Käyttö- ja hoitosuunnitelma
Käyttö- ja hoitosuunnitelma
Käyttö- ja hoitosuunnitelma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMARUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUELOVIISAN KALASTUSALUEPERNAJAN KALASTUSALUEHuhtikuu 2006Hyväksytty huhtikuussa 2006
1 JOHDANTO ....................................................................................................................................... 12 PERUSOSA......................................................................................................................................... 22.1 KALASTUSALUEIDEN YLEISTIETOJA............................................................................................. 22.1.1 Ruotsinpyhtään kalastusalue....................................................................................................... 22.1.2 Loviisan kalastusalue ........................................................................................................... 22.1.3 Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue .......................................................................................................... 22.2 VEDENLAATU ............................................................................................................................... 72.3 AMMATTIKALASTUS..................................................................................................................... 82.4 KALANVILJELY............................................................................................................................. 92.4.1 Kalanviljely Ruotsinpyhtään kalastusalueella ..................................................................... 92.4.2 Kalanviljely Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueilla.............................................................. 92.5 KALASTUSOIKEUS, KALASTUSLUPA JA KALASTUSMATKAILU ................................................... 102.5.1 Kalastuslupajärjestelmä <strong>ja</strong> maksut..................................................................................... 112.5.2 Paikalliset kalastusluvat..................................................................................................... 122.5.3 Kalastusmatkailuyritykset................................................................................................... 122.6 VAPAA-AJANKALASTUS ............................................................................................................. 122.6.1 Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastusyhdistyksiä .......................................................................................... 122.6.2 Kalastajien määrä, saaliit <strong>ja</strong> välineet ................................................................................ 132.7 KALAKANNAN TILA JA KUTUALUEET......................................................................................... 142.7.1. Kuha ................................................................................................................................... 152.7.2. Ahven.................................................................................................................................. 152.7.3. Hauki .................................................................................................................................. 162.7.4. Siika.................................................................................................................................... 162.7.5. Made................................................................................................................................... 172.7.6. Ankerias.............................................................................................................................. 172.7.7. Meritaimen ......................................................................................................................... 182.7.8. Silakka ................................................................................................................................ 192.7.9. Lohi..................................................................................................................................... 192.7.10. Solmuvälin vaikutus saaliskalan kokoon............................................................................ 192.8 ERILAISIA KALASTUKSEEN VAIKUTTAVIA MÄÄRÄYKSIÄ........................................................... 202.8.1. Viehekalastuskieltoalueet ................................................................................................... 202.8.2. Lohi- <strong>ja</strong> siikapitoiset vesistöt.............................................................................................. 202.8.3. Yleinen vesialue.................................................................................................................. 202.8.4. Kalaväylä............................................................................................................................ 202.8.5. Ruotsinpyhtään kalastusalue on tehnyt seuraavat päätökset ............................................. 232.8.6. Loviisan kalastusalue on tehnyt seuraavat päätökset......................................................... 232.8.7. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue on tehnyt seuraavan päätöksen...................................................... 232.8.8. Loviisan kaupungin päätöksiä............................................................................................ 232.8.9. Fortumin päätös (ydinvoimalaitos) .................................................................................... 242.8.10. Luonnonsuojelualueet ........................................................................................................ 242.8.11. Naapurikalastusalueiden kalastusmääräyksiä ................................................................... 252.9 ISTUTUKSET................................................................................................................................ 252.10 KALASTUKSENVALVONTA ......................................................................................................... 252.11 MUUTA KALASTUKSEEN VAIKUTTAVAA.................................................................................... 262.11.1. Harmaahylje....................................................................................................................... 262.11.2. Merimetso........................................................................................................................... 262.12 KALASTUSKYSELYN TULOKSET ................................................................................................. 262.12.1. Ruotsinpyhtään kalastusalue.............................................................................................. 272.12.2. Loviisan kalastusalue ......................................................................................................... 282.12.3. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue ........................................................................................................ 282.12.4. Muita vastauksia................................................................................................................. 302.12.5. Kalastuskyselyn yhteenveto ................................................................................................ 303. KALASTUSALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄT ...................................................................................... 323.1 MONIPUOLINEN KALASTUS JA VESIALUEIDEN KÄYTTÖ ............................................................. 323.2 VAROVAISUUSPERIAATE ............................................................................................................ 323.3 TÄRKEIDEN KUTU- JA POIKASALUEIDENSUOJELU...................................................................... 32Hyväksytty huhtikuussa 2006
3.4 VEDENLAADUN JA ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELU ...................................................................... 323.5 YHTEISTYÖ ................................................................................................................................. 333.6 KALASTUKSEN KEHITYKSEN JA KALASTUSTA EDISTÄVIEN ELINKEINOJEN TUKEMINEN ........... 334. TOIMENPITEET............................................................................................................................. 344.1 HALLINTO................................................................................................................................... 344.2 YHTEISTYÖ ................................................................................................................................. 344.3 TIEDOTUS ................................................................................................................................... 354.4 ISTUTUKSET................................................................................................................................ 354.4.1 Ohjenuoria.......................................................................................................................... 364.4.2 Ruotsinpyhtään kalastusalue.............................................................................................. 364.4.3 Loviisan kalastusalue ......................................................................................................... 374.4.4. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue ........................................................................................................ 374.4.5 Ohjeita istuttajille............................................................................................................... 374.5 KALASTUSMÄÄRÄYKSIÄ ............................................................................................................ 374.5.1 Toimenpiteet, joihin kalastusalue voi ryhtyä...................................................................... 384.5.2 Suuntaviivo<strong>ja</strong> kaikille kolmelle kalastusalueelle ................................................................ 384.5.3 Suuntaviivo<strong>ja</strong> Ruotsinpyhtään <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueille.............................................. 384.5.4. Suuntaviivo<strong>ja</strong> Loviisan kalastusalueelle <strong>ja</strong> kaupungille..................................................... 394.6 KALASTUSALUEIDEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA MUIDEN PÄÄTÖKSIIN ............................ 424.7 MUITA KALASTUKSENHOITOTOIMIA .......................................................................................... 424.8 SÄÄNTÖJÄ JA NEUVOJA KALASTAJILLE...................................................................................... 434.9 KALASTUKSENVALVONTA ......................................................................................................... 434.10 OSAKASKUNNAT......................................................................................................................... 444.11 KALASTUSLUVAT JA KALASTUSOPASTUS .................................................................................. 444.12 HYLKEET JA MERIMETSOT.......................................................................................................... 455 TALOUS ........................................................................................................................................... 465.1 TOIMINTA-AVUSTUS................................................................................................................... 465.2 KORVAUKSET VEDENOMISTAJILLE............................................................................................. 475.2.1 Pilkkikalastusvarat ............................................................................................................. 485.2.2 Kalastuskorttivarat............................................................................................................. 485.2.3 Viehekalastusvarat ............................................................................................................. 486. SEURANTA...................................................................................................................................... 497. YHTEYSTIETOJA.......................................................................................................................... 508. LIITTEET......................................................................................................................................... 528.1 YLEISEN LUOKITTELUN KRITEERIT ............................................................................................ 528.2 ISTUTUKSET................................................................................................................................ 538.2.1 Ruotsinpyhtään kalastusalue.............................................................................................. 538.2.2 Ruotsinpyhtään kalastusalueella........................................................................................ 548.2.4 Loviisan kalastusalue ......................................................................................................... 558.2.5 Loviisan kalastusalueella ................................................................................................... 568.2.6 Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue ........................................................................................................ 57Hyväksytty huhtikuussa 2006
KUVIOLUETTELOKuvio 1. Ruotsinpyhtään kartta..............................................................................................4Kuvio 2. Loviisan kartta ...........................................................................................................5Kuvio 3. Perna<strong>ja</strong>n kartta...........................................................................................................6Kuvio 4. Vedenlaatu Itä-Uudellamaalla ...............................................................................7Kuvio 5. Saalis kiloina vuosina 2001-2003 pyyntiruuduissa 54 <strong>ja</strong> 55 ..............................8Kuvio 6. Lohisaaliita lohi-ilmoitusten mukaan ..................................................................8Kuvio 7. Kalastuslupajärjestelmä ........................................................................................11Kuvio 8. Saalis kiloissa <strong>ja</strong>ettuna eri lupatyypeille ...........................................................13Kuvio 9. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksen tavallisimmat saalislajit v. 1997 <strong>ja</strong> 2001, määrätkiloina .......................................................................................................................13Kuvio 10. Tieto<strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastajista vuosina1988, 1997 <strong>ja</strong> 2001 ...............................13Kuvio 11. Kalastusvuorokausia/hehtaari..............................................................................14Kuvio 12. Taimen.................................................................Fel! Bokmärket är inte definierat.Kuvio 13. Solmuvälin vaikutus saaliskalan kokoon..........................................................19Kuvio 14. Kalaväylä Ahvenkoskenlahdella.........................................................................22Kuvio 15. Ruotsinpyhtään kalastusalue, eri lajien esiintyminen....................................27Kuvio 16. Loviisan kalastusalue, eri lajien esiintyminen .................................................28Kuvio 17. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue, eri kalalajien esiintyminen (18 vastausta)................29Kuvio 18. Muita vastauksia, eri lajien esiintyminen..........................................................30Kuvio 19. Istutussuositukset ...................................................................................................36Kuvio 20. Toiminta-avustus 1994-2005 ..................................................................................47Hyväksytty huhtikuussa 2006
1/571 J O H D A N T OKalastuslain (286/82) mukaan Suomi on <strong>ja</strong>ettu kalastusalueisiin. Kalastusalueet ovatlain mukaan kalataloudellisesti yhtenäinen alue, missä kalastuksen järjestäminen ontarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisesti. Kalastusalueen hallitus on velvollinenlaatimaan ehdotuksen kalastusalueen käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>ksi, <strong>ja</strong> kalastusalueenvuosikokouksen on hyväksyttävä suunnitelma. <strong>Käyttö</strong>- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> muodostaaohjeen kalakantojen hoidosta <strong>ja</strong> kalastuksen järjestämisestä alueella. Kalastusalueenkokouksen tai kalastusalueen hallituksen jäsen ei ilman perusteltua aihetta saavaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään suunnitelman toteuttamista. Samoinviranomaisten <strong>ja</strong> kalastusalueen vesialueella toimivien osakaskuntien tai <strong>ja</strong>etunvesialueen omistajien on tarpeen mukaan otettava huomioon kalastusalueen käyttö- <strong>ja</strong><strong>hoitosuunnitelma</strong>n kalavarojen hoitoa koskevat yleiset suuntaviivat.Ruotsinpyhtään, Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueet päättivät hakea rahoitustakalatlousyksiköltä laatiakseen yhteisen käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>n, koskakalastusalueet suureksi osaksi käsittävät samaa merialuetta Itä-Uudellamaalla. Avustusmyönnettiin 2.4.2003, dnro 598/3172/03.Kalastusalueilla on jo pitkään ollut yhteistyötä isännöitsijäpalvelujen <strong>ja</strong>kalastuksenvalvonnan piirissä. Siinä määrin kun on tarkoituksenmukaista saada aikaankaikille kolmelle alueelle yhteisiä kalastusmääräyksiä työtä on vielä paljon jäljellä.Tämä suunnitelma on askel siihen suuntaan. Tahtoa on olemassa läheisempäänkinyhteistyöhön, mutta ei ole a<strong>ja</strong>nkohtaista päättää mahdollisesta alueiden yhdistämisestä.Kun edempänä suunnitelmassa puhutaan vedenomistajista, tarkoitetaan kaikenlaisiavedenomistajia, ellei toisin mainita, siis sekä yksityisiä vedenomistajia, osakaskuntia(ent. kalastuskuntia), kuntia, kaupunke<strong>ja</strong>, yrityksiä että muita organisaatioita.Osakaskunnat voivat olla joko järjestäytyneitä säännöillä, tai järjestäytymättömiä.Osakaskuntien hallintoa hoidetaan 1.1.2001 lähtien yhteisöaluelain mukaan.Kalatalousyksiköllä tarkoitetaan Uudenmaan työvoima- <strong>ja</strong> elinkeinokeskuksenkalatalousyksikköä, ellei toisin mainita. Uudenmaan työvoima- <strong>ja</strong> elinkeinokeskustoimii Itä-Uudenmaan <strong>ja</strong> Uudenmaan maakunnissa <strong>ja</strong> 24 kalastusalueen piirissä.Suunnitelman on kirjoittanut iktyonomi Gabi Lindholm, joka toimii kaikkien kolmenkalastusalueen isännöitsijänä. Suunnitelma koostuu perusosasta, jossa esitelläännykytilanne, osiosta jossa asetetaan kalastusalueiden tavoitteet, osiosta jossa esitellääntoimenpiteet sekä lisäksi taloutta <strong>ja</strong> seurantaa käsittelevistä osioista. Lopussa ovat myösyhteystiedot. Suunnitelman <strong>ja</strong>on on tehnyt professori Mikael Hildén, joka toimiiPerna<strong>ja</strong>n kalastusalueen puheenjohta<strong>ja</strong>na.Kalastusalueilla on vanhastaan erillisiä suunnitelmia, jotka kaikki kolme valmistuivatvuonna 1992. Vanhoissa suunnitelmissa on suunnittelu- <strong>ja</strong> käyttöosa melko laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>osaksi vielä a<strong>ja</strong>nkohtainen, mistä syystä tämän suunnitelman perusosa ei ole niinseikkaperäinen.Hyväksytty huhtikuussa 2006
2/572 P E R U S O S A2 . 1 K a l a s t u s a l u e i d e n y l e i s t i e t o j aRuotsinpyhtään, Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueet si<strong>ja</strong>itsevat Etelä-Suomen läänissä,tarkemmin Itä-Uudellamaalla. Kalastusalueiden yhteenlaskettu vesialue on noin 47 000hehtaaria.2.1.1 Ruotsinpyhtään kalastusalueRuotsinpyhtään kalastusalue si<strong>ja</strong>itsee Ruotsinpyhtään kunnassa. Kalastusalueenkokonaisvesialue on n. 9 200 hehtaaria (kalastusalueen vedenomista<strong>ja</strong>rekisteri 2005) <strong>ja</strong>käsittää merialueen Ruotsinpyhtään kunnan rajojen sisällä, muutamia järviä, Kymijoenläntisen päähaaran läntisimmän osan Tammijärven <strong>ja</strong> Teutjärven vesineen sekäTaasianjoen eteläosan.Melkein kaikki Kymijoen läntisen päähaaran kosket on perattu tai padottu, <strong>ja</strong> suurinosa läntisen päähaaran putouskorkeudesta on rakennettu.Taasianjoki alkaa Salpausselän harjun eteläpuolelta <strong>ja</strong> laskee KullafjärdeniinRuotsinpyhtään kalastusalueella. Päähaara on noin 80 km pitkä, valuma-alue 519 km2<strong>ja</strong> järviosuus vain 0,5 %.Kalastusalueella on 37 osakaskuntaa, joista suurimman pinta-ala on n. 710 ha <strong>ja</strong>pienimmän n. 0,2 ha., <strong>ja</strong> joiden yhteisala on n. 3 160 ha. Jaettu<strong>ja</strong> vesiä on runsaat 60 kpl,suurin pinta-alaltaan n. 1 400 ha <strong>ja</strong> pienin 0,002 ha, yhteensä n. 6 000 ha.2.1.2 Loviisan kalastusalueLoviisan kalastusalue sijoittuu Loviisan kaupungin alueelle. Kalastusalueenkokonaisvesiala on n. 4 700 hehtaaria (kalastusalueen vedenomista<strong>ja</strong>rekisteri 2004), <strong>ja</strong> sekäsittää Loviisan kaupungin rajojen sisäisen merialueen <strong>ja</strong> Loviisanjoen eteläosan.Loviisan kaupunki omistaa 78 % vesialueesta.Alueen piirissä on 7 osakaskuntaa. Suurin osakaskunta on n. 234 ha <strong>ja</strong> pienin n. 1 ha,yhteisala on n. 560 ha. Jaettu<strong>ja</strong> vesiä on n. 70 kappaletta, joista suurin on pinta-alaltaann. 1 925 ha <strong>ja</strong> pienin 0,022 ha, yhteensä n. 4 120 ha.2.1.3 Perna<strong>ja</strong>n kalastusaluePerna<strong>ja</strong>n kalastusalue si<strong>ja</strong>itsee Perna<strong>ja</strong>n kunnan eteläosassa. Kalastusalueenkokonaisvesiala on n. 33 100 ha (kalastusalueen vedenomista<strong>ja</strong>rekisteri 2005), <strong>ja</strong> sekäsittää Perna<strong>ja</strong>n kunnan merialueen eteläosat. Ra<strong>ja</strong> Koskenkylänjoenkalastusalueeseen kulkee Perna<strong>ja</strong>nlahdella Hirvsalön pohjoisrannan, Sarvlaxträsketin,Lillträsketin <strong>ja</strong> Labbyträsketin kautta.Hyväksytty huhtikuussa 2006
3/57Alueella on n. 115 osakaskuntaa, joista suurin on pinta-alaltaan n. 1 780 ha <strong>ja</strong> pienin 0,22ha, <strong>ja</strong> osakaskuntien yhteisala on n. 11 200 ha. Jaettu<strong>ja</strong> vesiä on n. 300 kappaletta, joistasuurin on pinta-alaltaan n. 4 350 ha <strong>ja</strong> pienin 0,001 ha, yhteensä n. 22 200 ha. Näistä<strong>ja</strong>etuista vesialueista on n. 150 kiinteistöllä yhteisomistus, ts., ne ovat useammanhenkilön, esim. kuolinpesän, omistamia, mutta eivät ole usean kiinteistön yhteisiäalueita. Yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen pinta-ala on n. 11 500 hehtaaria.Hyväksytty huhtikuussa 2006
Kuvio 1.Ruotsinpyhtään kartta4/57Hyväksytty huhtikuussa 2006
Kuvio 2.Loviisan kartta5/57Hyväksytty huhtikuussa 2006
6/57Kuvio 3. Perna<strong>ja</strong>n karttaHyväksytty huhtikuussa 2006
7/572 . 2 V e d e n l a a t uUudenmaan ympäristökeskuksen yleisen vedenlaadun arviointiasteikon mukaanvedenlaatu on vuosina 2000-2003 ollut kalastusalueiden meriosuuksilla pääasiassatyydyttävä. Ulkosaariston vedet ovat aikaisemmin kuuluneet luokkaan hyvä, muttanykyään seutu luokitellaan tyydyttäväksi, johtuen kohonneistaravintosuolapitoisuuksista, toistuvista sinileväkukinnoista <strong>ja</strong> isoista kuolleista poh<strong>ja</strong>alueista.Välttäväksi vedenlaatu on luokiteltu Fasarbyn lahdella (Perna<strong>ja</strong>), Perna<strong>ja</strong>nlahdellaHirsalöhön saakka, Loviisanlahden sisimmissä osissa, Kullafjärdenillä (Ruotsinpyhtää)sekä Ahvenkosken selällä (Ruotsinpyhtää). Vedenlaatu on huonoa purossa, jokajuoksee Fasarbyn lahteen. Ruotsinpyhtäällä vedenlaatu on Teutjärvessä välttävä <strong>ja</strong>Särkijärvessä erinomainen.Lapinjärvessä (Lapinjärven kalastusalue) vedenlaatu on huono, mikä vaikuttaaLoviisanjokeen, Loviisanlahteen, Taasianjokeen <strong>ja</strong> Kullafjärdeniin.Kuvio 4.Vedenlaatu Itä-UudellamaallaUudenmaan ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=112396&lan=fiHyväksytty huhtikuussa 2006
2 . 3 A m m a t t i k a l a s t u s8/57Kalastusalueiden piirissä toimivat Ruotsinpyhtään <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastuskillat sekäläheisen Pellingin kalastuskilta.Kalastusalueiden piiristä ei ole saatavilla ammattikalastuksen pyyntimääriä koskeviatieto<strong>ja</strong> mutta kylläkin tieto<strong>ja</strong> Itämeren pyyntiruutujen 54 <strong>ja</strong> 55 saaliista. Pyyntiruutu 54käsittää suureksi osaksi Helsingin <strong>ja</strong> Loviisan välisen merialueen <strong>ja</strong> pyyntiruutu 55Loviisan <strong>ja</strong> Kotkan välisen merialueen. Tiedot ovat maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriöstä,päätös 19.5.2004 Dnro 958/083/2004.Kuvio 5. Saalis kiloina vuosina 2001-2003 pyyntiruuduissa 54 <strong>ja</strong> 55Pyyntiruutu 54 Pyyntiruutu 552001 2002 2003 2001 2002 2003Kuha 25 500 45 700 43 800 25 100 26 000 22 000Meritaimen 5 700 2 900 2 100 400 300 200Siika 6 300 7 800 4 800 800 600 2 100Silakka 163 200 1 077 000 29 500 830 600 1 340 000 166 600Ahven 9 700 11 600 8 500 9 200 6 200 5 400Kilohaili 120 700 332 600 3 100 424 400 230 400 52 7000Hauki 3 700 5 300 7 200 6 900 6 700 6 200Made 1 200 800 900 1 000 1 500 1 000Lahna 900 1 400 2 100 200 200 200Kuore 300 500 300 3 1 1Särki 1 000 1 400 1 700 70 50 20Säyne 300 400 200 200 100 20Kampela 500 700 600 0 4 9Piikkikampela 0 9 2 0 0 0Turska 4 2 0 0 0 0Kirjolohi 200 50 10 30 30 10Muikku 0 0 1 0 0 0Saalis kiloissa, ilmoitettu rannikkolomakkeen <strong>ja</strong> kalastuspäiväkir<strong>ja</strong>n välityksellä, luvutpyöristettyinä.Kuvio 6. Lohisaaliita lohi-ilmoitusten mukaanPyyntiruutu 54 Pyyntiruutu 55kiloa kpl keskipaino kiloa kpl keskipaino2001 16 765 2 938 5,7 2 618 457 5,72002 4 842 882 5,5 1 276 235 5,42003 8 337 1 613 5,2 3 031 536 5,7Kuvio 5:n mukaan pyydettiin 6 661 lohta. Näistä 6 365 pyydettiin lohiloukulla.Lisäksi lohisaaliista on raportoitu kalastuspäiväkirjoissa; vuonna 2001 pyydettiin 364kpl pyyntiruudulta 54 <strong>ja</strong> 27 kpl pyyntiruudulta 55, vuonna 2002 pyydettiin 476 kplpyyntiruudulta 54 <strong>ja</strong> 0 kpl pyyntiruudulta 55, <strong>ja</strong> vuonna 2003 pyydettiin 28 kplpyyntiruudulta 54 <strong>ja</strong> 0 kpl pyyntiruudulta 55.Hyväksytty huhtikuussa 2006
9/57Ammattikalasta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>kautuvat kolmeen ryhmään, riippuen osuudesta, joka henkilönkokonaistuloista tulee kalastuksen piiristä, sekä oman saaliin <strong>ja</strong>lostamisesta. Ryhmään Iluetaan kalasta<strong>ja</strong>t, jotka saavat vähintään 30 % tuloistaan kalastuksesta, ryhmään II nekalasta<strong>ja</strong>t, joiden tuloista kalastuksen osuus on 15 %:n <strong>ja</strong> 30 %:n välillä, <strong>ja</strong> ryhmään IIIkalasta<strong>ja</strong>t, joiden kokonaistuloista kalastuksen osuus on pienempi kuin 15 %.Kalatalousyksikkö ylläpitää rekisteriä.Uudellamaalla ammattikalastusta harjoitetaan vain merialueilla <strong>ja</strong> yhteensä n. 140henkilön voimin (Uudenmaan TE-keskus, elok. 2005; http://www.tekeskus.fi/web/teuus.nsf/FrameSetFIN?OpenFrameSet). Vuonna 2003 Ruotsinpyhtäänkalastusalueella asui yksi kalasta<strong>ja</strong>, joka kuului ryhmään I, Loviisan kalastusalueella 14kalasta<strong>ja</strong>a ryhmästä I <strong>ja</strong> 16 kalasta<strong>ja</strong>a ryhmästä III <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueella 3kalasta<strong>ja</strong>a ryhmästä I <strong>ja</strong> 3 kalasta<strong>ja</strong>a ryhmästä III. Kalastusalueilla ei ole tietoa siitä,kuinka moni näistä henkilöistä kalastaa kalastusalueiden piirissä, eikä myöskään siitä,miten moni muualla asuva mahdollisesti harjoittaa kalastusta alueilla. Osa lieneekuitenkin troolikalastajia, jotka pääasiassa kalastavat suunnittelualueen ulkopuolella.2 . 4 K a l a n v i l j e l y l a i t o k s i aYmpäristönsuojeluasetuksen 18.2.2000/169 mukaan kalanviljelylaitokset, jotkakäyttävät vuosittain vähintään 2 000 kiloa kuivarehua tai ravintoarvoltaan vastaavanmäärän muuta rehua tai joissa yhteenlaskettu vuosikasvu on vähintään 2 000 kiloa taijotka käsittävät vähintään 20 hehtaarin suuruisen padon tai ryhmänluonnonruokintaisia pato<strong>ja</strong>, vaaditaan ympäristölupa. Tietyissä tapauksissa lupavaaditaan, vaikka määrät olisivat pienempiä. Opastusta on saatavissakunnan/kaupungin ympäristövirastosta.2.4.1 Kalanviljelylaitoksia Ruotsinpyhtään kalastusalueellaRuotsinpyhtään kalastusalueen piirissä ei tällä hetkellä ole kalanviljelylaitoksia.2.4.2 Kalanviljelylaitoksia Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueillaOy Loviisan Smoltti Ab harjoittaa kalanviljelyä Loviisan kalastusalueellaHästholmenissa. Viljelylaitos hyödyntää ydinvoimalaitoksen hukkalämpöä, <strong>ja</strong> luvanmukaan voidaan viljellä 50 000 kg (Hevy 12.12.1991). Laitoksessa kasvatetaankirjolohta, taimenta, lohta <strong>ja</strong> siikaa istutuksia varten.Tiedot saatu yritykseltä.GUY GRANBERGEdellinen lupa (Hevy 4.6.1991 ennakkotieto): 22 000 kg vuodessa kirjolohta.Viime vuosina viljelty n. 6 000 kg verkkokassissa.Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös 21.10.2004: Käytettävä rehu saa sisältääkorkeintaan 260 kg fosforia <strong>ja</strong> korkeintaan 1 800 kg typpeä vuositasolla. Rehunasaadaan käyttää kuivarehua <strong>ja</strong> kokonaisia silakoita.Kalat perataan Valkon troolarisatamassa.Hyväksytty huhtikuussa 2006
10/57Tiedot saatu Perna<strong>ja</strong>n kunnalta <strong>ja</strong> Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta.BÄSTÖ FORELL (= Helge Holmströmin meriviljelimö, fuusioitunut Bästö Forell Ab:henvuonna 2000)Edellinen lupa (vesioikeusistuin 30.8.1996): 80 000 kg vuodessa.Viime vuosina viljelty n. 70 000 kg, kasseissa kahdessa eri paikassa sekätalvisäilytyspaikassa.Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös 21.10.2004: Kun rehuna käytetään osaksisilakkaa, käytettävä rehu saa sisältää korkeintaan 1 000 kg fosforia <strong>ja</strong> korkeintaan 7 200kg typpeä vuositasolla. Käytettäessä yksinomaan kuivarehua käytettävä rehu saasisältää korkeintaan 930 kg fosforia <strong>ja</strong> korkeintaan 6 700 kg typpeä vuodessa.Kalat perataan Valkon troolarisatamassa.Tiedot saatu Perna<strong>ja</strong>n kunnalta <strong>ja</strong> Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta.HANDELSBOLAGET ALTARSKÄR FORELL (= Handelsbolaget Helgoland.Edellinen lupa (vesioikeusistuin 7.12.1995): 110 000 kg vuodessa.Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös 21.10.2004: Käytettävä rehu saa sisältääkorkeintaan 930 kg fosforia <strong>ja</strong> korkeintaan 6 700 kg typpeä vuositasolla.Viime vuosina viljelty n. 35 000 kg, kahdessa eri paikassa sekä talvisäilytyspaikassa.Kalat perataan Valkon troolarisatamassa.Lupa-anomus jätetty Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 110 000 kilon viljelystä.Tiedot saatu Perna<strong>ja</strong>n kunnalta <strong>ja</strong> Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta.Perna<strong>ja</strong>n kunnan alueella on lisäksi luonnonravintolammikko, jossa kasvatetaan kuhaa.Lamikon omistaa Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos <strong>ja</strong> sitä hoitaa Tmi Outi Jalli.Tiedot saatu yritykseltä.2 . 5 K a l a s t u s o i k e u s , k a l a s t u s l u p a j a k a l a s t u s m a t k a i l uOikeus harjoittaa kalastusta <strong>ja</strong> määrätä siitä kuuluu vesialueen omista<strong>ja</strong>lle, jollei tätäoikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei kalastuslaissa muuta säädetä.Henkilöt, jotka ovat 18-64 vuotiaita, voivat läänikohtaisen viehekalastusmaksunsuorittamalla harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla, kelalla <strong>ja</strong> vieheellä, kuitenkinvetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä tai syvääjällä.Edellä mainitut kalastustavat ovat kuitenkin kiellettyjä:- lohi- <strong>ja</strong> siikapitoisten vesistöjen koski- <strong>ja</strong> virtapaikoissa- sellaisilla vesialueilla, joilla kalastaminen on muun säännöksen no<strong>ja</strong>lla kielletty.Onginta-, pilkintä- <strong>ja</strong> viehekalastuskilpailu<strong>ja</strong> sekä muita vastaavia järjestettyjätilaisuuksia varten on haettava myös kalastusoikeuden halti<strong>ja</strong>n lupa.Kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa silakan, kilohailin,kuoreen <strong>ja</strong> muikun pyyntiä verkolla meressä myös yleiseen vesialueeseenkuulumattomalla, kunnassa olevalla vesialueella, joka si<strong>ja</strong>itsee ulkosaaristossa tai aavaaselkää vastassa. Milloin tällainen vesialue on kylänra<strong>ja</strong>n sisäpuolella, kylässä muutoinHyväksytty huhtikuussa 2006
11/57kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa siellä myös koukkukalastusta (eikuitenkaan pitkälläsiimalla).Yleisellä vesialueella meressä on jokaisella Euroopan talousalueeseen kuuluvassavaltiossa vakinaisesti asuvalla kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta. Pohjoismaidenkansalaisilla on kotipaikasta riippumatta oikeus kotitarve- <strong>ja</strong> virkistyskalastukseenyleisellä merialueella.2.5.1 Kalastuslupajärjestelmä <strong>ja</strong> maksutKuvio 7.ONKIMINEN JAPILKINTÄ1) 2)VAPAKALASTUSHeitto- tai vetouistelu1 vavalla 1), 3)MUU KALASTUSVetouisteluuseammalla vavallaMuu kalastus <strong>ja</strong>ravustusKalastuslupajärjestelmäAlle 18-vuotiaat <strong>ja</strong>65 v täyttäneetMaksuton, yleinenkalastusoikeusEi valtionkalastuksenhoitomaksuaEi läänikohtaistaviehekalastusmaksuaEi valtionkalastuksenhoitomaksuaAina vedenomista<strong>ja</strong>n lupa18–64-vuotiaatMaksuton, yleinenkalastusoikeusValtionkalastuksenhoitomaksu sekälisäksi joko läänikohtainenviehekalastusmaksu taivedenomista<strong>ja</strong>n lupaValtionkalastuksenhoitomaksusekä aina vedenomista<strong>ja</strong>n lupa1) Kalastusoikeus on kuitenkin rajoitettua siten että kalastus on kielletty lohi- <strong>ja</strong>siikapitoisten vesistöjen koski- <strong>ja</strong> virtapaikoilla sekä niillä vesialueilla, joillakalastaminen on jonkin muun säännöksen no<strong>ja</strong>lla kielletty.2) Voidaan käyttää kelallista vapaa, joka ei sovellu heittokalastukseen.3) Tietyillä vesialueilla voi läänikohtaiseen viehekalastusmaksuun perustuvakalastus olla kiellettyä.Valtion kalastuksenhoitomaksu suoritetaan maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tililleNordea-pankkiin: 166030–101496.Kalastuksenhoitomaksu on vuonna 2006: 20 € / kalenterivuosi tai 6 € / seitsemänpäivää. Maksu on henkilökohtainen <strong>ja</strong> koskee myös sitä joka kalastaa omallavesialueellaan.Läänikohtainen viehekalastusmaksu suoritetaan maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tililleNordea-pankkiin. Etelä-Suomen läänin maksu suoritetaan tilille 166030-106594.Viehekalastusmaksu on vuonna 2006: 27 € / kalenterivuosi tai 6 € / seitsemän päivää.Maksu on henkilökohtainen.Hyväksytty huhtikuussa 2006
2.5.2 Paikalliset kalastusluvatKalastusalueiden tiodossa on seuraavat paikalliset kalastusluvat:12/57Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue: Torbjörn Bergström, puh. 040-5340 411, hoitaa päivälupienmyyntiä Koskenkylän kartanon <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kunnan vesialueille. Christian Hildéniin,puh. 050-571 8115, voi ottaa yhteyttä kalastusluvan saamiseksi Strömslandin kartanonvesille <strong>ja</strong> Risto Volaseen, puh. 0500-490 489, luvan saamiseksi Rösundiin.Loviisan <strong>ja</strong> Ruotsinpyhtään kalastusalueet: Loviisan kaupungin vesialueet:Rahatoimisto, puh. 5551, Motorest Ankkurituuli, puh. 535 787, Kahvila RavintolaSafcafe, puh. 517 100.Ruotsinpyhtään kalastusalue: Näsbyn kalastuskunnan vesialueille on saatavissakalastuslupia Kuninkaankylän Osuuspankista. Kyläläiset <strong>ja</strong> kesävieraat voivat ottaayhteyttä Nils Neuvoseen, puh. 0500 207 761, luvan saamiseksi Bockholmeninkalastuskunnan vesialueille, kesävieraat voivat ottaa yhteyttä Gerhard Björkmaniin,puh. 040 718 9950, kalastamisesta Björkmanien vesialueella Vahterpäässä.2.5.3 KalastusmatkailuyrityksetAinakin Perna<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Loviisan kalastusalueilla toimivat seuraavatkalastusmatkailuyritykset: Agur Kalastuspalvelu Ab – kalastusopas Erik Herlevi, FmaFishing Lady – Riitta Ruuskanen, Itä–Uudenmaan kalastuspalvelu – Juho Heikkinen, <strong>ja</strong>Fishing Lords.2 . 6 V a p a a - a j a n k a l a s t u s2.6.1 Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastusyhdistyksiäKalastusalueilla on tiedossaan seudulta viisi vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastusjärjestöä:Ruotsinpyhtään kalastusalue: Ruotsinpyhtään kalaveikot n. 205 jäsenellään, joista 70kalastaa aktiivisesti. Jäsenten kolme suosituinta pyyntivälinettä ovat pintaverkko,pilkkivapa <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>verkko.Loviisan kalastusalue: Loviisan seudun eränkävijät n. 100 jäsenellään, joista 30-40 ontoimivia. Meriuisteli<strong>ja</strong>t ry 48 jäsenellään, joista 34 on toimivia. Jäsenten kolmesuosituinta pyyntivälinettä ovat uistin, heittovapa <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>verkko.Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue: Askolinin metsästys-kalastus kerho ry n. 30 jäsenellään, joista 5-10 on toimivia. Jäsenten kolme suosituinta pyyntivälinettä ovat poh<strong>ja</strong>verkko, heitto- <strong>ja</strong>pilkkivapa.Mäntsälän kalakerho n. 513 jäsenellään, joista n. 100 on toimivia . Kerho si<strong>ja</strong>itseeMäntsälässä, mutta jäsenet kalastavat eri puolilla Uuttamaata. Perna<strong>ja</strong>sta kerho onvuokrannut vesiä Koskenkylän kartanolta. Jäsenten kolme suosituinta pyyntivälinettäovat pilkkivapa, heittovapa <strong>ja</strong> uistin.Hyväksytty huhtikuussa 2006
2.6.2 Kalastajien määrä, saaliit <strong>ja</strong> välineet13/57Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastajia <strong>ja</strong> heidän saaliitaan koskevat tiedot perustuvat seuraavienjulkaisujen tilastoihin: Kuinka Suomi kalastaa, Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> 121/1998 osaraportti1, Kuinka Suomi kalastaa, Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> 131/1998 osaraportti 2 <strong>ja</strong> Suomi kalastaa2001, Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> nro 266, Korhonen 1990.Kuvio 8.Saalis kiloissa <strong>ja</strong>ettuna eri lupatyypeilleKokonaissaalis v.1997Kokonaissaalis v.2001Viehekalastus”läänikortilla”Viehekalastusvedenomista<strong>ja</strong>nluvallaMuukalastus,vedenomista<strong>ja</strong>nlupaOnginta<strong>ja</strong>pilkintä*Laiton/luvatonkalastusRuotsinpyhtää 112 000 75 000 6 000 3 000 24 000 42 000 0Loviisa 110 000 274 000 6 000 2 000 247 000 19 000 0Perna<strong>ja</strong> 270 000 180 000 43 000 2 000 65 000 46 000 24 000Tieto<strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksen kokonaissaaliista v. 1997 <strong>ja</strong> v. 2001 vastaaviltakalastusalueilta, määrät kiloina.*Kalastus ilman muodollista kalastuslupaa <strong>ja</strong> kalastaminen suorittamatta valtionkalastuksenhoitomaksua.Kuvio 9. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksen tavallisimmat saalislajit v. 1997 <strong>ja</strong> 2001, määrätkiloinaLajiRuotsinpyhtää LoviisaPerna<strong>ja</strong>1997 2001 1997 2001 1997 2001Ahven 44 000 43 000 33 000 30 000 73 000 47 000Hauki 24 000 9 000 18 000 ? 97 000 58 000Kuha 2 000 ? 9 000 ? 24 000 20 000Lahna 8 000 ? 6 000 ? 23 000 4 000Siika 7 000 ? 1 000 ? 3 000 2 000Särki <strong>ja</strong> sulkava* 18 000 3 000 12 000 ? 19 000 15 000* Vuonna 2001 särkeä <strong>ja</strong> sulkavaa, vuonna 1997 särkeä.? Tiedot puuttuvat selvityksestä epävarmuustekijöiden johdosta.Kuvio 10. Tieto<strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastajista vuosina1988, 1997 <strong>ja</strong> 2001Ruotsinpyhtää Loviisa Perna<strong>ja</strong>Vuosi 1988 1997 2001 1988 1997 2001 1988 1997 2001Kalastajia, kpl/v. 2 500 5 849 5 900 9 000 5 650 10 600 6 500 12 889 9 800Kalastusvrk. yht. 20 000 70 000 51 000 70 000 45 000 92 000 40 000163 000 85 000Viehekalastusta”läänikortilla”, vrk9 323 8 000 3 570 10 000 42 545 18 000Viehekalastustavedenomista<strong>ja</strong>n9 677 4 000 4 430 2 000 7 455 4 000luvalla, vrkOngintaa <strong>ja</strong> pilkintää,vrk24 000 32 000 23 000 29 000 48 000 33 000Muuta kalastustavedenomista<strong>ja</strong>nluvalla, vrk27 000 7 000 14 000 51 000 65 000 30 000Hyväksytty huhtikuussa 2006
14/57Koko suunnittelualueen piirissä on vuodesta 1977 lähtien kalastanut vuosittain 24 000 –26 000 vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong>a. Keskisaalis on n. 20 kg / henkilö / vuosi.Koko maan mittakaavassa ahven on tärkein pyyntilaji ongittaessa <strong>ja</strong> pilkittäessä.Molemmat kalastustavat ovat valikoivia, mutta pilkkiminen on lajikoostumukseltaanhieman laajempaa.Hauki on tärkein heittovapa- <strong>ja</strong> vetokalastuksen (vetouistelun) pyyntilaji. Lajivalikoimaon vetouistelussa monipuolisempi. Kokonaissaaliista yksitoista prosenttia pyydettiinvirvelillä <strong>ja</strong> seitsemän prosenttia uisteltiin. Onki- <strong>ja</strong> heittovavalla kalastetaan useamminrannalta kuin veneestä käsin.Isoimmat saaliit saadaan verkolla, verkkokalastus tuottaa kokonaista 48 prosenttiavapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksen kokonaissaaliista.Tutkimusten mukaan yhteenlaskettu vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastuspaine on näiden kolmenkalastusalueen piirissä vaihdellut n. 7 %:n <strong>ja</strong> 9,5 %:n välillä vuosien 1988-2001 kuluessa.Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan kalastuspaine on n. 9 %. Prosenttiyksiköt ovatvertailua niiden kalastusalueiden kesken, jotka si<strong>ja</strong>itsevat Uudenmaan Työvoima- <strong>ja</strong>elinkeinokeskusten toimialueella. Kalastuksen kokonaispaine on keskuksen alueella100%. Pinta-alan mukaan laskettuna kalastuspaine on suurinta Loviisankalastusalueella <strong>ja</strong> pienintä Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueella.Kuvio 11.Kalastusvuorokausia/hehtaari2118vuor151296RuotsinpyhtääLoviisaPerna<strong>ja</strong>301988 1997 20012 . 7 K a l a k a n n a n t i l a j a k u t u a l u e e tKalastusalueilla ei ole erillisiä tieto<strong>ja</strong> kalakannan tilasta alueella, vaan esitetään kokoSuomenlahtea koskevia tieto<strong>ja</strong>, ellei toisin mainita. Tiedot on otettu maa- <strong>ja</strong>metsätalousministeriön julkaisuista Kalavarat 2003 <strong>ja</strong> 2004 sekä teoksista Kalastus2003:61, Kalavedet kuntoon Rista <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos) <strong>ja</strong> Iso kalakir<strong>ja</strong>ahvenesta vimpaan (kirjoittanut Hannu Lehtonen). Tiedot kutualueista ovat vuoden1992 suunnitelmista sekä kalastusalueiden kalastuskyselystä syksyltä 2003.Hyväksytty huhtikuussa 2006
15/572.7.1. KuhaKuha kutee touko-kesäkuussa, jolloin veden lämpötila on n. 12 astetta, yleensämatalissa lahdissa, joissa on kova kivi-, sora- tai savipoh<strong>ja</strong>. Mäti voidaan laskea myöskasvuston sekaan. Vahvo<strong>ja</strong> vuosiluokkia esiintyy lämpiminä kesinä; ihanteellinenkasvulämpötila on kokonaista 29 astetta.Kuhan tärkeimmät kutualueet ovat Ruotsinpyhtään kalastusalueella Klobbfjärden <strong>ja</strong>Ahvenkoskenlahti, Loviisan kalastusalueella Loviisanlahti pohjoiseen lin<strong>ja</strong>lta Siksala-Monäs <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueella Ison Perna<strong>ja</strong>nlahden suualue (NVP 1992).Ammattikalastajien kuhasaaliista saadaan merialueella 95 % verkolla <strong>ja</strong> 4 % rysällä.Puolet ammattikalastajien saaliista Suomenlahdella pyydetään 46-50 mm:n verkolla, 46prosenttia 45 mm:n verkolla <strong>ja</strong> neljä prosenttia 51-60 mm:n verkolla. Ammattikalastajienmukaan hyljekannan heikentävä vaikutus kuhankalastukseen on lisääntynyt.Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong>t pyytävät kuhaa verkolla <strong>ja</strong> uistelemalla.Yli 80 % Suomenlahdella pyydettyjen kuhien määrästä poh<strong>ja</strong>utui vuonna 2003vuosiluokkaan 1997 <strong>ja</strong> loput pääasiassa vuosiluokkiin 1999 <strong>ja</strong> 1998. Kalavarat 2004:nmukaan on luultavaa, että saalismäärät tulevat vähenemään, vuosiluokka 2000 olitodella huono. Vuosiluokat 2001-2003 vaikuttavat paremmilta.Kuhasaaliita voidaan pitkällä tähtäyksellä saada lisääntymään sekä korottamalla kalanvähimmäismittaa että suurentamalla sallittua solmuväliä. Tärkeää on myös se, ettäverkon lanka on riittävän paksua. Verkon solmuvälin tulisi olla vähintään 50 mm, niinettä mahdollisimman monet naaraat voisivat kutea ainakin kerran. Kuhankalastustavoidaan säädellä a<strong>ja</strong>llisella tai paikallisella kalastusrajoituksella.Kuhan kasvunopeudelle <strong>ja</strong> kuolleisuudelle (pois kalastettavien kalojen osuus kannasta)on Mallinniuksen Saaristomereltä tekemän tutkimuksen mukaan olennaista merkitystäsillä, kuinka verkon solmuvälin korotus vaikuttaa ammattikalastuksenkannattavuuteen. Edellytykset sille että solmuvälin korotus on ammattikalastuksellekannattava on suurempi Suomenlahdella kuin Saaristomerellä.2.7.2. AhvenAhvenen tärkeät kutualueet Ruotsinpyhtään kalastusalueella ovat mm. Gäddbergsön <strong>ja</strong>Vahterpään koillisrannat, Gäddbergsön <strong>ja</strong> Kampuksen välinen alue, Vahterpääneteläranta sekä Ahvenkoskenlahden länsiranta (NVP 1992). Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueellaahven kutee useimmilla rannoilla sisäsaariston vesillä.Ahvenen lisääntyminen riippuu lämpötilasta; mitä lämpimämpi kevät <strong>ja</strong> kesä, sitäuseampia kalo<strong>ja</strong> syntyy <strong>ja</strong> jää eloon. Myös kohtuullisen rehevöitymisen pitäisi suosiaahventa.Ammattikalasta<strong>ja</strong>t pyytävät ahventa pääasiassa verkolla <strong>ja</strong> rysällä. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong>tpyytävät ahventa pilkkivavalla, verkolla, katiskalla, onkivavalla <strong>ja</strong> muilla vavoilla <strong>ja</strong>koukulla.Hyväksytty huhtikuussa 2006
2.7.3. Hauki16/57Itämeressä hauki on yleisesti hyvin paikallinen laji, eivätkä kutuvaelluksetkaan ulotuyleensä pitemmälle kuin lähimmälle sopivalle kutualueelle, ts. matalille,runsaskasvustoisille rannoille. Seudulla, jolla on runsaasti sopivia kutupaikko<strong>ja</strong>, kutusen vuoksi tapahtuukin suurilla aloilla. Hauen tärkeitä kutualueita Ruotsinpyhtäänkalastusalueella ovat mm. Gäddbergsön <strong>ja</strong> Vahterpään koillisrannat, Gäddbergsön <strong>ja</strong>Kampuksen välinen alue, Vahterpään eteläranta sekä Ahvenkoskenlahden länsiranta(NVP 1992). Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueella hauki kutee yleensä matalilla, rikaskasvustoisillarannoilla.Ammattikalasta<strong>ja</strong>t pyytävät haukea tavallisesti verkolla, iskukoukulla sekä rysällä <strong>ja</strong>vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong>t verkolla <strong>ja</strong> virvelivavalla. Hauki on Suomessa yleensä vähentynytulkosaaristossa. Syytä ei ole löydetty, mutta taustalla oletetaan olevanympäristömuutosten. Sisäsaaristossa kanta on edelleen hyvä <strong>ja</strong> saaliit ovat kasvaneet.Alle puolimetriset hauet kasvavat nopeasti. Tämä koskee erityisesti naaraita. Joshalutaan turvata haukivarat mahdollisimman hyvin, ei kannattaisi pyytää näitä kalo<strong>ja</strong>.Hauelle sopiva solmuväli on 50:n <strong>ja</strong> 60:n millin välillä. Tällä solmuvälillä yli 95 %hauista on yli 50-senttisiä.2.7.4. SiikaKalastusalueilla on siian kutemisesta tieto<strong>ja</strong> seuraavilla alueilla: Abborfjärden,Vårdholmsfjärden <strong>ja</strong> vesialueet Sondaröstä etelään.Vaellussiika nousee kutemaan Koskenkylänjokeen.Siiasta on useita ekologisia muoto<strong>ja</strong>. Alueen piirissä esiintyy ensi kädessä isokasvuinenvaellussiika, joka nousee juokseviin vesiin kutemaan, <strong>ja</strong> ns. saaristosiika, joka kuteemeressä. Suomenlahdella vaellussiika voi painaa jo nelivuotiaana kilon. Vaellussiikakutee suhteellisen matalassa vedessä, jossa on sora- <strong>ja</strong> hiekkapoh<strong>ja</strong>, useimmiten syyslokakuussa.Saaristosiika kutee vedenalaisilla kareilla.Seuraava ote on julkaisusta Uudenmaan rannikon siiat. Tutkimustuloksia vuosilta 1995-2003; Kala- <strong>ja</strong> riistaraportte<strong>ja</strong> 339. Huomattakoon, että tutkimus koskee Hankoa, Espoota<strong>ja</strong> Vantaanjoen suuta.”Valtaosa Suomenlahden siikasaaliista perustuu istutuksiin, mutta paikallisesti myösluonnossa lisääntyvillä merikutuisilla siikakannoilla on merkitystä.Vaellussiikaistutukset yksikesäisillä poikasilla aloitettiin Vantaanjoella <strong>ja</strong> muuallaUudenmaan rannikolla 1980-luvulla. Hangon saaristosiikaa on istutettu 1990-luvultaalkaen. Istutusten ansiosta Suomenlahden ammattikalastuksen siikasaalis kasvoi 1980-luvulta alkaen <strong>ja</strong> oli korkeimmillaan yli 50 000 kg vuodessa. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksensiikasaalis on ollut moninkertainen ammattikalastajien saaliisiin verrattuna. Suurin osasiikasaaliista saadaan verkoilla kuhan kalastuksen yhteydessä. Vuosituhannen vaihteenjälkeen siikasaaliit ovat kääntyneet laskuun runsaista istutuksista huolimatta. Syynä voiolla siian kasvun heikkeneminen tai lisääntynyt kuolevuus. Myös kalastuksenvaikeutuminen hylkeiden vuoksi <strong>ja</strong> pyyntiponnistuksen väheneminen ovatvaikuttaneet saaliisiin.Siikojen kasvunopeudessa on suurta vaihtelua. Saaristosiika kasvaa jonkin verranHyväksytty huhtikuussa 2006
17/57hitaammin kuin vaellussiika. Saaliissa ei näitä kahta siikamuotoa pystytä erottamaantoisistaan. Siikojen kasvu näyttää tutkimus<strong>ja</strong>kson aikana hidastuneen, mikä voi johtuavoimakkaasta valikoivasta kalastuksesta, saaristosiikojen osuudesta saaliissa taiSuomenlahden ekosysteemissä tapahtuneista muutoksista.Istutusten tuotoksi arvioitiin vaellussiialle 120—240 kg tuhatta yksikesäistä istukastakohti, saaristosiialle 100—200 kg. Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin itäisenSuomenlahden siikaistutusten tuotto. Siikaistutukset ovat olleet kannattavia jo saaliinkalasta<strong>ja</strong>hinnan perusteella laskettuna, vaikka virkistysarvoa ei otettaisi huomioon.Siian kalastus on Uudenmaan rannikolla tehokasta. Vaellussiian vuotuinenkokonaiskuolevuus on 60—70 %, saaristosiian noin 50—60 %. Siian verkkosaaliistasuurin osa saadaan nykyisin 45 <strong>ja</strong> 50 mm:n solmuväleillä. Uudenmaan rannikolla ollaansiirtymässä laajoilla alueilla 50 mm:n pienimpään sallittuun solmuväliin. Tällöinvaellussiikasaalis kasvanee nykyisestä va<strong>ja</strong>at 10 %. Saaristosiikasaaliiseen muutos eijuurikaan vaikuta. Hidaskasvuisimmat siiat jäävät 50 mm:n solmuvälilläverkkokalastuksen ulkopuolelle, mutta vapakalasta<strong>ja</strong>t pystyvät hyödyntämään tätäosaa kannasta.”Kalavarat 2004:n mukaan ammattikalasta<strong>ja</strong>t pyytävät Suomenlahdella 60 % siiastaverkolla <strong>ja</strong> 40 % rysällä <strong>ja</strong> iskukoukulla. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong>t pyytävät siikaa pääasiassaverkolla, mutta erilaisten vapojen käyttö on lisääntynyt.Siianpyynti on myös riippuvaista siitä, miten hyljekannat kehittyvät. Hyljekannankasvaettua kalastus on vaikeutunut <strong>ja</strong> siikasaaliit pienenneet.Abborfjärdenillä siikaa pyydetään mädin vuoksi. Etelä-Suomen Merikalasta<strong>ja</strong>in liitontoiminnanjohta<strong>ja</strong>n Teemu Tastin mukaan osa siioista istutetaan vastahaudottuina, osavarttuneina, <strong>ja</strong> osa menee ruokakalaviljelmille. Istutettava kala lasketaanAbborfjärdeniin <strong>ja</strong> edemmäs itään.2.7.5. MadeMateen kuteminen tapahtuu enimmäkseen sisä- <strong>ja</strong> keskisaariston vedenalaisilla kareilla.Ruotsinpyhtään kalastusalueella tärkeitä kutualueita ovat mm. Jomalsund,Gäddbergsön <strong>ja</strong> Kampuksen välinen salmi sekä Ahvenkoskenlahdella Rönnskäriä <strong>ja</strong>Kolholmenia ympäröivä alue <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueella Sarvsalön <strong>ja</strong> Kärpen välinenalue (NVP 1992).Made on kylmien vesien kala, joka vaatii korkeaa happipitoisuutta. Kutu tapahtuutalven aikana, tavallisesti tammi-helmikuussa. Viime vuosina madetta on myösistutettu. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka istutukset ovat onnistuneet, mutta luonnollistalisääntymistä ei ole odotettavissa ylilannoitetuissa vesissä.2.7.6. AnkeriasAnkerias kutee Atlantilla Sargassomeressä.Ankeriasta esiintyy luonnollisesti rannikkovesillämme, mutta taloudellisesti tuottavatankeriaskannat ovat täysin riippuvaisia istutuksista. Ankeriaanpoikasia on tuotuvuodesta 1989 lähtien Englannista. Kalo<strong>ja</strong> pidetään karanteenissa Ruotsissa. HyvissäHyväksytty huhtikuussa 2006
18/57olosuhteissa kehittyy useammin naaraita, joiden kasvu on merkittävästi parempi kuinkoiraiden. Suomessa istutetuista ankeriaista kehittyy alle 10 % koiraita.Ankeriaanistutukset ovat kannattavia, hyötyvaikutus riippuu kalastuksenjärjestämisestä. Ankeriasta pyydetään enimmäkseen pitkälläsiimalla, katiskalla, matoongella<strong>ja</strong> rysällä.2.7.7. MeritaimenAikaisemmin meritaimen on lisääntynyt lähes kaikissa Suomen joissa, jotka laskevatSuomenlahteen, mutta 70-luvulle tultaessa oli suurin osa luonnollisia kanto<strong>ja</strong> kuollut.Meritaimenen pyynti merellä on käytännössä kokonaan riippuvainen istutuksista.Suurin osa Suomenlahden taimenista pyydetään muun kalanpyynnin ohessakalastettaessa kuhaa verkolla.Kymmenen viime vuoden aikana ovat istutukset tuottaneet yhä pienempiä saaliita,huolimatta siitä että istutuksia on <strong>ja</strong>tkettu suuressa mitassa <strong>ja</strong> viljelmiä on pyrittykehittämään. Tärkeänä syynä huonoon suuntaan menolle on ollut kalastustavanmuutos, joka on johtanut siihen että pyydettyjen taimenten koko on keskimäärinpienentynyt. Istutetut kalat ovat 1990-luvun keskivälin jälkeen jääneet aiempaahuonommin eloon. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue istutti 1 000 merkittyä taimenta vuonna 2001.Näistä on palautettu vain 21 merkkiä, mikä merkitsee, että istutus on ollut selvästikannattamaton. Sitä paitsi palautetuista merkeistä on 11 kappaletta löydettylinnunpesistä. Paitsi kunnostamalla kutu- <strong>ja</strong> poikaspaikko<strong>ja</strong> voidaan taimenkanto<strong>ja</strong>elvyttää käyttämällä harvempaa solmuväliä, minkä ansiosta pyydettyjen kalojenkeskikoko kasvaisi. Samalla suurempi osa luonnonkannoista polveutuvista emokaloistavoisi palata kotijokiin kutemaan. Tehokas vähimmäismitan nostaminen 40 cm:stä 50cm:iin voisi myös selvästi parantaa istutusten tuottavuutta.Kuvio 12.Meritaimen, tuotto kg/1000 kpl. <strong>ja</strong> jälleenpyyntisaalis %:na, SuomenlahtiTuotto (kg/1000 ist.)500450400350300250200150100500Avkastning kg/1000 st.Återfångst %18161412108642019831985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003Palautus %IstutusvuosiluokkaRiista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos, Ari SauraHyväksytty huhtikuussa 2006
2.7.8. Silakka19/57Silakka kutee keväästä syksyyn, <strong>ja</strong> kudun a<strong>ja</strong>nkohta määräytyy mm.ympäristötekijöiden <strong>ja</strong> yksittäisten kalojen kunnon mukaan. Pääkutu alueella tapahtuukeväällä, kun taas syyskutu on merkityksetöntä. Loviisan kalastusalueella silakantärkeimmät kutupaikat ovat länteen Monäsistä, itään <strong>ja</strong> etelään Vårdöstä, ulommanTäktaren luona <strong>ja</strong> Hästholmsfjärdenillä. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueella kutualueita onPåsalon länsipuolella, Käldöstä koilliseen, Hudöstä itään, Bästöstä itään <strong>ja</strong> kaakkoon,Hamnholmenista pohjoiseen sekä Hästöstä etelään (NVP 1992).Silakkakantaa ylikalastetaan sillä alueella, johon Suomenlahti kuuluu. Kalakuolevuuslisääntyi voimakkaasti 1990-luvun kuluessa mutta vähentyi vuodesta 2000 vuoteen 2002mennessä 20 prosenttiyksiköllä. Vielä vuonna 2002 kalakuolevuus oli kaksi kertaasuurempi kuin mitä varovaisuusperiaate suosittelee. Kutupopulaation biomassa onvähentynyt sitten 1970-luvun, <strong>ja</strong> vuosi 2001 oli pahin. Kutevien silakoiden määrä oliaika tasainen aina vuoteen 1996 mutta on sen jälkeen voimakkaasti vähentynyt. Kasvuon huomattavasti huonontunut 1980-luvun puolivälistä lähtien. Huonontunut kasvujohtuu kehnosta ravintotilanteesta.Vuosina 1989, 1994 <strong>ja</strong> 2002 silakan kuteminen onnistui Suomenlahdella hyvin.2.7.9. LohiLähin lohen kutualue on Kymijoki. Nevajoen istutukset ovat olleet hyödyksiSuomenlahden kalastukselle. Suuri osa Itämeren lohisaaliista on peräisin istutuksista.Vuonna 2002 Itämereen istutettiin yhteensä 7 miljoonaa smolttia.Hylkeet aiheuttivat vahinkoa lohenkalastukselle pitkin Suomen rannikkoa. Kalasta<strong>ja</strong>tjoutuivat vuonna 2003 heittämään pois 61 000 kg hylkeen raatelemia lohia.Todellisuudessa määrä voi olla lähes kaksinkertainen. Neljäsosa Suomenlahdenammattikalastajien lohisaaliista on hylkeiden turmelemaa.2.7.10. Solmuvälin vaikutus saaliskalan kokoonKuvio 13. Solmuvälin vaikutus saaliskalan kokoon35 40 45 50 55 60 65 70 75 80MeritaimenA 25 30 33 34 35 37 42 47 52 64B 32 40 47 49 55 59 64 67 69 75KuhaA 30 34 37 41 44 45 45 46B 33 36 41 45 48 50 52 53SiikaA 34 37 41 44 47 51 54B 38 42 46 49 53 57 61Rivin A luvut kertovat, minkä pituinen laji (cm) alkaa tarttua verkkoon mainitullasolmuvälillä. Rivin B luvut ilmoittavat koon (cm), jolla pyyntiväline ontehokkaimmillaan.Langan paksuus <strong>ja</strong> pehmeys sekä verkon kireys vaikuttavat myös siihen, miten kalattarttuvat verkkoon.Hyväksytty huhtikuussa 2006
20/572 . 8 E r i l a i s i a k a l a s t u k s e e n v a i k u t t a v i a m ä ä r ä y k s i ä2.8.1. ViehekalastuskieltoalueetKalastusalueiden piirissä ei ole aluerajoituksia onki-, pilkki- <strong>ja</strong> pilkkiviehekalastukselle(Kalastuslaki, 8 <strong>ja</strong> 11 §).2.8.2. Lohi- <strong>ja</strong> siikapitoiset vesistötRuotsinpyhtään kalastusalueen piirissä Kymijoki kuuluu lohi- <strong>ja</strong> siikapitoisiinvesistöihin. Se merkitsee, että onginta, pilkintä <strong>ja</strong> viehekalstus ns. läänikortilla ei olesallittua koski- <strong>ja</strong> virtapaikoissa.2.8.3. Yleinen vesialueUudenmaan <strong>ja</strong> Kaakkois-Suomen TE-keskukset ovat päättäneet, että yleisillävesialueilla taimenen vähimmäismitta on 50 cm <strong>ja</strong> pienin sallittu solmuvälikalastettaessa meritaimenta poh<strong>ja</strong>verkolla on 65 mm. Päätös on voimassa 1.8.2004-31.12.2012. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hankittua verkkoa, jonka solmuvälion 51 mm:n <strong>ja</strong> 65 mm:n välillä, voidaan käyttää 31.7.2007 asti. Maaseutuelinkeinojenvalituslautakunta on hylännyt päätöksestä jätetyt valitukset. Suullisten tietojen mukaan(elokuulta 2005) asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen.2.8.4. KalaväyläKalastuslain 24 §:n mukaan (286/82) tulee joessa sekä salmessa tai kapeikossa, jotatarkoitetaan vesilain 1 luvun 13 §:ssä, pitää valtaväylä auki kalan kulkua varten. Missäjoki yhtyy mereen tai järveen, valtaväylän <strong>ja</strong>tkeena on kalaväylä, joka käsittääsyvimmällä kohdalla kolmanneksen kysymyksessä olevan vesialueen leveydestä <strong>ja</strong>ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalan kulku on turvattu. Ympäristölupavirastovoi kuitenkin hakemuksesta määrätä toisin. Lain 25 §:n mukaan on lukuun ottamattapitkääsiimaa <strong>ja</strong> muuta koukkupyydystä, joka valtaväylässä ei haittaa kulkemista,valtaväylä <strong>ja</strong> kalaväylä myös pidettävä vapaana seisovista kalanpyydyksistä.Korkein tuomioistuin on 11.3.1991 vahvistanut kalaväylän Ahvenkoskenlahdelle <strong>ja</strong>Svartholman koillispuoliselle salmelle, <strong>ja</strong> verkkokalastus sekä lohiloukut ovatniinmuodoin kiellettyjä tällä alueella (ks. karttaliite). Itä-Suomen vesioikeus on vuonna1998 päättänyt, että Ahvenkosken voimalaitoksen pitää vuosittain suorittaakalatalousmaksu.*Poikkeuslupa: Kalatalousyksikkö on päätöksellään 8.10.2001, uudistettu 19.12.2003(dnro 2857/5713/2003), antanut Merikylän osakaskunnalle oikeuden kalastaa 20:llä 30metriä pitkillä verkoilla kalaväylällä. Pienin sallittu solmuväli on 55 mm, <strong>ja</strong> langanpaksuus saa olla korkeintaan 0,2 mm. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun.Säädökset kalaväylästä <strong>ja</strong> valtaväylästä ovat voimassa, vaikkei rajo<strong>ja</strong> ole vahvistutettumaanmittausoikeudessa. Tämä merkitsee, että kalaväylä on olemassa mm. meressäHyväksytty huhtikuussa 2006
21/57siinä kohtaa missä Tesjoki <strong>ja</strong> Loviisanjoki laskevat mereen. Sitä paitsi on lukuisiasalmia, joita säädös koskee. Koska rajo<strong>ja</strong> ei ole selvitetty Tesjoelle <strong>ja</strong> Loviisanjoelle, ei olekarttaa, johon voisi viitata.* Kalatalousmaksulla tarkoitetaan maksua, joka ympäristöluvan saanutta velvoitetaanmaksamaan lievittääkseen aiheutettua haittaa. Kalatalousyksikkö tekee suunnitelmansiitä kuinka vuosittainen maksu tulee käyttää <strong>ja</strong> valvoo suunnitelman toteutusta.Kalastusalue voi antaa lausunnon suunnitelmasta.Hyväksytty huhtikuussa 2006
Kuvio 14.Kalaväylä Ahvenkoskenlahdella22/57Hyväksytty huhtikuussa 2006
2.8.5. Ruotsinpyhtään kalastusalue on tehnyt seuraavat päätökset23/57 Pienin sallittu solmuväli kuhankalastuksessa on 50 mm vuosien 2001-2005 aikana.Tiheämpisilmäisiä verkko<strong>ja</strong> saa käyttää rannoilla <strong>ja</strong> kareilla. Ravunpyynti on kielletty Tesjoessa aikana 21.7.2001-20.7.2007.2.8.6. Loviisan kalastusalue on tehnyt seuraavat päätöksetTäyttääkseen kalastuslain 1 §:n velvoituksen Loviisan kalastusalue on tehnyt seuraavatpäätökset: Kesäkuun aikana on kaikki sellainen kalastus kielletty Loviisanlahdella lin<strong>ja</strong>nVårdöudden – Hattom pohjoispuolella, joka vaatii vedenomista<strong>ja</strong>n luvan. Kieltokoskee verkkoa, virveliä, uistelua, pitkääsiimaa, koukkua <strong>ja</strong> rysää. Kielto onvoimassa vuoteen 2006, mainittu vuosi mukaan lukien. Pienin sallittu solmuväli verkkokalastuksessa on 45 mm vuosien 2001-2007 aikana <strong>ja</strong>50 mm a<strong>ja</strong>lla 1.1.2008-31.12.2012. Poikkeuksena on silakan, kilohailin <strong>ja</strong> kuoreenkalastus. Kuhan alin mitta on 40 cm. Meritaimenen alin mitta on 50 cm.2.8.7. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue on tehnyt seuraavan päätöksen Suositellaan, että kuhankalastuksesta pidättäydyttäisiin kalastusalueella aikana 1.6.-30.6.2005.2.8.8. Loviisan kaupungin päätöksiäPoh<strong>ja</strong>verkko: korkeintaan 3 kpl / ruokakunta (loviisalaiset),sisäsaaristossa verkon koko: enint. 30 m x 1,8 m <strong>ja</strong>ulkosaaristossa 30 m x 3,0 m, vähimmäissolmuväli 42 mm.Pintaverkko: korkeintaan 3 kpl / ruokakunta (loviisalaiset), verkon koko: enint. 30 m x3,0 m, vähimmäissolmuväli 80 mm, paitsi silakan, kilohailin, muikun, kuoreen <strong>ja</strong>täkykalan pyynnissä.Jos kumpaakin verkkotyyppiä käytetään samanaikaisesti, on maksu suoritettavamolemmista. Muutoin sovelletaan seuraavaa sääntöä: yhdestä pintaverkosta suoritettumaksu oikeuttaa kalastamaan vaihtoehtoisesti kahdella poh<strong>ja</strong>verkolla <strong>ja</strong> vastaavasti saakäyttää yhtä pintaverkkoa, jos on suorittanut maksun kahdesta poh<strong>ja</strong>verkosta.Uistelu: Uistelussa on vieheiden määrä venekuntaa kohti rajoittamaton.Loviisanlahdella on kiellettyä käyttää levittäjää tai vastaavia laitteita Svartholmastapohjoiseen sekä Hästholmsfjärdenillä Mössholmenista pohjoiseen.Pitkäsiima, korkeintaan 100 koukkua / ruokakunta.Katiska, ei rajoituksia.Koukku, korkeintaan 10 kpl / ruokakunta.Rysä, korkeintaan 3 kpl / ruokakunta.Hyväksytty huhtikuussa 2006
24/57Kaikki sellainen kalastus, josta kalasta<strong>ja</strong> on velvollinen maksamaankalastusvälinemaksun Loviisan kaupungille, on kielletty 15.4.-15.6. seuraavilla alueilla:1. Loviisanjoki <strong>ja</strong> Loviisanlahti kaupungin ra<strong>ja</strong> pohjoisra<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong> Tullisilta-Haruddetelära<strong>ja</strong>na.2. Kungsstenen, ympäristö 50 metrin säteellä.3. Kråkholmenin <strong>ja</strong> Siksalan välinen alue.4. Marbäckin alue Långholmenin pohjoiskärjestä länteen.5. Björnviken <strong>ja</strong> lahteen johtava salmi.6. Keitalavikenin sisäosa Svartholmanniemestä pohjoiseen.Verkkokalastus satama-altaassa on kielletty ympäri vuoden, koska satamanjärjestyssäännöt määräävät, että haittaa <strong>ja</strong> häiriötä aiheuttava kalastus on satamaalueellakielletty.2.8.9. Fortumin päätös (ydinvoimalaitos)Kalastus on kielletty Fortumin jäähdytysveden laskupaikassa. MaihinnousuHästholmenille on kielletty.2.8.10. LuonnonsuojelualueetPerna<strong>ja</strong>n kalastusalueella on ainakin seuraavat luonnonsuojelualueet, joilla onkalastusta koskevia määräyksiä:Hamnholmen ml. pieniä saaria sekä vesialue Sarvlaxin kylässä:Kiellettyä kulkea veneellä tai harjoittaa kalastusta a<strong>ja</strong>lla 1.4.-15.8. Vesialue on n. 295hehtaaria. Määräys ei koske omista<strong>ja</strong>a. (Uudenmaan lääninhallitus 4620/F 833/49 Lem<strong>ja</strong> 6102/E. 833/65 Änd.)Kuggen sekä vesialue Hudön itäpuolella, Sarvlaxin kylässä:Asiaton maihinnousu, kaikenlainen ammunta <strong>ja</strong> muu vesi- <strong>ja</strong> metsälintujen tai muunriistan häirintä on kielletty läpi vuoden. Vesialue on n. 6 ha (+ n. 6 ha Loviisankalastusalueella). Vesialueen omista<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> halti<strong>ja</strong>lla on oikeus harjoittaa kalastusta.(Uudenmaan lääninhallitus 4159/F.833/50 For.)Mössholmen <strong>ja</strong> Nätiholmen sekä vesialue Rösundin kylässä:Metsästys <strong>ja</strong> eläinten häirintä on kielletty. Mössholmenin ympäristön vesialue on n. 29ha <strong>ja</strong> Nätiholmenin n. 23 ha. (Uudenmaan lääninhallitus, viimeisin muutos: 7396/33/81Fa Gyl.)Aspskärin saariryhmä, läntinen Båklandet <strong>ja</strong> Haverörn sekä vesialue Sarvlaxinkylässä:Veneellä kulku <strong>ja</strong> kalastaminen on alueella kielletty 15.4.-15.8. Läpi vuoden on kiellettyäpyydystää tai häiritä eläimiä, olkootpa mitä lajia tahansa. Vesialue on n. 710 ha.(Uudenmaan lääninhallitus Nro 2949 <strong>ja</strong> 12585/33/74 And.)Furusundet Rösundin kylässä:Kaksi luotoa salmesta luoteeseen, toinen nimeltään Storkobben: Rauhoitus koskee kokovuotta, <strong>ja</strong> on kiellettyä kalastaa alueella tai sieltä käsin.Hyväksytty huhtikuussa 2006
25/57Alue luoteeseen Påsalösta, mm. Klovholmarna sekä vesialue:A<strong>ja</strong>lla 15.4.-15.8. on kiellettyä kulkea veneellä tai harjoittaa kalastusta, myösmaihinnousu on kielletty. Vesialue on n. 190 ha. (Uudenmaan lääninhallitus 7992/L833/43.)2.8.11. Naapurikalastusalueiden kalastusmääräyksiäPorvoonseudun kalastusalue: Hallitus on todennut, että 5 vuoden ylimenokaudenkielto käyttää 1,8 m:n tai syvempää verkkoa, jonka solmuväli on pienempi kuin 50 mm,koskee kaikkia kalastajia, paitsi ammattikalasta<strong>ja</strong>rekisteriin kuuluvia ammattikalastajia.Määräys astui voimaan 1.1.2004.Suositeltavat vähimmäismitat Porvoonseudun kalastusalueella: 40 cm kuhalle <strong>ja</strong> 50 cmmeritaimenelle.Tiedot saatu Tom Åbergilta.Pyhtään kalastusaluePäätös on voimassa 1.3.2003-1.3.2010.1. Alkaen 1.1.2005 on kuhan <strong>ja</strong> vaellussiian kalastus kielletty verkolla, jonka solmuvälion alle 50 mm. Kielto on voimassa viisi vuotta.2. Alkaen 1.1.2005 on lohen <strong>ja</strong> taimenen kalastus kielletty verkolla, jonka solmuväli onalle 60 mm. Kielto on voimassa viisi vuotta.3. Tarpominen on kielletty kalastustapa alkaen 1.1.2003. Kielto on voimassa viisi vuotta.4. Kuhan vähimmäismitta on 40 cm <strong>ja</strong> meritaimenen 50 cm alkaen 1.1.2003. Kielto onvoimassa viisi vuotta.Tiedot Pyhtään kalastusalueen määräyksistä ovat kotisivuilta osoitteessawww.ahven.net.Koskenkylänjoen kalastusalueKalastusalueen puheenjohta<strong>ja</strong>n ilmoituksen mukaan verkkokalastuksen pienin sallittusolmuväli on 50 mm vuoteen 2007 saakka, mainittu vuosi mukaan lukien.2 . 9 I s t u t u k s e tKalastusalueet ovat useana vuotena istuttaneet eri kalalaje<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> täplärapua. Istutuksetesitellään liitteessä.Monet muutkin suorittavat istutksia, mm. osakaskunnat <strong>ja</strong> Loviisan kaupunki. Alueellaovat Kymijoen voimalaitokset, Fortum (Hästholmenin ydinvoimalaitos) <strong>ja</strong> Loviisankaupunki velvollisia maksamaan kalatalousmaksua korvauksena toimintansakalakannoille <strong>ja</strong> kalastukselle aiheuttamasta vahingosta.2 . 1 0 K a l a s t u k s e n v a l v o n t aKalastusalueiden tehtäviin kuuluu huolehtia kalastuksen valvonnasta alueellaan.Kalastusalueen asettaman valvo<strong>ja</strong>n tulee erityisesti varmistaa, että voimassa oleviaHyväksytty huhtikuussa 2006
26/57rauhoituspiirejä koskevia määräyksiä sekä muita alueella voimassa olevia ohjeitanoudatetaan. Kalastusalueen valvo<strong>ja</strong> toimii virkamiesvastuulla.Kalastusalueet ovat asettaneet kalastuksenvalvojia, jotka valan vannottuaan taiannettuaan vastaavan vakuutuksen ovat allekirjoittaneet työsopimuksen kalastusalueenkanssa. Ruotsinpyhtäällä, Perna<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> Loviisalla on kaksi yhteistä valvo<strong>ja</strong>a, jotkatyöskentelevät yhdessä. Ruotsinpyhtäällä <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>lla on lisäksi oma valvo<strong>ja</strong>.Kalastusalueiden valvo<strong>ja</strong>t valvoivat kalastusta esim. vuonna 2004 n. 210 tuntia.Ruotsinpyhtään <strong>ja</strong> Loviisan kalastusalueet ovat päättäneet tehdä sopimuksenvalvonnasta vedenomistajien kanssa. Valvojilla on silloin suuremmat valtuudet puuttuaesim. luvattomaan verkkokalastukseen.Osakaskunnilla voi olla omia valvojia, mutta kalastusalueet eivät tunne näitälähemmin.2 . 1 1 M u u t a k a l a s t u k s e e n v a i k u t t a v a a2.11.1. HarmaahyljeRiista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuksen mukaan harmaahylkeiden määrä <strong>ja</strong>tkaa kasvuaanSuomen merialueilla. Lisäys on suurinta Ahvenanmaalla <strong>ja</strong> Saaristomerellä. Vuoden2005 alkukesän laskennassa havaittiin Suomenlahdella 260 harmaahyljettä.Suomenlahdella on eniten harmaahylkeitä idässä, missä sitä pääasiassa tavataanhylkeidensuojelualueilla.2.11.2. MerimetsoMerimetso pesi ensi kertaa Suomessa vuonna 1996 (Jussarö, Tammisaari). Tästä lähtiensen kanta on keskimäärin kaksinkertaistunut joka vuosi. Noin 90 % lisäyksestäperustuu muuttoon muilta Itämeren seuduilta. Vuonna 1996 Suomenlahdella pesi 10paria, vuonna 2000 304 paria, vuonna 2002 pesiviä pare<strong>ja</strong> oli 1 157 kpl, <strong>ja</strong> kesällä 2005pesi 2 200 paria Suomenlahden Suomen puoleisella osalla. Suurin yhdyskunta onPerna<strong>ja</strong>n Aspskärillä (825 paria vuonna 2005).Lisäksi on yhdyskuntia 0,5-12 kilometrin päässä Suomen ra<strong>ja</strong>lta.Merimetso tulee sukukypsäksi aikaisintaan 2-vuotiaana, keskimäärin se pesii ensikerran kolmivuotiaana.Merimetso elää yksinomaan kalasta. Täysikasvuisen merimetson arvioidaan syövän 500g päivässä.Tieto<strong>ja</strong> saatavissa julkaisusta: Merimetson kannan<strong>hoitosuunnitelma</strong>, Ympäristöministeriönmoniste 161. Vuotta 2005 koskevat tiedot on suullisesti antanut Pekka Rusanen Suomenympäristökeskuksesta marraskuussa 2005.2 . 1 2 K a l a s t u s k y s e l y n t u l o k s e tKalastusalueet lähettivät syys-lokakuun vaiheessa vuonna 2003 kalastuskyselynvedenomistajille, kalanviljelijöille, kalastuskilloille <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastusyhdistyksille.Hyväksytty huhtikuussa 2006
27/57Kyselyn päätarkoituksena oli selvittää, millaisiksi vastaa<strong>ja</strong> kokee kalakannat <strong>ja</strong>ympäristön sekä mahdollisuuden saada tieto<strong>ja</strong> istutuksista <strong>ja</strong> kalastuslupien myynnistä,onko vastaa<strong>ja</strong> kiinnostunut vesien vuokraamisesta erilaisiin tarkoituksiin, sekä saadakäsitys siitä, millaista toimintaa kalastusalueilla pitäisi olla vedenomistajien <strong>ja</strong> erikalasta<strong>ja</strong>ryhmien mielestä.2.12.1. Ruotsinpyhtään kalastusalueRuotsinpyhtään kalastusalue lähetti kyselyn 32 vedenomista<strong>ja</strong>lle, joista 13 vastasi, mikätekee vastausprosentiksi n. 41 %. Yhdeksän vastausta koski vain merialuetta, kaksi sekämerialuetta että sisävesiä, <strong>ja</strong> kaksi vastausta koski sisävesiä.Kutualueet – Kaksi vedenomista<strong>ja</strong>a kertoi, että heidän alueellaan on kutualueita.Kalalajit – Vedenomista<strong>ja</strong>t ovat tavanneet seuraavia laje<strong>ja</strong>: kuha, ahven, made, lahna,säyne, hauki, siika, meritaimen, ankerias, särki, suutari, silakka, kampela, ruutana,toutain <strong>ja</strong> lohi. Kaikki tähän kysymykseen vastanneet mainitsivat ahvenen, kuhan <strong>ja</strong>hauen.Kuvio 15. Ruotsinpyhtään kalastusalue, eri lajien esiintyminenkalalaji muuttumaton lisääntynyt vähennytrapu2 kplsaaristosiika 2 kpl 2 kplvaellussiika 2 kpl 4 kplmeritaimen 2 kpl 4 kplankerias 3 kpl 1 kpl 3 kplhauki 5 kpl 4 kpl 2 kplkuha 4 kpl 5 kpl 2 kplKuuden vedenomista<strong>ja</strong>n mielestä kalakannat ovat muuttuneet 10 viime vuoden aikana.Kahdessa kommentissa mainittiin, että roskakala on lisääntynyt.Jotkut vedenomistajista katsoivat, että ammattikalastus sekä verkko- <strong>ja</strong> rysäkalastusovat vähentyneet, kun taas vapakalastus on lisääntynyt.Kaksi vedenomista<strong>ja</strong>a ilmoittaa, että he pitävät saaliista tilastoa <strong>ja</strong> ovat tehneetkalanistutuksia viiden viimeisen vuoden aikana.Ympäristöongelma – Kysymykseen siitä, onko tapahtunut ympäristömuutoksia, jotkavaikuttavat kalakantoihin <strong>ja</strong> kalastusmahdollisuuksiin, vastattiin mm., että vesi onrehevöitynyt, että jäät ovat ydinvoimalan lämminvesipäästöjen vuoksi heikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>estävät talvikalastuksen. Eräs vedenomista<strong>ja</strong> huomauttaa, että vesi on tullutpuhtaammaksi sitten 50-luvun. Sisävesissä ovat ongelmana kalakuolemat <strong>ja</strong> alueidenumpeenkasvaminen.Vedenomista<strong>ja</strong>t katsovat, että kalastusalueen tärkein tehtävä on järjestääkalastuksenvalvontaa (7 kpl), istuttaa kalaa (6 kpl), ehdolla kuhaa, siikaa, taimenta,lohta <strong>ja</strong> ankeriasta, sekä säännellä kalastusta (4 kpl), korottaa taimenenvähimmäismittaa <strong>ja</strong> nostaa vähimmäissolmuväli 50 mm:iin. Vedenomista<strong>ja</strong>t saattoivatrastia kaikki vaihtoehdot.Jotkut vedenomista<strong>ja</strong>t myyvät kalastuslupia mutteivät halua sitä enempää markkinoidalupamyyntiä.Hyväksytty huhtikuussa 2006
28/57Vesien vuokraus ammattikalastajille kiinnosti yhtä vedenomista<strong>ja</strong>a, kalanviljelyyn yhtä<strong>ja</strong> kalastusopastukseen yhtä vedenomista<strong>ja</strong>a. Vastauksia tuli kolmelta vedenomista<strong>ja</strong>lta.2.12.2. Loviisan kalastusalueLoviisan kalastusalue lähetti kyselyn 10 vedenomista<strong>ja</strong>lle, joista 3 vastasi, mikä tekeevastausprosentiksi n. 30 %.Kutualueet – Yksi vedenomista<strong>ja</strong> kertoi, että hänen alueellaan on kutualueita, mm. siian<strong>ja</strong> silakan.Kalalajit – Vedenomista<strong>ja</strong>t ovat tavanneet seuraavia laje<strong>ja</strong>: kuha, ahven, hauki, siika,meritaimen, ankerias, silakka, särkikalat <strong>ja</strong> lohi.Kuvio 16. Loviisan kalastusalue, eri lajien esiintyminenkalalaji muuttumaton lisääntynyt vähennytkuha 1 kpl 2 kplsaaristosiika 1 kpl 1 kplvaellussiika 1 kpl 1 kplmeritaimen3 kplankerias2 kplhauki 1 kpl 1 kpl 1 kplYksi vedenomistajista huomauttaa, että siikaa esiintyy hyvin harvoin <strong>ja</strong> ettei ankeriastaole ollenkaan.Kaksi vedenomistajista katsoo, että kalakannat ovat muuttuneet viimeisten 10 vuodenkuluessa. Molemmat toteavat, että lohen <strong>ja</strong> taimenen kannat ovat vähenneet. Yksivedenomista<strong>ja</strong> kertoo lisäksi, että ahvenen <strong>ja</strong> hauen esiintyminen on lisääntynyt.Kaksi kolmesta vedenomista<strong>ja</strong>sta katsoo, että kalastajien luku <strong>ja</strong> kalastustavat eivät olemuuttuneet kymmenen viimeisen vuoden kuluessa. Yksi vedenomistajista kertoouistelun lisääntyneen <strong>ja</strong> pintaverkolla kalastuksen vähenneen.2.12.3. Perna<strong>ja</strong>n kalastusaluePerna<strong>ja</strong>n kalastusalue lähetti kyselyn 55 vedenomista<strong>ja</strong>lle, joista 22 vastasi, mikä tekeevastausprosentiksi n. 40 %. Yksi vastaus koskee yhtä järvistä.Kutualueet – Kahdeksan vedenomista<strong>ja</strong>a kertoi, että heidän alueellaan on kutualueita,mm. siian, silakan <strong>ja</strong> hauen.Kalalajit – Vedenomista<strong>ja</strong>t ovat tavanneet seuraavia laje<strong>ja</strong>: kuha, ahven, made, lahna,säyne, hauki, siika, meritaimen, ankerias, särki, suutari, silakka, sorva, kiiski, salakka <strong>ja</strong>lohi.Hyväksytty huhtikuussa 2006
Kuvio 17. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue, eri kalalajien esiintyminen (18 vastausta)kalalaji muuttumaton lisääntynyt vähennytkuha 6 kpl 5 kpl 6 kplsaaristosiika 4 kpl 1 kpl 11 kplvaellussiika 5 kpl 8 kplmeritaimen 3 kpl 11 kplankerias 2 kpl 2 kpl 8 kpl29/57Neljätoista vedenomista<strong>ja</strong>a katsoo, että kalakannat ovat muuttuneet kymmenenviimeisen vuoden kuluessa.Kommenteissa mainitaan, että sekä kalojen lajimäärä että kalamäärät ovat vähentyneet,erityisesti mainitaan silakka, hauki, siika, kampela, taimen <strong>ja</strong> kuha. Mutta on myöskolme kommenttia, joissa huomautetaan, että kalamäärät ovat lisääntyneet, erityisestihauki, kuha, ahven <strong>ja</strong> salakka.Kymmenen vedenomista<strong>ja</strong>a katsoo, että vapakalastus/vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastus onlisääntynyt, kun taas ammattikalastus/kotitarvekalastus on vähentynyt (6 kpl). Yksivedenomista<strong>ja</strong> kertoo, että kalastus on kauttaaltaan vähentynyt, <strong>ja</strong> yksi kirjoittaatroolikalastuksen lisääntyneen.Kaksi vedenomista<strong>ja</strong>a pitää saalistilastoa, <strong>ja</strong> toinen heistä on valmis lähettämääntilaston kalastusalueelle. Kolmas vedenomista<strong>ja</strong> ilmoittaa, että on tarvittaessa valmispitämään tilastoa <strong>ja</strong> lähettämään sen kalastusalueelle.Ympäristöongelma - Kysymykseen siitä, onko tapahtunut ympäristömuutoksia, jotkavaikuttavat kalakantoihin <strong>ja</strong> kalastusmahdollisuuksiin, useat vastasivat, että vedenlaatuon heikentynyt <strong>ja</strong> että esiintyy levää, joka likaa kalastusvälineet. Syinä huonommilleolosuhteille mainittiin ydinvoimala, huviveneet, kalanviljely <strong>ja</strong> Pietarin jätevedet. Kaksivedenomista<strong>ja</strong>a mainitsi merimetson haitallisena ilmiönä <strong>ja</strong> yksi hylkeen.Vedenomista<strong>ja</strong>t katsovat, että kalastusalueen tärkein tehtävä on istuttaa kalaa (17 kpl),ehdolla ankeriasta, siikaa, taimenta, haukea, kuhaa, laje<strong>ja</strong> joita ei pyydetä vavalla sekäpaikallisia laje<strong>ja</strong>. Järjestää kalastuksenvalvontaa (12 kpl), säännellä kalastusta (11 kpl),perustaa kuhan rauhoituspiirejä <strong>ja</strong> nostaa vähimmäissolmuväli 45 mm:iinkuhankalastuksessa. Kohdan ”muuta” alla vedenomista<strong>ja</strong>t saivat vapaasti muotoillatoivomuksiaan, <strong>ja</strong> kaksi vedenomista<strong>ja</strong>a katsoo, että kalastusalueen tulee antaa tieto<strong>ja</strong>vedenomistajille a<strong>ja</strong>nkohtaisista asioista. Vedenomista<strong>ja</strong>t voivat rastia kaikkivaihtoehdot. Yksitoista vedenomista<strong>ja</strong>a on halunnut valita enemmän kuin yhdenvaihtoehdon. Näistä seitsemän vedenomista<strong>ja</strong>a on pitänyt etusi<strong>ja</strong>lla istutuksia <strong>ja</strong> kaksikalastuksenvalvontaa sekä kalastuksen sääntelyä. Viisi vedenomista<strong>ja</strong>a oli asettanutetusi<strong>ja</strong>lle kalastuksenvalvonnan toiseksi tärkeimpänä tehtävänä.Neljä vedenomista<strong>ja</strong>a myy kalastuslupia, kolme heistä antaa kalastusalueelle luvankertoa myynnistä.Vesien vuokraaminen ammattikalastajille kiinnostaa kahta vedenomista<strong>ja</strong>a. Kukaan eihalua vuokrata vesiä viljelyyn, <strong>ja</strong> kaksi saattaisi mahdollisesti vuokrata vesiäkalastusopastukseen.Hyväksytty huhtikuussa 2006
30/572.12.4. Muita vastauksiaKalastusalueet lähettivät kalastuskyselyn kolmelle kalastuskillalle <strong>ja</strong> kuudelle vapaaa<strong>ja</strong>nkalstusyhdistyksille.Kaksi kalstuskiltaa <strong>ja</strong> viisi vapaa-a<strong>ja</strong>nkalstusyhdistystäpalauttivat vastauskomakkeen.Kalastusalueet ottivat yhteyden myös seitsemään kalanviljelijään, joista kolme vastasi,sekä Nylands fiskarförbundiin <strong>ja</strong> Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liittoon.Kutualueet – Neljä yhdistystä kertoi, että heidän toiminta-alueellaan on kutualueita.Kalalajit – Vastauksissa oli seuraavia laje<strong>ja</strong>: kuha, ahven, made, hauki, siika,meritaimen, ankerias, silakka, salakka, lohi <strong>ja</strong> kilohaili. Yhdessä vastauksessa todettiin:kaikki Suomenlahdella esiintyvät ruokakalat, paitsi kampela.Kuvio 18. Muita vastauksia, eri lajien esiintyminenkalalaji muuttumaton lisääntynyt vähennytsaaristosiika 2 kpl 1 kplvaellussiika 1 kpl 2 kplmeritaimen 1 kpl 4 kplhauki5 kplahven 2 kpl 2 kpl 1 kplkuha 2 kpl 3 kplsilakka3 kplankerias 1 kpl 1 kpl 3 kplMolemmat kalastuskillat katsoivat, että ankeriaan <strong>ja</strong> hauen esiintyminen on lisääntynyt.Silakka on pitemmällä aikavälillä vähentynyt. Muista lajeista yhdistykset ovat tehneetpäinvastaisia havainto<strong>ja</strong>.Ammattikalastajien määrä on dramaattisesti kuihtunut, mutta Perna<strong>ja</strong>ssa on tarvettakalavesien vuokraukseen.Killan jäsenet käyttävät ennen kaikkea poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> ajoverkkoa mutta myös rysää <strong>ja</strong>laahusnuottaa.Molemmat kalastuskillat katsoivat, että kalastusalueiden tärkeimpänä tehtävänä onistuttaa kalaa.2.12.5. Kalastuskyselyn yhteenvetoKaikkiaan lähetettiin kirje 106 vedenomista<strong>ja</strong>lle tai kalastusjärjestölle, joista 45 vastasi,mikä antaa vastausprosentiksi n. 42.Pitkällemeneviä johtopäätöksiä siitä, miten kalakannat voivat <strong>ja</strong> kehittyvät, ei voi tehdä,mutta tiettyjen kalalajien suhteen vastaukset ovat niin pitkälle yhteneviä, ettäluotettavia oletuksia voidaan tehdä. Puutteena kysymyslomakkeissa oli se, ettei käynytilmi, kuinka paljon vastannut kalastaa tai kuinka kalastuskäyttäytyminen on muuttunutvuosien varrella. Kysymyksen alaiseksi voidaan asettaa hyöty siitä, ettäkysymyslomakkeessa eroteltiin vaellus- <strong>ja</strong> saaristosiika toisistaan, koska on vaikeaavarmuudella tietää, kumman on pyytänyt.Hyväksytty huhtikuussa 2006
31/57Vastanneista 25:llä on näkemys vaellussiiasta. Kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat sitämieltä, että kanta on vähentynyt tai muuttumaton. Saaristosiialla suuntaus on samamutta aavistuksen verran toiveikkaampi. Paikalliset kalasta<strong>ja</strong>t vahvistavatmeritaimenta koskevat viralliset tilastot; n. 78 % vastanneista katsoo, että saaliit ovatpienentyneet, <strong>ja</strong> vain kaksi on sitä mieltä, että on tapahtunut kasvua. Voidaan olettaa,että haukikanta on kauttaaltaan vähän lisääntynyt tai säilynyt ennallaan; vain kolmevastanneista katsoo saaliiden vähentyneen. Kaikkiaan 38:lla on ollut mielipiteitäkuhakannasta. Vedenomistajien keskuudessa mielipiteet kuhakannan kehityksestäkäyvät aivan ristiin, kun taas järjestäytyneet vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> ammattikalasta<strong>ja</strong>tkallistuvat kannan vähentymisen puolelle.Kalastusalueet ovat käyttäneet <strong>ja</strong> tulevat hyödyntämään mielipiteitä sen selvittämiseksi,mihin toiminnan painopiste tulisi suunnata.Hyväksytty huhtikuussa 2006
32/573 . K A L A S T U S A L U E I D E N P Ä Ä M Ä Ä R Ä T3 . 1 M o n i p u o l i n e n k a l a s t u s j a v e s i a l u e i d e n k ä y t t öKalastusalueiden päätavoitteena on taata mahdollisuus monipuoliseen kalastukseen.Monipuolisella kalastuksella tarkoitetaan: Sekä ammattikalastajien, kotitarvekalastajien että vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastajien on voitavaharjoittaa mielekästä kalastusta. Kalastusta pitää voida harjoittaa erillaisilla välineillä <strong>ja</strong> on oltava mahdollistakalastaa erilaisia kalalaje<strong>ja</strong>.Seuraavissa kappaleissa mainitaan joitakin osatavoitteita, jotka toteutuessaan auttavatsaavuttamaan kalastusalueiden päätavoitteen.3 . 2 V a r o v a i s u u s p e r i a a t eMonipuolinen kalastus on riippuvaista siitä ettei kanto<strong>ja</strong> ylikalasteta.Varovaisuusperiaatetta tulee soveltaa kalavarojen hyödyntämisessä, koska onmahdotonta tarkasti seurata kantojen tilaa. Tämä koskee ensisi<strong>ja</strong>isesti ilmeisiäpetokalo<strong>ja</strong> sekä siikaa <strong>ja</strong> silakkaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että näillälajeilla on mahdollisuus kutea ainakin kerran ennen joutumistaan saaliiksi.Huomio tulee suunnata myös niihin lajeihin, jotka eivät tavallisesti ole kalastuksenkohteina, etenkin erilaisiin särkikaloihin, jotka voivat antaa tietoa vesien <strong>ja</strong>kalantuotannon yleisestä tilasta. Rehevöinti suosii useita särkikalo<strong>ja</strong>.3 . 3 T ä r k e i d e n k u t u - j a p o i k a s a l u e i d e n s u o j e l uMonipuolinen kalastus on sidoksissa siihen että kalat voivat lisääntyä luonnollisesti.Tärkeitä kutu- <strong>ja</strong> poikasalueita tulee suojella.3 . 4 V e d e n l a a d u n j a e l i n y m p ä r i s t ö j e n s u o j e l uMonipuolista kalastusta edistetään sillä että vedenlaatu <strong>ja</strong> kalojen <strong>ja</strong> rapujenelinympäristöt ovat mahdollisimman hyvät. Vedenlaadun <strong>ja</strong> elinympäristöjen tilariippuu osittain kalastusalueiden ulkopuolisista toimista, mutta siihen vaikuttavatsuuresti myös paikalliset toimenpiteet.Hyväksytty huhtikuussa 2006
3 . 5 Y h t e i s t y ö33/57Yksi osatavoitteista on yhteistyö muiden kalastusalueiden <strong>ja</strong> eri henkilöiden, järjestöjen<strong>ja</strong> viranomaisten kanssa, jotka suoraan tai epäsuorasti käyttävät kalakannat taivaikuttavat kalastukseen <strong>ja</strong> vedenlaatuun.3 . 6 K a l a s t u k s e n k e h i t y k s e n j a k a l a s t u s t a e d i s t ä v i e ne l i n k e i n o j e n t u k e m i n e nHyvin lähellä päätavoitetta, monipuolisen kalastuksen takaamista, on kalastusalueidenpyrkimys tukea kalastuksen kehitystä <strong>ja</strong> elinkeino<strong>ja</strong>, jotka tukeutuvat kalastukseen.Hyväksytty huhtikuussa 2006
34/574 . T O I M E N P I T E E T4 . 1 H a l l i n t oItse toimintaa a<strong>ja</strong>tellen on mitä tärkeintä, että kalastusalueilla on perustiedotvedenomistussuhteista <strong>ja</strong> yleisiä tieto<strong>ja</strong> kalastuksen laajuudesta <strong>ja</strong> alueenluonnonoloista. Kalastusalueet päivittävät tiedot vedenomistussuhteista, kunvedenomista<strong>ja</strong>t ilmoittavat muutoksista. Lisäksi kalastusalueet ostavat muutamanvuoden välein a<strong>ja</strong>nkohtaisia tieto<strong>ja</strong> Maanmittauslaitokselta. Ruotsinpyhtään <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>nkalastusalueilla on vedenomista<strong>ja</strong>rekisteri digitaalisine karttoineen. Loviisankalastusalueella on Excel-poh<strong>ja</strong>inen rekisteri ilman karttaa.Kalastusalueet pyrkivät käyttämään samaa isännöitsijää, mikä tekee mm.kalastusalueiden välisen tietojenvaihdon yksinkertaisemmaksi.Kun kalastusalueet tekevät hallinnollisen päätöksen, esim. perustavat rauhoituspiirintai päättävät periaatteesta, jolla vedenomistajille tulee <strong>ja</strong>kaa korvauksia, kalastusalueetovat mm. hallinto- <strong>ja</strong> kielilakien alaisia.Tarkoituksena on, että kalastusalueet hoitavat arkistointinsa arkistointilain, TEkeskusten<strong>ja</strong> Valtionarkiston laatimien ohjeiden mukaisesti. Ainakin Perna<strong>ja</strong>nkalastusalue säilyttää asiakir<strong>ja</strong>nsa Kuggomin koulun arkistossa. Vastaavaa järjestelyäkehitetään Ruotsinpyhtään <strong>ja</strong> Loviisan kalastusalueille.Kalastusalueiden on vuosikokouksessa vuonna 2005 uudistettava ohjesääntöjään niinettä ne vastaavat lainsäädännön vaatimuksia. Uudet ohjesäännöt astuvat voimaan, kunkalatalousyksikkö on vahvistanut ne.4 . 2 Y h t e i s t y öYhteistyö Ruotsinpyhtään, Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueiden kesken toimii oikeinhyvin, mm. mitä tulee yhteiseen kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> isännöitsijään. Kalastusalueettutkivat mahdollisuuksia yhä enemmän yhdenmukaistaa mm. kalastusmääräyksiä.Yhteistyö Pyhtään, Lapinjärven, Koskenkylänjoen <strong>ja</strong> Porvoonseudun kalastusalueidenkanssa voi kehittyä, yhteydet ovat tähän asti olleet melko satunnaisia. Kalastusalueetpanevat yhteistyökehitystä alulle vaihtamalla vuosittain sitä aineistoa jota käsitelläänvuosikokouksessa.Yhteistyö alueiden vedenomistajien <strong>ja</strong> erityyppisten kalastajien kanssa tuleekehittymään mm. luomalla pääsyn kalastusalueen tietoihin internetissä. Yhteistyönavulla voidaan eri ryhmien hallussa olevaa tietämystä <strong>ja</strong> kokemusta hyödyntää, kunkalastusalueet päättävät esim. rauhoituspiirin perustamisesta. Erilaisia päätöksiänoudatetaan paremmin <strong>ja</strong> halukkaammin, kun mahdollisimman monet asianosaisetovat olleet mukana suunnittelussa alusta asti.Uudenmaan TE-keskus toimittaa kalastusalueille raportit <strong>ja</strong> jäljennökset, jotka koskevatkalastusta <strong>ja</strong> kalastusalueita. Yhteistyö Perna<strong>ja</strong>n kunnan ympäristösihteerin <strong>ja</strong> LoviisanHyväksytty huhtikuussa 2006
35/57kaupungin kalastusasioita hoitavan virkamiehen kanssa on aloitettu, muttalaajemminkin on lisättävä tietojenvaihtoa kuntien, Uudenmaan ympäristökeskuksen,paikallisten vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuskerhojen <strong>ja</strong> esim. Itä-Uudenmaan vesien- <strong>ja</strong>ilmansuojeluyhdistyksen kanssa.4 . 3 T i e d o t u sYksi kalastusalueiden suurista haasteista on tiedottaa asioista, jotka ovat käsiteltävinä,tehdyistä päätöksistä, korvauksista vedenomistajille <strong>ja</strong> yleisistä, mm. osakaskuntiakiinnostavista asioista. Kalastusalueita koskee hallintolaki, joka astui voimaan 1.1.2004,mikä merkitsee, etteivät kalastusalueet voi itse vapaasti päättää, kuinka tietoa <strong>ja</strong>etaan.Velvollisuuksiin kuuluu hallinnollisissa asioissa mm. kuulla osapuolia <strong>ja</strong> antaa tiedoksipäätöksiä.Tietojen saamisessa kaikille asianosaisille on kaksi pääongelmaa.Ensinnäkin osa päätöksistä koskee suurta joukkoa ihmisiä, myös muita kuin seudullaasuvia tai seudulla vakituisesti käyviä. Ihmiset kaikkialta maasta <strong>ja</strong> myös ulkomaalaisetomaavat oikeuden onkia, pilkkiä <strong>ja</strong> vapakalastaa olematta yhteydessä paikallisiinihmisiin <strong>ja</strong> organisaatioihin.Toiseksi kalastusalueiden voimavarat ovat ra<strong>ja</strong>lliset. Kuulutukset <strong>ja</strong> painomateriaalimaksavat, <strong>ja</strong> paljon työaikaa kuluu tiedon muotoilusta kuulutukseksi, artikkeleiksi,kirjeiksi, esitteiksi, kartoiksi, kotisivuiksi, kylteiksi jne.Jotta tiedotus onnistuisi hallintolain mukaisesti, tulee kalastusalueiden hyödyntääomaa/kunnan (kaupungin) virallista ilmoitustaulua sekä Virallista lehteä. Jos päätöskoskee alle 30:tä henkeä <strong>ja</strong> he kaikki ovat varmasti tunnettu<strong>ja</strong>, voidaan asiat ilmoittaakirjeitse.Kalastusalueet tulevat paitsi noudattamaan lain säätämää tapaa, tiedottamaanInternetissä <strong>ja</strong> varautumaan kehittämään kotisivu<strong>ja</strong>an. Nykyisellään kalastusalueidenkotisivut ovat osoitteessa www.ahven.net/kalastusalueet. On myös otettava käyttöönkirjeet vedenomistajille <strong>ja</strong> muille asianosaisille. Tavoittaakseen suurempia ryhmiä <strong>ja</strong>tuntemattomia ihmisiä kalastusalueet käyttävät julkisia medioita kirjoittamalla itse taiantamalla tehtävän lehdistölle. Sen lisäksi kalastusalueet voivat tuottaa kartto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>esitteitä.Paikallisten ihmisten tavoittamiseksi kalastusalueet voivat esim. yhdessä Loviisankaupungin kanssa järjestää yhteisiä keskustelu- tai informaatiotilaisuuksia yleisölle.4 . 4 I s t u t u k s e tKalastusalueet seuraavat eri lajien istutusten kannattavuutta <strong>ja</strong> istutusten tarvetta.Tarvetta istutuksiin voidaan havaita, kun jonkin kalalajin luonnollinen kuteminen onheikennyt tai ei ole ylipäänsä onnistunut (tilapäisesti tai pysyvästi), kalastuspaine onkorkea tai kun kalakanta on suurelta osalta kuollut, esim. hapenpuutteen johdosta.Hyväksytty huhtikuussa 2006
36/57Uusien lajien tai uuden geneettisen kokoomuksen omaavien kantojen tuomistatarkastellaan aina kriittisesti.4.4.1 OhjenuoriaYleisesti ottaen meritaimenen istutus tuottaa tällä hetkellä huonon tuloksen. Perna<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>Ruotsinpyhtään kalastusalueet eivät istuta meritaimenta, ennen kuin on luotettaviatuloksia siitä että istutusten kannattavuus on noussut hyväksyttävälle tasolle (vähintään150 kg pyydettyä kalaa / 1 000 istutettua smolttia).Lohen istutus ei kuulu kalastusalueen tai vedenomistajien tehtäviin.Kuhan hyvä esiintyminen meressä saavutetaan parhaiten muilla menetelmillä kuinistuttamalla.Ankeriaan istutusta suositellaan.Kalastusalueet yrittävät saada käsille enemmän tietoa siianistutusten kannattavuudesta.Paikallisesti voi olla tarvetta istuttaa haukea, esim. ulkosaaristossa tai jos hauenkalastuspaine on ra<strong>ja</strong>llisella alueella liian suurta, mutta yleisesti ottaen hauenistutuksiaei suositella paikoilla missä on luonnollinen tuottava kanta.Kalastusalueet tulevat selvittämään mateenistutusten hyödyn <strong>ja</strong> tarpeen.Ruotsinpyhtään kalastusalueella on keskusteltu sammen <strong>ja</strong> monnin istutuksesta.Kuvio 19. IstutussuosituksetLaji A<strong>ja</strong>nkohta Vedenlämpö Keskipituus Tiheys sisäves.Siika, 1-kes. Elo-syysk. 8- 15 Over 10 cm 2-20 st./haKuha, 1-kes. Elo-syysk. 8-18 Yli 7,5 cm15-20 kpl/ha,5 000-10 000/paikka0,1-0,2 kpl/metriärantaa, tasainenHauki, varttunut Touko-kesäk. 8-18 Ei rek. levitys*Taimen, smoltti2-4 v Huhti-toukok. 1-10 Yli 22 cmLasiankerias Optim. 25Rehev. vedet 100kpl/haKöyhäravint. 25kpl/haTäplärapu, 1-kes. Yli 10 2,5-3,5 cm > 1 500 kpl*Koskee myös istutuksia mereen.4.4.2 Ruotsinpyhtään kalastusalueMeri: Meressä kutevaa siikaa, ns. saaristosiikaa, istutetaan Ropanuddenin luonaVahterpäässä <strong>ja</strong> Jomalsundissa. Ankeriasta voidaan istuttaa mille kiviselle alueelletahansa, missä petokalo<strong>ja</strong>, kuten haukea, esiintyy mahdollisimman vähän.Tesjoki: Vaellussiikaa istutetaan esim. Holmforseniin.Kymijoki järvineen: ankeriasta, täplärapua. Istutuspaikat: Rissund: Kalastusalue ottaaselvää tarpeesta istuttaa kuhaa sisävesiin. Särkjärvi: Suositellaan, että kalastusalueselvittää istutusten tarpeen <strong>ja</strong> yksimielisyyden niistä.Hyväksytty huhtikuussa 2006
4.4.3 Loviisan kalastusalue37/57Meressä kutevaa siikaa, ns. saaristosiikaa, istutetaan Troolisataman tai Vårdöuddeninluona.Vaellussiikaa istutetaan Loviisanjokeen tai alueelle Laivasilta-Sågudden.Meritaimenta istutetaan Shaniemltä tai Troolisatamasta.Ankerias: Ankeriasta voidaan istuttaa mille kiviselle alueelle tahansa, missä petokalo<strong>ja</strong>,kuten haukea, esiintyy mahdollisimman vähän.Loviisanjoki: Kalastusalue selvittää tarpeen <strong>ja</strong> yksimielisuuden siitä, istutetaankojokirapua <strong>ja</strong> karppia.4.4.4. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueMeressä kutevaa siikaa, ns. saaristosiikaa, istutetaan Kabbölessä, Rönnäsissä taiTjufössä. Vaellussiikaa istutetaan Rönnäsissä. Ankeriasta voidaan istuttaa mille kivisellealueelle tahansa, missä petokalo<strong>ja</strong>, kuten haukea, esiintyy mahdollisimman vähän.Kalastusalueet pyrkivät <strong>ja</strong>kamaan ankeriaanistutukset siten, että koko kalastusalue saaniistä hyödyn. Tähän päästään vaihtamalla paikkaa joka vuosi, niin että istutukset<strong>ja</strong>kautuvat alueen eri osiin.4.4.5 Ohjeita istuttajille Jos istutetaan uusi kala- t. rapulaji, tarvitaan kalatalousyksikön lupa (KalL 121 §).Apua voi pyytää kalastusalueelta. Pyydä saada katsoa kalo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mukana seuraavaa asiakir<strong>ja</strong>a ennen kalojen istutusta– tarkasta kunto (evät, aktiivisuus, merkit sairaudesta) <strong>ja</strong> se, että olet saanuttilaamaasi kalaa (laji, kanta, koko, lukumäärä). Täytä istutuspöytäkir<strong>ja</strong>, joka lähetetään kalastusalueelle tai suoraankalatalousyksikköön. Kalastusalue välittää pöytäkir<strong>ja</strong>n edelleenkalastusyksikköön. Istutuspaikan tulee olla suo<strong>ja</strong>ssa tuulelta. Tarkkaile petokalojen, lintujen <strong>ja</strong> muiden kalojen liikkumista sekä muita uhkia. Ota selville kuljetustilan <strong>ja</strong> istutuspaikan vedenlämpötila. Jos ero on merkittävä,lämpötilo<strong>ja</strong> pitää tasoittaa ennen kalan istutusta. Istutuskalaa pitää käsitellä varoen <strong>ja</strong> niin vähän kuin mahdollista. On esim. täysinmahdotonta kuljettaa kalaa veneellä tynnyrissä ilman hapetusta edempänäsaaristossa si<strong>ja</strong>itsevalle istutuspaikalle.4 . 5 K a l a s t u s m ä ä r ä y k s i äKalastusalueilla on oikeus asettaa alueelleen erilaisia kalastusta koskevia määräyksiä.Määräykset on katsottavissa kalavesien hoidoksi. Suurin tarve kalastuksen sääntelyynon Loviisan kalastusalueella, koska kalastuspaine on siellä mittavin.Hyväksytty huhtikuussa 2006
4.5.1 Toimenpiteet, joihin kalastusalue voi ryhtyä38/57 Kalastusalueen vuosikokous voi kalastuslain 11 §:n mukaan korkeintaan 6kuukauden a<strong>ja</strong>ksi kieltää tai rajoittaa ongintaa, pilkkikalastusta sekä muutakalastusta, jota tarkoitetaan lain pykälissä 8 <strong>ja</strong> 9. Jos kiellolle tai rajoitukselle ontoistuva tarve, tulee määräys alistaa kalastusyksikön vahvistettavaksi. Kalastusalue voi kalastuslain 16 §:n mukaan kehottaa vesialueen omista<strong>ja</strong>aantamaan alueen vuokralle ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta varten, josvesialueen käyttämättä jättäminen olennaisesti vaikeuttaisi vesistön kalakantojenhoitoa tai kannan kalataloudellista hyväksikäyttöä. Kalastusalueen vuosikokous voi lain 26 §:n mukaan määrätä mm. kalatien sekäpadon ylä- <strong>ja</strong> alapuolisesta kalastuksesta. Kalastusalueen vuosikokous voi määräa<strong>ja</strong>ksi antaa säädöksen solmuvälistäkalastuslain 32 §:n no<strong>ja</strong>lla, kuitenkin ainoastaan silakan, kilohailin, muikun,kuoreen, meritaimenen <strong>ja</strong> merilohen merikalastusta varten. Solmuväli voidaanasettaa joko pienemmäksi tai suuremmaksi kuin mitä kalastussäädöksissämäärätään. Saman pykälän mukaan kalastusalue voi määräa<strong>ja</strong>ksi rajoittaa taikieltää myös muun langasta valmistetun, muutoin sallitun pyydyksen. Kalastusalueen vuosikokous voi päättää tietyn lajin vähimmäismitoista (KalL 35 §)tai määrätä vähimmäismitan suuremmaksi kuin mitä kalastussäädösten 19 §:ssäsanotaan. Mikäli jonkin vesialueen erityisolot tai hoitotoimiin liittyvät tärkeät näkökohdatvaativat, kalastusalueen vuosikokous voi lain 37 §:n no<strong>ja</strong>lla määräa<strong>ja</strong>ksi kieltäätietyn kalastusvälineen tai -menetelmän käytön. Vallitsevan käytännön mukaan,jota mikään oikeusistuin ei vielä ole vahvistanut, ”tietty kalastusväline” käsittäämm. välineen, jossa on poikkeava solmuväli. Kalastusalueen vuosikokous voi lain 43 §:n mukaan enimmillään 10 vuoden a<strong>ja</strong>ksiperustaa rauhoituspiirin.4.5.2 Suuntaviivo<strong>ja</strong> kaikille kolmelle kalastusalueelleKalastusalueiden hallitukset harkitsevat ehdottaa vuosikokoukselle, että:Meritaimenen vähimmäismittaa korotetaan 50 cm:iin.Kuhan vähimmäismittaa korotetaan 40 cm:iin.Tunnetut kuhan kutemisalueet rauhoitetaan verkkokalastukselta, virvelöinniltä <strong>ja</strong>vetouistelulta jäiden lähdöstä 30.6. asti.Tarvittaessa kalastusalue voi omasta tai vedenomista<strong>ja</strong>n aloitteesta hakeakalatalousyksiköltä viehekalastuskieltoa esim. tärkeiden lintuluotojen ympärille.Lintuluoto<strong>ja</strong> on mahdollista suojella myös luonnonsuojelulain kautta.Kalastusalueet suosittavat tai päättävät, että meritaimenen pyyntiin käytettävienpoh<strong>ja</strong>verkkojen solmuvälin tulee olla vähintään 65 mm.4.5.3 Suuntaviivo<strong>ja</strong> Ruotsinpyhtään <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueilleKalastusalueiden päämääränä on, että verkkokalastuksessa, joka kohdistuu kuhaankäytetään 50 mm:n vähimmäissolmuväliä. Siirtymän taloudellisten vaikutustenrajoittamiseksi kalastusalueet suosittelevat siirtymistä yleiseen 45 mm solmuväliin noinkolmen vuoden sirtymäa<strong>ja</strong>n sisällä. Kalastusalue suosittelee kuitenkin, että kuhaanHyväksytty huhtikuussa 2006
39/57kohdistuvassa vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastuksessa siirrytään käyttämään 50 mm:n solmuvälisiäverkko<strong>ja</strong> mahdollisimman nopeasti. Tiheitä verkko<strong>ja</strong> käytetään vain silakan, kilohailin,kuoreen, muikun <strong>ja</strong> täkykalan pyynnissä. Pintaverkolla kalastettaessa solmuvälin tuleekalastussäädösten mukaan olla 80 mm. Kalastusalue ottaa yhteyttä kalastusvälineidenmyyntipaikkoihin <strong>ja</strong> informoi solmuvälimääräyksistä <strong>ja</strong> -suosituksista.Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue selvittää Keipsalon läntisen selän troolikalastuksen sivusaaliit <strong>ja</strong>antaa tarvittaessa suosituksia, joilla vältetään alamittaisen siian <strong>ja</strong> kuhan sivusaaliita.4.5.4. Suuntaviivo<strong>ja</strong> Loviisan kalastusalueelle <strong>ja</strong> kaupungilleLoviisan kaupunki omistaa Loviisan <strong>ja</strong> Ruotsinpyhtään kalastusalueiden piirissävesialueen, joka on n. 4 630 ha.Pinta-ala on iso, mutta Loviisanlahti on pitkä <strong>ja</strong> kapea. Nykyinen kalastuspaine eisinällään ole mikään ongelma, jos se olisi <strong>ja</strong>kautunut tasaisesti koko alueelle.Kalastusteho on kuitenkin suurinta siellä missä alue on kapeimmillaan <strong>ja</strong>matalimmillaan, missä on useita kutualueita, missä harjoitetaan vene- <strong>ja</strong> laivaliikennettä<strong>ja</strong> missä si<strong>ja</strong>itsevat kaupungin uimarannat (Plagen, Harudd). Sitä paitsiLoviisanlahdella si<strong>ja</strong>itsee kalaväylä, mikä tarkoittaa, että kolmasosa vesialueenleveydestä on syvimmällä kohdalla pidettävä vapaana pysyviltä pyyntivälineiltä.Viehekalastajien <strong>ja</strong> verkkokalastajien sekä toisaalta vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastajien <strong>ja</strong>ammattikalastajien välinen kiistely ei ainakaan paranna tilannetta.Loviisan kaupungilla on vuokrasopimus kahden ammattikalasta<strong>ja</strong>n kanssa.Vuonna 2003 Loviisan kaupunki myi seuraavat virkistyskalastusluvat:Rysä………………3 kplPoh<strong>ja</strong>verkko…....545 kplPintaverkko…….178 kplPitkäsiima……….48 kplKatiska…………..34 kplVapakalastus……132 kpl vuoden lupaVapakalastus……..11 kpl ½ vuoden lupaVapakalastus……..44 kpl päivälupaKoukku…………..63 kplRiista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastusrasitustutkimuksen mukaan vuodelta2001 Loviisan kalastusalueella viehekalastettiin ns. läänikortilla 10 000 vuorokautta <strong>ja</strong>Ruotsinpyhtään alueella 8 000 vuorokautta. Vapaongintaa <strong>ja</strong> pilkkimistä harrastettiintutkimuksen mukaan vastaavasti 29 000 <strong>ja</strong> 32 000 vuorokautta.Kalastusalue <strong>ja</strong> kaupunki pyrkivät tekemään seuraavia toimenpiteitä:Verkkokalastus:Verkkokalastus on vanhastaan kielletty satama-alueella, n. 200 ha.Hyväksytty huhtikuussa 2006
40/57Verkkokalastus kielletään Loviisanlahdella, Tullisillan pohjoispuolisella alueella, n. 100ha.Verkkokalastus (virkistys/kotitarve) Tullisillan <strong>ja</strong> Monäsudden välillä:Loviisan kaupunki myöntää enimmillään 120 verkkolupaa alueelle, korkeintaan kaksiverkkolupaa (2 x 30 m pitkiä tai 1 x 60 m pitkä) ruokakuntaa kohti. Verkot saavat ollakorkeintaan 1,8 m syviä.Jos useampi ruokakunta kalastaa yhdessä, verkko<strong>ja</strong>dan pituus ei saa ylittää 60 metriä.Muille kaupungin vesialueille myönnetään neljä poh<strong>ja</strong>verkonlupaa ruokakuntaa kohti.Svartholmasta pohjoiseen <strong>ja</strong> Hästholminselällä Småholmen-Mössholmenista pohjoiseenverkko saa olla korkeintaan 1,80 m syvä <strong>ja</strong> verkko<strong>ja</strong>dan kokonaispituus korkeintaan 120m.Svartholmasta <strong>ja</strong> Småholmen-Mössholmenista etelään saa käyttää verkko<strong>ja</strong>, joidensuuruus on korkeintaan 3 m (syvyys) x 60 m (pituus).Loviisan kaupunki myöntää luvan kalastaa 4 pintaverkolla ruokakuntaa kohtiSvartholmasta etelään <strong>ja</strong> Hästholmsfjärdenillä Småholmen-Mössholmenista etelään.Verkko saa olla korkeintaan 3 m x 60 m, <strong>ja</strong> solmuvälin tulee olla vähintään 80 mm.Lain mukaan se, joka asuu kunnassa muutoin kuin tilapäisesti, saa harjoittaa silakan,kilohailin, kuoreen <strong>ja</strong> muikun pyyntiä verkolla meressä myös sellaisella kunnanvesialueella, joka ei kuulu yleiseen vesialueeseen <strong>ja</strong> joka si<strong>ja</strong>itsee ulkosaaristossa tairajoittuu avoimeen selkään.Loviisan kaupunki myöntää oikeuden kalastaa silakkaa verkolla Loviisankalastusalueen piirissä myös Monäsin <strong>ja</strong> ulkosaariston ra<strong>ja</strong>n välisellä alueella <strong>ja</strong> kokoRuotsinpyhtään kalastusalueen piirissä si<strong>ja</strong>itsevalla alueellaan. Maksu<strong>ja</strong> ei peritä, muttapyydysmerkit on lunastettava.Perutaan käytäntö, jonka mukaan poh<strong>ja</strong>verkkolupa voidaan vaihtaa pintaverkkolupaan<strong>ja</strong> päinvastoin.Loviisan kaupunki edellyttää, että kaikki Loviisanlahdella Svartholmasta pohjoiseenkalastavat merkitsevät pyydyksensä lipuilla, <strong>ja</strong> suosittelee lippujen käyttöä myös muillavesialueilla. Pintaverkolla kalastettaessa on aina käytettävä lippu<strong>ja</strong>.Kalastusrajoituksia/rauhoituspiirejäTullisillan pohjoispuolisella merialueella sekä Loviisanjoella on aikana 1.4.–30.6. sallittuainoastaan onginta <strong>ja</strong> pilkintä. Muina aikoina on sallittu lisäksi heittokalastus,koukkukalastus sekä kalastus katiskalla.Istutettaessa kalo<strong>ja</strong> jokeen, Loviisan kaupunki voi kieltää kaiken kalastuksenmuutamien päivien a<strong>ja</strong>ksi.Rauhoituspiiri: Alueella Tullisillasta etelään lin<strong>ja</strong>lle Monäsudde – satama-alueenpohjoisra<strong>ja</strong> on onginta <strong>ja</strong> pilkintä sallittu aikana 1.4.–30.6. Muu kalastus on kielletty.Tämä koskee myös Marbäckeniä.Hyväksytty huhtikuussa 2006
41/57Rauhoitusalueet Ruotsinpyhtään kalastusalueen piirissä: Björnvikenissä <strong>ja</strong> lahteenjohtavassa salmessa sekä Keitalavikenin sisäosassa Svartholmsuddenista pohjoiseen ononginta- <strong>ja</strong> pilkintä sallittu aikana 1.4.–30.6. Muu kalastus on kielletty.ViehekalastusUistelussa on vieheiden määrä venettä kohti rajoittamaton. Loviisanlahdella onkiellettyä käyttää levittäjää tai vastaavia laitteita Svartholmasta pohjoiseen sekäHästholmsfjärdenillä Småholmen-Mössholmenista pohjoiseen.AmmattikalastusAmmattikalastus on alkuperäiselinkeino, joka on suurissa vaikeuksissa <strong>ja</strong> tarvitseekaiken mahdollisen tuen.Loviisan kaupunki myöntää kalastusluvan ammattikalastajille, jotka ovatkalatalousyksikön ammattikalastusrekisterissä. Ammattikalastusta voidaan harjoittaaMonäsudde-Svartholman alueella sekä Hästholmsfjärdenillä Småholmen-Mössholmenista pohjoiseen verkoilla, jotka ovat korkeintaan 3 m syviä. Verkko<strong>ja</strong>danpituus saa olla korkeintaan 450 m. Erillisten <strong>ja</strong>tojen etäisyys toisistaan saa ollalyhimmillään yhden verkko<strong>ja</strong>dan pituus. Mainittujen alueiden eteläpuolellemyönnetään lupia syvemmille verkoille, ilman rajoitusta verkon pituudesta, sekä myösmuille pyyntivälineille.KalastusopastusLoviisan kaupunki voi tehdä sopimuksen elinkeinoharjoittajien kanssa jotka toimivatkalastusturismin piirissä.Muuta kalastusluvistaPitkäsiima, korkeintaan 100 koukkua /ruokakunta.Katiska, ei rajoituksia.Koukku, korkeintaan 10 kpl / ruokakunta.Rysä, (maks. 1,5 m korkea) enintään 3 kpl / ruokakunta.MuutaLoviisan kaupungin kalastuslupia myyvän pitää aina tarkastaa, että valtionkalastuksenhoitomaksu on suoritettu, jos henkilö on iältään 18:n <strong>ja</strong> 64:n vuoden välillä.Kalastusalue voi tarpeen mukaan antaa myyjille tieto<strong>ja</strong>.Kaikkien Loviisan kaupungin kalastusluvan hankkineiden tulee saada kalastustakoskeva kyselylomake. Lomakkeet palautetaan vuoden lopussa kalastusalueelle.Ruokakunta: kaikki samassa osoitteessa asuvat sekä alle 18-vuotiaat lapset.Se, joka jää kiinni kalastusrikkomuksesta, menettää kalastusoikeuden Loviisankaupungin vesillä kolmeksi vuodeksi.Hyväksytty huhtikuussa 2006
4 . 6 K a l a s t u s a l u e i d e n m a h d o l l i s u u d e t v a i k u t t a am u i d e n p ä ä t ö k s i i n42/57Merenpoh<strong>ja</strong>n hiekkavaro<strong>ja</strong> hyödynnetään yhä enenevässä määrin. Kalastusalueidentulee seurata kehitystä <strong>ja</strong> lisätä vaikuttamistaan, jottei vahinkoa aiheudu kaloille <strong>ja</strong>kalastukselle.Kalastusalueilla on oikeus esittää lausunto erilaisista asioista, joita viranomaisetkäsittelevät <strong>ja</strong> jotka koskevat vesiympäristöä <strong>ja</strong> kalastusta alueilla. Viranomaisillatarkoitetaan esim. seuraavia: Länsi- <strong>ja</strong> Itä-Suomen ympäristölupavirasto, Uudenmaan <strong>ja</strong>Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan <strong>ja</strong> Kaakkois-Suomenkalatalousyksikkö, kaupungit <strong>ja</strong> kunnat.Tällä hetkellä kalastusalue saa kirjeitse tietoa asioista, jotka ovat käsittelyn alaisinaLänsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Muut viranomaiset pitävät satunnaisestiyhteyttä kalastusalueisiin, kuten Uudenmaan ympäristökeskus <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n kunta.Kalastusalueiden piirissä on ainakin seuraavaa teollisuus- <strong>ja</strong> laitostoimintaa, jotakalastusalueiden on syytä seurata: ydinvoimala Loviisan Hästholmenissa, Valkonsatama <strong>ja</strong> laivaväylä satamaan, Loviisan puhdistuslaitos, kalanviljelimöt <strong>ja</strong>suurimittaiset ruoppaukset.Kalastusalueet tukevat periaatteessa pienimittaista yritystoimintaa, joka auttaa saaristoapysymään elävänä, mutta toiminnan on aiheutettava vähintä mahdollista vahinkoavesiympäristölle <strong>ja</strong> kalastukselle.Toiminnasta, joka aiheuttaa vahinkoa vesiympäristölle <strong>ja</strong> kalastukselle, velvoitetaanmaksamaan tuntuva kalatalousmaksu.Kalastusalueet suosittelevat yleisohjeena, että ruoppaukset suoritettaisiin talvisaikaan,jolloin ne aiheuttavat vähiten vahinkoa, <strong>ja</strong> että ruoppausjätteet mahdollisuuksienmukaan kasattaisiin maihin, riittävän kauas vesistöstä. Jos mateen kutupaikalla tehdäänruoppaustöitä, niitä ei pidä suorittaa a<strong>ja</strong>lla 1.1.-28.2. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue viittaaPerna<strong>ja</strong>n kunnan ohjeeseen ruoppauksista (esite).Kalastusalueet tulevat terävöittämään edunvalvontaansa laajempiin mittoihin.Jotta osakaskunnilla olisi mahdollisuus valvoa etu<strong>ja</strong>an, kalastusalueet antavatviranomaisen tai muun organisaation pyynnöstä tieto<strong>ja</strong> osakaskunnasta, joka si<strong>ja</strong>itseeasianosaisella alueella.4 . 7 M u i t a k a l a s t u k s e n h o i t o t o i m i aKalastusalueet voivat tukea erilaisia kalastuksenhoitotoimia <strong>ja</strong> vaikuttaa järjestelyihin,jotka koskevat kalastusalueiden toimintaa, sekä niiden tulee seurata alueenvedenlaatua.Perna<strong>ja</strong>n kalastusalueen piirissä voivat muut kalastuksenhoitotoimet tullakysymykseen Sarvlaxträsketillä. Tiedot järven kala- <strong>ja</strong> mahdollisesta rapukannastapuuttuvat, <strong>ja</strong> asia pitää selvittää. Kalastusalue selvittää seuraavien purojen tilaa: puroMalmsbyssä, meriniittypuro Isnäsissä <strong>ja</strong> Sarvlaxin puro.Hyväksytty huhtikuussa 2006
43/574 . 8 S ä ä n t ö j ä j a n e u v o j a k a l a s t a j i l l eJotta vältyttäisiin paikallisen väestön, ammattikalastajien, kalastusopastoiminnan,matkailijoiden <strong>ja</strong> viehekalastajien välisiltä riidoilta sekä suoranaisilta onnettomuuksilta,kalastusalueeet suosittelevat noudattamaan seuraavia sääntöjä <strong>ja</strong> neuvo<strong>ja</strong>. Tarkasta lupa-alueen ra<strong>ja</strong>t. Pysyttele vähintään 50 m:n päässä pyyntipaikasta, jossa on kiinteä pyydys, taiverkosta, joka on merkitty selvästi. Älä tee avantoa jäätielle tai 50 metriä lähemmäs jäätietä. Ota huomioon rannassa asuvat ihmiset. Varo häiritsemästä lintuluoto<strong>ja</strong>. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalasta<strong>ja</strong> – kalasta vain sen verran kuin itse voit käyttää. Jos pyydys saattaa häiritä veneellä liikkumista tai muuta luvallista vesienkäyttöä, seon varustettava riittävin merkein. Riittävä merkki on lippu (väh. 30 cm x 30 cm), jokaulottuu vähintään 1,5 m merenpinnan yläpuolelle. Silloin kun verkko ulottuuvedenpintaan tai lähelle sitä, sen äärilaidat on varustettava saloilla <strong>ja</strong>kaksinkertaisilla lipuilla. Yleisen veneväylän ulkopuolella on kiellettyä a<strong>ja</strong>a riittävästi merkitynpyyntivälineen yli.Jotta kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>t voisivat hoitaa tehtäviään, kalastusalueet suosittelevatpyydysmerkkien käyttöä. Käytännössä tämä tapahtuu varsinaisilla pyydysmerkeillä,joita voi tilata – kalastusalue voi auttaa tässä – tai niin että kalasta<strong>ja</strong> merkitsee nimensä<strong>ja</strong> puhelinnumeronsa lippuun tai kohoon.4 . 9 K a l a s t u k s e n v a l v o n t aKalastusalueet edellyttävät, että kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>t ovat vannoneet valan tai antaneetvastaavan vakuutuksen yleisessä alioikeudessa sekä että heillä jokaisessavalvontatilanteessa on mukanaan valvo<strong>ja</strong>n kortti <strong>ja</strong> että he esittävät sen.Valvontatoimen yhteydessä <strong>ja</strong>etaan tietoa, mm. ilmoitetaan tarpeesta siirtyäsolmuväliltään 50 mm:n verkkoon. Kalastusalueet suosittelevat, että osakaskunnanvalvo<strong>ja</strong> noudattaa samaa periaatetta.Kalastuksenvalvonnan tehostamiseksi kalastusalueen on saatava valtakir<strong>ja</strong>mahdollisimman monelta vedenomista<strong>ja</strong>lta, jotta valvottaisiin kalastuksenluvallisuutta. Valtakir<strong>ja</strong>sta käy ilmi, mitä alueita tulee valvoa (kartta, kiinteistönnumero), kenellä on oikeus kalastaa alueella <strong>ja</strong> millä välineillä, <strong>ja</strong> kuinka pyydysmerkitvarustetaan. Jos vedenomista<strong>ja</strong>lla ei ole pyydysmerkkejä käytössä, voidaan menetelläsiten, että nimi <strong>ja</strong> puhelinnumero kirjoitetaan lippuun/kohoon. Tärkeää on myös, ettävedenomista<strong>ja</strong> ottaa kantaa siihen, mihin toimenpiteisiin hän ryhtyyrikkomustapauksissa.Kalastusalue <strong>ja</strong> vedenomista<strong>ja</strong> sopivat siitä miten vedenomista<strong>ja</strong> korvaa valvonnankalastusalueelle. Joustava järjestely on sellainen, että vedenomista<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kalastusalueHyväksytty huhtikuussa 2006
44/57sopivat koko kalastuskortti- <strong>ja</strong> viehekalastuskorttikorvauksen tai osan siitäkäyttämisestä peittämään valvontakulut.Vastaavan kalastusalueen hallitus ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa siihen, kuinkakalastuksenvalvonta tulisi hoitaa.Rannikon kalastuksenvalvojia varten on perustettu kaksikielinen yhdistystarkoituksella helpottaa valvojien työtä <strong>ja</strong> tehdä käytännöistä yhtenäisiä kokorannikkoalueella mm. luomalla valvojien koulutusta valtion oh<strong>ja</strong>uksessa, virallisenkalastuksenvalvo<strong>ja</strong>rekisterin <strong>ja</strong> asiallisen kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>nkortin virallisineleimoineen sekä järjestämällä kalastuksenvalvonnan rahoitusta.Kehitellään yhteistyötä naapurikalastusalueiden kanssa, ts. Porvoonseudun,Koskenkylänjoen <strong>ja</strong> Pyhtään kalastusalueiden kanssa.Kalastuksenvalvontayhteistyön kehittämiseksi myös osakaskuntien kanssakalastusalueet suosittelevat, että osakaskunnat informoisivat siitä, kuka kalastustavalvoo tietylle osakaskunnalle.Kalastusalueet suosittelevat, että vedenomista<strong>ja</strong>t huolehtivat nimien liittämisestäkohoihin.4 . 1 0 O s a k a s k u n n a tKalastusalueet suosittelevat, että osakaskunnat antavat kalastusalueille <strong>ja</strong> osakkaillekir<strong>ja</strong>llista informaatiota päätöksistään. Osakaskuntia kehotetaan hyväksymään uusiasäädöksiä. Kalastusalueet auttavat voimiensa mukaan. Suositellaan pienien yhteisöjenvapaaehtoista yhdistymistä.4 . 1 1 K a l a s t u s l u v a t j a k a l a s t u s o p a s t u sKalastusalueet suosittelevat, että kalastuslupia vesialueilleen myyvä varmistaa valtionkalastuksenhoitomaksun suoritetuksi 18-64-vuotiailta, ennen kuin myy luvan omillevesilleen.Kun kalastusoikeuksia vuokrataan, pitäisi ammattikalastajien edut ottaa huomioon niinpitkälle kuin mahdollista.Kalastusalueet tiedottavat kalastuslupamyynnistä internetsivuilla <strong>ja</strong> kertovat myynnistätiedusteltaessa, siinä tapauksessa että vedenomista<strong>ja</strong>t niin haluavat.Perna<strong>ja</strong>n Rönnäs on jo nyt tärkeä matkailukeskus, joka kehittyy <strong>ja</strong>tkuvasti. Koskapaikka si<strong>ja</strong>itsee meren äärellä, on luonnollista, että kävijät ovat kiinnostuneitakalastamisesta. Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue suosittelee, että Rönnäsin ympäristönvedenomista<strong>ja</strong>t harkitsevat ryhtyä yhdessä myymään jonkinlaistamatkailukalastuslupaa.Hyväksytty huhtikuussa 2006
45/57Muuten ei tällä hetkellä ole a<strong>ja</strong>nkohtaista neuvotella yhteisistä lupa-alueista.Kalastuksen piirissä on uutena elinkeinohaarana noussut esiin opastetutkalastusmatkat. Kalastusoppaat vievät maksua vastaan ryhmiä kalastamaan.Kalastuslain mukaan onginta-, pilkintä- <strong>ja</strong> viehekalastuskilpailu<strong>ja</strong> sekä muita vastaaviajärjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeuden halti<strong>ja</strong>n lupa. Mitenlakia tullaan tulkitsemaan kalastusopastuksen suhteen, on koetteella hovioikeudessa.Kalastusalueet voivat tukea monenlaista kalastusmatkailua, myös retkiä ns. oikeankalastuksen pariin, mutta riippumatta sitä mikä hovioikeuden päätös tulee olemaan nesuosittelevat, että kalastusoppaat hankkivat luvan kaikilta maan- <strong>ja</strong> vedenomistajlta,joiden alueille heillä on aikomus viedä asiakkaitaan.Kalastusalueet voivat pyynnöstä voimavarojensa puitteissa auttaa vedenomistajia <strong>ja</strong>kalastusoppaita pääsemään sopimukseen.4 . 1 2 H y l k e e t j a m e r i m e t s o tKalastusalueet seuraavat hylje- <strong>ja</strong> merimetsokantojen kehitystä <strong>ja</strong> ottavat tarvittaessakantaa kehitykseen <strong>ja</strong> säätelyyn. Tavoitteena on kantojen säätely tasolle, jolla vältetäänkohtuuttomia seurauksia kalastukselle.Hyväksytty huhtikuussa 2006
46/575 T A L O U SKalastusalueet ovat rahoittaneet toimintaansa kalavesien omistajilta saaduillalahjoitusvaroilla, Uudenmaan työvoima- <strong>ja</strong> elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköntoiminta-avustuksilla, maksuilla, jotka 30 €:n suuruisina (aikaisemmin 200 mk) jäävätkalastusalueelle, sekä korkotuotoilla.Kalastusalueilla on myös mahdollisuus anoa Uudenmaan työvoima- <strong>ja</strong>elinkeinokeskukselta tukea kalavesien hoidolle, kalakantojen kunnostukseen <strong>ja</strong>valistustoimintaan kalastuselinkeinon piirissä. Kaikki kolme kalastusaluetta ovatsaaneet tukea tältä momentilta.5 . 1 T o i m i n t a - a v u s t u sToiminta-avustusta on maksettu kalastusalueille vuodesta 1994. Avustuksen suuruusperustuu moniin eri tekijöihin, mm. seuraaviin:♦ Valtio budjetoi vuosittain varo<strong>ja</strong> kalatalouden edistämiseen. Määräraha vastaavähintään sitä summaa, laskettuna henkilöiden keskilukumääränä, jotkakolmena viimeksi kuluneena vuotena ovat maksaneet kalastuksenhoitomaksua,kertyisi kalastuksenhoitomaksujen muodossa. Tarkoitukseen pitää myöntäävähintään se summa, joka on kertynyt kalastuksenhoitomaksuista vuotena ennensitä vuotta, jolle valtion budjettiarvio on laadittu.♦ Lunastettujen kalastuskorttien lukumäärä on vähentynyt, osittain johtuen laista,joka astui voimaan 1997. Laissa säädetään, että 65-vuotiaat <strong>ja</strong> sitä vanhemmathenkilöt vapautetaan maksusta.♦ Momentin summa on vuodesta 2000 <strong>ja</strong>ettu neljään yhtä suureen osaan; neljännesmaksetaan edelleen maan kalastusalueille. Vuodesta 2001 on luovuttu tasaisesta<strong>ja</strong>osta, <strong>ja</strong> kalastusalueiden osuus on vaihdellut vuodesta toiseen. Vuonna 2004 n.27 % varoista <strong>ja</strong>ettiin maan kalastusalueille.♦ Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos tekee muutaman vuoden väleinsattumanvaraisesti valittuihin talouksiin kirjekyselyn, jolla selvitetään kunkinkalastusalueen kalastuspainetta.♦ Kalastusalueille <strong>ja</strong>etaan perusmääräraha, josta päättää maa- <strong>ja</strong>metsätalousministeriö, sekä lisäosuus, joka lasketaan alueen kalastuspaineenperusteella. Vuonna 2003 perusosa oli 2000 €, vuonna 2004 4 000 € <strong>ja</strong> vuonna 20053 500 €.Hyväksytty huhtikuussa 2006
Kuvio 20. Toiminta-avustus 1994-200521 994 €47/579 000 €20 062 €18 212 €7 500 €6 000 €16 298 €17 462 €14 491 €13 166 €17 252 €17 223 €4 500 €9 376 € 9 774 € 11 278 €3 000 €1 500 €0 €1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005Ruotsinpyhtää Loviisa Perna<strong>ja</strong> YhteensäYllä olevien pylväiden luvut tarkoittavat kalastusalueiden toiminta-avustustenyhteissummaa.Kalastusalueiden velvoitteina on yhä useampia lakisääteisiä tehtäviä, <strong>ja</strong> niiden onnoudatettava yhä useampia hallintoa koskevia lake<strong>ja</strong>. Jotta kalastusalueet pystyisivättäyttämään kaikki velvoitteensa <strong>ja</strong> vielä hoitamaan menestyksellisesti toimintaansa, voivain toivoa, että valtio kantaisi vastuunsa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaisi kalastusalueille tulevaisuudessaenemmän varo<strong>ja</strong>. Vuonna 2004 otettiin askel oikeaan suuntaan.Kalastusalueet voivat hakea erityishankkeisiin avustusta erilaisilta instansseilta, esim.kunnilta/kaupungeilta, säästöpankkisäätiöiltä jne.Jos kalastusalue harjoittaa jotain myyntitoimintaa, esim. myy kalanpoikasia, se voi anoavapautusta arvonlisäverosta. Kalastusalueet selvittävät mahdollisuuksia.5 . 2 K o r v a u k s e t v e d e n o m i s t a j i l l eKalastusalueille on annettu tehtäväksi <strong>ja</strong>kaa pilkkikalastus-, kalastuskortti- <strong>ja</strong>viehekalastusvaro<strong>ja</strong> alueen vedenomistajille.Kalastusalueilla on yllä mainituista korvauksista toistaiseksi voimassa oleva sopimussuurelta osin kalavedenomistajien kanssa. Osa vedenomistajista haluaa nostaa omatkorvausrahansa, mutta monet ovat päättäneet lahjoittaa korvaukset kalastusalueelleHyväksytty huhtikuussa 2006
48/57käytettäviksi vuosikokouksen määräämällä tavalla, istutuksiin taikalastuksenvalvontaan. Ilman näitä lahjoituksia kalastusalueiden varsinainen toimintavoisi olla hyvin marginaalista.Kalastuslain mukaan vedenomista<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> viehekalastuskorvaukset, jotka eivät ylitä 30 €:avedenomista<strong>ja</strong>a kohti, jäävät kalastusalueelle, <strong>ja</strong> me voidaan käyttää vuosikokouksenpäätösten mukaisesti.Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue <strong>ja</strong>kaa korvauksetsuhteessa 1:2.ulko- <strong>ja</strong> sisäsaariston vesialueiden keskenKalastusalueet <strong>ja</strong>tkavat työtä sopimusten solmimiseksi, jotka ovat voimassa toistaiseksi,kaikkien korvauksiin oikeutettujen vedenomistajien kanssa <strong>ja</strong> säilyttäälääninhallituksen huostassa korvauksia, joista ei ole voitu sopia.Kalastusalueet tulevat käymään läpi <strong>ja</strong>koperusteet.5.2.1 PilkkikalastusvaratVuonna 1983 kalastuslakia muutettiin radikaalisti. Päätettiin mm. henkilökohtaisestakalastuksenhoitomaksusta <strong>ja</strong> ns. pilkintäkortista. Pilkintäkortti antaa halti<strong>ja</strong>lleenoikeuden pilkkiä läänin alueella ilman vedenomista<strong>ja</strong>n lupaa. Valtion pilkintäkorteistasaamat tulot maksetaan edelleen vedenomistajille pilkkikalastuskorvauksina.Korvaukset maksetaan vedenomistajille riippumatta summan suuruudesta.Pilkintäkortit olivat käytännössä 1983-1993.5.2.2 KalastuskorttivaratVuonna 1994 astui voimaan lainmuutos, jolla valtion kalastuksenhoitomaksu <strong>ja</strong>pilkkikorttimaksu yhdistettiin. Ns. kalastuskortti antoi oikeuden onkia <strong>ja</strong> pilkkiä kokomaassa, nykyisin onkiminen <strong>ja</strong> pilkkiminen ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia.Maksu suoritetaan maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tilille. Valtio budjetoi joka vuosisumman kalatalouden edistämisen momentille. Summa on keskiarvo kolmelta edelliseltävuodelta kertyneistä kalastuksenhoitovaroista. Osa tästä summasta lankeaavedenomistajille = vedenomista<strong>ja</strong>korvaus.5.2.3 ViehekalastusvaratVuonna 1997 kalastuslakia muutettiin taas. Otettiin käyttöön ns. läänikohtainenviehekalastuskortti. Lunastettu lupa oikeuttaa kalastamaan vavalla <strong>ja</strong> siimalla lääninpiirissä ilman vedenomista<strong>ja</strong>n lupaa. Viehekalastuskortista koituvat varat maksetaanvedenomistajille = viehekalastuskorvaus. Kalastuksenhoitomaksu <strong>ja</strong>vedenomista<strong>ja</strong>korvaus säilyvät.Hyväksytty huhtikuussa 2006
49/576 . S E U R A N T ASitä silmälläpitäen, etä käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong> olisi pysyvästi a<strong>ja</strong>nkohtainen välinekalastusalueille <strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muille, joita suunnitelma koskee, suunnitelma päivitetään heti kunon tapahtunut jokin olennainen muutos. Kalastusalueiden hallitukset tulevat parinvuoden välein ottamaan käyttö- <strong>ja</strong> <strong>hoitosuunnitelma</strong>n esityslistalle <strong>ja</strong> esittämäänvälttämättömiä muutoksia kokouksen käsiteltäväksi.Kalastuskysely kohdistetaan alueen kalastajiin parin kolmen vuoden välein.Kysymyslomakkeita on saatavilla kalastusalueiden kotisivuilta <strong>ja</strong> niitä <strong>ja</strong>etaanvuosikokoustenyhteydessä.Hyväksytty huhtikuussa 2006
50/577 . Y H T E Y S T I E T O J AOrganisaatio Yhteyshenkilö Osoite Puhelin www-sivut, sähköpostiRuotsinpyhtään, Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>n Gabi Lindholm, isännöitsijä Kalkkirannantie, 01180 09-8684 5490, www.ahven.netkalastusalueKalkkiranta050-404 2738 gabi.lindholm@kolumbus.fRuotsinpyhtään, Loviisan <strong>ja</strong> Perna<strong>ja</strong>nkalastusaluePerna<strong>ja</strong>n kalastusalueUudenmaan Työvoima- <strong>ja</strong>elinkeinokeskuksen kalatalousyksikköSeppo Virtanen, kalastuksenvalvo<strong>ja</strong> Pohjoinen Tullitie 307900 LoviisaTorbjörn Bergström,kalastuksenvalvo<strong>ja</strong>Jukka Linder, kalastusmestariMikko Koivurinta, kalastusbiologiKai Samanen, kalataloustarkasta<strong>ja</strong>Markku Marttinen, kalatalousjohta<strong>ja</strong>Mikael Nikiforow, kalastusmestariKuninkaankaarre 2 E 307700 KoskenkylänsahaPL 15,00241 HelsinkiMaistraatinportti 20400-919 476040-5340 411019-637 001010 60 21359,010 60 21357010 60 21354010 60 21356010 60 21353www.te-keskus.fi/etunimi.sukunimi@te-keskus.fiStrömfors fiskargille Mikael Lindholm Lohitie 33 D 040- 5115 906 taimenlinka@luukku.comPernå fiskargille Robert Hindsberg, puheenjohta<strong>ja</strong> Vårdöntie07910 ValkoPellinge fiskargille Magnus Nyholm, puheenjohta<strong>ja</strong> Fölisöuddintie 24507360 Tirmo019-515 4000400-3070893019 540 151400714133magnus.nyholm@avenet.fiRuotsinpyhtään kalaveikot Arvo Turunen Kisällintie 307970 Ruotsinpyhtää104 554 030 Arvo.Turunen@fortum.comMeriuisteli<strong>ja</strong>t Jukka Häyhä, puheenjohta<strong>ja</strong> PL 8707901 Loviisa019 - 509 1390400 - 876 143jhayha@meriuisteli<strong>ja</strong>t.fiHyväksytty huhtikuussa 2006
51/57Organisaatio Yhteyshenkilö Osoite Puhelin www-sivut, sähköpostiLoviisan seudun eränkävijät Paavo Tiainen, puheenjohta<strong>ja</strong> Seppäläntie 24 A07900 LoviisaAskolinin metsästys-kalastus kerho Sulo Julkunen, puheenjohta<strong>ja</strong> Kaaritie 37, 07700KoskenkyläKaakkois-Suomen Työvoima- <strong>ja</strong>elinkeinokeskuksen kalatalousyksikköAsko Niemi, kalastusmestariTimo Koskenala, piirikalastusmestariMikko Malin, kalastusmestari040-5035 259019-637 149PL 1041 45101 Kouvola (05) 211 7290(05) 211 7294(05) 211 7298asko.niemi@te-keskus.fitimo.koskenala@te-keskus.mikko.malin@te-keskus.fiUudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 HelsinkiAsemapäällikönkatu 14(vaihde): 020 490101Fax: kir<strong>ja</strong>amo020 490 3200www.ymparisto.fi/uusVirallinen sähköpostiosoitepalvelu.virastotunnus@ymparisto.fiNylands Fiskarförbund r.f. Mika Kiuru, toiminnanjohta<strong>ja</strong> Tornikatu 4 D 22,10600 TammisaariUudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto r.y. Erkki Virtanen, toiminnanjohta<strong>ja</strong> Klondyke04260 Kerava019-246 2714fax: 019-246 271509-242 74160400-460 879www.yrkesfiske.com/mika.kiuru@yrkesfiske.comuud.kalatalous@kolumbus.Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos PL 2, 00791 HelsinkiViikinkaari 4Uudenmaan maanmittauslaitos Linnankoskenkatu 28A06100 Porvoo09-2057511 www.rktl.fietunimi.sukunimi@rktl.fi0205 41 5750 www.maanmittauslaitos.fiuuma@maanmittauslaitos.fHyväksytty huhtikuussa 2006
52/578 . L I I T T E E T8 . 1 Y l e i s e n l u o k i t t e l u n k r i t e e r i tI ErinomainenVesialue on luonnontilainen. Vesistö on yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen.Veden käyttöä rajoittavia leväesiintymiä ei todeta. Vesistö soveltuu erittäin hyvinkaikkiin käyttömuotoihin.II HyväVesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästihumuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti.Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.III TyydyttäväVesialue on jätevesien, ha<strong>ja</strong>kuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä taivedenlaatu on muuten muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaanhuomattavan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaitto<strong>ja</strong> voi esiintyätoistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, poh<strong>ja</strong>-aineksessa tai eliöstössävoivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensätyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin.IV VälttäväVesialue on jätevesien, ha<strong>ja</strong>kuormituksen tai muun toiminnan voimakkaastirehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Levähaitat ovat yleisiä <strong>ja</strong> saattavatrajoittaa veden käyttöä pitkiä a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä,poh<strong>ja</strong>-aineksessa tai eliöstössä voivat olla selvästi luonnontilaisia arvo<strong>ja</strong> korkeampia.Litorina-savimaiden vesistöissä pH-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia <strong>ja</strong>happamuudesta johtuvia kalakuolemia saattaa ajoittain esiintyä. Vesistö soveltuuyleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset.V HuonoVesialue on jätevesien, ha<strong>ja</strong>kuormituksen tai muun toiminnan pilaama. Levähaitat ovaterittäin yleisiä <strong>ja</strong> runsaita estäen vesistön käytön usein pitkäksikin aikaa. Rehevyydestäjohtuen myös happitilanne voi olla heikko. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä,sedimentissä tai eliöstössä voivat olla tasolla, josta aiheutuu selvä riski vesistön käytölletai vesiluonnolle. Litorina-savimaiden vesistöissä pH-arvot voivat olla hyvin alhaisiapitkiä a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, jolloin happamuudesta johtuvia kalakuolemia esiintyy toistuvasti.Vesistön käyttöä rajoittaa pysyvästi tai ajoittain jokin edellä mainituista tekijöistä.Hyväksytty huhtikuussa 2006
53/578 . 2 I s t u t u k s e t8.2.1 Ruotsinpyhtään kalastusalueÅr Art Antal Dat. Plats Ålder x cm x g Pris2005 ål 3 000 5.7 Tammijärvi 2 490 €2004 Sik skärgårds 13 158 12.10 Lövö sund 1-s 10,8 7,8 2 500 €2002 Sik skärgårds 11 100 6.11 Lövö sund 1-s 10,9 7,8 2 520 €2001 Sik skärgårds 4 100 oktober Lövö sund 1-s år 2001:2001 signalkräfta 600 30.8 Tessjö å 8-10 1 934 €2000 harr 1 400 4.5 Tessjö å 4.5 11,1 7,942000Sik skärgårds5 000 5.10 Lövö sund 1-s 10,3 6,3 totalt år2000:2000 ål 1 570 28.6 Lövö sund 14 1,6 2 073 €1999 harr 2 100 29.6 Tessjö å 1-år 15,2 24 1 177 €1999 Sik skärgårds 3 500 27.9 Lövö sund 1-s 10 6,1 505 €1998 signalkräfta 700 9.6 Tessjö å adult 1 631 €1998 harr 10 200 27.5 Tessjö å 1-år 13,8 13,5 3 364 €1998 Sik skärgårds 8 300 16.10 Lövö sund 1-s 11,2 7,6 1 682 €1997signalkräfta2 940 28.8Tessjö å &Rissundet 1-s 3,5 1,1 2 582 €1996 gös 16 650 3.9Strömfors brukSommarsjön försträckt 5,4 2 431 €1995 Sik, skärgård 14 400 25.9 Lövö sund år 1995:1995 Sik, vandring 6 200 25.9 Jomalsund 2 523 €Hyväksytty huhtikuussa 2006
54/578.2.2 Ruotsinpyhtään kalastusalueellaÅr Art Antal Plats Ålder Utplanterare2003 vandringssik 8 620 Tessjö å Holmforsens fiskelag2002 vandringssik 1 170 Tessjö å Holmforsens fiskelag2002 havsöring 10 360 TallbackaFortum Power and Heat,Lovisa kärnkraftverk, åläggande2001 havsöring 9 230 TallbackaFortum Power and Heat,Lovisa kärnkraftverk, åläggande2001 Siika, saaristo 2 000 Lövö sund Strömfors fiskargille2000 ål 790 Lövö sund Strömfors fiskargille2000 Sik, skärgård 2 000 Lövö sund 1-s Strömfors fiskargille1999 ål 1 000 Lövö sund Strömfors fiskargille1999 Sik, skärgård 2 000 Lövö sund 1-s Strömfors fiskargille1998 ål 1 000 Lövö sund Strömfors fiskargille1998 Sik, skärgård 2 000 Lövö sund 1-s Strömfors fiskargille1997 harr 950 Tessjö å 1-s Holmforsens fiskelag1997 vandringssik 1 960 Tessjö å 1-s Holmforsens fiskelag1997 Sik, skärgård 2 000 Lövö sund 1-s Strömfors fiskargille1997 ål 1 000 Lövö sund Strömfors fiskargille1997 gädda 1 000 000 Ahvenkosken lahti nykläckta Ruotsinpyhtään kalaveikot1997 vandringssik 300 000 Abborfors viken nykläckta Ruotsinpyhtään kalaveikot1996 gädda 2 200 000 Abborfors viken nykläckta Ruotsinpyhtään kalaveikot1996 havsöring 5 000 VårdholmsfjärdenFortum Power and Heat,Lovisa kärnkraftverk, åläggande1996 Sik, skärgård 12 000 Lövö sund Nylands Fiskarförbund1996 Sik skärgård 2 000 Lövö sund Strömfors fiskargille1996 ål 1 000 Lövö sund Strömfors fiskargille1995 ål 1 500 Lövö sund Strömfors fiskargille1995 Sik, skärgård 2 000 Lövö sund Strömfors fiskargille1995 öring 1 000 Orrengrundsfjärden Strömfors fiskargille1995 gädda 2 000 Glosholmen försträckt Bullers fiskelag1995 Sik, skärgård 18 200 Lövö sund Nylands Fiskarförbund1995 havsöring 5 000 VårdholmsfjärdenFortum Power and Heat,Lovisa kärnkraftverk, åläggandeHyväksytty huhtikuussa 2006
55/578.2.4 Loviisan kalastusalueVuosi Laji Määrä Pvm. Paikka Ikä x cm x g Hinta2005 meritaimen 1 032 21.4 smoltti 1 300 €2005 ankerias 2 500 5.7 Hästholmsfjärden 2 075 €2004 ankerias 1 500 30.6 Sahanniemi 1 200 €2004 vaellussiika 6 720 10.11 Sahanniemi 1-k 12,8 11,7 1 950 €2004 meritaimen 780 4.5 Trålhamnen smoltti 24 157 1 177 €2003 vaellussiika 9 280 17.10 Sahanniemi 1-k 10,5 6,9 1 485 €2003 meritaimen 840 29.4 Trålhamnen smoltti 23,27 154,2 1 115 €2002 kirjolohi 150 22.8 Loviisanjoki 1000 850 €2002 meritaimen 2 102 9.4 Trålhamnen smoltti 22,54 129,7 2 460 €2001 kirjolohi 130 24.8 Loviisanjoki 1000 743 €2001 meritaimen 1 700 9.4 Trålhamnen smoltti 22,8 122 2 269 €2000 vaellussiika 4 760 5.10 Trålhamnen 1-k 10,1 6,1 841 €Hästholmsfjärden varttun800 €2000 hauki 5 500 6.6 Loviisanlahtiut 5,6 1,22000 meritaimen 2 800 17.4 Trålhamnen smoltti 21,3 91,6 3 751 €1999 meritaimen 1 840 20.4 Tullilaituri smolt 23,1 129,1 2 422 €1998 vaellussiika 3 200 13.3 50,6 656 €1998 vaellussiika 16.10 Vårdö 1-k 9,5 4,5 1 850 €1997 meritaimen 4 267 smoltti 21,6 106,6 2 523 €1996 saaristosiika 14 470 1-k 2 523 €1995 meritaimen 1 000 23.5 Trålhamnen smoltti 1 682 €1995 saaristosiika 18 900 25.9 Loviisanlahti 1 683 €1994 meritaimen v. 1994:1994 siika 4 373 €Hyväksytty huhtikuussa 2006
56/578.2.5 Loviisan kalastusalueellaVuosi Laji Määrä Paikka Ikä Istutta<strong>ja</strong>2004 saaristosiika 11 050 1-k Loviisan kaupunki, velvoite2004 meritaimen 920 smoltti2004 meritaimen 920 smolttiMeriuisteli<strong>ja</strong>t,meritaimentoimikuntaLoviisan kaupunki,meritaimentoimikunta2004 meritaimen 9 670 smolttiFortum Power and Heat,velvoite2004 meritaimen 1 920 smoltti Loviisan kaupunki, velvoite2003 saaristosiika 11 053 1-k Loviisan kaupunki, velvoite2003 meritaimen 990 smoltti2003 meritaimen 990 smolttiMeriuisteli<strong>ja</strong>t, SuomenlahdenmeritaimentoimikuntaLoviisan kaupunki,meritaimentoimikunta2003 meritaimen 8 050 smolttiFortum Power and Heat,velvoite2003 meritaimen 1 650 smoltti Loviisan kaupunki, velvoite1995 hauenpoikanen 3 200 Loviisanlahti varttunutt Loviisan kaupunki1995 meritaimen 7 400 Loviisanlahti smoltti Loviisan kaupunkiVårdö,Trålhamnen1995 saaristosiika 18 200 Utterviken 1-k Uudenmaan Kalasta<strong>ja</strong>liittoHyväksytty huhtikuussa 2006
8.2.6 Perna<strong>ja</strong>n kalastusalue57/57Vuosi Laji Määrä Pvm. Paikka Ikä x cm x g Kasvatta<strong>ja</strong> Hinta2005 ankerias 2 500 5.7 Silver eel 2 075 €2004 ankerias 2 500 30.6. Sarvisalon silta 1,1 Silver eel 2 000 €2004 saaristosiika 7 895 12.10 Rönnäs 1-k 10,8 7,8 AB Pekka Vääräniemi 1 500 €2004 vaellussiika 5 043 10.11 Rönnäs 1-k 12,8 11,7 O. Sumari 1 463 €2003 meritaimen 3 970 29.4 Backstenstrand 2 v. 23,27 154,2 Taimen OY4 000 €(+ 1 250 €)2003 saaristosiika 15 789 3.10 Kabböle 1-k. 9,8 5 AB Pekka Vääräniemi 3 000 €2003 vaellussiika 9 5706.10,17.10 Rönnäs 1-k 10,5 6,9 O. Sumari 4 531 €2002 meritaimen 5 256 9.4 Kabböle 2 v. 23,26 145,2 Taimen OY4 205 €(+ 1 945 €)2002 ankerias 1 500 26.6 Rönnäs, Sarvilahti 750 €2002 saaristosiika 14 795 6.11 Tjufö 1-k 10,9 7,8 AB Pekka Vääräniemi 3 358 €2002 vaellussiika 8 428 6.11 Rönnäs 1-k 10,6 7 AB Pekka Vääräniemi 1 770 €2001 meritaimen 4 254 9.4 Kabböle 2 v. 22,8 122 Savon Taimen 5 674 €2001 ankerias 1 500 14.8Rönnäs,Träskholmen 757 €2001 saaristosiika 20 662 19.10 Kabböle, Tjufö 1-k 10,3 6,3 AB Pekka Vääräniemi 4 240 €2001 vaellussiika 12 237 19.10 Tjufö 1-k 10,1 6,1 AB Pekka Vääräniemi 2 470 €2001 kuha 6 000 23.82000 meritaimen 5 450 17.42000 ankerias 2 350 28.6 Rönnäs 14 1,6Rönnäs,Backstensstrand 1-k 8,7 4,44 Aimo Räty 1 463 €Kabböle,Backstensstrand 2 v. 21,37 91,6 Savon Taimen 7 283 €ScandinavianSilvereel 1 002 €2000 saaristosiika 18 200 18.10 Kabböle, Tjufö 1-k. 10,3 6,3 AB Pekka Vääräniemi 3 364 €2000 vaellussiika 9 500 5.10 Backstensstrand 1-k 10,1 6,1 AB Pekka Vääräniemi 1 682 €2000 kuha 11 10012.9,25.9Rönnäs,Backstensstrand 1-k7,6,7 2,15 2 Arvola&Nyman, Sipilä 1 683 €1999 meritaimen 4 600 20.4 Kabböle + Valko 2 v. 22,8 119,1 Köyliö 6 055 €1999 ankerias 2 000 22.6SarvilahtiStrömsinlahtiRönnäs 10 0,7 S. Silver Eal 740 €1999 saaristosiika 23 500 27.9 Kabböle + Rönnäs 1-k 10 6,1 AB Pekka Vääräniemi 3 364 €1999 vaellussiika 3 250 27.9 Backstensstrand 1-k 12 13,1 AB Pekka Vääräniemi 1 682 €Kabböle +1998 meritaimen 5 415 toukok Fantsnäs 2 v. Köyliö 4 205 €1998 ankerias 1 600 13.71998 saaristosiika 18 660 30.10Backstensstrand +Påsalöfjärden 10 0,8 Silver Eal 807 €Kabböle + Påsalöfjärden 1-k 11,2 7,6 AB Pekka Vääräniemi 3 364 €Hyväksytty huhtikuussa 2006
58/57Vuosi Laji Määrä Pvm. Paikka Ikä x cm x g Kasvatta<strong>ja</strong> Hinta1998 vaellussiika 16 393 16.10 Backstensstrand 1-k 9,5 4,5AB PekkaVääräniemi 1 682 €1997 meritaimen 2 440 9.5 Kabböle + Fantsnäs 2 v. 21,6 108,1 Savon Taimen 3 730 €1997 ankerias 2 300 26.6 Isnäs + Sarvilahti 10 0,8 Silver Eal 861 €1997 saaristosiika 18 660 24.9 Kabböle + Fantsnäs 1-k 11,3 9,31997 vaellussiika 11 230 24.9 Backstensstrand 1-k 10,1 6,61996 meritaimen 27 888 toukok useita paikko<strong>ja</strong> 2 v. 21AB PekkaVääräniemi 3 868 €AB PekkaVääräniemi 1 682 €Koskenkylän kartano,1996 saaristosiika 24 108 syysk. kosken alap1996 vaellussiika 12 650 lokak. useita paikko<strong>ja</strong>1996 kalo<strong>ja</strong> yht, 10 124 €1995 meritaimen 2 923 toukok.1995 saaristosiika 38 400 syysk.Koskenkylän kartano,1995 vaellussiika 8 800 syysk. kosken alapkalo<strong>ja</strong> yht. 9 618 €1994 meritaimen 2 240 24.51994 saaristosiika 21.91994 kalo<strong>ja</strong> yht. 7 400 €1993 meritaimen 1 1001993 siika 3 6001993 kuha 10 0001992 meritaimen 1 5501992 siika 8 925Uudemmat meritaimenen istutukset on tehty yhdessä Suomenlahdenmeritaimentoimikunnan kanssa.Hyväksytty huhtikuussa 2006
Change language