Etelä-Kallaveden kalastustiedustelun raportti

Etelä-Kallaveden kalastusalueEtelä-Kallaveden kalastustiedustelutoukokuu 2006 – huhtikuu 2007Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin jalajeittain omistajan luvalla 1.5.2006 - 30.4.2007 Etelä-Kallavedellä, yhteensä 117 278 kgkg4000035000300002500020000150001000050000onki ja pilkkiviehekatiska ja rysäharvat verkotmuikkuverkkoPohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2008

KUVAILULEHTILaatija:Aika:Pohjois-Savon kalatalouskeskus Huhti 2008Tekijät:Ari Pyykkönen, Linda Korhonen ja Jarmo MononenNimi:Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006-huhtikuu 2007Laji:RaporttiToimeksiantaja:Pohjois-Savon TE-keskus ja Etelä-Kallaveden kalastusalueTiivistelmä:Kalastuskyselyssä käytettyjä tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesienhoitoa seuraavan 10 vuoden ajan (käyttö- ja hoitosuunnitelman vaihe III).Kyselyn osoitetiedot kerättiin suurimpien osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien viehekalastuslupienkuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on 21 618 ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat12 962 ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty.Vastauksia saatiin 226 ruokakunnalta, joissa kalasti 340 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2.Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä,yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen kokonaan.Pyydysten limoittuminen paikoitellen tiettyinä aikoina ja vähäarvoisen kalan suuri määrä (pieni lahna) haittasivatkalastusta selvästi. Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla.Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovinpaljoa vaikka saaliskalana se oli yleinen. Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet viime vuosina.Made ja järvitaimen olivat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Kalastuksen valvonta oliaktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan.Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä 117 278 kg. Vuosisaaliista saatiinselvästi eniten harvoilla verkoilla. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku. Kuhasaalis oli runsastutut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Kuukausisaalis runsastui selvästi kesälomakaudella.Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla.Muita paljon käytettyjä pyydyksiä olivat viehe, onki, pilkki ja katiska.2

1. JohdantoEdellinen Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu tehtiin 15 vuotta sitten. Nyt päätettiin tehdä uusi kalastustiedusteluEtelä-Kallavedellä kesällä 2006 ja/tai talvella 2007 kalastaneille. Tiedustelun teki Etelä-Kallaveden kalastusalue yhteistyössä Pohjois-Savon TE-keskuksen kanssa.Etelä-Kallaveteen on istutettu viimeisten 10 vuoden aikana vuosittain noin 200.000 kpl 1- kesäistä kuhanpoikasta,noin 100.000 kpl 1-kesäistä siianpoikasta ja noin 6.000 kpl 3-kesäistä järvitaimenta. Taloudellinenpanostus on siten ollut huomattava. Tarvittiin tietoa istutusten tuloksista (= saadusta saaliista), jottajatkossakin voidaan suunnitella ja tehdä entistä paremmin kannattavia istutuksia, hoitotoimenpiteitä jakalastusta koskevia ohjeita. Tärkeää oli saada tietoa myös muikun, ahvenen, hauen ja muiden lajien kalastuksestaja saaliista.Kalastuskyselystä saatuja tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta jakalavesienhoitoa seuraavan 10 vuoden ajan (käyttö - ja hoitosuunnitelma III).2. Aineisto ja menetelmätKyselyn osoitetiedot kerättiin pääasiassa osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymienkalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on 12 962 ha, josta kyselyn osoitetiedotkattoivat 12 618 ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjäei lähetetty. Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana myös 77 Pohjois-Kallavedellä kalastanutta,jotka poistettiin vastauksista. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Kalastaneita ruokakuntia vastasi226, joissa kalasti noin 340 henkilöä. Vastaukset laajennettiin kalastusalueen koko vesipinta-alalleolettamalla, että muut kuin kyselyyn vastanneet ovat kalastaneet samalla tavalla kuin vastanneet jamuulla kuin kyselyn alueella kalastetaan samalla tavalla.Aluksi kysyttiin kalastusta haittaavia tekijöitä, mielipidettä nykyisestä pienimmästä sallitusta solmuvälistä,kalastaessa eniten tavoiteltuja kalalajeja, muutoksia kalalajien saaliissa ja kuinka usein valvoja on tarkastanutkalastusluvat. Sitten vastaajia pyydettiin yksilöimään erikseen kesä ja talvikalastuksessa ruokakunnankoentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/koentakerta ja saalis lajeittain sekä pyydyksittäin. Etukäteenarvioiden eniten tavoiteltujen lajien osalta kysyttiin saalis kuukausittain.Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. He vastasivat vain kysymyksiin 1, 10 ja 11. Lisäksi saalislajeihinoli kysymyksessä 11. (kuukausisaalis) lisätty made ja muikku. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasikahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen.Muutamat seikat vaikeuttivat saaliin arviointia. Jokamiehen onginta ja pilkintäoikeudella, ikään perustuvallaviehekalastusoikeudella ja läänikohtaisella viehekalastusoikeudella kalastaneiden tiedot puuttuvat.Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikuttisaaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaansaaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuenjonkin verran esitettyä suurempi. Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoonja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan.Talvikalastuskausi oli tavallista noin 1-1½ kuukautta normaalia lyhyempi, koska joulu- tammikuussa olipitkä kelirikkokausi ja jäät lähtivät jo huhtikuussa. Tämä vaikutti varsinkin kuhasaaliiseen.4

3. Taulukot ja kuvat200KUVA 1. Kalastusta haittaavia tekijöitä Etelä-Kallavedellävastauksia kpl180160140120100ei haittaa kplhaittaa vähän kplhaittaa paljon kplen osaa sanoa806040200pyyntirajoitukset(n=209)k-lupien vaikeasaanti (n= 214)pyydystenlimoittuminen (n=220)kalojenmakuvirheet (n=210)vähäarv. kalan suurimäärä (n=214)muu (n= 26), tärkein siian loisetKUVA 2. Millainen oli verkkokalastuksessa käytetty pienin sallittusolmuväli vapaa-ajan kalastajien mielestä vuonna 2007 ?vastauksia %, n= 218 kplliian pieni sopiva liian suuri poistettava kokonaan en osaa sanoa18 %11 %3 %7 %61 %6

KUVA 3. Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat tavoittelivat tietoisestikalastuskaudella 2006-2007 ?vastauksia kpl, n= 677 kplen mitään erityisesti; 8muu, (hauki jamade); 66siika; 87ahven; 127kuha; 182muikku; 88järvitaimen; 119KUVA 4. Kalalajien saaliissa vapaa-ajan kalastajien mielestä viimevuosina tapahtuneet muutokset Etelä-Kallavedellävastauksia kplrunsastunut vähentynyt en osaa sanoa5394 911011135510 27217100 9583 78 7894129571752 46107 10315158 711728 21 18151172 4107

KUVA 5. Oletko tavannut kalastuslupien tarkastajaa Etelä-Kallavedellä ?vastauksia kpl, n= 222poliisi; 34en koskaan; 144kalastuksen valvoja; 83TAULUKKO 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis 1.5.2006-30.4.2007. Saalin arvo onlaskettu vuoden 2006 tuottajahinnoilla €/kg ilman alv. (RKTL2008).Saalis(kg)yhteensäkg/pyydyspyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muutmuikkuverkko139,2 230,2 59,8 113,7 35,5 0,0 59,8 17313,2 47,9 48,4 35,5 3,2 18086,5ke 27-44 mm 1173,3 253,6 492,5 854,4 214,7 30,7 238,7 0,0 592,8 115,4 0,0 0,0 3966,1ke 45-54 mm 1147,9 3652,9 3593,7 140,8 865,0 44,1 1535,6 0,0 1345, 502,3 5,9 17,8 12851,56ke 55-64 mm 492,4 2386,3 4552,2 12,9 1029,5 25,0 1565,0 25,8 332,8 516,9 0,0 0,0 10938,7ke > 64 mm 0,0 383,0 112,1 0,0 2058,9 59,2 70,5 0,0 11,8 46,5 0,0 0,0 2742,1luokkirysä 0,0 592,3 0,0 0,0 296,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 888,5katiska 9836,6 995,5 29,6 864,0 363,5 12,9 1949,0 0,0 0,6 0,0 0,0 59,2 14111,0onki 2169,2 0,0 0,0 1174, 137,0 36,1 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 416,0 3935,43vetouistin 717,1 10069,2 3739,2 0,0 0,0 0,0 64,5 0,0 38,2 1370,1 0,0 36,0 16034,2heittouistin 866,6 3794,4 147,3 36,0 0,0 7,2 0,0 0,0 0,0 24,2 0,0 0,0 4875,7iskukoukku 0 365,9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 365,9ta 27-44 mm 26,5 93,3 25,8 0,0 0,0 12,9 122,0 0,0 28,7 0,0 0,0 0,0 309,2ta 45-54 mm 123,3 1211,5 1396,1 3,6 192,7 12,9 1313,7 0,0 100,3 123,3 0,0 0,0 4477,3ta 55-64 mm 136,3 2934,2 5231,1 12,9 661,5 12,9 2753,3 29,6 98,8 192,6 0,0 322,5 12385,6ta > 64 mm 0,0 226,1 285,9 0,0 894,4 0,0 66,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1472,6pilkki 8270,5 254,5 21,6 1023, 0,0 0,0 182,8 0,0 76,9 7,2 0,0 0,0 9837,27yhteensä 25098,9 27442,8 19687,0 4236, 6748,8 253,8 9921,0 17368,6 2677, 2947,1 41,5 854,7 117277,5kg/laji22a' hinta € 1,21 1,03 3,39 0,16 0,40 0,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43 0,16yhteensä € 30370 28266 66739 678 2700 41 31053 30916 8862 10433 101 137 210 293 €8

6000050000KUVA 6. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin4914340000kg300002000018086150002091013773yhteensä kg/pyydys100000KUVA 7. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittainyhteensä 117 278 kg300002500025099274432000019687kg150001736910000992150000674942362542677 294741 855ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut9

KUVA 8. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittainyhteensä 117 278 kg400003500030000kg25000200001500010000onki ja pilkkiviehekatiska ja rysäharvat verkotmuikkuverkko50000ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muutKUVA 9. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin kesäkalastuksessa20000180001600014000180861285214111160341200010939kg100008000yhteensä kg/pyydys6000400039662742393548762000088836610

25000KUVA 10. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain kesäkalastuksessayhteensä 86 846 kg2000022723150001654217339kg1000012727500005000319635342152373 2624 41 532ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut1400012000KUVA 11. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäintalvikalastuksessa123861000098378000600040004477yhteensä kg/pyydys2000147319490309ta 27-44 mm ta 45-54 mm ta 55-64 mm ta > 64 mm katiska pilkki11

KUVA 12. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain talvikalastuksessayhteensä 30 431 kg9000800085577000600069606387kg5000400047203000200010000174910403930 305 323 0 322ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut8000KUVA 13. Vapaa-ajan kalastajien arvioima kuukausisaalis70006000kg50004000Kelirikkokuhasiika3000taimenhauki2000ahven1000012

TAULUKKO 2. Vapaa-ajan kalastajien omistajan luvalla eri pyydyksilläsaama yksikkösaalis Etelä-Kallavedellä1.5.2006-30.4.2007Saalis (g)yhteensä/koentakerta/pyydyspyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut kg/pyydysmuikkuverkko 5,1 8,5 2,2 4,2 1,3 0,0 2,2 638,5 1,8 1,8 1,3 0,1 667,0ke 27-44 mm 136,4 29,5 57,2 99,3 24,9 3,6 27,7 0,0 68,9 13,4 0,0 0,0 460,9ke 45-54 mm 52,7 167,8 165,0 6,5 39,7 2,0 70,5 0,0 61,8 23,1 0,3 0,8 590,2ke 55-64 mm 25,1 121,4 231,6 0,7 52,4 1,3 79,6 1,3 16,9 26,3 0,0 0,0 556,5ke > 64 mm 0,0 110,1 32,2 0,0 592,1 17,0 20,3 0,0 3,4 13,4 0,0 0,0 788,5luokkirysä 0,0 2053,8 0,0 0,0 1026,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3080,7katiska 819,1 82,9 2,5 71,9 30,3 1,1 162,3 0,0 0,1 0,0 0,0 4,9 1175,1onki 158,9 0,0 0,0 86,0 10,0 2,6 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 30,5 288,3vetouistin 26,2 368,4 136,8 0,0 0,0 0,0 2,4 0,0 1,4 50,1 0,0 1,3 586,7heittouistin 94,1 412,0 16,0 3,9 0,0 0,8 0,0 0,0 0,0 2,6 0,0 0,0 529,4iskukoukku 0,0 1092,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1092,3ta 27-44 mm 198,1 696,3 192,6 0,0 0,0 96,3 911,1 0,0 214,1 0,0 0,0 0,0 2308,5ta 45-54 mm 26,4 259,1 298,6 0,8 41,2 2,8 281,0 0,0 21,4 26,4 0,0 0,0 957,7ta 55-64 mm 6,8 146,6 261,4 0,6 33,1 0,6 137,6 1,5 4,9 9,6 0,0 16,1 618,9ta > 64 mm 0,0 451,7 571,1 0,0 1786,6 0,0 132,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2941,6pilkki 1030,3 31,7 2,7 127,5 0,0 0,0 22,8 0,0 9,6 0,9 0,0 0,0 1225,5180016001400KUVA 14. Tavoiteltujen saalislajien yksikkösaalis (g/koentakerta/pyydys)vapaa-ajan kalastuksessag12001000800600400200ahvenhaukikuhasiikataimenmade0ke 45-64 mm ta 45-64 mm katiska viehe onki ja pilkki13

KUVA 15. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaaajankalastajatEtelä-Kallavedellä 1.5.2006-30.4.20071000900800700kalastajia kpl6005004003002001000KUVA 16. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaa-ajan kalastajatEtelä-Kallavedellä 1.5.2006-30.4.2007kalastajia kpl1600140012001000800600400704 6501303650143310722000muikkuverkko katiska kesäverkko 27- >64mmtalviverkko 27- >64mmviehe kalavedenomistajan luvallaonki ja pilkkiomistajan luvanohessa14

koentakerrat x py kpl/koentakerta6000050000400003000020000100000KUVA 17. Vapaa- ajan kalastajien pyyntiponnistus omistajan luvallapyydyksittäin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä 1.5.2006-30.4.2007muikkuverkko katiska kesäverkko 27- >64mmtalviverkko 27- >64mmviehe kalavedenomistajan luvallaonki ja pilkkiomistajan luvanohessa300 000KUVA 18. Kalastusrasitus kalastuspäivinä Etelä-Kallavedellä vuonna 2005(RKTL 2006)pyyntipäiviä kpl250 000200 000150 000100 00050 0000onki ja pilkkivieheläänikohtaisellaluvallaviehe ikäänperustuenviehe kalavedenomistajan luvallamuu kalastusomistajan luvallakalastuspäivät 102 000 24000 19 000 31000 250 000% 24 6 4 7 59TAULUKKO 3. Ammattikalastajien saalis 1.5.2006 - 30.4.2007 . Saalin arvo onlaskettu vuoden 2006 tuottajahinnoilla €/kg ilman alv. (RKTL2008)Saaliskuore(kg)pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut yhteensäkg/pyydysmuikkuverkko0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3050,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3050,027-44 mm 40 0,0 0,0 30,0 0,0 0,0 0,0 0,0 34,0 0,0 0,0 0,0 104,045-54 mm 30,0 903,0 2256, 0,0 160,0 0,0 456,0 0,0 65,0 35,0 0,0 0,0 3905,0055-64 mm 0,0 514,0 844,0 0,0 180,0 0,0 235,0 0,0 5,0 15,0 0,0 0,0 1793,0>64 mm 0,0 0,0 0,0 0,0 30,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 30,0isorysä 1200, 180,0 1010, 7507, 1000, 25,0 30,0 3600,0 70,0 35,0 0,0 800,0 15457,000 0 0merta ja rysä 0,0 25,0 0,0 200,0 0,0 0,0 1010, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1235,00katiska 864,0 0,0 0,0 200,0 0,0 0,0 395,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1459,0trooli 150 300,5 400,5 300 74 3 0 38761 20 29,5 0 400 40439yhteensä kg 2284 1923 4511 8237 1444 28 2126 45411 194 115 0 1200 67472a' hinta € 1,21 1,03 3,39 0,16 0,40 0,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43 0,16yhteensä € 2764 1980 15291 1318 578 4 6654 80832 642 405 0 192 110 660 €15

4500040000KUVA 19. Ammattikalastajien saalis pyydyksittäin40439350003000025000200001500015457yhteensä kg/pyydys1000050000305010439051793301235 14595000045000KUVA 20. Ammattikalastajien saalis lajeittain yhteensä 67 742 kg45411400003500030000kg2500020000150001000050000823745112284 19231444 212628194 11512000ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut16

kgKUVA 21. Ammattikalastajien arvioima suomukalojen kuukausisaalis1000900800700600Kelirikko5004003002001000kuhasiikamadetaimenhaukiahven12000KUVA 22. Ammattikalastajien arvioima muikun kuukausisaalis10000800060004000muikku2000017

4. Tulosten tarkastelu4.1 Kalastusta haittaavia tekijöitäPyyntirajoitukset, kalastuslupien saanti ja kalojen makuvirheet eivät haittaa kalastusta. Kalastusta haittasiselvästi tietyissä paikoissa ajoittain pyydysten limoittuminen ja vähäarvoisen kalan suuri määrä(kuva 1).Jotkut siikaa kalastaneet ilmoittivat loisien haittaavan kalastusta. Annetuissa lisätiedoissa pyydettiinverkkojen selvempää merkintää ja vesiliikenteen valvonnan lisäämistä. Pieni lahna oli lisääntynyt selvästiverkoissa.4.2 Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväliSolmuväliltään 50 mm verkkojen käyttö on ollut kielletty yli viiden metrin syvyisessä vedessä . Poikkeus:15.6. - 31.7 välisenä aikana solmuväliä ei ole rajoitettu lainkaan. Rajoitus ei ole koskenut muikun verkkopyyntiä.Rajoitusta on perusteltu pienikokoisten kuhien suojaamisella verkkopyynniltä ja samalla on ollutmahdollista hyödyntää siikakantoja. Enemmistö (61 %) vastasi, että nykyiset verkon solmuväliä koskevatmääräykset ovat olleet sopivia (kuva 2).4.3 Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti?Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostuskalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Tämä kertoo joko kalastuskulttuurin muuttumisesta tailajien kalastettavien kantojen heikentymisestä. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoavaikka saaliskalana se on ollut yleinen (kuva 3).4.4 Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutoksetviime vuosinaKuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet. Made ja järvitaimen ovat pysyneet ennallaan.Muikku ja siika olivat vähentyneet. Säyneen ja järviharjuksen osalta ei osattu sanoa muutosta. Ne olivatharvinaisia saalislajeja (kuva 4).4.5 Kalastuksen valvontaKalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensakalastuslupien tarkastajan. Kaupungin vesillä ja viehelupa-alueella valvonta oli ammattimaistaja myös poliisi oli suorittanut valvontaa (kuva 5).4.6 Saalis ja käytetyimmät pyydykset4.6.1 Vapaa-ajan kalastusVapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä 117 278 kg. Vuosisaaliista saatiinselvästi eniten harvoilla verkoilla. Viehekalastuksen - sekä onginnan ja pilkinnän saalis oli toiseksi suurin.Kalastusalueella on suosittu viehekalastusalue, joka luo hyvät edellytykset hauen, kuhan ja taimenen viehekalastukselle.Jos otettaisiin huomioon yleiskalastusoikeuksilla kalastavien saalis, se olisi hyvin lähelläharvojen verkkojen saalista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen ”Kuinka Suomi kalasti2005” mukaan kalastuspäivistä 34 % käytettiin ongintaan, pilkintään, ikään perustuvaan - ja läänikohtaisellaviehekortilla kalastukseen. Kuha oli selvästi arvokkain saalislaji vapaa-ajan kalastuksessa. Ahven,hauki, made ja muikku olivat tasapäisesti seuraavaksi tärkeimmät saalislajit (Taulukko 1, kuvat 6 ja 18).Suurta ahventa (>100 g) esiintyi hyvin kyselykaudella, mikä varmaan lisäsi kiinnostusta ahvenen kalastukseen.Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku (kuva 7). Kuhasaalis oli runsastunut,muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Haukisaalis saatiin harvoilla verkoilla ja vieheellä. Ahvensaalis18

saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla. Selvästi eniten kuhasaalista saatiin harvoilla verkoilla. Taimensaalisjakaantui puoliksi harvojen verkkojen ja vieheen kesken (kuva 8).Kesäkalastuksessa saalista saatiin eniten harvoilla verkoilla, toiseksi eniten vieheellä, kolmanneksi enitenmuikkuverkoilla ja myös katiskasaalis oli huomattava (kuva 9). Kesäkalastuksen saalis oli yhteensä 86 846kg. Saaliin mukaan lajien järjestys oli seuraava: Hauki, muikku, ahven, kuha, lahna jne. Istutuslajit olivatsijoilla 7 ja 8 (kuva 10). Talvikalastuksessa suurin saalis tuli 55 - 64 mm verkoilla ja pilkillä. Koska 55 - 64mm verkoilla saadaan selvästi suurempi saalis kuin 45 - 54 mm verkoilla voidaan pienintä sallittua verkonsolmuväliä nostaa 50 mm:stä 55 mm:n (kuva 11). Talvikalastuksen saalis oli 30 431 kg. Kuha ja madenousivat saaliissa hauen ohi ja pilkillä saatiin runsaasti ahvenia (kuva 12).Kesälomakausi näkyi selvänä saaliin runsastumisena kuukausisaaliissa. Kuhalla oli kaksi saalishuippuakesä ja edellistä runsaampi talviverkkokalastuskausi. Vuonna 2006 oli tavallista pitempi kelirikkokausi.Tavallisesti talviverkkokausi alkaa Etelä-Kallavedellä joulukuun puolivälissä ja nyt vasta tammikuun puolivälinjälkeen. Kausi lyheni myös loppupäästä jäiden lähdettyä normaalin toukokuun alun sijaan jo huhtikuunpuolivälin jälkeen. Yli kuukausi parasta kalastuskautta jäi pois. Ainakin kuhasaalis jäi varmasti pienemmäksikuin se normaalissa jäätilanteessa olisi ollut. Haukea ja ahventa saadaan runsaasti kevään kutuaikanaja alkukesän kalastuksessa. Myös pilkkikausi nostaa jonkin verran ahvenen saalista. Taimenta jasiikaa saatiin vähän. Saalishuippu oli heinäkuussa ja syys-lokakuussa (kuva 13).Hauen, kuhan ja mateen yksikkösaaliit (g/koentakerta/pyydys) olivat suurimmat harvoilla verkoilla.Hauen yksikkösaalis vieheellä oli myös korkea. Ahvenen suurin yksikkösaalis saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla(Taulukko 2 ja kuva 14).Vapaa-ajan kalastajien käytetyimmät pyydykset olivat viehe, kesäverkko, onki ja pilkki. Verkot ovat kuitenkinedelleen käytetympiä kuin vapavälineet (kuvat 15 ja 16). Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiäkpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla (kuva 17).MuutaRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti raportissaan ”Kuinka Suomi kalastaa 2005” kalastusrasitustaEtelä-Kallavedellä (kuva 18). Huomattava osa pyyntipäivistä käytettiin jokamiehen oikeudella tapahtuvaanpilkintään ja ongintaan ja läänikohtaisella viehekortilla - sekä ikään perustuvalla viehekalastusoikeudellakalastukseen. ”Kuinka Suomi kalastaa 2001” raportissa oli selvitetty myös saaliin jakautumista kalastusmuodoittain.Tuolloin saaliista saatiin noin 30 % em. yleiskalastusoikeuksilla ja 70 % omistajan luvalla.Näin ollen voitaisiin arvioida tämän selvityksen todellisia tuloksia korjaamalla esimerkiksi saalis kertoimella1,3. Näin ei kuitenkaan ole tehty, koska selvitysten aikaväli on jo liian pitkä ja aineisto ja otantaerilaiset.Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikuttisaaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaansaaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuenjonkin verran esitettyä suurempi.4.6.2 AmmattikalastusAmmattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteethaittasivat heidänkin kalastustaan. Ammattikalastajien saalis poikkesi selvästi vapaaajankalastuksensaalista. Muikku oli tärkein saalislaji ja sen pääasiassa troolilla saatu saalis oli selvästi19

suurempi kuin vapaa-ajan kalastuksessa. Muikkukannan vähennyttyä oli talvinuottaus lopetettu ja yksikalastaja oli siirtynyt troolaamaan muille vesille. Isorysä (n=5 kpl) oli merkittävä pyydys Etelä-Kallavedellä, sillä saatiin merkittävä osa ammattikalastajien ahven- ja kuhasaaliista. Isorysällä saatu muikkusaalisoli suurempi kuin muikkuverkoilla ja se on särki- ja muun kalan (kuore) hoitokalastajana hyväpyydys. Muikku oli kannan notkahduksesta huolimatta Etelä-Kallaveden arvokkain kalalaji. Ottamallahuomioon myös vapaa-ajan kalastajien saaman saaliin arvo tuli muikkusaaliin arvoksi noin 111 000 € (taulukko1 ja taulukko 3). Kuhasaaliin arvo nousi jo lähelle ja oli noin 82 000 €. Kuhalla oli myös ammattikalastuksenkannattavuudelle merkitystä (taulukko 3, kuvat 19 ja 20).Hyvän muikkukannan vallitessa olisi ammattikalastuksen saalis oletettavasti kaksi- kolminkertainen.Ammattikalastajien osuus muusta kuin muikkusaaliista ei ollut yhtä suuri. Esimerkiksi kokonaiskuhasaaliistaammattikalastajat saivat noin 20 %.Ammattikalastajien suomukalasaaliit olivat suurimmillaan touko-heinäkuussa, loka-marraskuussa ja talvikalastuskaudella(kuva 21). Troolisaalis oli suurimmillaan kesä-heinäkuussa, jonka jälkeen saaliit vähenivätvähitellen ennen talvea (kuva 22).20

LIITE 1. KyselylomakeLUOTTAMUKSELLINENKALASTUS ETELÄ-KALLAVEDELLÄ 2006 - 2007Nimi: __________________________________________________________________________Kotiosoite: ______________________________________________________________________Postinumero ja postitoimipaikka: ____________________________________________________Puhelinnumero: __________________________________________________________________Sähköpostiosoite: ________________________________ @ ______________________________Voitte vastata myös nimettömänä!!-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1. Kalastiko joku ruokakuntasi jäsenistä Etelä-Kallavedellä avovesikaudella 2006 (toukokuu 2006 – tammikuu2007) tai talvikalastuskaudella 2007 (tammikuu 2007 – huhtikuu 2007)?Kartta kyselyalueesta on lähetekirjeen takana.KALASTI ja sai saalistaKALASTI, mutta ei saanut saalista EI KALASTANUT. Tässä tapauksessa teidän ei tarvitse jatkaa vastaamista, mutta palauttakaa kuitenkinlomake alkuosaltaan täytettynä!2. Kyselyn ajankohtana ruokakuntaanne kuului _____ henkilöä, joista kalastukseen osallistui _____ henkilöä.3. Kenen omistamilla vesialueilla harjoititte kalastusta kyselyajankohtana (jos useampia, mainitkaakaikki)? Kuopion kaupungin vesialueella _______________________________________________________osakaskunnan vesialueella4. Arvioi kalastusta Etelä-Kallavedellä haittaavia tekijöitä.Ei haittaa Haittaa Haittaa En osaavähän paljon sanoaPyyntirajoitukset Kalastuslupien vaikea saanti Pyydysten limoittuminen Kalojen makuvirheet Vähäarvoisten kalojen suuri määrä Muu (loiset ym.), mikä___________________ 5. Onko verkkokalastuksessa nykyisin pienin sallittu solmuväli mielestäsi ollut Liian pieni Sopiva Liian suuri Poistettava En osaakokonaan sanoa21

6. Mitä seuraavista kalalajeista olet kalastaessasi tietoisesti tavoitellut? Siika Kuha Järvitaimen Muikku Ahven Muu, mikä? _________________ En mitään erityisesti7. Onko seuraavien kalalajien saaliissa mielestäsi tapahtunut muutoksia viime vuosina?Runsastunut Runsastunut En osaa Vähentynyt VähentynytKalalaji selvästi vähän sanoa vähän selvästiJärvitaimen Järviharjus Muikku Kuha Siika Ahven Hauki Made Särki Lahna Säyne ________________ ________________ 8. Oletko koskaan tavannut Etelä-Kallavedellä kalastuslupien tarkastajaa? Kyllä ______ kertaa, tarkastaja oli poliisi kalastuksen valvoja . En koskaan9. Lisätietoja vastauksista, muita huomioita tai mielipiteitä selvitysalueen kalataloudesta(Esim. havaintoja kalansaaliista, toivomuksia kalastuksen järjestämisestä, mielipiteitä hoitotoimenpiteistä.)22

10. Merkitkää taulukkoon Etelä-Kallavedeltä ruokakuntanne eri pyydyksillä saama saalis kg. Merkitkää myös• koentakertojen lukumäärä/seisovat pyydykset (esim. verkko, rysä, katiska) = kuinka monta kertaa olette kokeneet kyseistä pyydystä kysyttynä aikana(verkot kesä ja talvi erikseen, muut koko vuosi)• koentakertojen lukumäärä/vapakalastusvälineet (onki, pilkki, heitto- ja vetouistelu) = kuinka monena päivänä olette kalastaneet kyseisellä pyydyksellä• pyydysten määrä/koentakerta = kuinka monta pyydystä oli koentakerroilla keskimäärin käytössä• eritelkää verkkopyynnin osalta avovesikaudella (toukokuu 2006 – tammikuu 2007) ja talvikalastuksessa (tammikuu 2007 – huhtikuu 2007) käyttämänneeri solmuvälin verkot, koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/pyyntipäivä ja saatu saalis, muiden pyydysten osalta koko kyselykaudeltaSaalisilmoitus perustuu Arvioon SaaliskirjanpitoonPyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 2006 – huhtikuu 2007tyyppi kertojen määrä/lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus MuutAvovesipyynti toukokuu 2006 – tammikuu 2007MuikkuverkkoVerkko 27-44 mmVerkko45-54 mmVerkko55-64 mmVerkko65 mm taiyliTalvipyynti tammikuu 2007 – huhtikuu 2007Verkko27-44 mmVerkko45-54 mmVerkko55-64 mmVerkko65 mm tai ylijatkuu seuraavalla sivulla!!

Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 2006 – huhtikuu 2007tyyppi kertojen määrä/lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus MuutMuut pyydykset toukokuu 2006 – huhtikuu 2007NuottaIsorysä/paunettiLuokkirysäKatiskaOnkiPilkkivapaVetouistinHeittouistinIskukoukkuMuu, mikä11. Merkitkää alla olevaan taulukkoon saamanne kuha-, siika, taimen-, hauki- ja ahven saalis (kg) kuukausittain kunkin lajin osaltaKalalajiToukokuu2006Kesäkuu2006Heinäkuu2006Elokuu2006Syyskuu2006Lokakuu2006Marraskuu2006Joulukuu2006Tammikuu2007Helmikuu2007Maaliskuu2007Huhtikuu2007KuhaSiikaTaimenHaukiAhvenKIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ!!