terveydentulevaisuudet_1_demoshelsinki

Megatrendi 1:Muuttuva väestörakenneKoulutustason nousuSuomessa vähintään toisen asteen koulutuksen saaneiden tai korkeakoulutettujenmäärä on korkeampi kuin koskaan, lähes 70 prosenttia.Erityisesti naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa (SVT 2014a).Paremman koulutuksen myötä ihmisillä on valmiuksia aikaisempaakorkeamman elintason saavuttamiseen ja ylläpitoon ja aiempaa korkeammatvalmiudet tiedon hankkimiseen, soveltamiseen, kriittisyyteenja punnittuun päätöksentekoon. Korkea koulutus ja haasteellinen jamielenkiintoinen työ ennakoivat myöhäistä eläkkeelle siirtymistä, mikäon kiinnostavaa työurien pidentämisen kannalta (Dufva 2012; Myrskylä2012, tässä: Kaijalainen 2012).Pohjoismaissa on havaittavissa neljä väestöpyramidin muutoksiinvaikuttavaa trendiä: väkiluku kasvaa, eliniänodote nousee,työikäisten osuus väestöstä pienenee ja maahanmuutto lisääntyy(Kaihovaara 2013). Vaikka väestö ikääntyy, on se myös aiempaakoulutetumpaa ja muuttaa kaupunkeihin. Ihmisten määrälisääntyy yhä globaalisti lähes 80 miljoonan ihmisen vuosivauhtia.Kasvava ja kaupungistuva väestö tarvitsee uusia työpaikkoja.Tämä siitäkin huolimatta, että Euroopassa ja Aasiassaeläkeikäisen väestön osuus kasvaa. Vanhusväestön osuus jayhteiskunnallinen merkitys ei ole koskaan ole ollut yhtä suuri kuinnyt.IkääntyminenAlle 200 vuodessa vastasyntyneen elinajanodote on lähes kaksinkertaistunutja maapallon väkiluku yli kolminkertaistunut (Findikaattori 2014,Geohive 2014). Vuodesta 1971 vuoteen 2013 naisten elinaika on pidentynytkymmenellä vuodella ja miesten kahdellatoista vuodella. Ikääntyneidenabsoluuttinen ja suhteellinen määrä on suurempi kuin koskaanaikaisemmin. (Findikaattori 2014). Viitteitä elinajanodotteen nousunloppumisesta ei ole.Suomen väestörakenteen kehitys on nykyisen palvelujen rahoitusmallinkannalta haastava. Yhä pienempi joukko työikäisiä joutuu pitämäänyllä yhä suurenevaa hoidettavien joukkoa. Työllisyys vaikuttaa huoltosuhteeseen,eli siihen kuinka paljon työvoiman ulkopuolella on ihmisiäsuhteessa työvoimaan kuuluviin. Voimakkaalla työllisyyden kasvullavoitaisiin hidastaa huoltosuhteen heikkeneminen ja jopa säilyttää sen nykytaso.Tämä kuitenkin edellyttäisi yli 80 prosentin työllisyyttä nykyisen(syyskuu 2014) 68,2 prosentin sijaan (Tilastokeskus 2014).65–80-vuotiaiden toimintakyky on parantunut ja heillä on yhä enemmänlaadukkaita elinvuosia (ks. esim. Häkkinen 2010). Yli 80-vuotiaidenkohdalla samanlaista muutosta on vaikeampi todeta, ja yli 90-vuotiaidenkohdalla elinikä on kasvanut, mutta toimintakyky on pysynyt ennallaan.Tämä on johtanut sairaiden vuosien lisääntymiseen erittäin vanhoilla.(Jylhä ym. 2009.)Kuva 8. Väestöllinen huoltosuhde1950–2050 (Tilastokeskus 2012)KaupungistuminenTeollisen vallankumouksen seurauksena tuotanto tehostui ja keskittyimaailmanlaajuisesti. Lisäksi väestö kasvoi ja kaupungistuminenvoimistui merkittävästi. Kaupungistuminen toi merkittäviä muutoksiaelinympäristöön ja elintapoihin, ja siten paransi sekä huononsi väestönterveyttä (Phillips 1993). Suomessa 1900-luvun jälkipuoli oli nopeankaupungistumisen aikaa. Toisen maailmansodan aikaan maatalousvaltaisestaSuomesta muodostui 1970-luvulle tultaessa valtio, jossa puoletväestöstä asui kaupungissa. 1980-luvulta lähtien kaupunkimaisten kuntienmäärä on kasvanut nopeasti samalla, kun maaseutumaisten kuntienmäärä on hitaasti pienentynyt (Findikaattori 2014). Tällä hetkelläSuomessa väestö muuttaa erityisesti etelän kasvukeskuksiin ja poisLapista ja Kainuusta. (SVT 2014b)Teollistuvissa yhteiskunnissa tiivis asuminen mahdollisti tehokkaammantalojen lämmityksen ja monipuolisemman ravinnonsaanninsekä toi terveyspalvelut ja koulun yhä lähemmäksi asukkaita (Phillips1993). Palveluiden saavutettavuuson edelleen tärkeää huonokuntoisillemutta aktiivisille palveluidenkäyttäjille, esimerkiksi ikäihmisille.Kun palvelut ovat lähellä,niitä hyödyntämällä ihmisillä onmahdollisuus olla aktiivisempia jaomatoimisempia.Tieto kerääntyy ihmisten mukanakaupunkeihin. Tämä luouusia innovaatioita, tietotaitoa jakohottaa elintasoa. Suuret kaupungitovat tehokkaita ja tuottaviakeskuksia valtiolle, mutta samaanaikaan alisteisia kansalliselle60 Terveyden tulevaisuudet Terveyden tulevaisuudet 61