terveydentulevaisuudet_1_demoshelsinki

eri tietojärjestelmistä netti- ja mobiilipalveluun” (Terveystieto.me). MyDatan periaatteiden mukaisesti tieto siirtyisi palvelussa potilaiden hallintaan.Viime aikoina on perustettu muitakin kotimaisia henkilökohtaisenterveystiedon aggregaattoripalveluita. Health Puzzlen (2014) tavoitteenaon edistää asiakkaiden terveyttä yhdistämällä tietoja useista quantifiedself -sovelluksista. Lisäksi mukana on pelillisiä ja sosiaalisia elementtejä,joiden tarkoituksena on tehdä terveyden edistämisestä hauskempaa ja samallatehokkaampaa. Samoin Wellness Warehouse Enginen (W2E, 2014)ideana on yhdistää eri sovellusten datat yhteen palveluun.Datan kerääminen ja yhdistäminen useista lähteistä kiinnostaa myössuuria ICT-alan toimijoita. Esimerkiksi vuonna 2014 julkistettujenSamsung SAMI, Apple Healthkit ja Google Fit -palveluiden tavoitteenaon luoda terveyssovellusten ekosysteemi, jossa kaikki data kulkee keskussovelluksenkautta. Tämä mahdollistaa ainutlaatuisten terveysaineistojenkeräämisen. ICT-jätit hankkivat mielenkiintoista dataa myös yritysostojenkautta. Esimerkiksi Facebook osti vuonna 2014 suomalaisenMovesin ja pääsi näin käsiksi tuhansien suomalaisten liikuntatietoihin.Facebookin kaltaisten palveluiden toiminta on kaukana My Datan periaatteista,ja tällaisen kehityksen päässä onkin mahdollista nähdä erilaisiauhkakuvia terveysdatan laajamittaisesta väärinkäytöstä tulevaisuudessa.Oleellista onkin siis kenen ehdoilla dataa kerätään, yhdistetään jahyödynnetään: ihmisten vai voittoa tavoittelevien yritysten? Vaikka datanmäärän vääjäämätön kasvu (Big Data) tulee tehostamaan terveydenhuoltoamerkittävästi, se tuo mukanaan myös suuria uhkia terveydenhuollonihmislähtöisyydelle. Keskeisiä kehityssuuntia yksilön eli potilaannäkökulmasta ovat datan ja tiedon avoimuus (open data) ja erityisestihenkilökohtaisen terveydenhuollon ihmislähtöinen kehitys My Datanperiaatteiden mukaisesti.2005, Bäckmand & Vuori 2010). Liikkumattomuus on nykyään yksi suomalaistensuurimpia terveysriskejä. Se aiheuttaa lihavuutta ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia,ja on usein yksi elintapasairauksien, kuten sydän- javerisuonitautien, taustatekijöistä (UKK-insituutti 2014). Suomalaiset ovatnykyään muita pohjoismaalaisia lihavampia. Syynä on energiankulutuksenlasku, sillä energiansaanti ei ole juuri noussut. (Sarlio-Lahteenkorvaym. 2006).Teknologinen planetarismi heijastuu myös terveyspalveluihin. Informaatioteknologiankehitys mahdollistaaerilaisia tapoja tehostaa terveydenhuoltoa.Esimerkiksi suuri osa lääkärikäynneistä voitaisiin jo nytkorvata etälääkäripalveluilla. Etälääkäri saa tarpeellisen tiedon potilaistaesimerkiksi kuvien ja sensorien mittaustulosten perusteella. KotimainenMeeDoc mahdollistaa yhteydenoton lääkäriin videopuhelun avulla (Mee-Doc 2014). Informaatioteknologian ja datan avulla on myös mahdollistalöytää itselleen parhaiten sopiva lääkäri (ks. esim. BetterDoctor 2014).Terveystiedon helpolla saatavuudella on varjopuolensa. Internetissäleviää paljon tietoa, jonka alkuperä ja luotettavuus ovat kyseenalaisia. Josihmisten lähdekritiikki pettää, voi seurauksena olla rokotusvastaisuudenkaltaisia ilmiöitä, jotka vaarantavat tuhansien terveyden. Tietoa levittävillätahoilla voi olla erilaisia tutkimuksellisia ja taloudellisia intressejä,jotka vaikuttavat esitettävään tietoon ja käytettyihin lähteisiin. Terveydenhuollonrooli tulevaisuudessa on olla luotettavan tiedonjaon kanava.Miten teknologinen planetarismi heijastuu terveyteen?Teknologinen planetarismi muuttaa työtä ja sen olosuhteita. Työ kuuluuosaksi elinympäristöämme ja toisaalta myös sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä.Teknologisen planetarismin kautta muuttunut työ heijastuu terveyteemmemonella tavalla. Työn uudet terveysriskit ovat psyykkisessärasittavuudessa (Rantanen 2005). Henkistä kuormitusta lisäävät monellenykytyölle ominaiset kiire, vastuu, kehittymis- ja muutospaineet, kasvavatosaamisvaatimukset ja yksilön tulosvastuu (Rantanen 2005). Työuupumuksenon ehdotettu olevan jopa yksi suurimmista syistä suomalaistenmasennukseen (Motiivi 2013).Teknologian tuntemus on edellytys yhä useammassa työssä, mikä onhaaste erityisesti ikääntyvälle väestölle. Samalla työn fyysinen kuormittavuuson muuttunut. Uusien koneiden ansiosta tuotannolliset tehtävätovat mekanisoituneet, ja niissä vaadittava liike on yksitoikkoistunut.Toistuvasta kuormituksesta seuraa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Neovat yleisiä työ- ja eläkeikäisten ongelmia Suomessa (Heliövaara ym.78 Terveyden tulevaisuudet Terveyden tulevaisuudet 79