26 § 2 <strong>ja</strong> 4 mom. Kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padonala- tai yläpuolella.KL 32 § 2 <strong>ja</strong> 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen<strong>ja</strong> asetuksesta poikkeavan silmäkoon määrittäminen, jotta KL 1§:n ehdot täyttyvät.KL 35 § 2 mom. mukainen alamitan määrääminen.KL 37 § 2 mom. mukainen pyydys- <strong>ja</strong> kalastustapakielto.KL 43 <strong>ja</strong> 46 §:n mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen.KL 45 §. Rauhoituspiirin ra<strong>ja</strong>nkäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessa.KL 79 <strong>ja</strong> 81 §: mukainen päätös käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>sta.KL 89 a § <strong>ja</strong> 91 § mukaisten omista<strong>ja</strong>korvausten- <strong>ja</strong> viehekalastusmaksujen<strong>ja</strong>ko.1.2.1 Kalastusalueen toimintaa säätelevät sopimukset <strong>ja</strong> pöytäkir<strong>ja</strong>tIsännöitsijän tehtävänä on päivittää <strong>ja</strong> säilyttää kalastusalueen asiakir<strong>ja</strong>t.Toimintaa säätelevät mm. seuraavat sopimukset <strong>ja</strong> pöytäkir<strong>ja</strong>t:♦ kalastusalueen toiminta perustuu kalastusalueen ohjesääntöön, jonka Kuopion maaseutuelinkeinopiirivahvisti 11.08.1994♦ vuosikokouksen pöytäkir<strong>ja</strong>t♦ hallituksen pöytäkir<strong>ja</strong>t♦ valtakir<strong>ja</strong>t♦ selvittelysopimukset♦ muut (mm. vuokra-, isännöintisopimukset.)Kalastusalueen tulee kuulla <strong>ja</strong> tiedottaa riittävästi hallintomenettelylain(598/1982) edellyttämällä tavalla lainsäädännön perusteella kalastusalueentoimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätöksiä tehtäessä (taulukko 1). Laki viranomaisentoiminnan julkisuudesta 621/1999 edellyttää, että kalastusalueenkokouksen asiakir<strong>ja</strong>t ovat kenen tahansa luettavissa.
- 3 -1.2.2 Toiminnan rahoitusKalastusalue voi saada rahoitusta toiminnasta aiheutuviin kuluihin mm. seuraaviltatahoilta:♦ TE-keskuksen myöntämä toimintamääräraha kalastuskorttivaroista (perustuukalastusrasitukseen)♦ TE-keskuksesta anottava harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseenkalastuskorttivaroista♦ alle 200 mk:n osuudet vesialueiden omistajille maksettavista korvauksista(omista<strong>ja</strong>korvaukset <strong>ja</strong> viehekalastusmaksupalautukset)♦ vesialueen omistajien valtakir<strong>ja</strong>lla myöntämät osuudet heille maksettavistakorvauksista♦ kalastusalueen järjestämistä kalastusluvista♦ kalavesien omistajien toimeksiannoista♦ muusta liiketoiminnasta♦ muista avustuksista (mm. kunnat)♦ välillisesti yhteistoiminnassa rahoitettavista hankkeistaKalastuskorttivarat muodostavat pääosan kalastusalueen toiminnan rahoituksesta.Onkijoiden <strong>ja</strong> pilkkijöiden sekä 65-vuotta täyttäneiden vapautus kalastuksenhoitomaksuvelvollisuudestavuonna 1997 tapahtuneella kalastuslainmuutoksella pienentää kalastusalueille tulevaa korttivarakertymää.1.3 Kalastusalueen yleiskuvausSuonteen kalastusalue si<strong>ja</strong>itsee Itä-Suomen läänissä, Suonenjoen <strong>ja</strong> Leppävirrankuntien alueella. Vesialue, jonka kokonaispinta-ala on 8 936 ha, kuuluuKymijoen vesistön Rautalammin reittiin. Veden<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>na toimii Kuivataipaleenkannas Kuvansin <strong>ja</strong> Paasveden välissä. Kuivataipaleen itäpuolelta vedetvirtaavat Leppävirran reitille <strong>ja</strong> länsipuolelta Rautalammin reitille.Kalastusalueen kotipaikka on Suonenjoki, jossa asuu noin puolet alueen väestöstä.Tärkeimmät elinkeinot alueella ovat palvelut, maa- <strong>ja</strong> metsätalous, <strong>ja</strong>teollisuus.1.3.1 Vesistöt <strong>ja</strong> veden laatuSuuret järvetKalastusalueen keskusjärvi on Suontien selkä, joka yhdessä Paasveden <strong>ja</strong>Kuvansin kanssa muodostaa 62 % kokonaispinta-alasta. Tämä suurien altaidenkokonaisuus on tärkein kalastus- <strong>ja</strong> kalavedenhoidon alue.
1.3.2 Kuormitus1.3.3 <strong>Käyttö</strong>- 4 -Yli 100 ha järvetAlueella on yhdeksän yli sadan hehtaarin järveä: Iso-Rasti, Jylänki, Kutunjärvi,Lylyjärvi, Saittajärvi, Suurijärvi, Varpanen - Pieni Varpanen, Viipperonjärvi<strong>ja</strong> Ylävesi.Alle 100 ha järvet <strong>ja</strong> lammetAlueella on noin 240 yli hehtaarin suuruista lampea tai järveä.Viime vuosina veden laatu on osakaskuntien antamien tietojen mukaan pysynytennallaan <strong>ja</strong> tietyillä alueilla heikentynyt. Osa vesistä on kirkkaita <strong>ja</strong> puhtaita,mutta osa pienistä lammista on tummia <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>kuormituksen kuormittamia.Veden laatutiedot on koottu liitteeseen nro 1 <strong>ja</strong> perustuvat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen veden laaturekisteriin. Liitteessä 2 on esitetty vedenlaadun tulkintaohje. Luvussa 7 on pyritty arvioimaan veden laatua kalavetenäyli 100 ha:n vesistöjen <strong>ja</strong> eräiden virtavesien osalta.Alueen järvien veden laatua voi yleisesti luonnehtia hyväksi. Alueen vesistöteroavat veden laadun suhteen toisistaan.Ha<strong>ja</strong>kuormitus on tärkeä vesien tilaan vaikuttava tekijä alueella. Sitä aiheuttavatmaatalous, metsätalous, turvetuotanto sekä ha<strong>ja</strong>-asutus. Se on viimevuosina vähentynyt maatalouden investointien (lietealtaat, suo<strong>ja</strong>vyöhykkeet<strong>ja</strong> lietelannanlevityksen lopettaminen pelloille keväällä) <strong>ja</strong> ojituksen vähenemisenmyötä.Turvetuotanto on metsäojituksen ohella paikoin lisännyt suuresti kiintoaineksenmäärää. Nuutilan suolta Suurjärvi-Lahnavesi alueelle aiemmin tullutkuormitus on vähentynyt Hepopuroon rakennetun selkeytysaltaan myötä.Veden laatu ei ole kuitenkaan seurannan mukaan parantunut (ympäristösihteeriRiitta Lappalainen suullinen tieto). Viitaselän suo kuormittaa Iso- <strong>ja</strong>Pientä Varpasta.Yksittäisistä kuormittajista on suurin Suonenjoen kaupungin keskuspuhdistamo,jolla on ravinnekuormitta<strong>ja</strong>na paikallinen merkitys. Alueella ei ole sellaistateollista toimintaa, joka erityisesti kuormittaisi vesistöä.Alueen vesistöt antavat veneilyyn hyvät mahdollisuudet. Keiteleen kanavanuskotaan lisäävän veneilyä Rautalammin reitillä.Leppävirralta Suonenjoelle on suunnitteilla Savon kanava. Suunnittelu on alkuvaiheessa<strong>ja</strong> rahoituksesta ei ole tätä kirjoitettaessa tietoa. Se mahdollistaisivesiliikenteen Vuoksen vesistöstä Rautalammin reitille. Kuivataipaleen museokanavatulisi suunnitelmien mukaan osaksi Savon kanavaa. Alueellesuunniteltu vesiliikennereitti kulkisi pääasiassa suurilla järvialtailla. Sorsaveden<strong>ja</strong> Kuvansin välille on suunniteltu Kilpikosken sulku <strong>ja</strong> Suonenjoen Yläkosken<strong>ja</strong> Myllykosken kanavaan Suonenjoen sulku.Iisveden satamaan on viitoitettu reitti. Suonenjoki-Sorsakoski venereitin onItä-Suomen vesioikeus määrännyt yleiseksi paikallisväyläksi. Venereitti onmerkitty. Kunnan niemessä Iisveden rannalla on rakennettu rantautumispaik-
- 5 -ka, samoin Kimpanlammen päässä Suonenjoen reitillä. Suontien selän puolellaSointunlahdessa <strong>ja</strong> Suihkolan salmessa sillan lähellä on veneenlaskupaikka.Suihkolan salmi si<strong>ja</strong>itsee Pieksämäen kalastusalueella Jäppilän kunnanalueella, mutta siitä on vesiyhteys kalastusalueelle Paasveteen <strong>ja</strong> Puruveteen.Melontareitti kulkee Suontienselältä, Haapajärven, Savijoen, Savijärven, Kutujoen,Leväjärven <strong>ja</strong> Sikosalmen kautta Koskeloveteen, mistä on edelleenyhteys Miekkaveden, Nokisenkosken <strong>ja</strong> Iisveden kautta Suonenjoelle.Kesämökkiläiset muodostavat merkittävän osan alueen vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajista.Mikäli loma-asuntojen rakentaminen alueelle kiinnostaa tulevaisuudessatulevat heidän osuutensa kasvamaan. He ovat useimmiten myös osakaskunnanosakkaita.Suonenjoen kaupungin keräämien tietojen mukaan Suonenjoen kaupunginalueella oli vuonna 1985 583 <strong>ja</strong> vuonna 2000 851 vapaa-a<strong>ja</strong>n asuntoa. Määräon noussut edelleen tasaisesti noin 20:llä vuodessa. Pääosa Suonenjoenkaupungin vapaa-asunnoista on Iisveden <strong>ja</strong> Koskeloveden rannalla. Merkittäväosa kalastusalueella si<strong>ja</strong>itsevista vapaa-a<strong>ja</strong>n asunnoista on sijoittunutSuontienselän alueelle. Iisveden <strong>ja</strong> Suontienselän alueille on suunnitteillarantayleiskaava.Suomen Natura 2000 kohteista alueella si<strong>ja</strong>itsevat Kutunjoki <strong>ja</strong> Paasveden <strong>ja</strong>Puruveden suot <strong>ja</strong> metsät. Päätarkoituksena on suo- <strong>ja</strong> metsäluonnonsuojelu.Kalastusta <strong>ja</strong> ravustusta koskevia rajoituksia ei ole esitetty. Sen si<strong>ja</strong>an mm.pienriistan metsästys on kielletty joillakin alueilla.1.3.4 Vesialueiden omistusSuonteen kalastusalueella on 45 järjestäytynyttä yhteisen vesialueen osakaskuntaa,jotka omistavat lähes kokonaan alueen kalastusoikeuden. Osakaskuntienvesipinta-ala vaihtelee alle 10-1500 ha, <strong>ja</strong> keskiarvo on 274 ha. Alueellaon yksi yksityisvesialue (26 ha). Osakaskuntien <strong>ja</strong> yksityisvesialueiden pintaalat<strong>ja</strong> esimiestiedot on esitetty liitteessä 3. Osakaskuntien ra<strong>ja</strong>t on esitettykarttaliitteessäViime vuosina muutamat osakaskunnat ovat sopineet yhteistyöstä kalavesienhoidossa <strong>ja</strong> kalastuksen järjestämisessä. Järjestelyllä on saatu aikaiseksi hiemanlaajempi lupa-alue vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastukseen erityisesti verkko- <strong>ja</strong> katiskakalastukseen.1.4 Kalastus <strong>ja</strong> kalavesien hoitoNykyisin luokitellaan vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajiksi kaikki muut kalastusta harrastavatpaitsi elinkeinokalasta<strong>ja</strong>t (ammattikalasta<strong>ja</strong>t). Käsitteet eivät vastaa kalastuslainsäädännössäesitettyä <strong>ja</strong>ottelua, virkistyskalasta<strong>ja</strong>t, kotitarvekalasta<strong>ja</strong>t<strong>ja</strong> ammattikalasta<strong>ja</strong>t. Tässä käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>ssa on käytetty uutta<strong>ja</strong>ottelua.1.4.1 Kalasta<strong>ja</strong>tVuonna 1997 Suonteen kalastusalueella oli 6805 henkilöä (3934 ruokakuntaa),jotka harrastivat vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastusta (Riista- <strong>ja</strong> kalantutkimus 1998).Päätoimisia elinkeinokalastajia alueella oli yksi (verotettava kalastus tulo yli30 % kokonaistuloista).
- 6 -1.4.2 Pyydystiedot <strong>ja</strong> kalastusrasitusKalastuksen järjestelyä koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut aivan viimevuosina muutoksia. Onginta- <strong>ja</strong> pilkintä ovat nykyisin jokamiehen oikeuksia<strong>ja</strong> lunastamalla läänikohtainen viehekortti voidaan uistelua harjoittaa 1kelalla, vavalla <strong>ja</strong> vieheellä käyttäen lisäksi yhtä painoviehettä tai syvääjää(KL 8 § 1 mom.). Alle 18-vuotiaat <strong>ja</strong> 65 vuotta täyttäneet on vapautettu maksuistakalastettaessa viehekortilla. Edellä mainitut oikeudet eivät koske lohi<strong>ja</strong>siikapitoisten vesistöjen koski- <strong>ja</strong> virtapaikko<strong>ja</strong> eivätkä kalavesiä, joihinerityisistä syistä on myönnetty kalastuslain 11 § mukainen onginta-, pilkintä<strong>ja</strong>viehekalastuskielto TE-keskuksen kalatalousyksikön toimesta (päättyySuonenjoella 6.4.2003). Kalastusrasituksen arviointi <strong>ja</strong> vertaaminen edellisenkäyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>n tietoihin on vaikeaa edellä mainittujenyleiskalastusoikeuksia koskeneiden muutosten takia.Vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajien kalastuspäivistä alueella kului vuonna 1997 noin 45 %ongintaan <strong>ja</strong> pilkintään, 15 % heitto- <strong>ja</strong> vetouistelukalastukseen <strong>ja</strong> 40 % pääasiassaverkko- <strong>ja</strong> katiskakalastukseen.Jokamiehen pilkintä- <strong>ja</strong> ongintaoikeudella kalastaneiden määrää ei voida luotettavastiarvioida. Kyseessä on kuitenkin huomattava joukko, jonka aiheuttamakalastusrasitus kohdistuu vähäarvoisiin kalalajeihin.Yhteensä voidaan arvioida, että Suonteen kalastusalueella kalasti vieheellävuonna 1999 noin 400 henkilöä. Osakaskuntien luvanmyynnin perusteellavoidaan päätellä, että ne möivät vuonna 1999 noin 100 kalastuslupaa, jotkasisälsivät viehekalastusoikeuden. Suonteen kalastusalue on myynyt lisäksivuosittain n. 10-50 yhteisviehelupaa Kuvansin, Paasveden <strong>ja</strong> Suontienselänlähes kokonaan kattavalle järvialueelle. Suonteen kalastusalueen osuus viehekalastusmaksuvaroistaoli vuonna 1999 19 111,48 markkaa. Jakamallasumma läänikohtaisen viehekortin hinnalla 150 mk/vuosi voidaan arvioida,että läänikohtaisella viehekortilla kalasti kalastusalueella tuolloin noin 130henkilöä.Suonenjoesta tehtiin 90-luvulla erityiskalastuspaikka heittokalastukseen kalastusalueen<strong>ja</strong> osakaskuntien välisillä sopimuksilla on. Vuosittain siellä onkalastanut 150-200 henkilöä.Samalla periaatteella muodostettiin Suonenjoen kaupungin taa<strong>ja</strong>man tuntumassasi<strong>ja</strong>itsevasta Kokkolammesta ”istuta <strong>ja</strong> ongi” -kalastuspaikka. Se saikohtalaisen suosion, mutta toiminta jouduttiin lopettamaan vuonna 1998.Syynä olivat hapenpuutteen aiheuttamat kalakuolemat. Lisäksi alueella ovattoimineet Aluslammen - <strong>ja</strong> Valkeislammen kalastuspaikat.Suonteen kalastusalue kerää vuosittain osakaskunnilta toimintailmoitukset,joista ilmenevät mm. käytetyt pyydykset (liite 4). Kokonaispyydysyksikkömääräon alueella osakaskuntien sääntöjen mukaan noin 16 000 kpl, josta olikäytössä vuonna 1999 noin 6 300 kpl. Verrattuna vuoteen 1986 ovat pyydysyksikkömäärätlaskeneet. Keskiarvo oli tuolloin 1,02 pyydysyksikköä/ha. Vuonna 1999 oli keskiarvo 0,7 pyydysyksikköä/ha. Edelleen kalastus olitehokkainta Sydänmaan kalastuskunnan vesialueilla. Siellä oli käytössä noinpuolet alueen rapumerroista (550 kpl/1050 kpl). Rapumertojen määrä olivuonna 1988 noin 750 kpl. Rapukuolemien eteneminen Kutunjoen alueellatulee lähivuosina vähentämään ravustusta alueella.
- 7 -Harvo<strong>ja</strong> verkko<strong>ja</strong> (n. 1700 kpl) <strong>ja</strong> katiskoita (1350 kpl) oli käytössä selvästimuita pyydyksiä enemmän. Tässä suhteessa tilanne ei ole muuttunut kymmenessävuodessa. Näillä pyydyksillä kalastus on jonkin verran vähentynyt.Vain joka kolmas osakaskunta ilmoitti hinnoittelevansa kalastusluvat. Tältäosin tilanne on parantunut vain hieman kymmenessä vuodessa. Lupia myyvätosakaskunnat myyvät niitä myös ulkopuolisille. Pyydysyksikön hinta oli keskimäärin7 markkaa/pyydysyksikkö/ osakas <strong>ja</strong> 12 markkaa/pyydysyksikkö/ eiosakas. Kalastusmääräykset vaihtelevat runsaasti osakaskunnittain. Metsästysluvankeskimääräinen hinta oli 50 mk <strong>ja</strong> se perittiin yleensä vain ei osakkailta.Osakaskuntien kalastuslupatulot olivat vuonna 1999 yhteensä noin 39000 mk <strong>ja</strong> metsästyslupatulot 2 000 mk. Luvanmyyntituloissa ei ole mukanaomista<strong>ja</strong>korvauksia, eikä läänikohtaisen viehekalastusmaksun palautuksia.Vain 65 % alueen pinta-alasta on osakaskuntien luvanmyynnin piirissä <strong>ja</strong>kalastus on siten osalla alueesta täysin vapaata.Elinkeinokalastus tapahtuu yhden kalasta<strong>ja</strong>n toimesta. Yrityksen toiminta sisältääSuontienselällä tapahtuvan troolauksen lisäksi pienimuotoista kalan<strong>ja</strong>lostusta.Muikun lisäksi varsinkin keskikesällä on suuri osa saaliista muodostunuttoisarvoisista lajeista mm. särjestä.Nuottakalastus lienee luonteeltaan sivutoimista tai harrastustoimintaa. Osakaskuntienmukaan alueella on 3 nuottaa, joilla kalastetaan Suontienselän,Lahnaveden <strong>ja</strong> Puruveden apajilla.1.4.3 Pyyntirajoitukset <strong>ja</strong> rauhoitusalueetPyyntirajoitukset vaihtelevat runsaasti Viisitoista osakaskuntaa rajoittaa myytävienverkkolupien määrää <strong>ja</strong> solmuväliä. Yleisin rajoitus on on 28-44mm:n verkkojen käytön kieltäminen Ravustus on yleensä sallittu vain osakkaille.Suonenjoki luetaan Pohjois-Savon TE-keskuksen päätöksen mukaan lohi- <strong>ja</strong>siikapitoiseksi vesistöksi, jonka koski- <strong>ja</strong> virtapaikoissa on koukkukalastusmatosyöttiä käyttäen kielletty kalastuslain no<strong>ja</strong>lla. Samoin on kielletty kalastuslain8 §:n tarkoittama jokamiehen onkiminen, pilkkiminen <strong>ja</strong> läänikohtaisellaviehekalastusluvalla kalastaminen erikseen haetulla kiellolla.Osakaskuntien asettamia rauhoitusalueita ei ole ollut (tiedustelu). Aiemminkutulahdista on ollut rauhoitettuna Suontien selällä Laakonlahti <strong>ja</strong> Levälahti.Lahnan kuturauhoituksella on suullisten tietojen mukaan saatu lahnakanta elpymään.Muissakin järvissä on hyviä kalan lisääntymis- <strong>ja</strong> poikastuotantoalueita,kuten Ryönänlahti Kuvansissa.1.4.4 Kalasto, kalakantojen nykytila <strong>ja</strong> rapukannatSuonteen kalastusalueella tavataan lähes kaikki maamme sisävesissä esiintyvätkalalajit. Alueen kalaston valtalajit ovat ahven, hauki, made, lahna,muikku <strong>ja</strong> siika. Kalastusalueella on muikkua myös pienemmissä järvissä,mm. Kutunjärvessä <strong>ja</strong> Jylängissä.Vuosina 1989-1999 ovat osakaskuntien antamien tietojen mukaan kuha-, lahna-,siika-, särkikannat lisääntyneet. Taimenkannat ovat hieman lisääntyneet.Ahven, hauki, made <strong>ja</strong> muikkukannat ovat pysyneet ennallaan. Rapukanta onselvästi heikentynyt.
- 8 -Särkikannat ovat runsaat <strong>ja</strong> rapu-, järvitaimen <strong>ja</strong> säynekannat heikot kalakantojennykytilanteessa. Muiden kalalajien kantojen tila on kohtalainen.Viime vuosina rapukuolemia on havaittu Jylängissä, Kutunjärvessä, -joessa<strong>ja</strong> Iso-Uuhijärvessä. Pyydettävä rapukanta on edelleen Iso-Rastissa, Jauhojärvessä,Kourujärvessä <strong>ja</strong> –joessa, Kutujärvessä <strong>ja</strong> –joessa, Kivi Hakkaraisessa,Saittajärvessä, Ylävedessä, Viipperossa <strong>ja</strong> Varpasessa.1.4.5 SaalisSuonteen kalastusalueen vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajien kokonaissaaliiksi voidaan arvioidavuonna 1997 noin 149 000 kg eli 16,7 kg/ha (Riistan- <strong>ja</strong> kalantutkimus1998). Vuonna 1987 osakaskuntakyselyn mukainen arvio kokonaissaaliistaoli noin 52 000 kg eli alueella noin 6 kg/ha <strong>ja</strong> Suontienselällä 11kg/ha. Kokonaissaaliista kohottaa erityisesti muikun pyynti, jonka osuus kokonaissaaliistaoli kolmannes.Vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajien saalista noin 79 % oli muikkua, ahventa <strong>ja</strong> haukea <strong>ja</strong>71 % siitä saatiin verkoilla .1.4.6 Istutustoiminta <strong>ja</strong> kalanviljelyKalastusalueen istutuksissa on viime vuosina noudatettu periaatetta, jonkamukaan vuorovuosin suuriin järvialtaisiin on istutettu kuhaa <strong>ja</strong> järvitaimenta<strong>ja</strong> pienempiin järviin kalastuskuntien toimeksiantojen tai anomusten mukaisestisiikaa <strong>ja</strong> vähemmässä määrin kuhaa.Planktonsiiko<strong>ja</strong> on istutettu myös Suontienselälle, mutta pääasiassa pienempiinjärviin. Suonenjokeen on istutettu kirjolohta <strong>ja</strong> vähäisessä määrin harjusta.Itä-Suomen vesioikeus (21.6.1996 nro 32/95/1) <strong>ja</strong> Vesiylioikeus (27.12.1995nro 209/1995) määräsivät Suonenjoen kaupungille kalatalousmaksun, jokaon 5000 markkaa vuodessa. Maksu on käytettävä Suonenjoen kalastusolo<strong>ja</strong>turvaaviin toimenpiteisiin. TE-keskuksen kalatalousyksikön päätöksen mukaisestikalatalousmaksu on käytetty Suonenjoen kirjolohi-istutuksiin. Päätöson voimassa vuoden 2001 loppuun.Yksikesäiset kuhat, eri ikäiset järvitaimenet <strong>ja</strong> yksikesäiset planktonsiiat ovatolleet päälaje<strong>ja</strong> istutuksissa (liite 8).1.4.7 Istutusten rahoitus <strong>ja</strong> arvio kannattavuudestaIstutusten rahoituksesta on vastannut pääasiassa kalastusalue. Kalastusalueon rahoittanut istutukset kalastuskorttivaroista, kalastuskuntien toimeksiannoista<strong>ja</strong> virkistyskalastuslupatuloista. Kalastuskunnat ovat käyttäneet istutustoimintaanlupatulo<strong>ja</strong>an, kalastuskorttivaroista palautettavia omista<strong>ja</strong>korvauksia(korvaus vesialueen omista<strong>ja</strong>lle onginta- <strong>ja</strong> pilkintäoikeudenmenetyksestä) <strong>ja</strong> palautettu<strong>ja</strong> läänikohtaisia viehekalastusmaksu<strong>ja</strong>. Kalastusalueenkuluista 80 % kohdistui vuonna 1999 istutustoimintaan.Istutusten kannattavuusIstutusten kannattavuutta on vaikeata arvioida. Saatu saalis ei yksin kuvaakannattavuutta vaan sitä täytyy verrata saadun saaliin arvoa istutus- <strong>ja</strong> kalastuskustannuksiin.
- 9 -Taulukko2. Arvio istutuslajien saaliin arvosta vuonna 1997.Laji kg kalasta<strong>ja</strong>hinta saaliin arvo mk1997Kuha 2000 16,60 33200Siika 6000 12,50 75000Kirjolohi 1000 11,70 11700Järvitaimen 300 11,70 3510yhteensä 9300 123410Esimerkki. Vuosittain on istutettu kalo<strong>ja</strong> keskimäärin noin 50 000 markan arvosta.Arvioon istutuskustannuksista on lisättävä noin 30 % kalastuskustannuksia(Salojärvi <strong>ja</strong> Huusko 1987), jolloin keskimääräisiksi vuosikustannuksiksimuodostuu noin 65 000 markkaa. Vertaamalla arvioon istutuslajien saaliinarvosta vuonna 1997 (taulukko 2) voidaan pitää edeltäneitä istutuksiakannattavina olettaen, että saaliiksi saadaan pelkästään istutettu<strong>ja</strong> kalo<strong>ja</strong>.Todennäköisyys saada saaliiksi istutettu arvokalalaji on pieni. Hoitolajien(kuha , järvitaimen <strong>ja</strong> siika) osuus saaliista oli Suonteen kalastusalueella noin6 % vuonna 1997.2. Kalastuksen kehittäminen <strong>ja</strong> hoidon tavoitteetYhteisviehelupa suurille järvialtaille <strong>ja</strong> erityiskalastuspaikat on saatu palveluksivetouistelijoille. Istutukset tapahtuvat pääasiassa kalastusalueen toimesta.Kyselyyn vastanneista 32 kalastuskunnista noin 70 % kannattaa yhteisistutuksiakalastusalueen suorittamana. Kalastuksen valvontaa on keskitettykalastusalueelle. Kalastuskunnista noin 30 % kannattaa laajempaa lupaaluettamyös verkko, katiska ym. kalastukseen. Laajempi alue elinkeinokalastukseensai yhtä suuren kannatuksen.Yleisesti kalastusta voidaan lisätä nykyisen kalastusrasituksen perusteella.Kalastusrasitus on kuitenkin pienentynyt erilaisten yhteiskunnassa tapahtuvienmuutosten seurauksena. Kalasta<strong>ja</strong>t asuvat nykyisin maaseudun si<strong>ja</strong>ankaupungeissa <strong>ja</strong> usein kaukana kalavesistä. Mökkiläisten kalastus ei ole ympärivuotistavaan tapahtuu etupäässä vuosiloman aikana. Tulevien vuosienhaaste on luoda edellytykset kalastukselle niin, että kalastajien määrä ei enäälaskisi.2.1 Yhteistyö kalavesilläSuurien järvien kalastuksen järjestäminen <strong>ja</strong> kalavesien hoito siirrettäisiinkalastusalueelle (KL 64 §). Myöhemmin sivuvesistöjen osakaskunnat voisivatliittyä mukaan. Järjestely voisi näin koskea koko aluetta.Osakaskunnat tekisivät kokouksessaan päätöksen määräa<strong>ja</strong>ksi tai toistaiseksi<strong>ja</strong> se katsottaisiin valtuutukseksi, jonka perusteella kalastusalue voi hoitaaosakaskunnan asioita. Kalastusalueen <strong>ja</strong> osakaskuntien kesken tehtäisiin selvittely,jossa päätetään tehtävien ra<strong>ja</strong>amisesta <strong>ja</strong> suorittamistavasta sekä tulojen<strong>ja</strong> kustannusten <strong>ja</strong>kamisesta. Kalastusalueen tulee ottaa siirrettäviksi päätetyttehtävät suorittaakseen, mikäli se kalastusalueen hoidon kannalta on tarkoituksenmukaista.Kalastusalue noudattaa toiminnassa käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>a.
2.2 Viehekalastus2.3 Verkkokalastus- 10 -Osakaskunnat voisivat edelleen myydä kalastuslupia omalle alueelleen mikälihaluavat. Osakaskunnat hoitaisivat edelleen ravustuksen <strong>ja</strong> metsästyksen järjestämisen<strong>ja</strong> huolehtisivat muista yhteisistä etuuksista. Erityisistä syistä voitaisiinvesialueita jättää pois. Kalastuksessa ei tarvitsisi välittää vesialueenosakaskuntien rajoista <strong>ja</strong> ”villit” alueet saataisiin järjestetyn kalastuksen <strong>ja</strong>kalavesien hoidon piiriinSuonteen kalastusalueen virkistyskalastuslupa-alue suurilla järvillä palveleevetouistelijoita, joilla yleensä on pyynnissä useampia vapo<strong>ja</strong>. Heille lupa-alueon tarpeellinen. Suonenjoen lupa-alueen ylläpito <strong>ja</strong>tkuu kalastusalueen toimestavuoden 2002 loppuun, jolloin harkitaan <strong>ja</strong>tketaanko toimintaa. Jatkossaselvitetään mahdollisuudet perustaa Suonenjoen kaupungin tuntumassa si<strong>ja</strong>itsevanJauhojärven ( 45 ha) lupa-alue.Kalastusalue voi nostaa tarvittaessa kuhan- <strong>ja</strong> järvitaimenen alamittaa kalastusasetuksessasäädettyjä suuremmaksi, jotta ne selviäisivät lisääntymiskokoisiksi.Osakaskuntien tai kalastusalueen toimesta säädellään verkkokalastusta rajoittamallamyytävien lupien määrää, verkkojen solmuväliä <strong>ja</strong> rauhoitusalueilla.Verkkokalastuksen säätelyllä pyritään turvaamaan kalan kasvu lisääntymiskokoonsaakka.Huomattavaa on, että vain kahdeksan osakaskuntaa ilmoitti säätelevänsä verkonsolmuväliä. Osakaskunnat toivoivat suurille järville alle 50 mm verkkojenkäytön kieltoa niin, että pienen järvisiian pyynti sallittaisiin 27 mm:n verkoillasyksyllä.Kuhan kalastuksen sesonki ajoittuu syyskuusta helmikuulle. Parhaiten kuhiasaadaan verkoilla ensijäiltä syvänteiden rinteiltä. Ne hakeutuvat sinne jo sulanveden aikaan vesien jäähdyttyä <strong>ja</strong> saaliit paranevat. Kuha takertuu helpostiverkkoon <strong>ja</strong> esimerkiksi 45 mm:n verkolla saadun kuhan pituus voivaihdella 25-45 cm. Suurin osa saaliskaloista on kuitenkin ”keskiarvokalo<strong>ja</strong>”noin 40 cm/600 g, joten solmuvälisäätelyllä voidaan vaikuttaa saaliskalankokoon. 50 mm:n verkolla saatu kuha painaa keskimäärin 800 g <strong>ja</strong> on 45 cmpitkä <strong>ja</strong> 55 mm:n verkolla 1000 g tai hieman yli <strong>ja</strong> on 47-50 cm pitkä.Riistan- <strong>ja</strong> kalantutkimus on laatinut Rautalammin reitille taimenkantojenhoito-ohjelman. Siinä esitetään, että rautalammin reitin järvitaimenen suojeluedellyttää solmuväliltään 31-54 mm:n verkkojen käytön rajoittamista.Yleisrajoitukset: Solmuväliltään 28-49 mm:n verkkojen käytön kieltämistäsuositetaan Suurillä järvillä Suontienselällä, Paasvedessä <strong>ja</strong> Kuvansissa. Sivuvesistöissä,joissa hoitolaji on siika rajoitetaan 28-44 mm:n verkkojenkäyttöä. Kaikkein pienimmissä järvissä (alle 100 ha) ei tarvita solmuvälirajoituksia.Solmuvälisuositukset on tarkemmin esitetty osassa 7.
- 11 -Suullisten tietojen Suonenjoen suussa on kalastettu myös kalaväylässä kalastuslain5 luvun 23,24 <strong>ja</strong> 25 §:n vastaisesti. KL 24 § 2 mom. sanotaan: ”Missäjoki yhtyy mereen tai järveen, valtaväylän <strong>ja</strong>tkeena on kalaväylä, joka käsittääsyvimmällä kohdalla kolmanneksen kysymyksessä olevan vesialueen leveydestä<strong>ja</strong> ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalankulku on turvattu”, ”.Vesialueenomista<strong>ja</strong>t alueella ovat pieniä <strong>ja</strong> eivät ole järjestäneet toimintaansa,kuten kalastuksen valvontaa. Kalaväylän kapeuden huomioon ottaen rauhoitusaluevoisi olla laajempi kuin kalastuslaissa määritetty kalaväylä.Mikäli kalastuskieltoalue halutaan ulottaa esimerkiksi kalastusalueen ra<strong>ja</strong>anasti:1) voi kalastusalue mikäli KL 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttaminensitä erityisesti vaatii, kieltää määräa<strong>ja</strong>ksi muunkin kuin langastakudotun, muutoin luvallisen pyydyksen käyttämisen tai sitä rajoittaa (KL32 § 2 <strong>ja</strong> 3 mom.)2) käyttökelpoinen, mutta raskas <strong>ja</strong> kallis malli on hakea kalastusalueentoimesta alueelle maanmittaustoimituksessa perustettavaa rauhoituspiiriä.3) osakaskunnat voivat kieltää muun kuin joka miehen onginta- <strong>ja</strong> pilkintäoikeudella<strong>ja</strong> läänikohtaisella viehekortilla tapahtuvan kalastuksen.2.4 Muun vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastus <strong>ja</strong> ravustus2.4.1 Muu vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastus2.4.2 RavustusErityisesti isorysä-, nuotta- <strong>ja</strong> troolikalastuksen sivusaaliina tulee runsaastivähäarvoista kalaa. Katiskapyyntiä tulisi suosia <strong>ja</strong> pyyntikulttuuria elvyttää.Kalakantojen järkevän käytön mahdollistamiseksi ei tulisi rajoittaa kalastustapo<strong>ja</strong>,jotka kohdistuvat myös vähäarvoisiin kalalajeihin.Kalataloushallinnossa on laadittu rapustrategia (MMM 2000), jonka tavoitteenaon: 1. rapuvesien paras mahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu,3. raputautien leviämisen estäminen, 4. täpläravun hallittu kotiuttaminen. Ohjeitaedellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi alueella:♦ Siirtoistutukseen kuten myös uuden lajin istuttamiseen on aina oltava TEkeskuksenlupa (KL 121 §).♦ Täpläravun istuttaminen Suonteen kalastusalueelle ei ole kalataloushallinnonrapustrategian mukaan mahdollista, koska alueen vesistöissä vieläesiintyy jokirapua. Täpläravun välityksellä saattaa rapurutto tarttua myöskinjokirapuun, jolle se yleensä aiheuttaa kuoleman.♦ Istutukseen saa käyttää ainoastaan jokirapu<strong>ja</strong>, jotka ovat terveitä. Istutukseentarkoitetuista ravuista tulee lähettää tarpeellinen määrä tutkittavaksilähimpään EELA.:n laboratorioon. Tutkimustulosten tulee olla selvilläennen istutusta. Tämä koskee myös vesistöissä varastoitavia rapu<strong>ja</strong>.♦ Täpläravun viljely alueella on selvä riski. Havaintojen mukaan ravunviljelylaitoksiltapääsee karkaamaan rapu<strong>ja</strong> alapuoliseen vesistöön <strong>ja</strong> onolemassa vaara , että sinne syntyy kanta.♦ Rapu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ravustus- tai kalastusvälineitä ei saa siirtää raputautialueelta.
- 12 -♦ Ravustukseen sopivien pyydykset tai pyyntilaitteet tulee desinfioida ennenkäyttöönottoa. Osakaskunnan tulee valvoa, että desinfiointi on hoidettuasianmukaisesti tai järjestää desinfiointi piste. Seuraavassa muutamiarapupyydysten desinfiointiohjeita:- Rapuruttoa levittävät itiöt kuolevat mikäli pyyntivälineitä pidetään alle -10 C pakkasessa vähintään vuorokausi. Yksinkertaisinta on säilyttää pyydyksettalven yli ulkotilassa.- Kuivaaminen auringossa tai pitäminen saunassa + 80 C lämmössä muutamantunnin a<strong>ja</strong>n ovat yksinkertaisia tapo<strong>ja</strong> desinfioida pyyntivälineet <strong>ja</strong>pyydykset.- Keittäminen vähintään 5 min., mikäli pyydykset kestävät keittämistä.- Formaliinikäsittely 4 % liuoksessa vähintään 20 minuuttia♦ Kontrolloimaton ravustus on riski. Osakaskuntien tulee määrää ravustukseenmyytävien pyydysyksikköjen määrä. Ravustuksen tulisi tuottaa osakaskunnalleniin paljon tulo<strong>ja</strong>, että voidaan järjestää riittävä valvonta <strong>ja</strong>rapukannan hoito.1. Rapuvesien paras mahdollinen tuotto, 2. jokirapukantojen suojelu <strong>ja</strong> 3 raputautienleviämisen estäminen ovat tärkeitä tavoitteita alueella.2.5 KalastusmatkailuKalastusalueen mahdollisuudet kehittää kalastusmatkailua:♦ Kalastusalue on mukana tarkoitukseen sopivissa kalapaikkaoppaissa <strong>ja</strong>kalastusmatkailuprojekteissa.♦ Kalastusalue opastaa <strong>ja</strong> auttaa tarpeen mukaan matkailuyrittäjiä palveluiden<strong>ja</strong> edellytysten luomisessa kalastusmatkailuun.♦ Kalastusalue tiedottaa matkailuyrittäjiä <strong>ja</strong> luvanmyyntipisteitä kalastukseen,ravustukseen <strong>ja</strong> vesialueella tapahtuvaan metsästykseen tarvittavistaluvista.♦ Parannetaan opastusta veneenlaskupaikoille <strong>ja</strong> selvitetään uusien veneenlaskupaikkojentarve. Suurilla järvillä tavoitteeksi asetetaan vähintään yksipaikka, jossa laituriin voi tulla suuremmallakin aluksella. Laituripaikkojenpalveluita tulee kehittää.♦ Voidaan kartoittaa “ottipaikat “ <strong>ja</strong> laatia ohje miten suurilla järvillä kannattaakalastaa vuoden a<strong>ja</strong>t huomioon ottaen.♦ Esimerkiksi elinkeinokalastuksen yhteyteen voitaisiin järjestää maksullisiaohjelmapalvelu<strong>ja</strong> kalastusmatkailijoille. Siihen voisi sisältyä kalastuksenlisäksi muutakin ohjelmaa kuten rantakalan syömistä. Ohjelmapalvelutvoisivat olla tilattavissa alueen matkailuyrittäjiltä.Kalastusalue tarjoaa monipuolisen perustan kalastukselle ylläpitämällä erilaisiakalastuslupia. Lupia myydään tärkeimmissä matkailukohteissa.2.6 ElinkeinokalastusKalastusalueen elinkeinokalastusluvan lupaehdoiksi asetettaisiin kuuluminenPohjois-Savon TE-keskuksen ammattikalasta<strong>ja</strong>rekisteriin <strong>ja</strong> myöhemminmääritettävällä tavalla vähäarvoisen kalan kalastusvelvollisuus. Luvanmyynnistä vastaisi kalastusalue, joka haluttaessa palauttaisi mahdollisista lu-
- 13 -pa-tuloista kertyvät varat mukana oleville osakaskunnille tai käyttäisi kalavesienhoitoon vähennettynä luvan myynnistä <strong>ja</strong> hallinnoinnista aiheutuvillakuluilla esimerkiksi 20 % lupatuloista.Kalastusalue voisi ottaa huolehtiakseen myös elinkeinokalastuksen järjestämisenSuurilla järvillä.2.7 Kalastuksen valvonta <strong>ja</strong> pyydysten merkintäKalastuslain 101 §:ssä on ra<strong>ja</strong>ttu vesialueen omista<strong>ja</strong>n, osakkaan tai kalastusoikeudenhalti<strong>ja</strong>n valvontaoikeus. Heillä on oikeus ottaa verekseltä talteenluvaton pyydys, sekä saatu saalis tai vene mikäli kyseisessä tapauksessa jokukalastaa ilman asianomaista lupaa tai luvan osoittamaa oikeutta kalastaa ylitetään.On muistettava, että vain valan tehneellä valvo<strong>ja</strong>lla on lain suomattäydet oikeudet valvoa kalastusta kalavesillä.Tulostavoitteeksi voidaan asettaa, että 5 % Suonteen kalastusalueella saatavistakalastusalueen <strong>ja</strong> osakaskuntien lupatuloista käytetään kalastuksen valvonnastaaiheutuviin kuluihin. Samalla valvo<strong>ja</strong>t velvoitetaan pitämään valvontapäiväkir<strong>ja</strong>a,jonka perusteella kulukorvaukset maksetaan.Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen ylikulkeminen on kielletty. Lisäksi konevoimalla varustetulla aluksella ei saatulla 50 metriä lähemmäksi selvällä merkillä varustettua pyydystä. Selvänämerkkinä pidetään vähintään 1,5 m vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyäneliönmuotoista vähintään 30 cm korkeaa <strong>ja</strong> leveää lippua. Veden pintaanlasketun tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun pyydyksenuloimman pään merkkisalko <strong>ja</strong> ajoverkko<strong>ja</strong>dan molempien päiden merkkisaloton kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä edellä tarkoitetullalipulla (KL 33 § <strong>ja</strong> KA 16 §).Kalastusalue asettaa tehtävään 3-4 valan tehnyttä valvo<strong>ja</strong>a. Valvonta-aluepyritään saamaan koko kalastusalueen kattavaksi. Kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>t koulutetaantietoisiksi lainsäädännöstä <strong>ja</strong> kalastusta koskevista päätöksistä. Kalastuksenvalvontaanlisätään rahoitusta.2.8 Istutusten toteuttaminenYli 100 ha:n järvien tärkeimmät hoitolajit ovat kuha <strong>ja</strong> siika. Järvitaimentavoidaan istuttaa mikäli muikku- tai kuorekannat ovat hyvät.Ohjeelliset istutusmäärät ovat:laji ikä istutustiheyskuha 1-kes. 5-10 kpl /hasiika 1-kes. 10-20 kpl/hajärvitaimen 0-v. 1-2 kpl/m² koskialueillejärvitaimen 1-v. 2 kpl/10/m² koskialueillejärvitaimen 2-3 v. 0,5 kpl/ha järvialueillehauki esikesäinen 1 kpl/10 rantametriäjärviharjus 1-kes. 10-20 kpl/ha järvialueillejokiharjus 1-kes. 3-5 kpl/10 m² koskialueillerapu 1-kes. 200 kpl erä /10 rantametriärapu emorapu (6-9 cm) 200 kpl erinä ranta-alueille
- 14 -Paras hoitolaji alle 100 ha:n järviin on siika. Myös planktonsiialla on saatuhyviä kasvutuloksia pienvesissä. Haukea ei kannata istuttaa, jos vesistössätapahtuu luontaista lisääntymistä. Jokivesiin istutetaan 0-v. tai 1-v. järvitaimenia<strong>ja</strong> harjusta.Jokirapua voidaan istuttaa hoitoaluekohtaisessa suunnitelmassa esitettyihinkohteisiin. Tarkoitukseen olisi parasta käyttää emorapu<strong>ja</strong> ( 6-9 cm).Kuhat, siiat <strong>ja</strong> järvitaimenet istutetaan tankkikuljetuksena kovahkolle rannalle“kumisaapas” syvyyteen syvänteiden tuntumaan. Kuhat, siiat, hauet <strong>ja</strong>säyneet voidaan kuljettaa lyhytaikaisesti myös happipakkauksessa. Säyneet<strong>ja</strong> hauet istutetaan ruohikoiden tuntumaan. Ravut voidaan kuljettaa mm. kalalaatikoissailman vettä <strong>ja</strong> istutetaan sopiville ranta-alueille, joilla on niilleluontaisia suo<strong>ja</strong>paikko<strong>ja</strong>, kuten poh<strong>ja</strong>puita <strong>ja</strong> kivenkolo<strong>ja</strong>.Istutukset pyritään toteuttamaan yhteisistutuksina. Samalla voidaan helpomminvalvoa, että istutetaan 1-kesäisiä kuhia lukuun ottamatta Rautalamminreitin kantaa olevia kalanpoikasia <strong>ja</strong> ne ovat terveitä <strong>ja</strong> hyväkuntoisiaLohikalojen istutusten suo<strong>ja</strong>usJärvitaimenia <strong>ja</strong> kirjolohia istutettaessa on huolehdittava, että ne eivät jouduvälittömästi kalastuksen kohteeksi. Hyviä keino<strong>ja</strong> istutusten suo<strong>ja</strong>amiseksiovat kalastuksen kieltäminen istutuspaikoilta, joka on kuvattu kappaleessa2.3. tai vaihtoehtoisesti kalanpoikasten levitys selkäalueille.2.9 Kalavesien kunnostuksetKunnostustoimet ovat yleensä kalliita. Niittokustannukset ovat olleet aiemmin500-3000 mk/ha/vuosi <strong>ja</strong> ruoppaus 10-60 mk/poistettava sedimenttikuutio.Tehdyissä hoitokalastuksissa kustannukset ovat olleet noin 200mk/ha/vuosi <strong>ja</strong> 2-3 mk/saaliskilo. Näissä kustannuksissa ei ole mukana talkootyönarvoa. Rahoitusta voidaan hakea mm. Te-keskuksesta , ympäristökeskuksista<strong>ja</strong> kunnista. Pienemmät hankkeet kuten pienimuotoiset virtavesienkiveämiset tai veneestä tapahtuva ruohikon niitto voidaan toteuttaa kalastusalueentai osakaskuntien toimesta.Laajempi sedimentin poisto ruoppaamalla, vedenpinnan nosto <strong>ja</strong> virtauksenmuuttaminen vaativat ympäristölupaviraston luvan. Lupa on aina kysyttäväennen hankkeen aloittamista vesialueen omista<strong>ja</strong>lta.Kasvillisuuden poistoa ei tarvitse tehdä “avohakkuuperiaatteella”, vaan kasvillisuudenjoukkoon tehdään muutaman metrin levyisiä käytäviä veden virtausolojenparantamiseksi. Tulee muistaa, että ”kasvillisuusmassat” tulee siirtääkoneellisesti kuivalle maalle.Vesikasvuston poisto Suontien selän Laakonlahdelta on tullut esille Suurienjärvien kunnostuskohteista. Ison- <strong>ja</strong> Pienen Kolunpoh<strong>ja</strong>n kunnostus palauttamallavedenpinta entiselle tasolle rakentamalla poh<strong>ja</strong>pato Kutunjoen luusuaanon ollut esillä vuosia <strong>ja</strong> tulisi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Erilaisiakunnostuskohteita on myös pienissä järvissä.
- 15 -HoitokalastuksetHoitokalastus on yksi tapa rehevöityneiden usein särkikalavaltaisten järvienkunnostamiseksi. Onnistuneella hoitokalastuksella voidaan vähentää järvensisäistä kuormitusta. Se voi särkikalojen vähennyttyä johtaa veden laadun paranemiseen.Hoitokalastuksen lisäksi suositellaan petokalaistutuksia samanaikaisestihoitokalastuksen kanssa <strong>ja</strong> oikein mitoitettu<strong>ja</strong> esimerkiksi siikaistutuksiaonnistuneen hoitokalastuksen jälkeen.Hoitokalastus vaatii asianosaisten useamman vuoden sitoutumisen lisäksiyleensä talkootyötä onnistuakseen mahdollisesti myös ammattikalastajiensaamista mukaan hoitokalastukseen riittävän tehokkaan kalastuksen aikaansaamiseksi.Ensimmäisen tehokkaan kalastusvuoden jälkeen särki pyrkii tehostamaanlisääntymistään kannan pienennyttyä. Tästä syystä tehokalastuksenon oltava pitkäkestoista. Ongelmaksi tulee, kuinka vähäarvoisen kalankalastus tehostetaan näin voimakkaasti <strong>ja</strong> kuinka saalis markkioidaan (saadaanrannasta pois).Kun päätetään ryhtyä hoitokalastukseen laaditaan hoitokalastussuunnitelma.Saalistavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi 100 kg särkikalo<strong>ja</strong>/ha, jostakalastetaan 50 kg /ha ensimmäisenä vuonna <strong>ja</strong> loput seuraavina vuosina.Särkikalat eivät aiheuttane voimakasta rehevöitymistä Suurissa järvissä. Sensi<strong>ja</strong>an eräissä pienissä järvissä on hoitokalastustarvetta <strong>ja</strong> siellä voidaan helpomminsaada aikaan merkittäviä tuloksia.Särkikalojen osalta pyynti voidaan toteuttaa isorysillä, tiheällä nuotalla <strong>ja</strong> katiskoilla.Parhaaksi tavaksi vähentää särkikalamasso<strong>ja</strong> on osoittautunut syksylläsärkikalojen parveutumisaikaan syvänteistä tapahtuva nuottakalastus.Isorysillä hoitokalastus on tehokkainta alkukesästä.Ahvenkanto<strong>ja</strong> voidaan pienentää hyvinkin nopeasti voimakkaalla katiskapyynnillä(suuri määrä tiheitä katiskoita). Samalla ahventen keskikoko kasvaa.Hoitokalastuksen aloittaminen tulee perustua harkintaan, koska se on kallista,vaatii kovasti työtä <strong>ja</strong> sen tulee tapahtua pitkäjänteisesti <strong>ja</strong> tehokkaastiriittävän hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Ennen hoitokalastuksen aloittamistatulee ha<strong>ja</strong>kuormitus selvittää <strong>ja</strong> laatia suunnitelma sen vähentämiseksi.3. SeurantaKalavesien hoidossa istutustoiminta on tärkein osa-alue. Tieto<strong>ja</strong> istutusten tuloksellisuudestatarvitaan mm. istutussuunnitelmia sekä käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>atehtäessä. Kalataloudellisten kunnostusten vaikutusten seuranta pyritäänjärjestämään. Muu kalavesienhoitojärjestelmä tarvitsee myös tieto<strong>ja</strong>kalakannoista <strong>ja</strong> veden laadusta.♦ Suonteen kalastusalueella on kerätty tieto<strong>ja</strong> pyydysmääristä perustuenkalastuskuntien <strong>ja</strong> kalastusalueen luvanmyyntiin. Toimintaa <strong>ja</strong>tketaan.♦ Alueelle tehdään kalastustiedustelu tarpeen vaatiessa. Se voi perustua luvanmyynninyhteydessä saatuihin kalasta<strong>ja</strong>tietoihin.♦ Tarpeen mukaan voidaan tehdä koekalastuksia, kerätä saalisnäytteitä lajin-<strong>ja</strong> iänmääritystä varten <strong>ja</strong> merkitä kalo<strong>ja</strong> mm. vaellusten selvittämiseksi.♦ Rapuistutusten tuloksellisuutta tulee seurata vesialueen osakaskuntienjärjestämin koeravustuksin.
- 16 -4. Oikeusapu <strong>ja</strong> aloitteetKalatalousedunvalvonta pitäisi nähdä yhdistävänä tekijänä. Kalastusalue voimuistuttaa osakaskuntia meneillään olevista hankkeista (mm. ympäristölupaasiat,kaavoitus) <strong>ja</strong> tarvittaessa auttaa vastineiden laatimisessa.Esimerkiksi turvetuotanto on metsäojituksen ohella paikoin lisännyt suurestikiintoaineksen määrää.Turvetuotannolta tulee vaatia riittävät vesiensuojelutoimet.Aloitteiden teossa kalastusalue on “luonnollinen” yhteistyöelin, koska kaikkikalataloudelliset toimi<strong>ja</strong>t kalastusalueella ovat siinä edustettuina. Tavallisimpiaovat hanke- <strong>ja</strong> rahoitusaloitteet5. Koulutus <strong>ja</strong> tiedottaminen6. Kir<strong>ja</strong>llisuusKalastusalueella on vakiintunut koulutusjärjestelmä. Kalastusalue kouluttaaosakaskuntia vuosittain helmikuussa yhdessä Pohjois-Savon kalatalouskeskuksenkanssa. TE-keskuksen kalatalousyksikkö järjestää Pohjois-Savon kalastusalueidentoimihenkilöille koulutusta vuosittain yleensä lokakuussa ennenvuosikokouksia. Vuosikokouksien yhteydessä marraskuussa on ollutkoulutusta Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen <strong>ja</strong> TE-keskuksen toimesta.Kalastusalue on osallistunut usein <strong>Kalatalouden</strong> Keskusliiton järjestämillevaltakunnallisille kalastusaluepäiville. Kalastusalueen hallitus opintoretkellä.Kalastuksen valvojille järjestetään tarvittaessa koulutusta <strong>ja</strong> yhteispalaveri.Vuosittain lähetetään 2-3 jäsentiedotetta. Kokousasiakir<strong>ja</strong>t toimitetaan etukäteen.Pääasiallinen tapa tiedottaa yleisölle on paikallislehti.Hammar, T. 1999: Vesistöjen veden laatu talvella 1999 Juurusveden, Vuotjärven<strong>ja</strong> Syvärin alueilla. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 21.Joensuu,O. Ja Sarajärvi K. 1986: Tunne <strong>ja</strong> hoida kalavetesi. Gummerus.Jussila.J. 1988: Suonteen kalastusalueen käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>.Kilpinen, K. 1988: Kalaveden hoito, opas kalastuskuntia varten. - <strong>Kalatalouden</strong>keskusliitto No 88.Pyykkönen, A.1998: Pohjois- Savon kalastusalueiden toiminta-analyysi, Kala-<strong>ja</strong> riistahallinnon julkaisu<strong>ja</strong> nro 33.Vesi- <strong>ja</strong> ympäristöhallitus, Kuopion vesi- <strong>ja</strong> ympäristöpiiri 1992: Rautalamminreitti - Kansallisvesi, kehittämissuunnitelma. Vesi- <strong>ja</strong> ympäristöhallituksenjulkaisusar<strong>ja</strong> - sar<strong>ja</strong> A.Valkeajärvi, P ym. 1997: Rautalammin reitin taimen tulee takaisin, kalantutkimuksia134, Riistan- <strong>ja</strong> kalantutkimusRiistan- <strong>ja</strong> kalantutkimus 1998: Kuinka Suomi kalastaa: Osaraportti 1. Kalas-
- 17 -tusrasitukset kalastusalueittain. Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> nro 121.Riistan- <strong>ja</strong> kalantutkimus 1998: Kuinka Suomi kalastaa: Osaraportti 2. Saaliit<strong>ja</strong> viehekalastusjärjestelmän käytännön toimivuus kalastusalueittain, Kala- <strong>ja</strong>riistaraportte<strong>ja</strong> nro 131.Suomen kalastuslehti nro 7/98: Tehokalastusten <strong>ja</strong> järvien kunnostusten teemanro, <strong>Kalatalouden</strong> keskusliitto.TE-keskusten työryhmä 2000: Kalataloushallinnon rapustrategia, Kala- <strong>ja</strong>riistahallinnon julkaisu<strong>ja</strong> nro 47.
- 18 -7. Kalastuksen- <strong>ja</strong> kalavesien hoidon osa-suunnitelmatSeuraavassa esitetään yli 50 ha järvien <strong>ja</strong> tärkeimpien virtavesien osa-suunnitelmat. Vedenlaatutiedotlöytyvät liitteestä 1 <strong>ja</strong> tulkintaohje löytyy liitteestä 2. Kevättalvella veden laatuon huonoimmillaan kaloille, joten tiedot on koottu kevättalvella otetuista pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>näytteistä.Suuret järvet( 7.1-7.3)Kalastusalueen keskusjärvi on Suontien selkä , joka yhdessä Paasveden <strong>ja</strong> Kuvansin kanssamuodostaa 62 % kokonaispinta-alasta. Tämä suurien altaiden kokonaisuus on tärkein kalastus-<strong>ja</strong> kalavedenhoidon alue.Yli 100 ha järvet (7.4- 7.12)Alueella on yhdeksän yli sadan hehtaarin järveä: Iso-Rasti, Jylänki, Kutunjärvi, Lylyjärvi,Saittajärvi, Suurijärvi, Varpanen - Pieni Varpanen, Viipperonjärvi <strong>ja</strong> Ylävesi.50- 100 ha järvet (7.13- 7.17)Kalataloudellisesti merkittäviä 50- 100 ha järviä ovat: Heinävesi, Iso-Uuhijärvi, Kutu-Leväjärvi, Lahnavesi <strong>ja</strong> Iso Lapinjärvi.Alle 50 ha järvet (7. 18)Näille on laadittu yleisohjeet.Virtavesiä (7.19-7.21)Tärkeimpiä virtavesiä ovat Kutunjoki, Kutujoki, Suonenjoki7.1. SuontienselkäNro kartalla: 105Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Pinta-ala: 2916 ha (Suonteenka)Kok.syvyys: 73,7 m Näkösyvyys: 6,3 mHerrala I, Herrala II, Hulkkola, Hynylä, Jalkala, Joroisten järvikylä, Jäppilän järvikylä,Kröger, Koivusaari, Nuutila, Sormula, Suonenjoen Eteläinen, - Itäinen ,Vauhkola II, osa järvestä (noin 700 ha) Pieksämäen kalastusalueellaHappi: erinomainen/hyväP <strong>ja</strong> N: karu pH: Neutraali Väri: kirkas,erinomainenYhteenveto: Erinomainen kalavesi, joka sopii hyvin myös lohikaloille.Yleiset järvikalat, tärkeimmät muikku, hauki <strong>ja</strong> ahven. Istutuskaloista kuha <strong>ja</strong>järvitaimen.- Kuha 1-kes 15 000-30 000 kpl/vuosi.- Siika 1-kes tai järviharjus 1-kes. 30 000 kpl/vuosi harkinnan jälkeen.- Järvitaimen 2-3 v. 1500 kpl/vuosi muikkukannan ollessa hyvä, muutoinistutetaan kookkaampana.Laakonlahden kunnostus vesikasvustoa poistamalla. Toimella pyritään parantamaanmm. kevätkutuisten kalojen lisääntymismahdollisuuksia.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Kuhan kalastuksessa talviaikana olisi syytä siirtyä käyttämään 55 mm tai harvempiaverkko<strong>ja</strong>.- Verkon solmuväli on vapaa 15.6-15.7 välisenä aikana istutussiian syvännepyynninmahdollistamiseksi.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa kuhan <strong>ja</strong> järvitaimenen alamittaa.- Nuotta-apajien kunnostus.- Rantautumispaikkojen rakentaminen sekä etelä että pohjoisselälle.- ”Ottipaikkakartta”.
- 19 -7.2 PaasvesiNro kartalla: 161Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Pinta-ala: 754 ha (Suonteenka)Kok.syvyys: 24,7 m Näkösyvyys: 8,8 mHerrala I , Lappi, Vehvilä, osa järvestä (noin 700 ha tarkista) Pieksämäen kalastusalueellaHappi: erinomainen/heikkoP <strong>ja</strong> N: karupH: lähes neutraali Väri: pinnassakirkas, syvänteissähumustaYhteenveto: karu kalavesi, sopii myös lohikaloille. Happitilanne kevättalvella voiolla poh<strong>ja</strong>ssa huono. Humuskuormitusta ?!Saalislajit:Yleiset järvikalat, tärkeimmät ahven , hauki siika <strong>ja</strong> muikku. Istutuskaloista järvitaimen.Istutussuositukset : - Siika 1-kes tai järviharjus 1-kes. 10 000 kpl/vuosi .- Järvitaimen 2-3 v. 300-400 kpl/vuosi muikkukannan ollessa hyvä, muutoinistutettaan kookkaampana.Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:7.3 KuvansiHa<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Verkon solmuväli on vapaa 15.6-15.7 välisenä aikana istutussiian syvännepyynninmahdollistamiseksi.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa järvitaimenen alamittaaNro kartalla: 216 Pinta-ala: 1550 ha Kok.syvyys:32,8 m Näkösyvyys: 3,7 m (vaihteleealueittain)Vesialueen omistus: Herrala, Herrala I, Kuvansi, Lappi, Sydänmaa, Vehvilä,Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Happi: erinomainen/välttävä taiheikkoP <strong>ja</strong> N: lievästirehevä, ahtivedeterittäin reheviäpH: lähes neutraali Väri: yleisestihyvä tumma paikoinlähes kirkasvesi,Yhteenveto: Voisi olla hyvä kuhavesi. Happitilanne kevättalvella voi olla poh<strong>ja</strong>ssahuono etenkin lahtivesissä, joissa esiintyy mm. jokien tuomaa humus <strong>ja</strong> ravinnekuormitusta.Monimuotoinen, selkien pintavedet lähes karu<strong>ja</strong>.Yleiset järvikalat, tärkeimmät ahven , hauki, säyne. Istutuskaloista kuha.- Kuha 1-kes 7 500-10 000 kpl/vuosi.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen <strong>ja</strong> ruohikon niitto tai ruoppaus lahtivesissä.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa kuhan alamittaa.7.4 Iso-RastiNro kartalla: 6: Pinta-ala: 128 ha (Suonteen ka) Kok.syvyys: -Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset:Kalastuksen järjestely:tum-Suonenjoen Eteläinen (Suonteen ka) <strong>ja</strong> Kärkkäälä (Niiniveden ka)Happi:P <strong>ja</strong> N:pH: kaikki kalat Väri:erittäintyydyttävä lievästi rehevä viihtyvätma, huonoRapu, hauki, siika , istutettu myös kuhaa.- Siika 1200-2400 kpl/vuosi.- Solmuväliltään 28-44 mm verkkojen käyttö kielletty.Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:
- 20 -7.5 JylänkiNro kartalla: 158 Pinta-ala: 267 ha Kok.syvyys: 14,1 m Näkösyvyys: 2 mVesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalastuksen järjestely:Vehvilä, SaitanrantaHappi: erinomainen/välttäväP <strong>ja</strong> N: lievästireheväYhteenveto: hyvä tummavetinen kalavesi.pH: lähes neutraali Väri: hyvä tummavesiYleiset järvikalat (kuore), tärkeimmät ahven , hauki , lahna , siika <strong>ja</strong> muikku. Istutuskaloistakuha.- Siika 1-kes 2 500 kpl/vuosi.- Kuha 1-kes 1000 kpl/vuosi.- Istutetaan riittävästi jokirapu<strong>ja</strong> sen jälkeen kun on selvitetty tautitilannemm. ravustamalla näytteitä EELA:n tutkittavaksi <strong>ja</strong> koesumputtamalla muualtatuotu<strong>ja</strong> terveitä rapu<strong>ja</strong>.- Suositetaan solmuväliltään 28-44 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa järvitaimenen alamittaa.7.6 KutunjärviNro kartalla: 121 Pinta-ala: 327 ha Kok.syvyys: 20 m Näkösyvyys: 2,7 mVesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saaristenmäki, SydänmaaHappi: erinomainen,P <strong>ja</strong> N: lievästiheikkoreheväYhteenveto: hyvä tummavetinen kalavesi.pH: lähes neutraali Väri: hyvä tummavesiSaalislajit:Yleiset järvikalat , tärkeimmät ahven , hauki , lahna , siika . Istutuskaloista kuha <strong>ja</strong>järvitaimen.Istutussuositukset : - Siika 1-kes 3000 kpl/vuosi .- Kuha 1-kes 1500 kpl/vuosi.- Järvitaimen 3-v. tai pyyntikokoinen.- - Istutetaan riittävästi jokirapu<strong>ja</strong> sen jälkeen kun on selvitetty tautitilannemm. ravustamalla näytteitä EELA:n tutkittavaksi <strong>ja</strong> koesumputtamallaKalastuksen järjestely:7.7 Lylyjärvimuualta tuotu<strong>ja</strong> terveitä rapu<strong>ja</strong>.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Verkon solmuväli on vapaa 15.6-15.7 välisenä aikana istutussiian syvännepyynninmahdollistamiseksi.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa kuhan alamittaa.Nro kartalla: 108 Pinta-ala: 125 ha Kok.syvyys: 16,4 m Näkösyvyys: 1,5 mVesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Suonenjoki eteläinen, -itäinen <strong>ja</strong> pohjoinen <strong>ja</strong> LuukkolaHappi: erinomainen,P <strong>ja</strong> N: lievästi pH: lähes neutraali Väri: tummatyydyttävä rehevähumusvesiYhteenveto: tummavetinen kalavesi.Saalislajit: Yleiset järvikalat. Istututettuna siika <strong>ja</strong> rapu ?Istutussuositukset : - Siika 1-kes 500-1000 kpl/vuosi.- Kuha 1-kes 500-700kpl/vuosiKalastuksen järjestely:- Verkon solmuväli on vapaa 15.6-15.7 välisenä aikana istutussiian syvän-- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.nepyynnin mahdollistamiseksi.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa kuhan alamittaa
- 21 -7.8 SaittajärviNro kartalla: 133 Pinta-ala: 191 ha Kok.syvyys: 17,2 m Näkösyvyys: 1,8 mVesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Kukkola, Herrala II <strong>ja</strong> SydänmaaHappi: erinomainen/P <strong>ja</strong> N: lievästiheikko rehevä,poh<strong>ja</strong>ssapH: lievästi hapanVäri: erittäintummahumusvesierittäin reheväYhteenveto: erittäin tummavetinen rehevä humusjärvi (soita ympärillä) , syvänteissävoi olla talvella happea niin vähän, että kalat eivät viihdy.Hauki, lahna, rapu, istutettuna kuha- kuha 1-kes 1000-2000 kpl/vuosi.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Raputautien torjunta.7.9 SuurijärviNro kartalla: 217Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Pinta-ala: 102 ha, vain osaalueellaKok.syvyys: 26 m Näkösyvyys: 3,2 mKuvansi <strong>ja</strong> LappiHappi: tyydyttävä/välttäväP <strong>ja</strong> N: rehevä, pH: lähes neutraali Väri: huono,humustapaljonYhteenveto: erittäin tummavetinen rehevä humusjärvi.Saalislajit:Yleiset järvikalatIstutussuositukset : - Siika 1-kes 500-1000 kpl/vuosi.Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.- Ei solmuvälirajoituksia.- Raputautien torjunta.7.10 Varpanen <strong>ja</strong> Pieni-VarpanenNro kartalla: 148 <strong>ja</strong>149Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Pinta-ala: 153 ha Kok.syvyys: 7,8 m Näkösyvyys: 1,7 mHerrala II, Hynylä, Luukkola, Suonenjoen pohjoinen <strong>ja</strong> ViitaselkäHappi: erinomainen/välttäväP <strong>ja</strong> N: lievästi pH: lievästi hapan Väri: huono,rehevä/ rehevä,humustapaljonYhteenveto: erittäin tummavetinen rehevä humusjärvi, turvesuon aiheuttamaakuormitusta, petokaloissa voi esiintyä mm. korkeita elohopeapitoisuuksia.Yleiset järvikalat, istutettuna rapu <strong>ja</strong> kuha.- Kuha1-kes 100-1500 kpl/vuosi.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.- Tarpeen mukaan hoitokalastus <strong>ja</strong> kasvuston niitto tai ruoppaus.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä.- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa kuhan alamittaa.- Raputautien torjunta.
- 22 -7.11 ViipperonjärviNro kartalla: 65 Pinta-ala: 100 ha 2/3 Kok.syvyys: 10,7m Näkösyvyys: 2,5 malueellaVesialueen omistus: Jauhomäki, ViipperoLuonnehdinta vedenlaadusta:Happi: erinomainen/välttäväP <strong>ja</strong> N: karu pH: lähes neutraali Väri: välttävä,ruskeavetinenYhteenveto: kalavetenä kohtalainen.Saalislajit:Yleiset järvikalat, merkittävimmät ahven, hauki, istutettuna rapu <strong>ja</strong> siika.Istutussuositukset : - Istutetaan riittävästi jokirapu<strong>ja</strong> sen jälkeen kun on selvitetty tautitilannemm. ravustamalla näytteitä EELA:n tutkittavaksi <strong>ja</strong> koesumputtamallamuualta tuotu<strong>ja</strong> terveitä rapu<strong>ja</strong>.- Siika 1-kes 1000-2000 kpl/vuosi.Kalastuksen järjestely:- Suositetaan solmuväliltään 28-44 mm verkkojen käytön kieltämistä.Muuta:- Raputautien torjunta.7.12 YlävesiNro kartalla: 203Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Pinta-ala: 117 ha pieni osaSorsaveden ka:llaKok.syvyys: 23 m Näkösyvyys: 2,5 mSydänmaa <strong>ja</strong> SaaristenmäkiHappi: hyvä/heikko P <strong>ja</strong> N: lievästi pH: lähes neutraali Väri: välttävä,reheväruskeavetinenYhteenveto: kalavetenä kohtalainen, humuskuormitusta.Saalislajit:Yleiset järvikalat, merkittävimmät ahven, hauki, istutettuna lahna, rapu <strong>ja</strong> siika (kktieto, ei rekisterissä !).Istutussuositukset : - Istutetaan riittävästi jokirapu<strong>ja</strong> sen jälkeen kun on selvitetty tautitilannemm. ravustamalla näytteitä EELA:n tutkittavaksi <strong>ja</strong> koesumputtamallamuualta tuotu<strong>ja</strong> terveitä rapu<strong>ja</strong>.- Siika 1-kes 1000-2000 kpl/vuosi.Kalastuksen järjestely:- Suositetaan solmuväliltään 28-44 mm verkkojen käytön kieltämistä.Muuta:- Raputautien torjunta.7.13 HeinävesiNro kartalla: 103Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Pinta-ala: Heinävesi 84 ha,yhteydessä Suontien eteläselkäänHerrala II, SormulaHappi: hyvä/ erittäinheikkoKok.syvyys: 8,2 mP <strong>ja</strong> N: lievästirehevä/reheväNäkösyvyys: 2,5 mpH: lähes neutraali Väri: hyvä, ruskeavetinenYhteenveto: kalavetenä kohtalainen, humuskuormitus voimakas, ravinnekuormituslievä, talvella kalat eivät viihdy poh<strong>ja</strong>lla huonon happitilanteen vuoksi.Yleiset järvikalat, merkittävimmät hauki, lahna, istutettuna siika, rapu.- Siika 1-kes 1000 kpl , jos halutaan Suontien selän istutusten yhteydessä.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen. Kasvuston poisto niittämällä tai ruoppaamallatarpen mukaan.Ks. Suontienselkä
- 23 -7.14 Iso-UuhijärviNro kartalla: 101 Pinta-ala: 50 ha, Kok.syvyys: 8,2 m Näkösyvyys: 2,1mVesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Heimola, Lakuniemi, Koivusaari, Herrala II <strong>ja</strong> SormulaHappi: erinomainen/heikkru/lievästiP <strong>ja</strong> N: ka-pH: lähes neutraali Väri: huono,rehevähumuskuormitustaYhteenveto: kalavetenä kohtalainen, talvella kalat eivät viihdy poh<strong>ja</strong>lla huononhappitilanteen vuoksi, typpikuormitusta.Yleiset järvikalat, merkittävimmät hauki, lahna, istutettuna siika <strong>ja</strong> rapu.- Siika 1-kes 500-1000 kpl.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.- Kasvuston poisto niittämällä tai ruoppaamalla.- Ei solmuvälirajoituksia.7.15 Kutu-LeväjärviNro kartalla: 41 <strong>ja</strong> 26Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Pinta-ala: Kutujärvi 67 ha, Kok.syvyys: 20 mLeväjärvi 26 haKarkkola, Kutumäki, JauhomäkiHappi: erinomainen/heikkoP <strong>ja</strong> N: lievästireheväNäkösyvyys: 2.7 m /2,1mpH: lähes neutraali Väri: tummavetisiä, humuskuormitustaYhteenveto: tummavetisiä järviä , talvella kalat eivät viihdy poh<strong>ja</strong>lla huononhappitilanteen vuoksi.Yleiset järvikalat, merkittävimmät ahven, hauki, lahna, rapu istutettuna kuha <strong>ja</strong>siika.- Siika 1-kes 500 kpl/vuosi Leväjärveen.- Kuha 1-kes 500-1000 kpl/vuosi.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.- Suositetaan solmuväliltään 28-49 mm verkkojen käytön kieltämistä- Kalastusalue nostaa päätöksellään tarvittaessa kuhan alamittaa.7.16 LahnavesiNro kartalla: 104Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Pinta-ala: 84 ha yhteydessävälittömästi SuontienselkäänHerrala II <strong>ja</strong> SormulaHappi: erinomainen/hyväKok.syvyys 5,1 mP <strong>ja</strong> N: karu/lievästireheväpH: neutraaliNäkösyvyys: 3,3 mVäri: kirkas <strong>ja</strong>erinomainen/huono, humuskuormitustaYhteenveto: miltei Suontienselän laatu, mutta poh<strong>ja</strong>lla näkyy kuormitus vedenhumuspitoisuuden kasvuna.Yleiset järvikalat, merkittävimmät hauki <strong>ja</strong> muikku, istutettuna kuha <strong>ja</strong> siika.- Siika 1-kes. 1000 kpl haluttaessa Suontienselän istutusten yhteydessä.- Ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.Ks. Suontien selkä.Ks. Suontien selkä.
- 24 -7.17 Iso-LapinjärviNro kartalla: 151 Pinta-ala: 89 ha Kok.syvyys ? Näkösyvyys: ?Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Jalkala, Suonenjoen itäinenHappi: hyvä/välttäväP <strong>ja</strong> N: lievästireheväpH: lievästi hapanVäri: hyvä, ruskeavetinenYhteenveto: hyvä kalavesi.Saalislajit:Istutussuositukset :Yleiset järvikalat.- Siika 1-kes. 1000 kpl/vuosi.Kalastuksen järjestely:Muuta:- Ei solmuvälirajoituksia.Ks. Suontien selkä.7.18 Alle 50 ha järvetNro kartalla: Pinta-ala: alle 50 ha Kok.syvyys Näkösyvyys:Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Saalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:osakaskunnatHappi: keskimäärinhyvä/välttäväP <strong>ja</strong> N: lievästirehevä- erittäinreheväpH: lähes neutraalitai lievästi hapanVäri: yleisestihumuskuormitustaYhteenveto: vaihtelee runsaasti. 20-30 ha järvet yleensä hyviä kalavesiä, muttamuutaman hehtaarin lammet yleisesti erittäin rehevöityneitä.Yleiset järvikalat <strong>ja</strong> rapu, istutettuna siika.- Siika 1-kes. 10-20 kpl/ha/vuosi.- Lahnaa voidaan siirtää toisista järvistä tarpeen mukaan.Kasvuston poistoa niittämällä tai ruoppaamalla tarpeen mukaan. Hoitokalastustarpeen mukaan._Ks. Suontien selkä7.19 KutujokiNro kartalla: 79 Pinta-ala: Kok.syvyys 1,2 Näkösyvyys: 1,2Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Jauhomäki, Kutumäki, Pörölänmaäki IIHappi P <strong>ja</strong> N: pH: Väri:Yhteenveto: ks. Kutujärvi.Saalislajit:Yleiset järvikalat <strong>ja</strong> rapu, istutettuna harjus.Istutussuositukset : - harjus 1-kes 3-5 kpl/ 10 m² koskialueille.- emorapu 200 kpl erinä ranta-alueille.- järvitaimen koskialueille 2 kpl/10 m².Kalataloudelliset- Kasvuston poistoa niittämällä tai ruoppaamalla tarpeen mukaan.kunnostukset:Kalastuksen järjestely:- Pieni ”nätti ”koskipätkä, joka sopii rajoitettuun viehekalastukseen.- Verkkokalastusta tulisi välttää.- Ravustuksessa voisi olla mahdollisuuksia.Muuta:Pääosin loivavirtainen suvantomainen joki. Syvyys riittää veneellä kulkemiseenmyös kesällä. Runsaasti kalojen kutualustaksi sopivaa sora- <strong>ja</strong> hiekkapoh<strong>ja</strong>a, jokaon kuitenkin suurelta osin kasvillisuuden <strong>ja</strong> humuksen peitossa.- Raputautien torjunta.
- 25 -7.20 KutunjokiNro kartalla: 130 Pinta-ala: pituus noin 16 Kok.syvyys 1,2 Näkösyvyys: 1,2kmVesialueen omistus: Kukkola, Saitanranta, Sydänmaa, VehviläLuonnehdinta vedenlaadusta:Happi: erinomainen P <strong>ja</strong> N: lievästireheväpH: lievästi hapan Väri: tummavetinenSaalislajit:Istutussuositukset :Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:Yhteenveto: tummavetinen joki, johon tulee jonkiverran humuskuormitusta alueensoilta.Yleiset järvikalat <strong>ja</strong> rapu, istutettuna harjus <strong>ja</strong> järvitaimen.- harjus 1-kes 3-5 kpl/ 10 m² koskialueille.- emorapu 200 kpl erinä ranta-alueille- järvitaimen 1-v.koskialueille 2 kpl/10 m².- järvitaimen 0-v.koskialueille 1-2 kpl/m².- - Istutetaan riittävästi jokirapu<strong>ja</strong> sen jälkeen kun on selvitetty tautitilannemm. ravustamalla näytteitä EELA:n tutkittavaksi <strong>ja</strong> koesumputtamallamuualta tuotu<strong>ja</strong> terveitä rapu<strong>ja</strong>- Kasvuston poistoa niittämällä tai ruoppaamalla tarpeen mukaan.- Joki on kesäaikana pääosin liian matala <strong>ja</strong> metsittynyt viehekalastukseen.- Verkkokalastusta tulisi välttää.- Ravustuksessa on mahdollisuuksia.Pääosin loivavirtainen, vähävetinen, lähes luonnontilainen joki. Kivisiä osuuksia,joita on paljon on perattu uittoa varten.- Raputautien torjunta.7.21 SuonenjokiNro kartalla: 111 Pinta-ala: pituus noin 7 km Kok.syvyys 1 Näkösyvyys: 1,2Vesialueen omistus:Luonnehdinta vedenlaadusta:Jauhomäki, Kärkkäälä, Suonenjoki pohj.Happi: erinomainen P <strong>ja</strong> N: ylä osa pH: neutraali Väri:lähes karu, keskiosarehevä <strong>ja</strong>alaosa lievästireheväYhteenveto: Näytteistä näkee, että jätevedenpuhdistamo <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>kuormitus rehevöittävätjokea, erityisesti typpiarvot ovat kohonneet.Saalislajit:Yleiset järvikalat <strong>ja</strong> rapu, istutettuna harjus, järvitaimen <strong>ja</strong> kirjolohi.Istutussuositukset : - harjus 1-kes 3-5 kpl/ 10 m² koskialueille.- järvitaimen 1-v.koskialueille 2 kpl/10 m².- järvitaimen 0-v.koskialueille 1-2 kpl/m².- lupatuloilla 2-3 v. tai onkikokoista järvitaimenta tai kirjolohta istuta- <strong>ja</strong>ongi”- periaatteella.Kalataloudellisetkunnostukset:Kalastuksen järjestely:Muuta:- Kasvuston poistoa niittämällä tai ruoppaamalla tarpeen mukaan.- Joessa on myös lohi- <strong>ja</strong> siikakaloille sopivia sorapohjia, joissa ne voivatkutea. Niitä voidaan kunnostaa tarpeen mukaan.- Piste- <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>kuormituksen vähentäminen.Ks. Kappale Viehekalastuksen kehittäminen.Pääosin loivavirtainen joki. Yläkoski <strong>ja</strong> Myllykoski tärkeimmät kalastuskohteet.
- 1 -LIITE 1Järviluettelo, virtavesiä (eikaikkia), veden laatu, (nro)viitta karttaanp-ala(ha)AHVENLAMPI (60) 2AHVENLAMPI (99) 1AITTOLAMPI (156) 1ALUSLAMPI (215) 5Kok.fosforiµg/lKok.typpiµg/lVärilukumgPt/lAikaNäytesyvyysmKok.syv.mNäkösyv.mHappimg/lHappikyll.%pH
- 2 -LIITE 1Järviluettelo, virtavesiä (eikaikkia), veden laatu, (nro)viitta karttaanp-ala(ha)AikaNäytesyvyysmKok.syv.mHappimg/lHappikyll.%Kok.fosforiµg/lKok.typpiµg/lpHNäkösyv.mVärilukumgPt/lISO-VIITANEN (140) 37 h-00 1 7,2 1 10,0 71 19 620 5,6 200ISO-VIITANEN (140) 37 h-00 6,2 7,2 1 0,4 3 59 990 5,5 240ISO-VIITANEN (206) 7
- 3 -LIITE 1Järviluettelo, virtavesiä (eikaikkia), veden laatu, (nro)viitta karttaanp-ala(ha)AikaNäytesyvyysmKok.syv.mHappimg/lHappikyll.%Kok.fosforiµg/lKok.typpiµg/lpHNäkösyv.mVärilukumgPt/lKYRSÄNLAMPI (44) 1
- 4 -LIITE 1Järviluettelo, virtavesiä (eikaikkia), veden laatu, (nro)viitta karttaanp-ala(ha)AikaNäytesyvyysmKok.syv.mHappimg/lHappikyll.%Kok.fosforiµg/lKok.typpiµg/lpHNäkösyv.mVärilukumgPt/lPIENI-RASTI (5) 24
- 5 -LIITE 1Järviluettelo, virtavesiä (eikaikkia), veden laatu, (nro)viitta karttaanp-ala(ha)AikaNäytesyvyysmKok.syv.mHappimg/lHappikyll.%Kok.fosforiµg/lSUONENJOKI 2 e-99 1 8,8 86 17 670 7,0SUONENJOKI 6 m-92 1 12,3 88 15 670 6,8SUONENJOKI 7 m-98 0,1 11,2 78 46 1100 6,8Kok.typpiµg/lpHNäkösyv.mVärilukumgPt/lSUONTEE (105) 2916 m-00 1 73,7 6,3 14,1 98 6 440 7,0 25SUONTEE (105) 2916 m-00 35 73,7 6,3 11,8 85 5 390 6,9 25SUONTEE (105) 2916 m-00 50 73,7 6,3 11,1 80SUONTEE (105) 2916 m-00 60 73,7 6,3 10,3 75SUONTEE (105) 2916 m-00 70 73,7 6,3 8,3 61SUONTEE (105) 2916 m-00 72,7 73,7 6,3 5,7 42 13 400 6,6 30SUURIJÄRVI (88) m-00 1 5 1,5 8,3 58 25 1300 6,6 140SUURIJÄRVI (88) m-00 4 5 1,5 1,7 13 28 1400 6,3 160SUURIJÄRVI (217) 102 h-00 1 26 3,2 12,3 86 6 450 6,3 50SUURIJÄRVI (217) 102 h-00 25 26 3,2 2,4 18 21 630 6,1 100SÄYNÄINEN (85) 20
- 1 -LIITE 2VEDEN LAADUN TULKINTA OHJETämän oppaan tarkoitus on antaa lyhyt johdatus liitteen 1 vesianalyysitulosten tulkitsemiseen. Tulosten perusteella onmahdollista arvioida vesistön tilaa <strong>ja</strong> esimerkiksi soveltuvuutta veden laadun perusteella eri kalalajien istutukseen.HAPPIHapen määritys tehdään milligrammaa /litra. Koska hapen liukeneminen on erilaista eri lämpötiloissa, happi ilmoitetaanusein kyllästysprosentteina, jolloin luvut ovat vertailukelpoisempia.Happinäyte otetaan yleensä kevätkuukausien aikaan jääpeitteen alta, joka on kaikkein kriittisin vaihe järven happitaloudessa.Rehevöityneissä vesistöissä on yleensä alhainen hapen kyllästysprosentti. Heikon happitilanteen ra<strong>ja</strong>-arvo, 20%:n kyllästysaste, vastaa talvilämpötiloissa noin 2,5-2,8 mg/l happipitoisuutta <strong>ja</strong> välttävän ra<strong>ja</strong>-arvo, 40 %:n kyllästysaste,noin 5,0-5,5 mg/l pitoisuutta (P-S ympäristökeskus 1999).Vesien luokittelu hapen kyllästysprosentin perusteella:100-80 % erinomainen79-60 % hyvä59-40 % tyydyttävä39-20 % välttäväalle 20 % heikkoEri kalalajien vaatimukset happipitoisuuden suhteen vaihtelevat:1) erittäin runsaasti happea tarvitsevat: taimen, siika <strong>ja</strong> muikkutarvitsevat 7-11 mg/lkärsivät alle 7 mg/lkuolevat 1,5-2,6 mg/l2) runsaasti happea tarvitsevat: harjus, ahven, kuha, madetarvitsevatkuolevat3) kohtalaisesti happea tarvitsevat: särki, kiiski, haukitarvitsevatkuolevat4) vähän happea tarvitsevat: lahna, ruutana, ankeriastarvitsevatkuolevat7-10 mg/l1,0-1,5 mg/l> 5 mg/l1,0 –1,5 mg/l> 1,0 mg/l0,1-0,3 mg/lSuomalaiset arvokalat, joilla on suuri hapen tarve, suosivat yleensä kylmää vettä tai virtapaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vesistöjä, joidensyvänteistä löytyy kylmää vettä kesälläkin.FOSFORI (P) JA TYPPI (N)Järvien rehevyystaso on yleensä suoraan verrannollinen fosforipitoisuuteen. Mitä enemmän vedessä on fosforia, sitätuottavampi järvi on <strong>ja</strong> samalla alttiimpi levähaitoille <strong>ja</strong> happiongelmille. Fosforin keskeinen merkitys johtuu siitä, ettäsitä on pääravinteista vähiten tarjolla levien <strong>ja</strong> muiden perustuottajien tarpeeseen. Fosforipitoisuus siis asettaa yleensäjärven perustuotannolle ylära<strong>ja</strong>n. Yli 50 µg/l:n kokonaisfosforipitoisuudet voivat näkyä lämpimänä tyynenä aikanasinileväkukintoina <strong>ja</strong> jääpeitteisen a<strong>ja</strong>n hapettomuutena (P-S ympäristökeskus 1999)Kokonaisforipitoisuudet mikrogrammaa/litra (µg/l):0-12 µg/l karu12-30 µg/l lievästi rehevä30-50 µg/l rehevä50-100 µg/l erittäin reheväyli 100 µg/lylirehevä
- 2 -Typpipitoisuudet mikrogrammaa/litra (µg/l):Alle 400 µg/lkaru400-600 µg/l lievästi rehevä600-1500 µg/l reheväyli 1500 µg/lylireheväHAPPAMUUS pHHappamuutta mitataan asteikolla 1-14, josta arvo 7 on neutraali <strong>ja</strong> suuremmat arvot ovat emäksisiä <strong>ja</strong> pienemmät happamia.Vesistöissä yleisimmät arvot ovat välillä 6-7. Mäti <strong>ja</strong> pienet poikaset ovat herkempiä muutoksille. Alle pH 5;n <strong>ja</strong>yli pH 9;n vesissä kalakuolemat ovat mahdollisia. Eri kalalajit sietävät pH:n vaihtelu<strong>ja</strong> seuraavasti (Joensuu <strong>ja</strong> Sarajärvi1986):Ahven 5,2-8,5Hauki 5,5-9,2Särki 5,8-9,2Taimen 5,6-8,0Kirjolohi 6,2-8,4VÄRIVeden väriluku määräytyy pääasiassa veteen liuenneiden humusyhdisteiden pitoisuuden perusteella. Humusjärvet ovatalttiita huonolle happitilanteelle <strong>ja</strong> petokalojen korkeat elohopeapitoisuudet voivat olla ongelmana. Väri mitataanvertaamalla veden väriä keinotekoiseen liuokseen. Väri ilmaistaan milligrammoina platinaa (Pt) litrassa mgPt/l. Suomenvesistöjen keskimääräinen väriluku on 80 mgPt/l Väriluvut luokitellaan yleensä seuraavasti (P-S ympäristökeskus1999):alle 50 mgPt/l erinomainen50-100 mg/Pt/l hyvä50-100 mg/Pt/l välttäväyli 150 mg/Pt/l huono
- 1 -LIITE 3 Osakaskuntien <strong>ja</strong> yksityisten vesialueiden pinta-ala (Pohjois-Savon Maanmittaustoimisto 2000), osoite ym. tiedot. Kalastusalueen sidosryhmien ositetiedot (2001).*Numero viittaa karttaliitteeseenNRO* NIMI ESIMIES LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN P-ALA KIINTEISTÖTUNNUS35 HEIMOLAN KK PEKKA KONTTINEN HERRALANTIE 1659 77690 SUONTEE 017-517011 73,70 778-404-876-69 HERRALA I KK HANNU PÖYHÖNEN MARKKALANTIE 191 77600 SUONENJOKI 017-516810 1 588,00 778-876-8-08 HERRALA II KK JUKKA MARKKANEN KOIVISTONTIE 5 76850 NAARAJÄRVI 0400-545908 520,00 778-401-876-130 HERRALAN KK MARKKU NYYSSÖNEN KORPELA 77600 SUONENJOKI 015-485107 496,00 420-411-876-1033 HIEKKARANNAN KK NENONEN JARI HIEKKARANNANTIE 181 77600 SUONENJOKI 70,40 778-404-876-517 HULKKOLAN KK SEPPO HUJANEN SEPPÄLÄNTIE 96 77600 SUONENJOKI 0400-279995 447,00 778-402-876-115 HYNYLÄN KK ESKO SIIKAVIRTA RANTAKATU 24 77600 SUONENJOKI 017-510058 61,50 778-422-876-310 JALKALAN KK ESKO SIIKAVIRTA RANTAKATU 24 77600 SUONENJOKI 017-510058 357,00 778-421-876-218 JAUHOMÄEN KK MATTI RAUTAKORPI MÄKRÄNTIE 275 77600 SUONENJOKI 0400-543039 335,00 778-403-876-134 JOKISUUN KK H. TAPIO SIVONEN SUONTEENTIE 558 77690 SUONTEE 017-517007 10,90 778-404-876-443 JOROISTEN JÄRVIKYLÄN KK KARL GROTENFELT JÄRVIKYLÄ 79600 JOROINEN 017-571740 156,00 778-404-876-144 JÄPPILÄN JÄRVIKYLÄN KK 12,20 778-404-876-8TM. MATTI19 KARKKOLAN KKVESTERINEN NIINIMÄKI 77600 SUONENJOKI 017-518036 24,10 778-405-876-138 JÄRVIKYLÄN RAUHOITUSPIIRIEN OK ESKO SIIKAVIRTA RANTAKATU 24 77600 SUONENJOKI 017-510058 116,00 778-404-876-75 KUKKOLAN KK TAUNO NUUTINEN KOTKONNUNTIE 57 77600 SUONENJOKI 049-246434 58,80 778-876-6-021 KUTUMÄEN KKTM. TUOMOKARJALAINEN PIEKSÄMÄENTIE 455 b 77600 SUONENJOKI 017-518041 47,20 778-408-876-129 KUVANSIN KK ERKKI SAIJONKARI KUVANSI 77600 SUONENJOKI 017-515843 229,00 778-409-876-139 KYMIN KK PERTTI LUUKKONENSUONENJOENKAUPUNKI PL 13 77600 SUONENJOKI 017-5133241 7,13 778-422-876-424 KÄHKÖLÄN KK JUHA KEINÄNEN HONKALANTIE 51 77570 JÄPPILÄ 015-610242 17,00 778-876-9-042 KÄRKKÄÄLÄN KK PEKKA KAUPPPINEN VIRTALA 77600 SUONENJOKI 017-517218 6,70 778-876-5-037 LAKUNIEMEN KK H. TAPIO SIVONEN SUONTEENTIE 558 77690 SUONTEE 017-517007 45,10 778-404-876-228 LAPIN KK RISTO PENTTINEN RUUHILAMMENTIE 968 77570 JÄPPILÄ 015-485108 640,00 778-876-7-016 LUUKKOLAN KK JUHA HYYTIÄINEN LUUKKOLANTIE 76 A 77600 SUONENJOKI 017-510073 32,90 778-413-876-13 LYYTILÄNMÄEN KK PENTTI VEHVILÄINEN YSITIE 1999 77600 SUONENJOKI 017-510825 36,50 778-414-876-125 NUUTILAN KK JUHA NUUTINEN NUUTILANTIE 43 77600 SUONENJOKI 017-516846 75,30 778-416-876-146 OITTILAN KK 7,95 778-417-876-1RETKEILIJÄNTIE 14 C AS32 PEURAN KK TM. PEKKA PEURA 3 70200 KUOPIO 0400-373643 12,00 778-876-4-023 PÖRÖLÄNMÄEN II KK EERO HIRVONEN KIVITÖRMÄNTIE 30 77600 SUONENJOKI 017-512148 103,00 778-419-876-222 PÖRÖLÄNMÄKI I KK TM. PEKKA PÖYHÖNEN MÄKELÄ 77600 SUONENJOKI 017-518022 37,40 778-419-876-136 RAUHANIEMEN KK ARVO NYYSSÖNEN HAAPAKOSKENTIE 789B 77690 SUONTEE 017-517022 9,62 778-404-876-3
- 2 -2 SAARISTENMÄEN KK VESA PUUMALAINEN PL 80 77601 SUONENJOKI 0204160276 307,00 778-424-876-27 SAITANRANNAN KK JARMO MARKKANEN TAHROMÄKI, VEHVILÄ 77600 SUONENJOKI 017-515881 92,50 778-429-876-1HEIKINLAMMENTIE 841 SORMULAN KK PAULI ONALIAS. 1 77570 JÄPPILÄ 015-610472 49,30 778-423-876-112 SUONENJOEN ETELÄINEN KK ESKO SIIKAVIRTA RAJAKATU 3 77600 SUONENJOKI 017-513101 402,00 778-876-3-014 SUONENJOEN ITÄINEN KK NIILO KANNINEN SUIHKOLA 77600 SUONENJOKI 017-516848 289,00 778-422-876-113 SUONENJOEN POHJOINEN KK MATTI NENONEN MARJASELÄNTIE 5 77600 SUONENJOKI 017-515251 84,70 778-422-876-21 SYDÄNMAAN KK VEIJO LAITINEN PALOKANKAANTIE 474 77630 LEMPYY 017-519027 591,00 778-424-876-1POHJOIS-26 VAUHKOLAN I KK RAIMO VAUHKONEN KONTTILANTIE 172 77600 SUONENJOKI 017-516816 60,10 778-428-876-127 VAUHKOLAN II KK JUKKA MARKKANEN KOIVISTONTIE 5 76850 NAARAJÄRVI 0400-545908 112,00 778-876-10-06 VEHVILÄN KK PEKKA VEHVILÄINENLAHDENTAUKSENTIE121 77600 SUONENJOKI 017-515849 772,00 778-429-876-220 VIIPPERON KK ESKO YLÖNEN VIIPERONHARJU 77600 SUONENJOKI 017-518020 98,00 778-430-876-111 VIITASELÄN KK PENTTI VEHVILÄINEN YSITIE 1999 77600 SUONENJOKI 017-510825 68,30 778-421-876-1TILOJEN 1:6 JA 1:4 YHTEINEN49 VESIALUE 3,76 778-419-876-3SSELVITTÄMÄTÖN YHTEINENVESIALUE 119YKSITYISET VESIALUEET45 ONNELA 1:265 ERKKI KRÖGER RISUPOLKU 3 77600 SUONENJOKI 017-511338 24,9 778-404-1-26547 RAUTATIEALUE SUONENJOEN ASEMA 017-513211 3,91 778-871-1-3TM. LAURI40 SIMOLA 1:171AIRAKSINEN SIMOLA 77800 IISVESI 017-515086 9,59 778-422-1-17148 MÄKELÄ 2:4 4,8 778-419-2-4P-ALA YHT. 8 725,26SIDOSRYHMÄT YHTEYSHENKILÖ LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN *VAIHDEPOHJOIS-SAVON TE-KESKUKSENKALATALOUSYKSIKKÖ PL 2000 70101 KUOPIO 017-6175111*SUONENJOEN KAUPUNKI PL 13 77601 SUONENJOKI 017-513311*LEPPÄVIRRAN KUNTA PL 4 79101 LEPPÄVIRTA 017-570911*POHJOIS-SAVONKALATALOUSKESKUS PL 1096 70111 KUOPIO 017-5391162POHJOIS-SAVONMAANMITTAUSTOIMISTO HALLITUSKATU 12 70100 KUOPIO 0205-414451POHJOIS-SAVON KALAMIESPIIRI PALJETIE 13 71800 SIILINJÄRVI 017-4622446POHJOIS-SAVONAMMATTIKALASTAJAIN YHDISTYSR.Y. JOUNI KOPONEN 71460 PAUKARLAHTI 017-545481POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS SEPÄNKATU 2B, PL 1049 70101 KUOPIO 017-7884777ELÄINLÄÄKINTÄ- JAELINTARVIKELAITOS (EELA)KUOPION ALUELAB.NEULANIEMENTIE 4,PL92 70701 KUOPIO 017-201451
- 3 -
Change language