terveydentulevaisuudet_1_demoshelsinki

ilmaista itseään käyttäytymisellään ja materiaalisilla asioilla. (Leppänenym. 2012.) Elämäntapoihin kuuluvat sekä asiat, joita tehdään päivittäin,että sellaiset merkittävät päätökset, kuten perheen hankinta tai tupakoinninaloittaminen, joita tehdään harvoin, mutta jotka ohjaavat käyttäytymistä.Ihmisen ympärillä olevat sosiaaliset, kulttuuriset, teknologiset,poliittiset, taloudelliset ja institutionaaliset kontekstit muokkaavatelämäntapoja, koska ne tarjoavat vaihtoehtoja käyttäytymiselle. (Korhonenym. 2013.)Terveelliset elintavat ovat käyttäytymismalleja, joita ihmiset voivatottaa tai olla ottamatta osaksi yksilöllistä elämäntapaansa. Näihin kuuluvatesimerkiksi valinta liikkua päivittäin, syödä kasviksia, osallistuaharrastuksiin, riittävä lepo ja maltillinen päihteidenkäyttö (Duodecim2009). Terveelliset elintavat ovat joukko käyttäytymismalleja, ei yksi tietynlainentapa elää.Valinnoista rutiineihinTerveys syntyy monien valintojen kautta ihmisten elämän välittömissäkonteksteissa (vrt. kuva 4). Se, miten syömme, liikumme, lepäämme,hoidamme itseämme, harrastamme, työskentelemme tai osallistummepäätöksentekoon, vaikuttaa terveyteemme.Yksilötason valinnat ovat kuitenkin monella tapaa sidonnaisia elämäntilanteeseenja konteksteihin. Valintoihin vaikuttavat omat voimavaramme,tiedolliset resurssimme ja elinolomme. Valintoihin vaikuttaamyös se, mitä pidämme normaalina, haluttavana tai vältettävänä, aikaisemmatkokemuksemme, tarjolla olevat vaihtoehdot ja vertaistemmekäyttäytyminen.Tämä ei merkitse sitä, että yksilöt eivät tekisi lainkaan itse valintoja.Jokainen meistä tekee valintoja kymmeniä kertoja päivässä. Tärkeää on,että valintoja tehdään sen pohjalta, mikä näyttäytyy tietyssä tilanteessaTerveyden lukutaito:Milloin viimeksi kysyit näitä itseltäsi?Terveyden lukutaito on kykyä vastaanottaa ja käyttääterveyteen liittyvää tietoa. Sen ytimessä on kolme kysymystä:Mitkä asiat elämässä vaikuttavat terveyteen?Mitkä niistä ovat juuri minun kannaltani tärkeimpiä?Miten voin vaikuttaa niihin omassa arjessani?(Kaartinen & Silvennoinen 2014)hyvänä tai mihin olemme tottuneet. Terveys ei välttämättä ole prioriteetti.Saatamme esimerkiksi laittaa työssä menestymisen levon edelle taijättää liikunnan väliin seuran puutteessa. Terveyden edistäminen ei olevain vaikuttamista valintatilanteeseen vaan myös niihin asioihin, jotkaovat valintojen taustalla.Terveyden kannalta on tärkeää, että ihmiset tietävät mikä on hyväksi jaheillä on keinoja ottaa terveydelle edullisia asioita osaksi yksilöllistä elämäntapaansa.Tätä ymmärrystä kutsutaan terveyden lukutaidoksi. Terveyttäedistää luonnollisesti myös se, että ympäristömme tukee toimintakykyämme.Sosiaaliset olosuhteet vaikuttavat läpi elämänOlemme jatkuvassa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa läpielämämme ja tällä vuorovaikutuksella on suuri merkitys terveydelle.Vuorovaikutus tuo meille hoivan, turvan, välittämisen, vaikuttamisen jasaavuttamisen kaltaisia tärkeitä kokemuksia. Yhtä lailla voimme saadaarvottomuuden, alemmuuden, välinpitämättömyyden ja turvattomuudenkaltaisia negatiivisia kokemuksia vuorovaikutustilanteissa. Opimmekäyttäytymis- ja selviytymistapoja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.Edellä kuvattuja kokemuksia voi syntyä myös toimiessa erilaisten instituutioidenkanssa.Sosiaalisia olosuhteita ovat ne koulutuksen, työllisyyden, tuloerojen,köyhyyden, elinympäristön, rikollisuuden ja sosiaalisen koheesion olosuhteet,joissa elämme. On selvää, että nämä olosuhteet voivat vaihdellaelämämme varrella. Mahdollisuudet terveyteen ovat dynaamisia, nemuuttuvat sellaisten olosuhteiden vaikutuksesta, joihin voimme osittainitse vaikuttaa erilaisissa rooleissa: läheisinä, kansalaisina, äänestäjinä,työntekijöinä ja niin edelleen. Osittain sosiaaliset olosuhteet tulevat annettuina.(McGinnis ym. 2002.)Sosiaalinen tausta vaikuttaa siihen, millaisia valintoja yksilöt tekeväteri vaiheissa elämäänsä. Sosiaalisaation eri vaiheissa omaksutut käyttäytymistaipumuksetovat “tahmeita”: sosiaalinen taustamme vaikuttaasiihen, kuinka tekemisen arvoisina, kiinnostavina tai mielekkäinä asiatnäyttäytyvät (ks. esim. Bourdieu 1996, 474–475).Erilaiset ryhmät, kuten perheemme, ystävämme, koulu- tai työyhteisömme,naapurit tai harrastusporukat, vaikuttavat meihin suuresti. Ryhmilläon merkittävä vaikutus yksilöiden tekemiin valintoihin. (Hyötyläinenym. 2012, 13.)Valintoja on helpompaa tehdä ryhmän esimerkin valossa. Kuuluisassasosiaalipsykologisessa kokeessa erään amerikkalaisen asuinalueenkeskimääräinen energiankulutus kerrottiin alueen asukkaille. Tiedonleviäminen johti energiankulutuksen tasaantumiseen, kun asukkaatpyrkivät kohti keskiarvoa. Muiden esimerkki siis ohjasi käytöstä. (Schulzym. 2007.)30 Terveyden tulevaisuudet Terveyden tulevaisuudet 31