Bongaa 30 fisua - Kalatalouden Keskusliitto

TurpaBongaa30 fisuaSärkiKalatalouden Keskusliitto

FONGAUS ON HAUSKAAKuluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunutuusi kalastuslaji kalabongaus. Harrastajatkäyttävät tästä kalastusmuodosta nimeäfongaus.Tässä kalastusmuodossa yritetään pyydystäämahdollisimman monta kalalajia vaikkapakalenterivuoden aikana. Alan harrastajat pitävätkilpailuja, joissa voiton ratkaisee kilojensijasta kalalajien määrä.Laji on mielenkiintoinen ja antoisa luontoharrastus:saadakseen pyydystettyä mahdollisimmanmonta kalalajia on osattavalukea luonnon kirjaa. Täytyy tietää miten kalatkäyttäytyvät ja missä ne liikkuvat eri vuodenaikoina.Lisäksi täytyy osata käyttää erilaisiapyydysvälineitä ja syöttejä.BONGATTAVAA RIITTÄÄMaapallon vesistöissä on tavattu yli 26 000 kalalajia.Jäämerestä löytyy jo yli 240 kalalajia.Kalabongaajan urakka helpottuu, jos aluksikeskittyy kotimaisiin kalalajeihin. Suomestalöytyy 70 kalalajia vakituisesti ja jos kaikki satunnaisetlajit otetaan huomioon, vesistämmeon tavattu 100 kalalajia.Viimeisimmät uudet lajit ovat mustatäplätokko,hopearuutana ja silokampela. Seuraavaksiodotetaan rohmutokko nimisen kalalajinleviävän idän suunnalta Suomeen.Monet kalalajit ovat esiintymispaikoiltaanja kooltaan sellaisia, että tavallinen kalastaja einiitä elämänsä aikana tule edes nähneeksi. Tiesitköettä turpa ja suutari ovat kaloja?Koko ei ratkaise. Kalojen koolla ei sinänsä ole bongauksessamerkitystä. Pieni särkikaloihin kuuluva törö on kalabongarilleyhtä arvokas kuin metrinen hauki.Uusi tulokas. Mustatäplätokko on Mustanmeren alueelta peräisinoleva kalalaji, joka on ihmisen toimien mukana levittäytynytvieraslajina Suomen rannikkovesiin.

FONGAUS ON PINNAJAHTIAFongauksessa kerätään pinnoja. Jokainen uusilaji antaa pinnan. Voidaan kerätä elämänpinnoja,vuosipinnoja tai päiväpinnoja. Vuodessapystyy helposti pyytämään Suomen vesistä yli10 kalalajia, 20 lajin pyytäminen edellyttää jopientä perehtymistä elintapoihin. Ammattilainenpyytää vuodessa yli 40 kalalajia. Supersuoritusolisi 50 kalalajia kalenterivuodessa,mahdollista sekin on.Elämänpinnoja Suomen kalalajeista onsaatu yksittäisen fongarin toimesta kerättyäainakin 55.NETTI PALJASTAA PAIKATKalabongauksessa netti on avuksi, kun etsitäänharvinaisempien kalojen todennäköisiäesiintymispaikkoja. Googlettamalla löytyy paljonvesi- ja kalabiologisia tutkimusraporttejaja koekalastustietoja. Tällaisista raporteista voihaarukoida esimerkiksi törön todennäköisiäesiintymispaikkoja.Kalakirjat antavat hyödyllistä tietoa harvinaistenkalojen pyydystyspaikoista ja parhaimmistakalastusvuodenajoista.Tyyli vapaa. Fongauksen säännöt ovat aika väljät. Jotkut kalastavatkaikilla laillisilla pyyntitavoilla, toiset vain aktiivivälineillä,joihin voi vapavälineiden lisäksi laskea muun muassa haavit,kädet ja purkit. Osa pyytää kaikki kalansa vapavälineillä.Kalasta tietoa verkossa. Netissä on lukuisia sivustoja, joista kerrotaanja keskustellaan sekä kalastuksesta että kalabongauksesta.Fongauksesta löytyy tietoa hakuohjelmilla ja Facebookissa onomat sivunsa fongauksen ystäville.

KuoreHietatokkoKivinilkkaToutainSiikaAhvenVUODEN YMPÄRIPilkintä aloittaa bongauskauden. Pilkillä voi bongata kaloja aivanpääkaupungin keskustassa hienoissa puitteissa.Jos haluaa pyydystää kalenterivuoden aikanapaljon kalalajeja, niin bongaus kannattaa aloittaaheti tammikuussa pilkkimisellä. Talvella jakeväällä kannattaa yrittää saada pyydettyä pilkilläjään alta mahdollisimman monta kalalajia,silloin voi keskittyä avovesikaudella hiemanvaikeammin pyydettäviin kaloihin.Varsinkin pohjakaloista monet ovat todennäköisemminsaatavissa pilkillä jään alta.Esimerkiksi kivinilkka, härkäsimppu, kuore,nieriä, made ja siika ottavat helpoimmin pyydykseenjään alta. Pilkillä voi saada myös muitakalalajeja: ahven, kiiski, särki, pasuri, lahna,salakka, hauki, kuha, kolmipiikki, kymmenpiikki,muikku, harjus ja kirjolohi.Urakka jatkuu keväällä. Vimman saa pyydystettyätodennäköisimmin toukokuussa.Säyneen saanti mato-ongella on helpointatouko-kesäkuussa. Silakkaa ja kilohailia saamerestä silakkalitkalla parhaiten touko-kesäkuussa.Kala nappaa myös keskikesällä. Karppi ottaaonkeen lämpimän veden aikaan kesä-heinäkuussa.Toutain iskee ärhäkästi uistimeenkesähelteillä heinäkuussa. Kesäyöt sopivatmainiosti kuhan uisteluun. Siian uistelun sesonkion sisävesillä heinäkuussa.Syksyllä monet kalat valmistautuvat talveenja kerääntyvät isoiksi parviksi. Ahvenet ja kuhatsiirtyvät syvänteisiin, josta niitä on helpponarrata jigaamalla. Suuret hauet rantautuvat jameritaimenet saapuvat saaliskalojen perässämerenrantojen matalikoille. Taimenen, nieriänja harmaanieriän uistelusesonki on järvilläsyys-lokakuussa.

Kolmipiikki26 Sorva MutuAllikkosalakkaMustatäplätokotONKI ON PARAS VÄLINEKaloja voi pyydystää bongausmielessä millähyvänsä siimapyydystysvälineellä, mutta ylivoimaisestiparas bongauspyyntiväline on kohoonki.Ei kuitenkaan mikään huoltoasemaltaostettu isolla punaisella koholla varustettu onkilaite,vaan tehtävään viritetty bongausonki.Kun tavoitteena on kalastaa mahdollisimmanmonta kalalajia vuodessa, niin kalojenkoolla sinänsä ei ole merkitystä. Pienempiäotuksia on mahdotonta saada liian järeillä vehkeillä.Hyvä bongausonki on 3 metrinen lasikuituvapa,jossa käytetään pientä nro 22 – 26ongenkoukkua, hyvin ohuella 30 sentin mittaisellaperukkeella varustettuna. Kohona onnoin tulitikun mittainen ja paksuinen erittäinherkkä koho. Painona aivan pieni siimaan kiinnipuristettu lyijynokare.Syöttinä pikkukaloille toimivat matokompostistalöytyvät muutaman sentin mittaisetlierot ja niistäkin vain parin millin pätkä peräpäätä.Myös kärpäsen toukan palanen kelpaapienille tokoille ja simpuille.Pohjaonki matosyötillä on hyvä bongausväline,jolla saa pyydystettyä hyvin pohjalla oleviaja pohjan läheisyydessä ruokailevia kaloja.Pohjaongessa siiman päähän on solmittu isopaino ja siimaan on liitetty sivusiimojen avullapari kolme koukkua.Keväällä jäiden lähdön jälkeen pohjaonkion merialueella erinomainen siianongintaväline,jolla tulee joskus sivusaaliina kampelaa.Ison lahnan pyyntiin virvelin nokkaan viritettypohjaonki on oiva peli, samoin sillä saa isojaahvenia savustuspönttöön.Pohjaonki on tehokas. Parilla koukulla ja painolla varustettupohjaonki on oikeassa paikassa, kuten siian kevätpyynnissä,tehokas pyyntiväline.

YÖKALASTUKSEN JÄNNITYSFongaaja on liikkeellä myös yön jännittävässäpimeydessä.ÖISTÄ LIRKKIMISTÄHyvin pieniä pohjakaloja, kuten hietatokkoaja liejutokkoa sekä kivennuoliaista kalastetaanpimeässä lampulla eli lirkkimällä.Tehokkaan otsalampun avulla etsitään kalataivan matalasta 5 – 10 cm vedestä. Pilkkivapaankiinnitetyllä nro 26 koukulla + minimaalisenpienellä madon palalla asetetaan koukku kalansuun eteen ja kun kala ottaa, niin nostetaanotus nopeasti kämmenelle tai haaviin.Hämärän laskeutuessa. Hämärässä ja yöllä tarvitaan kilisevää jahohtavaa tärpinilmaisinta kalan havaitsemiseksi.Lampun valossa. Lirkkimällä yöllä pyydetty kivennuoliainen.Otsalampun valossa löytynyt kymmenpiikki.Valoisa kesäyö. Kalanpalalla tai kastematonipulla varustetulla koukullavoi kesäyönä saada siiman päähän ankeriaan.Öistä toimintaa. Kymmenpiikin lirkkiminen otsalampun valossaon tarkkaa ja jännää puuhaa.

PasuriSalakkaSäyneSuutariLahnaTurpaSÄRKIÄ JA SÄRKIKALOJASärkikaloja löytyy Suomen vesistä kunnioitettavamäärä, yhteensä 19 lajia. Monet särkikalatovat varsinkin pieninä sangen samannäköisiä.Esimerkiksi pieni lahna, pasuri ja sorva sotketaanhelposti keskenään.Saaliiksi saadut oudot särkikalat kannattaaottaa talteen ja tehdä lopullinen lajinmääritysvasta kotona kaikessa rauhassa.Särkikalojen tuntomerkkejä ovat ruumiinmuoto, silmien väri, evien väri ja sijainti, eväruotojenlukumäärä sekä pyrstön muoto. Ka-lan kylkiviivalla olevien suomujen lukumääräon tärkeä tuntomerkki särkikaloilla.Hyvä opaskirja särkikalojen niin kuin muidenkinkalojen tunnistamiseen on HannuLehtosen ja Kari Nybergin kirjoittama Suomenkalojen tunnistusopas.Iso kala. Vaikka koolla ei ole bongauksessa merkitystä, saa isokarppi fongarin suun hymyyn.Särkiäkö? Tutut särkikalat voivat joskus vaikuttaa oudoilta.Kuvassa kaksi eriväristä pulleaa särkeä. Vaikeasti tunnistettavatsärkikalat voivat olla myös särkikalojen välisiä risteytymiä.Muistathan, että• onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia• muuhun kalastukseen 18 – 64 vuotiaat tarvitsevatvaltion kalastuksenhoitomaksun ja• läänikohtainen viehekalastusmaksun tai• vesien omistajan luvan.