31.07.2015 Views

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä Tehtävänä on ...

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä Tehtävänä on ...

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä Tehtävänä on ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<str<strong>on</strong>g>TYÖ</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>30.</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>JÄÄN</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>TIHEYDEN</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>MÄÄRITYS</str<strong>on</strong>g><str<strong>on</strong>g>Tehtävä</str<strong>on</strong>g>VälineetTaustatietoja<str<strong>on</strong>g>Tehtävä</str<strong>on</strong>g>nä <strong>on</strong> määrittää jään tiheys.Byretti (51010) tai esim. 100 ml mittalasi (50016) ja siihen sopiviajääpaloja, alkoholia (sopii jäähdytinneste lasol), analyysivaakaAdventurer (49950) tai Analytical plus (49940), pipetti, pinsetit tms.Tiheys saadaan massan ja tilavuuden osamääränä. Veden tiheyden arvo<strong>on</strong> noin 1000 kg/m 3 (MAOL s. 78,81 ja ilman tiheys noin 1,29 kg/m 3(MAOL s. 78,81. F1, s. 50-52 (44-46). Tiheydet riippuvat lämpötilasta jakorkeudesta.Suoritusohjeita Byrettiin laitetaan esim. pipetillä etanolia (lasolia) siten, että pinta <strong>on</strong> 40ml:n kohdalla. Sitten katkaistaan sopiva noin 1 –2 cm jääpala japunnitaan vaa’ alla 1 mg:n tarkkuudella. Jääpala pudotetaan byrettiin.Nopeus <strong>on</strong> tärkeää, jotta jääpala ei sula. Nestepinnan nousukorkeudestasaadaan jään tilavuus. Jää uppoaa kok<strong>on</strong>aan etanoliin (lasoliin).Jääpalan tilavuus voidaan määrittää myös upottamalla jääpala nopeastimittalasiin, jossa <strong>on</strong> lasolia. Tämä ei ole niin tarkka tilavuudenmäärityskeino kuin byrettimittaus (1 ml = 1 cm 3 ). Mittaus kannattaasuorittaa usealla jääpalalla, esim. viisi kertaa. Jään tiheys lasketaankeskiarv<strong>on</strong>a. Tiheyden absoluuttinen virhe lasketaan virhekaavalla (**).Tuloksena ilmoitetaan jään tiheys virherajoineen.Mittauspöytäkirja Taulukko 1.Massa (g) Tilavuus (cm 3 ) Tiheys (g/cm 3 )Keskiarvo:massamJään tihey s = eli ρ =(*)tilavuus VJään tiheys =


VIRHETARKASTELUT:Tiheyden maksimivirheelle voidaan johtaa lauseke (totea!, ks. liite 1)1 m∆ρ = m V2V∆ +V∆(**)Laske tiheyden maksimivirhe ∆ρ, joka <strong>on</strong> myös tiheydenabsoluuttinen virhe. Käytä massan m ja tilavuuden V arv<strong>on</strong>a j<strong>on</strong>kinmittauksen arvoja.V =m =∆V =∆m =Lasketaan tiheyden absoluuttinen virhe ∆ρ lausekkeen (**)mukaan:∆ρ=TULOS: <str<strong>on</strong>g>JÄÄN</str<strong>on</strong>g> TIHEYS VIRHERAJOINEEN: ρ ± ∆ρρ = ( ± )⋅ 10 3 kg/m 3 .Vertaa tulostasi tauluk<strong>on</strong> arvo<strong>on</strong> (MAOL s. 77).Tauluk<strong>on</strong> arvo: jään tiheys =Pohdi virhelähteitä. Mitkä seikat aiheuttivat tulokseen virhettä?


<str<strong>on</strong>g>Tehtävä</str<strong>on</strong>g> 1. Jääkappale, j<strong>on</strong>ka tilavuus <strong>on</strong> V, kelluu vedessä. Jään tiheys <strong>on</strong> 0,92 g/cm 3ja veden 1,0 g/cm 3 . Kuinka m<strong>on</strong>ta prosenttia jääkappaleesta <strong>on</strong> vedenpinnan yläpuolella?<str<strong>on</strong>g>Tehtävä</str<strong>on</strong>g> 2. Miksi järvet jäätyvät vain pinnalta eikä pohjasta?


Liite 1.Tuloksen virheen määrittäminen virheen kasautumissääntöjen avulla;tulos virherajoineen: f ± ∆f.TULOKSEN VIRHE VOIDAAN MONISSA TAPAUKSISSA LASKEA SEURAAVIENYKSINKERTAISTEN, VIRHEEN KASAUTUMISTA KUVAAVIEN SÄÄNTÖJENAVULLA:ffff= a + b ⇒ ∆f= ∆a+ ∆b(1)= a - b ⇒ ∆f= ∆a+ ∆b(2)∆f∆a∆b= ab ⇒ = +(3)f a ba∆f∆a∆b= ⇒ = +(4)bf a b∆fn∆af = a ⇒ = n(5)f aEksp<strong>on</strong>entti n säännössä 5 voi olla negatiivinen tai murtoluku, joten sääntöä 5 voi soveltaa myösjuurilausekkeiden käsittelyyn. Säännöt 1…5 perustuvat ns. kok<strong>on</strong>aisdifferentiaaliin.Kolmen muuttujan x, y, z tapauksessa kok<strong>on</strong>aisdifferentiaali antaa säännön:δ f δ f δ f∆f= ∆x+ ∆y+ ∆z. (6)δxδyδzSäännöissä 1 … 6 esiintyvät itseisarvomerkit voidaan jättää pois niistä termeistä, jotka tiedetäänpositiivisiksi. Tällöin virheen tulkitaan edustavan virheen itseisarvoa. Yksiköiden sijoittaminenei ole tarpeen, koska ne supistuisivat välittömästi pois. Kun muistaa, että virheen arvioinnillapyritään selvittämään virheen suuruusluokka, numerosijoituksissa voi pyöristää suureiden arvoja.Absoluuttinen virhe saadaan kertomalla mittaustuloksen perusteella laskettu arvo (yleensäkeskiarvo) suhteellisella virheellä.Virhetarkastelua <strong>on</strong> ohjeissa sekä esim. seuraavassa kirjallisuudessa:- Arminen-Mäkelä-Mäkinen-Puhakka-Vierinen: Fysiikan laboratoriotyöt, Tammertekniikka2. painos, 1999 s. 9-12.- Luoma-Rahk<strong>on</strong>en-Tuovinen: Kokeellinen fysiikka s. 14-15,- Hirvinen-Suvilinna-Virtanen: Fysiikan töitä, MAOL, Ky 1983 s. 13-14,- Mäki-Valjakka-Vulli: Fysiikan työt I osa I, TTKK 1999 s. 29-33).(Suorakulmaisen särmiön tilavuuden virheelle ∆V <strong>on</strong> johdettu jo aiemmin (ks. työ 1) lauseke:∆ V = bc ⋅ ∆a+ ac ⋅ ∆b+ ab ⋅ ∆c, missä a, b ja c ovat särmien pituudet.


Suorakulmaisen särmiön tilavuus V 1 = abc.Virheen kasautumissäännön 3 mukaan saadaan:∆VV1=∆aa∆b+ +b1 ∆c.cTermien ollessa positiivisia voidaan itseisarvomerkit jättää pois.Kerrotaan yhtälön molemmat puolet tilavuudella V 1 = abc;∆V 1 ∆a∆b∆c= + +abc a b c ⋅ abc , jolloin saadaan:∆ V 1=∆a∆b∆cabc ⋅ + abc ⋅ + abc ⋅ ja supistamalla saadaan edelleen:a b c∆ = bc ⋅ ∆a+ ac ⋅ ∆b+ ab ⋅ ∆c.V 1Tiheyden maksimivirhekaavan ∆ρ johtaminen.TAPA I: Virheen kasautumissääntöjen avulla.mTiheys ρ = .VVirheen kasautumissäännön 4 avulla saadaan:Sijoitetaan lausekkeetmρ = ja m = ρVV∆ρρ=∆mm+∆VV.yhtälöön:∆ρρmρ = saadaan;V=∆mm+∆VV. Tällöin saadaan:∆ρmV=∆mρV+∆VVja edelleen sijoittamallaV∆ρm=∆mmVV+∆VV, josta seuraaV∆ρm=∆mm+∆VV.Kerrotaan nyt ko. yhtälön molemmat puolet Vm :llä, jolloin seuraa:m ⋅ V∆ρV ⋅ mρ=m ⋅ ∆mV ⋅ m+m∆VV ⋅ V, jos saadaan∆mm∆V∆ρ = + ja lopuksi saadaan tiheyden virhekaava2V V∆ρ = 1 mm V2V∆ +V∆ .


TAPA II.Virhearvio voidaan laskea kok<strong>on</strong>aisdifferentiaalin tai logaritmisen derivoinnin avulla.Tiheyden maksimivirhekaavan ∆ρ johtaminen Kok<strong>on</strong>aisdifferentiaalin avulla.mTiheys ρ = .V(ks. Luoma-Rahk<strong>on</strong>en-Tuovinen: Kokeellinen fysiikka s. 14-15,Hirvinen-Suvilinna-Virtanen: Fysiikan töitä, MAOL, Ky 1983 s. 13-14,Mäki-Valjakka-Vulli: Fysiikan työt I osa I, TTKK 1999 s. 29-33).Tiheyden maksimivirheelle saadaan osittaisderivoinnilla ja diffrentioimalla:δρ δρδρ ≤ δm+δVδmδV∆ρ≤⎛ m ⎞δ ⎜ ⎟⎝ V ⎠∆m+δm⎛ m ⎞δ ⎜ ⎟⎝ V ⎠∆VδV∆ρ ≤ 1 mm V2V∆ + − V∆ , josta edelleen saadaan maksimivirheen lauseke:∆ρ ≤ 1 mm V2V∆ +V∆ .TAPA III.Jos yhtälössä <strong>on</strong> vain kerto- ja jakolaskuja sekä potenssiinkorotuksia, virhekaavan johtoyksinkertaistuu käyttämällä logaritmista derivointia. Vastaava tiheyden maksimivirheen tulosvoidaan johtaa myös seuraavasti:mρ = .VmOtetaan molemmista puolista logaritmi, jolloin saadaan: ln ρ = ln .VJa edelleen: ln ρ = ln m - ln V .Derivoimalla yhtälön molemmat puolet ja laskemalla yhteen termien itseisarvot saadaantiheyden ρ suhteelliselle maksimivirheelle yhtälö: ∆ρ ≤ 1 mm V2V∆ +V∆ .

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!