LÄMPÖÄ SYDÄN- TALVEEN! - Punainen Risti

SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI / FINLANDS RÖDA KORS MEDLEMSTIDNING4 / 2012LÄMPÖÄSYDÄN-TALVEEN!Sydäntalvi 16.2.2013VÄRME IMIDVINTER!Midvinter 16.2.201318Hyvä joulumielilapsiperheille44Jul i sinnet förbarnfamiljer20Ompelemallaapua maailmalle

RISTIIN RASTIINHyödyt joka päiväMonipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä.Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisestakin saat etua, kun valitsetS-ryhmän toimipaikoissa maksuvälineeksi S-Etukortin.Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä.Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helpostivaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.S-ryhmä tukee SuomenPunaisen Ristin työtäturvallisen arjen puolesta.

4 / 2012SISÄLTÖ INNEHÅL5 Pääkirjoitus – Ledare7 Ristiin rastiinEnsiavun huomionosoitukset kahdelle pelastajalle.Maailman aids-päivänä kampanjoidaan nuorille.Ketjureaktiossa poljettiin ennätyksiä.Ahvenanmaalla harjoiteltiin valmiutta äidinkielellä.12 Tapani antoi oppitunninRaju joulumyrsky oli lähellä aiheuttaa todellisen katastrofin.LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA16 Sydäntalvi tehdään yhdessäPunaisen Ristin valmiusharjoitus innostaa Hämeenlinnassa.18 Parempi mieli jouluksiHyvä joulumieli -keräys auttaa köyhiä lapsiperheitä.20 Apua ommellenMynämäen Apuommel-kerho auttaa ja pitää hauskaa.23 Tuntematon pelastajaLuuytimenluovutus pelastaa ihmishenkiä.24 Oulumasuissa ei jää yksinPunaisen Ristin ainoa äitien vertaistukiryhmä toimii Oulussa.26 Merkkiteko auttaaEettinen lahja ilahduttaa sekä saajaa että antajaa.12Myrskynjälkeen40EfterstormenLAURA KOTILA33 Ristikko35 Kors och tvärsFörsta hjälpen-utmärkelser till två räddare.Ungdomskampanj under Världsaidsdagen.Kedjereaktionen trampade rekord.Övning i beredskap på modermålet på Åland.40 Tapani gav oss en läxaDen häftiga julstormen var nära att orsaka en stor katastrof.42 Midvinter gör vi tillsammansRöda Korsets beredskapsövning inspirerar i Tavastehus.44 En bättre jul i sinnetInsamlingen Jul i sinnet hjälper fattiga barnfamiljer.46 Svensk resuméEn etisk gåva gläder både mottagaren och givaren.Avun maailma Hjälpens värld4/2012 • 14.11.2012Suomen Punaisen Ristin jäsenlehtiFinlands Röda Kors medlemstidningKannen kuva/Pärmbild: Hanna Linnakko20LuovaaauttamistaJULKAISIJA / UTGIVARE: SUOMEN PUNAINEN RISTI, FINLANDS RÖDA KORS, TEHTAANKATU 1 a, PL 168, 00141 HELSINKI / FABRIKSGATAN 1 a, BOX 168, 00141 HELSINGFORS,020 701 2000, WWW.PUNAINENRISTI.FI PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR: HANNU-PEKKA LAIHO TOIMITUSSIHTEERI / REDAKTIONSSEKRETERARE KIMMO HOLOPAINEN,KIMMO.HOLOPAINEN@PUNAINENRISTI.FI, 020 701 2229 LAYOUT: CARITA LEHTNIEMI ÖVERSÄTTNING: SARAX-CONVERTO & SCRIBO ILMOITUSMYYNTI: TJM-SYSTEMS EIJA SONNINEN044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT: TJM-SYSTEMS, PL 75, 02921 ESPOO, (09) 849 2770, AINEISTOT@TJM-SYSTEMS.FI TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET / BESTÄLLNINGAR OCHADRESSFÖRÄNDRINGAR: AVUNMAAILMA@PUNAINENRISTI.FI PAINO / TRYCKERI: FORSSA PRINT OY. LEVIKKI NOIN 90 000. ISSN 2243-0229. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENTILAUSHINTA / BESTÄLLNINGSAVGIFT 22 EUROA/EURO LEHDEN SÄHKÖPOSTI: AVUNMAAILMA@PUNAINENRISTI.FI.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 3

RISTIIN RASTIINPukeudu klassikkoonKoko perheelleulkoiluunlämpimät asutpehmeääluomuvillaaTilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi

PÄÄKIRJOITUS LEDAREInhimillisyyden peruskurssiVUODEN KIIREISIN AIKA on taas käsillä. Asiat pitäisi saada valmiiksi ennen kuin tämä vuosi päättyy.Onneksi urakan lopussa kuitenkin odottaa odotettuja rauhallinen juhla-aika. Vai odottaako? Joulustatuntuu tulleen juhla, joka liian usein stressaa jaahdistaa ihmisiä, kun sen pitäisi antaa voimia ja yhdessäolemisen riemua.Viime viikkoina on paljon puhuttu lasten ja nuortenpahoinvoinnista. Siitä miten vanhemmilla ei ole aikaa,eikä aina osaamistakaan, olla lastensa kanssa. Elämäon suorittamista, vaatimuksia, pakonomaista menestymisentarvetta.Tarvitsisimme selvästi inhimillisyyden perusopetusta,kurssia, joka ohjaisi meitä etenkin näkemäänGrundkurs i humanitetVI STÅR IGEN inför årets brådaste tid. Det är mycketsom ska bli gjort innan året går till ända. Till alltur får vi njuta av en efterlängtad och lugn högtid islutet av året. Eller får vi det? Julen verkar ha blivit enfest som alltför ofta orsakar stress och ångest, närden borde ge oss kraft, gemenskap och sprida glädje.Under de senaste veckorna har det talats mycketom hur dåligt barn och unga mår. Om att föräldrarinte har tid, eller alltid ens kunskap, att vara med sinabarn. Livet har blivit något man uträttar, det präglasav krav och ett trängande behov av framgång.Det vi behöver är en grundkurs i humanitet, en kurssom hjälper oss att framför allt se de nära och käravi har omkring oss. Målsättningarna behöver inte varaympärillä olevat läheiset. Tavoitteiden ei tarvitsisi ollamaailmoja hipovia. Riittää, jos opimme olemaan yhdessä,kiireettä.Maailmamme on täynnä rahaa ja tavaraa, tosinjoillakin on niitä liian vähän ja toisilla liikaa. Mutta kenellekääntavara ei anna onnellisuutta. Voisimmekintänä jouluna koettaa antaa läheisillemme toisenlaisialahjoja – aikaa, yhdessäoloa, kuuntelemista.Oikein rauhallista juhla-aikaa teille kaikille!P.S. Viime vuonna Tapani-myrsky vei joulunasähkön ja lämmön kymmeniltä tuhansiltaihmisiltä. Muistetaan siis tänä jouluna varautuayllättäviinkin ”joululahjoihin”.i skyarna. Det räcker om vi lär oss att vara tillsammans,utan brådska.Vår värld är full av pengar och saker, även om endel har för litet och andra för mycket. Men oberoendeav hur mycket man har, är det inte saker som gören lycklig. Kanske vi den här julen kan försöka ge våranärmaste annorlunda gåvor – tid, gemenskap, ettlyssnande öraJag önskar er alla en riktigt lugn juletid!P.S. Förra året gjorde stormen Tapani atttiotusentals människor blev utan el och värme.I år ska vi alltså komma ihåg att vara bereddaäven på oväntade ”julklappar”.HANNU-PEKKA LAIHO, PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖRSuomen Punaisella Ristillä on noin 90 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula.Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilinnumero 221918-67846. Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelunyhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 200 000 verenluovuttajaa.Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, puh. (09) 58 011. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekäkehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649.Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 187 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenäon Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä.Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä.Finlands Röda Kors har cirka 90 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula.Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto221918-67846. FRK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildningi första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 200 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors,tel (09) 58 011. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbeteutomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen.Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 187 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vidfredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 5

RISTIINRASTIINOpettajan ensiaputaitopelastikoulussa SIVU 8Aids-päiväpanostaanuoriin SIVU 9Kaija Ilkkapalasi SierraLeoneen SIVU 10VAPAAEHTOISUUS VEIValkoiseen taloonTamperelainen Marja Puomio on käyttänyt leijonanosanelämästään toisten auttamiseen. Kerran sevei hänet tapaamaan John F. Kennedyä.TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINENMiten tulit vapaaehtoiseksiPunaiseen Ristiin?– Kasvoin Pohjanmaalla Vimpelissä,jossa ei ollut paljon harrastusmahdollisuuksia.Kun Vimpelinosasto perusti nuorisoryhmän50-luvulla, liityin siihen.Ennen pitkää kouluttauduin ryhmänohjaajaksi ja menin mukaanosaston pieneen ensiapuryhmään.Vuonna 1962 muutinHelsinkiin opiskelemaan sairaanhoitajaksi.Helsingissä olinvielä mukana opiskelijaryhmässä,mutta sen jälkeen jäin pitkäksiaikaa rivijäseneksi, koskatyö vei kaiken aikani. Suomestapuuttui siihen aikaan kunnollinenomahoidon ohjaus diabeetikoille,joten aloin kehittää sellaista.Se oli sellaista pioneerityötä,jossa ei voinut laskeatyötunteja, ja siitä tuli lopultaelämäntyöni.Missä vaiheessa päädyittoimintaan Tampereella?– Minulla oli koko ajan ollut punaisenalankana, että palaanvapaaehtoiseksi, kunhan kiirevähän hellittää. Siirryin vuonna1977 töihin DiabetesliittoonTampereelle, joten aloitin siellävapaaehtoistyön uudestaan enneneläkkeelle jäämistäni.Mitä kaikkea teetvapaa ehtoisena?– Vedän Koukkuniemenvanhain kodin kummiryhmää,joka käy pitämässä virkistystilaisuuksiaasukkaille. Vedänmyös osaston terveyspistettä,sairaanhoitaja kun olen, ja olenmukana pyörittämässä vapaaehtoistoiminnankeskusta Tampuria.Lisäksi toimin ystävänvälittäjänä,istun osaston hallituksessaja osallistun tietystiisompiin tapahtumiin kutenNälkäpäivään.Olet kokenut PunaisessaRistissä jotain hyvinainut laatuista:Operaatio VISTA:n.Kertoisitko siitä?– Operaatio VISTA oli AmerikanPunaisen Ristin yhdessäPunaisen Ristin kansainvälisenliiton kanssa vuonna 1962 järjestämäopintomatka Yhdysvaltoihin.Matkalle kutsuttiin nuoriakaikkialta maailmasta, jaminut valittiin 20-vuotiaanaSuomen edustajaksi yhdessäRiitta Hjerppen kanssa. Meitäoli 112 nuorta 42 maasta.Kiersimme viisi viikkoa erikaupungeissa tutustumassaamerikkalaiseen yhteiskuntaanja Punaisen Ristin toimintaan.Viimeisen viikon vietimmeWashington DC:ssä,jossa vierailimme Valkoisessatalossa ja tapasimme itsepresidentti John F.Kennedyn. Se oli kylläuskomaton elämys kaikillemeille osallistuneille. ✚Auttaminenon aina ollutpunaisenalankana MarjaPuomion, 70,elämässä.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 7

RISTIIN RASTIINApua ja palkintojatyhjillä pulloillaPunaisen Ristin, Suomen Lidlin ja ParpaOy:n yhteistyössä järjestämät pullonpalautusarpajaisetlaajenevat joulukuun alussa 123Lidl-myymälään.Palautusarpajaisissa asiakas palauttaa tyhjätpullonsa palautusautomaattiin tavalliseentapaan, mutta vaihtaa pantin vastaavaan määräänarpoja. Yhden arvan hinta on viisi senttiä,joten esimerkiksi yhdellä 15 sentin tölkillä saakolme arpaa. Palkintoina on mm. kodin elektroniikkaa,matkoja ja Lidlin lahjakortteja.Punaisen Ristin palautusarpajaisista saamatuotto käytetään Nuorten turvatalojen tukemiseenja paikallisosastojen nuorisotoimintaan.Ketjureaktioteki ennätyksenPunaisen Ristin pyöräilijöille suunnattuvarainhankintakampanja Ketjureaktio kartuttitänä vuonna Punaisen Ristin katastrofirahastoaennätyksellisillä 47 000 eurolla. Enitentukea Ketjureaktiolle keräsi Accenture Tampere-joukkue, joka polki kokoon 2 060 euroa.– Myös Ketjureaktioon lähteneiden joukkueidenmäärä kasvoi 120:een, joten tulos onerinomainen, kiittää Punaisen Ristin varainhankinnansuunnittelija Eeva Arrajoki.Ketjureaktio-kampanja on tarkoitettu liikuntamyönteisilleyrityksille, yhteisöille ja yksittäisillekuntoilijoille. Ketjureaktiossa työnantajattai pyöräilijät itse sitoutuvat lahjoittamaaneuron jokaisesta poljetusta 25 kilometristäkatastrofirahastoon.Varat käytetään Punaisen Ristin terveystyöhönAfrikassa. Työllä edistetään kaikkein heikoimmassaasemassa olevien ihmisten terveyttäja torjutaan esimerkiksi malariaa, koleraa jahiviä.Ketjureaktio järjestettiin nyt toista kertaayhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston ja SuomiPyöräilee -kampanjan Kilometrikisan kanssa.Kampanjat jatkuvat jälleen ensi keväänä.Jukkapekka Sutela (vas.) ja Asko Pulkkinen edustivatKetjureaktiossa Kuusakoski Recyclingia, jokapolki Katastrofirahastoon hienot 1 793 euroa.Minna Luomaja keräyskoiraEdwart olivatpukeutuneetyhtenäiseenasuun. RapsuttamassaKaisu Gren.Nälkäpäivä veti verkossaTÄNÄ VUONNA 13.–15.9. järjestettyOperaatio Nälkäpäivä houkutteli vaihtelevassasäässä hyvin kerääjiä, vaikka lahjoitetutsummat jäivät hiukan parhaista vuosista.Alustavan arvion mukaan keräys tuottiPunaisen Ristin katastrofirahastoon noin2,1 miljoonaa euroa.Punaisen Ristin varainhankinnan suunnittelijanMia Ekström-Huttusen mukaan paikoitellensateinen sää heikensi tulosta, samoinse, että ihmiset kantavat entistä vähemmänkäteistä rahaa mukanaan.– Toisaalta nuoria oli jälleen liikkeellä valtavasti,ja innostus tuntuu kasvavan vuosivuodelta. Se on tosi hieno juttu ja lupaa hyväätulevaisuudessa.Sähköiselle puolelle painottuneet kampanjauutuudetotettiin hyvin vastaan. Viraalikampanjaanosallistuneet levittivät Nälkäpäivänviestiä sähköpostilla ja Facebookissa, ja virtuaalisiakeräyslippaita perustettiin ahkerasti.– Virtuaalilippaita perustettiin kaikkiaan398, ja niihin oli lokakuun puolivälissä lahjoitettu25 161 euroa, varainhankinnan suunnittelijaEeva Arrajoki kertoo.– Lopullista tulosta ei ole vielä saatu, sillälippaat sulkeutuivat vasta lokakuun lopussa,mutta huomionarvoista on, että keskimääräinenlahjoitus oli peräti 13 euroa. Seon todella hyvin verrattuna perinteiseen katukeräykseenja selittyy tietysti pitkälti sillä,ettei summa riipu taskussa olevista kolikoista.ERITYISEN SUOSITTUJA virtuaalilippaat olivatblogeissa, mutta myös yritysten sivuillalippaisiin kertyi mukavasti lahjoituksia.– Työpaikat osallistuivat Nälkäpäiväänmonella muullakin tavalla. Esimerkiksi OKPerinnän työntekijät auttoivat meitä hienostisoittamalla toisiin yrityksiin ja levittämällätietoa virtuaalilippaasta.Myös Otto-pankkiautomaattien lahjoitusmahdollisuusoli menestys.– Alustava arvio Otto-kampanjan tuloksestaon upeat 115 000 euroa. Lahjoitustoimintooli ilmeisesti myös riittävän selkeä,sillä negatiivista palautetta ei tullut juuri lainkaan.KIMMO HOLOPAINENJOONAS BRANDTLAURA KOTILAAIDS-PÄIVÄSATSAA NUORIINMaailman aids-päiväävietetään jälleen 1.joulukuuta. Vuodesta 1988järjestetyn teemapäiväntarkoituksena on parantaahiv- ja aids-tietoutta javähentää sairauteen liittyviäennakkoluuloja ja syrjintää.Tänä vuonna teemapäivänkohderyhmänäovat erityisesti nuoret.Maailman aids-päivänävietetään eri puolella Suomeakynttilätapahtumia,joilla osoitetaan solidaarisuuttahiv-tartunnankanssa eläville ja muistetaanaidsiin menehtyneitä.Punaisen Ristin vapaaehtoisetjärjestävät myöstempauksia, joissa kierretäänravintoloissa keskustelemassateemasta.Helsingissä järjestetääntänä vuonna Maailmanaids-päivän nuorten konsertti,jossa esiintyvätGracias, Jyrise ja DUO.Tavastia-klubilla pidettäväntilaisuuden juontaaJani Toivola.8 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

OMISTAA:RISTIIN RASTIINLAURA KOTILAAVUNMAAILMANRO 1/2013ILMESTYY6. HELMI-KUUTA.LUKU-KUUautanlukemalla!TÄMÄNPASSIN© Julia VuoriOpettaja palkittiinripeästä toiminnastaLAPINJÄRVEN Hilda Käkikosken ala-asteen koulunluokanopettaja Anne Perttilä joutui viime talvenauransa vakavimman paikan eteen penkkaripäivänä,joka tunnetaan abien järjestämästä karkkisateesta.– Olimme sopineet etukäteen, että jaamme oppilaidenkeräämät karkit ja syömme ne yhdessä ruokalassa.Söimme karkkia ja yhtäkkiä tuoli kaatua rämähti,kun yksi oppilaistani nousi ylös ja alkoi kakoa pääpunaisena, hän kertoo tapahtumasta.Perttilä oli käynyt lasten hätäensiavun kurssin vainpuoli vuotta aiemmin.– Näin pojan edessä karkkipaperin ja ymmärsin hetimistä oli kyse. Ajattelin välittömästi mielessäni mitäteen ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi.Perttilä huusi muut opettajat apuun jaohjeisti muut lapset odottamaan käytävään.Pojalle hän selitti, mitä hän aikootehdä: luvassa oli pari napakkaa iskua lapaluidenväliin.– Taivutin häntä eteenpäin, ja jo paristakipakasta iskusta iso pyöreä penkkarikarkkilensi kaaressa lattialle.Tapahtuman jälkeen hän rauhoitteli poikaa, kertoimitä oli tapahtunut ja varmisti, että pojalla on kaikkihyvin.TAPAHTUMA JÄTTI JÄLJEN luokan tunnelmaan loppupäivänajaksi. Ne oppilaat, jotka eivät ehtineet ulosruokalasta, näkivät että kyseessä oli vakava tilanne.Säikähdyksen jättämä adrenaliiniannos jylläsi pitkäänPerttilänkin ytimissä.Hän selvitti oppilailleen totuudenmukaisesti, mitä"Jo parista kipakastaiskustapenkkarikarkkilensi kaaressalattialle."Anne Perttilätietää kokemuksesta,ettäensi apu jos mikäon tärkeäkansa laistaito.oli tapahtunut, ja painotti, ettei kukaan ollut tehnyttilanteessa mitään väärää.– Samanlainen tukehtumistilanne olisi voinut sattuakenelle tahansa, myös aikuisille, Perttilä muistuttaa.HÄTÄENSIAPUKURSSIN LISÄKSI myös kokemus auttoiPerttilää toimimaan tilanteessa oikein. Vuosia sittenhän koki vastaavan tilanteen, kun nakin palanenjuuttui hänen parin vuoden ikäisen poikansa henkitorveen.Siitä selvittiin säikähdyksellä.– Ne olivat elämäni pisimmät pari minuuttia.Vaaratilanteet ovat herättäneet arvostamaan hätäensiaputaitoja.Lapinjärven Porlammin kylästä onpitkä matka lähimpään sairaalaan, joten ripeä toimintavoi pelastaa ihmishengen.Perttilä antaa kiitosta Punaisen RistinLapinjärven osastolle ensiaputoiminnastasekä Vapaaehtoiselle palokunnalle, jokaon hätätilanteessa yleensä ensimmäisenäpaikalla.– Täällä avun saaminen voi kestääkauan, joten ensiaputaidot ovat tärkeitäkansalaistaitoja.Anne Perttilä palkittiin toiminnastaan Punaisen Ristinensiavun huomionosoituksella. Tunnustus myönnettiintänä vuonna myös helsinkiläiselle TarjaAl brechtille, joka pelasti ripeällä toiminnallaan ja oikeaoppisellaelvytyksellä sairaskohtauksen saaneentyökaverinsa hengen. Myös Albrecht on käynyt PunaisenRistin ensi apukurssin. LAURA KOTILATietoa Punaisen Ristin ensiapukursseista saavaltakunnallisesta palvelunumerosta 020 701 2376.Lue lisää:www.punainenristi.fi/lukukuuJOKO TUNNETLUKUKUUN?Punaisen Ristin kouluillesuunnattu Lukukuukampanjajatkuu nyt ympärivuoden. Kampanjan idea onyksinkertainen: oppilaattutustuvat opettajan johdollakuukauden ajan kirjallisuuteenja lukevat vapaa-ajallaanmahdollisimmanpaljon. He voivat myöshankkia lähipiiristään sponsoreita,jotka maksavatsovitun summan jokaisestaluetusta kirjasta. Lukemallaansaitut rahat lahjoitetaanPunaisen Ristin katastrofirahastoon.PEHMO-REDDIE ONNYT TÄÄLLÄ! Punaisen Ristinsuloinen die-koira onRedpestäväpehmo-Reddie maksaa 15euroa ja sopii erinomaisestiesimerkiksiperheen pienimpienvihdoin saatavissamyöspehmo leluna.Noin 25 sentinpituinen, kone-uni kaveriksi – tai vaikkapukinkonttiin jouluna! TilaamallaReddien tuet PunaisenRistin toimintaa.www.punaisenristinkauppa.fiavun maailma hjälpens värld 4 / 2012 9

ISBN 978-92-9139-187-5Swedish InternationalDevelopment CooperationAgencyRISTIIN RASTIIN© ICRC / ISMAIL NABILNesteytyspelastaakolerapotilaitaost acute and visible consequences ofplexity have increased dramatica ly in2012 makes a critical contribution to ourre of conflict, climate change, populationand accentuate vulnerability. The reported and other a fected communities, andthe heart of our collective response.– António Guterres,ations High Commi sioner for Refugeess Report 2012on and displacementWorld Disasters Report 2012t focuses on forced migration and onconflict, political upheaval, violence,elopment projects, whose numbers areThe enormous human costs of forcedand livelihoods, increased vulnerability,co lapsed social networks and commonecisive action by both humanitarian andlex causes of forced migration and itsimpacts on displaced populations, theirlooks at the significant gaps in humanitarianumbers of forced migrants who do not fitprotection, and the public health cha lenges, particularly for women, children and thoses. It examines the ‘urbanization’ of forcedhange and environmental factors in forcedcommunications, information and socialreshaping the links between aid providershumanitarian funding for forcibly displacedositive and negativ economic impacts theyd countries.2012 features:ent and responseting security for forced migrantslacement on healthrban contextcementforced migratione humanitarian cha lengeics and index.993, the World Disasterse latest trends, facts andcrises and disasters.”Syyrian sisällissodan pakolaiskriisi on viimeisinluku pakkomuuton synkässä historiassa.Maailmassa yli 72 miljoonaapakkomuuttajaawww.ifrc.orgSaving lives, changing minds.WorldDisastersReport2012Focus onforced migrationand displacementThe International Federationof Red Cro s and Red Crescent Societieswould like to express its gratitude to thefollowing donors for commi ting to andsupporting this publication:Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisenliiton IFRC:n Maailman katastrofiraportti(World Disasters Report) tutkiitänä vuonna pakkomuuttoa. Raportin mukaanmaailmassa on tällä hetkellä yli 72 miljoonaaihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsavastoin tahtoaan – useampi kuin joka sadaskaikista maapallon asukkaista on pakkomuuttaja.Ihmisiä ajavat pakomatkalle kotiseuduiltaanmonet tekijät. Konfliktien ja väkivallan ohellapakkomuuttoa aiheuttavat mm. katastrofit japoliittiset levottomuudet. Arviolta 20 miljoonanihmisen kohdalla pakkomuutto on jatkunuthyvin pitkän aikaa, useista vuosista vuosikymmeniin.Raportti kiinnittää huomiota myös kasvavaanvälinpitämättömyyteen pakolaisten jamuiden pakkomuuttajien ahdinkoa kohtaan jakartoittaa ratkaisuja, joilla valtiot voivat lieventääpakkomuuttoon ajautuneiden ihmistenkärsimyksiä. Toiseen valtioon paenneet joutuvatmaailmalla usein sinnittelemään yhteiskunnanulkopuolella ilman välttämättömintäkääntukea selviytymiselleen.Punaisen Ristin kansainvälisen liiton pääsihteeriBekele Geleta totesi Maailman katastrofiraportinjulkaisutilaisuudessa tutkimuksenalleviivaavan viestiä, jota Punaisen Ristin liikeon jo vuosia vienyt maailman hallituksille: kaikkiasiirtolaisia on autettava ja heidän ihmisarvoaanon kunnioitettava riippumatta siitä,mikä heidän siirtolaisuutensa syy on.– Hallitusten on noudatettavasellaista politiikkaa, jokatunnustaa kaikkien siirtolaistenoikeudet ja edesauttaa heidänpääsyään yhteiskunnan tuottaviksijäseniksi sen sijaan, ettäheistä muodostuu yhteiskunnanpaarialuokka, Geleta sanoi.KIMMO HOLOPAINENSUOMEN PUNAINEN RISTI lähetti alkusyksystä13 avustustyöntekijää ja 20 000kiloa avustustarvikkeita Sierra Leoneen auttamaanmaata riivaavan koleraepidemiantaltuttamisessa.Kotoperäisenä sairautena koleraa esiintyySierra Leonessa jonkin verran jatkuvasti.Tuorein epidemia paisui kuitenkin maanhistorian pahimmaksi, joten maahan julistettiinkansallinen hätätila ja apua pyydettiinulkomailta. Pulaa oli erityisesti kolerahoidossatarvittavista nesteytyslääkkeistä.Suomalainen hätäapuyksikkö päätettiinpaikan päällä jakaa kahtia Bombalin ja PortLokon maakuntiin läntisessä Sierra Leonessa.Maakunnissa tuettiin etupäässä piirisairaaloidenkoleraosastoja yhteistyössä SierraLeonen terveysministeriön ja Sierra LeonenPunaisen Ristin vapaaehtoisten kanssa.KOLERAOPERAATION tiiminvetäjänä toimiKaija Ilkka, jolle komennus Sierra Leonessaei ollut ensimmäinen. Hän oli maassa myös14 vuotta sitten sisällissodan riehuessa pahimmillaan.Silloin Ilkka työskenteli sairaanhoitajanaKansainvälisen Punaisen Ristin komiteanICRC:n riveissä kirurgisessa sairaalassa.– Ennen lähtöä mietin, mahtaako sitämuistaa enää mitään. Kyllä maisemat muisti,ja sen mikä tie vie minnekin, Ilkka kertoo.Tällä kertaa tie vei Makenin kaupunkiinBombalin maakunnassa, jonne sijoittui Ilkanlisäksi yksi sairaanhoitaja, lääkäri sekä kaksiteknikkoa. Paikallinen piirisairaala oli siisti jatoimiva, mutta koleran hoidossa oli puutteita.– Ensimmäisenä Punaisen Ristin teknikot,paikalliset vapaaehtoiset ja ryhmään liittynytbeniniläinen sanitaatioasiantuntija eristivätkoleraan sairastuneet muista potilaistaja asensivat osastolle käsienpesupisteet.Myös siivoojille hankittiin kumisaappaat jakäsineet taudin leviämisen ehkäisemiseksi.Monet potilaista saapuivat sairaalaan todellaheikossa kunnossa. Kolera voi aiheuttaaniin rajun nestehukan, että se johtaahoitamattomana kuolemaan jo muutamassatunnissa. Ensihoitona on suola-sokeriliuos,pahimmissa tapauksissa suonensisäinennesteytys. Monilla potilailla todettiin koleranohella malaria tai keuhkokuume.Vaikka sairastuneita saapui tasaisena virtana,potilaat saatiin pidettyä hengissä. Kuukaudenkestäneen operaation loppua kohdenpotilaita oli koko ajan vähemmän.Kaija Ilkkatoimi tiiminvetäjänäSuomenPunaisenRistin koleraoperaatiossaSierra Leonessa.TÄLLÄ KERTAA avustustyöntekijät saivattehdä työnsä rauhassa toisin kuin Ilkan edelliselläkäynnillä Sierra Leonessa. Joulukuussa1998 turvallisuustilanne pääkaupungissaFreetownissa oli niin huono, ettei Ilkka saanutliikkua kuin kodin ja työn väliä, ja sekinoli vaarallista.– Puolen kilometrin matkalla oli ainakinkuusi tarkastuspistettä, joissa läpipääsy pitineuvotella huumattujen lapsisotilaiden kanssa,Ilkka muistelee.– Huumorilla siitä yleensä selvisi. Vetosimmeaina siihen, että jos sinulle sattuujotain, niin meidän sairaalaan sinäkin tuletja me sinut paikkaamme kuntoon.KOMENNUKSET avustustyöntekijänä ovatvieneet Ilkan moneen kertaan maailman ympäriMurmanskista Pohjois-Koreaan ja LiberiastaAfganistaniin. Viimeiset kolme vuottaSuomessa viettänyt Ilkka ei epäröinyt palataSierra Leoneen, kun kutsu kävi. Vaikkahätä ympärillä on ollut huutava, kaikki reissutovat olleet mieluisia.– Yhteistä kaikille keikoille on se, ettävastaanotto avustustyöntekijöille on ainaollut todella hyvä, niin kuin täällä Makenissakin.Se kannustaa lähtemään.Suomen Punaisen Ristin koleraoperaatioSierra Leonessa sai ulkoministeriöltä rahoitusta500 000 euroa. Punaisen Ristin katastrofirahaston varoja kanavoitiin SierraLeoneen 286 000 euroa.SANNA NEGUS10 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

RISTIIN RASTIINMINNA PASSIFinströmin osaston ensiapuvapaaehtoinenFiaNordberg huolehtii harjoitusonnettomuudessaloukkaantuneesta henkilöautonkuljettajasta.Tekstiä on toimituksen käytössäAPUA OMALLAÄIDINKIELELLÄMitä vakavampi onnettomuus,sen tärkeämpääon kyetä toimimaanuhrien äidinkielellä. SuomenPunaisen Ristin ruotsin- jakaksikieliset piirit järjestivätlokakuun toisena viikonloppunaAhvenanmaallajärjestön historian ensimmäisenyhteisen ruotsinkielisenvalmiusharjoituksen.Harjoitustilanteessakaasurekka ja pikkuautoolivat törmänneet täpötäydenleirintäalueen nurkalla.Kaasurekka syttyi tuleen.Loukkaantuneita ja kauhuissaanmetsään ja rannoillepaenneita oli paljon.Todellisuudessa PunaisenRistin Ahvenanmaan piirilläolisi rajalliset resurssitselviytyä suuresta onnettomuudesta.Ensimmäiseksipulaa tulisi henkisen tuenkoulutuksen saaneistaruotsinkielentaitoisistavapaaehtoisista. Lähin apuolisi saatavissa Turunmaankaksikielisestä piiristä,jossa on 18 ruotsinkielistähenkisen tuen vapaaehtoista.Nyt harjoitukseen tuliAhvenanmaan noin 40 vapaaehtoisenavuksi runsaat30 vapaaehtoista Turunmaanpiiristä, Pohjanmaanruotsinkielisestä piiristäsekä Helsingin ja Uudenmaanpiiristä.– Harjoitus onnistui sataprosenttisesti.Saimmetäydellisen kuvan asioista,joita meidän tulee kohentaaja hioa tositilannetta silmälläpitäen. Yhteistyö poliisin,rannikkovartioston ja vapaaehtoisenpelastuspalvelunlukuisten eri toimijoidenkesken sujui mallikkaasti,Ahvenanmaan piirin toiminnanjohtajaStefan Simonsenkertoo.Osallistuneet piirit päättivätalustavasti, että ruotsinkielinenvalmiusharjoitusuusitaan kahden vuodenkuluttua Pohjanmaan ruotsinkielisenpiirin isännöimänä.PEKKA REINIKAINENJARKKO MIKKONENavun maailma hjälpens värld 4 / 2012 11

SydäntalviTapaninopetuksetViime joulun jälkeen Suomen yli pyyhkäissyt Tapanimyrskyyllätti kaikki ja paljasti suuria puutteitayhteiskunnan varautumisessa poikkeustilanteisiin.Niihin varautuminen on myös Punaisen Ristin asia.TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEHTIKUVA / RONI REKOMAA JA KIMMO HOLOPAINENTapani-myrskynaiheuttamat katkoksetsähkönjakelussakestivät pisimmilläänjopa kolme viikkoa.12 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

Alkuun se näkyi sääsatelliittienkuvissa vain vaatimattomanamatalapaineena Kanadan Newfoundlandineteläpuolella. Elettiin joulunalusaikaaviime vuonna.Suomessa Ilmatieteen laitos noteerasimatalapaineen voimistumisen senmatkalla yli pohjoisen Atlantin ja antoiensimmäisen varoituksen aatonaattona.Matalapaineen laskeskeltiin saapuvanSuomeen maanantaina tapaninpäivänä.Rutiini-ilmoitus ei johtanutmihinkään toimenpiteisiin.Merellä matalapaine voimistui ja eteninopeasti. Jouluaattona se lähestyijo Norjan rannikkoa. Norjalaisilta se sainimen Dagmar, eikä se enää ollut tavallinenmatalapaine. Tuulet puhalsivatjatkuvasti yli hirmumyrskyn rajan 33metriä sekunnissa. Norjassa annettiinsuurhälytys.Myrsky saavutti Norjan rannikonvarhain joulupäivän vastaisena yönä.Kun Kråkenesin sääasema Keski-Norjassarikkoutui joulupäivän iltana kello20:00, viimeinen mitattu tuulen keskinopeusoli 44 metriä sekunnissa,puuskassa 55 metriä sekunnissa.Toisella puolella Atlanttia sellaistatuulta kutsutaan toisen luokan hurrikaaniksi.Se repii irti laiturit ja talojenkatot, rikkoo ovet ja ikkunat, kiskoopuut juurineen maasta.Suomessa Ilmatieteen laitos oli antanutjo kolme varoitusta lähestyvästämyrskystä ja nostanut joka kertaarviotaan vaaratasosta. Varoitukseteivät kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin.Atlantilta saapuvat myrskyt heikentyivätaina kulkiessaan Norjan ja Ruotsinyli.Ja olihan sentään joulu.Ainoastaan pelastuslaitokset olivatjoulupäivänä alkaneet pikku hiljaa varautuaodotettavissa oleviin lisätehtäviin.Viimeinen vaaratiedote Ilmatieteenlaitokselta lähti kahden jälkeen aamuyöstätapaninpäivänä.Suomi sulatteli edelleen jouluruokia.➔ ➔ ➔avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 13

SydäntalviArja Setälä sinnittelikotonaanKiskon kirkonkylällämuutamaatuntia vaille viikonilman sähköä.Matkapuhelinkin hiljeniAamukahdeksalta myrskytuulet riehuivatlänsirannikolla. Kaskisissa mitattiinkeskituuleksi 29 metriä sekunnissa. Puuskissatuuli ylsi edelleen hirmumyrskylukemiin.Niin voimakkaita myrskytuuliakoetaan Suomessa vain kerran tai parivuosikymmenessä.Tuuli kaatoi puita teille ja sähköjohdoille,repi peltikattoja ja lennätti irtaintarojua. Energiayhtiöiden käytönvalvomoissakoputeltiin tietokonenäyttöjäepäuskoisina: lähes kaikki Lounais-Suomenja Satakunnan sähkölinjat olivatpoikki. Yksin Fortumin vikapäivystykseenyritettiin tapaninpäivän aikana soittaa600 000 kertaa.Myös hätäkeskukset ruuhkautuivatpahoin. Jonotusajat venyivät aamupäivälläkymmeniin minuutteihin, eikä kaikkiinpuheluihin ehditty edes vastata.Arja Setälä, 71, ihmetteli myrskynryskettä kotonaan Kiskon kirkonkylänmäellä Salossa. Sähköt katkesivat kirkonkylältäaamupäivällä, ja pari tuntiamyöhemmin mykistyi matkapuhelin.Kun talven pimeä alkoi laskeutua eikäsähköjä kuulunut takaisin, yksin kolmenkissansa kanssa asuva Setälä alkoi huolestua.– Se oli pelottavaa. Pahinta oli, kunkännykkä lakkasi toimimasta. Sitä alkoimiettiä, että kyllä ihminen voi Suomessaolla yksin, vaikka asuu keskellä kirkonkylää,Setälä muistelee.Vanhassa puutalossa oli suora sähkölämmitysja sähköllä toimiva ilmalämpöpumppu,joten rakennus alkoi jäähtyä.Talon vanhat kakluunit olivat kuitenkintoimintakunnossa, joten Setälä alkoilämmittää pönttöuunia taskulampun jakynttilän valossa.– Yhdenkin uunin lämmittämisessäoli aikamoinen homma, saati sitten ettälämmittäisi useamman. Onneksi minullaasuu muutaman kilometrin päässä ystävä,joka kävi kantamassa polttopuita.Myös naapurit kävivät kyselemässä, mitenpärjään, Setälä kertoo.Onni onnettomuudessa oli, että sääoli poikkeuksellisen lämmin. Pönttöuunitriittivät pitämään elohopean 15 asteentuntumassa.– Laitoin jalkaan kolmet sukat ja kolmethousut ja vedin päälle kolme puseroaja villatakin. Kyllä siinä jo kummasti alkoitarkenemaan.” Mietimmehetken, onkoylireagointiapyytäävapaaehtoisiaavuksi, muttase oli nopeapohdinta.”HANNELE LYYTINENvanhuspalvelujohtaja,Salo– Kova pakkanen olisi ollut todellinenkatastrofi. Nyt vahingot jäivät oikeastaansiihen, että menetin pakastimen sisällön.Kurjin juttu oli pimeys, kun ei nähnytedes lukea. Päivänvaloa riitti vainmuutamaksi tunniksi.Sähköt olivat lopulta poikki Kiskonkirkonkylällä muutamaa tuntia vaille viikon,eikä Setälä naapureineen ollut pulassayksin. Sähköyhtiöiden mukaan ilmansähköä oli pahimmillaan 300 000asiakasta. Vikojen korjaaminen kesti pisimmilläänkolme viikkoa.Elintärkeät toiminnotvaarassaKotitalouksien sähkökatkot saivat Tapaniksinimetyn talvimyrskyn jälkipuinnissapaljon huomiota, mutta ne olivat vainjäävuoren huippu.Lounais-Suomen aluehallintovirastonpelastustoimesta ja varautumisesta vastaavajohtaja Ilkka Horelli kertoo, ettälaajat sähkökatkot johtivat nopeasti monenyhteiskunnan elintärkeän toiminnonvaarantumiseen.Koska matkapuhelinverkon tukiasematoli akkuvarmennettu vain 2–3 tun-14 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

niksi, kännykät lakkasivat toimimasta.Samalla hiljenivät esimerkiksi samaaverkkoa käyttävät vanhusten turvapuhelimet.Jopa viranomaisten käyttämänVIRVE-verkon toiminnassa oli vakavia ongelmia.Sen tukiasemat oli akkuvarmennettuvähän paremmin, mutta nekin vain24 tunniksi. Tällä kertaa se ei riittänyt.– Pahimmillaan puolet Varsinais-SuomenVIRVE-asemista oli alhaalla, mikäaiheutti sen, ettei hätäkeskus voinut välittäätehtäviä palokunnalle, poliisille eikäambulanssille, Ilkka Horelli sanoo.Katkokset pakottivat viranomaisetimprovisoimaan, jotta tehtävät saataisiinedes jollain tavalla hoidettua. Pelastuslaitosmiehitti VPK:n asemia. Apuatarvitsevia kuntalaisia kehotettiin hakeutumaanpaloasemille, joilla viranomaisverkkotoimi jotenkuten. Hullunkurisiltakaantilanteilta ei vältytty.– Kemiönsaarella oltiin välillä tilanteessa,jossa ei toiminut viranomaisverkkoeikä matkapuhelin, mutta vanha lankapuhelinverkkotoimi. Ambulanssimiehistökävi sitten yksityisten ihmistenkodeissa soittamassa lankapuhelimellahätäkeskukseen, olisiko keikkaa.Sähkökatkot aiheuttivat häiriöitä myösvedenjakelussa ja jätevedenkäsittelyssä.Esimerkiksi Salossa aluesairaalan toiminnankeskeytyminen oli enää puolen tunninpäässä, kun vedenottamolle saatiinpalautettua sähköt. Myös kuntien terveydenhuollonpotilastietojärjestelmätkaatuilivat, ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidonpalvelut vaarantuivat. Tiet olivatpoikki kaatuneiden puiden takia ja liikennetakkusi.Horellin mukaan vuodenvaihteen tapahtumatpaljastivat vakavia puutteitaviranomaisten, kuntien, sähköyhtiöidenja puhelinoperaattorien valmiudessa toimiayllättävässä häiriötilanteessa.– Reagointi oli kaiken kaikkiaan käsittämättömänhidasta, varsinkin kunmyrskyn tulosta tiedettiin hyvissä ajoin.Evakuointi uhkasivanhainkotejaPunainen Risti auttoi myrskyn uhrejausealla paikkakunnalla etenkin pahitenkärsineiden Varsinais-Suomen ja Satakunnanalueilla. Salossa Punaisen Ristinvapaaehtoiset pyörittivät yhdessä Vapaaehtoisenpelastuspalvelun Vapepankanssa Salon keskustassa Moision koulullatilapäismajoituspistettä ilman sähköjäja lämmitystä jääneille kuntalaisille.Salon osaston puheenjohtaja RiittaSalonen kertoo, että yhteistyötä vauhdittivattutut ihmiset toisella puolella.Salon kaupungilla työskentelevä Vapepanvapaaehtoinen Anne Liimatainentoi Vapepan nopeasti mukaan ja pitimuutkin ajan tasalla.– Sain jo tapaninpäivän iltana Anneltatiedon, että Moision koululle ollaanavaamassa evakuointipaikkaa. Soitin itseseuraavan päivän aamuna kaupungilleja kysyin, mitä Punainen Risti voi tehdä,Riitta Salonen kertoo.Koululle tarvittiin paitsi vapaaehtoisia30 sänkyä ja petivaatteet, jotka Salonenjärjesti paikalle Punaisen Ristin logistiikkakeskuksestaTampereelta. Auttamaanhälytettiin vapaaehtoisia myös naapuriosastoistaPerniöstä ja Halikosta. Voimienyhdistäminen on itsestään selvää.– Perniön osaston kanssa on tehtytiivistä yhteistyötä jo vuosia. Halikonosaston kanssa meillä on yhteinen ensiapuryhmäja kaikkien Salon alueenosastojen kanssa yhteinen henkisen tuenhälytysryhmä.Moision koululla vapaaehtoiset päivystivätvuoroissa. Kuntalaisille tarjottiinpeseytymismahdollisuutta, jaettiin vesikanistereitaja ladattiin esimerkiksi puhelintenakkuja. Yösijaa hätämajoituksessatarvitsi lopulta vain muutama ihminen,mutta vapaaehtoisille tuli pianlisää tekemistä.Salon kaupungin vanhuspalvelut olivatmyrskytuhojen vuoksi kovassa paineessa.– Yritimme kartoittaa tilannetta soittamalla,mutta moniin syrjäisempiin yksiköihinei saatu yhteyttä, koska sähkötja puhelinyhteydet olivat poikki. Ainoaksivaihtoehdoksi jäi hypätä autoon ja ajaakatsomaan, Salon kaupungin vanhuspalveluidenjohtaja Hannele Lyytinen kertoo.Useassa vanhainkodissa vastassa olipimeys. Koska lämmitys ei toiminut ilmansähköä, rakennukset alkoivat jäähtyä.Kun sähköjen paluusta ei ollut varmuutta,kaupungilla alettiin valmistautuahätäevakuointeihin.– Suunnitelmat oli valmiina parin suurenkinvanhainkodin evakuoimiseksi,mutta onneksi siihen ei tarvinnut mennä,kun sähköt tai varavoima saatiin järjestettyä.Evakuoimaan jouduttiin lopultavain yksi pieni yksikkö ja parikymmentäkotihoidon asiakasta, jotka eivät pärjänneetkodeissaan ilman sähköä.VapaaehtoispartiotavuksiKaupungin henkilökunta venyi eikä ylityötuntejasäästelty, kun omaishoidonja kotihoidon asiakkaiden pärjääminenkäytiin tarkistamassa kerran päivässä.Kaikki kunnan ikäihmiset eivät kuitenkaanolleet siinä. Varsinkin syrjäkylilläasui paljon vanhuksia, joiden tilanteestaei ollut mitään tietoa.– Meillä oli kamala huoli, että mitä joskaikki ei olekaan kunnossa, jos jollakullaonkin hätä eikä hän pysty hälyttämään”Soitin itsemyrskyä seuranneenaaamuna kaupungillejakysyin, mitäPunainenRisti voitehdä.”RIITTA SALONENosaston puheenjohtaja,SaloOma varautuminen kuntoonPitkittyneeseen sähkökatkoon tai muuhun yhteiskunnantoiminnan häiriötilanteeseen voi varautuamyös omatoimisesti. Kotiin kannattaa hankkians. kotivara, joka koostuu tavanomaisista, hyvinsäilyvistä elintarvikkeista ja muista välttämättömistätarvikkeista. Suositus on, että kotivara riittäisi noinviikoksi. Varastoa pitää käyttää ja täydentää säännöllisesti,jotta tarvikkeet pysyvät käyttökelpoisina.Kotiin on hyvä varata ainakin seuraavat tarvikkeet:1. NOIN VIIKON ELINTARVIKKEET2. VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LÄÄKKEET3. TASKULAMPPU4. PARISTOKÄYTTÖINEN RADIO5. RIITTÄVÄSTI PARISTOJA6. ASTIOITA VEDEN SÄILYTYKSEEN7. JODITABLETTEJA8. TULENTEKOVÄLINEET JA PUITA (PUULÄMMITYS)Lisää kodin turvallisuudesta:turvaopas.pelastustoimi.fiapua. Hetken me mietimme, onko se ylireagointiapyytää vapaaehtoisia avuksi,mutta se oli todella nopea pohdinta:sellaisessa tilanteessa ei voi ylireagoida,Hannele Lyytinen sanoo.Punaisen Ristin ja Vapepan vapaaehtoisetkokoontuivat kaupungintalolle,jonka komentokeskuksena toimineenneuvotteluhuoneen pöydälle levitettiinSalon alueen kartat. Joukot jaettiin 2–3hengen partioihin, joista jokainen saikartalta oman lohkon, pääasiassa sähköttömiäsyrjäkyliä.Kyösti Etsalo Perniön osastosta olimukana molempina iltoina, joina vapaaehtoisetolivat liikkeellä. Ensimmäisenäiltana, tapaninpäivän jälkeisenä tiistaina,partiot kiersivät yhteen asti yöllä.– Välillä mentiin pimeässä metsässäniin, että vaan otsalampun valo vilkkuipuitten välistä. Mahtoi siinä asukkaatihmetellä, että mitä sieltä tulee, Etsalonaurahtaa.Kierros kulki talosta taloon. Asukkaidenvointi tarkistettiin, heille jaettiinkaupungin tiedotetta, vettä ja leipää, jatarvittaessa tarjottiin kuljetusta hätämajoitukseen.– Muutamassa paikassa tuli vähänikävääkin palautetta, että kovin myöhääntulette, mutta pääosin vastaanottooli erittäin positiivinen.– Moni kiitti, vaikka ei apua tarvinnutkaan.Se toi turvallisuuden tunnetta,että joku kuitenkin muisti heitäkin. ➔LEIKKAATALTEEN!avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 15

SydäntalviHoivakoti Ilonpisaran johtaja Raija- LeenaLöövi (kesk.) esittelee etsintävarusteitaHämeenlinnan osaston Eeva Myyryläiselle(vas.) ja kaupungin Sirpa Ylikerälälle.”Reagointi oli käsittämättömän hidasta, varsinkinkun myrskyn tulosta tiedettiin hyvissä ajoin.”ILKKA HORELLIpelastusjohtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirastoKiskon kirkonkylällä Riitta Salosen vapaaehtoispartiokoputti myös Arja Setälänpimeän mökin ovelle. Vaikkei Setälällävarsinaista hätää ollutkaan, vierailulämmitti mieltä.– Se oli hieno juttu, että PunaisenRistin vapaaehtoiset kävivät. Minulla oliystäviä ja naapureita apuna, mutta jollaintoisella ei ehkä ole, Setälä sanoo.– Sellaisessa tilanteessa pieniltä tuntuvatasiat voivat olla todella tärkeitä –että joku käy katsomassa ja auttaa vaikkakantamaan puita, tai tuo uudet paristotlamppuun.Uusi myrsky vainajan kysymysLoppujen lopuksi Tapani-myrskystä selvittiinpitkälti säikähdyksellä. Ihmisilläoli joulun jäljiltä varastossa ruokaa ja sääoli poikkeuksellisen leuto. Koko maassamenehtyi lopulta vain kaksi ihmistä, molemmatraivaustöissä. Puuta myrsky kaatoimiljoonia kuutiometrejä.Aineksia olisi ollut paljon pahempaan.Jos samanlainen myrsky olisi iskenyt kovillapakkasilla, edessä olisivat olleetmittavat aineelliset vahingot ja massaevakuoinnit.Varmaa on, ettei Tapani-myrsky jäälajissaan viimeiseksi. Kukaan ei tiedä,koska seuraava tuhoisa myrsky iskee,mutta kun se tapahtuu, valmiuden olisisyytä olla parempi.Ilkka Horelli laati Tapani-myrskyn kokemustenpohjalta Aluehallintovirastolleraportin, jossa esitetään lukuisia kehittämisehdotuksiatulevien poikkeustilanteidenvaralle: tietoliikenteen akkuvarmennustapitää parantaa, tärkeitäsähkölinjoja täytyy suojata maakaapeloinnilla,omatoiminen varautuminen pitääpalauttaa kunniaan. Rutkasti kehittämistäolisi myös eri toimijoiden välisessäyhteistyössä.Raportti kannustaa viranomaisia jakuntia ottamaan vapaaehtoisjärjestöttosissaan mukaan valmiussuunnitteluun.Nyt järjestöjen potentiaali jäi osin hyödyntämättätai se muistettiin viiveellä.– Esimerkiksi Varsinais-Suomessa Vapepasai Turun pelastuslaitokselta pyynnönnostaa valmiuttaan vasta 29.12. elimonta päivää myrskyn jälkeen ja viikkosen jälkeen, kun lähestyvästä myrskystäoli tieto. Se on lähinnä käsittämätöntä.Yhteistyötä pitää ilman muuta parantaa,sillä tällaisessa poikkeustilanteessa auttaminenon kaikkien asia, Horelli sanoo.Tapanin kokemus opetti myös, ettäjärjestöjen kannattaa olla oma-aloitteisia.Apua voi tarjota pyytämättäkin, kutenesimerkiksi Salossa tehtiin.– Kokemus osoitti, miten tärkeää yhteistyövapaaehtoisjärjestöjen kanssaon. Vaikka varautumista on parannettu,ei meillä kaupungilla ole resursseja esimerkiksilähteä kartoittamaan jokaisenkaupunkilaisen tilannetta, Hannele Lyytinensanoo.– Tärkeää olisi, että tuntisimme toisemmejo etukäteen ja tietäisimme toistemmevalmiudet. Kun jotain sattuu,meidän pitää osata toimia yhdessä, eisiinä ole enää aikaa miettiä.Tavoite on sama myös Salon seudunPunaisen Ristin osastoissa. Harjoitus tekeemestarin.– Perniön osaston valmiussuunnitelmapiti kyllä tämän myrskykokemuksenjälkeen päivittää. Aika monta nimeä jariviä siihen tuli lisää, Kyösti Etsalo hymyilee.✚HämeenlinnaHämeenlinnassa kaupunkija ikäihmisten hoitolaitoksetlähtivät täysillä mukaan,kun heitä pyydettiinPunaisen Ristin Sydäntalveen– tietenkin, silläharjoitus on kaikille yhtätärkeä.TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINENRaju talvimyrsky on runnellut Hämeenlinnaa.Sähkönjakelu onpoikki, pakkanen paukkuu. Rakennuksetjäähtyvät. Viranomaisilla onkädet täynnä työtä, joten Punaista Ristiäpyydetään auttamaan evakuoinneissa.Tällä kertaa kyse ei onneksi ole tositilanteesta,vaan Punaisen Ristin Sydäntalvi-valmiusharjoituksenkuvitellustatilanteesta. Nyt istutaan hoivakoti Ilonpisaranlämpimässä kokoustilassa ide-16 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

innostui Sydäntalvestaoimassa, miten helmikuussa järjestettäväharjoitus Hämeenlinnassa toteutetaan.Edustettuina ovat Ilonpisaran lisäksiHämeenlinnan kaupunki, Punaisen RistinHämeen piiri sekä tietenkin Hämeenlinnanosasto.Ilonpisaralle harjoitukseen osallistuminenoli selvää siitä lähtien, kun mukaanpyydettiin.– Tietenkin me lähdimme mukaan!Tämähän on loistava tilaisuus, kun samojaasioita pitää harjoitella joka tapauksessa,toiminnanjohtaja Raija-LeenaLöövi sanoo.Samoilla linjoilla on kaupungin tilaajapäällikköSirpa Ylikerälä.– Tapaninpäivän myrsky herätti meidätsiihen, että sähköt todella voivatmennä poikki pitkäksi aikaa, Ylikeräläkertoo. – Sitä varten pitää harjoitella.Yhteistyökumppanit apuunSydäntalvi-harjoituksen tavoite on kehittääPunaisen Ristin valmiutta toimiaviranomaisten tukena evakuointitehtävissä.Samalla harjoitellaan tilannetiedonkokoamista ja sen välittämistä. Itse harjoituspäiväon kuitenkin vain osa kokonaisuutta.– Matka harjoitukseen ja elämä senjälkeen ovat yhtä tärkeitä, Punaisen RistinHämeen piirin valmiuspäällikkö AriSaarinen sanoo. – Verkostoituminen jakumppanuuksien vahvistaminen on osaharjoitusta. Kun yhdessä suunnitellaan,ollaan valmiita tositilanteessa.Sydäntalvi on ensi vuonna myös PunaisenRistin ystävänpäivä. Mukana olevilleikäihmisille ja muille kuntalaisillejärjestetään hauska iltapäivätapahtumakahvituksineen ja ohjelmineen, ihannetapauksessasamassa paikassa, johonihmiset evakuointiharjoituksessa kuljetetaan.– Yksi vaihtoehto on keskittää toimintaIlonpisaraan ja tuoda tänne ystävätoiminnanpiirissä olevia vanhuksia.Paikan pitää olla esteettömästi saavutettavissa,eikä se saa olla kovin syrjäs-KAIKKIMUKAAN!Mikä onSydäntalvi?● Sydäntalvion PunaisenRistin valtakunnallinenvalmiusharjoitus● Kaikki PunaisenRistin osastotvoivat osallistuavoimavarojensamukaan● Harjoitusjärjestetäänkoko maassalauantaina16.2.2013● Sydäntalvessaharjoitellaanviran omaistenavustamistaevakuoinnissa● Samalla päivitetäänvalmiussuunnitelmiaja vahvistetaankump panuuksia● Sydäntalvion ensi vuonnamyös PunaisenRistin ystävänpäivä● Sydäntalvion osallistujilleja yleisöllemyös iloineniltapäivätapahtuma● LähiTapiolaja suuri joukkomuita kumppaneitatukeeSydän talvea● Lisätietoapiiristä jaRedNet-vapaaehtoisverkosta:rednet.punainenristi.fisä, Hämeenlinnan osaston puheenjohtajaMarkku Kytöpuu pohtii.– Ehkä seurakuntasali, sinne olisi helppotulla ja tilaa riittäisi, Raija-Leena Lööviehdottaa.Ari Saarinen muistuttaa, että Kirkkohallitusja sitä kautta seurakunnat ovatluvanneet olla Sydäntalvessa mukana.– Meillä on seurakunnan kanssa yhteinentoimintakeskus Pysäkki. Sieltävoisi saada vapaaehtoisiakin mukaan,Sirpa Ylikerälä lisää.Entä kuljetukset? Niiden miettiminenon osa valmiussuunnitelmaa ja evakuointiharjoitusta,toisaalta osastoja eihaluta rasittaa kustannuksilla.– Me haemme kuljetusliikkeitä yhteistyökumppaneiksi,ja paikkakunnan kuljetusyrittäjiinkannattaa ottaa yhteyttä.LähiTapiola myöntää 150 euron tuenSydäntalveen osallistuville osastoille, AriSaarinen kertoo.– Kun kaupunki on näin innolla mukana,niin meillähän on kaupunginhallituksenpuheenjohtajana Vekka Liikenteentoimitusjohtaja, joku heittää.– Ja LähiTapiolan aluejohtaja on Hämeenlinnanmieskuoron puheenjohtaja,ehkä sieltä saisi pienen lauluryhmänesiintymään, Kytöpuu keksii.– Osaston puolelta meillä on ajatuksenasaada ensihuoltoryhmä hoitamaanevakuointia. Ystävätoiminta tulisi mukaanomien vanhustensa kanssa, ja eiköhänmeidän tukiryhmä ota huolehtiakseenkahvituksen.Tahto ratkaiseeMyös turvallisuus pitää huomioida, jotenosaston ensiapuryhmä otetaan mukaan.Entä ikäihmisten liikutteleminen? Luvattäytyy tietenkin hoitaa kuntoon.– Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kunmeillä harjoitellaan evakuointia. Sairaitaja pahiten dementoituneita asukkaita eiryhdytä liikuttamaan, muille tämä onvirkistävää toimintaa, Raija-Leena Löövisanoo.Ari Saarinen muistuttaa, että Sydäntalvenvoi toteuttaa myös yhdessä naapuriosastojenkanssa.– Kaupunkikin kehittää valmiussuunnitteluakuntarajan yli Hattulan kanssa,se olisi mielenkiintoinen lisä, Sirpa Ylikeräläkertoo.Tiedotusta pitää myös miettiä. Paikallislehteenjuttu, samoin asukaslehteen.Voisiko tapahtumapaikka olla tiedotuspistemyös oikeassa hätätilanteessa?Tekijöitä ja kumppaneita pitää kutsuamukaan... Monta yksityiskohtaa pitääratkaista, mutta aikaakin on vielä montakuukautta.– Tärkeintä on, että meillä on hienoyhteinen tahto tehdä tämä harjoitus,Markku Kytöpuu tietää. ✚avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 17

Lapset ensinRaha ei tuo onnea, mutta rahattomuusvoi sen kyllä viedä. Kun rahaa on niinvähän, että arjesta selviytyminentuottaa jatkuvaa huolta, siitäkärsii koko perhe. Hyväjoulumieli -keräys auttaatuhansia köyhiä lapsiperheitäunohtamaan huolensaedes hetkeksi.TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINENKUVITUS CARITA LEHTNIEMISuomessa asui Tilastokeskuksenmukaan vuonna 2010yli 700 000 pienituloista, japienituloisiksi luokitelluilla perheilläoli noin 150 000 lasta.Yhden Vanhemman PerheidenLiitossa (YVPL ry) projektityöntekijänätyöskentelevä Reetta Pauniperehtyi vähävaraisten lapsiperheidenkokemuksiin sosiaalipsykologianpro gradu -tutkielmassaan.Tutkimusaineistona hänelläoli 2006 järjestetyn Arkipäivänkokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailunkertomukset, joistahän keskittyi alle 18-vuotiaidenlasten vanhempienkuvauksiin elämästään.Kirjoituksissa kaksi asiaa nousiesiin ylitse muiden: häpeä ja eristäytyminen.– Suomessa on vallalla vahvaitse pärjäämisen eetos. Köyhyyson hävettävä asia, ja sen taustaltausein löytyvä työttömyys onmyös hävettävää, koska sen ajatellaanjohtuvan laiskuudesta. Koskaköyhyyteen liittyy voimakashäpeän leima, se johtaa helpostieristäytymiseen muista ihmisistä,Pauni kertoo.Reetta Paunisuunnittelee työkseenvertaistukitoimintaayhden vanhemmanperheille.Häpeän ja eristäytymisen korostuminenon sitäkin pysäyttävämpää,kun muistetaan tutkimusaineistonvalikoituneisuus.Paunin tutkimuskeskittyi vainpieneen osaan laajastaköyhyysaineistosta,jokasekin on vain jäävuorenhuippusuomalaisestaköyhyydestä.– Pelkästään se,että aineisto on kerättykirjoituskilpailulla,karsii joukkoa, silläkirjoittaminen edellyttäämotivaatiota ja monenlaisia valmiuksia,Pauni muistuttaa.– Tutkimusaineistossa eivätnousseet millään tavalla esiin esimerkiksipäihdeongelmat, vaikkane varmasti ovat todellisuutta monessaköyhässä perheessä. Kirjoituskilpailuunosallistuneet ihmisetolivat kaikkien köyhien joukossavielä hyväosaisia.YksinhuoltajatahdingossaTavallisin syy perheen köyhyyteenon työttömyys, mutta moni ajautuutalousvaikeuksiin myös esimerkiksisairastumisen ja ylivelkaantumisentakia. Ongelmilla ontapana kasautua.Vähävaraisia perheitä löytyykaikista perhemuodoista, muttaerityisesti tilastoissa korostuvatyhden vanhemman perheet. Peräti27 prosenttia yksinhuoltajista,yli 60 000 suomalaista, on tilastojenmukaan köyhiä.Työkseen vertaistukiryhmätoimintaayhden vanhemman perheillekehittävä Reetta Pauni kertoo,että yksinhuoltajien huono-osaisuuttaselittää monta tekijää.Yksinhuoltajat esimerkiksiovat keskimääräistä huonomminkoulutettuja,mikä vaikeuttaatyönsaantia. Yksinhuoltajienon myösmuita perheellisiä vaikeampisaada töitä perhevapaidenjälkeen.– Tutkimusten mukaan yhdenvanhemman perheet saavat myössuvulta vähemmän apua kuin kahdenhuoltajan perheet. Se on toisaaltaluonnollista, mutta samallase tuntuu kohtuuttomalta, koskajuuri yksinhuoltajat tarvitsisivattukea, Pauni sanoo.Sosiaalitoimeltakaan kotiapuaei enää käytännössä saa, kun kotipalveluon ajettu alas.– Pahimmillaan vuorotyötä tekeväyksinhuoltaja voi joutua jättäytymääntyöttömäksi, koskalapsille ei ole hoitopaikkaa. Meilläon kyllä vuoropäiväkoteja, muttaniitä on vain alle kouluikäisille.Kaikesta huolimatta Pauni kohtasitutkimuksessaan kateutta yksinhuoltajiakohtaan.– Monet tuntuvat kuvittelevan,että yksinhuoltajilla on helppoa,koska he saavat elatusapua ja tiesmitä tukia. Todellisuudessa yksinhuoltajilleei ole käytännössä mitäänerityistukia lapsilisän yksinhuoltajakorotustalukuun ottamatta.Lapset ovatvoimavaraTärkein voimavara ja selviytymiskeinoköyhille vanhemmille on perhe.Vanhemmat uhrautuvat, jottalapset eivät joutuisi kärsimään.Reetta Paunin tutkimusaineistossavanhemmat kuvailivat usein,miten he tekevät kaikkensa, ettälapset esimerkiksi saisivat parempaaruokaa. Myös lasten harrastuksistatingittiin viimeiseksi.– Ehkä riipaisevimpia olivatvanhempien tarinat siitä, mitenlapsilta piilotellaan omaa nälkää.18 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

Useammassakin kirjoituksessakuvailtiin, mitenlapsille laitetaan ruokaa,mutta ruokailun aikanaäiti ei syö itse vaan puuhaileejotain muuta, etteivätlapset huomaisi,ettei ruokaa riitä äidille,Pauni kertoo.Ruoka on köyhille perheillepaitsi jokapäiväinen välttämättömyys,myös asia jota pystytäänedes jonkin verran säätelemään.Ruoasta tingitään, jottarahaa jäisi lasten harrastuksiin.Vaatimukset ovat kuitenkin kovat.Edes koulu ei ole ilmainen.Tarvitaan rahaa leirikoulurahastoihin,urheiluvälineisiin, koulutarvikkeisiin...– Lapsilla kaveripiirin paine onvoimakas, kun pitäisi saada uusimmatvaatteet, tietokonepelit jamuut muotivillitykset ollakseenhyväksytty. Kiusaamisen pelkonousi kirjoituksissa esille.Perheissä oli eroja sen suhteen,miten lapsille kerrotaan köyhyydestä.Jotkut vanhemmat kertoivatsuoraan, ettei rahaa ole, ja lapsettunsivat tilanteen tarkkaan. Monetpyrkivät peittelemään asiaa,jotta lapsi ei joutuisi kantamaanaikuisten taakkaa.– Vaikka rahattomuudesta yritettiinolla tekemättä numeroa,monet vanhemmat kirjoittivat sensilti näkyvän lapsissa. Yksikin vanhempikuvaili, miten hän sureenähdessään lapsensa kulkevanköyhyyden takia ikään kuin selkäkumarassa.– Samalla vanhemmat olivatvaltavan ylpeitä lapsistaan ja toivoivat,että pystyisivät opettamaanheille hyvät arvot, että heistä kasvaisisuoraselkäisiä ihmisiä, jotkaosaisivat arvostaa työtä eivätkätarvitsisi paljon materiaa ollakseentyytyväisiä.Vanhempien suhtautuminenomaan köyhyyteen oli kaksijakoista.Osa jaksoi uskoa parempaanhuomiseen, mutta enemmistö lähinnäalistui masentuneena kohtaloonsa.– Yhdessä kirjoituksessa äitisanoi, että kun lapset muuttavatpois kotoa, hän muuttaa metsään.Lasten takia hänellä ei kuitenkaanollut muuta vaihtoehtoa kuin jaksaa.Avun pyytäminenhävettääKoska köyhyydestä tunnetaan häpeää,vanhemmat kokevat avunvastaanottamisen vaikeaksi. Kynnyshakea apua sosiaalitoimistostaon korkea, ja vielä korkeampion kynnys ruokapankkiin tai leipäjonoon.Pauni huomauttaa, että vaikkasosiaalietuuksien väärinkäytöstäpuhutaan paljon, tutkimusten valossasuurempi ongelma on tukienalikäyttö.Avun vastaanottamisen vaikeuteentörmäävät myös avustus- jahyväntekeväisyysjärjestöt. Enitenapua tarvitsevat on usein vaikeintatavoittaa.Tästä syystä esimerkiksi PunaisenRistin ja Mannerheimin LastensuojeluliitonHyvä joulumieli-keräyksessä avustettavat perheetvalitaan yhteistyössä neuvoloiden,sosiaalitoimen, kirkondiakoniatyön ja muiden järjestöjenkanssa.Monta lahjakorttia löytää tiensäköyhän perheen luokse myösYhden Vanhemman Perheiden Liitonja sen jäsenjärjestöjen kautta.– Vaikka joulu on vain yksi päivä,se on todella tärkeä päivä varsinkinlapsille. Myös minun tutkimuksessaninousi monta kertaaesiin, miten hirvittävästressi mahdollisimman normaalinjoulun järjestäminenon vähävaraisille vanhemmille,Pauni sanoo.– Eihän 70 euron lahjakorttiperheen ongelmiaratkaise, mutta seauttaa unohtamaanne edes hetkeksijouluna.Sitä paitsi se onjoululahja – sensaamiseksi eitarvitse täyttääyhtäänanomustatai tunteahäpeää. ✚Jouluiloa vähävaraisillelapsiperheillePunaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliitonyhteinen Hyvä Joulumieli -keräys kotimaanvähävaraisten lapsiperheiden hyväksi käynnistyy 16.marraskuuta jo 16. kerran.Joulukeräyksen tuotto kasvoi jälleen viime vuonna,joten tämänvuotinen keräystavoite uskallettiin nostaa1 260 000 euroon. Tällä summalla voidaan jakaa18 000 perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti jouluruokienostoon.Hyvä joulumieli -lahjakortteja annetaan perheille,jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa esimerkiksiyksinhuoltajuuden, työttömyyden tai sairaudentakia.Lahjakortteja ei voi itse hakea, vaan avustettavienperheiden valinnasta päättävät tarvearvioinnin perusteellaPunainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoyhteistyössä esimerkiksi seurakuntien,neuvolan ja kuntien sosiaalitoimen kanssa.Hyvä joulumieli -keräys toteutetaan yhteistyössäYlen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen, Yle Radio Veganja Keskon kanssa. Vuodesta 1997 lähtien lahjakorttejaon jaettu jo yli 100 000 perheelle.Lahjoita hyvä joulumieli!Hyvä joulumieli -keräykseen osallistumalla annatoman joululahjasi köyhälle lapsiperheelle. Lahjoittaavoi joko suoraan keräystilille tai soittamallalahjoituspuhelimeen. Punaisen Ristin osastot voivathalutessaan osallistua keräykseen myös järjestämällälipaskeräyksen.LAHJOITUS KERÄYSTILILLE:Nordea 159630–202020IBAN FI17 1596 3000 2020 20LAHJOITUS TEKSTIVIESTILLÄ:Lähetä tekstiviesti HJM numeroon 16499 (10 e)LAHJOITUS PUHELIMELLA:Soita lahjoitusnumeroon 0600 16555(9,93 e + pvm)K-PLUSSAPISTEIDEN LAHJOITUS:Hyvään joulumieleen voi osallistua tänä vuonnamyös lahjoittamalla Plussapisteensä keräykseen.Kirjaudu K-Plussan nettisivuilla Oma K-Plussa -palveluuntai soita K-Plussan asiakaspalveluun. TuhatK-Plussapistettä vastaa viiden euron lahjoitusta.Keräyslupa: SPR/MLL. Poliisihallituksen lupa nro2020/2012/2591 annettu 28.8.2012. Keräysaika28.8.2012-31.12.2013 koko Suomen alueellaAhvenan maata lukuun ottamatta. Ålandslandskaps regerings tillstånd nr 1378K12/14.11.2011. Vähävaraisten suomalaistenlapsiperheiden auttamiseen.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 19

OMPELEMALLA APUA MAAILMALLESiitä tulikinmekko!Mynämäen osaston Apuommel-kerhon vapaa ehtoiset ompelevatapua hädässä oleville lapsille. Katastrofiavun tarpeisiinvalmistetut vaatteet syntyvät yhteisistä ideoista ja huolellisestavalmistuksesta. Vaatteiden laadusta ei kerhossa tingitä.TEKSTI JA KUVAT LAURA KOTILAOtetaanko tällainen malli seuraavaksi tuotantoon, pohtivat TuulikkiHimanen (vas.), Seija Amberla, Hanna Vänni ja Eeva Vuorinen.Ei siitä takkia tullut, siitä tuleekinhousut, sanoo hiiri tunnetussakansansadussa, jossa takkikangaskutistuu kerta toisensa jälkeen epäonnistuneidenompeluyritysten jälkeentuluskukkaroksi.Toista on meno Mynämäen Apuommel-kerhossa.Ripeäotteisten ompelijoidenkäsissä kankaansoiroista valmistuulaadukkaita lastenvaatteita PunaisenRistin avustustyöhön, välillä mitä pienimpiäpalasia taitavasti yhdistellen.Kaikki vaatteet syntyvät lahjoituksenasaadusta ylijäämämateriaalista kutenkomeron nurkkaan unohtuneesta verhopalastatai muista kangastilkuista.Myös hyvässä kunnossa olevien käytettyjenvaatteiden materiaaleja voidaanhyödyntää: miesten paidasta voi syntyävaikkapa lapsen kesähousut. Luovuudellaei Apuommel-kerhossa ole rajoja.Yhdessä ideoidaanKerho kokoontuu joka toinen viikko Mynämäenosaston toimitiloille suunnittelemaantulevia töitä. Kankaat jaetaan jaleikataan tapaamisessa, itse ompelutyötapahtuu kotona. Materiaalista ei olepulaa, sillä puskaradio on tehnyt tehtävänsäja lahjoituskankaita tulvii ovista jaikkunoista.Kerhon ohjaaja Leena Gustafsson kaivaamuovipusseista toinen toistaan kirjavampiakankaita: on kuvioita, raitoja sekävärejä paletin jokaisessa sävyssä. Välillätäytyy pysähtyä ja miettiä kaksi kertaa,minkälainen vaate kankaasta voisi syntyä:mekko, housut vai kenties collegepuku?Gustafsson esittelee valmiiden vaatteidenpinosta ehkä kaksivuotiaalle tytöllevalmistettua trikoomekkoa, joka ontehty Nanson tehtaan lahjoittamastapunaraitaisesta ylijäämäkankaasta. Kerholaisethuokailevat ympärillä ihastuksesta.Jälki on niin huolellista, että mekkokelpaisi myyntiin missä tahansa lastenvaateliikkeessä.– Emme ompele vaatteita ollenkaankankaista, jotka ovat kuluneita tai muutenkäyttöön sopimattomia. Lähinnäpuuvillasta ommeltavat vaatteet ovatkäytännössä uusia, sillä suurimman osanvaatteista ompelemme käyttämättömästäkankaasta, Gustafsson kertoo.Vaatteille tehdään laatutarkastus ennenvaatteiden lähettämistä TampereenKalkkuun Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen,jossa laatu tarkastetaan vieläkerran.Ompelu maistuu hyvältäKerhossa on tällä hetkellä noin 12 aktiivistaompelijaa, joiden puheen ja nauruntulvalle ei välillä tule loppua. Ainuttakaan20 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

vaatekappaletta ei ommella otsa rypyssä,vaan harrastuksesta nautitaan täydelläsydämellä. Kerholla onkin leikkisälempinimi: Nam nam -kerho.– Kysyin kerran, että miltä ompelu onkerhossa maistunut. Vastauksena oli”nam, nam”, Gustafsson nauraa.Vastauksen takana on Hannele Keppola,joka on kerholaisten mukaan yksijoukon taitavimmista ja ahkerimmistaompelijoista. Hän ompelee vaatteita yhdessäkolmen muun kerholaisen kanssaTaivassalossa, ”Metänkolon ompelimossa”,jossa heillä on käytössään muunmuassa trikoo-ompeluun soveltuvat saumurit.Vaatteet ommellaan Punaisen Ristinmäärittelemien kaavojen mukaan,mutta ompelijoiden luovuudelle on siltioma paikkansa, se ”nam nam”.– Eihän siihen voinut muuta vastata,tämä on enemmän kuin ihanaa! On hienoa,että täällä saa toteuttaa itseään jasamalla ommella vaatteita hyvään tarkoitukseen.Kun kerho aloitti toiminnan,olin myyty välittömästi, Keppola kertoo.Ompelijat pitävät erityisesti siitä, ettäkerhossa on lupa leikitellä värikkäidenkankaiden kanssa ja ”säveltää”, kutenKeppola asian ilmaisee.– Jos kangasta ei ole tarpeeksi, voimmelähteä säveltämään jostain muustakankaasta, kunhan materiaali on sama.Täällä on mahdollisuus tehdä vaikka jamitä.”Täällä saatoteuttaa itseäänja samallaommellavaatteitahyvääntarkoitukseen.Kunkerho aloittitoiminnan,olin välittömästimyyty.”HANNELE KEPPOLAovat entistä uniikimpia. Ne olisi helppotunnistaa jälkikäteen omiksi tekeleiksi.– Joskus mietimme, että olisipa hienoanähdä se itse tehty vaaleanpunainenmekko tv-uutisissa jonkun lapsenpäällä. Vielä näin ei ole kuitenkaan tapahtunut,Herrala kertoo.Mutta ei se mahdoton ajatus ole. Gustafssontörmäsi kerran intialaisten hylättyjentyttöjen orpokodista kertovassablogissa kuvaan, jossa oli hänen ompelemansavauvan vaate.– Usein kuulee epäilyjä siitä, että meneeköapu varmasti perille. Siksi olikintodella mukavaa nähdä pieni paituli juurisitä tarvitsevan lapsukaisen yllä kaukanaIntiassa. Iloitsemme siitä, ettäsaamme olla mukana Punaisen Ristinluotettavan auttamisen ketjussa, ja tie-1 2dämme, että vaatteet menevät sinne,missä niille on tarvetta.Auttamista monella tasollaEnnen kerhotoiminnan aloittamista Mynämäenosastossa keskusteltiin, kuinkahyvin kerhotoiminta palvelee lähes kaikkiaPunaisen Ristin perusperiaatteita.– Kerho auttaa niitä, joille ylimääräisetkankaat ovat rasite. Itse toiminta onmyös terapiaa tekijöille ja valmiit tuotteetkatastrofiapua maailmalle, osastonpuheenjohtaja Hanna Vänni kehuu.Mynämäki valittiin viime vuonna Varsinais-Suomenpiirin Vuoden osastoksitunnustuksena 60-vuotiaan osaston aktiivisuudesta.Erityiskiitosta sai Apuommel-kerhonkekseliäs auttamistyö. ✚Lähes 700 vuodessaApuommel-kerhossa vaatetta ei tarvitsemallata millintarkasti tulevalle omistajalle,jolloin ompelu on vapaampaa. Kehitysapuunlähtevä vaate saa olla myösreilusti värikäs.– Esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Afrikassavärimaailma on ihan erilainenkuin meillä Pohjolassa. Ne kankaat jakuosit, jotka ovat meillä menneet poismuodista, ilahduttavat varmasti sellaistalasta, jolla ei juuri muuta ole, Gustafssonhuomauttaa.Apuommel-kerho ompeli viime syksynja kevään aikana lähes 700 vaatekappaletta,jotka toimitettiin toukokuussa PunaisenRistin logistiikkakeskukseen pakattaviksi.Kerho ompelee ainoastaansellaisia lastenvaatteita, joille on kokoajan kysyntää.Juuri pieni ja sievä on monen ompelijanmieleen. Helena Herrala pitää erityisestipikkutyttöjen mekkojen ja paitojenompelusta, joita hän sanoo tekevänsävälillä sarjatyönä.– Kaunista sen olla pitää. Luovan ohjaajammeansiosta saamme käyttää ompelussapaljon omaa kekseliäisyyttä,Herrala kehuu.Hän kertoo välillä ompelevansa mekkoihin”pitsinrimpsua”, jolloin vaatteet3 41. Hannele Keppolankäsissä Nanson tehtaanylijäämäkankaasta syntyiihastuttava trikoomekko.2. Kerhon tapaamisissaon aina kevyt ja välitöntunnelma. EtualallaEeva Vuorinen.3. Kerhon vetäjä LeenaGustafsson tietää,että värit ovat maailmallaaina muodissa.4. Yhteisissä tapaamisissaleikataan kankaat,joista ommellaanvaatteet kotona.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 21

HengenpelastajaKimmo Syrjänen lupautuiluuytimenluovuttajaksi 90-luvunalussa. Noin kaksi vuosikymmentämyöhemmin hänen kantasolunsapelastivat toisen ihmisen.TEKSTI KIMMO HOLOPAINENTavallinen tapaus, perheellinen it-työläinen, liikuntaharrastuksinalenkkeilyä ja työmatkapyöräilyä,muutama kilo ylipainoa. Näin luonnehtiiitseään Kimmo Syrjänen, 44-vuotias tietoturva-asiantuntijapääkaupunkiseudulta.Aika tavalliselta suomalaiselta mieheltä Syrjänenvaikuttaakin. Yhdessä asiassa hän kuitenkin kuuluuhyvin valikoituun joukkoon.Hän on yksi noin 400 suomalaisesta, jotka ovatluovuttaneet kantasoluja Punaisen Ristin VeripalvelunLuuytimenluovuttajarekisterin kautta, ja sen tarinanhän on nyt lupautunut kertomaan.– Jos yhdellä lauseella pitää kiteyttää, niin menisinuudestaan. Eihän sitä hauskaksi kokemukseksi voisanoa, verikokeita piti ottaa paljon ja letkuissa maata,mutta silti – varmasti menisin, Syrjänen sanoo.Luovuttajaksi armeijassaKimmo Syrjänen luovutti verta ensimmäisen kerranvarusmiehenä Parolan prikaatissa 1987–88. Kimmokkeenatoimi silloin lähinnä ylimääräinen vapaapäivä,mutta verenluovutus jäi tavaksi.– Joskus ensimmäisinä vuosina käydessäni luovuttamassasain sitten kuulla Luuytimenluovuttajarekisteristäja ajattelin, että miksipä ei, Syrjänen kertoo.Harkitsevana miehenä hän perehtyi asiaan ennenpäätöstä. Luovutus ei näyttänyt ihan vaivattomalta,mutta se tuntui silti pieneltä suhteessa siihen, ettäsillä voisi pelastaa jonkun hengen. Syrjänen antoi tarvittavatnäytteet ja sai vastaperustetussa Luuytimenluovuttajarekisterissäluovuttajanumeron 84.Moneen vuoteen Syrjänen ei miettinyt koko asiaa,kunnes häntä 90-luvun lopulla pyydettiin antamaanlisänäytteitä mahdollista luovutusta varten. Hän käviantamassa näytteet, mutta sillä kertaa ei edetty pidemmälle.Kudosvastaavuus ei sittenkään ollut riittävä.Kului taas monta vuotta, kunnes puhelin soi jälleensyksyllä 2010. Luuytimenluovuttajarekisterin koordinaattorikysyi, onko Syrjänen edelleen käytettävissäluovutukseen. Totta kai, kun niin kerran on luvattu,Syrjänen vastasi.Tällä kertaa kudostyypit näyttivät sopivan yhteen.Syrjänen sai kutsun lisätutkimuksiin ja perusteelliseenlääkärintarkastukseen.– Annoin kaikkiaan 74 verinäytettä, joista tehtiin85 eri tutkimusta. Lisäksi otettiin sydänkäyrät, tutkittiinröntgenillä keuhkot ja ultraäänellä sisäelimet.– Eli jos vähän raadollisesti ajatellaan, niin samallaselvisi, että olen kympin arvoisessa kunnossa – mikätietysti on näin keski-ikäisenä lohduttava tieto, Syrjänennaurahtaa.Lahja tuntemattomalleH-hetki osui alkuvuoteen 2011. Ennen varsinaistaluovutuspäivää piti vielä käydä ottamassa valkosolujenkasvutekijäpistoksia. Ne saavat kantasolujen määränlisääntymään niin, että niitä voidaan kerätä verenkierrosta.Luovutuspäivänä Syrjänen ilmoittautui Meilahdessavarhain aamulla. Hoitaja ja lääkäri kävivät läpi operaationkulun vielä kerran ja tarjosivat rauhoittavaalääkettä. Syrjänen asettui luovutushuoneen vuoteelle.Kun sopivat verisuonet oli löydetty, Syrjänen saimolempiin käsiinsä paikallispuudutetta ja kanyylit,joiden kautta hänen verenkiertonsa ohjattiin kantasolujakeräävään laitteeseen ja takaisin.– Itse luovutus ei sitten tuntunutkaan yhtään miltään.Rankin osa oli oikeastaan se, että piti maatakoko ajan paikallaan, Syrjänen sanoo.– Viitisen tuntia siinä makoiltiin. Sitten otettiin kanyylitpois, laitettiin niiden paikalle painesiteet, jatunnin päästä olin jo kotimatkalla. Töistähuilasin vain yhden päivän.Luuytimenluovutuksen sääntöihinkuuluu, ettei luovuttaja koskaan tapaasiirteensä vastaanottajaa. Halutessaansaa kuitenkin tietää vastaanottajanperustiedot.– Sen verran utelias olen luonteeltani,että kun määräaika luovutuksestaoli kulunut, otin itse yhteyttäLuuytimenluovuttajarekisteriinja kysyin miten kävi, Syrjänensanoo ja pitää puheessaantavallista pitemmän tauon.– Sieltä sanottiin, että hoitoon onnistunut ja vastaanottaja,suurin piirtein minunikäiseni syöpää sairastanutmies, voi hyvin. Se tuntui aikauskomattomalta – sitä on pelastanuttoisen ihmisen hengen. ✚Pelasta tuntematonpotilasSuomen Punaisen RistinVeripalvelun Luuytimenluovuttajarekisteritäyttitänä vuonna 20 vuotta.Luuytimenluovuttajarekisteriinkerätään vapaaehtoisia,jotka lupaavatluovuttaa veren kantasolujaniitä tarvitseville. Kantasolujensiirtoa käytetäänhoitona leukemiassa jamuissa vakavissa verisairauksissa.Yli puolet siirteensaaneista potilaista paranee.Kantasoluja voidaankerätä joko luovuttajanverenkierrosta tai suoraanluuytimestä, jolloin luovutustapahtuu leikkaussalissanukutuksessa. Molemmattavat ovat erittäin turvallisia.Luuytimenluovuttajarekisterissäon noin 20 000jäsentä, mutta lisää tarvitaanjatkuvasti. Rekisteriinon tervetullut liittymäänkuka tahansa perusterve18–40-vuotias. Pulaa onerityisesti nuorista miespuolisistaluovuttajista.Lue lisää:www.veripalvelu.fiKimmo Syrjänen sanoo, etteitarvitse olla supermiesluovuttaakseenkantasoluja.NIKLAS MELTIOavun maailma hjälpens värld 4 / 2012 23

Oulumasujen aktiivejaryhmäkuvassa. VasemmaltaTiina Heusalasylissään Jasmin, TiinaStenroth ja Veera,liukumäessä SannaNelimarkka- Kanstepoikiensa Oulan jaSammon kanssa, JenniTräskelin polvellaanLilja ja laitimmaisenaSanna Tuorila.Verraton ystäväryhmäOulussa nuoren äidinei tarvitse jäädä yksin.Siitä pitää huolenPunaisen RistinvertaistukiryhmäOulumasut.TEKSTI KIMMO HOLOPAINENKUVA VESA RANTAVaikka lapsen saaminen onihanaa, arki vauvan syntymänjälkeen ei ole läpihuutojuttu.Varsinkin ensimmäisen lapsenkohdalla elämänmuutos onvaltava. Vauva tarvitsee huolenpitoakellon ympäri, univelkaa kertyy,ja opeteltavana on miljoona uuttaasiaa.Kaiken lisäksi äidin oma sosiaalinenelämä kutistuu helposti olemattomiin,jos lähipiiristä ei löydymuita pienen lapsen vanhempia.Taistelussa mökkihöperyyttävastaan apua voi löytää vertaistukiryhmästä,jossa pääsee vaihtamaankokemuksia muiden samassaelämäntilanteessa olevien kanssa.Vertaistukea tuoreille äideilletarjoavat monenlaiset kerhot jakeskusteluryhmät esimerkiksi neuvoloissaja netissä.Aivan vierasta äitien vertaisryhmätoimintaei ole Punaiselle Ristillekään,sillä Oulun alueen suurinpienten lasten äideille suunnattuvertaistukiryhmä Oulumasut toimiiPunaisen Ristin Oulun osaston alaisuudessa.Ryhmän pitkäaikainen vetäjä jaOulun osaston tiedottaja SannaTuorila kertoo, että toiminta saialkunsa äitien omasta aloitteesta.”Varsinkin alussa sitäkaipaa muuta tekemistä,ettei elämä olisi pelkästäänlasten kanssa kotonaolemista. Piententapahtumien järjestäminensopii siihen hyvin.”TIINA HEUSALA– Kaikki lähti siitä, että vuonna2004 viisi äitiä tutustui toisiinsaraskaana ollessaan ja päätti alkaatavata säännöllisesti. Punainen Ristituli mukaan sitä kautta, että yksiäideistä tunsi Oulun osaston puheenjohtajanja tiedusteli mahdollisuuttajärjestää tapaamiset PunaisenRistin osaston tiloissa.Ensimmäisen vuoden lopulla mukanaoli jo nelisenkymmentä äitiä.Kun porukka ei enää tahtonut mahtuasamoihin tiloihin, tulijoita alettiinjakaa 20–40 äidin pienryhmiinpuolivuosittain lasketun ajan mukaan.Tällä hetkellä Oulumasut tavoittaajo huimat 270 äitiä perheineen.Virkistystä javertaistukeaLista Oulumasujen järjestämästätoiminnasta on hengästyttävää luettavaa.On järjestetty äiti-vauva-leirejääideille vauvoineen, äiti-lapsi-leirejävähän isompien lastenäideille ja äitileirejä ihan vainäideille. Keväisin on rentouduttuKevätkirmauksissa, kesäisin käytypiknikillä Ainolan puistossa ja syksynpimeyttä on karkotettu Syysvapaa-tapahtumilla.Jaksamista ja kuntoa on parannettumonipuolisissa liikuntaryh-24 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

missä: on järjestetty vauvajumppaaja tanssikursseja, käyty salilla, lenkilläja vaikka missä. On pidettypikkujouluja sekä äideille lapsineenettä äideille yksinään, myyty lastenvaatteitaja -tarvikkeita kirpputoreilla...Ja nämä ovat vasta kaikkienOulumasujen yhteisiä tapahtumia– jokainen pienryhmä järjestäämyös ikiomaa toimintaa!– Se on vähän osallistujista kiinni,mitä milloinkin tapahtuu, muttatodella paljon tapahtuu, Sanna Tuorilahymyilee.– Perusajatus on se, että kunmeitä on näin paljon, joukosta löytyyaina joku joka jaksaa paremminkuin toiset. Kullakin hetkellä jaksavimmattoteuttavat tapahtumia,joihin kaikki ovat tervetulleita.tapa tutustua ylipäätään uusiin ih-Tekstiä on toimituksen käytössä,misiin, Sanna Tuorila painottaa.lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivuulkoreunaPääpaino tekemisessä on rentouttavassayhdessäolossa ja pienissäirtiotoissa arjesta. Vertaistukitulee ikään kuin kaupan päälletoisten kanssa kokemuksia vaihtaessa.Pari vuotta sitten Ouluun muuttanutTiina Heusala lähti Oulumasuihintavatakseen toisia äitejäja löytääkseen lapsilleen leikkikavereita.Pian hänkin oli jo pienryhmänvetäjä.– Varsinkin alussa sitä kaipaamuuta tekemistä, ettei elämä olisipelkästään lasten kanssa kotonaolemista. Pienten tapahtumien järjestäminentoisten äitien kanssasopii siihen hyvin, Heusala sanoo.– Samalla voi jakaa kokemuksiaanja kysyä neuvoja mieltä askarruttaviinasioihin. Neuvoja voi kysyämyös Oulumasujen postituslistojen”Kyselyitä tulee erityisenpaljon sellaisiltaäideiltä, jotka ovat vastamuuttaneet Ouluun jakaipaavat kavereitasekä itselleen ettälapsilleen.”TIINA STENROTHkautta joko koko ryhmältä tai omassapienryhmässä. Aina löytyy jokukokeneempi, joka osaa vastata.Ryhmäläisten toiveiden mukaantietoa on tuotu myös Oulumasujenulkopuolelta. Tapaamisiin on kutsuttuasiantuntijoita puhumaanesimerkiksi synnytyksestä, jaksamisestaja parisuhteesta. Myös PunaisenRistin teemat ovat olleetohjelmassa alusta alkaen.– Ryhmässä on opiskeltu esimerkiksipienten lasten ensiapua,ja vähän vanhempien lasten Tieto& taito -kerhossa on opiskeltu PunaisenRistin arvoja, Tuorila kertoo.– Vaikka Oulumasut syntyi äitienomasta aloitteesta, täysin PunaisenRistin periaatteiden mukaanmennään.Vertaisryhmä onystäväryhmäMoni on löytänyt Oulumasuistamyös elinikäisiä ystäviä. PunaisenRistin näkökulmasta vertaistukitoimintaonkin ryhmämuotoista ystävätoimintaa.– Oulumasuihin ei tulla pelkästäänäitiyden takia. Ryhmä on hyväOulumasujen jäsenvastaavanatoimivan Tiina Stenrothin mukaantarve toiminnalle on selvä, sen kertoojo uusien yhteydenottojen valtavamäärä.– Erityisen paljon kyselyitä tuleesellaisilta äideiltä, jotka ovat vastamuuttaneet Ouluun ja kaipaavatkavereita sekä itselleen että lapsilleen,vuodesta 2008 toiminnassamukana ollut Stenroth kertoo.– Totta kai se riippuu myös itsestä,miten hyvin toisiin tutustuu,mutta ainakin itselleni Oulumasujenporukka on ollut hirveän isotuki ja turva. Suurin osa äitiyslomanaikaisista kontakteistani oli nimenomaanOulumasuista, ilman niitäolisin ollut aika yksin.Äitien vertaistukitoimintaa eiyleensä ole mielletty osaksi PunaisenRistin ydintoimintaa, ja samallakentällä toimivat muun muassaMannerheimin Lastensuojeluliittoja seurakunnat kerhoineen. Oulumasujenaktiivien mielestä toimintamuotosopisi silti erinomaisestiPunaisen Ristin palettiin.– Useimmissa kerhoissa vainpoiketaan, niissä ei kerätä osallistujientietoja eikä heitä liitetä mihinkäänryhmään. Oulumasuissakaikki liitetään valmiiseen pienryhmään,jolloin kynnys tutustua japitää yhteyttä toisiin on matalampi,Sanna Tuorila sanoo ja muistuttaa,että itse asiassa vertaistukiryhmätoiminnankehittäminen onkirjattu jopa Punaisen Ristin voimassaolevaantoimintalinjaukseen.Totta. Ehkä kysymys pitäisikinkääntää toisin päin: miten yksinäisyyttäehkäisevä ystäväryhmätoimintaedes voisi olla kuulumattaPunaisen Ristin ydintoimintoihin? ✚avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 25

SUOMEN PUNAINEN RISTI / TATU BLOMQVISTEettinen lahja voiolla esimerkiksilahjoitus SuomenPunaisen Ristinkatastrofirahastoon.Merkkitekojensuosio kasvaaPunaisen RistinMerkkiteko tarjoaajoulun lahjapulmiinhelpon ratkaisun, jokailahduttaa sekä saajaaja että antajaa.TEKSTI ANNA VUORINENVaikka läheisten muistaminenjouluna on mukavaa,lahjojen valitseminen voiolla vaikeaa. Helppo ratkaisu lahjapulmiinon eettinen lahja, jokatuo hyvän mielen saajalleen ja auttaasamalla muita. Kun lahja ei oletavaraa, se ei kerrytä tarpeetontaromuvuorta ja sopii myös sellaiselle,jolla on jo kaikkea.Punaisen Ristin tuotevalikoimaaneettiset lahjat tulivat viisi vuottasitten. Punaisen Ristin Merkkiteotovat lahjoituksia joko Punaisen Ristinkotimaan toimintaan tai katastrofirahastoon.Merkkitekojen suosioon kasvanut vuosi vuodelta.– Ajattelimme, että tämä olisivain hetkellinen trendi, mutta Merkkiteko-lahjoittaminenon lisääntynytjoka joulu, Punaisen Ristin markkinointisuunnittelijaJessica vonBonsdorff kertoo.– Vaikka jouluna satsataan itseenja omaan lähipiiriin, selvästiihmiset haluavat muistaa myös heikommassaasemassa olevia. Myösmuita lahjoituksia tehdään joulunaenemmän kuin muina vuodenaikoina.Viesti välittämisestäPunaisen Ristin kotimaan toimintaansuunnatulla Merkkiteolla voitukea esimerkiksi ystävätoimintaaja nuorten turvataloja. Katastrofirahastoakartuttavilla Merkkiteoillavoi lahjoittaa apua tarvitsevalleesimerkiksi äitiyspakkauksen taiosallistua pienellä palasella PunaisenRistin kenttäsairaalan rakentamiseen.Antaessaan Punaisen RistinMerkkiteon lahjaksi saa lahjoituksestakertovan kortin tai sähköpostin,jolla lahjan saajalle voi kätevästikertoa hänen puolestaantehdystä lahjoituksesta. Tällä tavoinmuistaminen on myös viestiauttamisen tärkeydestä.Merkkiteko-lahjoitus on hyvävalinta myös silloin, kun lahjan saajaei ole kovin läheinen.– Monet yritykset antavat Merkkitekojayhteistyökumppaneilleen.Merkkiteko voisi olla hyvä tapamuistaa myös esimerkiksi lapsenopettajaa tai taloyhtiön isännöitsijää.Jouluna suosituin Merkkiteko onkymmenen euron puuroateria, jollaPunainen Risti saa hankittuapuuroa pienelle kylälle nälänhädästäkärsivällä alueella. Paljon myydäänmyös huopapaketti-Merkkitekoa,jolla voidaan ostaa kuusihuopaa kylmillä katastrofialueilla.– Suomalaiset ymmärtävät lämpimienhuopien merkityksen kylmyydenkeskellä. Huopalahjoituslämmittää sekä lahjan antajaa ettäavun saajaa, von Bonsdorff sanoo.Perinteisemmäksi lahjaksi vaihtoehtoovat Punaisen Ristin tuote-Tee Merkkiteko!PUURO ATERIA 10 €Kymmenellä eurollasaa 30 kgvehnä- tai maissijauhoanälänhädästäkärsivilleihmisille. Nälänhädän kohdatessaPunaisen Ristin apukeskittyy ruuan jakelun,puhtaan veden ja perusterveydenhuollonjärjestämiseen.Tällä Merkkiteollalahjoitat puuroaterian kokonaisellepienelle kylälle.ÄITIYS PAKKAUS 17 €17 eurolla saa äitiyspakkauksenkatastrofin keskelläsynnyttävälle äidille. ÄitiyspakkauksiajaetaanPunaisen Ristinklinikoilla, mikäkannustaa äitiälähtemäänklinikalle synnyttämäänpienentäen samallamerkittävästi lapsi- ja äitikuolleisuutta.Tällä Merkkiteollaannat lapselle turvallisemmanalun elämälle.TUKEA NUORILLEKOTIMAASSA 25 €Punaisen Ristin turvatalotviidellä paikkakunnallaSuomessa tarjoavat apua12–19-vuotiaille nuorille,joilla on pieniä tai suurempiahuolenaiheita elämässään.Nuorten turvatalojenpalvelut ovat nuorille japerheille ilmaisia.Tällä Merkkiteollaolet mukanatukemassa Nuortenturvatalojentoimintaa.Lisää Merkkitekoja:www.punaisenristinkauppa.fimerkillä varustetut Merkkituotteet.Valikoimassa on runsaasti hyödyllisiäensiapu- ja turvatuotteita kutenensiapulaukkuja, mutta myösmuuta lahjatavaraa ja esimerkiksiPunaisen Ristin joulukortteja. Merkkituotteidentuotto käytetään PunaisenRistin työhön kotimaassa. ✚Sekä Merkkituotteet että Merkkiteotlöytyvät netistä osoitteestawww.punaisenristinkauppa.fi.26 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

punaisenristinkauppa.fiTaitekorttipakkausSisältää 12 taitekorttia kuorineen.Förpackning med vikta kortInnehåller 12 vikta kort med kuvert.Jäsentarjous /Medlemserbjudande– 10 %23,80 €Korteissa jakuorissa onpostimaksu valmiiksimaksettu!Korten och kuvertenär porto betalt!PuurokorttiKortin hinta sisältää lahjoituksenPunaisen Ristin katastrofirahastoon.Jos kortin mukana haluaakuoren, se veloitetaan erikseen.GrötkortEtt kort som inbegriper ett bidragtill Röda Korsets katastrofond.Om ett kuvert önskas medkortet debiteras det skilt.10 €Punainen Risti auttaa kotona ja maailmalla. Koska Punainen Risti toimii sekä paikallisesti että kansainvälisesti,se pystyy reagoimaan nopeasti niin maailmanlaajuisiin kuin paikallisiinkin avunpyyntöihin. Suomen PunainenRisti on maamme merkittävin kansainvälistä humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö. Kotimaassa SuomenPunaisella Ristillä on yli 90 000 jäsentä ja 45 000 aktiivista vapaaehtoista. Kotimaassa on mm. turvatalojanuorille, ystävä- ja tukihenkilötoimintaa sekä ensiapua. Punainen risti on maailmanlaajuisesti tunnustettusuojamerkki, joka suojelee ihmisiä konfliktitilanteissa. Tutustu toimintaamme www.punainenristi.fi.Joulukorttipakkaus2012Sisältää 16 korttia(8 eri aihetta) ilman tekstiä.Julkortförpackning2012Innehåller 16 kort(8 olika motiv) utan text.26,40 €Jäsentarjous /Medlemserbjudande– 10 %Martta WendelininpostikorttipakkausSisältää 12 korttia (4 eri aihetta),korteissa on teksti Hyvää Jouluatai Joulutervehdys.Martta Wendelinskortförpackning19 €Innehåller 12 kort (4 olika motiv),med text Hyvää Joulua ellerJoulutervehdys (endast på finska).MerkkitekoMerkkiteko-kortti:Puuroa koko kylälleMerkkiteko on lahjoitus SuomenPunaisen Ristin katastrofirahastoon.Lahjoituksestasaat tyylikkään kortin, jossakerrotaan Punaisen Ristin avusta,joka on mahdollista Merkkiteonansioista.Märkesgärningskort:Gröt för en hel byEn Märkesgärning är ettbidrag till Finlands Röda Korskatastroffond. För ditt bidrag fårdu ett snyggt kort som berättarom den rödakorshjälp somMärkesgärningen möjliggör.10 €

KorttitaskuKiinnitä seinälle ja laita joulukortitesille, 30 kortille.Kortficka5,90 €Fäst på väggen och ställ framdina julkort, för 30 kort.PerhekalenteriSeinäkalenteri kokoperheen menoille,koko 20,5 x 41 cm.15 €FamiljekalenderVäggkalender för helafamiljen utgifter,storlek 20,5 x 41 cm.Finns endast på finska.MarttaWendelininseinäkalenteriSaatavana suomen- jaruotsinkielisenä, kokoavattuna 20,5 x 41 cm.MarttaWendelinsväggkalenderPå finska eller svenska,utvik 20,5 x 41 cm.AB13 €Joulutarra8 kirjeensulkijamerkkiä.Julklistermärken8 brevslutarmärken.3,50 €Tammenterhometsänpikkuväen haaveritTammenterhometsän pikkuväen haaverit – toimintaohjeitatodellisiin tilanteisiin käsittelee arkielämän pieniä tapaturmiaja antaa nimensä mukaisesti oikeanlaisia ohjeita hätätilanteessatoimimiseen.Iloisten eläinhahmojen ja selkeän kuvituksen avulla kirja antaamahdollisuuden käsitellä lapsen kanssa yhdessä tilanteita,joihin kuka tahansa voi joutua.(vain suomeksi, endast på finska)Kuinka toimia, kun käärme puree tai tulipalo syttyy? Tai mitenennaltaehkäistä kodin onnettomuuksia?Iloiset eläinhahmot johdattavat käsittelemäänarjen pieniä tapaturmatilanteitaLasten ohjaamisen lisäksi kirja on hyvää kertausta myösaikuisille!Kirja perustuu Marianne Keräsen alkuperäisideaan ja VictoriaValpion kuvitukseen. Kirja on tehty yhteistyössä SuomenPelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa.yhdessä lapsen kanssa. on tehtyyhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestönja Punaisen Ristin kanssa.27 €ISBN 978-952-5880-15-1Tammenterhometsän pikkuväen haaverit Marianne KeränenJouluinenpaperilahjakassiKolme erilaista mallia,koko 17,5 x 23,5 cm.Gåvopåse i pappermed julmotivTre olika motiv, storlek17,5 x 23,5 cm.3,50 €ACPehmo-ReddieSuloinen Reddie-koiramyös pehmoleluna,pituus n. 25 cm.15 €Mjukis-ReddieDen förtjusandeReddie-hunden ävensom mjuk leksak,längd ca 25 cm.MuistikirjatKierreselkäinen muistikirja,koko A5, 100 sivua.AnteckningsböckerAnteckningsbok medspiralbindning i storlek A5,100 sidor.8€BReddie Maapallo SydänJäsentarjous /Medlemserbjudande– 10 %

KeittiöpyyhepakkauksetPerinteiset keittiöpyyhkeetovat 100 % puuvillaa,koko 50 x 70 cm.packningKökshandduksför-Traditionella kökshanddukarav 100 % bomull,storlek 50 x 70 cm.Sydän-koristeKaunis kankainenkoriste ikkunaantai oveen, kotimaistakäsityötä.Hjärt-dekorationEn vackerprydnad av tygpå fönstret ellerdörren, inhemskthandarbete.6,90 €11 € 14 €Puna-valkoisia2 pyyhettä/pakkausRöd-vita,2 handdukar/förpackningVihreä-valkoisia3 pyyhettä/pakkausGrön-vita,3 handdukar/förpackningVirkattupannunalunenPuuvillainen pannunalunen onkotimaista käsityötä. Väreinäpunainen ja musta.Virkat grytunderläggGrytlappen i bomull är inhemskthantverk. Färger röd och svart.12 €Hiutale-settiVohvelikankaiset patalappu ja keittiöpyyheovat kotimaista käsityötä ja100 % puuvillaa. Molemmissa onkaunis hiutalebrodeeraus.SnöflingesetGrytlappen och kökshandduken ivåffeltyg är inhemskt hantverk och100 % bomull. Båda pryds av ettvackert snöflingebroderi.17 €Verso DesignPannunalunenKätevä ja tyylikäs,materiaali huopaa,koko 20 x 20 cm.PannunderläggBehändigt och elegant,materialet filt, storlek20 x 20 cm.VatiPersoonallinen lisäkattaukseen, materiaali huopaa,koko 24 x 24 cm. Kevyt jahelposti postitettava(pakattu litteäksi).Fat28 €Ett personligtkomplement tilldukningen,materialet filt,storlek 24 x 24 cm.Lätt och behändig att posta(tunn förpackning).10 €Tilauskortti / BeställningskortJÄSENNUMERO / MEDLEM NUMMER:TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK VÄRI / FÄRGNIMI / NAMNOSOITE / ADRESSPOSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA /POSTNUMMER OCH -ANSTALTGSM / MOBIL** Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt.Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Beställningar värda över 50 € levereras mot postförskott.Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Målsmans underskrift för under 18-åring.Tuotteiden hinnat sisältävät 0, 9 tai 23 % ALV:n. Priserna på varorna innehåller 0, 9 eller 23 % MOMS.Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter.

KorusarjatSmyckeserienKotimaiset korut onSuomen Punaiselle Ristillesuunnitellut Maria Suikkanen,materiaali hopea, valmistajaKultakeskus Oy.Inhemskt smycken hardesignats för Finlands RödaKors av Maria Suikkanen,materialet silver, tillverkareKultakeskus Oy.64 €Riipus punaisellanyörilläHängsmycke pårött band79 €SolmiopidikeKravattnål79 €Riipus hopeaketjullaHängsmycke påsilverhalsband87€KalvosinnapitManchettknappar87 €RiipusHängsmycke53 €Riipus punaisellanyörilläHängsmycke pårött band68 €Riipus hopeaketjullaHängsmycke påsilverhalsbandPuuttuva pala Avun monet tiet SydänUudet Principles in Action -sarjan tuotteetNya Principles in Action -seriens produkterSilkkihuivi jasilkkisolmioTyylikkään hillitysti kuvioidutsilkkihuivi ja -solmio, jossapainatukset harmaan eri sävyillä,huivin koko 170 x 30 cm.Silkesduk ochsilkeskravattStiligt och diskret mönstradsilkesduk och slips, med trycki olika nyanser av grått,duken 170 x 30 cm.28 €35 €LiukuesteetHelppokäyttöiset, pitävätpystyssä liukkailla, koot M ja L.HalkskyddEnkla att använda, ger bragrepp på halt underlag,storlekar M och L.24 €TurvavasaraVakiovarusteeksi jokaiseen autoon.Pakkaus sisältää myös paristot.SäkerhetshammareStandardutrustning till varje bil.Batterier ingår.17,50 €Muistathan rekisteröityä jäsenten omaan verkkokauppanäkymään! Näin varmistat, että saat tiedon jäsenille suunnatuista erikoistarjouksista.Kom ihåg att registrera dig som rödakorsmedlem i webbutiken! Då försäkrar du dig om att du får tillgång till våra specialerbjudanden för medlemmar.SPRMAKSAAPOSTIMAKSUNFRK BETALARPORTOTTee tilauksesi:punaisenristinkauppa.fimyynti@punainenristi.fi taioheisella tilauskortilla.rodakorsbutiken.fiGör din beställning:rodakorsbutiken.fimyynti@rodakorset.fi eller medbifogat beställningskort.Suomen Punainen RistiInfo: AM4Tunnus: 500167400003 Vastauslähetys

Jokaisella ihmiselläon oikeushyvään hoitoon.www.superliitto.fi

RISTIIN RASTIIN

KORSORD & SUDOKU 4/2012KORSORD: SOLVEIG SJÖSTED Täytä ruudut numeroin 1–9 siten,että jokaisella pysty - ja vaakarivilläsekä jokaisessa 3x3 taulukossaon kukin numero vain kerran.Lähetä sudokun ja ristikon vastauksetjoulukuun loppuun mennessäosoitteella Avun maailma,toimitus, Tehtaan katu 1 a,PL 168, 00141 Helsinki.Punaisen Ristin tuotepalkinnotarvotaan kaikkien ristikon taisudokun lähettäneiden kesken. Oikea ratkaisu/Den rätta lösningen 2/2012.Lösningarna på korsordet 4/2012 och sudoku bör sändasinom december under adress Hjälpens värld, redaktionen,PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord”.Bland insändarna på korsordet och sudoku 2/2012 utlottades tvåFRK-produkter. Lotten föll denna gång på Disa Nyholm, Hindhåroch Mirkku Syrjälä, Taivalkoski. Gratulerar – onnittelut!Namn:Adress:Den rätta lösningen på korsordet 2/2012.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 33

KORS OCHTVÄRSFörsta hjälpen iskolan: lärare räddadeelev SIDAN 8Aidsdagen satsarpå ungdomarSIDAN 9Kaija Ilkka återvändetill Sierra LeoneSIDAN 10Brist på händerOrdförande för rödakorsavdelningen iKyrkslätt Linda Basilier vill nå ut tillunga och vuxna i arbetsför ålder.TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO NIKLAS MELTIOHur kom det sig att dugick med i Röda Korsetsverksamhet?– Den första gången jag deltog iverksamheten var när jag varinsamlare i Estonia-insamlingen1994. Före det hade jag bara varitpå Röda Korsets barnläger,men sedan dess har jag varitmed, mer eller mindre, beroendepå min livssituation.Vad har du allt gjortsom frivillig?– Jag bodde i Åbo förr och deltogi Åbo svenska avdelnings ungdomsverksamhet,jag höll påmed skolsamarbete och deltog iinsamlingar. Sen utbildade jagmig till utbildare i humanitär rättoch ungdomsverksamhet ochledde kurser i alla de tre svenskspråkigadistrikten. Jag satt ocksåmed i riksomfattande ungdomskommittén2005–2008. År2007 flyttade jag till Kyrkslättoch följande år blev jag ombeddatt bli ordförande för Kyrkslättsvenska avdelning. Det har tagiten hel del av min tid, men någrakurser har jag också hunnit hålla.Dessutom har jag suttit med iarbetsgrupper på riksnivå för attutveckla bland annat ungdomsprogrammet.Vilka är de största utmaningarnaavdelningen iKyrkslätt står inför?– Hos oss, precis som i mångaandra avdelningar, har vi detproblemet att antalet medlemmarminskar varje år, eftersomäldre medlemmar faller bort ochdet är svårt att få med ungdomar.Vi har nog många aktivamänniskor, men medelåldern ärrätt hög. Vi borde få med fleramänniskor som är unga och somfortfarande är med i arbetslivet.För det behövs konkreta idéer.Hur kunde man förbättrasituationen?– Åtminstone kan vi säga till folkatt Röda Korset gör ett gottjobb, sådant arbete som behövs.Samtidigt har vi till exempelinom vänverksamheten haft problematt nå människor som är ibehov av vänner, fast vi har intresseradefrivilliga. Det visarockså att informationen om vårverksamhet inte har nått folk,för behovet finns garanterat. Ettsätt kunde vara att samarbetanärmare med kommunerna, såatt de som jobbar inom socialtjänstenkommer ihåg att vi finnsoch vet att tipsa om oss till justmänniskor som behöver en vän.Vad ger frivilligarbetet dig?– En känsla av betydelse genomatt kunna hjälpa en annanmänniska. Hellre använder jagmin fritid till det här än att jagtill exempel jobbar mera. ✚Linda Basilierbekantade sigockså med humanitärrätt medanhon studeradejuridik i Åbo.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 35

KORS OCH TVÄRSTomflaskor ger hjälpoch vinsterDet flaskreturlotteri som Röda Korset,Suomen Lidl och Parpa Oy har ordnat utvidgasi början av december till 123 Lidl-affärer.I flaskreturlotteriet returnerar kunden sinatomflaskor till returautomaten på vanligt sätt,men byter ut panten mot motsvarande mängdlotter. Priset på en lott är fem cent, så till exempelen tomburk med en pant på 15 cent gertre lotter. Bland priserna finns hemelektronik,resor och presentkort till Lidl.Röda Korsets intäkter från lotteriet användstill att stöda skyddshusen för unga och tillungdomsverksamhet i lokalavdelningarna.Pirkko Lauriladroppade sinbidrag i HaniHassans insamlingsbössai Tammerfors.JOONAS BRANDTRekord för KedjereaktionenRöda Korsets medelsanskaffningskampanjför cyklister, Kedjereaktionen, inbringade iår rekordsumman 47 000 euro till Röda Korsetskatastroffond. Mest stöd till Kedjereaktionensamlade laget Accenture Tampere, som trampadeihop 2 060 euro.– Antalet lag som deltog i Kedjereaktionenökade också, till 120, så resultatet blev jättebra,berömmer Röda Korsets medelsanskaffningsplanerareEeva Arrajoki.Kampanjen Kedjereaktion är avsedd förföretag, samfund och enskilda motionärer somär för motion. Kedjereaktionen går ut på attarbetsgivaren eller cyklisten själv förbinder sigatt donera en euro till katastroffonden för varje25 kilometer som deltagaren cyklar.Pengarna används till Röda Korsets hälsovårdsarbetei Afrika. Arbetet bidrar till attförbättra hälsan bland de människor som ärmest utsatta bland annat genom att förebyggamalaria, kolera och hiv.Kedjereaktionen ordnades nu för andragången i samarbete med nätverket av cykelkommuneroch kilometertävlingen Kilometrikisasom ingår i cykelkampanjen Suomi Pyöräilee.Kampanjerna fortsätter igen i vår.Jukkapekka Sutelas (t.v.) och Asko Pulkkinenslag Kuusakoski Recycling gav en fin utdelningtill katastroffonden på 1 793 euro.Hungerdagen populärpå webbenVÄDRET VARIERADE under OperationHungerdagen, som i år ordnades 13–15.9,men insamlingen lockade ändå många insamlare,även om bidragssummorna blev liteunder de bästa åren. Enligt en preliminärbedömning inbringade insamlingen 2,1 miljonereuro till Röda Korsets katastroffond.Enligt Mia Ekström-Huttunen, medels anskaffningsplanerarepå Röda Korset, försämradesresultatet av att vädret på sinahåll var regnigt och av att folk har allt mindrekontanter på sig nuförtiden.– Men vi fick igen en enorm mängd ungdomari rörelse och entusiasmen verkar baraöka från år till år.Kampanjnyheterna var i första hand webbaseradeoch fick ett gott mottagande. Desom deltog i viralkampanjen spred budskapetom Hungerdagen per e-post och via Facebook,och många virtuella insamlingsbössorskapades på webben.– Sammanlagt 398 virtuella insamlingsbössorskapades och i mitten av oktoberhade 25 161 euro donerats i dem, berättarmedelsanskaffningsplanerare Eeva Arrajoki.– Det slutliga resultatet är inte klart än,eftersom bössorna stängdes först i slutetav oktober, men det är värt att notera attgenomsnittsbidraget var hela 13 euro. Detär väldigt mycket jämfört med traditionellagatuinsamlingar.SPECIELLT POPULÄRA var virtuella insamlingsbössorpå bloggar, men även på företagswebbplatser gav besökare en hel delbidrag.– Arbetsplatser deltog i Hungerdagen påandra sätt också. Till exempel de anställdavid OK Indrivning hjälpte oss genom att ringaupp andra företag och sprida informationom de virtuella insamlingsbössorna.Även möjligheten att ge ett bidrag i sambandmed uttag ur Otto-bankautomater varen framgång.– Enligt en preliminär bedömning gav Otto-kampanjenhela 115 000 euro.LAURA KOTILAAIDSDAGENSATSAR PÅ UNGAVärldsaidsdagen firasigen den första december.Temadagen, somhar firats sedan 1988, syftartill att förbättra kunskapenom hiv och aidssamt minska på fördomaroch diskriminering i sambandmed sjukdomen.I år har temadagen enspeciell målgrupp i ungdomar.På Världsaidsdagenordnas ljusevenemangpå olika håll i Finlandför att uttrycka solidaritetmed dem somlever med hivsmitta ochminnas dem som har dötti aids. Röda Korsets frivilligaordnar också jippondär man går runt i restaurangeroch talar om dethär temat.I Helsingfors ordnas iår på Världsaidsdagen enkonsert för unga. Däruppträder Gracias, Jyriseoch DUO. Konferencierför konserten på Tavastiaär Jani Toivola.36 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

OMISTAA:KORS OCH TVÄRSLAURA KOTILAHJÄLPENSVÄRLD NR.1/2013 UT-KOMMER DEN6 FEBRUARI.LUKU-KUUautanlukemalla!TÄMÄNPASSIN© Julia VuoriKLASSLÄRARE ANNE PERTTILÄ vid lågstadieskolanHilda Käkikosken ala-aste i Lappträsk upplevdei vintras den allvarligaste situationen under sinkarriär. Det hände på bänkskuddardagen, en dag somär känd för det regn av karameller som abiturienternabjuder på.– Vi hade på förhand kommit överens om att videlar på det godis som eleverna samlar ihop och äterkaramellerna tillsammans i matsalen. Vi äter godisoch plötsligt faller en stol omkull med en skräll: en avmina elever stiger upp och står där, röd i ansiktet, ochförsöker hosta, berättar hon.Ett halvår tidigare hade Perttilä gått en kurs i livräddandeförsta hjälpen för barn.– Jag såg karamellpappret framför pojken och förstodgenast vad som hade hänt. Jag tänkte genastigenom vad jag gör först, vad sen och vad till tredje.Perttilä ropade på andra lärare att komma och hjälpaoch bad de andra barnen vänta i korridoren. Förpojken med karamellen i halsen berättade hon vadhon tänkte göra: han skulle få ett par kraftiga slagmellan skulderbladen.– Jag böjde honom framåt och efterett par bestämda slag flög en stor rund”penkkiskaramell” ut på golvet.Efteråt talade hon lugnande med pojken,berättade vad det var som hade häntoch såg till att allt stod väl till med honom.DET SKEDDA PÅVERKADE stämningen i klassen underresten av dagen. De elever som inte hann lämnamatsalen såg att det var en allvarlig situation det varLärare fick pris försnabbt ingripande"Efter ett par bestämdaslag flög”penkkiskaramell”ut på golvet."Anne Perttilävet av erfarenhethur viktigförsta hjälpen ärsom medborgarfärdighet.frågan om. Den adrenalindos som chocken gav AnnePerttilä kände hon också länge av.Hon berättade sanningsenligt för sina elever vadsom hade hänt och framhöll att ingen hade gjort någotfel.– En sådan situation där man håller på att storknakan hända vem som helst, även vuxna, påpekar hon.FÖRUTOM KURSEN i livräddande första hjälpen hadePerttilä nytt av sin erfarenhet: den hjälpte henne atthandla rätt. Många år tidigare upplevde hon en liknandesituation, när en bit korv fastnade i halsen på hennestvååriga son. Den gången slutade det också väl.– De var de längsta minuterna i mitt liv.Tillbud har fått Anne Perttilä att uppskatta kunskaperi livräddande första hjälpen. Det är lång vägfrån byn Porlom i Lappträsk till närmaste sjukhus, såett snabbt agerande kan rädda ett människoliv.– Här kan det ta länge innan hjälpen kommer, sådet är en viktig medborgarkunskap att kunna ge förstahjälpen.Anne Perttilä fick Röda Korsets första hjälpen-utmärkelseför sitt snabba ingripande.Utmärkelsen gavs i år också till helsingforsbonTarja Albrecht, som genomatt snabbt och korrekt ge hjärt-lungräddningräddade livet på en arbetskamratsom hade drabbats av ett sjukdomsanfall.Även Albrecht har gått Röda Korsets kursi första hjälpen. LAURA KOTILAMer information om Röda Korsets första hjälpen-kurserger det riksomfattande servicenumret 020 701 23 76.HAR DU LÄSTOM BOKMÅNAD?Röda Korsets kampanjBokmånad fortsätter nuåret om. Iden med skolkampanjenär enkel: elevernabekantar sig under en månadstid under ledning av sinlärare med litteratur ochläser så mycket som möjligtpå fritiden. De kan ocksåvärva sponsorer i sin närmastekrets: sponsorernabetalar en given summa förvarje bok eleverna läser. Depengar eleverna förtjänargenom att läsa doneras tillRöda Korsets katastroffond.Läs mera:www.rodakorset.fi/bokmanadMJUKIS-REDDIEÄR HÄR! Röda Korsetssöta hundReddie finnsäntligen attköpa ocksåsom mjukisdjur.Mjukis- Reddieär cirka 15 centimeterlång, tålmaskintvätt ochkostar 15 euro.Hunden lämpar sigperfekt till sovkompisför de yngsta – eller som julklapp!Genom att beställaen Reddie- mjukis stöder duRöda Korsets arbete:www.rodakorsbutiken.fiavun maailma hjälpens värld 4 / 2012 37

KORS OCH TVÄRSJARKKO MIKKONENMånga patienter anlände till sjukhuset i ytterstdåligt skick. Kolera kan orsaka en så häftigvätskebrist att en patient som blir utan vårddör på några timmar. Den första vårdinsatsenär att ge salt-sockerblandning, i värsta fall gesvätska intravenöst. Många patienter visade siglida av kolera och malaria eller kolera och lunginflammation.Trots att en strid ström patienter anlände tillsjukhuset kunde man hålla dem i livet. Mot slutetav den månadslånga operationen minskadeantalet patienter stadigt.Kaija Ilkka (t.h.)var teamledareför FinlandsRöda Korskolera aktion iSierra Leone.I BÖRJAN AV HÖSTEN skickade Finlands Röda Kors 13 biståndsarbetare och 20 000kilo biståndsmateriel till Sierra Leone för atthjälpa att få bukt med den koleraepidemi somhärjade i landet.Kolera förekommer i allmänhet alltid i SierraLeone i någon mån, men årets epidemi hadeblivit den värsta i landets historia, och nationelltundantagstillstånd har utlysts. I synnerhetrådde det brist på de vätskemediciner som behövsvid vård av kolera.Väl framme i Sierra Leone beslutade man attdela den finländska nödhjälpsenheten i två delar,så att två mindre enheter kunde skickas tillprovinserna Bombali och Port Loko i landetsvästra del. Där stödde enheterna i första handdistriktssjukhusens koleraavdelningar i samarbetemed Sierra Leones hälsovårdsministeriumoch frivilliga i Sierraleonska Röda Korset.TEAMLEDARE FÖR koleraoperationen var KaijaIlkka, som har varit stationerad i Sierra Leonetidigare. Förra gången var för 14 år sedan, dåinbördeskriget i landet rasade som värst. Dåjobbade Ilkka som sjukskötare för Internationellarödakorskommittén ICRC på ett kirurgisktsjukhus.– Innan jag reste den här gången undradejag om jag skulle minnas något. Men visst serlandskapet lika ut, och jag mindes vilken vägsom för vart, berättar Ilkka.Vätska räddarkolerapatienterDen här gången följde hon vägen till stadenMakeni i provinsen Bombali, där hon stationeradestillsammans med en annan sjukskötare,en läkare och två tekniker. Det lokala distriktssjukhusetär snyggt och fungerande, men i frågaom koleravården fanns det brister.– Det första Röda Korsets tekniker, lokalafrivilliga och en sanitetsexpert från Benin gjordevar att isolera de kolerasjuka från övriga patienteroch att installera handtvättspunkter påavdelningen. Även städarna försågs med gummistövlaroch handskar för att förhindra attsjukdomen sprider sig.DEN HÄR GÅNGEN fick biståndsarbetarna avslutasitt jobb i fred, något som inte var falletdå Ilkka senast befann sig i Sierra Leone. I december1998 var säkerhetssituationen i huvudstadenFreetown så dålig att Ilkka inte fick rörasig annat än mellan hemmet och jobbet, ochäven det var farlig.– På den halvkilometerssträckan var detminst sex kontroller och man måste förhandlaom att få passera med dopade barnsoldater,minns Ilkka.– I allmänhet gick det vägen tack vare humor.Vi sa alltid att du också kommer till vårt sjukhusom något händer dig, och då tar vi handom dig.Kommenderingarna som biståndsarbetarehar gjort att Ilkka har rest jorden runt flera varv,från Murmansk till Nordkorea och från Liberiatill Afghanistan. Efter att ha tillbringat de senastetre åren i Finland tvekade Ilkka inte attresa till Sierra Leone när hon blev ombedd. Trotsatt nöden omkring henne har varit stor har allaresor varit givande.– Det gemensamma för alla resor har varitatt vi som biståndsarbetare alltid har fått ettväldigt gott mottagande, så var det i Makeniockså. Det får en att resa igen.Utrikesministeriet bidrog till Finlands RödaKors koleraoperation i Sierra Leone med 500 000euro. I Sierra Leone användes 286 000 euro urRöda Korsets katastroffond.SVENSKSPRÅKIGBEREDSKAPSÖVNINGPÅ ÅLANDEn tankbil har krockatmed en minibuss. Följdenär en stor explosion. Enbrand utbryter och luftenfylls av rök och gas. Folk flyr ipanik. Det är total kaos – nukan den svenskspråkiga beredskapsövningenpå Ålandbörja.Den 13.10.2012 ordnadessom ett samarbete mellanRöda Korset, Frivilliga Räddningstjänsten,Ålands polismyndigheter,Ålands Sjöräddningssällskapoch FinströmsFBK en svenskspråkig beredskapsövningpå Godby,Åland. Med på övningen varfrivilliga från Helsingfors- ochNylands distrikt, Österbottensdistrikt, Åbolands distriktoch Ålands distrikt. Detvar ett ivrigt och förväntansfylltgäng, färdiga att ryckain där de mest behövdes.Övningens olycka var väldigtomfattande men som turSANNA NEGUSbestod den ankomna hjälpenav både erfarna och kunnigahjälpare. Vid olycksplatsengavs både första hjälp ochmentalt stöd för de drabbade.Sökpatruller med hundarskickades ut i skogen för attsöka borttappade personer.Ett småflyg spanade eftermänniskor som flytt i paniktill de omgivande åkrarna.Sjöräddningen hittade flerapersoner från havet somförsökt lämna olycksplatsensimmandes. Situationen blev38 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

KORS OCH TVÄRS© ICRC / ISMAIL, NABILMer än 72 miljoner tvingasflytta världen överInternationella rödakors- och rödahalvmånefederationenIFRC:s katastrofrapport (World Disasters Report)undersöker i år tvångsförflyttning. Enligt rapporten finnsdet för närvarande mer än 72 miljoner personer som hartvingats lämna sina hem mot sin vilja – det är mer än en påhundra av jordens invånare.Det finns många olika faktorer som driver en människapå flykt från sitt hem. Flykt orsakas förutom av konflikteroch våld också av bl.a. katastrofer och politiska oroligheter.Uppskattningsvis 20 miljoner människor har levt länge,från flera år till årtionden, på annan ort efter att ha tvingatslämna sitt hem.Rapporten fäster också uppmärksamhet vid den ökandenonchalansen angående flyktingars och andra tvångsflyttadesnöd och kartlägger lösningar som stater kunde tillämpaför att lindra lidandet bland människor som har tvingatslämna sina hem. Människor som har flytt till ett annat landtvingas ofta hanka sig fram utanför samhället utan minstastöd för sin överlevnad.Internationella rödakorsfederationens generalsekreterareBekele Geleta konstaterade vid publiceringen av katastrofrapportenatt rapporten lyfter fram ett budskap somRödakorsrörelsen har försökt ge till regeringarna i världen iflera års tid: alla migranter måste få hjälp och deras människovärdemåste respekteras, oberoende av varför de harblivit migranter.– Regeringarnamåste följa ensådan politik somerkänner allamigranters rättigheterochhjälper dem attbli produktivamedlemmar isamhället i ställetför att förvandlastill en pariaklass isamhället, sadeInbördeskriget i Syrien har drivit Geleta.hundratusentals människor på flykt. KIMMO HOLOPAINENTeeMerkkiteko.Gör en Märkesgärning.2500 l15 €inte bättre av att de frivilligaständigt omgavs av nyfiknajournalister.Efter några timmars intensivhjälp lugnade sig situationenoch övningen avslutades. Upplevelseroch skratt utbötslänge under kvällen efter övningen.Det blev en mycketlärorik och spännande erfarenhetför många och ett gottsamarbete mellan myndigheteroch de frivilliga aktorer.HEIDI HEINOFia Nordström från Finströmsavdelning vårdar en skadadförare under övningsolyckan.MINNA PASSIMerkkiteko on lahjoitus, jonka voit antaa lahjaksi. SaatMerkkiteosta todistuksen sähköpostiisi. Halutessasi voimmetoimittaa kortin myös postitse. Merkkiteot löydät osoitteestapunaisenristinkauppa.fiEn Märkesgärning är ett bidrag som kan ges som gåva. Du fårett intyg över Märkesgärningen per e-post. Om du föredrardet skickar vi ditt kort per post. Märkesgärningar hittar du pårodakorsbutiken.fiKeräyslupa: Poliisihallitus 2020/2011/2603/2.11.2011. Keräysaika1.1.2012-31.12.2013. Ålands landskapsregering tillstånd nr 1378K12/14.11.2011. Humanitaariseen toimintaan. Insamlingstillstånd:Polisstyrelsen 2020/2011/2603/2.11.2011. Insamlingstid 1.1.2012-31.12.2013. För humanitär hjälpverksamhet.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 39

MidvinterVad lärde vi oss av Tapani?Stormen Tapani drog in över Finland efter julen förra året, tog alla på sängoch avslöjade stora brister i hur vårt samhälle är förberett på avvikandesituationer. Att vara beredd på det oväntade är också Röda Korsets sak.TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO LEHTIKUVA / RONI REKOMAA OCH KIMMO HOLOPAINENEfter stormen Tapani, som den kalladesi Finland – i Norge och Sverige går sammastorm under namnet Dagmar – vardet mycket tal om de elavbrott som hushållendrabbades av, men de var baratoppen på isberget.Direktör Ilkka Horelli, som ansvararför räddningsverket och beredskapenvid Regionförvaltningsverket i SydvästraFinland, säger att de utbredda elavbrottensnabbt ledde till att många livsviktigafunktioner i samhället äventyrades.Eftersom batterierna i mobilnätver-”Reaktionernavar pådet hela tagetofattbartlångsamma,i synnerhetmed tankepå att manpå förhandvisste omatt en stormvar på väg.”ILKKA HORELLIdirektör, regionförvaltningsverketi Sydvästra FinlandStormen drabbade Finlands västkustpå morgonen annandag jul.I Kaskö uppmättes en genomsnittligvindhastighet på 29 meter i sekunden.Så häftiga stormvindar drabbar Finlandbara en eller ett par gånger perdecennium.Meteorologiska institutet hade sedanden 23 december gett fyra varningarom den annalkande stormen och förvarje varning höjdes den bedömda risknivån,men trots det verkade stormenkomma som en överraskning för alla.Endast räddningsverken hade under juldagensmåningom börjat förbreda sigpå de tilläggsuppdrag som var att vänta.Vinden fällde träd över vägar och elledningar,rev loss plåttak och fick en heldel bråte att lätta. I energibolagens kontrollrumknackade anställda tvivlande påsina datorskärmar: så gott som alla ellinjeri Obist Sydvästra ventionsed Finland och Satakuntavar av. quamus Under annandagen demperum, försökte drabbadetempera ringa endast ditatiumquo Fortums felanmälantotatium dolupichela 600 dis ressunto 000 gånger. essumÄven på larmcentralerna grötade telefontrafikentill sig ordentligt. Kötidenvar under förmiddagen flera tiotals minuter;personalen hann inte ens besvaraalla samtal.Arja Setälä, 71, förundrade sig överstormlarmet i sitt hem på backen i kyrkbyni Kisko i Salo. Elen gick i kyrkbyn påförmiddagen och ett par timmar senaretystnade hennes mobiltelefon.Setälä bor ensam med sina tre katteroch när vintermörkret lade sig och eleninte hade återställts började hon bli orolig.– Det var skrämmande. Det värsta varnär mobilen inte längre fungerade. Dåbörjade jag nog tänka att man kan varaväldigt ensam i Finland, även om manbor mitt i kyrkbyn, minns Setälä.Det gamla trähuset hade elvärme ochen eldriven luftvärmepump, så kallt börjadedet också bli. De gamla kakelugnarnai huset var det ändå inget fel på, såSetälä började elda i ljuset av en fi cklampaoch ett stearinljus.– Det var ett stort jobb att få det attbrinna i en av ugnarna, för att inte talaom att elda i fler än en av dem. Till alltur har jag en vän som bor ett par kilometerhärifrån, han kom och bar in vedåt mig. Grannarna stack sig också in ochkollade hur jag har det, berättar Setälä.Tur i oturen var att vädret var exceptionelltvarmt. Kakelugnarna räckte tillför att hålla temperaturen inomhus kring15 grader.– Jag drog på mig tre par sockor ochbyxor och klädde mig i tre tröjor och enkofta, så nog höll jag mig varm alltid.Elen i Kisko kyrkby var bruten i någontimme mindre än en vecka, och Setäläoch hennes grannar var inte de enda somdrabbades. Enligt elbolagen var 300 000kunder utan el när det var som värst. Attåtgärda felen tog i vissa fall tre veckor.Livsviktiga funktioner i fara40 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

Arja Setälä varefter stormennågra timmar fåttfrån en hel veckautan el i sitt hem.kets basstationer endast ger stationernareservel i 2–3 timmar slutade mobiltelefonernaatt fungera. Samtidigt tystnadetill exempel trygghetstelefoner somäldre människor använder och som utnyttjarsamma nätverk. Till och medmyndigheternas VIRVE-nätverk drabbadesav allvarliga problem. Basstationernai det nätet har bättre batterier, menäven där går gränsen vid 24 timmar.– När det var som värst låg hälftenav Egentliga Finlands VIRVE-stationernere, vilket ledde till att nödcentralernainte kunde förmedla uppdrag till brandkår,polis eller ambulanser, säger IlkkaHorelli.Avbrotten tvingade myndigheternatill improvisation så att det som behövdesgöras blev gjort ens någorlunda.Räddningsverket bemannade FBK:s stationer.Kommuninvånare i behov av hjälpuppmanades att söka sig till brandstationerna,där myndighetsnätverket fungeradebehjälpligt.Elavbrotten orsakade också störningari vattendistribution och hanteringenav avfallsvatten. Patientinformationssystemeni den kommunala hälsovårdenkraschade och tjänster inom hemvårdoch hemsjukvård äventyrades. Vägarnavar oframkomliga på grund av alla fallnaträd och trafiken löpte inte.Horelli konstaterar att händelsernavid årsskiftet avslöjade allvarliga bristeri myndigheternas, kommunernas, elbolagensoch telefonoperatörernas beredskapatt hantera plötsliga störningar.– Reaktionerna var på det hela tagetofattbart långsamma, i synnerhet medtanke på att man på förhand visste omatt en storm var på väg.Evakuering hotade”Själv ringdejag stadenföljandemorgon ochfrågade vadRöda Korsetkan göra.”RIITTA SALONENordförande förrödakorsavdelningen,SaloRöda Korset hjälpte stormoffer på fleraorter, i synnerhet i Egentliga Finland ochSatakunta, som drabbades värst. I Saloorganiserade rödakorsfrivilliga tillsammansmed Frivilliga räddningstjänstentillfällig inkvartering på skolan Moisionkoulu i stadens centrum så att invånaresom blivit utan el och värme hade någonstansatt ta vägen.Riitta Salonen, ordförande för rödakorsavdelningeni Salo, säger att samarbetetunderlättades av att man hadebekanta i de två organisationerna. AnneLiimatainen är aktiv i Frivilliga räddningstjänsten(Vapepa) och jobbar påstaden i Salo och hon fick snabbt medVapepa i hjälparbetet och såg till att andravisste vad som var i görningen.– Redan annandag jul fick jag beskedav Anne att man skulle öppna Moisio-skolanför evakuerade. Själv ringde jag stadenföljande morgon och frågade vadRöda Korset kan göra, berättar RiittaSalonen.I skolan behövdes 30 sängar och sängkläderoch Salonen såg till att de skickadesfrån Röda Korsets logistikcentral iTammerfors. Frivilliga från grannavdelningarnai Bjärnå och Halikko kalladesockså in för att hjälpa.I Moision koulu turades volontärernaom att ha jour. Kommuninvånarna gavsmöjlighet att tvätta sig, man delade utvattenkanistrar och laddade mobiltelefonbatterier.De facto var det bara någramänniskor som behövde övernatta påskolan, men inom kort hade de frivilligaannat att göra.På grund av stormskadorna var Salostads äldrevårdstjänster hårt pressade.– Vi försökte kartlägga situationengenom att ringa runt, men många av demer avlägsna enheterna fick vi inte kontakt➔avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 41

”En stund funderade vi över om vi överdrevnär vi bad frivilliga om hjälp, men detvar ett snabbt beslut: det finns ingaöverreaktioner i en sådan situation”HANNELE LYYTINEN, chef för äldrevården, Salomed, eftersom elen och telefonförbindelsernavar av. Det enda alternativet varatt sätta sig i bilen och köra dit och kolla,berättar Hannele Lyytinen, chef föräldrevården på Salo stad.I flera äldreboenden möttes de avmörker. Eftersom värmen inte fungeradeutan el började det bli kallt i byggnaderna.Man började förbereda nödevakuering.Man måste också kolla hur det stodtill med alla klienter inom hem- och närståendevården.Personalen ställde uppoch övertidstimmarna blev många.Frivilligpatruller hjälpteMen alla äldre människor inom kommunenfanns ju inte på vårdlistorna. I synnerheti avlägsna byar bodde det mångaäldre personer som man inte visste någotom.– Vi var väldigt oroade över hur detvar ställt med dem, tänk om någon är inöd och inte kan slå larm. En stund funderadevi över om vi överdrev när vi badfrivilliga om hjälp, men det var ett snabbtbeslut: det fi nns inga överreaktioner ien sådan situation, säger Lyytinen.Frivilliga från Röda Korset och Vapepasamlades i stadshuset, där konferensrummethade förvandlats till befälscentral.Kartor över regionen spreds ut överbordet. Volontärerna delades in i patrullerpå 2–3 personer och varje grupp tilldeladesen sektor på kartan, i huvudsaksmåbyar som var utan el.Kyösti Etsalo från avdelningen i Bjärnåvar med de två kvällar som frivilliga deltogi hjälparbetet. Den första kvällen,tisdagen efter annandag, körde patrullernaomkring till ett på natten.– Emellanåt röde vi oss i mörka skogar,det enda man såg var ljuset frånpannlampan mellan träden. Nog måstefolk ha undrat vem det var som kom,skrattar Etsalo.Färden gick från hus till hus. Man kolladeupp hur det stod till med invånarna,delade ut stadens informationsblad, vattenoch bröd, och vid behov erbjöd mandem transport till nödinkvarteringen.– Många tackade oss, även om de intevar i behov av hjälp. Det gav en känslaav trygghet att någon kom ihåg att defanns.I Kisko kyrkby knackade Riitta Salonensfrivilligpatrull på i Arja Setäläs stuga.Trots att Setälä inte led någon värrenöd kändes det bra att få besök.– Det var fint det, att Röda Korsetsfrivilliga kom hit. Jag hade vänner ochgrannar som hjälpte, men det är intesagt att alla har det, säger Setälä.– I en sådan situation kan sådant somverkar smått vara väldigt viktigt – attnågon kommer och kollar och hjälper attbära ved, till exempel, eller har med signya batterier till ficklampan.Nästa storm en tidsfrågaTill syvende och sist klarade man sig medblotta förskräckelsen efter Tapani. Skafferiernavar fulla med mat efter julenoch vädret var osedvanligt blitt. Om enlikadan storm hade slagit till när det varsmällkallt hade det resulterat i stora materiellaskador och massevakueringar.På basis av erfarenheterna av stormenTapani gjorde Ilkka Horelli upp enrapport för Regionförvaltningsverket ochkom med ett antal utvecklingsförslag förframtida undantagssituationer: Batterisäkerhetenför datatrafik måste förbättras,viktiga ellinjer måste skyddas medunderjordiska kablar, självständig beredskapbör tas till heders igen.Det finns också mycket att förbättrai samarbetet mellan olika aktörer. Rapportenuppmuntrar myndigheter att påallvar ta med frivilligorganisationerna isin beredskapsplanering.Men det är också bra om organisationernasjälva visar initiativförmåga. Mankan erbjuda hjälp även om ingen ber omden, precis som man gjorde i Salo.– Erfarenheten visar hur viktigt detär att samarbeta med medborgarorganisationer.Även om beredskapen harhöjts har vi i staden inte resurser att tillexempel gå ut och kartlägga hur det stårtill med varje invånare, säger HanneleLyytinen.– Det är viktigt att vi känner varandrapå förhand. När något händer måste vikunna jobba ihop och då har man intetid att fundera hit och dit.Rödakorsavdelningarna i Saloregionenhar samma mål. Övning ger färdighet.– Vi fick nog uppdatera beredskapsplanenför Bjärnå avdelning efter denhär stormupplevelsen. Det var ganskamånga nya namn och nya rader vi ladetill, ler Kyösti Etsalo. ✚Tavastehus inI Tavastehus meddeladestaden, äldreboendenoch servicehus att dehel hjärtat ställer upp iRöda Korsets Midvinter– natur ligtvis, för övningenär lika viktig för alla.TEXT OCH BILD KIMMO HOLOPAINENEn häftig vinterstorm har drabbatTavastehus. Elförsörjningen ärbruten, ute är det smällkallt. Detblir kallare och kallare inomhus. Myndigheternahar händerna fulla, så Röda Korsetblir ombett att hjälpa med evakueringen.Till all tur är det inte på riktigt den härgången, utan det handlar om Röda Korsetsberedskapsövning Midvinter och enpåhittad situation. Nu sitter vi i vårdhemmetIlonpisaras varma mötesrum42 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

spirerades av Midvinteroch bollar med idéer om hur övningen ifebruari ska genomföras i Tavastehus.Med på mötet förutom Ilonpisara ärrepresentanter för Tavastehus stad, RödaKorsets Tavastlands distrikt samt naturligtvisrödakorsavdelningen i Tavastehus.För Ilonpisara var det självklart attdelta i övningen när man blev ombedd.– Klart att vi är med! Det här är ju enfantastisk chans när vi måste öva sammasaker i alla fall, konstaterar verksamhetsledareRaija-Leena Löövi.Stadens beställarchef Sirpa Ylikeräläär inne på samma linje.– Stormen annandag jul fick oss attinse att man faktiskt kan bli utan el långatider, säger Ylikerälä. – Det måste manöva på.Samarbetsparter hjälperSyftet med övningen Midvinter är attutveckla Röda Korsets beredskap att biståmyndigheterna i evakueringsuppdrag.Samtidigt övar vi att sammanställa ochVårdhemmet Ilonpisaraschef Raija-Leena Löövi (t.h.)presenterar husetsräddningsplan förEeva Myyryläinen frånrödakors avdelningeni Tavastehus.förmedla information om den pågåendesituationen. Själva övningsdagen är baraen del av helheten.– Vägen till övningen och livet efterden är lika viktiga, framhåller Ari Saarinen,beredskapschef vid Röda KorsetsTavastlands distrikt. – Att skapa nätverkoch stärka de lokala kontakterna är endel av övningen. När vi planerar insatsernatillsammans är vi redo att genomföradem när det är allvar.Midvinter är också Röda Korsets Allahjärtans dag nästa år. De äldre människoroch andra kommuninvånare som deltarbjuds på ett roligt eftermiddagsevenemangmed kaffeservering och program,helst på samma plats som människornai evakueringsövningen först till.– Ett alternativ är att fokusera verksamhetentill Ilonpisara och ta hit äldrepersoner som är med i vänverksamheten.Platsen måste gå att nå utan hinder ochden får inte ligga alltför mycket avsides,funderar Markku Kytöpuu, ordförandeför avdelningen i Tavastehus.MidvinterVad ärMidvinter?● Midvinter ärRöda Korsetsriksomfattandeberedskapsövning● Alla rödakorsavdelningarkan delta enligtegna resurser● Övningenordnas i helalandet lördagen16.2.2013● I Midvinterövar vi att biståmyndigheternai evakuering● Samtidigtuppdaterar vivåra beredskapsplaneroch stärkersamarbetsformer● Midvinter ärockså RödaKorsets sätt attfira vändagnästa år● För deltagarnaoch publikenär Midvinterockså ett positivteftermiddagsjippo● LähiTapiolaoch en storgrupp andrasamarbetsparterstöder Midvinter● Mer informationger distriktetoch frivillignätverketRedNet:rednet.rodakorset.fiALLAMED!– Kanske församlingssalen, dit är detlätt att ta sig och den är tillräckligt stor,föreslår Raija-Leena Löövi.Ari Saarinen påminner om att Kyrkostyrelsenoch därmed församlingarnahar lovat delta i Midvinter.– Vi och församlingen har ett gemensamtverksamhetscentrum, Pysäkki. Därkunde vi också hitta fler frivilliga, tilläggerSirpa Ylikerälä.Och hur med transporterna? Att funderapå dem är en del av beredskapsplanenoch evakueringsövningen, menman vill inte tynga avdelningarna medkostnader.– Vi söker transportföretag att samarbetamed och det är bra att ta kontaktmed de transportföretagare som finnspå orten. LähiTapiola beviljar ett stöd på150 euro till de avdelningar som deltari Midvinter, berättar Ari Saarinen.– När staden är med så här helhjärtatså är det ju bra att stadsstyrelsens ordförandeär VD för Vekka Liikenne, slängernågon ur sig.– Och regionchefen för LähiTapiola ärordförande för Hämeenlinnan mieskuoro,kanske kören kunde komma och uppträda,spinner Kytöpuu vidare.– Från avdelningens sida har vi tänktatt vi ska få vår första omsorgen-gruppatt sköta evakueringen. Vänverksamhetenär med med sina åldringar ochmånne inte vår stödgrupp tar hand omkaffeserveringen.Viljan avgörSäkerheten måste man naturligtvis ocksåtänka på, så avdelningens första hjälpen-gruppär med. Och hur är det medatt flytta på äldre människor? Tillståndenska förstås vara i skick.– Inte är det här första gången somvi övar evakuering. De som är sjuka ochsvårt dementa börjar vi inte fl ytta på,för de andra är det rekreation, sägerRaija-Leena Löövi.Ari Saarinen påminner om att manockså kan genomföra Midvinter tillsammansmed grannavdelningarna.– Staden utvecklar också sin beredskapsplaneringöver kommungränsenmed Hattula, så det kan vara ett intressanttillskott, säger Sirpa Ylikerälä.Informationen måste man också tänkapå. En artikel i lokaltidningen och likasåi invånarbladet. Kanske evenemangsplatsenkan vara ett informationsställeäven i en riktig nödsituation? Detgäller att få med händer som gör ochsamarbetsparter… Många detaljer skaavgöras, men det är ju flera månaderkvar.– Det viktigaste är att vi har en starkgemensam vilja att genomföra den härövningen, konstaterar Markku Kytöpuu. ✚avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 43

Barnen förstPengar gör inte lycka, men att vara utankan nog göra en olycklig. Om man harså knappt om pengar att manhela tiden får oroa sig över hurman ska få vardagen att gåihop så lider hela familjen.Insamlingen Jul i sinnet hjälpertusentals fattiga barnfamiljeratt glömma sinoro ens för en stund.TEXT OCH FOTO KIMMO HOLOPAINENILLUSTRATION CARITA LEHTNIEMIEnligt Statistikcentralenfanns det år 2010 mer än700 000 låginkomsttagarei Finland. Familjer som klassadessom låginkomsttagare hade cirka150 000 barn.Reetta Pauni arbetar som planerarepå Förbundet för EnsamståendeFöräldrar. Hon satte sigin i mindre bemedlade barnfamiljersupplevelser i sin pro gradu isocialpsykologi. Hennes forskningsmaterialbestod av berättelsernai skrivtävlingen Vardagsupplevelserom fattigdom (Arkipäivänkokemuksia köyhyydestä)som ordnades år 2006. Honvalde att fokusera på de berättelsersom hade skrivits av föräldrartill barn under 18 år.Texterna präglades framför alltav två faktorer: skam och isolering.– I Finland fi nns det en starktradition av att man ska klara sigsjälv. Är man fattig är det någotatt skämmas över och den arbetslöshetsom ofta finns i bakgrundenär också något skamligt, eftersomdet associeras till lättja.Eftersom fattigdomen har en såReetta Paunijobbar med attutveckla kamratstödverksamhetförensamförsörjare.stark skamstämpel leder det lätttill att man isoleras från andramänniskor, berättar Pauni.Betoningen på skamoch isolering är slåendenär man beaktarhur selektivt forskningsmaterialetvar. Pauni fokuseradei sin forskningendast på enliten del av ettomfattande materialom fattigdom,och även detmaterialet är bara toppenpå det isberg som ärfattigdomen i Finland.– Bara det att materialet är insamlatgenom en skrivartävlingsållar gruppen, för det kräver motivationoch en hel del färdigheteratt kunna skriva, påpekar Pauni.– Forskningsmaterialet lyfteinte på något som helst sätt tillexempel missbruksproblem ochfamiljevåld, fast det säkert är endel av verkligheten i många fattigafamiljer. De som deltog i skrivartävlingenvar välbeställda omman ser till alla fattiga.Ensamförsörjare i klämDen vanligaste orsaken till att enfamilj är fattig är arbetslöshet,men många drabbas också av ekonomiskaproblem på grund av sjukdomoch överskuldsättning. Problementenderar att hopa sig.Det finns mindre bemedlade familjerav alla slag, men statistisktsett är det vanligast med fattigdomi familjer med en förälder.Hela 27 procent av ensamförsörjarna,mer än 60 000 finländare,är fattiga enligt statistiken.Reetta Pauni jobbar med attutveckla kamratstödsgruppverksamhetför familjer med en förälderoch hon säger att det ärmånga faktorer som bidrar till utsatthetbland ensamförsörjare.Ensamförsörjarehar tillexempel sämre utbildningän genomsnittet, vilket gör detsvårare att få jobb. Det är ocksåsvårare för ensamförsörjare att fåarbete efter familjeledigheten ändet är för föräldrar i andra familjeformer.– Undersökningar visar att ensamförsörjareockså får mindrehjälp av släkten än familjer med tvåföräldrar. Å ena sidan är det naturligt,men samtidigt känns det orimligt,eftersom just ensamförsörjareär i behov av stöd, säger Pauni.I praktiken ger socialen inteheller längre hemhjälp, eftersomhemtjänst har blivit nedmonterad.– I värsta fall kan en ensamförsörjaresom har skiftesjobb tvingasbli arbetslös för att barnet intehar en vårdplats. Vi har nog skiftesdaghem,men sådana finns baraför barn under skolåldern.Trots allt det här mötte Pauniockså avund gentemot ensamförsörjarei sin forskning.– Många verkar tro att det ärlätt att vara ensamförsörjare, eftersomde får underhåll och allvärldens bidrag. I verkligheten finnsdet inga specialstöd för ensamförsörjarenu längre, och alla fårinte ens underhållsbidrag.Barnen är en resursDen viktigaste resursen och överlevnadsmekanismenför fattigaföräldrar är barnen. Föräldrarnaär uppoffrande så att barnen inteska bli lidande.I Reetta Paunis forskningsmaterialbeskrev föräldrar ofta att degör sitt yttersta för att barnen tillexempel ska få bästa möjliga mat.Barnens hobbyer är också det sistaman tummar på.– Mest hjärtskärande var kanskeföräldrarnas berättelser om44 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

hur man hemlighåller sinegen hunger för sinabarn. Flera texter beskrevhur man lagar matåt barnet, men sedansysslar med annat undermåltiden, så att barneninte ska märka att mateninte räcker till mamma också,berättar Pauni.Mat är för fattiga familjer intebara en vardaglig nödvändighet,det är också något som man kanstyra ens i viss mån. Det är matenman snålar med, så att pengarnaräcker till barnens hobbyer.Men kraven är hårda. Det ärinte ens gratis att gå i skola. Pengarbehövs för lägerskolfonder, idrottsredskap,skolmaterial…– För barn är trycket från kompisarnaså hårt, man borde ha denyaste kläderna, datorspelen ochandra modeflugorna för att varaaccepterad. Rädslan för mobbningvar tydlig i texterna.Det fanns skillnader mellan familjernai hur man talar med barnenom fattigdomen. Vissa föräldrarsade rent ut att man inte harpengar och barnen visste precishur det stod till. Många försöktetäcka över situationen, så att barneninte behöver bära de vuxnasbördor.– Trots att man försökte låtabli att göra ett nummer av bristenpå pengar var det många föräldrarsom skrev att det ändå märktespå barnen. En förälder beskrevsorgen över att se sitt barn gå såatt säga med ryggen böjd på grundav fattigdomen.– Samtidigt var föräldrarnaenormt stolta över sina barn ochhoppades att de skulle kunna läradem goda värderingar, så att deväxer upp och blir rakryggademänniskor, som uppskattar arbeteoch inte behöver en massa materielltför att vara nöjda.Föräldrarnas inställning till sinegen fattigdom var tudelad. En delorkade tro på en bättre morgondag,medan majoriteten närmastdeprimerade accepterade sitt öde.– I en text var det en mammasom skrev att hon flyttar till skogsnär barnen flyttar hemifrån. Pågrund av barnen hade hon ingetannat alternativ än att orka vidare.Skamligt att be om hjälpEftersom man känner skam överfattigdomen upplevde föräldrarnadet som svårt att ta emot hjälp.Tröskeln att vända sig till socialbyrånefter hjälp är hög, och ännuhögre är tröskeln att gå till en matbankeller ställa sig i brödkön.Pauni påpekar att man talarmycket om missbruk av socialaförmåner, men undersökningar visaratt det är ett mycket störreproblem att de som är i behov avstöd inte utnyttjar dem.Svårigheten att ta emot hjälpär något som även bistånds- ochvälgörenhetsorganisationer ser.De som mest behöver hjälp är oftade som är svårast att nå.Av den anledning väljer man utde familjer som får hjälp genomRöda Korsets och MannerheimsBarnskyddsförbunds insamling Juli sinnet i samarbete med rådgivningar,socialtjänst, kyrkans diakoniarbeteoch andra organisationer.Många presentkort fi nner sinväg till en fattig familj också genomFörbundet för EnsamståendeFöräldrar och dess medlemsorganisationer.– Fast julen är bara en dag såär det en väldigt viktig dag, i synnerhetför barn. I min forskningkom det också flera gånger framvilken förfärlig stress det är attordna en så normal jul sommöjligt för mindre bemedladeföräldrar, säger Pauni.– Inte löser ju ett presentkortpå 70 euro enfamiljs problem, mendet hjälper dem attglömma dem ens fören stund på julen.Och dessutomär det en julklapp– man behöverinte fylla i enenda ansökaneller kännaskam överatt få engåva. ✚Julglädje för mindrebemedlade barnfamiljerRöda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbundsgemensamma insamling Jul i sinnet tillförmån för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandetdrar igång den 16 november för 16:e gången.Intäkterna från julinsamlingen steg igen förra året,så i år har man vågat höja insamlingsmålet till1 260 000 euro. För den summan kan 18 000 familjerfå ett presentkort värt 70 euro att köpa julmat för.Jul i sinnet-presentkort ges till familjer som harhamnat i ekonomiskt trångmål till exempel på grundav att de har endast en försörjare, av arbetslösheteller sjukdom.Man kan inte ansöka om presentkort, utan beslutetom vilka familjer som får dem fattas på basis aven behovsbedömning av Röda Korset och MannerheimsBarnskyddsförbund i samarbete med t.ex.församlingar, rådgivning och kommunerna socialbyråer.Insamlingen Jul i sinnet genomförs i samarbetemed Yles Morgon-tv, Yle Radio Vega, Yle Radio Suomioch Kesko. Sedan år 1997 har mer än 100 000 familjerfått presentkort till jul.Ge jul i sinnet!Genom att delta i insamlingen Jul i sinnet ger du enjulgåva till en fattig barnfamilj. Du kan antingenge ett bidrag direkt till insamlingskontot eller ringavår donationstelefon. Röda Korsets avdelningar kanom de så vill delta i insamlingen genom att ordna eninsamling med insamlingsbössor.BIDRAG TILL INSAMLINGSKONTOT:Nordea 159630–202020IBAN FI17 1596 3000 2020 20BIDRAG PER SMS:Skicka SMS:et HJM till nummer 16499 (10 e).BIDRAG PER TELEFON:Ring donationsnumret 0600 16555 (9,93 e + lna)DONERA K-PLUSSAPOÄNG:I år kan man också delta i insamlingen Jul i sinnetgenom att donera sina Plussa-poäng till insamlingen.Logga in på Oma K-Plussa-sidorna på K-Plussaswebbplats eller ring K-Plussas kundtjänst. TusenK-Plussapoäng motsvarar ett bidrag på femeuro.Insamlingstillstånd: FRK/MBF. Polisstyrelsenstillstånd nr 2020/2012/2591, utfärdat 28.8.2012.Insamlingstid 28.8.2012-31.12.2013 i helalandet, utom på Åland. Ålands landskapsregeringstillstånd nr 1378 K12/14.11.2011. Föratt hjälpa mindre bemedlade barnfamiljer.avun maailma hjälpens värld 4 / 2012 45

RISTIIN RESUMÉ RASTIINVERIPALVELUIFRC/SIMONE NOVOTNYLAURA KOTILABlodstamceller kan skördas från blodomloppeteller direkt från benmärgen.En Märkesgärning till katastroffonden kantill exempel ge en grötmåltid till hungriga.I klubben Apuommel i rödakorsavdelningen iVirmo syr frivilliga barnkläder av överloppstyg.Räddar livRÖDA KORSETS BLODTJÄNSTS Benmärgsgivarregisterfyllde 20 år i år. Registret sam-lar uppgifter om frivilliga som är villiga att geblodstamceller till behövande. Stamcellstransplantationanvänds som vård i allvarliga blodsjukdomarsåsom leukemi.Benmärgsgivarregistret har ungefär 20 000medlemmar. De flesta av dem kommer aldrig åtatt donera stamceller, eftersom givarens ochmottagarens vävnader måste matcha varandraväldigt noga.Kimmo Syrjänen, 44, är en av dem som harfått tillfälle att hjälpa. Han blev ombedd att donerastamceller hösten 2010, nästan 20 år efteratt han gick med i registret.Stamcellerna togs ur Syrjänens blodomlopp.Före ingreppet genomgick han en grundlig läkarundersökningoch så behandlades han medtillväxthormon för att öka antalet stamceller iblodet.Själva celldonationen skedde på Mejlans sjukhusi Helsingfors. Vid ingreppet fick Syrjänenlokalbedövning i armen, därefter stack man intvå kanyler så att hans blod passerade genomen apparat som samlade in stamceller.– Jag kände egentligen inte av det alls. Detvärsta med det var att man måste ligga stillahela tiden, säger Syrjänen.– Fem timmar låg jag där. Sen togs kanylernabort och jag fick tryckförband i stället ochen timme senare var jag på väg hem. Jag varbara en dag hemma från jobbet och vilade.Till reglerna för benmärgsdonationer hör attgivaren bara får veta vissa grunduppgifter ommottagaren. När ett år hade gått fick Syrjänenhöra att den cancerpatient som hade fått avhans stamceller mår bra.– Det kändes ganska otroligt – att man harräddat livet på en annan människa.– Om jag borde sammafatta hela den upplevelseni en mening så säger jag att jag skullegöra om det. Inte kan man påstå att det varroligt, det var många blodprov som skulle tasoch så låg man där med slangarna, men ändå.Vem som helst som är frisk och mellan 18och 40 år gammal kan anmäla sig till benmärgsgivarregistret.KIMMO HOLOPAINENLäs mera: www.blodtjanst.fiMärkesgärningarvinner terrängATT KOMMA IHÅG sina nära och kära till jul är trevligt, men ibland är det svårt attvälja en lämplig julklapp. En enkel lösning påproblemet är en etisk gåva; den gör mottagarenglad samtidigt som den hjälper andra.Röda Korsets sortiment utökades med etiskagåvor för fem år sedan. Röda Korsets Märkesgärningarär bidrag som antingen går tillRöda Korsets verksamhet i hemlandet eller tillkatastroffonden. Varje år blir gåvorna allt merpopulära.– Vi tänkte att det här bara är en tillfälligtrend, men donationer i form av Märkesgärningarhar ökat varje jul, berättar Röda Korsets marknadsföringsplanerareJessica von Bonsdorff.– Även om man vill unna sig och sin närmastekrets något extra till jul så är det tydligt attfolk också tänker på dem som har det svårare.Även i övrigt ger folk mycket bidrag till jul.Röda Korsets Märkesgärning som går tillverksamheten i hemlandet stöder till exempelvänverksamheten och skyddshusen för unga.En Märkesgärning till förmån för katastroffondeninnebär att man till exempel ger en moderskapsförpackningtill en nybliven mamma elleren grötmåltid till hungriga.När man ger Röda Korsets Märkesgärning igåva får man ett presentkort eller en e-post såatt man på ett enkelt sätt kan informera gåvansmottagare om den donation som hargjorts. Att ge en etisk gåva signalerar ocksåhur viktigt det är att hjälpa. ANNA VUORINENFler Märkesgärningar: www.rodakorsbutiken.fiVi hjälper genom att syI KLUBBEN APUOMMEL (ungefär Stödsöm) i rödakorsavdelningen i Virmo syr frivilligabarnkläder till katastrofbistånd.Klubben samlas varannan vecka i Virmo-avdelningenslokal. Alla kläder sys av överloppstygsom klubben har fått i donation och som fördelasoch klipps till vid klubbträffarna. Själva sömnadsarbetetsköter klubbmedlemmarna hemma.– Vi syr inga kläder av tyg som är slitna ellersom annars inte lämpar sig för det här. Störstadelen av det tyg vi använder är helt oanvänt,berättar klubbledaren Leena Gustafsson.Kvaliteten tummar klubben inte på. Varjeplagg kvalitetsgranskas innan det skickas tillRöda Korsets logistikcentral i Kalkku i Tammerfors– och där kontrolleras kvaliteten ytterligareen gång.Ett dussintal aktiva är med i sömnadsklubbenoch de njuter av att kunna förena sin hobbymed hjälpande. När man inte behöver jobbaså hårt med passformen för klädesplaggensframtida ägare blir själva syendet friare. Ettplagg som skickas som utvecklingsbistånd fårockså gärna vara färgglatt.– Till exempel i Sydamerika och Afrika ärfärgpaletten helt annan än hos oss här i Norden.De tyger och mönster som inte är inne härsprider garanterat glädje där.Avdelningen i Virmo valdes förra året till Åretsavdelning i Egentliga Finlands distrikt. Det varett erkännande för att den 60 år gamla avdelningenär aktiv, och speciellt beröm fick avdelningenför det kreativa biståndsarbete Apuommel-klubbensysslar med.Avdelningens ordförande Hanna Vänni konstateraratt Röda Korsets tanke om att hjälpaförverkligas på många olika nivåer i stödsömsklubben.– Vi hjälper dem som vill bli av med tyger deinte behöver. Själva klubbverksamheten är somterapi för dem som syr och de färdiga produkternaär katastrofhjälp ute i världen. LAURA KOTILA46 avun maailma hjälpens värld 4 / 2012

RISTIIN RASTIINOlemmesiellä missäasiakkaatkinMitä paremmin tunnemme asiakkaamme, sitä paremminosaamme auttaa heitä. LähiTapiola tarjoaa nimensämukaisesti paikallista ja henkilökohtaista vakuutuspalvelua.Oman paikkakunnan tutun vakuutusasiantuntijan luokse onaina helpompi poiketa.

PARASTA PÄÄLLÄ JOVUODESTA 1978Rockseri Oy on kotimainen vuonna 1978 perustettu laadustaan tunnettusuomalainen vaatetusalan perheyritys. Toimintamme lähtökohtanaon korkea kotimaisuusaste sekä eettisten ja ympäristötekijöidenhuomioon ottaminen. Käy kaupassa, tilaa netistä!KOKO MALLISTO HELPOSTI JA NOPEASTI VERKKOKAUPASTAMME!WWW.R-COLLECTION.COMTehdas ja tehtaanmyymälä: Kajaani Kasarminkatu 8 puh.08-633 2440 R-Collection myymälät: Oulu: Pakkahuoneenkatu 10,Joensuu: Siltakatu 14, Helsinki: Ateneuminkuja, Rovaniemi: Koskikatu 18, Kuopio: Tulliportinkatu 25.Muista myös verkkokauppamme: www.r-collection.com